Savon Villin Lännen Sanomat 2024

VILLIN LÄNNEN

Kesälomaviikon Savon Villin Lännen seikkailu, s.3

Alueen kädentaitajat näkyvästi esillä, s. 12–13

Yllättävien löytöjen metsästäjille – kesäinen kirppiskierros, s. 14

Ilmianna potentiaalinen Savoon muuttaja!

Etsimme Hei Rakas! Muutetaanko Savoon? -postikorttikampanjalla potentiaalisia muuttajia Savon Villin Lännen kuntakuusikon alueelle eli Keiteleelle, Pielavedelle, Rautalammille, Suonenjoelle, Tervoon ja Vesannolle.

Ilmianna alueelle muuttamisesta haaveileva, ja lähetä hänelle henkilökohtainen tervehdys. Me lähetämme postikortin puolestasi

Homma toimii näin:

1. Kirjoit a henkilökohtainen viestisi osoitteessa: https://savogrow.typeform.com/HeiRakas

2. Me lähet ämme tervehdyksesi postikortilla ystävällesi

Kampanjalla pyritään löytämään ne kaikkein potentiaalisimmat maallemuuttajat. ”Kampanja toteutetaan nyt toista kertaa. Keväällä 2021 postikortteja lähetettiin lähemmäs toistasataa. Toivottavasti tälläkin kertaa kampanja innostaa kaikkia miettimään, löytyykö tuttavapiiristä ihmisiä, joita voisi houkutella muuttamaan alueelle”, kertoo elinvoimapäällikkö Sanna Kauvosaari SavoGrowlta.

Halla avokulma

1299€ -saatavana myös muita kokoonpanoja. -238 x 160 cm

Helppotoiminen mekanismi Monikäyttöinen verhoiltu rahi / jakkara

990€

Hilja vuodesohva -leveys 167cm, vuodekoko 147x206cm

Uoma rahi -syvyys 41, korkeus 49cm 149€

SEPON KALUSTE OY / NORONEN HUONEKALUT

ark. 9.00-17.00, la 10.00-13.00

Tallivirrantie 8 - RAUTALAMPI - 040 4149997 www.noronen.fi www.seponkaluste.fi

Vihreät teot ovat tätä päivää

Hyvä lukija!

Alueemme kesälehden - Savon Villin Lännen Sanomienpunaisena lankana on tänä vuonna kestävä elämäntapa: halusimme nostaa esille alueemme upeita lähivirkistyskohteita sekä edistää niiden löydettävyyttä. Ilmastonmuutos näk yy jo meilläkin, mutta liian myöhäistä sen hidastaminen ei tosiaankaan ole. Myös ne pienet ”vihreät” teot vaikkapa kirppistelyn tai kierrätyksen muodoissa ovat tärkeitä ja oikeasuuntaisia.

Luontomatkailun suosio näyttää jatkuvan hurjana. Meillä Savon Villissä Lännessä on hienoja paikallisia luontoreittejä, joita olemme koonneet VisitSavo-matkailusivustolle. Parhaillaan tutkimme yhdessä alueen kuntien kanssa mahdol-

lisuutta toteuttaa kuntakeskustat yhdistävää luontoreitistöä ja jelpimme yrittäjiä reitistöjä hyödyntävien matkailupalveluiden tuotteistamisessa.

Reitit itsessään ovat jo tutustumisen arvoisia, ja niiden varrella olevat hienot luontokohteet tuovat niihin syvyyttä. Mutta eikö se kirsikka kakun päällä olisi, jos reittien varsilla olisi vaikka kiva kahvila, kulttuurikohde, nuotiopaikka tai laavu - jopa majoitusta tai pyöränhuoltoa tarjoava yritys tai jotain muuta ”pysäyttävää”?

Tutustuthan VisitSavo-matkailusivustoomme kesän aikana. Kerro meille, millaista palvelua haluaisit reittien varsilta löytyvän tai voisitko kenties tarjota jotain sellaista palve-

PAINOTIEDOT:

Julkaisija: Kehitysyhtiö SavoGrow Oy ja SavoGrown alueen kunnat

Toimitus: SavoGrown aluemarkkinointitiimi

Painopaikka: Lehtisepät Oy, Varkaus

Painosmäärä: 17 000

lua, joka saisi ihmiset tulemaan ja viipymään luontokohteissamme? Odotamme innolla ideoitasi ja myös palautetta lehdestä.

P.S. Löydä Savon Salatut Helmet –vieraile VisitSavo.fi -sivustollamme!

Kesäterveisin, Sanna Kauvosaari

Elinvoimapäällikkö, Kehitysyhtiö SavoGrow Oy

Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä/Digi- ja väestötietovirasto. Tietoja ei ole luovutettu kirjeen lähettäjän haltuun. Tietojen tekninen toimitus: Posti Oy, PL 7, 00011 Posti

Auta meitä kehittymään! Anna palautetta: savogrow@savogrow.fi

Kesälomaviikon Savon Villin Lännen seikkailu – oletko valmis?

Teksti: Sanna Kauvosaari

Kesälomaviikko jo häämöttää etkä viitsisi millään lähteä itse suunnittelemaan reissun sisältöä – mikäs sen mukavampaa, jos joku toisi valmiin suunnitelman eteesi kuin Manulle illallisen – vai pitäisikö meillä päin sanoa ennemminkin kuin Urkille illallisen?

Oletpa sitten matkailija, kesäasukas tai Savon Villin Lännen asukki – ohessa alueeltamme muutamia käyntikohteita, joita ei kannata missata!

PIELAVESI

Urkin polulle pääset kätevästi Suomen presidentti Urho Kekkosen synnyinpaikan, Lepikon torpan, pihapiiristä. Reittiä on kunnostettu viime vuosina ja yhteismittaa reitille tulee 24 km. Maasto on vaihtelevaa ja matka huipentuu komean Korkeakosken kuohuihin.

Ja ellei seurueen nuorta sukupolvea innosta Urkin oletetun kehdon tiirailu, niin tämän kohteen erikoisuutena Kekkonen ns. herää henkiin virtuaalisella kierroksella. Yhteensä viisi eri puolille kirkonkylää sijoitettua taulua kertovat Kekkosen elämästä ja mielenkiinnon kohteista mukaansatempaavalla tavalla.

KEITELE

Nilakalle kalaan, mutta millä kalustolla? Ei hätää – Lossisaaresta voit vuokrata venet tä moottorilla tai ilman. Mikäpäs sen parem pi kuntoilun muoto kuin soutelu. Keiteleeltä löytyy myös useampia vuokrasaunoja, jonne pääset rentoutumaan haluamallasi kokoonpanolla. Vuokrasaunat löydät osoitteesta: www.visitsavo.fi/saunat

RAUTALAMPI

Juuri peruskorjattu Rautalammin museo odottaa vilkasta kävijäkesää. Uudistetun perusnäyttelyn lisäksi vuoden loppuun saakka museossa voi tutustua Suomen kansalliskoirasta, ”Pikinokasta” eli suomenpystykorvasta kertovaan näyttelyyn sekä von Wrightin veljesten ja Matti Karppasen taidetta esitteleviin näyttelyihin. Samalta museokorttelin alueelta löydät myös yhden maamme suurimmista puukirkoista, Arttelin lahjatavaramyymälän, uimarannan ja sen laavun, leikkipuiston, Hemmingin kello- ja kultaliikkeen sekä ihania kesäravintoloita tapahtumineen. Uutta nähtävää edustaa tänä kesänä urheilukentän läheisyyteen rakennettu Käpynäkota (Turkkilanvuorentie 6), jota voit myös varata etukäteen käyttöösi; sekä kirkonkylältä parin kilometrin päästä löytyvä uudistettu Tyy-

VESANTO

SUONENJOKI

Keiteleen taajamaa kiertävän ulkoilureitti Keiteleen Puupolun varrella on digitaalista sisältöä puusta, metsistä ja kulttuurihistoriasta niin lapsille kuin aikuisillekin. Puupolulla on erisisältöisiä virtuaalikierroksia: Keiteleen puupolku ja Keiteleen kylänraitti.

Lisätietoa www.keitele.fi/puupolku

Suonenjoen Lintharjun maastopyöräreitit saavat hymyn huulille. On taitotasosi mikä tahansa, täältä löydät taatusti itsellesi sopivaa maastopyöräreitistöä kauniin kangas- ja harjumaiseman ympäröimänä. Pyöräily- tai kävelykierros on ihanaa päättää Kaatron uimarannalle – kestääkö pää vielä muutaman huimapäisen hypyn lammen hyppytornista? Mikäli rentoutat lihaksiasi mieluummin saunan lämmössä ja takuulämpimässä vedessä, on tätäkin saatavilla Lintharjun liikuntakeskuksen uimahallissa.

rinvuoren ympäristö- ja luontopolku. Kolmen kilometrin mittainen luontopolku on rakennettu geologialtaan, kasvistoltaan ja eläimistöltään rikkaaseen ympäristöön. Peurasuontien parkkipaikalta lähtevä polku on 900 metrin matkalta myös esteetön. Osoite: Peurasuontie, Rautalampi

Vesannon kunnan alueella liikkuessasi silmäsi taatusti osuvat Sydänmaan paaluihin. Paaluja kunnan alueelta löytyy yhteensä 13 kappaletta. Jokaisella paalulla on oma tarinansa ja niitä ovat olleet suunnittelemassa kuntalaiset ja Vesannolla toimivien eri yhteisöjen aktiivit. Kierroksen oivallinen taukopaikka on Vesannon tupa, jonka terassilla on mukavaa nauttia pieni välitankkaus. Ja herkullisia paikallisia elintarvikkeita ja käsitöitä voit kopata mukaasi tien toiselta puolelta, suoramyyntiosuuskunta Vestorin myymälästä.

Löytyykö Suomen idyllisin kylänraitti Tervosta? Aika moni näin tuumaa kirkonkylän läpi ajaessaan. Ja tiesitkö, että Tervosta löytyy kova vastus Ranskan Rivieran hiekkarannoil-

le? Kyse on tietysti Nilakka-järveen rajoittuvasta Manginniemestä, jonka hiekkarannat ovat vertaansa vailla. Virkistyspaikalle pääset helpoimmin vesitse, mutta myös maateitse ”polun pää” löytyy osoitteesta Hautolahdentie 320.

Ja mikäli sinua on puraissut golfkärpänen, on Eerikkala Golfin 9-reikäinen kenttä klubimiljöineen koettava ihan itse. Eerikkalan Kievarissa kannattaa pysähtyä syömään tai kahvittelemaan ihan ilman golfbägiäkin; 1800-luvun tupa ja pihapiiri aittarakennuksineen valloittaa taatusti kävijän sydämen!

Löydä lisää kesätekemistä: Tämän sivun koosti SavoGrown hanke VisitSavo-matkailuympäristön kehittäminen

TERVO

Kalustovuokrausta moneen lähtöön

KEITELE

Lossisaari, lossisaari.fi

• Buster Moottorivene (5 hlöä) perämoottoreineen (Yamaha 40 hv)

• Soutuveneet 3 kpl + 1 kpl perämoottori (Tohatsu 18 hv)

• SUP-laudat

• Palju

Wanhan Koulun Talli wkt.fi

• Palju

PIELAVESI

NilakanVuokrausPalvelu Oy p. 045 125 9885

• Palju

• SUP-laudat

• Fatbiket

• Vesiskootterit

Katrikka katrikka.fi/ liikuntapalvelut

• SUP-laudat

• Kajakki

RAUTALAMPI

KalajaRetkeily, kalajaretkeily.fi

• Kanootit

• Kajakit

• Soutuveneet

Törmälän Lomaja kurssikeskus, tormala.fi

• SUP-laudat

• Kirkkovene

Kerkonkosken satama

• SUP-laudat

SUONENJOKI

Iisveden Rantapaviljonki, iisvedenrantapaviljonki.fi

• Moottorivene (5 hlöä) perämoottoreineen (20 hv)

• Soutuveneet 1 kpl

• Suplautoja

Savo Cycles, savocycles.johku.com itsepalveluvuokraus

• Fatbiket ja sähköpyörät

Vanha Maamies vanhamaamies.fi

• SUP-lautoja

Suonenjoen päiväkeskus & ViaDia-tori

• Kanootti 1kpl

Suonenjoen Latu, suonenjoenlatu.fi

• Kirkkovene 1 kpl

• Kanootti 1 kpl

• Kajakki, (yksikkö) 5 kpl

• Kajakki, (kaksikko) 3 kpl

• SUP-lauta, 2 kpl

• SUP-lauta (lasten koon), 2 kpl

VESANTO

Vesannon Latu ry, välineistö: https://bit.ly/3rK747O

• SUP-lauta, 2 kpl

• Kajakki (yksikkö), 2 kpl, ilmatäytteinen

POLTTOAINEEN JAKELUPISTEET

• Iisveden rantapaviljonki, Kymintie 8, Iisvesi (Suonenjoki)

• Kerkonkosken satama, Repolantie 25, Rautalampi

• ABC Tervo, Laiturintie 2

Tutustu alueen uusiin yrittäjiin!

Yrityksen nimi: Studio Käpynä Oy

Yrittäjät: Ville-Sakari Kotka ja Emmi-Riikka Vartiainen

Mitä palveluja tarjoatte ja millä alueella?

Olemme ensisijaisesti mainostoimisto, joka tarjoaa myös tuotannon palvelua, eli printtiä, teippausta ja mitä vaan fyysistä toteutusta asiakkaat haluavat. Toteutamme graafista suunnittelua, kuten logoja, verkkosivuja ja muita yritysten brändimateriaaleja sekä kuvitusta monipuolisella osaamisella.

Teemme myös tapahtumatuotantoa, kuten lavasteita, tilasomistuksia ja valaisua. Kuvataidepuolelta löytyy myös taidemaalausta ja sen soveltamista yrityksen omiin tuotteisiin, kuten postikortteihin.

Tiivistettynä olemme siis paikkariippumattomasti koko Suomeen palveluita tarjoava monitaitoinen visuaalisen alan toimisto.

Miten päädyitte yrittäjiksi?

Olemme tehneet yhdessä töitä alalla jo noin 10 vuotta, oltu mainostoimistossa ja freelancerina. Rautalammille muutimme 2017, Ville paluumuuttajana ja Emmi ensimmäistä kertaa. Täällä jatkoimme freelancer-hommia, mutta pikkuhiljaa pai-

Yrityksen nimi:

Nuohoustyö Saunatonttu

Yrittäjä: Tiina Hytönen

Miten päädyit yrittäjäksi?

Opiskelin nuohoojan ammattitutkinnon ja halusin tehdä töitä kotiseudulla.

Mitä palveluja tarjoat ja millä alueella?

Tulisijojen ja savuhormien nuohousta, keskuslämmityskattiloiden puhdistusta ja viljakuivuriuunien nuohousta. Toimin Tervon, Vesannon, Karttulan, Keiteleen ja Suonenjoen alueella, tarvittaessa myös muissa lähikunnissa.

koilleen asettuessa alkoi ajatus oman yrityksen perustamisesta heräillä. Välissä kerkesimme matkustella ja ottaa myös leppoisasti.

Vuonna 2023 huomasimme, että hommat rullaavat aika kivasti – on uusia ja palaavia asiakkaita – tästä ajatus alkoi kiteytyä oikein kunnolla.

Vuoden lopulla ilmeni mahdollisuus ostaa PrintRautalammin Hannulta laitteistoa, myös tyhjä liiketila Kuopiontie 30:ssä houkutteli. Yksi puhelu SavoGrown Tuomolle, ja rupesi tapahtumaan.

Odotuksia yrittäjyydestä?

