Proviisori 2/2023

■ Marianne Kuusisto kertoo, miten Suomesta tehdään lääkitysturvallisuuden mallimaa

Kipu? Geeli.

Hajusteeton ibuprofeenia sisältävä kipugeeli paikalliseen särkyyn.

Buranagel 50 mg/g geeli paikallisen lihas- ja nivelkivun oireenmukaiseen hoitoon venähdyksissä, nyrjähdyksissä tai ruhjeissa, jotka johtuvat hyvänlaatuisista vammoista. Vaikuttava aine ibuprofeeni. Aikuisille ja yli 14-vuotiaille enintään 7 vuorokauden ajan. Ei raskauden viimeisellä kolmanneksella eikä rikkoutuneelle iholle. Varo geelin joutumista silmiin tai limakalvoille. Neuvottele käytöstä lääkärin kanssa, jos oireet pitkittyvät, jos olet yliherkkä jollekin särkylääkkeelle, sairastat maha- tai pohjukaissuolihaavaa tai sinulla on verenvuototaipumus. Itsehoitolääke. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. burana.fi

5 PÄÄKIRJOITUS PUHEENJOHTAJALTA

6

AJASSA

Proviisoripäivän kuva-albumi. Ajankohtaista lääkealan uudistuksesta.

10

ASIAKAS- JA POTILASTURVALLISUUS

Suomestako mallimaa? Kolme työkalua lääkitysturvallisuuden parantamiseen.

16

20

22

23

24

25

26

27

LUENNOLTA

Onko ikä vain numero?

FIP 2023 BRISBANE

Esittelyssä FIP CPS.

VÄITÖKSIÄ

JÄSEN- JA KOULUTUSSIVUT

Opintopalkinnot ja apurahat. Muistilista.

PROVIISORIKOLLEGA

Mika Wallin.

YHTEISTYÖKUMPPANI

Vermanin Tommi Wellingin vinkit sisältömarkkinointiin.

VAPAALLA

Aliisa Purmonen.

YHTEYSTIEDOT

JULKAISIJA

ProviisoriViesti Oy

Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 Helsinki (09) 177 771, 050 339 8404 www.proviisoriyhdistys.net

TOIMITUS

Päätoimittaja ja ilmoitusmyynti Teemu Ali-Kovero teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net 050 339 8404

Toimitussihteeri Maija Rauha, OSG Viestintä

Taitto Katariina Torikka, OSG Viestintä www.osgviestinta.fi

PAINO

Lehtisepät Oy, painos 2 800 kpl

JAKELU JA TILAUSMUUTOKSET www.proviisoriyhdistys.net/proviisori

Aikakausmedian jäsenlehti

ISSN-L 1798-680X

ISSN 1798-680X

ASIAKAS- JA POTILASTURVALLISUUSKESKUKSESSA työskentelevä lääkitysturvallisuuskoordinaattori Marianne Kuusisto aloitti Proviisoripäivän 2023 lääkitysturvallisuuteen liittyvän kokonaisuuden. Hän kertoo, miten Suomesta saadaan lääkitysturvallisuuden mallimaa. Poimimme parhaita paloja myös HaiPro-yhteistyötä ja Apottia sekä lääkitysturvallisuusvastaavan työtä koskevilta luennoilta. ■ 24

VUODEN PROVIISORIKOLLEGA, Kauhavan Ykkösapteekin apteekkari Mika Wallin on käytännönläheinen persoona. ■

KUTSUUKO FIP Brisbane? FIPin Community Pharmacy Sectionin varapuheenjohtaja Sari Westermarck kertoo, mitä kansainvälinen järjestötyö antaa. ■

■

26

ALIISA PURMONEN rakastaa ruskaa, revontulia ja paukkupakkasia. Rovaniemi onkin yhdistyksen koulutusvastaavalle osuva asuinpaikka. ■

MINULLA ON teoria unettomuudesta. Väitän, että huonosti nukutut yöt kuuluvat luonnollisena osana ihmisen jokaiseen ikävaiheeseen. Nuori käy yöjalassa, pienet lapset pitävät perheellistä hereillä ja jo keski-ikäistä voivat omat krempat valvottaa. Onnekkaimmat saavat kokea sen, mistä sivulla 18 kerrotaan: iäkkäillä unen luonne muuttuu siten, että uni on pinnallisempaa, yöajan unen kesto lyhenee ja heräämisiä tulee enemmän. Jos arki sujuu, huonosti nukuttu yö ei ole hoidettava unihäiriö vaan hyvä syy ottaa nokoset. ■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenedut

Proviisori, järjestäydy ja hyödynnä etusi Proviisoriyhdistyksessä! Opiskelija, liity yhdistykseen jo opintojesi aikana.

