Page 1

6 2013


Rauhaa ei puolusteta vain vetoomuksin & juhlapuheissa, rauhaa rakennetaan arjessa yhdessä sinun & minun, heidän & meidän kanssa. Tule mukaan!

Kahdenkympin jäsenmaksulla saat kotiisi vuodessa Rauhan Puolesta -lehden ja Solidaarisuuskalenterin. Jäsenenä voit tilata myös Voima-lehden vuositilauksen (kalenterivuosi) huomattavasti normaalihintaa edullisemmin.

k u va : j o s e s a n c h e z

Tilausohjeet sivulla 30. Hintoihin lisätään postikulut.


teemu matinpuro

Kansalaisilta edelleen selkeä ei Natolle uomalaisten Nato-vastaisuus ei synnytä suuria otsikoita. Pienetkin liikkeet päinvastaiseen suuntaan nostavat puolestaan päätoimittajien pulssia ja otsikot kasvavat eksponentiaalisesti. Viimeisimmän Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksen tulokset uutisoitiin hyvin vaatimattomasti. Tutkimuksen mukaan seitsemän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että Suomen ei tulisi hakea Naton jäsenyyttä. Vain viidennes kannattaa jäsenyyttä. Suomalaisten enemmistön mielipide on pysynyt samoissa lukemissa huolimatta Nato-intoilijoiden tiedotusvälineiden suosiollisella avustuksella harrastamasta Nato-vyörytyksestä. Jostain syystä kyselyssä ei kysytty suoraan kansalaisten tukea osallistumiselle Afganistanin sotaan Nato-johtoisessa Isaf-operaatiossa. Olikohan pelkona ongelmallisen pieni kannatus? Sen sijaan kysyttiin vain kannatusta Suomen osallistumiseen Afganistanin armeijan ja turvallisuusjoukkojen koulutukseen, johon 58 % kyselyyn osallistuneista suhtautui myönteisesti. Siviilikriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön keinoin Afganistanin avustamiseen myönteisesti suhtautui 83 % vastanneista.  Kyselyssä kysyttiin myös suhtautumisesta sotilaalliseen yhteistyöhön Naton, EU:n ja Pohjoismaiden kanssa. Vähiten tukea sai yhteistyö Naton kanssa ja eniten luonnollisesti pohjoismainen yhteistyö. Kysymyksenasettelu on tietysti hyvin ongelmallinen, kukapa ei kannattaisi yhteistyötä. Mutta mihin kasvavalla yhteistyöllä Naton kanssa pyritään? Onko taustalla kuitenkin julkilausumaton jäsenyyteen valmistautuminen? 

S

Suomen Rauhanpuolustajien jäsenlehti • ISSN: 0358-6405 • Julkaisija: Suomen Rauhanpuolustajat ry, Hämeentie 48, 00500 Helsinki, p. (09) 774 4310, f. (09) 773 2328 • s-posti: pulut@kaapeli.fi • Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. • Toimituskunta: Teemu Matinpuro (vast. toim.), Anu Harju, Karim Maiche • ­Ulkoasu: Essi Rajamäki • Taitto: Essi Rajamäki ja Sophia Leppä • Kannen kuva: Ville Pirinen• Painopaikka: Lönnberg Painot Oy, Kokkola • Lehtitilaus 36 e/vuosi •

Rauhan Puolesta 1/2014 -lehti ilmestyy helmikuussa 2014.

EU jälleen kalavarkaisiin Länsi-Saharan vesille

K

uin kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää "kunnioittaakseen" EU:n parlamentti äänesti 10. joulukuuta EU:n ja Marokon välisen kalastussopimuksen uusimisesta. Tasan kaksi vuotta aiemmin parlamentti torjui sopimuksen, joka ei hyödytä laittomasti miehitetyn Länsi-Saharan asukkaita ja jota pidetään kansainvälisen oikeuden vastaisena, koska siihen sisältyy myös Länsi-Saharan kalavedet. Nyt parlamentti päätti jälleen jatkaa ryöstökalastusta. Esitys meni läpi äänin 310–204, 49 pidättäytyi äänestämästä. Espanja on itkenyt krokotiilin kyyneleitä ja vedonnut vaikeaan taloudelliseen tilanteeseensa päästäkseen hyödyntämään Marokon miehittämän Länsi-Saharan rikkaita kalavesiä. Länsi-Saharan asukkaat, sahrawit, ovat osoittaneet mieltään sopimuksen hyväksymistä vastaan. Marokko on tuttuun tapaansa käyttänyt järjestelmällisiä voimatoimia protestoijia vastaan.

Työpaikkojen rauhantoimikunta 40 vuotta

Niin Amnesty International kuin Human Rights Watch ovat raportoineet vakavista ihmisoikeusloukkauksista koko Marokon miehityksen ajan.   Suomalaisista EU-parlamentaarikoista laittoman sopimuksen hyväksymisen puolesta äänestivät: Hannu Takkula (kesk.) Petri Sarvamaa (kok.) Liisa Jaakonsaari (sd.)   Länsisahalaisten oikeuksien puolesta laitonta kalastussopimusta vastaan äänestivät: Satu Hassi (vihr.) Sirpa Pietikäinen (kok.) Sampo Terho (ps.) Nils Torvalds (r.)

Rauhanpuolustajien yhteydessä toimiva ay-aktiivien rauhanverkosto Työpaikkojen rauhantoimikunta juhlii ensi vuonna 40-vuotista taivaltaan. Toimikunta on ollut tärkeä osa Rauhanpuolustajien toimintaa. Itsellenikin sen olemassaolo oli aikoinaan yksi merkittävimmistä syistä ryhtyä toiminnanjohtajan hommiin. Suomessa on monia rauhanjärjestöjä, mikä on rikkaus. Mutta harvalla järjestöllä on ollut niin merkittävässä määrin kiinnekohtia niin moniin "tavallisiin duunareihin". Työpaikkojen rauhantoimikunnan rautakourat, lastenhoitajat, professorit, keittäjät, kirvesmiehet, opettajat, sosiaalityöntekijät jne. ovat olleet ja ovat edelleen omalle rauhantyölleni merkittävä inspiraation ja motivaation lähde. Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja.


jussi lilja

Rauhantoimikunnan juhlavuosi

K

un ay-väki kokoontuu suurin joukoin Hyvinkäälle 11.–12.1.2014 perinteisille rauhanpäiville, juhlitaan samalla Työpaikkojen rauhantoimikunnan jo 40 vuotta jatkunutta työtä rauhan, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, demokraattisten oikeuksien ja tasa-arvon puolesta. Noiden vuosien aikana maailma on muuttunut rajusti. Peruskysymykset ovat valitettavasti vuosien mittaan pysyneet samoina. Ongelmat ovat muuttaneet muotoaan, mutta työntekijöille kuuluvien oikeuksien ja perusarvojen puolustaminen on edelleen yhtä tarpeellista kuin 40 vuotta sitten. Työelämässä on tapahtunut suuri muutos. Suuryritysten toimintaa tuntuu ohjaavan vain lyhytnäköinen voiton maksimointi ja osakkeenomistajien ehdoilla toimiminen. Kansainvälisen kilpailukyvyn avaimien sanotaan olevan työntekijöiden vastuulla. Sen osoituksena maassa solmittiin syksyllä palkkoja alentava sopimus. Keskitetyssä tulosopimuksessa työntekijäjärjestöt luopuivat kaikista vaatimuksistaan. Eikä siinä kaikki. Alentamissopimuksen lisäksi jotkut työnantajaliitot vaativat vielä lisää heikennyksiä sopimusshoppailun keinoin. Kun ammattiliitot nousivat puolustamaan oikeuksiaan ja voimassa olevia sopimuksia, ne leimattiin jopa julkisessa sanassa häiriköiksi ja yhteisen veneen keikuttajiksi. Närkästys poiki vaatimuksia lakko-oikeuden ja erityisesti tukilakkojen rajoittamiseksi, vaikka nimenomaan työnantajaliitot eivät noudattaneet sovittua 20 euron kaikki vaatimukset kattavaa linjaa. Tammikuun rauhanpäivillä tartutaan ajankohtaisiin ja kaikkia koskettaviin teemoihin. Lähestyvät EU:n parlamentin vaalit ovat esillä lauantaina aamupäivällä paneelikeskustelussa, jonka aiheena on ”EU:n tulevaisuus – mihin menet EU?” Toisessa lauantain paneelissa keskustellaan kuntien asemasta tiukassa taloustilanteessa. Iltapäivällä käynnistetään viisi työryhmää, joissa alustusten jälkeen sana on vapaa. Sunnuntaina puretaan työryhmien anti. Sunnuntain paneeleissa puhutaan myös halpatuonnin eettisyydestä ja rauhan mahdollisuuksista Lähi-idässä ja erityisesti Syyriassa. Mielenkiintoisia aiheita ja jokaiselle tarpeellisia pohdintoja siis riittää. Tervetuloa rauhanpäiville! Kirjoittaja on Työpaikkojen rauhantoimikunnan sihteeri. Bushin asevarusteluohjelmien ja ennen kaikkea

Ystävällisyydestä voimaa!

P

ietarin-matkalla tulin ryöstetyksi. Olin viikkoja hyvin masentunut. Aineellinen menetys oli vähäinen, sata ruplaa ja kello, mutta se, kuinka menetin naiivin uskoni ihmisten hyvyyteen, koski paljon enemmän. Sauvakävelyillä kotimaisemissa pohdin, mitä olisin voinut tehdä ja mitä en ollut ottanut huomioon. Suurkaupungissa ei kannata liikkua samalla tavalla kuin esimerkiksi kotikulmilla rantapolun sauvakävelyreittiä. Olin ollut yksinkertaisesti typerä, mutta se ei auttanut pahaa oloani yhtään. Meni viikkoja, että luonto ei herättänyt mitään intohimoja, kun aina tuli mieleen, että miksi minut ryöstettiin. Eräänä päivänä rantapolulla tuli vastaan Somaliasta syntyjään oleva naapurini. Olin nähnyt hänet muutaman kerran. Mieleni myllersi ja olin hyvin katkera kaikille, pohdin, että sinäkin siinä. Ajattelin mennä vain ohi. Hänpä sanoikin suomeksi ”Huomenta ystävä” ja hymyili. Pysähdyin ja vastasin. Hetken rupateltuamme kysyin hänen kotimaastaan ja siitä mikä oli saanut hänet

tulemaan Suomeen ja Jyväskylään. Somalian sisällissota oli pakottanut hänet pakolaiseksi toiselle puolelle maapalloa. Ryöstely, vaino ja pahoinpitelyt olivat sodan arkipäivää. Kohtalotoveruus yhdisti meidät luontopolulla. Totesimme, että maailma ei ole tasa-arvoinen. Tämä kohtaaminen herätti minut. Ei tarvita kuin yksi ystävällinen sana ja ele, niin maailma näyttää aivan toiselta. Kävelen nykyään sitä samaa polkua iloisena katsellen lintuja omissa puuhissaan, ja tervehdin vastaantulijoita. Tästä tapahtumasta on yli kymmenen vuotta, mutta silti se jaksaa viedä minua eteenpäin. Maailma ei ole kauttaaltaan paha, vaan eriarvoisuus pakottaa ihmiset vääryyksiin. Tähän auttaa vain oikeudenmukainen kohtelu kaikille. Köyhimmästä köyhimmällekin ihmiselle on saatava oikeus hyvään ja tasa-arvoiseen elämään. O l av i E . Kokko n e n


AY–VÄEN RAUHANPÄIVÄT

11.–12.1.2014 HYVINKÄÄLLÄ HOTELLI RANTASIPI SVEITSISSÄ

AIHEINA MUUN MUASSA: KUNTIEN TALOUS • EU:N TULEVAISUUS • SYYRIA • KADONNUT VANHEMMUUS • SUOMALAINEN ASEVIENTI • VEROPARATIISIT Lauantai 11.1. 9.00 Ilmoittautuminen alkaa 10.00 Tulokahvit 10.30 Ay-väen rauhanpäivien avaus Hyvinkään kaupungin tervehdys Musiikkia: Jari Pykäläinen & Macy 11.00 EU:n tulevaisuus – mihin menet EU? Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) Li Andersson (vas.) Anneli Jäätteenmäki (kesk.) Kimmo Kiljunen (sd.) Sirpa Pietikäinen (kok.) 12.30 Lounas 13.30 Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntien talouteen. Raimo Lahti, Hyvinkään kaupunginjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) 15.00 Kahvi 16.00–18.00 Teemaryhmät: 1. MUUTTUNUT vanhemmuus. 2. Teollisuustyöpaikkojen häviäminen Suomesta. Timo Eklund, vastaava tutkija, Metalliliitto 3. Duunaritko vastuussa Suomen kilpailukyvystä? 4. Syyrian sota ja ääri-islam Lähi-idässä. Ari Kerkkänen, Suomen Lähi-idän instituutin johtaja 5. Sosiaali- ja terveysalan yritykset sekä veroparatiisit. 20.00 Juhlaillanvietto. Illallinen. Musiikista vastaa Amurin Tiikerit. Työpaikkojen rauhantoimikunta 40 vuotta. Sana on vapaa. Arpajaiset.

Sunnuntai 12.1. 9.30 Dokumenttielokuva työolosuhteista maailmalla, SASK 10.30 Teemaryhmien purku. 11.30 Ulkomaisen halpatuonnin eettisyys. Satu Laurila, HUS:n pääluottamusmies, Super Niina Koivuniemi, aluepäällikkö, PAM 13.00 Lounas 14.00 Suomalainen asevienti – työtä ja toimeentuloa, mutta millä hinnalla? Jarmo Pykälä, asekaupan tutkija ja tutkimus verkoston johtaja, SaferGlobe Finland. Keskustelussa mukana aseteollisuuden edustaja. 15.30 Rauhantyöpaikka-palkinnon myöntäminen ja rauhanpäivien päätös.

ILMOITTAUTU MINEN JA PÄIVITTYV Ä OHJELMA: www.rauhanp uolustajat.org / rauhantoimik unta/rauhanp aivat/ HINTA: Seminaaripak etti 120 € (sisältää majo ituksen 2 hh, ruokailut, illanvieton, o hjelman ja ko osteen), 1 hh:n lisä 35 €. Lauantain oh jelma illallisineen 6 5 €.


tekst i : M a ur i P erä • ku v a t : to i v o ko i v i sto

Näin sai alkunsa Työpaikko Työpaikkojen rauhantoimikunnan perustava kokous pidettiin Vanhalla ylioppilastalolla 19.1.1974. Juhlasali oli täynnä ammattiyhdistys- ja solidaarisuusliikkeen aktiiveja, joita oli liki 500.

M

uistelemme Työpaikkojen rauhantoimikunnan ensimmäisen puheenjohtajan, Sorjo Saarisen, kanssa tuolloista kansainvälistä tilannetta ja suomalaisen rauhanliikkeen juuria. Ihmisten kiinnostus ja valmius toimia rauhan puolesta ei noussut tyhjästä. Kylmän sodan kilpavarustelu oli kiihkeää ja sodan pelko todellinen. Suunnitteilla oli lyhyen ja keskipitkänmatkan ohjusten sijoittaminen Keski-Eurooppaan. Samanaikaisesti kehitettiin uusia aseita kuten neutronipommia ja muita joukkotuhoaseita. Rauhanvoimien asennetta kuvaa mainiosti Aarne Saarinen Rauhan kasvot -julkaisun haastattelussa: ”Tavallisten ihmisen toivomus ja tahto on rauha, ystävyys ja kansainvälinen solidaarisuus. Rauhanliikkeen toiminta perustuu käsitykseen tavallisten ihmisten yhteen-

liittymän voimasta myös rauhan turvaamisessa.” Erityisesti Tukholman ensimmäinen vetoomus ydinaseistamista vastaan 1950-luvulla kasvatti tämän ajatuksen todellisuudeksi. Vetoomuksen allekirjoitti Suomessa liki miljoona ihmistä. Maailmanlaajuisesti vetoomukseen tuli noin 500 miljoonaa allekirjoitusta. Kansojen voimannäyte näkyi siinä, että vetoomus lakkautti uhkaamisen atomipommin käytöllä. Presidentti Eisenhowerin muistelmien mukaan esimerkiksi Korean sodassa luovuttiin atomipommin käytöstä juuri tästä syystä. Tukholman vetoomuksen allekirjoituskampanja muotoili toimintatavat rauhantyölle, jota toteutettiin ammattiyhdistysliikkeen ruohonjuuritasolla ammattiosastoissa ja työpaikoilla. Ammattikuntarajojen, hajanaisen ay-liikkeen ja kolmeksi ryhmittyneen vasemmiston kilpailun aiheuttamat ideologiset ja poliittiset esteet kyettiin ohittamaan. Toiminta rauhan ja solidaarisuuden puolesta järjestettiin epämuodollisen ay-väen rauhantoimikunnan puitteissa. Kamppailu rauhan puolesta yhdisti laajoja kansalaispiirejä. Tälle toi-

mintamallille rakentui myös Työpaikkojen rauhantoimikunnan työ. Sorjo Saarinen muisteli, kuinka hän Turussa nuorena rakennustyöläisenä oli mukana nimienkeräyskampanjassa. Keräysverkosto kokosi laajasti kaikkia kansalaispiirejä yhteiseen toimintaan. Keräystä suoritettiin kaikkialla työpaikoilla, ovelta ovelle -tyyppisesti sekä turuilla ja toreilla.

Käännekohtana Chile Suomalainen yhteiskunta koki myös oman murroksensa 1950–60-luvulla. Maaseutu tyhjeni, työikäiset ihmiset muuttivat Ruotsiin ja etelän suurimpiin kaupunkeihin. Kylmän sodan tuulet puhalsivat myös SAK:n hajalle. Tästä huolimatta työpaikkatason yhteistyö nousi merkittäväksi edistyksen voimaksi. Solidaarisuusliike sai vahvan jalansijan tavallisten ihmisten keskuudessa. Se heijastui myös Rauhanpuolustajien järjestörakenteeseen. Eri ammatti- ja toimihenkilöryhmille perustettiin omia rauhanryhmiä. Työpaikkojen ja ay-väen


kkojen rauhantoimikunta rauhantyö kasvoi Vietnamin ja Chilen sekä siirtomaaorjuudesta vapautuvien kansojen puolesta järjestetyissä kampanjoissa ja tapahtumissa. Chilen sotilasvallankaappaus 11.9.1973 järkytti ja herätti. Seuraavana päivänä eri puolilla maailmaa järjestettiin solidaarisuustapahtumia ja mielenosoituksia. Suomessakin reagoitiin, esimerkiksi Vuosaaren telakkatyömaalla, jonka pääluottamusmies Sorjo Saarinen oli. Solidaarisuustapahtumaan osallistui yli 500 telakkatyömaan rakentajaa. Suomessa Chile-solidaarisuus oli ainutlaatuista. Kampanjan ansiosta maahamme saapui nopeassa tempossa chileläisiä demokraatteja. Heitä saatiin vapautettua myös keskitysleireistä ja vankiloista. Tästä olimme iloisia ja ylpeitä. Työpaikoilla järjestettyihin solidaarisuustilaisuuksiin kutsuttiin maahamme saapuneita pakolaisia. Pakolaisten taakka haluttiin jakaa solidaarisesti. Työpaikkojen rauhantoimikunnan erikoisuus on ollut jo 40 vuoden ajan vuosittaiset vierailut Leningradissa/Pietarissa. Vastaavasti Leningradin ja sittemmin Pie-

tarin rauhankomitea on käynyt Suomessa. Matkojen vaikuttavimpana tapahtumana on toistuvasti ollut muistotilaisuus ja kukkien lasku Piskarjovin hautausmaan muistomerkillä. Hiljennyimme muistamaan piirityksen aiheuttamaa kauhistuttavaa kärsimystä. Leningradin piirityksessä myös nälkään kuoli satoja tuhansia ihmisiä. Suomalaisten rauhanaktivistien kukkasin halusimme sanoa, että ei enää koskaan tällaista kärsimystä ja tuhoa.