Tärkeintä meille on saada tehdä omannäköistä juttua, ja sitä kautta löytää parhaat tavat palvella asiakkaiden t arpeita. Toivomme, että voimme omalla panoksellamme täydentää paikkakuntaamme ja lisätä mahdollisuuksia toteuttaa täällä kaikenlaisia pieniä ja suuria visuaalisia projekteja.

Paikallisen kulttuurin kehittäminen ja siinä mukana oleminen on meille tärkeää. Ja tietty myös se, että on kivaa tehdä kivoja juttuja yhdessä.

Mikä on parasta Savon Villissä Lännessä? Pienenkin yrittäjän ns. näkyvyys ja alueen yhteisöllisyys.

Odotuksia yrittäjyydestä? Työntekoa, ja että saa itse järjestää ajankäyttönsä.

Mikä on parasta Savon Villissä Lännessä? Monipuolinen luonto ja lupsakat immeiset.

Yhteystiedot: nuohoustyosaunatonttu@gmail.com p. 044 243 6575 www.nuohoustyosaunatonttu.fi

Etelä-Konneveden kansallispuisto 10 vuotta

–

Miten puiston kävijäprofiili on vuosien saatossa muuttunut?

Teksti: Metsähallitus/Tiina Hakkarainen | Kuva: Metsähallitus/Ulla Keituri

Etelä-Konneveden kansallispuisto Rautalammin ja Konneveden alueella perustettiin syyskuussa 2014 suojelemaan kalasääsken uljasta kotimaisemaa. Aavat järvenselät laakeine silokallioineen sekä sokkeloinen Kodanovisen saaristo houkuttelevat veneilijöitä ja melojia. Enonniemen jylhät vuorimaat jättiläishaapoineen ja kalliorinteiltä avautuvine huikeine näkymineen kutsuvat puolestaan patikoimaan. Vuonna 2023 k ansallispuistoon tehtiin reilut 31 000 käyntiä. Mutta millaisia retkeilijöitä puistossa käy?

Etelä-Konneveden kansallispuistossa on tehty kaksi kävijätutkimusta, ensimmäinen vuosina 2015–2016 ja toinen vuonna 2022. Viimeisimmän tutkimuksen perusteella kansallispuiston kävijäkunta on nuorentunut ja ensikertalaisten osuus on kasvanut selvästi. Myös ulkomaalaiset ovat löytäneet puiston. Kansallispuistoon saavutaan useimmiten Jyväskylästä, Kuopiosta, Helsingistä, Vantaalta tai Äänekoskelta. Jyväskylästä saapui lähes joka neljäs vastaaja. Paikallisten osuus on pienentynyt, kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden osuudet taas vastaavasti kasvaneet. Ulkomaalaisia on seitsemän prosenttia kävijöistä, eniten retkeilijöitä saapuu Saksasta. Kävijöiden keski-ikä on laskenut. Suurin ikäluokka on 25–34-vuotiaat, kun se edellisessä tutkimuksessa oli 45–54-vuotiaat.

Puistoon saavutaan erityisesti nauttimaan luonnosta, retkeilemään ja katselemaan luonnonnähtävyyksiä. Kävijöiden harrastuksista telttailun suosio on kasvanut, veneilyn ja melonnan laskenut.

Yli puolet ensikertalaisia

Suurin osa vastaajista eli 66 % vie raili Etelä-Konneveden kansallispuistossa ensimmäistä kertaa. Osuus oli 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisessä kävijätutkimuksessa. Valtaosalle kansallispuisto oli matkan ainoa tai tärkein kohde.

Suurin osa vastaajista on päiväkävijöitä. Päiväkävijöiden viipymän keskiarvo on 3,6 tuntia. Vastaajista 32 prosenttia yöpyi puistossa. Yöpyjien yleisin majoitusvaihtoehto oli oma majoite, kuten teltta.

Tyytyväisyys palvelujen laatuun ja määrään on noussut merkittävästi. Suurinta tyytyväisyyden kasvu on erityistarpeiden huomioimisessa, polttopuissa ja reittien opastauluissa. Kaikkein tyytyväi -

Tutkimuksen mukaan Etelä-Konneveden kansallispuiston

simpiä ollaan yleiseen siisteyteen, maiseman vaihtelevuuteen ja tulentekopaikkoihin sekä laavuihin.

Tyytymättömimpiä vastaajat ovat jätehuollon toteutukseen ja ohjaukseen, käymälöihin sekä lähialueen tiestöön.

Positiivisia vaikutuksia paikallistalouteen ja hyvinvointiin

Kävijöiden rahankäyttö on kasvanut hieman: se on nyt 36 euroa käyntikertaa kohden. Eniten on kasvanut majoittumiseen sekä kahvilaja ravintolapalveluihin käytetty rahasumma. Kansallispuiston ja sen lähialueen matkailupalveluja on kehitetty yhteistyössä alueen kuntien ja yritysten kanssa.

Rahasumma, jonka valtio sijoittaa kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin, palautuu yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Valtio rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden

kesätekemistä:

peruspalvelut. Elinkeinosektori luo lähialueille maksulliset matkailupalvelut. Vuoden 2023 käyntimäärän mukaan laskettuna Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus lähialueelle on miljoona euroa.

Paikallistaloudellisten hyötyjen lisäksi kansallispuistot tuottavat myös terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijöistä 85 prosenttia arvioi käynnin vaikuttaneen heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa myönteisesti vähintään jonkin verran.

Etelä-Konneveden kansallispuiston 10-vuotisjuhlat järjestetään 1.9.2024. Tapahtuman järjestää Etelä-Konneveden kulttuurikierros-hanke.

Retkeilyä, taidetta ja tarinoita

Etelä-Konneveden kulttuurikierroksella

Teksti: Kaisa Naukkarinen | Kuva: Tatu Rouvinen

Persoonallisia kyliä, monipuolisia retkeilymaastoja, jylhää luontoa ja rikas kulttuuriperintö. Näiden vahvuuksien varaan rakentuu Etelä-Konneveden kulttuurikierros, joka on Etelä-Konnevesi-järven kiertävä tapahtumakokonaisuus ja alueet yhdistävä yhteistyöverkosto. Luontoa j a kulttuuriperintöä yhdistäviä tapahtumia pilotoidaan tänä vuonna erit yisesti elo-syyskuun vaihteessa kansallispuiston 10-vuotisjuhlan merkeissä.

Tapahtumasarjan inspiraationa on Konnevedellä 1900-luvun alussa muistiin pantu myyttinen runo tulen synnystä. Runossa kudotaan ensiksi suuri verkko koko suvun voimin. Sitten verkko viedään vesille ja saadaan eriskummallinen kala, jonka sisältä löytyy tulikipinä. Kevään ja kesän aikana on luvassa muun muassa talkoita, kun Rautalammin Martat kasvattaa palstallisen pellavaa Myhinpään kylällä. Työpajoissa pääsee kokeilemaan myös pellavan käsittelyä langaksi.

Elokuun tapahtumasarja käynnistyy 29.8. historiallisessa Van -

Runolaulaja Ilona Korhonen.

han-Häkkilän tuvassa, jossa saksofonisti Esa Pietilä ja kanteletaiteilija Juulia Salo esittävät rautalampilaisen Pekka Jalkasen sävellyksen Alussa – Nyt. Perjantaina 30.8. matkat aan laivalla Etelä-Konneveden poikki Häyrylänrannasta Majaniemeen. Tulen synty -aiheisella ris-

teilyllä esiintyvät muun muassa runolaulajat Ilona Korhonen ja Maari Kallberg

Tapahtumasarja huipentuu sunnuntaina 1.9. kansallispuiston juhlapäivään Törmälässä ja Kalajan laavulla Rautalammilla. Kansallispuiston kunniaksi esiintyy muun muassa jyv äskyläläinen Kipinät -kuoro, joka on tunnettu erilaisista tempauksistaan. Vuonna 2021 Kipinät nähtiin MTV3:n Talent Suomi -ohjelmassa, jossa kuoro eteni yleisöäänin semifinaaliin asti. Kalajalla kuullaan ainakin vocal painting -menetelmällä toteutettua kuoroimprovisaatiota, johon mahdollisesti yleisökin pääsee osallistumaan. Kalajalta kajahtaa!

Kulttuurikierroksen vastuutahona on Sisä-Savon luonnonystävät ry, joka on saanut hankkeeseen Taiteen edistämiskeskuksen erityisavustuksen harvaan asutun maaseudun kulttuuritoimintaan

Lisätietoa: www.etelakonnevedenkulttuurikierros.fi

Facebook: Etelä-Konneveden kulttuurikierros

Instagram: kulttuurikierros

Tämän sivun koosti SavoGrown hanke VisitSavo-matkailuympäristön kehittäminen

kävijät tuovat lähialueelle kaikkiaan miljoonan euron tulot.

Löydä lisää

Savon Villin Lännen mökkiläisinfo 2024

Kesän jätehuolto ja erilliskeräyspisteiden sijainti sekä aukiolot (www.kierratys.info):

KEITELE

Rinki Ekopisteet:

S-Market, Lossitie 3

Lossisaari, Sininentie 205

Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n

Keiteleen jäteasema, Suotie 11, avoinna keskiviikkoisin klo 16–18. Risujäte arkisin klo 9–15.

PIELAVESI

Rinki Ekopisteet:

Pielaveden linja-autoaseman ekopiste, Puistotie 34

Pohjois-Pielaveden ekopiste, Kiuruvedentie 1609

Säviän ekopiste, Säviäntie 5 Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n

Pielaveden jäteasema, Oikopolku 5, avoinna keskiviikkoisin klo 15–18 ja perjantaisin klo 9–12.

Savon Jätehuolto Oy Ekopisteet: Katajamäen nuorisoseurantalon ekopiste, Katajamäentie 776

Pien-Sulkavan kylätalon ekopiste, Kaniahontie 22

Saarelan nuorisoseurantalon ekopiste, Pyhäsalmentie 2133

RAUTALAMPI

Rinki Ekopisteet:

S-Market, Kuopiontie 10 Kerkonkoski, Kerkontie 15

Jätekukko Rautalammin lajitteluasema Tallivirrantie 4, avoinna keskiviikkoisin klo 15–17

Puutarhajätteet ja risut, väliaikainen keräyspiste, Toholahdentie 30

SUONENJOKI

Rinki Ekopisteet:

Entisen K-Market Rukolan piha-alue, Iisvedenraitti 2

K-Market Metsola, Metsolantie 3

S-Market Suonenjoki, Ainonkatu/Iisvedentie 1

Suonenjoen juna-asema, Asemakatu 12 Koskelon matkailukeskus, Ysitie 3399

Jätekukko Suonenjoen lajitteluasema Kauppiaankatu 5, avoinna tiistaisin klo 12–18, torstaisin klo 10–18.

TERVO

Rinki Ekopiste:

K-Market Lohiranta, Myllytie 1

Jätekukko Tervon lajitteluasema Lohitie 3, avoinna tiistaisin klo 15–17

VESANTO

Rinki Ekopiste:

ABC-kylmäaseman takana, Keskustie 14

Jätekukko Vesannon lajitteluasema

Teollisuustie 14, avoinna torstaisin klo 15–17

SÄHKÖAUTOJEN

LATAUSPISTEET

KEITELE

S-Market Keitele, Lossitie 3

PIELAVESI

S-Market Pielavesi, Puistotie 20

RAUTALAMPI

Rautalammin kunnanvirasto, Kuopiontie 11

SUONENJOKI

OP Pohjois-Savo, Rautalammintie 12

Lintharjun liikuntakeskus, Kaatronkatu 1 Koskelon Matkailukeskus, Ysitie 3399

MATONPESUPAIKAT

KEITELE

Pikonharjussa venepaikan vieressä, Rantatie.

Vapaasti kaikkien käytettävissä. Viisi allasta, puutaso, vesiletku ja mattomankeli.

PIELAVESI

Kirkonkylän matonpesupaikka, Toritien alapää Pielavesi-järven rannalla

RAUTALAMPI

Matti Lohen koulun ranta, Matti Lohen tie 14

Kerkonkosken satama, Repolantie 11

SUONENJOKI

Päivölä – Päivölänkatu 7 (täällä myös kaupunkiveneet)

Kokkolampi – Rautalammintie 46

Iisveden Asemalahti – Kymintie 8

Pesupaikat on viemäröity ja niihin tulee luonnonvesi. Kaikissa on mattomankeli. Pesupaikat ovat kaikkien käytettävissä kesäaikaan klo 6–22, paitsi Päivölä, joka on auki klo 7–22.

TERVO

Koskentie, vapaasti kaikkien käytettävissä. Kuusi paikkaa, mankeli ja kuivausorret.

VESANTO

Juurikkarannantie

VEDENOTTOPISTEET

Keitele: vanhan kunnantalon seinässä, Äyräpääntie 2

Pielavesi: Liikuntahallin seinässä, Puistotie 7

Rautalampi: Paloaseman seinässä, nouto Opintien puolelta, Torikuja 6, S-Marketin seinässä, Kuopiontie 10

Suonenjoki: S-Marketin seinässä, Iisvedentie 1; K-Supermarketilla, Rautalammintie 15; Iisveden Rantapaviljongin seinässä, Kymintie 8; Koirapuistossa, Lammikkotie 3

Tervo: Nuorisotalo Mantun seinässä, Mantuntie 6

Vesanto: S-Marketin seinässä ja torilla, Keskustie 12

KAASUPULLOJEN

VAIHTOPAIKAT

KEITELE

Autohuolto-Kahvio 77, Keiteleentie 15 Lossisaari, Sininentie 205 S-Market Keitele, Lossitie 3

PIELAVESI

IKH, AE Kukkonen Ky, Puistotie 19

K-Rauta Pielavesi, Puustellintie 26 Neste Pielavesi, Puustellintie 22

S-Market Pielavesi, Puistotie 20 Tokmanni, Puistotie 28

RAUTALAMPI

Neste Rautalampi, Jyväskyläntie 12

IKASET Rautalampi, Kuopiontie 47 (rakennuksen takana, kulku ABC-aseman puolelta)

S-Market Rautalampi, Kuopiontie 10

SUONENJOKI

Tokmanni Suonenjoki, Kauppiaankatu 1

K-Rauta Suonenjoki, Lintikonkatu 15

MÖKKITALKKARIPALVELUT:

Finmacgyver

Apilavasara

Kiinteistöhuolto Hirvasoja

Pielavesi ja lähialue

Pielavesi ja lähialue

Pielavesi ja lähialue

Nilakan Kiinteistöpalvelut Oy Tervo ja lähialue

Pielaveden Maaseudun Kotipalvelu Pielavesi ja lähialue

Pienurakointi Hietanen

JH-Työapu

Ahti Sirviö

Monipalvelu Liimatainen

Pirttipiika siivouspalvelu

Keitele ja lähialue

Keitele, Vesanto ja lähialue

TERVO Sale Tervo, Laituritie 2

VESANTO

Teboil, Keskustie 23

S-Market Vesanto, Keskustie 12

NUOHOUSPALVELUT

Alueella toimivat nuohoojat osoitteesta www.nuohoojat.fi

KAIVOVESI: Kaivoveden laadun analysointia alueella tekee Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Tilaa tutkimus näytteenottopulloineen yrityksen verkkokaupasta ymparistotutkimus.fi/kauppa

KIRJASTOT

Kirjastojen aukioloajat verkkokirjastoista Rutakko.verkkokirjasto.fi (Rautalampi, Tervo, Vesanto, Pielavesi, Keitele) Suonenjoki.verkkokirjasto.fi