PROVIISORIYHDISTYS TARJOAA jäsenilleen mahdollisuuden työttömyysturvan kassajäsenyyteen, ilmaiset neuvonta- ja asianajajapalvelut työsuhdeasioissa sekä taloudellista ja ammatillista edunvalvontaa. Jäsenetuihin kuuluvat muiden muassa koulutukset alennettuun jäsenhintaan, jäsenintra OmaPro verkkokoulutuksineen, kattavat Fimnet-palvelut, ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus ja vapaa-ajan matkustajavakuutus sekä lukuisia yhteistyökumppanietuja. Lisäksi jäsenet voivat hakea yhdistyksen apurahoja sekä hakea mukaan yhdistyksen järjestämiin mentorointiohjelmiin.

TYÖTTÖMYYSKASSA. Jäsenet ovat halutessaan vakuutettuja Korkeasti Koulutettujen työttömyyskassassa (KOKO) yhdistyksen kautta. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan hyödyt kannattaa kerätä jo opintoihin kuuluvista harjoitteluista tai esimerkiksi kesätöistä.

TYÖSUHDENEUVONTA. Yhdistyksen edunvalvonta- ja viestintäproviisori ja toiminnanjohtaja apunaan asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen neuvovat jäseniä työ- ja virkasuhdeasioissa.

VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS. Jäsenet on vakuutettu Ifin ammatillisella vastuuja oikeusturvavakuutuksella työsuhteeseensa liittyvissä riita-asioissa.

ETUJA VAKUUTUKSISTA. Yhdistys on vakuuttanut jäsenet liittovakuutuksella, johon sisältyy turva vapaa-ajan matkustajavahinkojen varalle. Matkavakuutustodistus löytyy OmaProsta. Lisätietoa vakuutuksista www.if.fi/proviisoriyhdistys. Ifiltä saat myös Kalevan henkivakuutuksen edullisesti.

VERKKOKOULUTUKSET. OmaPron kautta jäsenet saavat käyttöönsä verkkokoulutustuotannon, josta löytyy kattava paketti luentoja niin johtamiseen, esihenkilö- ja työelämätaitojen kuin proviisorin ydinosaamisen ylläpitämiseen.

OPISKELIJATAPAHTUMAT. Yhdistys järjestää opiskelijoille muun muassa perinteisiä pikkujouluja ja yhteistyötapahtumia sekä opintonsa aloittaville, harjoittelemaan lähteville ja valmistuville suunnattuja tilaisuuksia.

TOHTORIVERKOSTO. Yhdistyksen FaT-verkosto on foorumi tohtori- tai jatko-opiskelijajäsenille! Keväällä 2016 toimintansa aloittaneen verkoston tavoitteena on tukea farmasian tohtorien verkostoitumista, kartuttaa uratietoutta ja mahdollistaa tiedonvaihtoa tohtorilta toiselle.

ProMentee-mentorointiohjelma on merkittävä osa Proviisoriyhdistyksen ammatillisia palveluita. Mentoroinnin avulla voi löytää uusia ajatuksia ja ideoita sekä kontakteja urahaasteisiin. Tutustu ohjelmaan www.proviisoriyhdistys.net/mentorointi

Jäsenet saavat käyttäjätunnukset terveydenhuollon ja lääkealan ammattilaisten tietoverkkoon Fimnetiin (Finnish Medical Network). Henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella pääsee lukemaan muun muassa Lääkärilehteä sekä Pharmaca Fennicaa. Lisäksi yhdistyksen jäsenet saavat maksuttoman sähköpostiosoitteen, joka on muotoa etunimi.sukunimi@fimnet.fi

Jäsenet saavat käyttöoikeuden Mediuutisten digipalveluun ja mobiilisovellukseen sekä Mediuutisten farmasianumerot kotiin postitettuna.