Vuosittainen rauhantapahtuma elää yhä Työpaikkojen rauhantoimikunnan perustamistilaisuudessa Vanhalla ylioppilastalolla tulevan toiminnan linjaukseksi määriteltiin, että ”rauhanliike on demokraattista yhteistyöliikettä. Se on avointa kaikille, jotka haluavat toimia rauhan, aseistariisunnan ja kansainvälisen solidaarisuuden puolesta. Sodan runtelema maailma tarvitsee solidaarisuutta myös sodan ja väkivallan uhreille.” Ay-väen rauhanpäivistä vakiintui

ammattiyhdistysväen yhteinen toimintapäivä. Alusta alkaen painotettiin sitä, että Työpaikkojen rauhantoiminta tekee ammatilliset ja poliittiset rajat ylittävää yhteistyötä rauhan- ja solidaarisuustyön tehtävissä. Tärkeänä pidettiin tiiviin yhteyden pitämistä kaikkiin ammatillisiin keskusjärjestöihin, ammattiliittoihin sekä piiri- ja paikallisjärjestöihin. Varsinainen toiminnan painopiste kuitenkin oli ja on ollut vuosikymmenestä toiseen yhteistyö työpaikkatasolla. Ay-väen rauhanpäivät 11.– 12.1.2014 Hyvinkäällä ovat näyttävä osoitus rauhantyön ja solidaarisuustyön kantavasta voimasta. Vuosikymmenien aikana mukana olleet ja nuoret rauhantyön tekijät kohtaavat työn ja juhlan merkeissä. Kirjoittaja on Työpaikkojen rauhantoimikunnan entinen monivuotinen puheenjohtaja.


markku kangaspuro

Solidaarisuudesta elson Mandelan kuolema palautti mieleeni, kuinka tärkeä osa ammattiyhdistysliike on ollut rauhan- ja solidaarisuusliikettä. Ilman sen panosta kampanja Etelä-Afrikan eristämiseksi YK:n päätösten mukaisesti ja vaatimukset Mandelan vapauttamiseksi olisivat olleet paljon heikompia kuin millaiseksi ne parhaimmillaan 1980-luvun kuluessa muodostuivat. Työpaikkojen rauhantoimikunnan aktiivit kampanjoivat Etelä-Afrikan saartoa rikkoneen öljy-yhtiö Shellin boikotoimiseksi ja keräsivät rahaa ANC:lle ja monille muille kolmannen maailman vapautusliikkeille. Nelsonin Suomen-vierailun aikana he toimivat juhlatilaisuuden järjestysmiehinä. Toimikunta madalsi myös Neuvostoliitto-yhteistyön raja-aitoja ja hälvensi perusteettomia ennakkoluuloja naapuria kohtaan. Tästä juontavat juurensa legendaariset Leningradin/Pietarin-matkat. Ei Suomella järkevämpää ulkopolitiikkaa olisi voinut olla kuin hoitaa kauppa Neuvostoliiton kanssa kotiin ja taiteilla ulko- ja turvallisuuspolitiikka parhain päin Moskovan kanssa. Äärioikeiston Tuure Junnilan ja muiden reaganilaisten kylmän sodan ”peitset tanassa kohti vihollista” -linjasta ei ollut Kekkosen politiikan vaihtoehdoksi. Siksi Kekkosen ulkopolitiikan tukeminen oli osa koko Rauhanpuolustajat-liikkeen työtä. Tähän kansallisen edun mukaiseen linjaan suurin osa suomalaista puoluekenttää lopulta taipui, kokoomuskin. Rauhantoimikunta ja sen johto – Sorjo Saarinen, Mauri Perä, Jussi Lilja ja nykyinen puheenjohtaja Tanja Pelttari – ovat antaneet suuren panoksen Rauhanpuolustajien toiminnalle, mikä näkyi erityisesti vaikeina aikoina. Järjestö olisi ollut paljon suuremmissa vaikeuksissa 1990-luvun alun talouskriisissään ilman rauhantoimikuntaa ja sen totista sihteeriä, aina oikeassa paikassa huumorin pilke silmäkulmassa ollutta Toivo Koivistoa, suuren työn järjestössä tehneitä Ulla Hautojärveä ja Sirkku Pallasmaata sekä monia muita hienoja ihmisiä. Heihin kuuluu ehdottomasti edeltäjäni, jo edesmennyt Pekka Koskinen. Kaikkia ei valitettavasti tilanpuutteen takia voi tässä mainita, vaikka he sen ansaitsisivat. Kiitän Työpaikkojen rauhantoimikuntaa lämpimästi kohta 25 vuotta jatkuneesta yhteisestä taipaleestamme. Pulujen puheenjohtajana lausun parhaat kiitokset rauhantoimikunnan 40 vuotta jatkuneesta yhteistyöstä Rauhanpuolustajien kanssa. Menestystä seuraaville 40 vuodelle!

N

Kotsegarka rocks, Viipuri shakes

V

iipurilaisten muusikoiden perustama Kotsegarka-klubi juhlisti joulukuussa 20-vuotista taivaltaan kuuden paikallisen ja pietarilaisen bändin voimin. Juhlatunnelmaa ei päässyt latistamaan edes klubin tulevaisuuden ylle jälleen kerran kertyneet tummat pilvet. Viipurin kaupunki on uhannut klubia taas kohtuuttomalla vuokrankorotuksellla. Vapaaehtoisvoimin rakennetun klubin vuokran viisinkertaiminen tarkoittaisi todellisia vaikeuksia paikan toiminnalle. Klubilaiset ovat kuitenkin jälleen kerran valmiita taistelemaan ainutlaatuisen vapaan kulttuuritilansa puolesta.

Putin kunnosti kirjaston talkooväki rokkiklubin Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kirjasto on kunnostettu Putinin hallinnon mahtikäskyllä tiptop-kuntoon viimeistä

yksityiskohtaa myöten ruplia säästämättä. Kirjasto onkin ehdottomasti vierailun väärti. Kotsegarka-klubia puolestaan kunnostetaan pikkuhiljaa talkoilla ja lahjoitusten turvin. Klubin baari ja wc-tilat on alkuvuodesta remontoitu. Rauhanpuolustajat ja Työpaikkojen rauhantoimikunta osallistuivat myös remonttiin lahjoittamalla rakennustarvikkeita. Sali odottaa vielä vuoroaan. Klubi sai juhlissa myös virallisempaa tunnustusta Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen alueparlamentin edustaja Valeria Kovalenkolta. Hän ojensi toimittaja Andrei Kolomoiskille ja klubin vetäjälle Sergei Judinille kunniakirjat ja legendaarisen neuvostorokkibändi Kinon vinyylilevyn. Kahdenkymmenen vuoden aikana klubilla on esiintynyt reilusti yli 600 bändiä. Kotsegarka klubi: http://www.278.ru/koch/smoke.asp

K u va : v ill e j u u ri k k a l a k u va : j u u s o a a lto

Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien puheenjohtaja.

Sergei Judin tuulettaa.


TOIMI ENNEN KUIN ASEET TOIMIVAT

RAUHANPUOLUSTAJAT X JANI LEINONEN

22 e

Tilaa sivun 30 tilauskavakkeella tai www.rauhanpuolustajat.org/kauppa tai 050 358 1441. Hintoihin lis채t채채n postikulut.


Hibakusha Worldwide*

– atomiajan säteilevä perintö

Artikkeli on osa sarjaa, joka kuuluu Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestön (IPPNW) kokoamaan Hibakusha Worldwide -julistenäyttelyyn. Lisätietoa näyttelyn kotisivulta http://www.ippnw-students.org/hibakusha.html * Hibakusha on japanilainen termi, jolla tarkoitetaan atomipommituksista hengissä säilynyttä, mutta eri tavoin siitä kärsinyttä ihmistä. Käsitteellä viitattiin alun perin Hiroshiman ja Nagasakin tapahtumiin.

Novaja Zemlja, Venäjä Ydinkoealue Vuodesta 1954 lähtien Neuvostoliitto käytti Novaja Zemljan saarta suorittaakseen ydinkokeita ilmakehässä ja maan alla. Saaren edustalle mereen upotetuista ydinaseista, -sukellusveneistä ja -reaktoreista syntyi hautausmaa ja vuosisatojen ympäristökatastrofi, vain 1500 kilometrin päässä Suomesta. Historia Heinäkuussa 1954 Novaja Zemljan kaksi saarta ("uusi maa") Venäjän arktisella rannikolla valittiin ydinkoealueeksi. Nenetsin alkuperäiskansa uudelleenasutettiin, ja saaret jaettiin ydinkokeita varten vyöhykkeisiin. Vuosien 1955 ja 1990 välillä Novaja Zemljassa suoritettiin 224 ydinräjäytystä, mukaan lukien 58 megatonnin "Tsar Bomba", suurin koskaan räjäytetty ydinase (6000 kertaa voimakkaampi kuin Hiroshiman pommi). Tsar Bomba aiheutti saarella valtavaa tuhoa 100 kilometrin säteellä, ja sen ydinlaskeuma levisi laajalti pitkin pohjoista pallonpuoliskoa. Kokonaisuudessaan vapautunut räjähdysenergian määrä saarilla oli 265 megatonnia TNT:tä.1,2 Ydinjätteen upottaminen Novaja Zemljan edustalle edisti merkittävästi maapallon pohjoisten ja arktisten merien radioaktiivista saastumista. Siihen vaikuttivat lisäksi toistuvien ydinkokeiden aiheuttamat radioaktiiviset laskeumat sekä La Haguen ja Sellafieldin käsittelylaitosten ydinjätteiden jatkuva laskeminen vesiin. Alueen maaperää ja vettä saastutettiin upottamalla 13 ikäloppua ydinreaktoria ja jopa 85 PBq ydinsukellusveneiden käytettyä polttoainetta Novaja Zemljan rannikolle sekä Barentsin- ja Karanmereen. Novaja Zemljan kaksi saastuneinta aluetta ovat Abrosimovin ja Stepovogon vuonot eteläisessä Novaja Zemljassa.2,3 Terveys- ja ympäristövaikutukset Venäläisten tiedemiesten tutkimukset vuodelta 1992 osoittavat, että kallion halkeilemisen vuoksi 67–72 %:ssa kaikista maanalaisista ydinkokeista radioaktii-

vista kaasua on päässyt vuotamaan ilmakehään. Kahdessa tapauksessa edellämainitun on myös osoitettu aiheuttaneen lähiympäristön vakavaa radioaktiivista kontaminaatiota.4 Sekä maanalaisten ydinkokeiden ilmakehään vuotaneet radioaktiiviset kaasut että Novaja Zemljan ilmakehässä tehtyjen ydinkokeiden laskeumat ovat aiheuttaneet kohonneita säteilypitoisuuksia pitkin Eurooppaa, varsinkin Suomessa (jopa 5 mBq/m3 jodi-131:tä) ja Norjassa (jopa 1.37 mBq/m3 jodi-131:tä). Jodi-131 on tunnettu kilpirauhassyövän aiheuttaja, eritoten lapsilla. Jodi-131:tä on löydetty myös norjalaisista maitonäytteistä.2 Alueelle jätetty radioaktiivinen jäte nosti myös Novaja Zemljan alkuperäiskansojen saamia säteilyannoksia. Tieteelliset tutkimusmatkat alueelle osoittivat kohonneita cesium-137-, strontium-90-, cobalt-60ja plutonium-239-pitoisuuksia sedimenteissä lähellä vuonoja, joihin radioaktiivista jätettä oli upotettu.2 Merkittävimmin säteilyaltistuksesta kärsivät Arktisen alueen puolipaimentolaiset saamelaiset ja Novaja Zemljan alkuperäisasukkaat, nenets-kansa, joka pakolla uudelleenasutettiin. Muita altistuneita olivat vepsäläiset, karjalaiset ja komi-kansa, jotka elävät Pohjois-Venäjän rannikolla. Tiedemiehet päättelivät, että radioaktiivisesti saastunut jäkälä selitti poroilla havaitut korkeat strontium-pitoisuudet. Porot taas ovat paikallisten kansojen ruokavalion tukipilari.2,5 Novaja Zemljan alueen asukkaille ei ole tehty epidemiologisia tutkimuksia säteilyn terveydellisten vaikutusten laajuuden tutkimiseksi, kuten ei muillekaan säteilylle altistuneille alkuperäiskansoille. Tulevaisuudennäkymiä Norja sijaitsee vain 900 km:n päässä Novaja Zemljasta, joten maan hallitus on ollut huolissaan saaria ja niiden ympäristöä kohdanneesta ydinkatastrofista. Norjan kalateollisuudelle tärkeä Barentsinmeri on jo saastunut vakavasti Novaja Zemljan ydinlaskeuman johdos-

ta. Ydinjätteen jättöpaikkojen vuotaminen, käytetyt ja upotetut ydinreaktorit ja ydinpolttoainesauvat, ydinsukellusveneiden hylyt sekä armeijan ja laivaston radioaktiivinen jäte uhkaavat jatkaa alueen saastuttamista. Laajan alueen ydinkatastrofin valvonnasta ja hallinnasta on tullut kansainvälinen velvollisuus, mutta vaaran hillitsemiseksi on toistaiseksi tehty vain vähän, puhumattakaan alueen väestön pidempiaikaisten terveysvaikutusten tutkimisesta.2

Lähteet: 1. Khalturin VI ym.: "A Review of Nuclear Testing by the Soviet Union at Novaya Zemla, 1955-1990." Science and Global Security, 13:1-42, 2005 2. Bøhmer N ym.: "The Arctic Nuclear Challenge". Bellona Foundation, 2001. http://bellona.org/filearchive/fil_The_Arctic_ Nuclear_Challenge.pdf 3. Koivisto K.: "Nuclear Waste Storage Facility on Novaya Zemlya". Helsinki, Hufvudstadsbladet 1. huhtikuuta, 1997 4. Matsko JR.: "Physical Environment of the Underground Nuclear Test Site on Novaya Zemlya, Russia". US Dept. of the Interior, 1993 5. "Indigenous People and the Nuclear Age - USSR". Reaching Critical Will, www.reachingcriticalwill.org/resources/factsheet/indigenousUSSR.html

Suomentanut Karoliina Rantonen

Novaja Zemlja Teonenyn lahti Blagopoluchiyan poukama Barentsinmeri

Neypokoyv'n lahti Tsivolkyn vuono Stepovogon niemi Abrosimova

Norja

Kuolan niemimaa Suomi

Tsar Bomban laukaisu vuonna 1961

Venäjä

Radioaktiivisen jätteen jättöpaikat

Säteily vaikuttaa saamelaisiin

International Physicians for the Prevention of Nuclear War www.ippnw.org


W) i-

ta n.

tekst i : K erst i n T uo m a l a

Miehittämättömiä lennokkeja Lapissa

R

ATUFC on 11 000 neliökilmetrin suuruinen ilmatila, jossa testataan miehittämättömiä lennokkeja aivan Venäjän rajan tuntumassa. Alue ulottuu Kemijärven kaupungin lisäksi Sallan, Pelkosenniemen ja Savukosken kuntiin. Testaustoiminnan hoitaa osakeyhtiö Robonic Ltd, joka on Safran-Sagem-konsernin tytäryhtiö. Sagem on ranskalainen yhtiö, joka tuottaa teknisiä laitteita sekä sodankäyntiä varten että siviilikäyttöön. Safran on maailmanlaajuinen teollisuusyritys, jonka liikevaihto oli vuonna 2008 10,3 miljardia euroa. Robonic toimii Tampereelta käsin ja mainostaa testausaluettaan harvaan asuttuna arktisena alueena pakkasineen, kaamoksineen ja kesällä keskiyön aurinkoinen – alueena, jossa ei ole ”ylimääräisiä silmiä”. Robonic hoitaa kaikki luvat viranomaisten kanssa asiakkaittensa puolesta, ja aluetta vuokrataan kolmesta kahdeksaan viikkoon kerralla. Robonic mainostaa asiakkailleen

myös ehdotonta luottamuksellisuutta.

Testattavana tiedustelulennokkeja Haastattelin kesäkuussa puhelimitse Robonicin toimitusjohtajaa Juha Moisiota, joka kertoi kiinnostuneensa alueesta seuratessaan puolustusvoimien harjoituksia. Hän alkoi neuvotella ilmailuviranomaisten ja puolustusvoimien kanssa alueen käytöstä. Vuonna 2006 hän oli ulko- ja turvallisuusvaliokunnan asettaman työryhmän kuultavana ja hänelle näytettiin vihreää valoa testaustoimintaan. Edellä mainittu työryhmä koostui puolustusviranomaisista ja virkamiehistä. Vuonna 2010 Savukoskelta kotoisin oleva kansanedustaja Markus Mustajärvi teki asiasta eduskuntakyselyn. Silloisen puolustusministerin Jyri Häkämiehen vastauksesta kävi ilmi, että Kemi-

järvellä on testattu lennokkeja muun muassa Afganistanin Isafjoukkoja varten. Robonic vuokraa Kemijärveltä lentokenttää ja maksaa vuokraa käytön perusteella. Moisio kertoi testattavana olleen lähinnä tiedustelulennokkeja. Asiakkaat ovat olleet eurooppalaisia lennokkien valmistajia. Moisio korosti, että taistelulennokkeja ei ole testattu alueella.

Lennokkien uhrit usein siviilejä Nato ja USA käyttävät miehittämättömiä lennokkeja sodissa ympäri maailmaa, sekä tiedustelutehtäviin ja tappamiseen Afganistanissa, Pakistanissa ja Jemenissä. Israel on käyttänyt niitä Gazan alueella. Niitä pelätään, koska ne lähestyvät hiljaa ja tappavat paljon siviilejä. Tuhansien kilometrien päässä, Yhdysvalto-

Miehittämättömien lentokoneiden käyttö sodissa on lisääntynyt valtavasti. Samalla lisääntyvät niiden käyttöön liittyvät ongelmat. Valitettavan usein Yhdysvaltojen tekemissä iskuissa kohteet ovat paljastuneet viattomiksi siviileiksi. Kuvassa Brunein armeijan edustajat asettamassa miehittämättömiä lentokoneita laukaisuvalmiuteen yhdysvaltalaisen lentotukialuksen kannella.

K u va : D av id J. H a m , Y h dy s va lta i n l a i va s to ( h ttp: / / www. n av y. mil / v i e w _ im a g e . a s p ? id = 1 544 9 )

Suomen Lapissa testataan miehittämättömiä lennokkeja, joita käytetään tiedustelutehtävissä Afganistanissa, Pakistanissa, Jemenissä sekä Lähi-idässä. Testauksesta tiedusteltaessa on korostettu lennokkien siviilikäyttöä, mutta asiasta ei ole saatu täyttä varmuutta. Pakistanissa ja Afganistanissa miehittämättömät taistelulennokit tappavat siviilejä – usein lapsia – ja aiheuttavat jokapäiväistä kauhua.

jen Nevadassa, pienessä kopissa istuu niiden ohjaaja, joka myös laukaisee niiden aseet käskystä. Näin on ammuttu muun muassa polttopuita kerääviä lapsia Afganistanissa. Eräässä haastattelussa 16-vuotias nuorukainen, joka asui Pakistanissa kylässä lähellä Afganistanin rajaa, kertoi elävänsä jatkuvassa pelossa. Hän ei enää käynyt kouluakaan pelkonsa takia. Myös koko kylä eli kauhun vallassa. Haastattelija kysyi, kuinka monta lennokkia poika näki viikossa ja odotti, että tämä olisi vastannut


kolme tai neljä. Nuorukainen vastasi että yli kymmenen – ei viikossa vaan päivittäin. Neljä päivää haastattelun jälkeen hän oli kuollut. Lennokki oli ampunut hänet ja hänen serkkunsa, kun he olivat mopollaan matkalla tätinsä luokse. Juha Moisio kertoi, että Kemijärvellä ei testata taistelulennokkeja, mutta kuvat Robonicin netissä olevassa mainoksessa esittävät sekä tiedustelulennokkeja että lennokkeja, joihin voidaan asentaa pommeja. Myös maalitaululennokkien testausta mainostetaan. Yrityksen asiakassuhteet ovat luottamukselliset ja toiminta on pääosin salaista.

käytetään siviilipalveluksessa, esimerkiksi metsien arvioinnissa, malmin etsinnässä ja pelastustoimessa. Kysyin, kuinka paljon käyttäjiä on, jolloin hän totesi, että sellainen toiminta on Suomessa niin pientä, että heillä ei ole ollut yhtään asiakasta.