040 534 6001mirko.hauhia@finmacgyver.fi

044 274 7403penttinenseppo@gmail.com

0400 570 211kiinteistohuolto@hirvasoja.fi

045 2620 132huolto@nilakankiinteistopalvelut.fi

050 021 8166matti.ronkko@maaseudunkotipalvelu.net

0400 158 821remppatj@gmail.com

045 127 9998Jukka.hanninen@wippies.com

Vesanto ja lähialue 0400 711 143ahti.sirvio@pp.inet.fi

Vesanto ja lähialue

Vesanto ja lähialue

044 590 4139markus.liimatainen81@gmail.com

040 569 4345info@pirttipiika.fi

Suomen Huvilahuolto Oy Vesanto ja lähialue 050 544 3944info@huvilahuolto.fi

Jari Ruotsalainen

Rakennuspalvelu E. Hytönen

Arto Vesterinen

Jouko Korhonen

Jani Huuskonen palvelut

Suvantolan Mökkitalkkari

Huolto- ja mökkipalvelu Korhonen

Rakennus- ja talonmiespalvelu Tiitinen

J.A.R. Palvelut Oy

Nuohooja Vänttinen Arto

Sisä-Savon Nuohouspalvelu Oy

Pirtsakki Osuuskunta

TL-Business

T:mi Eemeli Niskanen

Vesanto ja lähialue 044 572 4826jaripappa@hotmail.com

Vesanto ja lähialue 050 919 1199elja@rp-eh.fi

Rautalampi ja lähialue 0400 946 724artsi.vest@gmail.com

Rautalampi ja lähialue 040 525 3750jouko.korhonen@rautalampi.fi

Rautalampi ja lähialue 040 524 4720posti@jahupalvelut.fi

Rautalampi ja lähialue 0400 578 144matti.jaamalainen@gmail.com

Rautalampi ja lähialue 040 525 3750hjmkorhonen@gmail.com

Rautalampi ja lähialue 0400 392 019Jaritiitinen@gmail.com

Suonenjoki ja lähialue 045 127 4022janir08@gmail.com

Suonenjoki ja lähialue 050 543 9256

Suonenjoki ja lähialue 040 581 8771nuohooja.pietilainen@hotmail.fi

Suonenjoki ja lähialue 040 506 7173pirtsakki@gmail.com

Suonenjoki ja lähialue 040 328 0328toni@tl-business.fi

Pielavesi ja lähialue 045 116 4093eem3li.n1skanen@gmail.com

Kulttuurit kohtaavat työelämässä

Teksti ja kuvat: Anu Hytönen

Kansainvälinen rekrytointi on nostamassa päätään kaikissa SavoGrown kunnissa.

Filippiiniläiset Ernest Artuz ja Abdalun Jr. Awilun sekä etiopialaiset Tezeta Seyoume Tadsse, Weymitu Hamid Ali Jemila Mussa Shamshu ja Meron Menbere Eshete työskentelevät Attendon hoitokodeissa Tervossa.

Samalla he päivittävät omia kotimaissaan suoritettuja sairaanhoitajan tutkintojaan suomalaisiksi lähihoitajan tutkinnoiksi. Kaksi heistä t yöskentelee Attendo Tervontähdessä ja neljä Vuokossa.

Juuri kansainvälisten rekrytointien avulla paikataan osaajapulaa myös meillä Savossa.

Naisilla on takanaan jo puoli vuotta Suomessa, mutta miehet saapuivat Tervoon helmikuussa. Vain kaksi heist ä on tuntenut toisensa ennen saapumistaan tänne. Kukaan heistä ei ollut aikaisemmin käynyt Euroopassa.

Pakkanen vastassa

Ennen tuloaan Tervoon kaikki viettivät muutamia päiviä pääkaupunkiseudulla. Alustavasti heillä oli tieto, että sijoituspaikkana osalla naisista olisi ollut Pori ja miehillä Laukaa. Vasta matkan loppuvaiheessa he kuulivat, että lopullinen kohdepaikkakunta onkin Tervo. He kaikki tutustuivat tulevaan opiskelu- ja t yöpaikkakuntaansa googlettamalla tietoja.

Saapuminen Addis Abeban miljoonakaupungista savolaiseen pikkukuntaan on ollut kaikille naisista eksoottinen kokemus. Rekrytointiprosessi kesti noin vuoden, ja jo kotimaassaan heidän oli opiskeltava noin puoli vuotta suomen kieltä. Naiset saapuivat Etiopiasta ensin lennolla Turkkiin ja sieltä Suomeen. Täällä oli juuri kovin pakkaskausi alkamaisillaan. Kaikille kokemus lu-

mesta oli myös ensimmäinen, ja näin koviin pakkasiin kukaan ei ollut osannut varautua. 35 astetta tuntui erittäin kylmälle, Menbere kertoo.

Miehet ovat kotoisin Manilasta ja sen esikaupungista. He lensivät Filippiineiltä Suomeen Singaporen kautta. Jo pääkaupunkiseudulla he pääsivät kokemaan ensimmäisen lumimyräkän.

Meidän on opittava pitämään tästä, Ernest Artuz muistaa tuolloin ajatelleensa.

Tervo miellyttävä yllätys

Kun miehet saapuivat vihdoin Sinistä tietä myöten Tervoon, hieman mietit ytti, kun busseja ei tullut vastaan. Siihenkin on heidän pitänyt totutella, että julkista liikennettä ei ole paljon, mutta sen sijaan bussit ovat heidän mielestään täällä todella mukavia. Haaveissa monilla on oman auton hankkiminen, sillä se helpottaisi liikkumista.

Tervo on ollut kaikille miellyttävä yllätys. Alkuun jokainen tunsi ihmisten katseet kylänraitilla liikkuessaan ja asioidessaan, mutta paikalliset ihmiset ovat osoittautuneet todella mukaviksi. Naapurit tervehtivät. Harmistusta on aiheuttanut eniten se, että olisi mukava jutella enemmänkin, mutta yhteistä kieltä ei ole vielä ollut. Suomalaiset he näkevät ahkerina, sillä kaikki puuhaavat pihoillaan vapaa-aikanaan. Suomalaiset ovat myös auttavaisia kielimuurista huolimatta.

Enemmän vapaa-aikaa kuin kotona

Kaikilla Tervoon saapuneilla hoitoalan opiskelijoilla kieli on ollut opintojen osalta iso haaste. Onneksi tänä päivänä on saatavilla sovelluksia, jotka käänt ävät nopeasti. Nyt he kaikki opiskelevat lähihoi-

Menbere Eshete työskentelevät Attendon hoitokodeissa Tervossa. Rauhaisassa kunnassa voi kuunnella lintujen laulua.

tajiksi, mutta opinahjo ei ole kaikilla sama. Tavoitteet on asetettu pidemmälle tulevaan, sillä jokaisella heistä on t avoitteena päivittää opintojaan Suomessa sairaanhoitajaksi tämän jälkeen.

– Minua kiinnost aisivat myös ensihoitajan opinnot, Abdalun Jr. Awilun sanoo.

Työpaikoissaan Tervossa kansainväliset työntekijät on otettu heidän mielestään hienosti vastaan. Työkaverit ovat olleet avuliaita ja kärsivällisiä. He puhuvat tarvittaessa hitaasti ja englanniksi. Joskus käytetään apuna puhelinsovelluksia kääntämisessä.

Kaikkein raskainta on ollut ajoittainen koti-ikävä. Osalla hoitajista on omat puolisot ja pienet lapset kotimaassaan. Unelmana olisi tuoda perhekin Suomeen ja Tervoon. Myös näin isoon määrää vapaa-aikaa he eivät ole tottuneet.

–Täällä olen ihaillut järveä ja kuunnellut lintujen laulua. Myös kulkeminen Tervon sillan yli saa ihailemaan maisemia, Ernest Artuz kertoo.

Kiitosta kansainvälisiltä osaajilta saavat myös hoitokotien asiakkaat. Meidät on otettu hyvin vastaan ja asiakkaat ovat mukavia.

– Asiakkailla on myös aivan erityinen tehtävä, he nimittäin opettavat meille ”savvoo”, Jemila Mussa Shamshu kertoo.

Hän on viimeisimmäksi saanut oppia, että ”pari” on vähän kuin kaksi.

”Mukavia immeisiä nämä, minä ainakin tykkeen” tuumaa Irja Kotipelto. Kuvassa hänen seuranaan ovat Attendo Vuokon lähihoitajaopiskelijat Ernest Artuz, Meron Menbere Eshete, Tezeta Seyoume Tadsse, Abdalun Jr. Awilun.

KOKO KUNTA KOTOUTTAA “Olet tervetullut asumaan meille” SavoGrown Mutkatonta kotoutumista -hanke tukee ja auttaa kolmansista maista saapuvia maahanmuuttajia kotoutumisessa SavoGrown alueella. Samalla kehitetään alueen kunnille asiakaslähtöistä palvelupolkua kotoutumisen tueksi. www.savogrow.fi/mutkatonta-kotoutumista

Anne Aholainen, projektipäällikkö p. 040 6418920 | anne.aholainen@savogrow.fi

Anu Hytönen, palvelusuunnittelija (Tervo, Vesanto, Keitele, Pielavesi, Rautalampi) p. 040 719 2650| anu.hytonen@savogrow.fi

Sari Leivo, palvelusuunnittelija (Suonenjoki, Rautalampi) p. 040 673 9740 | sari.leivo@savogrow.fi

Kesän ilmaiskonsertit herättävät

Rautalammin Museon puiston eloon

Vehreä ja tunnelmallinen Rautalammin Museon puisto kutsuu kaikki musiikin ystävät nauttimaan kesän sävelistä ainutlaatuisessa ympäristössä. Ravintola Ehtoo ja Konttiravintola Morton järjestävät kesän mittaan Museon puiston ulkoilmalavalla useita konsertteja, joista useimmat ovat pääsymaksuttomia ja ikärajattomia. Konsertit alkavat jo hyvissä ajoin alkuillasta ja konsertteja on mahdollista katsoa myös penkillä istuen.

Kesäkausi avataan lauantaina 1.6. jolloin lavan valtaavat paikalliset artistit eli Folk Röntynen sekä The Doorsin musiikkia esittävä Peace Frogs. Heinäkuussa tapahtuu joka viikko, sillä jokaisena torstaina on

luvassa keikat. Kesä huipentuu Mortonin leppoisaan puistojuhlaan lauantaina 17. elokuuta. Puistojuhlan esiintyjinä nähdään huippusuositut Ida Paul ja Kalle Lindroth, kevään puhutuimman levyn julkaissut laulaja-lauluntekijä Samae Koskinen sekä raut alampilainen JiiPee & Vaikuttajat ”Olen ylpeä kuinka laadukkaan ohjelman olemme yhteistyöllä saaneet kasaan. Mahtavaa on myös se, että saamme vieraaksemme legendaarisia muusikoita sekä nousevia t ähtiä. Rautalampilaisten lisäksi haluan toivottaa myös kesäasukkaat ja naapuripaikkakuntien ihmiset lämpimästi tervetulleeksi tänne Rautalammille” Mortonin yrittäjä Jarna Kaplas kertoo.

Filippiiniläiset Ernest Artuz ja Abdalun Jr. Awilun sekä etiopialaiset Tezeta Seyoume Tadsse, Weymitu Hamid Ali, Jemila Mussa Shamshu ja Meron

KULJETUS LINTUNEN

• Maanrakennustyöt

• Kalliomurskeet, sepelit, hiekat ja mullat

• Kuljetuksia vuodesta 1948 alkaen

Talluskylä

Keijo p. 0440 272 200 Jarkko p. 0440 279 200

Portti Etelä-Konneveden kansallispuistoon

Kahvila avoinna 3.6.–4.8. klo 10–18

Vaihtuva lounas päivittäin

Majoitus, juhlat, serkustapaamiset, tyhy-päivät, luontoretket...

info@tormala.fi • Puh. 040 558 2439 • www.tormala.fi

RAUTALAMPI

Pielaveden Hammas

Puistotie 24 |info@pielavedenhammas.fi p. 017 861 112

• HLL Tiina Koivunurmi

ark. 7-21 la 8-21

su 9-18 (kesäsunnuntait 9 – 21) Palvelu pelaa

Palvelemme kesäsunnuntaisin 9.00 – 21.00 (kesä- elokuu)

Jäätelöt ja kylmät juomat K-Market Rautalammilta!

• EHL, LL Ulla Petrelius suu- ja leukakirurgia

• EHL Kimmo Laine, protetiikka ja pur.fys.

• Suuhygienisti Hanna Asikainen

Puistotie 24, 72400 Pielavesi www.timma.fi/hoitolahelmi Hoitola 040 844 2801 tai

Suonenjoen mansikka! Erityinen, koko Suomen herkku

Mitä yhteistä on Suonenjoen mansikalla ja ranskalaisella samppanjalla? Yhteinen nimittäjä on EU-nimisuoja, jonka koko Suomen tuntema ja rakastama makoisa Suonenjoen mansikka sai lokakuussa 2023. Sisä-Savossa kasvaa nyt erityiseksi todettu herkku!

Jo yli sadan vuoden ajan –vuodesta 1916 alkaen – on Suonenjoen ja Sisä-Savon alueella viljelty mansikkaa kaupallisesti. Aikoinaan opettaja Olavi Leskinen aloitti mansikan viljelyn sivutoimisesti ja siitä viljelyinto ja -taito levisi koko seudulle. Sisä-Savon ja Pohjois-Savon alue onkin nyt alueena Suomen marja-aitta.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Pohjois-Savossa tuotettiin viime vuonna noin 27 prosenttia Suomessa tuotetuista mansikoista ja siitä valtaosa Sisä-Savon alueella.

Nimisuoja on EU:n laatujärjestelmä Nimisuojaa alueen mansikalle haki Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys (SSMY). Nimisuojan tavoitteena on suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä, mutta myös lisätä tuotteiden tunnettuutta ja helpottaa niiden markkinointia. Nimisuojaa haettiin mm. turvaamaan Suonenjoen mansikka -nimen oikeaa käyttöä markkinoinnissa. Kuluttajalle suojaus on puolestaan tae siitä, että tuotteen alkuperä tunnetaan. Suojaus on voi-

koko EU-alueella ja laajemminkin.

Suonenjoen mansikka on koko Sisä-Savon juttu! Suonenjoen mansikkaa tuotetaan Pohjois-Savossa Sisä-Savon alueella, johon kuuluvat Rautalampi, Vesanto ja Tervo, Kuopiossa entisen Karttulan kunnan alue ja luonnollisesti myös Suonenjoki.

KISA

Tällä maantieteellisellä alueella viljelijät voivat käyttää suojattua nimeä Suonenjoen mansikka. Tämä ei siis ole vain suonenjokelaisten juttu ja heidän hyödykseen, vaan kaikki em. nimisuoja-alueen viljelijät voivat saada tästä hyödyn ja käyttää mansikoillaan nimeä Suonenjoen mansikka! Nimisuojast a voivat hyötyä myös ruokamatkailu, alueen kahvilat, ra-

vintolat ja muut ruoka-alan toimijat, t apahtumajärjestäjät, jatkojalostajat ja kuluttajat. Asia koskettaa siis mansikan viljelijöiden lisäksi koko ketjua, joka on mansikan kanssa tekemisissä. Mahdollisuuksia on paljon, kunhan ne vain osataan – ja hoksataan hyödyntää.

SUONENJOEN

MANSIKKA –Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM)

• Kuuluisia nimisuojatuotteita ovat esimerkiksi Champagnen alueen samppanja ja Prosciutto di Parma eli Parman kinkku.

