Osallistumisen kulttuuri

Kokeilukuntien alueella toimiva Kehittämisyhdistys Mansikka Ry jakoi myös dokumenttejaan vuonna 2021 käynnissä olleesta hankkeestaan ”Osallisuudella uusia palveluratkaisuja ja hyvinvointia Pohjois-Savoon” (OSPA), sekä vuoden 2017 ”Maakunta näkyvissä” -hankkeestaan. OSPA-hankkeen dokumenteista Rautalammin, Tervon ja Vesannon kuntien johtoryhmäläisten haastatteluita kuntien osallisuuskäytänteisiin liittyen hyödynnettiin aineistona tässä tutkimuksessa. ”Maakunta näkyvissä” -hankkeen materiaalia hyödynnettiin kuntien osallisuuden tilan kartoittamisessa, sekä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden asenteiden selvittämisessä.

Robottipuheluiden sisällön litteroi On-Time Research Solutions Googlen automatisoidulla Speech to text -toiminnolla. AiWo Digital Oy vastasi aineiston digitaalisesta analysoinnista. Vastauksia tuli yhteensä 3484. Näiden vastausten litteroinnit ja kuntakohtaiset avainluvut puheluista toimivat aineistona tässä tutkimuksessa ja niitä analysoidaan kvantitatiivisin menetelmin tilastollisia tunnuslukuja aineiston pohjalta laskemalla.

Poikkeusolojen vaatimuksesta havainnoinnin siirtyminen täysin etäympäristöön loi omat haasteensa etnografiselle tutkimukselle, samalla kuitenkin osoittaen sen olevan ylipäätään mahdollista. Etähavainnointi tutkimusmenetelmänä toimi lopulta varsin hyvin kokeilussa, jossa myös tutkimusaiheena on etämenetelmän soveltaminen kuntalaisten osallisuudessa.

Osallistumisaktiivisuus

Kokeilukuntien äänestysaktiivisuus vuoden 2019 eduskuntavaaleissa on jokaisessa kunnassa hieman Suomen keskiarvoa matalampi. Koko Suomen äänestysprosentti on 72 %, Suonenjoki 62 %, Keitele 70 %, Pielavesi 69 %, Rautalampi 68 %, Tervo 69 % ja Vesanto 68 % (Tilastokeskus 2019 a). Kokeilukuntien äänestysprosentin keskiarvo vuoden 2019 eduskuntavaaleissa on 68 %, joka on 4 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvoa matalampi. Aktiivisimmin kokeilukunnista äänestettiin siis Keiteleellä ja passiivisimmin Suonenjoella.

Kokeilukuntien äänestysaktiivisuus vuoden 2017 kunnallisvaaleissa sen sijaan on keskimäärin hiukan Manner-Suomea korkeampi, äänestysprosentin ollessa kokeilukunnissa keskimääräisesti 62 % ja Manner-Suomessa 59 %. Kaikista korkein äänestysprosentti on Keiteleen kunnassa, jossa äänestysprosentti on 65 %. Toiseksi korkein äänestysprosentti on Vesannolla, 64 %. Suonenjoki on ainut Manner-Suomen keskiarvon alle jäänyt kokeilukunta 56 % äänestysprosentilla. Muiden kokeilukuntien äänestysprosentit ovat Pielavesi 63 %, Rautalampi 61 % ja Tervo 61 %. (Tilastokeskus 2017).

Pelkästään edellisten eduskunta- ja kunnallisvaalien äänestysprosentin tarkastelun perusteella kokeilukunnista aktiivisimmin osallistutaan Keiteleellä ja passiivisimmin Suonenjoella. Kunnallisvaaleissa äänestetään Suomen keskiarvoon suhteutettuna aktiivisemmin kuin eduskuntavaaleissa jokaisella kokeilupaikkakunnalla, mikä on

Suomessa tyypillistä pienemmissä kunnissa. Muunlainen osallistumisaktiivisuus, kuten kerhojen ja järjestöjen toimintaan osallistuminen, on THL:n (2017) aineiston pohjalta samaa luokkaa niin pienemmissä maaseutukunnissa, kuin suuremmissa kaupunkikunnissakin (Sireni ja muut 2017). Suomen maaseutu on kuitenkin hyvin monipuolista ja siten myös osallistumisaktiivisuus vaihtelee. Suhteellisen lähellä kokeilupaikkakuntia Etelä-Savossa sijaitsevan Mikkelin kunnan kaupunkialueiden asukkaista 26 % osallistuvat jonkin kerhon tai järjestön toimintaan, kun taas Mikkelin maaseutualueiden asukkaista prosenttiosuus on 20 % (Pylkkänen ja muut 2018).