Miehittämättömien lennokkien testausalue hipoo Urho Kekkosen kansallispuiston seutua.

Siviilikäyttö vähäistä Vuonna 2011 eduskuntavaalien alla kemijärveläinen ilmoituslehti kirjoitti, että sotalennokkeja ei enää testata alueella vaan keskitytään siviilitarkoituksiin tarkoitettuihin lennokkeihin. Tämä väite lienee harhautus yleisen mielipiteen rauhoittamiseksi, koska sellaisia lupauksia ei ole annettu ja luottamuksellisuus pitää. Juha Moisio toki huomautti, että viranomaisilla on mahdollisuus valvoa Robonicin toimintaa Kemijärvellä. Kemijärven kaupungin nettisivuilla on tieto lennokkien ohjaajien koulutusprojektista, johon oli haettu rahaa EU:n sosiaali- ja aluekehittämisrahastoista yhteensä 500 000–600 000 euroa vuonna 2010. Kysyin asiasta Kemijärven kaupungin edustajalta, joka kertoi, että tämä projekti on täysin erillään Robonicin toiminnasta. Robonicista hän totesi, että luottamuksellisuus estää tietämästä, minkä tyyppisiä lennokkeja kentällä ja ilmatilassa testataan. Sen sijaan kaupungin koulutusprojekti koskee vain lennokkeja, joita

Urho Kekkosen kansallispuisto Ei voida olla varmoja siitä, miten provosoivana Robonicin testaustoiminta koetaan Venäjällä. Mielestäni asiasta olisi syytä virittää keskustelua kaikilla tasoilla, niin Kemijärven valtuustossa, jonka kenttää käytetään laukaisupaikkana, kuin eduskunnassakin. Vaikka Robonic on yksityinen firma, kyseessä on silti vieraiden maiden sotateollisuuden tuotekehittely Suomen maaperällä, jossa he pääsevät testaamaan lenokkiensa toimivuutta arktisissa olosuhteissa. Kun kilpajuoksu arktisten alueiden hyödyntämisestä kiihtyy, tästä voi olla heille hyötyä tulevaisuudessa. Meidän tulee puolustaa arktisten alueiden rauhanomaista hyödyntämistä alueen ihmisiä ja luontoa kunnioittaen. Samoin tulee toimia suhteessa muihin maihin ja alueisiin. www.robonic.fi, www.sagem.com

Sodankylä

ROVAJÄRVI

RATUFC

Pelkosenniemi Kemijärvi

Rovaniemi


tekst i : K a r i m M a i c he • ku v a t : t a p a n i r a n t a h a l v a r i

Kovaa peliä Rovajärvellä Pohjois-Suomessa Rovajärvellä sijaitsee Länsi-Euroopan suurin yhtenäinen sota- ja ampumaharjoitusalue. Päätökset sen laajentamisesta on tehty maanomistajilta salassa kulissien takana. Rauhanliike taas on huolissaan alueen laajennukseen mahdollisesti kytkeytyvästä kansainvälisestä ulottuvuudesta.

E

nnen toista maailmansotaa Suomen tykistön ampumaharjoituspaikka sijaitsi Karjalankannaksella Perkjärvellä. Kun rajat vedettiin sodan jälkeen uusiksi, tarvittiin kenttätykistölle uusi harjoitusalue. Rovajärven ampuma-alue perustettiin vuonna 1949 kenraaliluutnantti Uolevi Poppiuksen johdolla. Pro Rovajärvi ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja ja nykyinen varapuheenjohtaja Hannu Huczkowski kuvailee ampuma-alueen synnyn alkutaivalta: ”Kemijärven–Rovaniemen rautatie oli jo rakennettu ja katsottiin, että Rovajärvi oli suhteellisen harvaan asuttu, pääosin valtion omistama maa-alue, jossa oli sen ajan mittapuun mukaan varsin hyvät liikenneyhteydet. Silloin elettiin vaaran vuosia ja oli tarvetta tällaiselle paniikkipäättämiselle. Mutta myöhemmin perustuslaillisia oikeuksiamme loukattiin, kun aluetta laajennettiin 115 000 hehtaariin ja maanomistajat sivuutettiin.” Huczkowski pitää vuoden 2004 maakuntakaavojen päivitystä käännekohtana, sillä aiemmin yksityiset maanomistajat saivat

Rovajärven ampuma-alue.

rakentaa omille mailleen ja rakennuslupia myönnettiin. Uuden kaavan mukaan uusia rakennuslupia ei enää myönnetty. Hänen mielestään Lapin liitto hoiti lisäksi tiedottamisen vain lain edellyttämälla vähimmäistasolla. Ihmiset eivät tienneet kaavoitusprosessista tai sen merkityksestä.

Pro Rovajärvi perustetaan Maanomistajista valtion menettelytavat loukkaavat heidän perustuslaillisia oikeuksiaan. Ampuma-alueen perustamisprosessista alkaen alueella oleva yksityinen maanomistus on sivuutettu ja maanomistajat on jätetty ampuma-alueen käyttöä, laajennuksia ja rajoituksia koskevan päätöksenteon ulkopuolelle. Maanomistajien kanssa ei ole tehty minkäänlaisia sopimuksia, arvioitu vaikutuksia tai korvattu haittoja joitain yksittäisiä vahinkotapauksia lukuun ottamatta.

Puolustushallinto maksaa Metsähallitukselle haitoista miljoona euroa korvauksia vuodessa ja paliskunnalle 45 000 euroa vuodessa (haittatutkimuksen mukaisesti kuuluisi maksaa 145 000 euroa), mutta maanomistajille haitoista ei makseta mitään. Yksityisille maanomistajille ampuma-alueen sisään jääminen onkin merkinnyt taloudellisia menetyksiä, epävarmuutta tulevaisuudesta, tilojen ja elinkeinojen kehittämisen vaikeutumista, kiinteistöjen arvon alenemista sekä tilojen pirs-


Naarmankaira on retkeilijän paratiisi.

toutumista maanlunastusten seurauksena. Tällä hetkellä pakkolunastusten ja vapaaehtoisten maanluovutusten jälkeen yksityisiä maita on jäljellä 6400 hehtaaria. Maata omistamattomia ja pääosin valtion mailla vapaa-aikana liikkuvia ihmisiä on tuhansia: kalastajia, metsästäjiä, retkeilijöitä ja marjastajia. Pysyvien asukkaiden määrä on noin 200–300 ja loma-asuntoja on lähes 200. Huczkowskin mukaan Pro Rovajärvi perustettiin vuonna 2007 työkaluksi ajamaan maanomistajien ja alueen maattomien käyttäjien perustuslaillisia oikeuksia ja luomaan jonkinlainen yhteinen sopimusperusta. Poromiehillä on oma erillinen paliskuntaorganisaationsa. ”Pro Rovajärvi on puoluepoliittisesti ja aatepoliittisesti sitoutumaton työkalu, jonka avulla saadaan kontakti hallintokoneistoon, jotta päästäisiin käsittelemään näitä asioita. Yhdistyspoliittisesti emme ole koskaan

Ampuma-alueen saastuminen on tutkittava. Ympäristöministeriö on eri mieltä.

pyrkineet aktiivisuuteen. Jäsenenä on ollut noin 170 ihmistä. Emme ole anoneet apurahoja tai muita bonuksia, vaan työskennelleet talkoovoimin. Kympin jäsenmaksulla on kerätty varoja kattamaan toimistokulut”, Huczkowski kertoo. Aluksi liikettä ei otettu vakavasti. ”Vuonna 2007 pari Lapin kansanedustajaa teki aloitteen Rovajärven asioita käsittelevän yhteistyöryhmän perustamisesta. Ensimmäiseen kokoukseen kutsuttiin Rovaniemelle maanomistajien edustajana Pro Rovajärvi ja palis-

kunnan eli poromiesten edustajat. Siellä eräs eversti kysyi: ’Mikä ihmeen älämölöporukka tänne on perustettu?’”, Huczkowski nauraa. ”Selitin, että haluamme vain selvyyttä maanomistajien ja poromiesten oikeuksista. Samalla teimme selväksi, ettemme vastusta Suomen puolustusvoimia tai edes Rovajärven ampuma-aluetta vaan sitä, että kävellään maanomistajien yli.”

Kehittämisyhteistyöryhmän tavoitteet Nyt Pro Rovajärveen suhtaudutaan Huczkowskin mukaan olosuhteisiin nähden asiallisesti. Vuonna 2010 puolustusministeri Jyri Häkämies perusti Rovajärven ampuma-alueen valtiohallinnon virallisen kehittämistyöryhmän, jota on tarkoitus kuulla lainsäädännön uudistuksen yhteydessä. Mukana ovat kaikki intressiryhmät ja hallintoviranomaiset. Kokouksia on pidetty kerran kuussa, ja nyt työryhmä on lop-

pusuoralla. Joulukuussa pitäisi toimittaa nykyiselle puolustusministerille loppuraportti. ”Meidän näkökulmastamme kyse on etelän hallitsijoiden Lappiin kohdistamasta ’siirtomaapolitiikasta’. Kemijoki Oy lunasti aikanaan yksityisiltä maita voimalaitoksia varten. Sitten on Porttipahdan ja Lokan allaslunastukset sekä viimeisenä Vuotoksen allashanke. Näistä lappilaisilla on ainakin osittain huonot kokemukset. Maanlunastusmenettelyä ei ole koettu kauttaaltaan selkeänä ja tasapuolisena ja se on jäänyt hiertämään”, Huczkowski korostaa.

Laajentuminen ja Nato Koko ampuma-alueen olemassaolon ajan valtio on pyrkinyt lunastamaan Rovajärven ampuma-alueen yksityisiä maita niin sanotuin vapaaehtoisin kaupoin, jolloin maista ei tarvitse maksaa kuin käypä hinta. Näin kierretään erillistä maanpuolustuksellisiin tarkoituksiin liittyvää maanlunastuslainsäädäntöä. Siinä


hintaperusteena tulisi olla korkein käypä hinta, jossa on huomioitava muun muassa puun 40 vuoden kasvu. ”Vuonna 2006 puolustusvoimat alkoi julkaista tulevaisuuden visioita, joiden mukaan kaikki yksityismaat lunastetaan vuoteen 2020 mennessä. Sitten löytyi sellainen paperi, että kaikki maat lunastetaan vuoteen 2016 mennessä. Jotkut asukkaat ovat vannoneet, etteivät koskaan muuta täältä pois. Jos mennään pakkolunastukseen, niin olemme valmiita viemään jutun EU-tuomioistuimeen.” On myös spekuloitu ampumaalueen laajentumisen johtavan sen kansainvälisen käytön lisääntymiseen. Pro Rovajärvi on paikallinen liike, eikä sillä ole tarvetta yhdistyä rauhanliikkeen kanssa. Rauhanaktiivit ovat olleet huolissaan Rovajärven ja muiden sotilasalueiden kansainvälisestä käytöstä esimerkiksi Nato-johtoisiin sotaharjoituksiin ja mahdollisiin asetesteihin. Rauhanpuolustajien joukossa monet hyväksyvät maanpuolustuksen tietyissä rajoissa, ja kritiikki kohdistuu erityisesti Suomen asevoimien hyökkäyksellisten elementtien kehittämiseen ja sotilaalliseen liittoutumiseen.

Irtonumero 9,40 euroa | 41. vuosikerta

5 | 2013 | VaIhtoehtomedIa

Kulttuurivihkot Häpeilemätön Aino VennA lAulAA pAAtoksellA

Kahdella erilaisista lähtökohdista kumpuavalla liikkeellä on myös yhtymäkohtia: huoli kansainvälisen sotilaallisen toiminnan leviämisestä Rovajärvellä sekä harjoitusten ympäristövaikutukset. ”Monet uskovat Naton, EU:n tai jonkin muun olevan taustalla, kun ampuma-aluetta aletaan laajentaa. Tästä ei ole kuitenkaan olemassa mitään todisteita. Toki kansainvälisen käytön ajatus elää joidenkin puolustushallinnon raporttien tavoitetilamäärittelyissä. Nykyisin on agendalla kuitenkin pohjoismainen yhteistyö.” Muun muassa entisen valtiosihteerin Risto Volasen mukaan verkottuminen Nato-ympäristöön tapahtuu erilaisilla nimikkeillä, kuten pohjoismaisella yhteistyöllä. ”Nyt kansainvälinen käyttö määritellään siten, että ulkomaiset joukot voivat harjoitella Rovajärvellä vain suomalaisten joukkojen kanssa samanaikaisesti. Toistaiseksi kyse on marginaalisesta ilmiöstä. Rovajärven ampuma-alueen suunnitelmassa ja lainsäädännössäkin on silti olemassa valmiuksia kansainvälisen toiminnan lisäämiseen, mutta ei poliittisten päättäjien päätöksiä niiden voimaantulosta”, Huczkowski toteaa.

Sota ja luonto Rovajärven ampuma-alue kattaa noin 115 000 hehtaaria. Se sijoittuu neljän kunnan alueelle, sisältää monta erämaa-aluetta ja 81 järveä. Yhteensä vesialueet kattavat 2500 hehtaaria. Ammuntapäiviä on ollut aiempina vuosina keskimäärin 135 vuodessa. Vuonna 2012 ammuntapäiviä oli kuitenkin vain 22. Pro Rovajärven puheenjohtaja Jukka Korpivuoma vertaa aluetta pääkaupunkiseutuun. ”Rovajärven ampuma-alue on yhtä suuri kuin Inarinjärvi tai koko pääkaupunkiseutu ja Hyvinkää yhteensä. On absurdia ajatellakaan, että tällaista voi perustaa keskelle Lappia ja estää aluetta kehittymistä”, Korpivuoma toteaa. Huczkowskin mukaan maanomistajat ja poromiehet haluaisivat kehittää Rovajärvestä monitoimialueen: ”Kun siellä ei ole oman maan kansallisia sotaharjoituksia, sinne voisi kehittää vaikka matkailuelinkeinotoimintaa. Pitäisi nähdä 50–60 vuoden päähän. Eihän keskelle kauneinta Lappia voida perustaa avointa Saharaa, jossa ei ole yhtään mitään eikä ketään muita kuin sotilaita.”

Nyt itsellesi tai joululahjaksi: KULTTUURIVIHKOT 2014 Koko vuosi eli 6 numeroa yhteiskunnallista kulttuurilehteä:

Puolustusvoimilla on alueen käytöstä ohjesäännöt, joita ei Huczkowskin mukaan nyt noudateta. Korpivuoma kertoo, että tämän ovat myöntäneet puolustusvoimatkin. Huczkowski jatkaa: ”Pitää määritellä täsmällisesti maalialueet, joihin ammutaan, ja tuliasemat niin, etteivät melurajat ylity asutuilla alueilla. Vaadimme ympäristövaikutusten arviointia. Nyt lainsäädännössä on sellainen ihmeellisyys, että puolustusvoimien ampuma-alueilla ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointia eli yva-menettelyä eikä vaadita edes ympäristölupaa. Naarmankairaan on ammuttu jo 60 vuotta. Se on niin valtava metallimäärä, että olisi kaikkien etu, että sinne tehtäisiin perusteellinen maaperä-, vesistö-, kasvisto- ja eläimistötutkimus. Pitäisi selvittää, missä määrin alue on saastunut. Lapin luonnonsuojelupiiri teki asiasta vaatimuksen ELY-keskukselle. ELY-keskus ja ympäristöministeriö eivät katsoneet sitä aiheelliseksi.” Korpivuoma selventää päätteeksi mittasuhteet: ”Samaan aikaan ampuma-alueen reunassa olevalle yksityiselle ampumaradalle ei enää myönnetty jatkoa, koska ELY-keskus ei myöntänyt ympäristölupaa. Puolustusvoimilta ei lupia vaadita.”

Tilaa heti: tilaus@kulttuurivihkot.fi / 09 4114 5369 Mainitse tilatessasi: RaPu-tarjous

vain 38 e (normaalisti 51 e)!* Netissä uutiset, videot, blogit,

edistyksellistä Viestintää alterNet paljastaa USa:n korruption Latinalaisen amerikan vasemmistomedia Vastavirtaan Venäjällä

keskustelut, verkkokauppa

JAn Blomstedt: Voiko menneisyyttä ennustaa?

J p Roos: m. a. Nummisen positiivinen 60-luku

*Tarjous koskee määräaikaista tilausta.

www.kulttuurivihkot.fi


Kuuba eristyksissä JA yhteyksissä

tekst i j a ku v a t : S a n n i seppo

V

irallisten tilastojen mukaan vuonna 2012 yli 46 000 ihmistä muutti Kuubasta, ja epävirallisia teitä maan jättäneitä arvioidaan olleen useita tuhansia. Määrä oli korkein sitten vuoden 1994 taloudellisen poikkeustilan, jolloin Kuuban talous oli romahtanut muun muassa Neuvostoliiton hajoamisen ja erityiskauppasuhteiden päättymisen seurauksena. Kuuban talous on nyt paremmalla tolalla, ja Raul Castron

ajamat uudistukset ovat lisänneet taloudellisia ja sosiaalisia vapauksia. Mutta kuubalaiset odottavat suurempia muutoksia, ennen kuin muuttovirrat kääntyvät laskuun. Ja muutosten odotus muuttuu päivä päivältä entistä kärsimättömäksi. Jokapäiväinen arki maassa, jossa tavallisella palkalla tulee toimeen juuri ja juuri, on täynnä improvisointia ja yritteliäisyyttä. Sääntöjä ja moraalia tulkitaan myös luovasti. Luova harmaa

talous on maan tapa. Pahimmillaan elämä näyttäytyy jatkuvana taisteluna toimeentulosta ja muutto pois ainoana mahdollisuutena muutokseen. Jossain muualla muutoksen tarve kanavoituu myös osallistumisena yhteiskunnalliseen toimintaan pelisääntöjen muuttamiseksi, mutta sille ei juuri ole tilaa Kuubassa. USA:n asettamasta taloussaarrosta ja oman hallinnon rajoituksista huolimatta muu

maailma on Kuubassa usein hyvin konkreettisesti läsnä arjen ihmissuhteissa. Jokaisella on sukulaisia tai ystäviä ulkomailla. Ulkomaille on lähtenyt vallankumouksen jälkeen miljoonia kuubalaisia, osa poliittisina pakolaisina, osa ihmissuhteiden ja taloudellisen vapauden perässä. Ulkomailla asuvien sukulaisten rahalähetykset tukevat Kuubassakin merkittävästi perheiden taloutta. Entistä useampi muuttaja myös vierailee entisessä kotimaassaan,


usein kertomassa kuinka hyvin hänellä menee ulkomailla. Harva siivoava kuubalaissiirtolainen on tarinoissaan siivooja kotimaassa lomaillessaan. Tänäänkin lukuisat kuubalaiset haaveilevat ulospääsystä saarelta – he unelmoivat vapaudesta, erityisesti taloudellisesta vapaudesta ja paremmasta elämästä missä tahansa muualla. Ja muuttovirrat jatkavat kasvuaan.


tekst i : K a r i m M a i c he

Viime syyskuussa Ranskan presidentti François Hollande piti puheen Malin pääkaupungissa Bamakossa: ”Me olemme voittaneet tämän sodan.” Onko jälleen yksi sota julistettu voitetuksi liian aikaisin? Mikä on Malin tilanne viime tammikuussa alkaneen sotilasoperaation jälkeen? Norsunluurannikko, Libya, Mali, Keski-Afrikka... Ranskan interventiot Afrikassa jatkuvat. Voiko Ranskan Afrikka-politiikan nähdä pelkkänä uuskolonialistisena interventiopolitiikkana?