• EU ylläpit ää kaikille avointa eAmbrosia tietokantaa nimisuojatuotteista. Tuotekuvaukset löytyvät tietokannasta kaikilla EU-kielillä, mikä mahdollistaa sen, että esimerkiksi ravintolaja matkailuyritykset voivat viestiä Suonenjoen mansikasta tarvittaessa asiakkaan äidinkielellä.

• Nimisuojan käyttö ei edellytä viljelijäyhdistyksen jäsenyyttä, ja merkin käyttö on avointa nimisuoja-alueen viljelijöille. Mutta jotta voi käyttää nimeä Suonenjoen mansikka markkinoinnissaan ja esim. tuotepakkauksissa, täytyy toimijan rekisteröityä oman kunnan elintarvikevalvontaan. Merkin käyttöä valvovat viranomaiset.

liittyvät muistosi!

Jaa meille parhaat Suonenjoen mansikkaan

Herkullinen makumuisto, kesäinen juhlahetki tai aherrusta mansikkapellolla, t arina, runo, kuva, laulu tai resepti... Muisto voi olla tältä päivältä tai tapahtunut jo vuosia sitten.

Jaa tarinasi Instagramissa tai Facebookissa 15.5.–31.8. välisenä aikana tägäämällä postaukseen tili @suonenjoenmansikka. Vaihtoehtoisesti voit jakaa muistosi meille sähköpostilla (savogrow@savogrow.fi), kirjeellä tai postikortilla (Kehitysyhtiö SavoGrow Oy, Jalkalantie 6, 77600 Suonenjoki), lisääthän yhteystietosi, jos haluat osallistua arvontaan. Mikäli saamme jakaa tarinasi puolestasi somessa, niin kirjoitathan viestiin ”saa jakaa” kommentin.

Kaikkien t arinan lähettäneiden kesken arvotaan kolme mansikkaista tuotepalkintoa (arvo yhteensä noin 100 €).

Tarinoita voidaan käyttää Suonenjoen mansikan markkinoinnissa. Arvonnan säännöt: www.savogrow.fi/arvonta

Tähtäimessä kansainväliset markkinat Pitkän t ähtäimen suunnitelmissa on tehdä Suonenjoen mansikasta vientituote samppanjan ja konjakin tapaan! Nimekkään brändin siivin voi olla mahdollista saada lisänostetta ja hyötyä myös alueen muiden marjojen tuotteistamiseen ja toimialoille.

Yhteistyö – avainasia ”Mansikan nimi on nyt suojattu ja nyt se varsinainen työ Suonenjoen mansikka -brändin eteen toden teolla alkaa. Siihen tarvitaan kaikkia osapuolia mukaan, ketkä mansikan kanssa ovat tekemisissä”, toteaa SSMY:n puheenjohtaja Kati-Maria Snäkin.

Yhdist ys pyrkii edistämään Suonenjoen mansikka -nimisuojatuot-

teen tunnettuutta sekä edesauttamaan alueen yrittäjien välisen yhteistyön kehittymistä nimisuojatuotteen ympärille. Mukaan kehittämistyöhön kutsutaan erityisesti alueen mansikanviljelijöitä.

”Nimisuojan hyödyntämisessä suurin pallo on viljelijöiden itsensä kädessä!”, Snäkin toteaa

Sivun ovat koostaneet Raisa Haavikko /SSMY, Jaana Kapustamäki ja Jesse Ojala/SavoGrow sekä Marjo Särkkä/Ruralia Instituutti.

Nenosen mansikkatila ottaa merkin kesällä käyttöön

Suonenjoen mansikka sai nimisuojan. Mikä tekee mielestäsi Suonenjoen mansikka -nimisuojatuotteesta erityisen?

Suonenjoen mansikan maku ja tarina, myös se, miten moni ihminen Suonenjoella ja muualla on ollut siinä tarinassa mukana. Suonenjoen mansikka ansaitsee olla erityiseksi todettu!

Millaisia uusia mahdollisuuksia Suonenjoen mansikka -nimisuoja voi mielestänne tuoda alueen toimijoille (esim. markkinointi, yhteistyö, tuotevalikoima, vienti, matkailu)?

Parasta on päästä tekemään yhteistyötä alueen toimijoiden

kanssa ja yhdessä levittää Suonenjoen mansikan ilosanomaa. Oiva mahdollisuus uusien herkullisten ja innovatiivisten Suonenjoen mansikka -tuotteiden kehittämiselle ja sitä kautta myös viennille.

Oletteko hyödyntäneet jo tai aiotteko hyödyntää Suonenjoen mansikka -nimisuojaa teidän toiminnassanne?

Tuleva kesä tulee olemaan ensimmäinen, jolloin nimisuojamerkkiä otetaan käyttöön. Koska asia on uusi ja tuore, otamme merkin käyttöön asteittain. Tarkoituksena on käyttää nimisuojamerkkiä.

Miten kannustaisitte muita yrityksiä hyödyntämään Suonenjoen mansikka -nimisuojaa?

Kannustaisimme käyttämään Suonenjoen mansikkaa rohkeasti ravintoloissa, kahviloissa ja erilaisissa kesätapahtumissa. Myös tuotekehittäjiä olemaan rohkeita tuotekehityksessä ja uusien tuotteiden kokeilussa.

Miten arvioitte Suonenjoen mansikka-nimisuojan vaikuttavan mansikan viljelyn tulevaisuuteen SisäSavon alueella?

Positiivisesti, ennen kaikkea se toimii vahvistavana ja yhdistävänä asiana.

massa

Paikallista ja erilaista – otos Savon Villin

Lännen ravintolatarjonnasta

Tee kesän herkullisin reissu! Alueen koko ravintolatarjonta löytyy osoitteesta www.visitsavo.fi/syo-ja-juo

Ravintola Ehtoo, Rautalampi

Ehtoo on upeassa pihapiirissä Rautalammin kirkonkylän keskellä sijaitseva ihana ruokaravintola, jossa kesäsesonkiin perustuva ruoka tehdään alusta asti itse.

“Ajatuksena meillä on, että mahdollisimman moni raakaaine tulee läheltä”, kertoo yrittäjä Jarna Kaplas. Ehtoon suosituimmat annokset ovat muikkubriossi sekä talon siika-annos – molemmat paikallista kalaa. Ruokalistan on suunnitellut keittiömestari Jori Hulkkonen. Jarna Kaplas kertoo, että kävijät ovat kehuneet ravintolaa kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi, kätketyksi helmeksi Pohjois-Savon ravintolakentässä.

Ravintola Ehtoo on avoinna kesäkuussa pe-su ja juhannukselta elokuun alkuun joka päivä iltapainotteisesti.

Osoite: Kuopiontie 26, Rautalampi Tarkista aukioloajat: www.ravintolaehtoo.fi

Kahvila Kinuskihuone, Suonenjoki

Kinuskihuone on idyllinen ja tunnelmallinen kahvila, josta saa myös ruokaa.

“Tämä on sisustettu vanhaan tyyliin ja olemme saaneet kiitosta siitä, kun on erilainen kuin ketjukahvilat, kertoo yrittäjä Henna Matsinen

Kinuskihuoneelle kannattaa tulla, jos tykkää hyvistä burgereista, salaattiannoksista tai herkullisista kakuista. Ehdottomasti kannattaa tulla syömään, jos arvostaa laadukkaista raaka-aineista itse tehtyjä tuotteita. Kasvisburgereihinkin tehdään itse kasvispihvit ja lihapullaranuihin lihapullat. Käytämme lähituotteita, esimerkiksi burgerissa on paikallista Black Angus pihvilihaa ja Peltolan juustot tulevat Suonenjoelta. Suosituimpia annoksia ovat pekoni- sekä Peltolan Blue -burgeriannokset; makeista tuotteista taas juustokakut.

Osoite: Iisvedentie 2, Suonenjoki Avoinna arkisin klo 7–17 ja lauantaisin klo 9–14.

Löydä lisää kesätekemistä:

Kahvila-Ravintola Rantakulma, Keitele Rantakulma palvelee ”keskellä Keiteleen kyllee”. Saatavilla on lounasruokaa arkisin noutopöydästä, herkullisia grilli- ja pihviannoksia sekä tietenkin pizzoja. Tiloissa sijaitsee myös pubi, jossa pääsee laulamaan karaokea ja nauttimaan myös live-esiintyjistä sekä pelaamaan bingoa. Kesällä käytössä on myös iso terassi.

“Meille kannattaa tulla aina, jos haluat nauttia hyvästä ruuasta, seurasta, viihteestä sekä tietenkin parhaasta savolaisesta asiakaspalvelusta”, kertovat yrittäjät Marjut Hirviheimo ja Anu Tossavainen

”Etenkin lounaspöytä on ollut meillä aina suosittu ja tietenkin meidän pizzat. Pizzapohjat tulevat naapurikunnan paikallisesta leipomosta”, kertovat yrittäjät.

Osoite: Asematie 4, Keitele Tarkista aukioloajat: www.rantakulma.fi

Satamaravintola Laivuri, Pielavesi

Laivuri palvelee kesäisin kauniin Pielavesi-järven rannalla. Käytössä on yli 100 asiakaspaikkaa, joista suurin osa ulkona katetulla terassilla. Viikonloppuisin tarjolla myös live-musiikkia.

”Laivuriin kannattaa tulla, jos haluaa palan rauhaa ja hetken hengähdyksen arjen kiireistä. Voit vaan istahtaa palveltavaksi ja nauttia tarjonnasta, tunnelmasta ja maisemista”, kertoo yrittäjä Titta Raitanen

Pizzat ovat päätuotteemme ja niistä ykköseksi on noussut Poutasää ja hyvänä kakkosena lihaisammat Autiomaa- ja Myrsk yn jälkeen -pizzat. Tulevalle kesälle lisäämme listalle lisää ruokaisia salaatteja, jotka nostavat suosiotaan jatkuvasti.

Osoite: Puustellintie 4, Pielavesi

Avoinna 13.5.–31.8.24 su–to klo 11–20, pe–la 11–22. Tapahtumaviikonloppuina pidempään.

Lounasavintola Silta, Tervo

Keskellä Tervoa sijaitseva Silta on ennen kaikkea lounasravintola, mutta palvelee kesällä myös aamu- ja ilta-aikaan. Lounasbuffet koostuu runsaasta salaattipöydästä, keitosta ja kahdesta pääruokavaihtoehdosta. Kesällä lounaalla on myös erityisesti lapsille maistuvia ruokia, kuten pitsaa. Uutuusburgereita ja pitsoja voi tilata myös listalta. Annoksista erityisesti possu- ja kanaruuat saavat kiitosta. Myös ns. teemabuffetit ovat olleet suosittuja.

Sillan tarjoiluista ja kylän vilinästä voi nauttia ravintolan kahdelta terassilta. 6.7. on ravintolan edessä myös bänditapahtuma.

“Meille kannattaa tulla hyvän ruuan ja palvelun takia; myös kaikenlaiset juhlat ja pitopalvelu onnistuvat”, kertoo yrittäjä Sari Hallikainen

Osoite: Urheilutie 3, Tervo Tarkista aukioloajat: www.tervonsilta.fi

Vesannon Grillikioski

“Meidän grillikioskimme on perinteinen grillikioski, josta saa grilliannoksia, hampurilaisia, pizzaa, salaattiannoksia, jäätelöä, kahvia ja pullaa”, kertoo yrittäjä Jaana Korhonen Kioski sijaitsee Vesannon kirkonkylän reunalla. Kioski on avoinna vuoden ympäri, mutta kesällä voi nauttia grilliherkut terassilla ja ottaa vaikka jälkkäriksi jäätelön tai jäähilejuoman. Kahvia ja pullaa on myös saatavilla. Suosituin annos on grillilautanen ja hampurilaiset. Pizzatkin ovat suosittuja.

Osoite: Keskustie 17, Vesanto Avoinna kesällä ke–to klo 11–19, pe–la klo 11–20 ja su klo 12–18. Ma ja ti suljettuna.

Tämän sivun koosti SavoGrown hanke VisitSavo-matkailuympäristön kehittäminen

Ruokamatka Savon Villiin Länteen

KEITELE

• Matkailukeskus Lossisaari, Sininentie 205, www.lossisaari.fi

• Rantakulman Kahvila-Ravintola Pub Rantis, Asematie 2, www.rantakulma.fi

• Autohuolto-Grilli-Kahvio 77, Keiteleentie 15, Facebook: Autohuolto-Kahvio 77

PIELAVESI

• Kahvikulma, Toritie 8, www.facebook.com/kahvikulma

• Sat amaravintola Laivuri, Puustellintie 4, www.laivuri.fi

• Keilahalli-ravintola Kaato, Laaksotie 30, facebook.com/pielavedenkeilahalli

• Leipomo Puustelli, Puistotie 9, www.leipomopuustelli.com

• Nesteen kahvio, Puustellintie 22

• PizzaLina, Puistotie 11, facebook.com/pizzalina.pielavesi

• Lepikon Torppa, kahvila, Urho Kekkosentie 119, www.lepikontorppa.fi

• Savon Kalaherkut/Raudet Ky, Pielaveden tori

• Vanha Pirtti, kahvila, Toritie 6, facebook.com/vanhapirtti

• Lehtoniemen Puutarha, kesäkahvila & tapahtumia, Suursaarentie 108 A, Saarela, www.lehtoniemipuutarha.eu

RAUTALAMPI

• Lounasravintola Hetki, Alatie 8, Rautalampi, http://ravintolahetki.fi

• Ravintola Nuapuri, Kuopiontie 21, https://nuapuri.fi

• Grilli-Pizzeria, Kuopiontie 46, facebook.com/grillipizzeria

• Neste Rautalampi, Jyväskyläntie 12, www.neste.fi/asema/neste-rautalampi

• Korholan Kartano, Korholantie 111, www.korholankartano.fi (tilausravintola)

• Ropolan Kartano, Ropolantie 110, http://ropola.fi (tilausravintola)

• Kerkonkosken Keidas, Repolantie 11, www.kerkonkoski.fi

• Nokisen Kioski, Vesannontie 79, facebook.com/NokisenKioski

• Ravintola Ehtoo, Kuopiontie 26, https://ravintolaehtoo.fi

• Morton, Kuopiontie 28, www.morton.fi

• Gasthouse Ravintola Oscar (Pub), Kuopiontie 12

• Rämäkkä Holidays, Rämäkkätie 50, www.ramakka.com

• Loma- ja kurssikeskus Törmälä ja kesäkahvio, Konnekoskentie 552, www.tormala.fi

•Tiinan tupa, Ysitie 624, http://tiinantupa.com

• Janoinen Karhu, Ysitie 5059, www.janoinenkarhu.com

• Kivisalmen Kievari, www.kivisalmenkievari.com

SUONENJOKI

• Vanhamäki (lounas), Vanhamäentie 122, http://vanhamaki.fi

• Kahvila Mestarinkulma (kahvila-konditoria, lounas), Iisvedentie 3, Fb: Kahvila Mestarinkulma

• Ravintola Valkoapila (lounas, A la carte, baari), Keskuskatu 4, http://ravintolavalkoapila.fi

• Kahvila Kinuskihuone, Iisvedentie 2, facebook.com/kinuskihuone

• Kemerin Pizza ja Kebab, Herralantie 3

• Iisveden rantapaviljonki, Venesatama, Kymintie 8, http://iisvedenrantapaviljonki.fi

• Matkailukeskus Koskelo, Ysitie 3399, www.lomatrio-koskelo.fi/ koskelo/ravintola

•Teboil Suonenjoki (kahvio, Rolls, Kotipizza), Koulukatu 1

• Myllykosken Kievari (tilauksesta), Myllykoskentie 100, www.myllykoskenkievari.com

• Ravintola Ruusu, Rautalammintie 21

• Nenosen Mansikkatilan puoti ja kahvio, Tyyrinmäentie 52, www.nenosenmansikkatila.com

TERVO

• Ravintola Silta, Urheilutie 3, www.tervonsilta.fi

• Eerikkalan Kievari, Kirkkotie 44, www.eerikkalagolf.fi

• Ravintola Koski, Lohitie 701, www.koskisydan.com/ravintolat

• Koskitupa, Lohitie 701, www.koskisydan.com/ravintolat

VESANTO

• Lounaskahvila Tupa, Kuusitie 1, www.vesannontupa.fi

• Suoramyyntipiste ja kahvila Vestori, Keskustie 14

•Teboil Vesanto, Keskustie 23

• Vesannon grilli, Keskustie 17

• Ahvenisen kylätalon kirppis ja kahvila, Konnevedentie 16

“Todellinen kätketty helmi, joka itsessään riittää syyksi tulla Rautalammille

Suurempien kaupunkien fine dining -mestat jää toiseksi.”