JÄSENETUJA MYÖNTÄVÄT MEILLE MYÖS:

OmaPro-jäsenintra

OmaProssa jäsenedut ovat aivan kätesi ulottuvilla ajasta ja paikasta riippumatta.

JÄSENKIRJEEMME

löytyvät kätevästi omasta OmaPron arkistosta, jos ne katoavat sähköpostiin.

PROVIISORI-LEHDEN

ARKISTO löytyy

OmaProsta omana kronologisena kohtanaan.

OmaPron KOULUTUKSET sisältää jo yli 70 tiivistahtista verkkokoulutusta, joista yli puolet sisältyy yhdistyksen jäsenmaksuun.

JÄSENEDUT-kohdasta löytyvät muiden muassa mobiili matkustajavakuutustodistus ja ohjeet, kuinka ladata matkustajavakuutustodistus mukaan ulkomaanmatkoille, missä verkkoyhteyttä ei aina ole saatavilla.

Voit päivittää sähköpostin sekä muut yhteystiedot Jäsentietoni-kohdassa

Kirjaudu OmaProhon osoitteessa intra.proviisoriyhdistys.net

Kevät keikkuen tuli

PROVIISORIYHDISTYKSEN 40. juhlavuoden kevään kohokohta oli lauantaina 25.3.2023 järjestetty Proviisoripäivä. Se keräsi yli 230 innokasta proviisoria, proviisoriopiskelijaa ja muuta lääkealalla toimivaa henkilöä saman katon alle kouluttautumaan, tutustumaan kollegoihin, jakamaan tietoa, esittelemään, nauttimaan ja juhlistamaan yhdistyksen merkkivuotta. Haluan kiittää kaikkia osallistujia mahtavasta päivästä! Seminaari oli proviisorikunnalle tärkeä onnistuminen pandemiakaudella peruuntuneiden tapahtumien jälkeen.

PROVIISORIPÄIVÄN KOHOKOHTA oli perustajajäsen, apteekkari emerita Helena Rantasen spontaanit aploditkin nostattanut esitys yhdistyksen perustamisen vaiheista. Oli kunnia saada kuulla ajatuksia proviisorien oman järjestön muodostamisen taustoista. Esitys tulee kevään aikana katsottavaksi OmaPron verkkokoulutuksiin kuten muutkin Proviisoripäivän luennot.

AKTIIVISEN KEVÄÄN muita merkittäviä tapahtumia ovat olleet Vaasasta käynnistynyt Juhlakiertue, toista kertaa järjestetty Henkilös-

töjohtamisen koulutus Tampereella, perinteinen Talouskiertue Seinäjoella sekä hiljattain valmistuneille proviisoreille ja valmistumassa oleville proviisoriopiskelijoille suunnattu Esihenkilökoulutus. Kevätkokouksen ja kesätauon jälkeen loppuvuoden kiertueet ja koulutukselliset tapahtumat alkavat Orionin Tulevaisuutta rakentamassa -viikonlopun merkeissä. Toivottavasti nähdään Tuohilammella!

VILLI VAALIKEVÄT on herätellyt päivittäistavarakaupan uinuvat karhut unilta. Olemme saaneet lukea ja kokea apteekkeja ja lääkealaa koskevia kirjoituksia ja lobbauskampanjoita eri medioissa. Kommentit ovat voineet tuntua järjettömiltä, tarkoitushakuisilta ja näköalattomilta, kun me alalla tähtäämme vahvasti terveyden edistämiseen ja farmasian ammattitaidon hyödyntämiseen laajasti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Mielestäni on kuitenkin rauhoittavaa, että sosiaali- ja terveysministeriö sekä muut viranomaiset painottavat lääkealan kehittämisen tapahtuvan ensisijaisesti terveyspoliittisista lähtökohdista. Jatketaan siis uudistamisen polulla tiekartan mukaisesti.

Provisorsstuderanden är av största vikt för föreningen

I DET här numret har jag tänkt lyfta provisorssturedandens betydelse för föreningen. Som tvåspråkig ordförande väljer jag att skriva på svenska. Jag gör det som en eloge för Åbo Akademis provisorsstudenden samt det samarbete vi nyligen inlett. Eftersom ett likadant samarbete med Åbo, som föreningen har med Helsingfors och Kuopio, var en av mina målsättningar så är jag nöjd över att vi redan nu kommit igång med det.