Ranskan Afrikka K

un pohditaan Ranskan Afrikka-politiikkaa, nousee usein esiin käsite Françafrique. Ensimmäisen kerran termiä käytti vuonna 1955 Norsunluurannikon ensimmäinen presidentti Félix HouphouëtBoigny. Hän pyrki kuvaamaan sillä Ranskan ja Afrikan hyviä suhteita. Vähitellen termillä on kuitenkin alettu viitata Ranskan pyrkimyksiin hyötyä entisistä siirtomaistaan niin taloudellisesti kuin poliittisesti. Ranskalainen toimittaja François-Xavier Verschave väänteli käsitteen muotoon France à fric (Ranska rahan perässä). Tampereen yliopiston Rauhanja konfliktintutkimuskeskuksen TAPRIn professori Tuomo Melasuo korostaa, että Ranskan rooli Afrikassa vaihtelee tilanteen ja ajankohdan mukaan. Hänen mukaansa Françafriquella tarkoi-

tetaan nimenomaan Ranskan ja Afrikan poliittisen johdon välisiä lehmänkauppoja. ”On hankalaa määritellä, mikä on niin sanottu ’Ranskan Afrikka’. On olemassa monta eri Afrikkaa. Näen esimerkiksi Pohjois-Afrikan, Länsi-Afrikan ja Keski-Afrikan erillisinä alueina. Aloittaisin nykyisen vaiheen arvioinnin Nicolas Sarkozyn kaudelta, johon kulminoituu se, että Ranska oli kaikkein aktiivisimmin valmistelemassa Naton hyökkäystä Libyaan. Monet tämän päivän vaikeudet ovat seurausta Libyan operaatiosta. Sitä voidaan pitää lähtöpisteenä uudentyyppiselle Afrikka-politiikalle.” Melasuo sanoo, että Sarkozyn edeltäjä Jacques Chirac oli viimeinen rengas pitkässä ketjussa, joka koskee Françafrique-käsitettä. ”Viimeistään Charles de Gaullesta alkanut ja sittemmin Georges

Pompidoun, Valéry Giscard d’Estaingin, François Mitterrandin ja lopulta Chiracin jatkama politiikka perustui valtionpäämiesten keskinäisiin suhteisiin ja siten taloudelliseen ja poliittiseen peliin, joka lähensi Ranskan valtion johtoa Afrikan johtajiin.”

Kolonialismin jälkeen Vuonna 1944 Saksan miehittäessä Ranskaa de Gaulle piti Kongon Brazzavillessa kuuluisan puheensa, jossa hän lupasi sisäisen autonomian kaikille Afrikan maille. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946 de Gaullen puheen pohjalta syntyi l’Union française (Ranskan unioni), mutta vähitellen Afrikan siirtomaat alkoivat vaatia itsenäisyyttään. ”Vuonna 1958 Guinean Ahmed Sékou Touré äänesti Ranskan unionin korvannutta Ranskan yhteisöä (La Communauté) vastaan.

Vuosi 1960 oli mustan Afrikan vuosi ja monet maat itsenäistyivät. Vähitellen Ranskan yhteisön sijaan on alettu puhua frankofoniasta eli ranskankielisten maiden yhteistyöjärjestöstä*. Mustan Afrikan mailla on järjestössä suuri merkitys, kun taas Pohjois-Afrikassa sijaitseva Algeria ei siihen ole kuulunut. Marokko ja Tunisia puolestaan kuuluvat. Pohjoisin maa on ollut Liettua”, Melasuo kertoo. Hän näkee Ranskan Afrikkapolitiikan pikemminkin yhteistyönä kuin avoimena voimapolitiikkana, vaikka Ranska on tehnyt alueelle vuoden 1960 jälkeen noin 30 sotilasoperaatiota. ”Ranskan yhteisön Afrikkapolitiikka perustui avoimelle yhteistyölle. Sitten tuli Françafrique, joka pohjautui pikemminkin kabinettivehkeilyyn. Sitäkään en vertaisi suoranaisesti sellaiseen voimapolitiikkaan, jota Sarkozyn

* Organisation Internationale de la Francophonie eli OIF on ranskankielisten maiden yhteistyöjärjestö, jonka tavoitteena on ajaa Ranskan kielen ja kulttuurin asemaa maailmalla. Monet maat ovat entisiä Ranskan siirtomaita, mutta mukana on myös muuten itsensä "ranskalaiseksi" identifioivia maita.


2/2012

2/2012

l i b Ya n 2/2012

15

pystynyt kontrolloimaan Mauritanian ja Algerian vastaisia pikiä rajoja.

s o d a n o h E i sva h i n G ot l E v i ävät

Hajoaako Sahel?

Algeria avainasemassa

(Groupe salafiste le combat, GSPC nimensä AQMIk rebin Al-Qaida). algerialaiseen is ryhmään (Grou GIA), jonka pysty maan turvallisuu Algerialla olisi ke jokaisen osapuole Saharassa, sillä kanssa, jatkamaan euron puolustus noudattamista ja e rattuna 30-kertai kehitystä pohjoisil mukaan Malin kuitenkaan otetapv missä itse oli piileksivät omalta os vat AQMIn sotu Libyan tilanteen vi ottanut tä.nössä Riskinä myösjala o Kidalsotilashallin ovat minul neen wilaya (läänitys). yhteistyön jäädyttä