Se alkuperäinen Konttiravintola!

Kesällä auki joka päivä!

Ruokalista ja lisätiedot: morton.fi

Kesäkuussa avoinna viikonloppuisin. Heinäkuussa joka päivä.

Pöytävaraukset ja lisätiedot: ravintolaehtoo.fi

" Täältä Rautalammilta alkoi meidän tarinamme vuonna 2010. Ja tämä on kotimme edelleen! "

Tapahtumat

, VAPAA PÄÄSY, EI IKÄRAJAA

Kesäkauden avajaiset: Folk Röntynen + Peace Frogs plays the Doors

LA 29.6. klo 20, VAPAA PÄÄSY, K18 Yönkukkujaiset & yhteislaulua

KE 3.7. klo 19, LIPUT 15€, EI IKÄRAJAA Kesäkaverit-klubi

TO 4.7. klo 19, VAPAA PÄÄSY, EI IKÄRAJAA Maria Hänninen

TO 11.7. klo 19, VAPAA PÄÄSY, EI IKÄRAJAA Kauko Röyhkä

TO 18.7. klo 19, VAPAA PÄÄSY, EI IKÄRAJAA Joose Keskitalo ystävineen

TO 25.7. klo 19, VAPAA PÄÄSY, EI IKÄRAJAA Lyyti

LA 17.8. klo 17, LIPUT ALK. 39€, K18 Mortonin lepposat puistojuhlat: Iida Paul & Kalle Lindroth, Samae Koskinen, JP & Vaikuttajat.

LISÄTIEDOT & LIPUT: MORTON.FI/TAPAHTUMAT

Luovuus kuuluu kaikille

– Savon Villin Lännen kesä nostaa esiin kädentaitajat

Savon Villin Lännen kulttuuritarjonta yllättää. Alueeltamme löytyy kansainvälisesti tunnustettuja muotoilun ja taiteen ammattilaisia, ITE-taiteen helmiä sekä kiinnostavia näyttelyitä. Luovuus kuuluu kaikille – sen osoitti Suomen kärkikaartiin kuulunut ITE-taiteilija Aulis Jalkanen, jonka huikea tuotteliaisuus on luonut kotimuseon, joka on nähtävä omin silmin.

ITE-Auliksen kesän teemana metsä

Teksti: Anja Jääskeläinen

Kesällä 2023 Suonenjoella avattiin ITE-taiteilijan Aulis Jalkasen (1935–2023) kotimuseo. Museo sai jo ensimmäisenä kesänä suuren suosion keräten kahdessa kuukaudessa 1200 kävijää. Vieraita kävi 12 eri maasta.

ITE-Aulis-kotimuseo on kokonaistaideteos, joka huokuu metsän henkeä, luontosuhdetta, kekseliäisyyttä ja luovuutta. Säästäväisyys ja kierrättäminen näkyvät myös taidekokeiluissa, joita löytyy tuhansittain. Maalauksia, veistoksia, vedoksia, piirustuksia, runoja, karikatyyrejä, kivitöitä ja erilaisia keräilykokoelmia löytyy 1950-luvulta näihin päiviin. Poikkeuksellisen kiinnostavan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden Aulis Jalkasen tuotannossa muodostavat kuvapäiväkirjat, joita hän on tehnyt monen vuosikymmenen ajan aina 1950-luvulta lähtien. Kesällä 2024 ITE-Aulis-kotimuseon teemana on METSÄ ja avajaisia vietetään juhannussunnuntaina 23.6. klo 13, jolloin otetaan käyttöön myös museon puimaliiteriin kunnostettu yhteisöllinen monitoimitila.

Aulis Jalkanen eli koko elämänsä metsän siimeksessä Herralanmäen pientilalla. Hän jäi 7-vuotiaana puoliorvoksi isän kaatuessa jatkosodassa vuonna 1942. Isän kuoleman myötä Aulis joutui jo kouluiässä ottamaan äidin rinnalla vastuuta talon töistä: met sänhoidosta ja peltotöistä. Metsästä tuli Aulikselle toinen koti, jossa hän vietti paljon aikaa t yönsä, taiteensa ja harrastustensa vuoksi. Jalkanen pärjäsi hyvin valtakun nallisissa puuston leimauskisoissa ja oli myös innokas suunnistaja sekä taitava suunnistuskarttojen piirtäjä. Sienestys, kalastus ja Lapin vaellukset olivat myös lempipuuhaa. Metsässä liikkuessaan hän teki tarkkoja havaintoja ja merkitsi ne muistiin piirtäen, kirjoittaen ja ”toimittaen” omaa metsälehteä. Maisemat t allentuivat maalauksiin.

”Sanoin kuvaamaton kokemus, ihme suorastaan, mikä onneksemme on löytynyt ja säilynyt.”

Ote ITE-Auliksen vieraskirjasta.

Jalkasen monipuolinen taiteellinen tuotanto tuo esiin koskettavasti ja kauniisti taiteilijan elämän kipukohtia ja sisäistä kokemusmaailmaa. ITE-Aulis-kotimuseo sisältää valtavan määrän tietoa myös talonpoikaisesta elämäntavasta ja kulttuuriperinnöstä, pientilallisten tavoista ja taidoista. ITE-taiteen tuntija Veli Granö onkin todennut osuvasti: ”Auliksen tarina ei ole pelkästään paikallinen tarina, vaan kansallinen tarina. Yksi tärkeä luku koko Suomen historiassa tulee näkyviin Auliksen kotiympäristössä, hänen pienessä elämänpiirissään. Uskon, että Auliksen museosta tulee monessakin mielessä merkittävä kotimuseo.”

ITE-Aulis-kotimuseo

Avajaiset 23.6. klo 13 Avoinna ajalla 25.6–27.7. ti–pe klo 11–17 ja la klo 11–15. Elokuussa otetaan vastaan ryhmiä (minimi 5 henkilöä).

Pääsylippu 5 €.

Museo on myös Kaikukortti-kohde.

Löydä lisää kesätekemistä:

Design&Taide Suonenjoki

– muotoilun huiput yhteisnäyttelyssä

Savon Villin Lännen kesän uusi kulttuurituttavuus on Design&Taide Suonenjoki -tapahtuma, joka piirtää upean kuvan siitä mitä on pohjoissavolainen taiteen ja muotoilun osaaminen tällä hetkellä.

Tapahtuma tuo kädentaitajien työt kaiken kansan ihailtavaksi

Suonenjoen keskustaan.

Maailma on pieni. Sen totesivat New Yorkin muotiviikoilla tavanneet lasitaiteilija Sini Majuri ja vaatesuunnittelija Tuula Rossi, kun tajusivat olevansa lähtöisin samasta savolaisesta mansikkakaupungista.

Kohtaaminen New Yorkissa osoittaa, että pieneltäkin paikkakunnalta voi ponnistaa maailmalle. Mutta se myös kertoo siitä, että pienelläkään paikkakunnalla luovien alojen osaajat eivät välttämättä ole kovin tuttuja edes toisilleen.

”Käsit yöläisyys on jotenkin ihmeellisesti piilossa. Se pitäisi saada paremmin ja pysyvämmin näkyviin, jotta ihmiset tunnistaisivat millaisia kädentaitajia ja taiteilijoita meillä on”, Sini Majuri toteaa.

Tänä kesänä savolainen luovien alojen osaaminen tekee näyttävän yhteisesiintymisen Suonenjoella. Kirjaston Kellarikallerian Harmaassa salissa on avoinna heinäkuun ajan Design&Taide Suonenjoki -myyntinäyttely ja taidetapahtuma, jossa on esillä kuvataidetta, koruja, lasitaidetta, taidokkaita kädentaitajien töitä sekä designtuotteita alueella juurensa omaavilta luovien alojen yrittäjiltä.

”Näin laaja eri luovien alojen toimijoiden yhteisesiintyminen on ainutlaatuista. Tapahtuma ei ole taidenäyttely, eikä design-kalusteiden näyttely vaan esillä on kaikenlaista mielenkiintoista: puukkoja, soittimia, kenkiä, pukuja, koruja, taidetta, huonekaluja”, kehuu hankkeen puuhamies ja Opilion-huonekalujen valmistaja Niilo Kalsi

”Tämä ei ole mikään pienen paikkakunnan kesätapahtuma, vaan näyttelyllä on myös kansainvälistä ulottuvuutta.”

Niilo Kalsi, Opilion.

Yksi näyttelyn kansainvälisistä nimistä on lasitaiteilija Sini Majuri, joka on palkittu lukuisilla kansainvälisillä design-palkinnoilla ja jonka teoksia löytyy arvostetuista kansainvälisistä kokoelmist a. Kuvataiteilijat Eeva Mölkänen ja Katja Vikla, keramiikkataiteilija Tanja Nisu, korutaiteilija Tarja Hietala, Opilion-designkalusteiden muotoilijat Heidi Harmanen ja Niilo Kalsi sekä kädentaitajista puukkoseppämestari Pekka Tuominen, soitinrakentaja Jouni Kurki, vaatesuunnittelija Tuula Rossi, muotoilija Tytti Porvari sekä mainostoimisto- ja käsityöyrittäjä Hanna Valkonen ovat kaikki omien alojensa huippuammattilaisia.

Näyttelyviikkojen aikana järjestetään myös oheisohjelmaa: mm. taiteilijatapaamisia, luovia kahvihetkiä ja taidetoimintaa lapsiperheille. Eksoottista väriä ohjelmaan tuo useissa Afrikan maissa työskennellyt Niilo Kalsi, joka kertoo sunnuntai-iltapäivisin Afrikan taiteesta ja kulttuurista.

“Tänne on tervetullut ihan jokainen – ohikulkeva lenkkeilijä tai vaikka mansikkaisäntä kumppareissaan”, kertoo Eeva Mölkänen.

Tapahtumatiedot Facebookissa ja Instagramissa: @designtaidesuonenjoki

Pielaveden torilla tapahtuu!

Pielavedellä ei tulevana kesänä tarvitse lähteä toria kauemmas tapahtumien toivossa.

Kesäkuussa torstaisin on luvassa tapahtumia kädentaitojen työpajoista katusählyyn. Heinäkuussa ohjelmaa on tiistaisin ja lauantaisin yhdistysten ja kunnan järjestämänä: voi muun muassa tutustua pielavetisten yhdistysten ja mökkiläisneuvoston toimintaan, herkutella muurinpohjaletuilla, laulaa yhdessä muiden kanssa sekä nauttia elävästä musiikista. Toripaikat ovat maksuttomia, joten kuka tahansa on tervetullut, vaikka kirpparia pitämään. Lähes joka päivä tarjolla on kalaherkkuja sekä paikallisten tuottajien antimia.

Viime kesänä alkaneet Pielavesi-Areenat saavat jatkoa, kun 6.7., 13.7. sekä 3.8. torilla huastellaan. Aiheina ovat vuorollaan Pielaveden luonto, lapsuuden ainutkertaisuus sekä pielavetisyys.

Uutena ohjelmanumerona t arjolla on opastetut Kyläkävelyt. Ne lähtevät heinäkuussa lauantaisin torilta ja reitin varrella tutustutaan kirkonkylän vanhoihin historiallisiin kohteisiin ja rakennuksiin sekä niiden taustoihin. Innoituksena opastuksille ovat toimineet suuren suosion saaneet Pielaveden 150 v -juhlavuoden historiatapahtumat.

Lisätietoa Pielaveden kunnan verkkosivuilta: https://pielavesi.fi/torikesä

Alueen muut ITE-kohteet

Moottorisahaveiston SM-kisojen puuveistokset, Keitele

Kesällä 2022 järjestettyjen moottorisahaveiston SM-kisojen töitä on nähtävissä Keiteleen keskustaa kiertävän puupolun varrella.

Jautlandiassa geokätkö kohtaa ITE-taiteen, Pielavesi

Jautlandia on todellinen geokätköilijän aarreaitta!

Geokätköjä ei täällä piilotella, vaan ne ovat näkyviä taideteoksia maastossa.

Anna Wildrose, Rautalampi

Kesägalleria Ruusun Galleria Kerkonkoskella esittelee

Pirkko Toiviaisen kierrätysmateriaaleista tekemää taidetta.

ITE-kulttuurihuussi, Suonenjoki

Jokipolku-luontopolun varrella, Kimpanlammen laavun yhteydessä on Nino Tolvasen ITE-taideteko kulttuurihuussi.

Tervo

Tervon maa- ja kotitalousseuran aktiivit luovat kylälle viihtyisyyttä monin tavoin: Tervonsalmen sillan juhannussalot ja kekriaikaan pellolle palava olkipukki ilahduttavat laajemminkin.

Sydänmaa-paalut, Vesanto Vesannon sydänmailla seisoo uljaasti pystyssä kolmetoista ihmisiä, eläimiä ja tapahtumia kuvaavaa mäntypaalua, jotka ovat paikallisten ihmisten ja yhteisöjen suunnittelemia.

Patoveden kierroksen ITE-taideteokset, Vesanto

Tiitilänkylän uimarannalta lähtevän luonto- ja kulttuuripolun loppupäästä löytyy Kimmo Hakalan ITE-taideteoksia.

Lisätiedot: www.visitsavo.fi/ITE-taide

Yllättävien

löytöjen

metsästäjille – kesäinen kirppiskierros

Kirpputorit ovat aarreaittoja, täynnä mahdollisuuksia törmätä johonkin uniikkiin. Lähde kesäiselle kirppiskierrokselle, siitä kiittävät sekä kukkaro että luonto! Monella Savon Villin Lännen kirpputorilla voit myös vaihtaa samalla päivän kuulumiset kahvikupin ääressä.

KEITELE

Lähetyskirpputori, Mutkatie 1

Avoinna ma&ke 10–14, pe 10–17, heinäkuussa myös ti 10–14.

Kirpputorille otamme lahjoituksena vaatetta ja kaikenlaista ehjää ja puhdast a kodin tavaraa. Myynnissä on myös huonekaluja. Meillä on myös ilmainen nouto- ja kuljetuspalvelu lähialueella. Noudamme isompia määriä tavaraa ja kuljetamme myytyjä tuotteita. Sesonkiaika on kesä–heinäkuu, jolloin lomalaisia ja mökkiläisiä on liikkeellä enemmän. Lähetyskirpputori on toiminut Keiteleellä jo 35-vuoden ajan.

PIELAVESI

Lähetyskirpputori, Laaksotie 28

Avoinna ma&to 10–17, ke&pe 10–15.

RAUTALAMPI

Kirpputori Rautalampi, Kuopiontie 47

Avoinna ma–pe 10–17 ja la 10–14 Pääraitin varren kirpputorilta löytyy kaikkea astioista huonekaluihin, leluosastosta musiikkiin, keräilyesineistä, kirjoihin, elokuviin ja rompetoriin. Tavarat tulevat myyntiin ympäri Suomea kuolinja konkurssipesistä, ne ovat muuttokuormia ja tavaraeriä. Kirpputorilta voi varata myös oman pöydän.