PROVISORSSTUDERANDEN RUNTOM i Finland, i såväl Helsingfors, Kuopio och nu senast Åbo, har alltid varit viktiga för Provisorföreningen. Speciellt nu, i en tid när man i föreningsverksamheten olyckligtvis kan se en negativ trend bland annat i form av ett sjunkande medlemsantal, blir engagerandet av studeranden viktigare än någonsin. Jag tror och hoppas att vi så småningom ska få trenden att vända.

PROVISORFÖRENINGENS VERKSAMHET är uppbyggd så, att vi förutom en styrelse har många olika kommittéer och arbetsgrupper. Studeranden har en egen kommitté som be-

står av kontaktpersoner, styrelsens studerandeansvariga, övriga styrelsemedlemmar som har ett intresse i studerandeärenden och kontorets kontaktperson. Kontaktpersonerna på campus fungerar som föreningens ögon och öron, svarar på studerandes frågor och är en lågtröskelkontakt för desamma.

I NULÄGET är studeranden från Kuopio mycket aktiva i studerandekommittén och samarbetet med Åbo är inlett. Provisorsstuderanden från Helsingfors saknas dock i kommittén idag och jag tar därför här tillfället i akt att uppmuntra er för en nystart. De kontakter ni har en möjlighet att skapa via föreningsverksamheten kan ni ha stor nytta av i framtiden. Välkomna med!

JAG VILL avsluta med att kort berätta om magisterprogrammet i farmaci vid Åbo Akademi. ÅA erhöll rätten att utbilda provisorer 2021 och den första kullen studeranden emottogs på hösten samma år. ÅA har utbildat farmaceuter i över 60 år och en önskan om att få inleda ifrågavarande program hade funnits länge. Glädjen var därför stor bland personal

PROVIISORISSA ON tällä kertaa tarjolla muun muassa tiivis kattaus turvallisuutta. Toivon, että se inspiroi lukijoita luomaan yhteyksiä laaja-alaisesti ja luomaan työnkuvia, joissa proviisorit voivat loistaa. ¢

TEEMU ALI-KOVERO

Toiminnanjohtaja

Suomen Proviisoriyhdistys ry

och studeranden när så skedde. Finlands Provisorförening gläder sig över att provisorer nu utbildas på tre orter i landet och att vi därmed får ett allt bredare nätverk.

VERKKOLEHDESTÄ PALSTAN teksti löytyy myös suomeksi. ¢

SARA ROSENBERG Ordförande Finlands Provisorförening rf

■ proviisoripäivä

Proviisori lääkealan asiantuntijana

PROVIISORIPÄIVÄN SEMINAARI kokosi lähes 250 innokasta kuulijaa Arcadaan, Helsinkiin maaliskuun kirkkaimpana päivänä, lauantaina 25.3.2023.

Päivän aikana keskusteltiin muun muassa lääkitysturvallisuudesta, vaikuttavuudesta ja uudistuvasta terveydenhuollosta. Luentojen lomassa nautittiin kollegoiden seurasta ja kiperien kysymysten lempeä sorina täytti viihtyisän lääkealan näyttelyn.

Proviisoriyhdistyksen 40. juhlavuotta juhlistettiin maljan nostolla, ja päivän lopuksi kuultiin perustajajäsenten inspiroiva katsaus yhdistyksen syntyvaiheista. ¢ TEKSTI

TEEMU ALIKOVERO KUVAT HARRI KYLLÖNEN/NORTHERN ART PHOTOS

Missä mennään lääkealan uudistuksessa?

Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija, proviisori Elina Asola kuvasi Proviisoripäivän luennossaan

toimia lääkealan uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

TEKSTI MARTTA HUTTU

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi tammikuussa 2019 lääkehuollon kehittämisestä tiekartan, jonka toimenpiteet ulottuvat useammalle hallituskaudelle. Tavoitteena on uudistaa lääkkeiden jakelujärjestelmää, vahvistaa lääkehoidon ohjausta, parantaa lääkehoitoon liittyvää tietopohjaa ja tehostaa tiedon käyttöä. Kehittämistyö on jaettu kolmeen kokonaisuuteen.