Presidentti Touré oli filosofisen maltiljokaisen 2/2012 osapuolen – myös MNLA:n – linen, vaikka uusi sota varjosti hänen kanssa, jatkamaan vanhojen sopimusten viimeistä valtakauttaan ja vaaransi presinoudattamista ja edistämään sosiaalista dentinvaalit, jotka piti järjestää 20. huhkehitystä pohjoisilla alueilla. Neuvoja ei tikuuta salafiste 2012. ”Meillä ollut pohjoisen pour on le prédication et pystynyt kontrolloimaan Mauritanian ja (Groupe kuitenkaan oteta vakavasti, sillä Ranska ongelma 50 vuotta. Edeltäjämme ovat ttu eräjo!GSPC) oite le combat, muutti vuonna 2007 Raj Algerian vastaisia pikiä rajoja. itse oli omalta osaltaan aiheuttamassa hallinneet heitä, me hallitsemme heinimensä (islamilaisen MaghnOpea!AQMIksi Ole tyä Malin tasavaltaan, ja jo 30räjähdysvuoden , jotka ottivat Libyan tilanteen viimevuotista tä, jaAl-Qaida). nuoremme tulevat Algeria avainasemassa rebin Sen juurethallitsemaan juontavat ajan asiasta on käyty neuvotteluja halliuun 22. päivänä tä. Riskinä myös on, ettei vallan kaapanheitä. Tästä ongelmasta päästä eroon algerialaiseen islamistienei sotilaallisen Presidentti filosofisen maltil- viRkaMiESpRopagandaa tuksen kanssa,Touré muttaoli tuloksetta”, vahvisssa, eivät kyenneen sotilashallinnon tuomitsemisesta, 4 huomenna.” mukaansaarmés, Sahelin Miesten t-paitaHänenislamistes ryhmään (Groupes linen, vaikka uusi sota varjosti hänen taa Mahmud Ag Aghali, MNLA:n poliittien kovin sanoin yhteistyön jäädyttämisestä ja pakotteista (musta, tummansininen) kaistale pysyy hallitsemattomana, koska 2 GIA), jonka pystyi pitämään aisoissa vain viimeistä valtakauttaan ja vaaransi presiM, l, Xl sen osaston puheenjohtaja. Itsenäisyysidentti ja kenpäästä yhteisymmärrykseen. naisten t-paita sotilaat, pyssymiehet, salakuljettajat ja Libyasta lähti paljon Minurson rauhanturvaoperaation maan turvallisuusja tiedustelupalvelut. dentinvaalit, jotka piti järjestää huh- Libyasta. (tummanvihreä) S, M, l Touréa, jota on den kannattajat sanovat Malin 20. valtion kauppiaat risteilevät edestakaisin suunAlgerialla olisi keinot saada tahtonsa läpi tikuuta 2012. ”Meillä on ollut pohjoisen Gaddafin palkkasotilaita, joilla oli ihmisoikeusmonitoroinnin mokratian sotahylänneen pohjoiset osansa, miehiteja tämän Uhkana konfliktin nilleen Euroopan kokoisella valSaharassa, sillä sen kuuden alueella miljardin ongelma jo 50 vuotta. Edeltäjämme ovat taistelukokemusta, tonsa puutteiksi on tunnustanut myös presidentti Touré huippumodertyssä Länsi-Saharassa. laajeneminen tioiden rajoista piittaamatta. euron puolustusbudjetti on Maliin veryhteisymm hallinneet heitä, me hallitsemme heiEläMMEkö unESSa? s taistella tuareitse: ”Siellä ei ole teitä, on terveyskeskuksia, Yhdysvalloille Sahara yksi ”terrorisSarkozyn Libya-operaatio oli neja aseita ja 2010 rahaa. Libyan sota perus- päästä Reilun kaupan t-paita Libyan kriisin Vuonna Tamanrasset’ssa rattuna 30-kertainen. Presidentti tä, ja nuoremme tulevat elämän hallitsemaan (musta) S, M, l, Xl Tourén terroristiryhmiä kouluja, kaivoja, ei mitään peminvastaisen sodan” näyttämöistä, muskeleiden pullistelua. Tilannejonon muuttanut tilannetta Poh-kolkissa,ei Uhkana Miesten t-paita tettu monenvälinen virkamieskomitea Vaikka levottom konfl mukaan Malin pohjoisimmissa heitä. Tästä ongelmasta ei päästä rusedellytyksiä – itse asiassa siellä eieroon ole (ruskea) M, l, Xl ne se on sijoittanut erikoisjoukkojaan 4 olisi pitänyt hoitaa aivan toisella jois-Malissa, Etelä-Tunisiassa, saavuttanut konsensusta Saharan laita- laajeneminen osissa todella u naisten t-paita missä piileksivät panttivankeja sieppaahuomenna.” Hänen mukaansa Sahelin 1991 osallistuttuyhtään mitään. Tältä alueelta kotoisin sekä vakoilijoitaan. Sen tavoitteena on (musta, punainen) mista. Ranskan armeijan erikoisoperaaasioita hämärtää tavalla. Hiukankin aluetta Nigerissä jaonjopa vat AQMIn soturit, Algeria käytän- Yhdysvalloille kaistalenuorella pysyy hallitsemattomana, koska Mauritaniassa, Sah S, M, l n kenraali Mousolevalla ei ole mitääntunmahdolAQMIn päälliköiden surmaaminen. Yhtioiden komentajiin läheisessä suhteessa sekoittaa pol nössä ottanut jalansijan: ”Gao, Tessalit ja minvastaisen sotilaat, pyssymiehet, salakuljettajat ja Nigeriassa. soda tevat ihmiset tiesivät, että siitä Libyan sota oli selvä n palautti Maliin lisuuksia päästä naimisiin tai onnistua dysvallat pyrkii kumoamaan Algerian oleva Mauritania painotti turvallisuushaaveet terrorism Kidal ovat minulle maamme viimeinen kauppiaat risteilevät edestakaisin suunne se on sijoittan seuraa katastrofi. Nato lähinnä provokaatio tai katalysaattori tuakoolle kansalliselämässään muuten kuinteki vohkimalla asettaman kiellon USA:n ilmavoimien 6 5 näkökohtien ensisijaisuutta. Mali taas sekä rikollisuuteen. I wilaya (läänitys).” nilleen Euroopan kokoisella alueella vakoilijoitaan ällä vaalit. Presiauto ja ryhtymällä salakuljettajaksi .”3 val- regien Ranskan jaCIA:n Britannian aloitteesta kapinalle.” koneiden ja tiedustelulennokkien olisi halunnut nostaa asioiden keskiöön AQMIn sä Saharan tai S tioiden rajoista piittaamatta. päälliköide litun Tourén piti Gaon, Kidalin ja Menakan alueilleSaläylilennoille. Se myös haluaisi voittaa ja USA:n tuella nopean ilmapomMelasuon mukaan Libya jonka on se us- kuninkaana pit pitkän aikavälin kehityksen, kriisin ”oheisvahinko” Vuonna 2010 Tamanrasset’ssa perus- Libyan dysvallat pyrkii k HuoRaSatu oinen kautensa hetettiin täydennykseksi tuhat malilaista haran liepeillä asuvien Reilun kaupan t-paita mituskampanjan, joka päättyi vajoamassa yhä syvempään koo yksin hillitsevän tuaregiliikkeiden Gaddafin kuolem tettu monenvälinen virkamieskomitea kiellon levottomuudet Malinahdinpohjois-ja asettaman l, Xl htikuisissa vaasotilasta sekä 500kansojen tuaregijaluottamukarabitais-ei Vaikka (musta) naisten t-paita Gaddafin murhaan ja silloisen koon. Sen enempää itäisessä islamilaisen Maghrebin Al-Qaidan kati- koneiden me lokakuussa saavuttanut konsensusta Saharan laitaja CIA:n osissa todella uhkaavat koko aluetta, telijan täydennysjoukko, (musta) S, M, l sen, sillämutta nämätaistelupelkääbojen hämärtää (taistelijoiden) rivien kasvua. AQMIlta yhden hallintojärjestelmän osittaiseen Bengasissa kuin etelän Fezzanimista. Ranskan armeijan erikoisoperaaylilennoille. Se mys asioita entisestään taipumus kansallinen komotivaatio on ollut heikko ja jopa ylemvät, että amerikkalaisMalin poliittiset hallituksenei ole näkökulmasta hollisista ja mahd tioiden komentajiin läheisessä suhteessa h sekoittaa tuhoutumiseen.” assa keskushallinnolla enää valtion palautpiä upseereita on ten liittynyt lukuisten karnäkyvä läsnäolo Algeriaterrorismiin on samanaikaisesti sekä terro- asevarastojen täk oleva Mauritania painotti turvallisuushaaveet tai on lakkauttanut kulaisten riveihin.kiihdyttäisi Toisinaan myös Malin ”Seuraukset ovat olleet kaumitään sanottavaa. Gaddafin halväkivaltaipitkän 6 rismin ja siihen liittyvän turvattomuutämisen.7 Nigerin näkökohtien ensisijaisuutta. Mali taas rikollisuuteen. s ItseänpERintEEn vaalija a ja keskeyttänyt armeijan ovat olleet suuksia kuten heikomAfganisheat. Jo varusteet pelkästään Malin linnon romahtamisen jälkeen Reilun kaupan t-paita den aiheuttaja että myös lääke niihin. sidentti Maham olisi halunnut nostaa asioiden keskiöön v sä Saharan tai Sahelin (valkoinen) S, M, l, Xl kuuttaen samalmat kuin kapinallisilla ja rintamalla on nykytilanne on tanissa. suoraa seurausta 2000–3000 puolella t-paita Salafistien Gaddafin saarnausja taisteluryhmä Issoufou kuvaili t pitkän aikavälin kehityksen, jonka se us- kuninkaana pitäneenMiesten mokratiaa. Komikohdattu takaiskuja. Edes rauhan aikana (ruskea) M, l, Xl Sahelista on tulkriisin ”oheisvahk koo yksin hillitsevän tuaregiliikkeiden ja Gaddafin kuolema vii-naisten t-paita änsä ainoastaan valtion pienehkö armeija ei ole koskaan lut ruutitynnyri. Vaa(punainen) S, M, l Omalta puos Sahara, aavikkoa (vuotuinen sademäärä RANSKA islamilaisen Maghrebin Al-Qaidan katime lokakuussa poisti en ja alueellisen rismin ja siihen liittyvän turvattomuu- tämisen.7 Nigerin preRANSKA rana kaikille alueen keskimäärin alle Sahara, 200 mm)aavikkoa (vuotuinen sademäärä välit Ançar Dinet keskimäärin alle 200 mm) bojen (taistelijoiden) rivien kasvua. AQMIlta yhden sen viCéCILE MARIN, L'ATLAS Du MONDE DIPLOMATIQuE 2012 K a rtta o n j u l k a i s t u a i e mmi n s u o m e n k i e li s e n D iplo n n u m e r o s s a 2/2 0 1 2 . väksi kuitenkin den aiheuttaja että myös lääke niihin. sidentti Mahamadou valtioille on sodan Sahel, puoliaavikkoa (vuotuinen sademäärä ITALIA tuneen, kieltää Malin hallituksen näkökulmasta Sahara, hollisista ja mahdollisti Sahel, puoliaavikkoa (vuotuinen sademäärä aavikkoa (vuotuinen sademäärä ITALIA RANSKA tuomion saanut Salafistien saarnaus- ja taisteluryhmä keskimäärin 200 ja 600 mm välillä) Issoufou kuvaili tuaregikapinaa Libyan leviäminen ja alueen balkanisaatio. SaPORTUGALI Sahara, aavikkoa (vuotuinen sademäärä RANSKA keskimäärin 200 ja 600 mm välillä) keskimäärin alle 200 mm) päämäärää kuin l PORTUGALI Algeria on samanaikaisesti sekä terroasevarastojen täydenkeskimäärin alle 200 mm) äntää tilanteen ESPANJA kriisin ”oheisvahingoksi”.8 dat islamistisen Boko Haram -lahkon Sahel,MuSta, kauniS ESPANJA 7 puoliaavikkoa (vuotuinen sademäärä ta turmelee aluer ITALIA rismin ja siihen liittyvän turvattomuutämisen. Nigerin preja kaupan Sardinia MNLA,ITALIA Sahel, puoliaavikkoa (vuotuinen sademäärä ei-kenenkäänDiktaatuurit kumottu 2011. Omalta puoleltaan jonka jäsenet ovat jo nyt pakolaisina Nigerissä keskimäärin 200 ja 600 mm välillä) vuonna Sahara, aavikkoa (vuotuinen sademäärä Sardinia Reilun kaupan t-paita PORTUGALI Diktaatuurit keskimäärin 200 ja 600 mmkumottu välillä) vuonna 2011. TURKKI lääke niihin. Malin hallituksen PORTUGALI den aiheuttaja että myös v sidentti Mahamadou keskimäärin alle 200 mm) (musta) S, l TURKKI rin rajojen tunKREIKKA Muita SaharanESPANJA Epävakaa Tšadissa. Kenian ja Etiopian joukkojen välit Ançar Dineen näyttävät jo rikkou- ja Atlantti Muita SaharanESPANJA Epävakaa naisten t-paita me kansainvälise Sahelin alueen Salafistien KREIKKA saarnaus- ja taisteluryhmä Issoufou leviäminen ja alue kuvaili tuaregikapinaa Libyan valtio Atlantti (vuotuinen sademäärä Sardinia Sahel, puoliaavikkoa (musta) S, M, lvuonna 2011. Sahelin alueen kumottu tuneen, kieltää tavoittelevansa samaa Somaliassa jahtaamat islamilaiset she- Diktaatuurit valtiovaltiota Sardinia Sahara, aavikkoa (vuotuinen200 sademäärä 8 vuonna 2011. Diktaatuurit kumottu TURKKI kaaislamistisen meille itsenäB keskimäärin ja 600 mm välillä) Oran kriisin ”oheisvahingoksi”. valtiota dat TURKKI Sahelia Alger Orankuin AQMI: Tunis Rajakiistoja KREIKKA bab-taistelijat saattavat lähteä Muita SaharanEpävakaa keskimäärin päämäärää ”AQMIn toiminRabat Tunis Alger Rajakiistoja Atlanttialle 200 mm) KREIKKA Muita SaharanEpävakaa Rabat toamaan Malista Sahelin alueen MALTA valtio Atlantti jäsenet ovat jo nyt Omalta puoleltaan MNLA, jonka Sahara, aavikkoa (vuotuinen sademäärä RANSKA(vuotuinen sademäärä Sahelin alueen MALTADarfurissa Gibril valtio Sahel, puoliaavikkoa Ibrahimin ”liike ta turmelee alueemme ja onLampedusa pitkittynyt kohti. KYPROS valtiota KYPROS Oran a s Alger Puhe ei jää il Lampedusa keskimäärin alle 200 mm) valtiota Tunis Diktaatuurit kumottu vuonna 2011. keskimäärin 200 ja 600 mm välillä) ja Tšadissa. Kenian välit Ançar Dineen näyttävät jo rikkouRajakiistoja l Oranhallituksen alueen talouden Rabat t Tavoiteltuja energialähteitä Tunis KI Marrakesh ja tasa-arvon takia. Meidän viestimRajakiistoja A Marrakesh l a s Alger TUNISIA TUNISIA Välimerioikeudenmukaisuuden Rabat Malin Tavoiteltuja energialähteitä MALTA Sahel, puoliaavikkoa (vuotuinen sademäärä kassa, jokajahtaa on p Muita SaharanA t Epävakaa ITALIA Välimeri Somaliassa tuneen, kieltää tavoittelevansa samaa ja kaivannaisia MALTA KYPROS n ollut turismi. Lampedusa Sahara, aavikkoa (vuotuinen sademäärä Tripoli on: AntaRANSKAvaltio REiluSti SkitSo puolesta” on jälleen valmistellut me kansainväliselle yhteisölle keskimäärin 200 ja 600KYPROS mm välillä)aseelja kaivannaisia Sahelin alueena s MAROKKO Lampedusa PORTUGALI Tripoli keskimäärin liittinen kummis Kanarian kumottu l Diktaatuurit vuonna 2011. alle 200 mm) Miesten t-paita TUNISIA MAROKKO bab-taistelijat saa päämäärää kuin AQMI: ”AQMIn toiminTavoiteltuja energialähteitä ISRAEL valtiotaA tMarrakesh ä ulkomaalaiset Kanarian Marrakesh l a s Välimeri Öljy- ja kaasureservejä lista toimintaa. Keski-Afrikan tasavallan AQMI tuleeBenghazi ka- Välimeri ESPANJA saaret Tavoiteltuja energialähteitä (vihreä) M, l ISRAEL A tkaa meille itsenäisyys, jaTUNISIA Öljyja kaasureservejä Benghazi (vuotuinen sademäärä ja kaivannaisia Rajakiistoja Muita AQMIn tähtäime saaret SaharanEpävakaa Sahel, puoliaavikkoa kohti. Darfurissa G ta turmelee alueemme ja on pitkittynyt Tripoli ITALIA naisten t-paita Kairo Baba Laddé ja kaivannaisia Malille kuuluvaa Tripoli pohjoisosissa toamaan Malista.”9 ALGERIA SahelinSardinia alueenMAROKKO valtio Diktaatuurit 2011.Kairo Kanarian keskimäärin 200 ja 600 ”kenraali” mmkumottu välillä) vuonna MAROKKO (vaaleansininen) S, M RTUGALI ALGERIA TURKKI Benghazi ISRAEL kaksi vuotta sitt Kanarian Öljyja kaasureservejä oikeudenmukaisuu Malin hallituksen takia. Meidän viestimUraani valtiota saaret Rauta Kulta ISRAEL gerille ESPANJA kuuluvaa Öljy- ja kaasureservejä Aasiaan johtaa kansallisen rintamaa Puhe ei jää ilman vastakaikua Rans- Benghazi Uraani KREIKKA Muita Saharansaaret Rauta Epävakaa Kulta Rajakiistoja Kairo elpymisen Aasiaan turisteja on murhat Tavoiteltuja energialähteitä jälle me kansainväliselle yhteisölle on: Anta- puolesta” ALGERIA Kairo Sahelin alueenDéby valtio Adrarin seutua. ja vaatiikumottu Tšadin presidentin Idriss kassa, ALGERIA joka on perinteisesti alueen po- Diktaatuurit LÄNSI-Sardinia vuonna 2011. Uraani ja kaivannaisia Rauta Kulta ja AQMI tulee kavaltiota läsnäolo Afganis LÄNSILIBYA Aasiaan TURKKI Uraani lista toimintaa. Ke kaa meille itsenäisyys, Rauta Väestönliikkeitä Kulta SAHARA Oran annet taistelijat, LIBYA Tunis Aasiaan Alger Rajakiistoja Itnon kumoamista ja suurta allianssia liittinen kummisetä. Ranska myös KREIKKA Muita SaharanVäestönliikkeitä SAHARA Rabat Tavoiteltuja energialähteitä Sebha pysyy Epävakaa 9muuttoreitit SRAEL täilevä ulkopolit Öljyja kaasureservejä LÄNSI“Perinteiset” pohjoisosissa ”ke toamaan Malista.” Sebha Sahelin alueen MALTA valtio EGYPTI eja, ovat palanLIBYA LÄNSI“Perinteiset” muuttoreitit ja kaivannaisia SAHARA tuaregien, AQMIn itseAQMIn tähtäimessä KYPROS samoista syistä kuin LIBYA Väestönliikkeitä EGYPTI valtiotaja Länsi-Saharan TLampedusa aoudeni hunnun kieltämi Väestönliikkeitä SAHARA Uusia muuttoreittejä kansallisen Oran Nouadhibou Puhe ei jää ilmanUusia vastakaikua Rans- johtaa Sebha Tunis Ta o u d e n i Alger Nouadhibou TUNISIA Rajakiistoja stä muuttoreittejä “Perinteiset” muuttoreitit l a s Öljynäisyysliikeen Polisarion ynnä muiden kaksi vuotta sitten, jolloin ranskalaisia bat on seurannut Sebha t Tavoiteltuja energialähteitä A h a g g a r ja kaasureservejä akesh EGYPTI Uraani “Perinteiset” muuttoreitit Kulta Välimeri Assuan Nigerin uraaniva Ahaggar Salakuljetusreittejä AasiaanA EGYPTI A d Rauta r a r T aMALTA ja vaatii Tšadin pr kassa, joka on perinteisesti alueen poo u d e n i Assuan Uusia muuttoreittejä kaiinin määrän ja kaivannaisia Salakuljetusreittejä Nouadhibou KYPROS murhattiin: maan sotilaallinen ryhmien kesken. Lampedusa Tripoli A d r a r T a o u d e n ituristeja (aseita, kannabista, kokaiinia) Uusiatupakkaa, muuttoreittejä Nouadhibou MAROKKO Ahaggar ranskalaisten ko (aseita, tupakkaa, kannabista,Itnon kokaiinia) kumoamista Assuan liittinen kummisetä. Ranska myös pysyy l a s TUNISIA Uraani A h a g g a r Salakuljetusreittejä t Tavoiteltuja energialähteitä Rauta ja levottomuukA d r a r Kulta ISRAEL Assuan Maan pohjoisosien seuAfganistanissa, Israelia myöA Öljyja kaasureservejätaistelujen Benghazi läsnäolo Tamanrasset Salakuljetusreittejä A d Välimeri rar MAURITANIAMAURITANIA Heikkoja rajoja samoista Tamanrasset (aseita, tupakkaa, kannabista, kokaiinia) syistä kuin Tessalit kut Nigerissä ja M Nouakchott Väestönliikkeitä ja kaivannaisia AQMIn AQMIn tähtäimessä Heikkoja rajoja kokaiinia) tuaregien, Tripoli (aseita, tupakkaa, kannabista, Tessalitulkopolitiikka, rian eteläosissa, ALGERIA Nouakchott Kairo täilevä kasvot peittävän rauksena Malista on saapunut jo 200 000 ROKKO “Perinteiset” muuttoreitit Tamanrasset MAURITANIA T i b e s t i Öljy- ja kaasureservejä tivankien vapaut Euroopan tiukat rajat Heikkoja rajoja ISRAEL näisyysliikeen Pol Tamanrasset kaksi vuotta sitten, jolloin ranskalaisia Tessalit Nouakchott Väestönliikkeitä Benghazi MAURITANIAMALI T i b e sUraani t i Algeriaan,Rauta osissa sekä MauEuroopan tiukat rajat KultaMauriHeikkoja Tessalit Nigeriaan, Nouakchott hunnun kieltäminen julkisilla paikoilla, pakolaista Uusia muuttoreittejä Aasiaan ut jarajoja Naton valvonnassa) ul Adrar ikrajat MALI st(Frontexin Bamakossa KairoAïr “Perinteiset” muuttoreitit (Frontexin ja Naton valvonnassa) sis. po Tibesti ryhmien kesken. turisteja murhattiin: maan sotilaallinen Euroopan tiukat Adrar ALGERIA d Ifog ghas g h a s des Ifoghas an b etaniaan sti Euroopan tiukat rajat ja Burkina Fasoon. Samaan aiNigerin uraanivarojen kahmiminen sekäT iUraani SENEGAL Salakuljetusreittejä MALI Timbuktu Adrar Aïr d Ifoghas Ifog ghas g has des (Frontexin ja Naton valvonnassa) KidalTimbuktu Uusia muuttoreittejä Rauta SENEGAL MALI Kulta Alain Juppé pai Maan pohjoiso läsnäoloMilitarisoitu Afganistanissa, Israelia myöLIBYA (Frontexinmuuri ja Naton valvonnassa) Aasiaan Adrar Kidal (aseita, tupakkaa, kannabista, kokaiinia) Aïr Arlit Väestönliikkeitä ella, että kourald Gao Ifog ghas g h a sranskalaisten des Ifoghas Arlit kaan YK:n alainen Maailman ruokaohjelkommandojoukkojen isGAMBIA SENEGAL Öljynetsintää Aïr d Ifog ghas g h a s des Ifoghas Timbuktu Militarisoitu muuri Salakuljetusreittejä Sebha Kidal Timbuktu Gao GAMBIA kehottamalla neu SENEGAL Öljynetsintää Arlit rauksena Malista o täilevä ulkopolitiikka, kasvot peittävän Casamance “Perinteiset” muuttoreitit Agadez ja Öljynetsintää 90-luvun ongelMilitarisoitu muuri EGYPTI Heikkoja rajoja kokaiinia)LIBYA Gao Ménaka kut Kidal “Turvamuuri” rakenteilla Arlit pidettyjen pantkannabista, ma arvioi, että kuivuuden jaKhartum nälänhädän Nigerissä Malissa GAMBIA(aseita, tupakkaa, Casamance Agadez Väestönliikkeitä Militarisoitu muuri “Turvamuuri” rakenteilla Gao Ménaka GAMBIA Öljynetsintää T a o u d e n i Casamance pakolaista Algeria hunnun kieltäminen julkisilla paikoilla, Uusia muuttoreittejä GUINEAKhartum Agadez Sebha päitä onnistuisiHeikkoja rajoja “Turvamuuri” rakenteilla Ménaka takia välittömän tarpeessa on 5–7 tivankien vapauttamiseksi. Euroopan rajat “Perinteiset” muuttoreititavun NIGER Assuan NIGER Agadez A GUINEAh a g g atiukat r BISSAU Casamance “Turvamuuri” rakenteilla Khartum Ménaka EGYPTI GUINEANigerin uraanivarojen kahmiminen sekä taniaan ja Burkina BISSAU ja Naton valvonnassa) Khartum TŠAD Uusia Salakuljetusreittejä (Frontexin Niamey udeni vyöhykkeen vilSUDAN GUINEAmuuttoreittejä NIGER Ouagadougou miljoonaa Sahelin alueen asukasta. Bamakossa Ranskan ulkoministeri TŠAD Mun pillu on Bamako Niamey BISSAU Tuaregiväestöä Boko Haram Euroopan tiukat rajat GUINEA (aseita, tupakkaa, kannabista,SUDAN kokaiinia) NIGER TŠAD Ouagadougou Bamako BISSAU Tuaregiväestöä A h a g g a r Niamey YK:n alainen ranskalaisten kommandojoukkojen is-Bokokaan GUINEA Mun pillu SUDAN Tšadjärvi Assuan ja Naton valvonnassa) Ouagadougou maan paikallisia(Frontexin TŠAD Bamako Tuaregiväestöä Haramin lahkon toiminta Niamey Salakuljetusreittejä Alain Juppé paimensi Malin hallitusta Tšadjärvi D a r f u r GUINEA Tamanrasset SUDAN BURKINA FASO Ouagadougou Reilun kaupan Bamako Tuaregiväestöä Boko GUINEA Militarisoitu muuri Tšadjärvi BURKINA FASO Kano Islamilaisen Heikkoja rajojaDkokaiinia) Tuaregikapinoita: itsenäisyysliike arfur (aseita, tupakkaa, kannabista, ma arvioi, ettäHaram kuiv Tessalit kut Nigerissä ja Malissa pidettyjen pantN’Djamena t-paita (musta) BORNO dät kurjuuteen”, Tšadjärvi D1N’Djamena SIERRA BURKINA FASO Tuaregikapinoita: itsenäisyysliike aRobin r f u r Edward Poulton, ”Vers la réintégration kehottamalla neuvottelemaan konfliktin YOBE Kano BORNO AQMIn hyök MPA:n hyökkäyksiä SIERRA Islamilaisen Maghrebin Al-Qa BURKINA FASO Tuaregikapinoita: itsenäisyysliike D a r f u r M, Xl Tamanrasset KANO YOBE Kano N’Djamena Militarisoitu muuri LEONE “Turvamuuri” rakenteilla BORNO des Touaregs au Mali”, Le Monde diplomatique, takia välittömän a T i b e s t i MPA:n hyökkäyksiä tivankien vapauttamiseksi. SIERRA Euroopan tiukat rajat Islamilaisen Tuaregikapinoita: itsenäisyysliike Heikkoja rajoja Maiduguri Tessalit YOBE KANO BORNO Kano dKhartum kauhistuneena N’Djamena LEONE AQMIn hyökkäyksiä MPA:n hyökkäyksiä naisten t-paita SIERRA Maiduguri KANO MALI Kaduna YOBE LEONE rakenteilla AQMIn hyök marraskuu 1996 MPA:n hyökkäyksiä (Frontexin ja Naton valvonnassa) Adrar Maiduguri “Turvamuuri” Bauchi KANO (musta, pinkki) Kaduna LEONE CÔTE miljoonaa Sahelin Bamakossa Ranskan ulkoministeri AQMIn vast Jos T i b e s t i Euroopan tiukat rajat Maiduguri Kaduna Kalashnikovein Bauchi Aïr Abuja CÔTE d Ifoghas Ifog ghas g has des BENIN S, M, l Bauchi D’IVOIRE CÔTE Kaduna Abuja Jos Aseita ALI Timbuktu Adrar vastaisia sotilasja poliisioperaa 2 Jeune Afrique, Pariisi, 21.2.2012 BENIN (Frontexin ja Naton valvonnassa) Bauchi Kidal Abuja D’IVOIRE CÔTE Nig JosBoko BENIN Aseita Alain Juppé paimensi Malin hallitustaAQMIn AQMIn vasta PLATEAUJos Tuaregiväestöä Haramin Aseita TOGO hallitsemassa Abuja poliisioperaatioitaYhdysvaltoje Aïr ArlitD’IVOIRE er Nig lahkon toiminta-alue BENIN LIBERIA d Gao Ifog ghas g has des Ifoghas PLATEAU Militarisoitu muuri Etelä-Amerikasta D’IVOIRE N Aseita TOGO Öljynetsintää PLATEAU poliisioperaa e i 3 El Watan, Algeria, 4.4.2009 LIBERIA ger 1 Robin Edward Poult TOGO imbuktu Etelä-Amerikasta r PLATEAU Etelä-Amerikasta Kidal Tuaregiväestöä Boko Haramin lahkon toiminta-alue GHANA N LIBERIA kehottamalla neuvottelemaan konfliktin i Arlit Yhdysvaltojen armeijan operaIn ger TOGO frique, Gao vuonna (Pan-Sahel GHANA LIBERIA Agadez GHANA Militarisoitu muuri Pakolaisia Islamilaisen Maghrebin Al-Qaidan ETELÄ“Turvamuuri” rakenteilla Tuaregikapinoita: itsenäisyysliike Yhdysvaltoje Ménaka Etelä-Amerikasta des Touaregs au NIGERIA Öljynetsintää 4 ”Le debat africain”, France Internatio(Pan-Sahel Initiative PSI)Mali” GHANA Pakolaisia ETELÄKhartum NIGERIA Pakolaisia ETELÄ- Radio SUDAN Lagos NIGERIA Ranskan jouIn (Pan-Sahel AQMIn hyökkäyksiä hyökkäyksiä Islamilaisen Maghrebin Al-Qaidan a toiminut mat-Tuaregikapinoita: itsenäisyysliike KESKI-AFRIKAN TASAVALTA Abidjan Agadez MPA:n marraskuu 1996 Pakolaisia ETELÄ“Turvamuuri” rakenteilla Ménaka SUDAN NIGERIA Lagos nale (RFI), 26.2.2012. SUDAN Lagos Ranskan joukkoja Abidjan KESKI-AFRIKAN TASAVALTA KESKI-AFRIKAN TASAVALTA Abidjan Khartum MPA:n hyökkäyksiä NIGER SUDAN Lagos Ranskan jouk KESKI-AFRIKAN TASAVALTA AbidjanTŠADAQMIn hyökkäyksiä emään alueelta, Niamey 2 Jeune Afrique, Pariis SUDAN NIGER Ouagadougou 5 El Watan,Tuaregiväestöä kuten edellä AQMIn vastaisia sotilas- ja Haramin du lahkon toiminta-alue KAMERUN Guinean lahti AQMIn vastaisia Lähteet:Boko “Géopolitique Sahara”, Hérodote, no 142, La Découverte, 2011; Armelle TŠAD o Aseita KAMERUN KAMERUN ja poliisioperaatioita SUDAN Tšadjärvi Guinean lahti Guinean lahtisotilas3Armelle El Watan, 4. Lähteet: “Géopolitique duterritoires Sahara”, Hérodote, nMappemonde, 142, La Découverte, &Découve Olivier Lähteet: “Géopolitique du Sahara”, Hérodote, noChoplin 142, Algeria, Lal’Afrique, agadougouFASO Niamey oo 2011; Tuaregiväestöä Boko Haramin lahkon toiminta-alue KAMERUN 6 Antonin Tisseron, ”Géopolitique du Sahara”, et Sahel, pluriels”, n 103, 2011; Atlas URKINA Guinean lahti Lähteet: “Géopolitique du Sahara”, Hérodote, n 142, La Découverte, 2011; Armelle o 0 500 1 000 km Darfur Aseita o de poliisioperaatioita et Sahel, territoires pluriels”, Mappemonde, n 103, 2011; Atlas de l’Afrique, Les Editions dutoim Ja et Sahel, territoires pluriels”, Mappemonde, n 103, 2011; At Ti l a a osoiTTeesTa Tšadjärvi Islamilaisen Maghrebin Al-Qaidan 0 500 1 000 km Tuaregikapinoita: itsenäisyysliike KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA o koordinoinnista vastaavan 0 500 1BORNO 000 km N’Djamena Yhdysvaltojen armeijan operaatioita www.reliefweb.int; YK:n humanitaaristen asioiden Kano et Sahel, territoires pluriels”, Mappemonde, n 103, 2011; Atlas de l’Afrique, Hérodote, nro 142, Pariisi 2011. 4 ”Le debat africain”, KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA NA FASO ennos Jari Sihvola. 0 500 1 000 km KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA D a r f u r armeijan operaatioita www.reliefweb.int; YK:n humanitaaristen asioiden koordinoinnista vastaavanasioiden toimisto,koordinoinnis www.unocha www.reliefweb.int; YK:n humanitaaristen YOBE Yhdysvaltojen AQMIn hyökkäyksiä MPA:n hyökkäyksiä KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA (Groupe salafiste pour le prédication et le combat, GSPC) muutti vuonna 2007 nimensä AQMIksi (islamilaisen MaghAlgeria avainasemassa rebin Al-Qaida). Sen juuret juontavat Presidentti Touré oli filosofisen maltil- algerialaiseen islamistien sotilaallisen linen, vaikka uusi sota varjosti hänen ryhmään (Groupes islamistes armés, pystyi pitämään aisoissa vain viimeistä valtakauttaan ja vaaransi presi- GIA), jonka Malin maaliskuinen vallankaappaus pahensi Pohjois-Afrikan dentinvaalit, jotka piti järjestää 20. huh- maan turvallisuus- ja tiedustelupalvelut. epävakaata tilannetta. Tuaregi-ryhmien kapinoinnin lisäksi Sahelin tikuuta 2012. ”Meillä on ollut pohjoisen Algerialla olisi keinot saada tahtonsa läpi aluetta ravistelee itseään ovat islamilaisen Maghrebin Saharassa, sillä senAl-Qaidaksi kuuden miljardin ongelma jo 50 vuotta. Edeltäjämme puolustusbudjetti (AQMI) kutsuvien aseellisten ryhmien toiminta.on Maliin verhallinneet heitä, me hallitsemme hei- euron kauden jälkeen on harjoitettu.” risesta katastrofista. Näitä ei pidä tä, ja nuoremme tulevat hallitsemaan rattuna 30-kertainen. Presidentti Tourén Ranskalla oli kuitenkin sotilassekoittaa Libyan ja Malin tilanteiheitä. Tästä ongelmasta ei päästä eroon mukaan Ph i li rMalin i e pohjoisimmissa kolkissa, tukikohtia 4ympäri jo PP e l eyMA siin.” piileksivät missä panttivankeja sieppaahuomenna.” Hänen maanosaa mukaansa Sahelin kaistale silloin. pysyy hallitsemattomana, koska vat AQMIn soturit, Algeria on käytänsotilaat, pyssymiehet, salakuljettajat Ranskalla on ollut tukikohtia ja nössä ottanut jalansijan: ”Gao, Tessalit ja Libyan kumppaniksi liittyi maamme tänä vuonna Ançar kun ensinristeilevät Mauritaniassa murhattiin ovatsodasta minulle viimeinen kauppiaat edestakaisin suun- Kidal joka paikassa, mutta silti suhteet 5 Dine (”Islamin puolustus”), islamilaisen ranskalaisia turisteja vuonnaalueella 2007 ja valsit- wilaya Malin kriisiin (läänitys).” nilleen Euroopan kokoisella ovat perustuneet enemmänkin ten 2010 Pohjois-Nigerissä tioiden rajoista piittaamatta.otettiin Are- Maghrebin Al-Qaidaan yhteydessä oleva puolustusyhteistyölle. Minustaperus- Libyan Vuonna Libyassa puhkesi liike, joka 2011 väittää pitävänsä hallinnassaan van Vuonna työntekijöitä panttivangeiksi. kriisin ”oheisvahinko” 2010 Tamanrasset’ssa sotaan ei lähdetty suinpäin, paitsi mielenosoituksia, joissa vaadittiin Malin koillisosia. Aiemmin vuosina 1963, tettu monenvälinen virkamieskomitea ei Vaikka levottomuudet Malin pohjoisLaaja ongelma-alue 1990 2006 kapinoineisiin tuaregeihin silloin, kun konsensusta legioona hyppäsi Kolmaanjajohtajan Muammar Gaddafin saavuttanut Saharan laita- osissa todella uhkaavat koko aluetta, suhteet solminut jaentisestään myös heitä edustava Tuaregien kapina alkoi 17.erikoisoperaatammikuuta asioita mista. Ranskan armeijan hämärtää taipumus veziin Kongon demokraattisessa eroa. Mielenosoitukset eskaloituiMNLA on julistanut itsenäiseksi maan 2012 hyökkäyksellä Menakan suhteessa kaupun- sekoittaa tioiden komentajiin läheisessä poliittiset tasavallassa vuonna 1978. Norvat sisällissodaksi, ja Nato aloitti pohjoisosien kolme aluetta, Timbuktun, kiin, joka sijaitsee painotti Malin pohjoisosissa. oleva Mauritania turvallisuus- haaveet terrorismiin tai sunluurannikosta voidaan kylläkin pommitukset Gaddafin hallinto6 joiden pinta-ala on yhGaon ja Kidalin, Sitä seurasi useiden viikkojen menesnäkökohtien ensisijaisuutta. Mali taas rikollisuuteen. Itseänolla montaa ja nythäntukikoh- sä koneistoa Samaan aikaan teensä 800 vastaan. 000Sahelin neliökilometriä. Vaikka tyksekäs sota mieltä, Malin armeijan olisi halunnut nostaa asioiden keskiöön Saharan tai Ranska on ehdottanut YK:n turkun Ranska kiirehti osuus koko maan pinta-alasta on 65 % tia vastaan, ja Tessalitin kylän kasarmit pitkän aikavälin kehityksen, jonka se us- kuninkaana pitäneenLibyan vastaista (puolitoista kertaa viiRanskan kokoinen kukistuivat 11. maaliskuuta. Vuoden 2011 vallisuusneuvostolle keskustelua sotilasoperaatiota humanitäärisiin koo yksin hillitsevän tuaregiliikkeiden ja Gaddafin kuolema alue), vain kymmenesosa miljoonaialussa perustettu Azawadin kansalliislamilaisen Maghrebin Al-Qaidan kati- me lokakuussa poisti Keski-Afrikan tilanteesta. Siinäkin syihin vedoten, se uhkasi14käyttää 1 sesta väestöstä asuu näillä alueilla. nen vapautusliike (MNLA) kokosi reilut bojen (taistelijoiden) rivien kasvua. AQMIlta yhden sen vion kyse pikemminkin humanitaaYK:ssa veto-oikeuttaan estääkseen tuhat taistelijaa, joista 400 oli Libyan ”Jo vuonna 1957 tuaregit sanoivat Malin hallituksen näkökulmasta hollisista ja mahdollisti Muammar entisiä sotilaita. Sen asevarastojen ranskalaisille, etteivät Algeria on Gaddafin samanaikaisesti sekä terrotäyden-he halunneet liit-