Rautalammin Kauppahuone, Kuopiontie 17

Avoinna to-la 10–16, la 10–14 Seuraa Facebook-ilmoittelua

Seurakunnan lähetyskirpputorimökki.

Myynnissä on lahjoituksena saatuja vaatteita, astioita, koriste-esineitä sekä huonekaluja. Meillä ei ole varattavia kirpputoripöytiä. Meiltä voi lainata kuomullista peräkärryä tavaroiden tuontiin tai vientiin ja tarvittaessa avustamme kuljetuksissa. Kirpputorin sesonkiaikaa ovat kesäkuukaudet sekä joulun aika. Lähetyskirpputori on toiminut Pielavedellä jo yli 30-vuoden ajan ja se työllistää kaksi osa-aikaista työntekijää sekä useita talkoolaisia. Kirpputorin tapahtumista lisätietoa: https://pielavedenhelluntaisrk.net/toiminta

TERVO

SPR Tervo kirppis, Urheilutie 2, Tervo  Avoinna ma, ke–la 10–14, ti ja su suljettu

Kirppiksen tiloissa myös pienimuotoista kahvilatoimintaa. Tavarat tulevat lahjoituksina, S-Market toimittaa myös hävikkiruokaa jakoon, kirpparipöytää ei voi varata. Vilkkainta sesonkia ovat loma-ajat, silloin liikkuu selkeästi enemmän myös ulkopaikkakuntalaisia.

ViaDia Tori Talluskylä, Talluskyläntie 18

Pääraitin varrella sijaitsevalla kirpputorilla myydään omaa varastoa, koneita, laitteita ja autotarvikkeita sekä asiakkailta myyntiin tulevaa tavaraa. Rautalammin Kauppahuoneelle tyypillistä on iloinen puheensorina, kun asiakkaat istuvat nauttimassa kirpputorin pitäjien pienen kahvion kotipullista ja leivistä.

Kerkonkosken Seuralan Kirppis, Kerkontie 15, Kerkonjoensuu

SUONENJOKI

Avoinna 26.6.–7.7.2024 ke–su 12–18. Lisäksi peräkonttikirppis Seuralan kentällä sunnuntaina 30.6. ja 7.7. klo 12–15. Kerkonkosken Seuralan kesäkirppis toimii pöytävarausperiaatteella, joten kuka tahansa yksityishenkilö voi varata pöydän. Pöydät varataan yleensä nopeasti loppuun, mutta aina voi jäädä jonoon, jos paikkoja vapautuu. Peräkonttikirppiksille ei tarvitse varata etukäteen paikkaa, joten sinne voi osallistua kuka tahansa. Rautalammin Kerkonkoski on täydellinen retkikohde kesäpäivän vietttoon. Lue lisää https://visitkerkonkoski.fi

Vanha Maamies, Jalkalantie 160, Suonenjoki

Seurakunnan lähetyskirpputorimökki, Alatie 27. Lähetyskirpputorimökki löytyy Rautalammin kirkon vierestä ja se on auki lauantaisin klo 10–13.

Kirpputorin tavarat tulevat lahjoituksina ja lahjoitettavia tuotteita voi tuoda aukioloaikoina kirpparille tai sopia lahjoituksista erikseen seurakunnan Niina Leppäsen kanssa. Tuotto menee Nepalin vammaisten lasten ja nuorten hyväksi ja tavaroita lahjoitetaan diakoniatyön kautta paikallisille.  Lähetyskirpputorilta ei voi varata kirpparipöytää.

Kirpputori sijaitsee vanhan maatalouskoulun tiloissa ja se löytyy pihapiiriin saapuessa heti oikeanpuoleisesta rakennuksesta. Ilmoittelemme aukioloajoistamme Facebook- ja nettisivuillamme - liikkeen ollessa auki oven edessä on kyltti.

Myynnissä on maatalouskoulun vanhaa tavaraa, Kodin-Fiilis-yrityksen jäämistöä ja koulun tiloissa toimineen majoitusliikkeen tavaraa. Joitakin kuolinpesiä on myös ostettu. Tulossa on myös rompetorityyppistä tavaraa eli vanhoja koneita ja työkaluja. Tavoitteena on myydä kaikki tavarat pois. Meillä ei ole myyntipalvelua tai loossipaikkoja.

Kaijan kirppis, Asemakatu 5

Kulman Kirpputori

Rautalammintie 9

Tapulin kirpputori, Pihlajakatu 18

Uusike, Iisvedentie 3

ViaDia-tori, Rautalammintie 11

VESANTO

Ahvenisen kirppis Konnevedentie 16  Avoinna la-su 12–16, äitienpäivä viikonloppu ja juhannus suljettu

Ahvenisen kirppikselle on matkaa Vesannon kylältä n. 7 km. Kirppiksen yhteydessä toimii myös kahvio. Kirppispöydän voi varata joko käymällä paikan päällä tai puhelimella numerosta 046 529 5541. Kirpparilla on runsaasti kävijöitä joka viikonloppu, mutta kesällä kävijämäärä lisääntyy mökkiläisten ja matkailijoiden ansiosta, koska kirppari sijaitsee Konnevesi-Viitasaari tien varrella.

Kirpparimyyjiä meillä on runsaasti myös Vesannon ulkopuolelta, esimerkiksi Jyväskylästä, Tervosta, Karttulasta ja Rautalammilta.

Lähetyksen kirpputori, Keskustie 14

Ahvenisen kirppis.

SPR Tervo kirppis.

Vanha Maamies.

Liikettä niveliin, aikuiset!

–

Vaihtelua

Teksti: Sonja Roivainen

lenkkipolulle ulkoliikuntapaikoista

Savon Villin Lännen kauniit maisemat ja loputtomat ulkoilureitit tarjoavat mainiot puitteet aktiiviseen elämäntapaan, mutta miksi tyytyä vain perinteiseen lenkkeilyyn? Tässä muutamia vaihtoehtoja ulkoliikuntaan, joiden avulla voit tuoda vaihtelua liikuntarutiineihisi ja kokeilla uusia tapoja pysyä kunnossa - ja mikä parasta, aivan ilmaiseksi ja ajasta riippumatta!

Luontoa hengittäen

kohti parempaa kuntoa ulkokuntosalilla

Jätä perinteinen kuntosali väliin ja kokeile sen sijaan ulkokuntosalia!

Ulkokuntosaleilla voit treenata monipuolisesti erilaisilla kehonpainolaitteilla, jotka on suunniteltu kestämään Suomen vaihtelevia sääolosuhteita. Olitpa sitten aloittelija tai kokeneempi kuntoilija, ulkokuntosalit tarjoavat haasteita jokaiselle. Ulkokuntosalilla pääset nauttimaan raikkaasta ulkoilmasta ja kauniista maisemista samalla, kun pidät huolta kehostasi.

Sykettä nostattavaa haastetta jokaiselle askeleelle kuntoportaissa

Kuntoportaat ovat tehokas ja monipuolinen tapa kohottaa kuntoa, sillä portaiden nousu aktivoi useita lihasryhmiä samanaikaisesti. Voit valita, kuljetko portaat ylös juosten

UIMAKOULUT

Keitele

vai kävellen – molemmat tavat tarjoavat hyvän sykkeennostattajan ja auttavat kehittämään kestävyyttä sekä voimaa. Portaissa harjoittelu on myös erinomainen tapa parantaa kehonhallintaa ja koordinaatiota.

Yhteisöllisyyttä ja monipuolisuutta liikunnan pariin monitoimikentillä Etsitkö sosiaalisempaa tapaa liikkua? Monitoimikentät tarjoavat loist avan mahdollisuuden kokoontua ystävien kanssa pelailemaan jalkapalloa, koripalloa tai vaikkapa sählyä. Monitoimikentät eivät ole vain lasten ja nuorten kohtaamispaikkoja - ne tarjoavat myös aikuisille mainiot puitteet liikkumiseen ja uusien lajien kokeiluun. Lisäksi erilaiset parkouralueet ja tasapainoradat haastavat ketteryytesi ja tasapainosi aivan uudella tavalla, tarjoten samalla hauskan tavan pitää itsensä kunnossa.

Alkeis-, jatko- ja junior hengenpelastusuimakoulut ma–ke 24.6.–3.7. www.keitele.fi

Pielavesi

8.–12.7. www.pielavesi.fi/tapahtumat

Rautalampi

3.–19.6., ryhmät 5–6- vuotiaille ja yli 7-vuotiaille, ilmoitt. 25.4. mennessä janne.mensonen@rautalampi.fi

Suonenjoki

Vesipeuhula, 4–5-vuotiaat 3.–7.6. Alkeisuimakoulu, 5–6-vuotiaat, 1. ryhmä 3.–7.6. ja 2. ryhmä 10.–14.6. Jatkouimakoulu, 6–7-vuotiaat, 1. ryhmä 3.–7.6. ja 2. ryhmä 10.-–4.6. Tekniikkauimakoulu, 8–12-vuotiaat 10.–14.6. www.suonenjoki.fi/uimahalli

Tervo

Seuraa www.tervo.fi/tapahtumat

Vesanto

Kirkonkylän ja Vesijärven uimarannoilla 15.7.–19.7.

Ilmoittautumiset sähköpostilla: markku@markkukilpelainen.fi (ilmoita mille paikkakunnalle ja rannalle sekä mihin ryhmään tulossa, lapsen nimi, ikä, huolt ajan sähköpostiosoite ja puh. numero) viimeistään 30.6.2024 mennessä.

Lisätietoja p. 040 593 6980 tai ylläoleva sähköpostiosoite.

Vapaata liikettä luonnossa frisbeegolfin parissa Frisbeegolf tarjoaa hauskan ja rentouttavan tavan viettää aikaa ulkona omassa rauhassa tai ystävien kanssa. Frisbeegolfissa ei ole ikärajoja eikä se vaadi huippu-urheilijan kuntoa. Se on kaikille avoin harrastus, joka t arjoaa liikunnan iloa. Savon Villin Lännen alueella on kuusi frisbeegolfrataa ja yhteensä 86 väylää, jotka t arjoavat haasteita niin aloittelijoille kuin kokeneille pelaajillekin. Frisbeegolf on mainio tapa kehittää

KUNTOPORTAAT

Lepolantie 3, Keitele

Säviän kuntoportaat, Pielavesi Turkkilanvuorentie, Rautalampi

Kyöpelinvuoren hyppyrimäen portaat, Suonenjoki

Kuntoportaat yhtenäiskoulun lähellä

Vesanto

VIIKKOKISAT

Keitele

3.6. Hippokisat 17.6. Nujun seurakisat 22.7. Nujun seurakisat

Pielavesi

Ti 4.6., 11.6., 18.6., 25.6. klo 14.15–15.30 Puijon pesiskoulu 6–12 v Rannankylän koulun hiekkakenttä (Puistotie 7, Pielavesi)

Ti 4.6. klo 18 Laukkalan heittokisat (Laukkalantie 930, Pielavesi)

Ti 11.6. klo 18 Hippo-kisat, Suojalan urheilukenttä (Kisapolku 12, Pielavesi)

Ti 18.6. klo 18 Hippo-kisat, Suojalan urheilukenttä (Kisapolku 12, Pielavesi)

Vesanto Tiistaisin alkaen 11.6.2024. Seuraa ilmoittelua Facebookissa Vesannon Urheilijat.

Muut kunnat

Seuraa ilmoittelua kuntien nettisivuilla

keskittymiskykyä ja tarkkuutta samalla kun nautit kauniista maisemista ja raikkaasta ilmasta. Voit tutustua frisbeegolfiin ilmaiseksi lainaamalla kiekkoja Keiteleen, Pielaveden, Rautalammin, Tervon tai Vesannon kirjastosta.

Ulkoliikuntapaikat tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen, hauskaan ja kaikille saavutettavaan liikuntaan. Löytämällä itsellesi mieluisan liikuntamuodon ja -paikan voit tehdä liikunnast a nautinnollisen ja säännöllisen osan arkea. Joten miksi et lähtisi jo tänään tutkimaan, mitä kaikkea alueellamme on tarjottavana? Löydä uusi suosikkipaikkasi liikkua ja tuo lisää liikettä elämääsi Savon Villin Lännen ulkoliikuntapaikoissa!

Löydä lisää liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia Savon Villissä Lännessä: https://savonvillilansi.fi/harrastukset

Tutustu uusiin yrittäjiin!

Yrityksen nimi:

JarJar Sähkö ja Putki Oy

Yrittäjät: Jari Auvinen ja Jarmo Saastamoinen

Mitä palveluja tarjoatte ja millä alueella:

Tarjoamme monipuoliset palvelut niin yksityisille kotitalouksille kuin suuremmille kiinteistöille. Olemme erikoistuneet omakoti-, kerros- ja rivitalojen sähkö- ja LVI-asennuksiin sekä lämpöpumppu- ja kylmälaiteasennuksiin. Lisäksi suunnittelemme ja toteutamme älykotiratkaisuja ja huolehdimme katu- ja tievalaistustöistä. Meillä on myös tarvikemyyntiä. Toimimme Keiteleellä ja naapurikunnissa.

Miten päädyitte yrittäjiksi: Ostimme edellisen työnantajamme yritystoiminnan vuonna 2023. Meillä on yli 30 vuoden kokemus alalta ja siirtyminen työntekijästä yrittäjäksi sujui luontevasti.

Odotuksia yrittäjyydestä: Koska kyseinen yritystoiminta oli aiemmin tuttua työntekijän näkökulmasta, odotukset ovat olleet alusta asti realistiset. Tavoitteena on ansaita yritystoiminnalla leipä pöytään.

Mikä on parasta Savon Villissä Lännessä? No juuri se villeys! ;D

Yhteystiedot: jarjarsahkojaputki@gmail.com | Jarmo Saastamoinen (kaikki palvelut): 050 476 8291 | Jari Auvinen (sähköpuoli): 050 476 6761 www.jarjarsahkojaputki.fi

SAWO-laturi on kestävä, vakaa ja turvallinen.

Olipa vesi korkealla tai alhaalla, vedenpinnan muutoksista huolimatta laituri pysyy aina vakiokorkeudessa, koska kannen korkeus on säädettävissä.

Näin myös saunavesien ottaminen on vaivatonta ja matonpesu helppoa.

Sawolaiturit mittatilaustyönä – saat millaisen haluat ja tarvitset

Sawolaiturissa ei ole erillisiä ponttoneita vaan kellunnan varmistaa kestävä polystyreenilevy, jolla säädetään laiturin kelluntakorkeus vakioksi.

Kulkusilta ja terassi 28x120 mm uritetusta kestopuusta.

Runkopuut n. 200 sorvatuista pylväistä.

Kulkusillan leveys ja pituus asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Saat Sawolaiturisi joko valmiiksi asennettuna, tai valmiina elementteinä.

Talven yli laituri voi olla joko vedessä tai rannalle vedettynä.

Koska laituri kelluu matalalla sitä on helppo liikutella.

Saat laituriisi myös uimaportaat, kaiteet, törmäyssuojat, pollarit ym. tarvikkeet toiveittesi mukaan.

Neuvonta- ja kartoituskäynti veloituksetta. Laiturit ovat kotitalousvähennyskelpoisia.