Lääkeasioiden uudistus on Elina Asolan mukaan ollut päättymässä olleella hallituskaudella keskeinen kehittämiskokonaisuus. Pandemian aiheuttamien viivästysten vuoksi valmistelu käynnistyi hieman myöhässä, minkä vuoksi suuria käytännön toimia vielä ole.

1 OHJAUS JA RAHOITUS

Asola kertoi, että tämän kokonaisuuden tavoitteena on kehittää ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää yhtäaikaisesti sekä luoda lääkehoitojen kansallisella arvioinnilla puitteet yhdenvertaisen lääkehoidon toteutumiselle. Rationaalista lääkehoitoa halutaan tukea kaikilla keinoilla ja samanaikaisesti hallita kasvavia kustannuksia.

Hallituskauden aikana on pohdittu tulevaisuuden lääkemaisemaa. Sote-palvelujärjestelmän osalta on käsitelty palvelurakenteita, lääkehoitoja osana kokonaisuutta, avohoidon lääkkeiden irrallisuutta, rajapintoja sekä lääkehoidon ohjauksen kehittämistä osana sote-järjestelmää. Ohjauksen vahvistamisen edellytyksenä on nähty myös tietojohtaminen ja tietopohjan kehittäminen.

Mitä rahoitukseen tulee, sote-ministerityöryhmä on linjannut avohoidon lääkkeiden valtion rahoitusosuuden siirron hyvinvointialueille vuonna 2026. Arviointitoiminnassa tulisi jollakin aikavälillä päästä yhteneväisempiin arviointiperusteisiin. Vuodesta 2025 alkaen Suomeen on tulossa implementoitavaksi Euroopan tasoinen HTA-asetus, joka tulee määrittämään ja muokkaamaan arviointiperusteita ja vaatimaan lainsäädännön muutoksia.

Lisäksi on pohdittu viitehintajärjestelmään ja kansallisen hankintatoiminnan kehittämistarpeita ottaen huomioon myös lääkkeiden saatavuuden turvaaminen. Ohjauksen ja rahoituksen kehittämisestä on julkaistu linjausraportti (2023:15) huhtikuussa 2023.

2 LÄÄKEHOIDON TIEDONHALLINTA

Kuluneella hallituskaudella on Asolan mukaan tehty paljon työtä lääkehoidon tiedonhallinnan kehittämisen eteen. Kehitysvelka on valtava, ja nyt on tehty suunnitelmat etenemisestä. Kehittämisen tavoitteita on kirkastettu ja yhteistyötä edistetty.

Kanta-lääkityslistan valmistelun kanssa on edetty suunnitellusti. Lääkityslista edennyt ensimmäiseen kansalliseen käyttöönottoon, minkä lisäksi jatkon mahdollistavat lainsäädäntömuutokset on tehty. Lääkityslistan on tarkoitus mahdollistaa jatkossa myös erilaisia digitaalisia ratkaisuja. Parempi lääketieto voi esimerkiksi vähentää päivystyskäyntien tarvetta. Apteekin tiedonsaantioikeuksia on tarkoitus laajentaa yhdestä toimituskerrasta myös muihin reseptikeskuksen lääkitystietoihin.

Lääkkeitä koskevaa tietoa on paljon, mutta se on pirstaleista. Kaudella on valmisteltu lääketietovarantoa, jotta lääkevalmisteeseen liittyvät tiedot olisivat keskitetysti yhdessä paikassa. Lääketietovarannon selvityskokonaisuudet (STM 2021:3 ja 2021:32 sekä ratkaisukuvaus 4/2022) ovat valmistuneet, mikä mahdollistaa päätöksenteon ja toivottavasti rahoituksen saamisen päätösten eteenpäin viemiseen.

Lääkehoidon ja lääkkeen käytön tietoperustaisesta ohjauksesta on valmistunut selvitys (STM 2023:11), joka käsittelee lääketiedon hyödyntämistä lääkehoidon ja lääkkeen käytön tietoon perustuvassa ohjauksessa. Hyvinvointialueilla tulee olla riittävät tiedot lääkehoidon ohjaamiseen etenkin siinä tapauksessa, että kun avohoidon lääkkeiden rahoitus siirrettäisiin niille. Yhtä lailla tarvitaan kansallisen tietopohjan kehittämistä vaikuttavuustiedon osalta. Selvitys sisältää myös toimintamalliehdotukset arviointiin, seurantaan ja ohjaukseen

ja uusien lääkkeiden hallittuun käyttöön sekä kehittämisen tiekartan.