Innon kevätmallilast!o on nyt saatavil

pystynyt kontrolloimaan Mauritanian ja Algerian vastaisia pikiä rajoja.

sotilaat, pyssymiehet, salakuljettajat ja kauppiaat risteilevät edestakaisin Euroopan kokoisella alueella rajoista piittaamatta.

sotilaat, pyssymiehet, salakuljettajat ja kauppiaat risteilevät edestakaisin Euroopan kokoisella alueella rajoista piittaamatta.

22 €

l

Ni

Ni

l

Ni

l

Ni

l

Ni

l

Ni

l

Ni

l

Vain

Islamilaisen Maghrebin Al-Qaidan Tuaregikapinoita: itsenäisyysliike Algeria-Watch, 2012. YK:n humanitaaristen asioiden koordinoinnista www.reliefweb.int; toim w w w.intokustannus.fi 2012. nale (RFI),vastaavan 26.2.2012. 2012. 7 Gaddafi oli 1998 luonut tyhjästä SahelinAlgeria-Watch, jaAQMIn hyökkäyksiä MPA:n hyökkäyksiä Algeria-Watch,Algeria-Watch, 2012. kerro haluamasi paidan printti, Saharan alueen maiden yhteisön (CEN-SAD) 5 El Watan, kuten ede AQMIn vastaisia sotilasja väri ja AQMInkoko vastaisia sotilasja ”lisätiedot”-kentässä. Saatavuutta poliisioperaatioita Tripoliin. Aseita 6 Antonin Tisseron, ” Aseita poliisioperaatioita voi tiedustella myös osoitteesta Yhdysvaltojen armeijan operaatioita 8 Le Monde, 15.2.2012. Hérodote, nro 142, Par Yhdysvaltojen armeijan operaatioita (Pan-Sahel Initiative PSI) myynti@intokustannus.fi. Pakolaisia (Pan-Sahel Initiative PSI) 9 Jeune Afrique, kuten edellä. 7 Gaddafi oli 1998 lu Pakolaisia Ranskan joukkoja Saharan alueen maid Ranskan joukkoja Tripoliin. o Lähteet: “Géopolitique du Sahara”, Hérodote, n 142, La Découverte, 2011; Armelle Choplin & Olivier Pliez, “Sahara o Lähteet: “Géopolitique du Sahara”, Hérodote, n 142, La Découverte, 2011; Armelle Choplin & Olivier Pliez, “Sahara 8 Le Monde, 15.2.2012. o et Sahel, territoires pluriels”, Mappemonde, n 103, 2011; Atlas de l’Afrique, Les Editions du Jaguar, 2009 ; et Sahel, territoires pluriels”, Mappemonde, no 103, 2011; Atlas de l’Afrique, Les vastaavan Editions dutoimisto, Jaguar, 2009 ; www.reliefweb.int; YK:n humanitaaristen asioiden koordinoinnista www.unocha.org, 2012 ; 9 Jeune Afrique, kuten www.reliefweb.int; YK:n humanitaaristen asioiden koordinoinnista vastaavan toimisto, www.unocha.org, 2012 ; 2012. Algeria-Watch,Algeria-Watch, 2012.

(Pan-Sahel Initiative PSI) KANO BORNO N’Djamena arie on toimittaja. PakolaisiaKano Pakolaisia Maiduguri YOBE (Pan-Sahel Initiative PSI) KANO Ranskan joukkoja Kaduna Maiduguri Bauchi Ranskan joukkoja BENIN Kaduna Abuja Jos Bauchi Jos Abuja Nig BENIN PLATEAU TOGO er “Géopolitique Lähteet: du Sahara”, Hérodote, no 142, La Découverte, 2011; Armelle Choplin & Olivier Pliez, “Sahara o PLATEAU ige Sahara”, Hérodote, 142, La Découverte, 2011; Armelle Choplin & Olivier Pliez, “Sahara du Jaguar, 2009 ; TOGO Lähteet: N“Géopolitique GHANA r et Sahel,duterritoires pluriels”,nMappemonde, no 103, 2011; Atlas de l’Afrique, Les Editions o et Sahel, territoires pluriels”, Mappemonde, n 103, 2011; Atlas de l’Afrique, Les vastaavan Editions dutoimisto, Jaguar,ETELÄ2009 ; HANA NIGERIA www.reliefweb.int; YK:n humanitaaristen asioiden koordinoinnista www.unocha.org, 2012 ; www.reliefweb.int; YK:n humanitaaristen asioiden koordinoinnista vastaavan toimisto, www.unocha.org, 2012 ; ETELÄSUDAN NIGERIA 2012. Lagos Algeria-Watch, KESKI-AFRIKAN TASAVALTA Algeria-Watch, 2012. SUDAN Lagos

uinean lahti an lahti

KESKI-AFRIKAN TASAVALTA

KAMERUN

KAMERUN

KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA

KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA


ja Gaddafia vastaan taistellutta tuaregi-palkkasoturia palasi Nigerin kautta Malin pohjoisosiin kotiseudulleen ilma- ja panssaritorjunta-asein varustettuna. Malin armeijasta ei ollut vastusta, kun tuaregit ja Azawadin kansallinen vapautusliike MLNA valtasivat Pohjois-Malin kaupunki kaupungilta ja perustivat tuaregien valtion Azawadin. Lopulta Malin armeijasta koostunut ryhmittymä kaappasi vallan maan presidentiltä, kenraali Amadou Toumani Tourélta. Armeija syytti Touréa kykenemättömyydestä puolustaa Malin yhtenäisyyttä. ”Malissa tapahtui alkukeväällä 2012 sotilasvallankaappaus, kun tuaregit nousivat kapinaan. Ääriislamilaiset liikkeet, jotka olivat valuneet sinne niin ikään Libyasta, vaikuttivat eri liikkeiden radikalisoitumiseen. Samalla osa Kidalin ja Gaon poliittisesta oppositiosta oli jo aikaa sitten lähtenyt maanpakoon Persianlahdelle ja saanut siellä ääri-islamilaisen koulutuksen. Nyt he palasivat.”

Ranskan interventio Maliin Melasuo korostaa Sahelin alueen ekologista herkkyyttä. Alueella voidaan harjoittaa karjanhoitoa, mutta maanviljelys on vaikeaa. ”Kaikki hallitukset ovat jollain tavalla laiminlyöneet näiden reunaalueiden kehittämisen. Erityisesti tämä pitänee paikkansa Malin kohdalla. Tuaregi-väestö sanoo, että etelän hallinto ei ole koskaan edistänyt pohjoisen alueen oloja. Itse asiassa tämä kehitys juontaa juurensa Ranskan siirtomaakaudelle. Koska tuaregit ovat perinteisesti olleet vaikeasti hallittavia, ranskalaiset jättivät heidät oman onnensa nojaan. Ranska pyrki lähinnä hallitsemaan näitä reuna-alueita estääkseen levottomuuksien syntymisen.” ”Mikään ei muuttunut Malin itsenäistyttyä. Tämä on toki mielipiteitä jakava keskustelunaihe: tuaregit syyttävät, että heitä on laiminlyöty 50 vuotta, ja Malin keskushallinto kiistää. Totuus on jossain siinä välissä. Taustalla on myös historial-

linen etninen rasite, sillä aiemmin tuaregit pitivät itseään eräänlaisena herrakansana. He alistivat mustaa kansanosaa ja pitivät heitä jopa orjinaan. Näistä ajoista ei ole kovin pitkä aika. Ne ovat yhä alueen asukkaiden muistissa.” Malin armeija ei kyennyt vastustamaan kapinoivia tuaregeja ja myöhemmin mukaan tulleita islamilaisia ryhmittymiä. Myös tuaregit ja islamistit ajautuivat keskenään konfliktiin. Islamistit saivat nopeasti yliotteen tuaregeista Timbuktussa, Kidalissa ja Gaossa. Vielä viime vuodenvaihteessa YK:ssa keskusteltiin tuaregi- ja islamistiryhmittymiä vastaan suunnatusta operaatiosta. Se oli tarkoitus ajoittaa tämän vuoden syksylle, jolloin uudelleen koulutetun Malin armeijan piti olla valmis valtaamaan pohjoiset alueet takaisin. Tammikuussa islamistit kuitenkin aloittivat pohjoisesta Gaosta yllätyshyökkäyksen ja etenivät nopeasti Moptin kaupunkia kohti. Moptista ei ollut kovin pitkä matka maan pääkaupunkiin Bamakoon.

Malin väliaikaishallinto joutui pyytämään Pariisilta apua. Ranska käynnisti operaatio Servalin. ”Arviolta 1200 islamistitaistelijaa oli tunkeutumassa kohti Moptia ja se estettiin. Tästä seurasi karmea sota. Islamistisissit vetäytyivät maalaiskyliin. Yhteenotot olivat rajuja ja ranskalaiset komentajat joutuivat tunnustamaan kohdanneensa voimakasta vastarintaa. Samalla he valittelivat, että taistelut olivat olleet nuorille ranskalaisille sotilaille henkisesti rankkoja. He olivat joutuneet ampumaan ihmisiä muutaman metrin päästä. Myös islamistien päämaja löydettiin, ja se oli huomattavasti suurempi ja sofistikoituneempi kun oli arveltu. Sieltä löytyi yllättävän modernia teknologiaa.” On erikoista, että islamisteja ovat tukeneet USA:n ja EU:n liittolaiset Saudi-Arabia ja Qatar. Saavatko islamistiset ääriliikkeet tukea myös Malissa? ”Ilman muuta saavat. Kun alQaida taisteli neuvostoarmeijaa vastaan Afganistanissa 80-luvulla,

Rachid Bellil: ”Pohjois-Malin nykytilan tee k u va : k a rim m a i c h e

Algerialaisen sosiologin Rachid Bellilin mukaan tilanne PohjoisMalissa on hyvin monimutkainen. Luotettavaa tietoa tapahtumien kulusta on nyt hankala saada. Tuaregien itsehallintoon liittyvää ongelmaa on laiminlyöty liian kauan. Ratkaisu tulisi löytää Malin keskushallinnon ja tuaregien välillä.

A

lgerian Kansallisen antropologisen esihistoriallisen tutkimuskeskuksen (CNRPAH) tutkija Rachid Bellil on tutkinut vuosikymmeniä Etelä-Algerian Kel Ahaggarin ja Pohjois-Malin Kel Adaghin tuaregeja. Hänen mukaansa kyseessä on hyvin monimutkainen ja monitahoinen konflikti. ”Aloitin tutkimuk-

seni Algerian tuaregeista Kel Ahaggarissa 70-luvulla. Siihen aikaan en ollut vielä tietoinen tuaregien ongelmista, koska niistä ei puhuttu lehdissä. Sitten PohjoisMalista Kidalin alueelta alkoi tulla tuaregipakolaisia kuivuuden ja aavikoitumisen seurauksena. Solmimme ystävälliset suhteet. Tutustuin melko hyvin heidän yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen tilanteeseensa. Muistan, kun tapasin nuoria tuaregeja Pohjois-Malista. He kertoivat minulle ongelmistaan, joita oli aluksi hiukan vaikea uskoa.”

Tuaregien itsehallintoa on laiminlyöty Malin itsenäistymisestä vuodesta 1960 lähtien, ja ongelma voidaan juontaa osaksi dekolonisaatioprosessia. Tuaregien sorto johti kapinoihin Malissa vuosina 1962–64, 1990–95 ja 2007–09. ”Pohjois-Malin sosiotaloudellinen tilanne on katastrofaalinen. Alue on todella köyhä. Ei kouluja, teitä, sähköä. Alueen kehitys on täysin laiminlyöty, ja tämä on Malille valtava ongelma, johon sen tulisi pian löytää ratkaisu.”

Kaksi ongelmaa Bellilin mukaan Malin konfliktissa on ainakin kaksi ongelmaa: islamismin leviäminen sekä tuaregien itsehallintoon liittyvät vaatimukset.


Malissa toimivan Mujaon ja muiden ääriliikkeiden johtajat ovat saaneet koulutuksensa Persianlahdella. Aseet, raha ja kokemus ovat tulleet puolestaan Libyasta.” k u va : F o dil H a d h o u m

Malin sota jatkuu?

USA:n ja EU:n liittolaiset tukevat islamisteja.

tiedettiin, että saudit rahoittivat sitä Yhdysvaltojen pyynnöstä. Nyt rahoittajia ovat olleet sekä saudit että Qatar, mutta kenen pyynnöstä? Ranskan, USA:n vai molempien? Vaiko kummankaan? Saudit ja Qatar ovat olleet aktiivisia. He ovat auttaneet islamistit valtaan muun muassa Egyptissä ja Tunisiassa.