SUONENJOKI

Valmistaja: Sawolaiturit

Keijo Saavalainen www.sawolaiturit.fi puh. 046 565 2764 Y-tunnus 1055508-5

MEILTÄ SAAT

ILMALÄMPÖPUMPUT

SÄHKÖAUTOJEN LATAUS GARO, FINLUX

AURINKOVOIMALAT JA TARVIKKEET

SÄHKÖASENNUKSIA JO VUODESTA 1977

Suonenjoki, Herralantie 5, puh. 010 271 1930

Tervossa Paavo Korhonen puh. 010 271 1937

Aqualan L 200g 8,90€ (11,71)

Multivita Magnesium + B6 80/90 tabl./ purutabl. 13,90€ (15,80)

Sebamed Face & Body täyttöpakkaus 1000 ml 17,90€ (21,90)

Tarjoukset voimassa 30.6.2024

Rakennus- ja remonttityöt alueellasi suorittaa

Keskustie 5, 72300 Vesanto ma–pe 9–17 • la 9–14 Elja Hytönen p: 050 91 91 199 elja@rp-eh.fi

Omat aurinkopaneelit tuottavat kuudesosan Pakkasmarjan sähköstä

Mansikkapakasteen

hiilijalanjälkeä lasketaan viljelijöiden kanssa.

Teksti ja kuva: Anssi Kemppinen

Suonenjokelaisen marjayritys Pakkasmarjan aurinkopaneelit ovat tehokäytössä juuri oikeaan aikaan eli kauneimpina kesäpäivinä.

– Eniten marjoja tulee sisään, kun paistaa aurinko. Ja juuri silloin meillä käytetään eniten sähköä, sanoo Pakkasmarja Oy:n tuotanto- ja tekniikkajohtaja Timo Jalkanen

Sopimusmarjanviljelijöiden tuomat mansikat, vadelmat ja muut marjat t äytyy helteelläkin saada ensin jäähdytettyä ja varsinkin pakastettua. Pakkasmarjan tuotteet kun ovat yritysnimen mukaisesti valtaosin pakasteita.

Pari vuotta sitten käyttöön otetut aurinkopaneelit alkavat tuottaa sähköä maaliskuun tienoilla, kun lumi sulaa paneelien pinnalta. Kaikkiaan paneelit tuottavat 15 prosenttia Pakkasmarjan tarvitsemasta vuoden sähköstä.

Aurinkopaneelijärjestelmä on vain yksi Pakkasmarjan ilmastotoimenpiteistä. Yrityksen ympäristötyö sai vauhtia jo vuonna 2011, jolloin sen arvoja ja strategiaa lähdettiin uudistamaan.

– Ilmastotekoja on ajateltu jo pitkään vastuullisuuden kautta. Silloin 2011 yhteisellä työporukalla valittiin meidän arvoiksi asioita, jotka ovat juuri meille täällä merkityksellisiä. Arvoiksi valittiin kotimaisuus, laatu ja vastuullisuus, jonka alla on ilmasto- ja luontoasiat. Nämä arvot sitten asettavat työhömme rajat ja vaikuttavat valintoihin, sanoo Pakkasmarjan brändi- ja vastuullisuusjohtaja Terhi Janatuinen

Taustalla vaikuttaa tietysti myös talous ja kustannustehokkuus, jotka ovat menestyvän yritystoiminnan edellytys.

Janatuisen mukaan myös marjanviljelijät olivat vaikuttamassa strategian arvovalintoihin, sillä yhtiön hallituksessa on viljelijöitä. Pakkasmarjahan on viljelijöiden perustama ja omist ama yritys.

Energiatyö näkyy sähkölaskussa

Yrityksen uusia tuotanto- ja varastotiloja alettiin suunnitella Lintikonkadulle kymmenisen vuotta sitten ja ne valmistuivat vuonna 2022. Energiatehokkuuden huomioiminen ja -kulutuksen vähentäminen näkyivät valinnoissa.

– Ensinnäkin seinämateriaalit ovat paremmat, kuin mitä rakennusmääräykset vaativat. Toiseksi on rakennettu tiiviisti, sanoo Jalkanen. Lain mukaan marjojen pakkastilat pitää olla -18 ja tuotantotilat jääkaappilämmössä eli +5 asteessa.

– Eniten energiaa kuluu kylmälaitehuoneessa. Siellä tehdään se työ,

että kylmätilat ja pakastetilat pysyvät oikeissa lämpötiloissa. Kylmälaitoksemme on energiatehokas, koska optimoimme ja ohjaamme energiankulutusta, sanoo Jalkanen. Osa marjoista tulee suoraan pelloilta. Pakkasmarjalla ei ole juuri kannustettu viljelijöitä jäähdyttämään marjoja etukäteen, sillä sekin lisäisi ilmastokuormaa. Viljelijän ei tarvitse välttämättä rakentaa omia kylmäjärjestelmiä ja kylmäketjua. Janatuisen mukaan marjatkin pysyvät paremmassa kunnossa, kun niit ä ei erikseen siirretä ensin tilan kylmätiloihin ja sitten kuljetukseen. -Varastointi on uusissa tiloissa marjakiloa kohtaan yli kymmenen kertaa edullisempaa, kuin vanhemmassa varastoinnissa. Ja sitten on vielä aurinkopaneelien hyöty. Kyllä muutos on energialaskuissa näkynyt, sanoo Jalkanen, mutta toteaa investointien takaisinmaksuajan olevan kuitenkin liikesalaisuus.

– Ja sitten uudet tilat ovat monikäyttöiset, osa kylmiötiloista voidaan muuttaa satokauden jälkeen pakkasvarastoiksi.

Tuotannossa syntyy myös runsaasti hukkalämpöä, jonka energiayhtiö Savon Voiman päätti neuvottelujen jälkeen ottaa vastaan kaukolämpöverkkoon. Osa hukkalämmöstä käytetään Pakkasmarjalla tilojen sulattamiseen ja käyttöveden lämmittämiseen.

Hiilijalanjälki laskettu Kaksi vuotta sitten Pakkasmarjalla päätettiin laskea mansikan, vadelman, tyrnin, puna- ja mustaherukan marjapakasteiden hiilijalanjälki aina pellolt a tuotteen lähetykseen asti. Laskennan teki päästölaskelmiin erikoistunut Biocode-yritys, jonka laskuri noudattaa laatustandardeja (ISO), maailman ilmastopaneelin (IPCC) ohjeita ja EU:n ympäristöjalanjälkisääntöjä (PEFCR).

Pakkasmarjan eri tuotteiden hiilijalanjäljeksi saatiin 0,52–0,84 CO2e/kg (e tarkoittaa eri kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua päästövaikutusta), mikä Biocoden marjat-kategorian listauksessa tarkoitti parast a A- ja B-luokkaa. Tuotteiden kasvihuonekaasupäästöistä 61–65

tä ympäristöasioita tehdään, sanoo Janatuinen.

Pakkasmarjan sopimusviljelijöillä on vielä omakin laatujärjestelmänsä.

Muovipakkaus vielä ilmastoystävällisempi Pakkasmarjalla on kiinnitetty huomiota myös hävikin vähentämiseen muun muassa ottamalla sivuvirrat hyötykäyttöön ja ohjaamalla viljelijöitä kestävämpien lajikkeiden käyttöön.

Yksi jatkuvan kehityksen kohde ovat lisäksi pakkaukset, jotka ovat pakollisia tuotteiden suojaukseen. Janatuinen kertoo, että muovisten pakkausten käyttöä saa asiakkaille monesti perustella.

– Vaikka marjamme ovat muovipakkauksissa, niin ne pakkaukset ovat yksinkertaista ja mahdollisimman ohutta muovia sekä helppoja kierrättää.

Viimeisin pakkauskalvouudistus tuotti neljän prosentin muovin säästön pakkausta kohden.

Janatuisen mukaan brändi- ja markkina-asioiden osalta pakkauksia mietitään kovasti.

– Paperilook on kyllä houkutellut, mutta esimerkiksi sellaisten paperipussin oloisten ja laminaattipohjaisten vaihtoehtojen hiilijalanjälki on vielä hir veän raskas. Odotetaan ja seurataan, että tulisi vaikka todella ilmastoystävällinen puukuitupohjainen pakkausmateriaali, sanoo Janatuinen.

prosenttia syntyy marjaraaka-aineiden tuotannossa, 21–24 prosenttia Pakkasmarjan tuotannosta ja varastoinnista, ja loput pakkauksista ja hankinnoist a.

– Mansikoistamme on jo niin iso hiilijalanjälkilaskennoissa, että saataisiin jo käyttää Biocoden ympäristömerkkiä tuotepakkauksissa. Mutta me vielä kasvatamme ensin sitä taustatietoa, sanoo Janatuinen.

Ensimmäisen vuoden laskennoissa oli mukana yhdeksän sopimusviljelijää, ja viime vuonna laskentaa on laajennettu.

Janatuisen mukaan viljelijät ovat sisäistäneet hiilijalanjälkilaskennan merkityksen ja asenne on hyvä, vaikka aina tyypillisesti suomalaisia uudet asiat vähän epäilyttävät.

– Viljelijöillä on jo viljelyssä paljon työtä ja paljon laatujärjestelmiin sekä työntekijöihin ynnä muuhun liittyviä paperiasioita. Mutta aika samanhenkistä porukkaa he ovat kuin me, ja ovat sisäistäneet asian, että lapsillakin olisi tulevaisuudessa hyvä olla ja hyvä viljellä. Meidän tehtävämme on taas kertoa, miksi näi-

Ympäristöasioilla menestystä Pakkasmarjalla ollaan tyytyväisiä siihen, että yritys lähti strategiassa ja arvoissa painottamaan vastuullisuuta sekä siihen kuuluvaa ympäristötyötä jo aikaisessa vaiheessa yli k ymmenen vuotta sitten, toteavat Janatuinen ja Jalkanen. – Vihreät ar vot ovat Pakkasmarjan työntekijöillä takaraivossa, ja jos ei ihan päivittäin, niin hyvin usein mietitään uusia muutoksia. Muutokset voivat olla pieniäkin parempia valintoja, sanoo Janatuinen.

Vuosi vuodelta Pakkasmarjan asiakkaat, niin tukut, kaupat kuin kuluttajatkin, kysyvät yhä enemmän tuotteiden ympäristöystävällisyydestä.

– Viime vuosina on tullut ihan virallisiakin kyselyitä. Pitää osata kertoa vastuullisuuteen liittyviä todellisia kehittyviä ja mitattavia lukuja. Tietysti toivotaan, että meidän t yömme vaikuttaa siihenkin, mistä kauppa ostaa ne tuotteet, sanoo Janatuinen.

Janatuisen mukaan ympäristöasioiden nostaminen esiin on yksi erottuvuustekijä asiakkaiden valinnoissa. Kymmenisen vuotta sitten aloitettu vastuullinen ympäristötyö kannatti.

– Ar vioin, että se on yksi merkittävä syy, miksi me olemme yrityksenä kasvaneet, sanoo Janatuinen.

Tämän oven takaa löytyy Pakkasmarjan kylmälaitteet, esittelevät Timo Jalkanen ja Terhi Janatuinen. Yksi ilmastoteko on ollut tilojen jäähdytykseen käytettävän kylmäaineen vaihtaminen hiilidioksidiin.

Tutustu alueen uusiin yrittäjiin!

Yrityksen nimi: Tulisijamuurari Antti-Juhani

Yrittäjä: Olen Antti Juhani Ahlgren. Intohimoni on perinnerakentaminen ja kädentaidot.

Mitä palveluja tarjoat ja millä alueella?

Yritykseni tarjoaa muurauspalveluita korjaus- sekä uudiskohteissa erikoistuen tulisijamuuraukseen: leivinuunit, takat, hellat, pönttö- ja pystyuunit, saunan kiukaat, pihagrillit, hormit, savupiiput ja palomuurit; myös rappaukset, laatoitukset sekä purkutyöt onnistuvat. Lisäksi tuote/palveluvalikoimaani kuuluu Tiilerin valmistulisija-tuotteet ja asennukset. Palveluitani tarjoan sekä yrityksille että yksityishenkilöille koko Itä-Suomen alueella, tarvittaessa muuallakin Suomessa.

Miten päädyit yrittäjäksi?

Halusin uutta, luovempaa työtä ja haastaa itseäni. Minua ovat aina kiinnostaneet vanhat rakennukset ja erityisesti ”kodinsydämet” eli tulisijat. Kiehtovinta on ollut oppia ymmärtämään tulisijojen sielunelämää. Olen päässyt monien kokeneiden muurarien oppiin, saanut imeä hiljaista tietoa heiltä. Lisäksi olen opiskellut rakennusalaa, joka vahvistaa osaamistani toimia muurarina.

Odotuksia yrittäjyydestä?

Odotan innolla uusiin ihmisiin tutustumista, monialaista yhteistyötä ja kädentaitojeni konkreettisia tuloksia. Toiminnassani yhdistyvät halu, päättäväisyys ja korkea työmoraali.

Mikä on parasta Savon Villissä Lännessä? Yhteisöllisyys. Hyvää kesää kaikille lehden lukijoille!

Yhteystiedot:

Antti Juhani Ahlgren, p. 040 1769717 muurari.aj@gmail.com, www.tulisijamuurari.com (sivusto rakenteilla)

Yrityksen nimi: K&K Ympäristökunnostukset Oy

Yrittäjät: Krista Lammenkoski ja Kuisma Martiskainen

Mitä palveluja tarjoatte ja millä alueella?

Vesiensuojelurakenteiden suunnittelu ja työmaaohjaukset, projektien koordinointi, valuma-aluesuunnittelu, virtavesikunnostukset käsityönä, dronekuvaukset jne. Tarjoamme palveluita koko Suomen alueelle, t ällä hetkellä töitä on ollut eniten Pohjois-Pohjanmaalla.

Miten päädyit yrittäjäksi?

Krista: Olin tehnyt useamman vuoden ajan palkkatöitä vesistöjen kunnostusten parissa, kun päätin lähteä yrittäjäksi. Vesi vei niin sanotusti mennessään. Halusin tehdä töitä vesistöjen ja luonnon parissa, tehdä töitä myös konkreettisesti maastossa - en pelkästään tietokoneella. Yrittäjänä voin opiskella ja kehittyä työssäni.

Kuisma: Päädyin valmistumisen jälkeen projektisuunnittelijan ja projekti-insinöörin töihin vesistökunnostusten pariin ja halusin jatkaa samojen toimien parissa laajemmalla alueella ja toimenkuvalla, ilman jatkuvaa paikallaolovelvoitetta tietyssä toimipisteessä.

Odotuksia yrittäjyydestä?

Krista: Eniten odotin yrittäjyydeltä sitä, että pääsen tietokoneelta myös maastoon töihin, ja niin olen päässytkin. Saa vapaammin valita, millaisia töitä sekä missä ja milloin niitä tekee.

Kuisma: Toivon pääseväni kehittämään jatkossakin osaamistani juuri niissä asioissa, jotka kiinnostavat minua eniten. Erityisosaamisen kehittäminen vapaa-ajallakaan ei tunnu raskaalta, kun tietää, että osaamista pääsee soveltamaan omassa työssä. On myös mukava päästä viemään omia suunnitelmia käytäntöön asti työmaalla ja nähdä suunnitelmat toteutettuina.

Mikä on parasta Savon Villissä Lännessä?

Krista: Kaunis luonto ja maaseudun rauha.

Kuisma: Itse asun ainakin toistaiseksi vielä Kuopiossa, mutta Pielavedeltä on saatu hyvää apua yritystoiminnan aloittamisessa ja täältä kautta jatkuvasti työreissuja ajellessa olen ainakin tykästynyt maisemiin.