3 APTEEKKITALOUS JA LÄÄKKEIDEN JAKELU

Helmikuussa 2023 julkaistussa apteekkiselvityksessä (STM 2023:6) todettiin, että apteekki on terveyspalvelu ja sellaisena arvioitava osana terveyspolitiikkaa. Asolan mukaan apteekkitoiminta on vahvasti säädeltyä, mutta sääntely perustuu osin aikaan, jolloin apteekissa on valmistettu lääkkeitä eikä se samalla tavalla ota huomioon kehittyviä lääkehoitoja.

Apteekkialan kehittämistyön pohjaksi on laadittu selvitys (STM 2023:6), jossa on kuvattu ja arvioitu lääkkeen vähittäisjakelun, apteekkien lupajärjestelmän, omistajuuden, talouden, palveluiden ja lääkkeiden etämyynnin nykytilaa sekä esitetty ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Selvityksessä on myös arvioitu hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti mahdollisuuksia laajentaa apteekkien omistajapohjaa.

Kehitystyössä on myös tunnistettu, että apteekkitalous vaatii kokonaisuudistuksen, jossa on huomioitava apteekkien tosiasiallinen kannattavuus, rationaalisen lääkehoidon toteutuminen farmaseuttisen tuen avulla sekä myös apteekkipalvelujen ja lääkkeiden saatavuuden turvaaminen joka tilanteessa kautta maan.

Kaikki uudistuksen tiedotteet ja uutiset sekä linkit selvityksiin ja raportteihin löytyvät osoitteesta https://stm.fi/laakeasioiden-uudistus ¢

Tuoreimpia raportteja

STM (2023:15). Lääkehoidon ohjaus ja rahoitus: kehittämisen suuntaviivat. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8361-8

(STM 2023:11). Kohti rationaalisen lääkehoidon ja lääkehuollon tietojohtamista: Selvitys lääkehoidon ja lääkkeiden käytön dataperustaisesta ohjauksesta. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6879-0

(STM 2023:6) Apteekkijärjestelmän kehittäminen: Nykytilan arviointi ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5668-1 ¢

■ lääkitysturvallisuus

Moni iäkäs käyttää vältettäviä lääkkeitä

JOKA KOLMAS suomalainen 75 vuotta täyttänyt hankkii vuosittain vähintään yhden Lääke75+-tietokannassa vältettäväksi suositeltavan lääkkeen. Yleisimmin käytettyjä vältettäviä lääkkeitä ovat kodeiini, tramadoli ja nitrofurantoiini.

Vältettävien lääkkeiden käytön yleisyys väheni vuosien 2017–2019 aikana. ¢ LÄHDE FIMEA

Yksityisten apteekkien verkkopalveluiden liikevaihto oli keskimäärina 22 174 €

vuonna 2021. 195 apteekilla oli verkkopalvelu.

LÄHDE FIMEA

■ lääkekehitys

PREP-estäjä voi pysäyttää muistisairauden

TUOREESSA TUTKIMUKSESSA PREP-entsyymin estohoito pysäytti otsalohkodementian etenemisen tautia mallintavilla hiirillä. Hoito myös vähensi muistisairauksille tyypillistä Tau-proteiinin kertymistä hermosoluihin. Professori Timo Myöhäsen Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoissa johtamaan tutkimukseen osallistui myös kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Tulokset julkaistiin Science Translational Medicine -lehdessä. ¢ LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

■ päihteet

Nikotiinipussi ei ole lääke

FIMEA ON todennut, ettei nikotiinipusseja voida enää luokitella lääkkeiksi, ellei niitä nimenomaisesti markkinoida lääkkeelliseen käyttötarkoitukseen tai muuten voida osoittaa, että niitä tyypillisesti käytetään lääkkeen tavoin. Nikotiinipusseja käytetään useimmiten kuten nuuskaa, mutta niissä ei ole tupakkaa.