Syyskuussa Ranskan presidentti François Hollande julisti Malin pääkaupungissa Bamakossa: ”Me olemme voittaneet tämän sodan.” Melasuo ei usko, että Mali on kuivilla vesillä vielä vähään aikaan. ”Nyt on toistumassa sama kuin vuosi sitten. Vaikka Ranskan armeija on eri raporttien mukaan tappanut 600–1200 islamistia, kysymys kuuluu: kuinka hyvin islamistien joukot on onnistuttu hajottamaan ja kuinka moni on itse asiassa vain vetäytynyt Etelä-Libyaan, josta on tullut ’ei kenenkään maa’?” ”Viime aikoina islamistit ovat alkaneet järjestäytyä uudelleen, ja iskut Malin puolelle ovat jo alkaneet. Marraskuussa Mujao sanoutui irti kesäkuussa Malin

an teesta vaikea saada tietoa” ”Ranskan interventio tähtäsi islamistien eli Pohjois-Afrikan alQaidan AQMI:n, Mujaon ja muiden ääriryhmien lyömiseen. Sillä oli vaikutus tuaregien tilanteeseen. Vielä on aikaista sanoa, onko interventiolla tuaregien näkökulmasta positiivisia vai negatiivisia seurauksia. Islamistien ilmestyminen Sahelin alueelle on melko uusi ilmiö. He tulivat vasta noin kymmenen vuotta sitten. On mahdollista, että tuaregien vaatimukset jäävät nyt hämärän peittoon. Puhutaan vain islamististen ääriryhmien, terrorismin sekä aseiden ja huumeiden salakuljetuksen uhista.” Bellilin mielestä olisi mielenkiintoista tietää, kuinka koko nykyinen soppa on syntynyt. Hän myös ihmettelee, miksi tuaregien itse-

näisyysliikkeen MPLA:n entisestä johtajasta Iyad Ag Ghalista olisi yhtäkkiä tullut islamisti. Samalla hän kritisoi amerikkalaisen tutkijan Jeremy Keenanin väitteitä, joiden mukaan Algeria manipuloi ja tukee islamistisia ääriliikkeitä. ”Keenania on vaikea pitää uskottavana tutkijana. Miksi hän kirjoittaa sellaista? Toki hänellä on oikeus ajatella niin kuin haluaa. Algerialla on tietysti intressejä alueella, mutta en allekirjoita Keenanin näkemyksiä. Hän ei ole myöskään osoittanut todisteita väitteilleen. Keenan ei oikeastaan ole tutkinut Algerian tuaregeja enää vuosikymmeniin.” K a r i m M a i c he

hallituksen kanssa solmimastaan aseleposopimuksesta. Syynä tähän ovat marraskuiset tapahtumat Kidalissa. Vaikka Ranskan armeija on läsnä Pohjois- ja Itä-Malin suurimmissa asutuskeskuksissa, ei tämä läsnäolo välttämättä takaa rauhaa tai sitä, että Malin poliittinen johto olisi valmis palaamaan. He pysyttelevät mielellään Bamakossa ja soittelevat kännyköillä kysellen, mitä kotikulmille kuuluu. Jotkut ovat toki uskaltautuneet palaamaan, jotkut eivät. Osa palanneista on tapettu. Tilanteeseen liittyy myös Malin sisäisiin välienselvittelyihin liittyviä ongelmia, ja siksi on katsottu tarkkaan, minkälaisia malilaisia joukkoja pohjoisen tuaregialueille on päästetty partioimaan. Yleisesti pelätään Malin armeijan tuaregeihin kohdistamia kostotoimenpiteitä.” Vielä on liian aikaista sanoa, onko tavoitteet saavutettu. ”Eihän tässä ole vasta mennyt kuin puoli vuotta. Edistystä pitäisi tapahtua ainakin kolmella osaalueella, jotta tuaregien elämään

saataisiin helpotusta. Ensiksi on kehitettävä alueellista yhteistyötä, jota on viime aikoina tavoiteltu. Toiseksi on rakennettava poliittista demokratiaa. Maliahan on pidetty Afrikassa demokratian mallimaana, mikä on ehkä hiukan yläkanttiin arvioitu, sillä loppujen lopuksi voidaan puhua oikeastaan äänestysdemokratiasta. Kolmanneksi alueiden nuoren väestön elinolosuhteisiin pitää saada muutos, jotta heillä olisi uskoa tulevaan ja paremmat tulevaisuudennäkymät. Se tarkoittaa käytännössä taloudellista kehitystä.” Ranskalla on yhä paljon taloudellisia intressejä puolustettavanaan Afrikassa. Maan presidentti Hollande on ollut mielipidemittausten perusteella Ranskan epäsuosituin presidentti kautta historian. Ranskalaiset äänestivät Hollanden presidentiksi pikemminkin vastustaakseen Sarkozyn uudelleenvalintaa kuin äänestääkseen Hollandea. Syyskuussa Hollande kääri hihojaan ja oli näyttävästi mukana rakentamassa Syyrian hallinnon vastaista sotakoalitiota. Kun Yhdysvallat ja Britannia vetäytyivät, Hollande jäi nolosti yksin ihmettelemään, mihin kaverit lähtivät.


22

RAUHAN PUOLESTA 6/2013

teksti: Kirsti Era ja hannu Ketoharju

Naisena kriisipe Tarja Tuovinen on toiminut sairaanhoitajana maailman monilla konfliktialueilla eri järjestöjen lähettämänä. Hän on nähnyt avustustoiminnan saavutukset ja ongelmat. Päiväkirjamerkintöjensä pohjalta Tuovinen kirjoitti kirjan, joka julkaistiin tänä syksynä Pystykorva-sarjassa. arja Tuovinen on kiertänyt maailman sota- ja katastrofipesäkkeitä vuodesta 1989. Työ ja kokemukset tuottivat erikoissairaanhoitajassa ja avustustyöntekijässä niin paljon ajatuksia, että ne vaativat päästä kirjan kansien väliin. ”Tuntuu, että ruohonjuuritason kokemukset välittyvät huonosti järjestöjen päätöksentekijöille. Järjestöstä riippuu, tehdäänkö esimerkiksi loppuraportti vai ei. Suomessa oli kyllä aina lyhyt palaveri ’komennukselta’ palattua. Mutta tuntui, ettei kaikkea oikein voinut sanoa. Nyt kun en enää ole mukana avustustyössä, voin puhua asioista avoimemmin ja saatoin julkaista tämän kirjan.” Päiväkirjan pitäminen oli Tuoviselle selviytymiskeino, koska komennuksella ei välttämättä ole yhtään ihmistä, jolle voisi puhua asioistaan. Varsinkin esimiesasemassa on mahdotonta ilmaista ajatuksiaan avoimesti. h a n n u K e to h a r j u


23

RAUHAN PUOLESTA 6/2013

pesäkkeissä

Tuovinen on tehnyt avustustyötä myös Lähi-idässä. ”Palestiinan puolella Jerusalemissa työskentelyn koin hyvin raskaaksi. Kontrolli oli tiukkaa ja Israel seurasi toimiamme. Vallitsi pelon ilmapiiri. 90-luvulla turvatoimia kiristettiin jatkuvasti ja suunniteltiin muurin rakentamista, mikä toteutettiin myöhemmin.”

Sisäistä paloa

”Avustustyössä vaikeinta on selviytyminen monikansallisessa, tiiviissä työyhteisössä. Siinä tulevat eteen kieliongelmat, erilainen kulttuuritausta, työtavat. Ne kaikki aiheuttavat ristiriitoja ja helposti lähdetään pois, mutta vuosien varrella hankittu kokemus auttaa selviytymään.”

Taiteilua korruption kanssa Kansainvälinen avustustoiminta on muuttunut radikaalisti 20 vuoden aikana. ”Siitä on tullut bisnestä. Avustusjärjestöt kilpailevat rahoista, näin kävi muun muassa Haitissa. Avustusrahaa käytetään 23 miljardia dollaria (16,7 miljardia euroa) vuosittain. Avustustyöntekijät kiertävät ympäri maailmaa kohteesta toiseen.” Avustustoiminta heijastuu myös paikallistalouteen. Avuksi työhön palkataan lähialueen asukkaita, ja elintarvikkeita ostetaan paikallisilta tuottajilta. Sen sijaan lääkkeet ja sairaalatarvikkeet tulevat yleensä Euroopasta, koska paikallisten lääkkeiden laatuun ei luoteta.

Projektin loppuminen johtaa usein melko nopeasti saavutetun sairaanhoidon tason romahtamiseen. Näin kävi Tuovisen mukaan esimerkiksi Sudanissa. ”On vaikea tietää, voitaisiinko projektin paikallisuutta parantaa käyttämällä enemmän paikallista työvoimaa. Koulutettua työväkeä on kohdemaissa yleensä todella vähän. Koulutamme kyllä avustusprojektin aikana paikallista väkeä tehtäviin. Sen sijaan avustusrahojen suuntaaminen kansainvälisten organisaatioiden sijasta kohdemaan hallinnon kautta on ongelmallista, koska korruptio on yleistä ja sen rahoittaminen hyödytöntä.” ”Usein minulta kysytään, kannattaako lahjoittaa, menevätkö avustusvarat perille. Siinä on suurta vaihtelua.” Rahaa saattaa eksyä korruptioon, ja lisäksi varoja vaatii oman organisaation pyörittäminen. YK:lla rahaa kuluu enemmän, Punaisella Ristillä taas vähemmän. Avustustyöntekijöiden tehtävä on myös valvoa varojen käyttöä, mutta eri järjestöissä kehittyy omanlaisiaan, toinen toistaan ovelampia keinoja ”syödä kuor-

masta”. Lisäksi maassa oleskelu riippuu hallinnosta, joten avustustyöntekijät joutuvat miettimään, mistä kannattaa nostaa meteliä. Esimerkiksi Afganistanissa talebanhallinnon virkamies teki henkilökohtaisia matkoja, joihin käytti järjestön autoa ja polttoainetta. Tähän ei Tuovisen mukaan oikein voinut puuttua, koska projektin jatkuminen oli täysin talebanien armoilla.

Apu kohdemaan mukaan Projektityöhön liittyy muitakin ongelmia. ”Esimerkiksi 90-luvun alussa Etiopiassa teimme erittäin tarpeelliseksi kokemaamme työtä, mutta resurssit siirrettiin kesken kaiken Kuwaitiin, jonne Irak oli juuri hyökännyt. Sri Lankaan taas vietiin liiankin korkeatasoista teknologiaa, mistä aiheutui ongelmia. Tämä ei ole onneksi kovin yleistä. Sri Lankassa ongelmana oli myös lääkkeiden saanti: Ne makasivat tullissa, kun hallitus ei halunnut avustustyöntekijöitä todistamaan sodan jälkeen kodittomiksi jääneiden tamilien kohtelua.”

Vapaa-aikanaan komennuksilla Tarja Tuovinen katsoi elokuvia ja luki paljon kirjallisuutta, jota osti lentokentiltä ja englanninkielisenä myös kohdemaista. ”90-luvulla tuli luettua paljon feminististä kirjallisuutta. Erityisen suuren vaikutuksen teki Susan Faludin teos Takaisku – julistamaton sota naisia vastaan. Naisten asema ei ole parantunut 20 vuoden aikana, pikemminkin päinvastoin. Naisia tuodaan seksi- ja muiksi orjiksi.” Monille tullee yllätyksenä, että rasismia saattaa esiintyä myös avustustyötä tekevien keskuudessa. ”Avustustyöntekijöissä toisinaan ilmenevä rasismi lienee heissä jo valmiina, en usko että tehtävä sinänsä sitä lisää. Suomalaiset ovat lisäksi aika kilttejä verrattuna entisten siirtomaaisäntien kansalaisiin”, Tuovinen arvioi. ”Sillä, joka haluaa lähteä avustustyöntekijäksi, on varmaan sisäinen palo ja se pitää toteuttaa. Joskus lähdetään kuitenkin liian kevein perustein, sillä kentällä kysytään sekä ammattitaitoa että henkistä kanttia. Lisäksi pitkä oleskelu vieraskielisessä ympäristössä synnyttää ikävän äidinkieltä kohtaan. Kun komennuksella tapasi toisen suomalaisen, puhuttiin aivan läkähdyksiin.”

Tarja Tuovinen: Hikeä, kyyneleitä ja sideharsoa – naisena kriisipesäkkeissä. Rauhanpuolustajat & Like 2013. 166 s. Tilaa sivun 30 kaavakkeella.


tekst i : J a r i T a m m i n e n

TOTALITAARIN L

egot ovat aina vääntyneet moneksi. Ikoniset palikat ovat löytäneet tiensä useisiin taideteoksiin, netti on täynnä legotaidetta ja legoista tehtyjä todellisen maailman pastisseja. Eniten kiistaa on herättänyt puolalaistaiteilija Zbigniew Liberan vuonna 1996 valmistama Lego-keskitysleiri, josta löytyy pakollisen krematorion lisäksi esimerkiksi joukkohauta ja kammio lääketieteellisille kokeille. Keskitysleiri on ollut esillä useissa museoissa.

Keskitysleirejä, natseja ja holokaustia on käsitelty lukemattomissa elokuvissa ja kirjoissa. Siitä huolimatta Legon puolalaisen tytäryhtiön lahjoittamista, kaupan hyllyltäkin löytyvistä peruspalikoista koottu keskitysleiriteos herätti paheksuntaa odottamattoman paljon. Yleisö jakautui puolesta ja vastaan, mutta hihansa poltti myös Lego. Liberan teos ei sopinut Legon vaalimaan ”mukavan humoristiseen” väkivaltakuvastoon. Lego syytti taiteilijaa tuotemerkkirikkomuksesta ja uhkasi taiteilijaa oikeustoimilla. Yhtiö luopui syytteistä

vasta yleisön painostuksen alla. Tuolloinkin Lego uhkasi Liberaa syytteillä, mikäli taiteilija asettaisi teoksensa suunnitellusti Venetsian Biennaaleen. Suivaantunut taiteilija jätti Biennaalen kokonaan väliin. ”Holokaustikeskustelun suurin ongelma on, että sitä rajaa kaksi mahdottomuutta”, Libera analysoi teoksen herättämää raivoa. ”Holokaustin kokeneille siitä puhuminen on mahdotonta ja meille holokaustin jälkeen syntyneille sen ymmärtäminen on mahdo-


INEN SYSTEEMI tonta. Nämä kaksi mahdottomuutta estävät kaikki julkiset pyrkimykset pohtia holokaustin poliittisia ja sosiaalisia vaikutuksia.” Kuohunta Liberan teoksen ympärillä rauhoittui hetkeksi vuonna 2002, kun New Yorkin juutalainen museo otti Legokeskitysleirin osaksi Mirroring Evil: Nazi Imagery/Recent Art -näyttelyään. Tosin tuolloinkin Legon yhdysvaltalainen tytäryhtiö pyrki estämään teoksen esittämisen, siinä kuitenkaan onnistumatta. Lopulta vuonna 2012 teos päätyi Varsovan nykytaiteen museon kokoelmiin. Legoukkelien vuosi vuodelta kasvava asearsenaali heijastaa Liberan mukaan muutosta yhteiskunnassa. ”Ydinsodan pelko hallitsi 1950–1960-luvuilla julkista keskustelua ja pasifistiset legot sopivat yleiseen ilmapiiriin. Nyt vallitseva arvomaailma on kyyninen dystopia, johon militarisoidut legot sopivat mainiosti.” Prahan taideakatemian professori haluaa testata töillään todellisuutta ja taiteen rajoja. Tästä on seurannut Liberalle hankaluuksia aiemminkin, sillä hän istui vankilassa kommunistihallinnon aikana poliittisen taiteensa takia. ”Legomaailma edustaa koko maailmaa, arkielämää ja fantasioita, se on ainoastaan yksinkertaistettu äärimmilleen,” Libera julistaa. ”Yksilöllisyys kuitenkin puuttuu siitä maailmasta tyystin. Legoista ei voi rakentaa mitään pyöreää, pehmeää tai muodotonta, ainoastaan kulmikasta. Käsillä on todellakin totalitaarinen systeemi – Lego System.”

Kuvat: Zbigniew Libera: Lego – Concentration Camp, yksityiskohtia teoksesta, lego-palikat, pahvi (Puola 1996)


TOTALITAARINEN

SYSTEEMI Lego vastaa Vielä 1980-luvulla Legot olivat melkoisen pasifistisia leluja. Legolaatikosta ei aseita löytynyt. Vaikka tuolloinkin Lego-palikoista sai toki vapaasti kasattua sotaisia leluja, oli viesti selvä: lapsia ei ainakaan kannusteta ratkomaan ongelmia asein. Legon historia on pasifistinen ihan syystä. Tanskalainen Ole Kirk Christiansen perusti Lego-lelupajan vuonna 1932. Kahdeksan vuotta sen jälkeen Saksa miehitti Tanskan. Toisen maailmansodan kokeneille väkivalta ei ollut hauskaa tai leikinomaista. Sittemmin militarismi on vähitellen löytänyt tiensä näihinkin leluihin: aluksi ritarien miekkoina, sitten merirosvot saivat piilukkotussarit ja kanuunat. Nykyään Bionicle-robotit ovat yhtä asetta ja legoagentit taistelevat pahuutta

vastaan automaattipistoolein sekä ohjuksin. Natsisotilaatkin on toivotettu tervetulleiksi lasten leikkeihin. Lego-yhtymän mukaan sen aseet ja väkivalta kuitenkin sijoittuvat fantasiamaailmoihin. ”Legoaseet eivät koskaan ole suoria kopioita oikeista aseista”, Lego-yhtymän viestintäpäällikkö Charlotte Simonsen vakuuttaa. Hän myös huomauttaa Legon ainoastaan vastaavan kysyntään. ”Meidän tutkimukset osoittavat, että lapset leikkivät konflikteja”, Simonsen kertoo. ”Taistelut hyvien ja pahojen välillä ovat välttämättömiä lasten kehitykselle. Riippumatta siitä sisältävätkö lelut aseita, lapset haluavat leikkiä ja treenata konflikteja.”

Legomaailman naapurista löytyy yhteensopivia, jos toki lisensoimattomia ja hyvin militantteja tuotelinjoja. Esimerkiksi yhdysvaltalainen perheyritys BrickArms valmistaa kustomoituja legoukkeleita ja niille sopivia varusteita. Terroristi rynnäkkökiväärin sekä kranaattien kera poikkeavat Legon linjasta selvästi. Myöskään BrickArmsin tekemä natsiupseeri ei vaikuta hetkeäkään viralliselta Legotuotteelta ja jaksaa naurattaa, kunnes sen laittaa rinnakkain virallisesta Lego Indiana Jones -laatikosta poimitun Afrika Korps -natsin kanssa. Ero on mitätön. BrickArmsin tuotteet eivät ole Legon lisensoimia, mutta Lego-yhtymä juoksee virallisilla leluillaan kovaa Brickarmsin perässä.

Lelujen valmistajien tehtävänä on kannustaa lapsia väkivaltaleikkeihin ja väkivalta on sallittua, jos se on hauskaa. ”Sisällytämme konfliktiteemoja sarjoihimme, mutta niissä on aina humoristinen ote.” Vuonna 1999 Lego esitteli yhden tuoteperheensä merkkipaalun, Lego Star Warsin. Kauppojen hyllyille ilmestyi ensimmäinen Lego-X-siipihävittäjä. Tähtien sodan luoja, George Lucas on tuotteistuksen maailmanmestari. Hänen Star Wars -tuoteperheensä lelut ja muut oheistuotteet tahkoavat rahaa moninkertaisesti enemmän kuin itse elokuvat. Vähitellen Legon ja Lucasin yhteistyö syveni ja vuonna 2005 julkaistiin Lego Star Wars: The Video Game. Pelissä seikkaillaan Tähtien sota -elokuvien läpi. Lego Star Wars -tuoteperheen edetessä jo toisella vuosikymmenellään Legot ovat militaristisempia kuin koskaan. Legon ja Lucasin yhteistyö on laajentunut Tähtien sodan maailmasta kattamaan myös Indiana Jonesin seikkailut. Indiana Jones -elokuvien ikäraja on elokuvatarkastamossa ruuvattu selkeästi korkeammaksi kuin Legon kohderyhmän ikähaarukka. Se, että elokuvien ikärajat ovat ehdottomia, ei estä lelujen markkinointia kovin eri-ikäiselle kohderyhmälle.

”Lego Indiana Jones -tuotteiden kohderyhmä on 7–14-vuotiaat pojat. Kokemuksemme on kuitenkin se, että usein isät leikkivät niillä lapsiensa kanssa. Uskomme, että monet nuoret lapset ovat nähneet elokuvat televisiosta vanhempiensa kanssa”, viestintäpäällikkö Simonsen paljastaa. ”Päätös ostaa näitä tuotteita on vanhempien, jotka tietävät pystyvätkö heidän lapsensa samaistumaan niihin.” Tietokone- ja konsolipeli Lego Indiana Jones (ikäraja 7 vuotta) tuo lasten ulottuville Indianan seikkailut, joissa natsit ovat natseja ja pyssyt muistuttavat esikuviaan. Konepistoolit laulavat, kun tohtori Jones muiluttaa vastaantulijoita arkeologian nimissä.