Yhteystiedot: kuisma@ymparistokunnostukset.fi, krista@ymparistokunnostukset.fi p. 040 841 0044, p. 040 841 0048, www.ymparistokunnostukset.fi

Globaalisti etänä, sosiaalisesti yhdessä

Teksti: Eerika Korhonen-Pellikka

Fujitsu Finland Oy:n HR-asiantuntija Kaisa Hannula on Tervon vapaa-ajanasukas ja kesäloman molemmin puolin hän tekee myös etätöitä Tervosta. Vuosien saatossa tutuksi ovat tulleet Lohimaan Yritystalon, kirjaston ja Lokinpesän etätyötilat.

Saimme Kaisalta haastattelun kesälehteen.

Mikä on siteesi Tervoon?

– Mummoni on kotoisin Tervosta ja lähisukulaisiani asuu edelleen paljon Tervossa. Meillä on kesämökki Tervossa, jossa vietän suurimman osan kesästäni äitini kanssa. Kaisa työskentelee pääsääntöisesti etänä kotoaan Tampereelta. Mökkielämän ja työajan erottaakseen, hän hyödyntää Lokinpesää työskentelyyn.

Lokinpesä on aivan ihana: ikkunasta kimmeltää Rasvanki-järvi. Yläkerrassa on saanut tehdä rauhassa töitä. Lokinpesä tarjoaa myös verkostoitumisen paikan ulkopaikkakuntalaiselle.

Mitä etätyön tekeminen antaa sinulle?

– Et ätyö antaa lyhyemmän työmatkan ja sen kautta ekologisuutta. Kotona on avokonttoria parempi rauha. Käsittelen sensitiivisiä tietoja, eivätkä näytön tiedot saa näkyä muille. Palavereita varten ei tarvitse varata neukkareita tai puhua kopissa. Työn ohella voi tehdä vähän kotiaskareitakin. Etätyö säästää aikaa. Kaisa, työskentelet isossa kansainvälisessä yrityksessä ja etätyöt ovat arkipäivää kaikilla. Millaisia etätyökäytänteitä teillä on?

– Työnantaja ei vaadi läsnäoloa

toimistolla, etätyökäytänteistä sovitaan tiimin kesken. Kun työt tulevat tehdyksi, on sama mistä niitä teet. Noin kaksi kertaa kuukaudes-

ETÄTYÖTILAT SAVON VILLISSÄ LÄNNESSÄ

KEITELE

Keiteletalon etätyötila, Äyräpääntie 6 www.keitele.fi/etatyotila

Kirjasto, Koulutie 1

Kirjaston asiakastilat ja tutkijanhuone ovat maksutta ja ilman varausta käytettävissä etätyötiloina.

www.keitele.fi/kirjasto

PIELAVESI

Kirjaston etätyötila, Laurinpurontie 14 www.pielavesi.fi/kirjasto

RAUTALAMPI

Kirjaston etätyötila, Rautalammintie 4  www.rautalampi.fi/ kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/

MTK Rautalammin etätyöja kokoustila, Rautalammin keskusta   https://visitrautalampi.fi/fi_FI/ mtk-rautalammin-etatyo-kokoustila

SUONENJOKI

Suonenjoen

kirjaston tutkijahuone, Olavi Leskisen katu 12, Suonenjoki Käytettävissä maksutta. Tila varataan etukäteen kirjas-

ton asiakaspalvelusta. Tilaa ei voi kerralla varata useammaksi päiväksi. Varaukset: p. 044 758 1467, asiakaspalvelu.kirjasto@ suonenjoki.fi

Vanhamäen hyvinvointikeskus, Vanhamäentie 122, Suonenjoki  Vanhamäeltä on mahdollista vuokrata etätyötiloja pienistä kabineteista aina isoon kokoustilaan saakka. Tiedustelut: p. 050 463 2115, info@vanhamaki.fi

TERVO

www.tervo.fi/joustotyo

Lokinpesä, Tervon kunnanvirasto, Tervontie 4  Käytettävissä maksutta ja ilman varausta ma-su klo 7–21. www.tervo.fi/lokinpesa

Kyläkammari, Tervontie 4

Tervon kunnanviraston pihapiirissä sijaitseva etätyötila. Käytettävissä maksutta vain kesäaikaan, ei verkkoyhteyttä. Varaukset www.tervo.fi/kylakammari

Kirjasto, Kirkkotie 5

Tervon kirjaston asiakastilat ovat maksutta ja ilman varausta käytettävissä etätyötiloina. www.tervo.fi/kirjasto

sa käyn Tampereen toimistolla ja silloinkin on hyvä sopia päivä kollegoiden kanssa, ettei joudu yksin toimistolla istuskelemaan. Vapaus oman työn määrittämiseen on iso kilpailuvaltti rekrytoinneissa. Tämä on meillä ymmärretty.

– Palavereissa avataan kamerat rohkeasti. Sosiaalisuus tulee puheluissa ja pikaviesteissä. Lisäksi joinain päivinä olemme työyksikön kanssa, vaikka tunnin ajan, linjat auki ja jokainen työskentelee omiaan. Silloin voi helposti kysyä työasiaa toiselta.

Onko jotain mistä koet jääväsi paitsi etätyössä?

– Korona muutti työntekemisen tapaa niin paljon, ja enää en koe olevani yksinäinen etätyössä, kun kaikki muutkin ovat etänä. Toimistolla spont aanit keskustelut ja arjen jakamiset tulevat osana työpäivää, ja t auot toteutuvat paremmin, kun tulee lähdettyä kaupungille, vaikka lounaalle. Meillä on Teamsissa virtuaalinen kahvitila ”Tampereen taukotupa”, jossa puhutaan niitä näitä, kaikkea muuta paitsi työasioita. Läsnäoloa pitää kuitenkin olla silloin tällöin. Minulla on huiput työkaverit, työyksikössä pidimme virtuaalisesti peli-illan, se oli kivaa!

Kun sinulla on vapaus suunnitella työsi, työn imu on varmasti vahva. Miten saat balanssin työhön ja vapaaaikaan?

– Minulla on erillinen t yöhuone ja työt jäävät sinne. Olen oppinut sietämään keskeneräisiä töitä ja priorisoimaan. Työn imu on myös tärkeää. Koen, että minulla on työn

Kaisan työnantajan vinkit parempiin kokouksiin

1. Lyhyemmät kokoukset ja selkeä agenda

2. Aloitus tasalta tai puolelta

3. Avoimet kalenterit

imua, kun voin kello neljä jättää työt enkä mieti niitä. Jos ei olisi, kokisin ahdistusta seuraavasta työpäivästä ja miettisin vain uuden työn hakemista. Iän tuoma kokemus tuo myös perspektiiviä. Terveys ja rakkaat ihmiset menevät työn edelle. Päivät voi välillä venyä, toisinaan voi ottaa iisimmin.

Kerroit, että Fujitsulla on hyviä käytäntöjä kokoustamiseen. – Meillä on lanseerattu ”Better meetings”-kampanja. Tavoitteena ovat lyhyemmät kokoukset, joissa on selkeä agenda. Aikaa varataan tunnin sijaan 50 minuuttia, puolen tunnin sijaan 25 minuuttia. Palavereista myöhästyminen ilmoitetaan, ettei turhaan odoteta. Alussa ja lopussa sanotaan heipat kamerat au-

ki. Kalenterit pidetään avoimena otsikko- ja sijaintitasolla, näin pyritään helpottamaan yhteisten tapaamisaikojen löytymistä. Voit varata esihenkilöltä tai työkaverilta matalalla kynnyksellä lyhyen palaverin hankalamman asian selvittämiseen, helpon k ysymyksen voit lähettää chatissa. Yrityksen tavoitteena on tehdä asioit a fiksummin ja parantaa työntekijäkokemusta.

Oli mukava kuulla ison yrityksen tapoja, kiitos Kaisa haastattelusta! Näistä voimme ottaa vinkkejä itsekin. Tähän loppuun vielä, mitä sinä odotat kesältä?

– Odotan sitä, että saan katsoa rannalla aamuauringon nousua.

SAVON VILLIN LÄNNEN KESÄ 2024

VUODEN SUURIMMAT YLEISÖTAPAHTUMAT

24.–30.6. Runon ja laulun Rautalampi, Rautalampi

29.6. Muikkuvestivaalit, Pielavesi

6.7 KeitelePäivä, Keitele

12.–13.7 Suonenjoen mansikkakarnevaalit

19.–20.7. Reiska MM-futis, Vesanto 14.–15.9. Rautalammin pestuumarkkinat Pukki palaa pellolle, Tervo MUSIIKKI JA TEATTERI

1.6. Ehtoon iltamat: Folk Röntynen & Peace Frogs plays the Doors, Rautalampi

7.–8.6. Nuapuri Pop, Rautalampi

14.6. Ilma soi linnunlaulua – suvi soi! Runojen tulkintaa – Sirpa Tyni ja Saara Koskinen, Kesäistä musiikkia ja yhteislaulua Jyrki Ruhasen johdolla, Pielaveden kirjasto (Laurinpurontie 14)

16.6. Muistojen Bulevardi -live, Anna-Claudia Somero ja Jouni Somero, Suojala, Pielavesi

27.6. Teatteri Tie: Telin tutkimusmatka tulevaisuuksiin

28.6. Muikkareiden etkot, Pielaveden kirjaston takapiha (Laurinpurontie 14)

29.6. Ehtoon ilt amat: Yönkukkujaiset, Rautalampi

3.7 Sami Rosholmin konsertti Hietalassa, Keitele

3.7 Ehtoon ilt amat: Kesäkaverit, Rautalampi

3.7 Runoja ja ryppyjä eletystä elämästä – Pielaveteläislähtöinen tietokirjailija Riitta Tulusto, Pielaveden kirjasto

4.7 Ehtoon ilt amat: Maria Hänninen, Rautalampi

6.7. KeitelePäivä, Keitele

11.7. Ehtoon ilt amat: Kauko Röyhkä, Rautalampi 12.–13.7. Suonenjoen Mansikkakarnevaali

18.7. Ehtoon Kansallispuistoiltamat: Joose Keskitalo ystävineen, Rautalampi

20.7 Tuuren sottiisi, Pielavesi: iltasoitto Laukkalan kirkossa, Pelimanni-ilta Laukkalan nuorisoseurantalolla

24.7. Kuopion Rytmipojat Aholan talomuseolla, Keitele

25.7 Ehtoon ilt amat: Lyyti, Rautalampi

17.8. Mortonin leppoisat puistojuhlat: Iida Paul & Kalle Lindroth, Samae Koskinen, JP & Vaikuttajat, Rautalampi 13.–14.9. Ehtoon ja Mortonin pestuuiltamat ja Lux Rautalampi: valo ja videotaidetta, Rautalampi NÄYTTELYT

6.5.– Pikinokka – t arina suomenpystykorvasta, uusi perusnäyttely Rautalammin reitin varrelta, Haminalahden taiteilijat von Wrightin veljekset ja Matti Karppanen -taidenäyttely, sekä ulkoalue, Rautalammin museo, Rautalampi 29.5.–28.6. Jorma Punju, Kellarikalleria, Suonenjoki 3.–26.7 Valkea sali: Suonenjoen taideseura ja Harmaa sali: Design&Taide Suonenjoki, Kellarikalleria, Suonenjoki

Löydä lisää kesätekemistä:

1.6–4.8. Marja Kardellin “Taiteen tarinoita” Lepikon Torpalla 3.–30.6. Taidenäyttely Outi Leiskuma ja Mervi Riikonen: Tulen ja Veden Sisaruusavaruus, kirjaston galleria, Rautalampi 12.–28.6. Kurkistus luontoeläimiin-linnut ja pikku nisäkkäät, Pielaveden kirjasto

1.–30.6. Aikajanan mallinen näyttely seksuaalivähemmistöihin kuuluvista henkilöistä ja aiheeseen liittyvistä tapahtumista. Näyttely on vesantolaisten nuorten suunnittelema ja toteuttama. Esillä on myös nuorten tekemiä muotokuvia ja maalauksia. Vesannon kirjasto.

3.6.–31.8. Ikoninäyttely, Tervon kirjasto

1.–30.7. Väreillä viehkeyttä: Irja Jauhiaisen, Marjatta Kahelinin ja Outi Koslosen yhteisnäyttely, Vesannon kirjasto 3.–30.7 Ivan Pielavedellä -norjalaisen kuvataiteilijan Sverre Ivan näyttely, Pielaveden kirjasto 2.–30.7. Taidenäyttely Merja Nuutinen ja Päivi Lundvall: Dialogi, kirjaston galleria, Rautalampi 2.–30.8. LUONTONI-VOIMANI Valokuvia luonnosta ja luontoyhteydestä – Mari Paaskosken näyttely, Pielaveden kirjasto 1.–30.8. Mandaloita – digitaalisia kollaaseja: Mirja Nuutinen, Vesannon kirjasto

Heinäkuussa ortodoksisen seurakunnan ja Keiteleen kameraseuran yhteisnäyttely Talligalleriassa, Keitele

Elokuussa Kirsi Anderssonin akvarelleja Talligalleriassa, Keitele Jatkuva näyttely Pentti Alajan täytettyjen eläinten näyttely, Ahvenisen kirpputori, Vesanto

TORIPÄIVÄT, MARKKINAT JA KIRPPIKSET

Tervon iltatorit pe 14.6., 5.7., 12.7., 19.7., 26.7.

Rautalammin iltatorit torstaisin klo 17–19 heinäkuussa

8.6. Kesäkohtaaminen Vesannon torilla. Mukana Antti Raekallio (musiikkia), taikuri Olli Minkkinen

29.6. Tervo-päivä

28.7 Pohjois-Pielaveden maalaismarkkinat

10.8. Hyvinvointi- ja harrastemessut sekä elomarkkinat Suonenjoella Keiteleen torilauantait 15.6., 29.6., 13.7., 20.7., 27.7., 5.8. Pielaveden iltatorit tiistaisin 2.7., 9.7., 16.7., 23.7., 30.7. Pielaveden toritorstait 6.6., 13.6., 20.6.

Pielaveden lauantain toripäivät 6.7., 13.7., 20.7., 27.7., 3.8., 30.8.

15.6. Vesannon pihakirppari, Sonkarintie 236 29.–30.6. Vesannon pihakirppari, Länsi-Vesannon ns. Kahvio. 6.7 Vesannon pihakirppari, Kuuslahti, Anttilan pihapiiri, Kiesimäntie 2390 13.–14.7. Vesannon pihakirppari, Ahvenisen kylä 30.–31.8. Keiteleen markkinat MUUT KESÄTAPAHTUMAT

10.6. Pride-tapahtuma Tervon kirjastolla

11.6. Pride-tapahtuma Vesannon torilla.

18.6. Pielaveden kotiseutumuseon avajaiset ja kantelekonsertti

20.6. Juhannussalkotalkoot, Tervo

21.6. Juhannustapahtuma ja kokon poltto, Keitele

27.6. Keiteleen Mökkiläisilta, Keitele

29.6. Paikallismuseopäivä Tervon museoaitoilla

6.7 Karnevaali Jokkis, Suonenjoki

10.7. Match-Show Vesannon urheilukentällä

11.7. Mansikkaravit, Suonenjoki

20.–21.7. Kerkonkosken kanavajuhlat, Rautalampi

29.8.–1.9. Etelä-Konneveden kulttuurikierros, Konnevesi, Hankasalmi, Rautalampi

30.8. Keiteleen Puutori, Keitele

31.8. Rantatulet, Tervo

8.9. Sisä-Savon museokierros, Rautalampi ja Suonenjoki

14.9. Rautalammin Vetokisat, Matti Lohen koulun kenttä

Tämän sivun koosti SavoGrown hanke VisitSavo-matkailuympäristön kehittäminen