Demokratia-asenteet

Vuonna 2019 toteutetun demokratiakyselyn mukaan kuntalaiset kokevat vaikuttamismahdollisuuksiensa asteikolla 1–5 (1-heikot mahdollisuudet, 5-erinomaiset mahdollisuudet) olevan keskimäärin 3,3. 79 % kokee tietävänsä joko osittain tai ehdottomasti mitä kautta he voivat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kunnassaan, mutta 19 % ei oikeastaan tai missään nimessä tiedä. Kyselyyn vastanneet pitävät osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämistä kunnassaan hyvin tärkeänä, keskiarvon ollessa 4,4 asteikolla 1–5. Erityisesti nuorten ja syrjäseudulla asuvien vaikuttamismahdollisuuksia tulisi kyselyyn vastanneiden mielestä edistää.

Hankkeen projektitiimiläisten mukaan kokeilukuntien välillä ja sisälläkin on hieman vaihtelua sen suhteen, miten kunnan virkamiesten ja kunnanvaltuutettujen on koettu suhtautuvan osallisuuden edistämisen teemoihin. Havaintojen perusteella Rautalammilla sekä kunnan virkamiesten että valtuutettujen koetaan suhtautuvan osallisuuden edistämiseen melko myönteisesti. Pielavedelläkin kuntalaisia on ainakin pyritty kannustamaan osallistumaan ja osallisuuden edistämisen teemoja on tuotu esiin. Vesannolla ja Tervossa osa valtuutetuista on aktiivisempia osallisuuden edistämisessä kuin toiset, osan suhtautuessa osallisuuteen jopa hiukan varauksellisesti.

Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry piti vuonna 2017 tilaisuuksia Pohjois-Savon kunnille (pois lukien Kuopio) uuden kuntalain mukaisista asukkaiden osallistamis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvistä velvoitteista ja toimintamalleista. Näissä tilaisuuksissa kävi ilmi, että lähes kaikissa kunnissa osa luottamushenkilöistä ja virkamiehistä koki, että heidät on valittu asukkaiden edustajiksi tehtäväänsä, eikä mitään erillisiä osallisuuden edistämisen toimintamalleja siten tarvita (Korhonen, 2017).

Kokeilukuntien alueen kunnan virkamiesten ja kunnanvaltuutettujen keskuudessa on siis ainakin paikoin tarvetta ymmärryksen lisäämiselle osallisuuden merkityksestä paikallisdemokratiassa, sekä oman asemansa edustuksellisen ulottuvuuden sisäistämisessä.

Pohjois-Savon kunnissa jo pidempään käytössä olevia osallistamisen keinoja ovat mm. erilaiset kuulemis- ja keskustelutilaisuudet, joita järjestetään kaikissa Pohjois-Savon kunnissa. Muita alueella käytössä olleita osallistumisen keinoja ovat mm. eri ryhmien neuvostot, sähköiset vaikuttamiskanavat (eRaati, netti, facebook, chat), säännölliset järjestötapaamiset, kyläneuvostot ja kuntalaisillat. Sen sijaan asukasraati, osallistuva budjetointi, osallisuusohjelma yms. uudenlaiset toimintamalit eivät olleet vielä vuonna 2017 käytössä yhdessäkään kunnassa. (Korhonen, 2017). Perinteiset kuulemis- ja keskustelutilaisuudet on ainakin osassa kokeilukunnista kuitenkin koettu riittämättömiksi, ja niissä on usein ollut varsin vähän osallistujia.

Pienissä maaseutukunnissa vaikuttaminen tapahtuu usein myös suoraan tai tutun kautta edustajalle puhumalla. Esimerkiksi Rautalammin kunnassa yleisin vaikuttamiskanava oli syksyllä 2018 tehdyssä kuntalaiskyselyssä henkilökohtainen yhteys viranhaltijaan, toimihenkilöön tai luottamushenkilöön. Kokeilupaikkakunnille tehdyssä demokratiakyselyssä (2021) suoraan luottamushenkilölle puhuminen on toisiksi suosituin osallistumisväylä heti sähköisten vaikuttamiskanavien jälkeen. Myös Robottipuhelut osallisuutta tukemassa -kokeilun projektitiimiläisistä moni toi tämän hyvin suoran osallistumisväylän esille relevanttina osallistumisväylänä kokeilupaikkakunnissa.