Teksti on ote Jari Tammisen kirjasta Häiriköt – Kulttuurihäirinnän aakkoset Into Kustannus 2013.


T ekst i j a ku v i tus : S oph i a L E ppä

Gambian hiljaisuus Viime keväänä ollessani Saksassa työharjoittelussa tapasin yhdeksäntoistavuotiaan gambialaisen Abdoun. Eräänä päivänä kulkiessamme Reinin rantoja hän kertoi minulle murheellisen tarinansa.

a

bdou epäröi aluksi puhua menneisyydestään, joka oli hänelle selvästi kipeä asia. En tahtonut myöskään udella liikoja. Kävellessämme hän pysyi vaiti joitakin minuutteja ja selvästi ajatteli asiaa. Sitten hän sanoi: "Täällä en tykkää kertoa siitä kölniläisille tytöille, ihmisille ylipäätään, mitään." Hänen kasvoillaan oli hieman tuskastunut ja vaivaantunut ilme. "Mutta sinä olet hyvä ihminen, joten sinulle minä kerron." Abdou oli saapunut Saksaan Gambiasta reilu vuosi ennen tapaamistamme. Gambiassa hän oli asunut äitinsä ja kahden veljensä kanssa, jotka olivat nyt 13- ja 16-vuotiaita. En halunnut tungetella ja kysyä, missä hänen isänsä oli. Mutta tapa, jolla Abdou ilmaisi hänen olevan poissa kertoi, ettei mies ollut kuollut. Abdou ei selvästikään kuitenkaan kokenut, että hänellä olisi ollut isää. Kahdeksantoista vuoden iästään huolimatta Abdou oli ollut jo pitkään perheen pää, jonka harteilla oli vastuu äidistä ja veljistä. Hän elätti perheensä kasvattamalla vesimeloneja ja papuja kotikylässään. Eräänä päivänä poliisi tai armeija – hänen omien sanojensa mukaan "aivan sama, ne ovat kaikki sitä samaa järjestelmää, kaikki toimivat yhdessä" – oli tullut hakemaan häntä. Abdoun pidätyksen virallinen syy oli epämääräisesti "vallankumouksellinen toiminta hallintoa vastaan". Todellinen syy oli Abdoulle kuitenkin selvä – hän oli antanut oppositiopuolueen kannattajien kokoontua kotonaan. Gambia

haluaa tiukasti pitää yllä kuvaa demokraattisesta monipuoluejärjestelmästä eikä Abdoun toiminta ollut laitonta, mutta se on aivan yhtä vaarallista. Amnesty International on useampaan otteeseen kritisoinut Gambiaa ihmisoikeusloukkauksista ja vedonnut kuolemaantuomittujen poliittisten vankien puolesta.

Gambian kaksi puolta Wikipedia värittää hyvin toisenlaisen kuvan Gambiasta, joka sen mukaan on ollut tasapainoinen demokratia kohta kaksikymmentä vuotta nykyisen presidentin Yahia Jammehin APRC-puolueen verettömän vallankaappauksen jälkeen. Toki todetaan myös, että eri järjestöt pitivät tuoreimpia vaaleja epädemokraattisina. Abdou katsoi kaukaisuuteen ja muisteli lähtöään kotikylästä, jonne hän ei enää palannut. "Gambia on pieni valtio ja ihmiset lähtevät sieltä, koska nyt se on paha ja vaarallinen paikka. Minä ymmärrän sen, mutta se tekee minut niin surulliseksi, että haluaisin itkeä", hän sanoi katsoen pois.   Pidätyksen jälkeen Abdou vietiin pääkaupungissa Banjulissa paikkaan, jota hän ei tahdo kuvailla. Hänet hakattiin, ja hän makasi yltä päältä veressä maassa, kun hyväntahtoinen

mies löysi hänet. Mies kysyi häneltä: "Mikä hätänä, miksi olet tässä kunnossa?" Abdou kertoi miehelle ongelmansa ja sen, kuinka hänet oli viety pois kotoaan. Hän pyysi miestä auttamaan häntä, mutta vain jos siitä ei aiheutuisi ongelmia miehelle. Mies lupasi auttaa häntä, vaikka siitä koituisikin ongelmia, sillä hänkään ei pitänyt poliisista, armeijasta ja hallinnosta. Abdoun matka ulos Gambiasta alkoi. "Mies antoi minulle paperin, jolla sain lääkettä lähimmästä sairaalasta, koska olin huonossa kunnossa. Hän neuvoi myös olemaan jäämättä sairaalaan, koska minut löydettäisiin sieltä." Abdou teki niin kuin häntä oli neuvottu ja haki lääkkeen. Tämän jälkeen hän suuntasi satamaan etsimään laivaa. Löydettyään sopivan hän piiloutui sinne.   Matkalla laivan henkilökunta kuitenkin löysi Abdoun. Onneksi häntä onnisti jälleen. Hän sai maksaa matkansa tekemällä töitä laivalla. Lopulta alus saapui kaukaa Gambiasta Saksaan, Rheinaun satamaan.

Vieras maa jalkojen alla "Olin yhtäkkiä vieraassa maassa, josta en tiennyt yhtään mitään. En edes tiennyt missä päin maailmaa tarkalleen ottaen olin. Se oli hyvin yksinäinen tunne", Abdou kertoo.

Aluksi Abdouta yritettiin sijoittaa pienempiin kaupunkeihin Kölnin lähistölle, mutta hän ei kokenut oloaan tervetulleeksi missään muualla. "Pienemmillä paikkakunnilla olin se musta mies. Kaikki tuntuivat vain tuijottavan, että tuossa se nyt sitten on. Ja minulla oli jo ystäviä Kölnissä, enkä erotu täällä samalla lailla koska maahanmuuttajia on paljon enemmän."   Lopulta hän sai tahtonsa läpi ja sai jäädä Kölniin. Tätä nykyä Abdou asuu syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarkoitetussa asuntolassa, jossa hänet myös tapasin.  Ennen kuin Abdou oli kertonut minulle tarinansa, hän sanoi sen, mitä eniten halusi kertoa. Asian, joka selvästi oli hänelle tärkein. "Olen huolissani äidistäni ja veljistäni, minulla on aina ikävä heitä. Mutta en voi mennä takaisin, koska silloin minut tapettaisiin eikä heidän ole mahdollista tulla tänne. Ainoa paikka, jossa voisimme tavata, on Senegal", hän sanoi alakuloisesti. Kerrottuaan tarinansa hän kuitenkin totesi: "Uskon tulevaisuuteen. Uskon, että Gambiasta tulee vielä hyvä paikka asua, kunhan puolue ja armeija eivät ole enää vallassa." Kun olin nähnyt hänen aurinkoisen hymynsä, minun oli vaikea olla uskomatta hänen optimismiinsa.


k u va : J o s é M a n u e l G a r c í a J u r a d o

M

onissa Euroopan maissa käydään kuumaa keskustelua siirtolaisuuden vaikutuksista maiden yhteiskunnalliseen elämään. Monet ihmiset pelkäävät maahanmuuttajien tuovan mukanaan vaikutteita, jotka uhkaavat muuttaa paikallista kulttuuria. Toiset, etenkin nuoret, katsovat maahanmuuttajien rikastuttavan paikallista elämää. Väittelyä on virinnyt myös siitä, miten maahanmuuttajien kasvava määrä vaikuttaa kansalaisten yhteenkuuluvuudentunteisiin. Näennäisen samanlaisuuden uskotaan lisäävän ihmisten keskinäistä solidaarisuutta. Epäselvänä vellovaa keskustelua on selkeyttänyt intialaissyntyisen mutta Britanniassa varttuneen ja siellä vaikuttavan Kenan Malikin työ. Malik on kirjoissaan ja artikkeleissaan arvostellut tapaa, jolla maahanmuutto nähdään ennen kaikkea ongelmana, johon on löydettävä ratkaisu, sen sijaan, että siirtolaisuutta tarkasteltaisiin yhtenä monista yhteiskunnallisista kysymyksistä, joilla on kytköksiä toisiinsa. Kaikissa yhteiskunnissa on ongelmia, jotka vaikuttavat niin kantaväestön kuin maahanmuuttajien elämään. Vaikka Malik tarkastelee siirtolaisuutta ennen kaikkea Englannissa, hänen työhönsä kannattaa tutustua myös suomalaisen keskustelun näkökulmasta. Meilläkin ihmisten erilaisuudesta on tehty ongelma ylitse muiden. Vuonna

Maahanmuutto j etninen karsinoim

2008 ilmestyneessä teoksessa Strange fruit: Why Both Sides are Wrong in the Race Debate (Outo hedelmä: Miksi rotuväittelyn molemmat osapuolet ovat väärässä) Malik pitää ongelmana sitä, että yhteiskunnallista solidaarisuutta tarkastellaan yhä vähemmän poliittisena ilmiönä, siis kollektiivisena toimintana joidenkin poliittisten ihanteiden saavuttamiseksi. Etualalle on sen sijaan työnnetty ihmisten etninen, kulttuurinen tai uskonnollinen tausta. Ihmiset eivät enää kysy niinkään, minkälaisessa yhteiskunnassa he haluavat elää, vaan ”kuka minä olen?” Näin ihmisten erilaisuus nähdään ongelmana. Heidän syvempi samanlaisuutensa ihmisinä katoaa taka-alalle. Malikin nettisivut kenanmalik.com ja eritoten Pandaemonium tarjoavat runsaasti asiallista aineistoa maahan­muuttoa koskevien kysymysten pohtimiseen. Esseessään luottamuksesta monitaustaisessa yhteisössä Malik toteaa, että maahanmuuttoa koskevat tutkimukset antavat ristiriitaista tietoa sen vaikutuksista. Toisten mukaan maahanmuuttajien läsnäolo heikentää jopa kantaväestöön kuuluvien ihmisten keskinäistä solidaarisuutta, toisten mukaan vaikutus on päinvastainen. Erityisesti nuorten keskuudessa monitaustaiset yhteisöt lisäävät yhteenkuuluvuudentunnetta. Malik huomauttaa, että tällaisten tutkimusten ongelma on, että ne ovat tiettyyn

hetkeen liittyviä havaintoja. Moninaisuus ei ole kuitenkaan staattinen ilmiö. Sen luonne ja merkitys ja poliittiset reaktiomme siihen vaihtelevat ajan myötä. Yhteiskunnat ja ihmisten asenteet muuttuvat koko ajan. Esseessään Malik kirjoittaa: ”Viime vuosikymmeninä olemme nähneet, miten sosiaalista muutosta ajaneet liikkeet ovat heikentyneet. Tilalle on tullut ihmisten identiteettiä korostava politiikka. Yhteiskunta on atomisoitunut. Usko yleismaailmallisiin arvoihin on heikentynyt. Tämä kaikki on johtanut kansalaisaktivismin heikentymiseen ja syvempiin vieraantumisen tunteisiin, anomiaan. Todellinen ongelma ei siis ehkä ole niinkään monitaustaisuus sinänsä vaan pikemminkin se poliittinen tausta, jota vasten sitä pohdimme.” Kirjoissaan ja artikkeleissaan Malik on pohtinut paljon maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyviä kysymyksiä. Mitä integraatiolla oikein lopulta tarkoitetaan? Mihin maahanmuuttajien tulee itse asiassa integroitua? Kun puhutaan maahanmuuttajia vastaanottavan maan uhanalaisena pidettävästä kulttuurista, unohdetaan, että kaikki kulttuurit, perinteet ja instituutiot muuttuvat ajan kuluessa. Esimerkiksi Britanniassa kulttuurit, asenteet ja arvot ovat nykyään perin toisenlaisia kuin puoli vuosisataa sitten.


RAIMO PESONEN

Pakolaisten lapsia säni jätti kotinsa aseellisen konfliktin vuoksi vuonna 1944, mutta ei ylittänyt kansainvälisesti tunnustettujen valtioiden rajoja. YK:n maan sisäisen pakolaisen määritelmää soveltaen minä olen pakolaisen lapsi. Tietenkään Suomessa ei puhuttu pakolaisista vaan evakoista tai siirtoväestä. Kansainvälinen oikeus ei edelleenkään tunne maan sisäisiä pakolaisia, vaikka heitä on maailmassa kymmeniä miljoonia, pelkästään Syyriassa neljä miljoonaa. Meitä pakolaisten jälkeläisiä on Suomessa paljon. Sota heitti tyhjän päälle yli 400 000 ihmistä, enemmän kuin kymmenesosan koko maan väestöstä. Onneksi maassamme oli sekä tahtoa että mahdollisuuksia sotaa paenneitten auttamiseen. Kumpikaan ei ole konfliktialueilla itsestäänselvyys, ei liioin kansainvälisen avun saaminen. Ilman Ruotsin antamaa elintarvikeapua Suomen historia olisi vuodesta 1944 alkaen kovin erinäköinen. Onneksi Ruotsi ei myöskään sulkenut rajojaan yli 55 000 Lapin sodan pakolaiselta. Pakolaisiksi Suomen rajojen yli on lähdetty ennenkin – sisällissodan yhteydessä niin länteen kuin itäänkin. Aika kultaa muistot. Evakko-sanaan on latautunut melkoinen määrä merkityksiä kesäteatteriromantiikasta torjuntavoittoisänmaallisuuteen. Evakot on haluttu nähdä jalosti kärsivinä, mutta pohjimmiltaan huolettomina luonnonlapsina, jotka pusertavat ilon pintaan vaikka sydän märkänis. Evakko on täydellinen autettava, jonka pelastamista sopii muistella ja heristää samalla sormea muulle maailmalle: me hoidimme itse omat ongelmamme, mikseivät muut tee samoin. Evakko-kiiltokuvan pinta ei kuitenkaan kestä raaputtamista. Pyyteettömän avun lisäksi pakolaiset kohtasivat pienen, mutta äänekkään joukon syytökset. Mikseivät ne jääneet sinne mistä tulivat. Ne eivät tee edes töitä. Ne vievät meidän työmme, naisemme ja maamme. Karjalan ryssät eivät osaa edes puhua suomea. Loukkaavat sanat yleensä nieltiin. Pahempaakin oli koettu. Koettu vihamielisyys jäi kuitenkin elämään vaiettuna perintönä. Sodan jälkeen maatalousministeriön asutusasiainosaston eli ASO:n päällikkönä työskennellyt Veikko Vennamo oli monien uudelleenasutettujen arvostama mies. Kun hän perusti 1959 Suomen Pientalonpoikien Puolueen, isäni oli mukana perustamiskokouksessa Pieksämäellä. SPP:stä tuli myöhemmin SMP, jonka konkurssipesästä perussuomalaiset ponnistivat vuorostaan liikkeelle 1990-luvulla. Jonkinlaista historiallista ironiaa voi löytää siitä, kuinka vahvasti pakolaisiin kohdistuva vihamielisyys on pesiytynyt puolueeseen, jonka perustamisessa monet karjalaispakolaiset olivat aikoinaan mukana. Vihan ilmaisemiseen käytetyt lauseet eivät sen sijaan ole juuri muuttuneet sisällöltään.

I

nmuutto ja ihmisten noiminen Erityisesti nuorten keskuudessa monitaustaiset yhteisöt lisäävät yhteenkuuluvuudentunnetta.

Ihmisten erilaisuuden korostaminen on Britanniassa johtanut viime aikoina hallituksen tukemaan viralliseen monikulttuurisuuspolitiikkaan. Malik kirjoittaa: ”Ongelma on se, että viranomaiset yrittävät hallita erilaisuutta monikulttuurisuuspolitiikalla, jossa ihmiset sysätään etnisiin ja kulttuurisiin lokeroihin. Yksilöllisiä tarpeita ja oikeuksia määritellään sitten näitä lokeroita käyttämällä. Niihin perustuvan politiikan tulokset ovat olleet katastrofaalisia. Vähemmistöyhteisöjen edistykselliset liikkeet on työnnetty sivuun ja konservatiiviset, usein uskonnolliset henkilöt ovat saaneet uutta uskottavuutta.” Identiteettiin perustuvan politiikan työnnettyä sivuun ideologiaan perustuvan politiikan Britanniasta on tullut ikään kuin heimoihin jakautuva kansakunta. Etnisten ja kulttuuristen ryhmien

edellytetään pysyttelevän lokeroissaan. Malikin mielestä meidän ei tule kysyä, millaista politiikkaa tarvitsemme saadaksemme maahanmuuttajat sopeutumaan. On muistettava, että huomattava osa kantaväestöstäkään ei kykene sopeutumaan olemassaoleviin oloihin. Huomattava osa nuorista briteistä vähät välittää poliitikkojen puheista. Tuore tutkimus osoittaa Britannian eliittien loitonneen yhä kauemmas muun väestön elämästä. Kun nuorison keskuudessa suosittu brittikoomikko Russell Brand puhui hiljattain suuren rahan mädättämästä yhteiskunnasta ja ympäristötuhoon matkalla olevasta järjestelmästä ja vaati ihmisten tietoisuuden totaalista vallankumousta, poliitikot ja valtamedia raivostuivat. Hänen sanansa innostivat kuitenkin selvästi valtavaa määrää nuoria. Kaikenlaiset ja kaiken väriset nuoret tulivat juttusille keikkojen jälkeen. Brand totesi, että ihmisiä hallitsevat eliitit viljelevät heimon ja kansakunnan käsitteitä, koska he haluavat pitää ihmiset karsinoissaan. Ta pa n i L aust i

http://kenanmalik.wordpress.com/2013/11/04/ trust-in-a-diverse-society/ http://kenanmalik.wordpress.com/2013/06/12/ what-do-we-mean-by-integration/

Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija.


Pulut maksaa

Täytä, leikkaa ja lähetä tilauskaavake. Tilaa: www.rauhanpuolustajat.org/kauppa tai 050 358 1441. Kirjatilauksiin lisätään postikulut.

Suomen Rauhanpuolustajat Vastauslähetys Sopimus 5000521 00003 Helsinki

19 10ee

akkotee enn ! tilaus

ville pirinen (valkoinen) Miehet Naiset S S M M L L XL XL XXL XXL

akkonn ENNEN KUIN ASEET TOIMIVAT tee eTOIMI ! tilaus

JANI LEINONEN (musta) Miehet Naiset S S M M L L XL XL XXL XXL

RAUHANPUOLUSTAJAT X JANI LEINONEN

ROSA LIKSOM (Khaki) Miehet XL 19 10ee

JOUKO OLLIKAINEN (harmaa) Naiset S M

NINNI KAIRISALO (Miesten t-paita) Tumman harmaa L XL XXL

Miesten t-paita Siniharmaa S M L XL XXL

Violetti M XL XXL

Naisten t-paita Pinkki XS S M L XL XXL

NINNI KAIRISALO (Naisten t-paita) Tumman harmaa Violetti M M L L XL XL XXL XXL SOLIDAARISUUS- JA LÄNSI-SAHARA-KALENTERI YHTEISHINTAAN

20 e!

22 10ee

22 10ee

25e 10 e

Jarmo Pykälä: Suomalainen asekauppa

Tarja Tuovinen: Hikeä, kyyneleitä ja sideharsoa

Liisa Liimatainen: Saudi-Arabian toiset kasvot

10e 10 e

13 10ee

LÄNSI-SAHARASEINÄKALENTERI

SOLIDAARISUUSKALENTERI 2014

Nimi Osoite, postinumero ja -toimipaikka Allekirjoitus

Sähköposti Puhelinnumero

210e e

HEIJASTIN


Vill e P iri n e n


Rauhan Puolesta -lehti 6/2013  

Suomen Rauhanpuolustajien jäsenlehti.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you