Jatkossa nikotiinipusseihin sovelletaan tupakan vastikkeita koskevia tupakkalain säädöksiä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on jo aloitettu tupakkalain muutoksen valmistelu. ¢

LÄHDE FIMEA

■ nimitykset

Lääketeollisuus ry

PAULIINA EHLERS aloitti erityisasiantuntijana Lääketeollisuus ry:ssä toukokuun alussa. Proviisoritaustainen Ehlers on koulutukseltaan filosofian tohtori ja teollisuusfarmasian lisensiaatti. Hän vastaa Lääketeollisuus ry:ssä tutkimukseen ja lääketurvaan liittyvän toiminnan kehittämisestä ja lääketurvaan liittyvän lainsäädännön seuraamisesta. ¢

LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY

■ köyhyys

Lääkekorvausten leikkaukset köyhdyttivät

ASIAKASMAKSUJEN KOROTUKSET ja lääkkeiden omavastuiden muutokset lisäsivät suhteellista köyhyyttä etenkin ikääntyneessä väestössä vuosien 2015–2019 hallituskauden aikana. Pelkästään nämä toimet siirsivät noin 5 500 henkeä köyhyysrajan alapuolelle. Tämä kävi ilmi THL:n, Kelan ja Turun yliopiston tutkimuksessa, jossa yhdistettiin laajasti eri rekisterien tietoja. Politiikan vaikutuksia arvioitiin simulointimenetelmällä. Lääkekorvauksiin tuli tuolloin alkuomavastuu ja kiinteitä omavastuita korotettiin. Asiakasmaksut nousivat jopa 27,5 prosenttia. Arvioitaessa politiikan köyhyysvaikutuksia huomioidaan yleensä vain sosiaalietuuksiin ja verotukseen tehdyt muutokset. – Kotitalouksien terveysmenot ovat olleet köyhyysvaikutusten arvioiden sokea piste. Nyt näitä pystyttiin ensi kertaa arvioimaan kokonaisuudessaan, toteaa Turun yliopiston tutkijatohtori Katri Aaltonen. ¢ LÄHDE THL

■ tilinpäätösanalyysi

Noin 40 prosentissa apteekeista toimi erillinen osakeyhtiö, joiden kautta tapahtui noin 60 prosenttia yleisen kauppatavaran myynnistä.

Apteekkien kannattavuus heikkeni hieman vuonna 2021

FIMEAN ANALYYSI yksityisten apteekkien vuoden 2021 tilinpäätöksistä on valmistunut. Sen mukaan apteekkien toiminta oli liiketaloudellisesti kannattavaa ja ne olivat pääsääntöisesti vakavaraisia, joskin keskenään hyvin erilaisia.

Apteekkien keskimääräinen arvonlisäveroton liikevaihto oli 4,3 miljoonaa euroa. Tämä oli 2,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020 ja lähes 8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Apteekkien liikevaihdosta 94 prosenttia muodostui lääkemyynnistä, josta puolestaan 86 prosenttia oli reseptilääkkeitä.

Yksityisten apteekkien keskimääräinen liikevoitto ennen tilinpäätössiirtoja, veroja ja apteekkarin palkkaoikaisua oli noin 245 782 euroa, mikä oli 1,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020. Laskeva trendi oli havaittavissa myös myyntikateprosenteissa. Raportointikäytännöistä johtuen apteekkiluvan alaisen toiminnan voittoa ei analyysissä voitu kertoa. ¢ LÄHDE FIMEA

Noora Lias ja Tanja Lindholm

TÄMÄNKERTAINEN TYÖPÖYTÄ sijaitsee Helsingin kaupungin terveysasemien farmasiatoiminnan koordinoinnin ja kehittämisen tiimin (etä)työhuoneessa, ja se kuuluu Farmasistit terveysasemilla -kehittämisprojektin tiimille. Noora Lias luovutti projektiasiantuntijan viestikapulan vuodenvaihteessa Tanja Lindholmille siirtyessään täysipäiväiseksi väitöskirjatutkijaksi, mutta yhteistyö jatkuu tiiviinä.

Kehittämisprojektin tavoitteena on saada farmasiatoiminta pysyväksi osaksi Helsingin kaupungin terveysasemien ja sisätautien poliklinikan toimintoja, käytäntöjä ja hoitopolkuja. Kolmihenkisen tiimin tehtävänä on koordinoida, arvioida, kehittää ja jalkauttaa farmasiapalveluita Helsingin kaupungin perusterveydenhuollossa.

Arvioimme yhdessä muiden terveysasemilla ja sisätautien poliklinikalla työskentelevien ammattilaisten kanssa, missä ja miten farmasian ammattilaisten osaamista voi hyödyntää sekä kenelle palveluita kannattaa suunnata. Tällä hetkellä lähes jokaisella Helsingin kaupungin terveysasemalla ja sisätautien poliklinikalla työskentelee vähintään yksi farmasian ammattilainen. Nykytilanteessa heidät palkataan ostopalveluna HUS Apteekin kautta.

Alun perin farmasian ammattilaiset palkattiin terveysasemille ajantasaistamaan potilaiden lääkityksiä. Hyvin pian kävi selväksi, että heidän osaamistaan voidaan hyödyntää laajemminkin. Heidän työnkuvansa onkin laajentunut muun muassa eteisvärinäpotilaiden varfariinilääkityksen vaihtoon uuden sukupolven suoriin antikoagulantteihin, pitkäaikaisen unilääkkeen purkuprosessiin, lääkityksen turvatarkastuksiin sekä oman takaisinsoittolinjaan vastaamiseen.

Kansainvälisten hyvien kokemusten innoittamana Helsingin kaupungin Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskuksessa aloitettiin syksyllä 2022 Marevan-farmasistitoiminnan pilotointi, joka on hyvä esimerkki moniammatillisten toimintamallien kehittämisestä perusterveydenhuollossa.

Toimintamallissa farmasian ammattilaisen tehtäviin kuuluu potilaan varfariiniannosten määrittäminen ja siihen liittyvistä laboratoriopyynnöistä huolehtiminen sekä potilasohjaus ja -tiedottaminen. Samalla farmasian ammattilaiset tunnistavat potilaita, jotka hyötyisivät vaihdosta uuden sukupolven antikoagulantteihin. Pilottiin osallistuvilta farmasian ammattilaisilta edellytetään täydennyskoulutusta, johon kuuluu teoriaopintoja, laskuharjoituksia sekä lääkärille annettavat näytöt.

Farmasistit terveysasemilla -hanke on osoittanut, että farmasisan ammattilaiset täydentävät perusterveydenhuollon moniammatillista kokonaisuutta saumattomasti ja mahdollisuudet ovat rajattomat, kun ammattiryhmän osaaminen on opittu tuntemaan. Helsingin kaupungin terveysasemilla ja sisätautien poliklinikalla työskentelevien farmasistien työsuoritekirjausten määrä kasvoi yhteensä yli 400 prosenttia tammi–joulukuun 2022 aikana. Kustannustehokkuuden tarkempi arviointi jatkuu tänä vuonna, ja toivottavasti rahoitus saadaan turvattua jatkossakin.

Useat terveydenhuollon ammattilaiset ovat ihmetelleet, miten terveysasemilla ikinä on tultu toimeen ilman farmasian ammattilaisia. Meille kehittämisprojekti on ollut hieno ja ainutlaatuinen mahdollisuus olla osa farmasian alan kehitystä ja farmasian ammattilaisten osaamisen näkyväksi tekemistä. ¢ NOORA LIAS, PROVIISORI JA VÄITÖSKIRJATUTKIJA (HELSINGIN YLIOPISTO) JA TANJA LINDHOLM, PROVIISORI JA PROJEKTIASIANTUNTIJA (HELSINGINKAUPUNKI) SEKÄ VÄITÖSKIRJATUTKIJA (HELSINGIN YLIOPISTO)

■ tutkimus

Buprenorfiini siirtyy sikiöön

FILOSOFIAN MAISTERI Henriikka Hakomäki tutki tammikuussa Itä-Suomen yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessan buprenorfiiinin siirtymistä sikiöön. Raskaana olevilla lampailla tehdyissä farmakokineettisissä tutkimuksissa todettiin, että buprenorfiinin pitoisuus sikiön plasmassa oli keskimäärin 13–27 prosenttia senhetkisestä emän pitoisuudesta vakaassa tilassa.

Buprenorfiinia käytetään ihmisillä opioidikorvaushoidossa myös raskauden aikana. Liian suuri altistus voi kuitenkin johtaa vakaviin haittavaikutuksiin. ¢ LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Juhlavuosi käynnistyi

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON farmasian laitos on 50-vuotias. Juhlavuoden ohjelma käynnistyi maaliskuussa Vaikuttavaa farmasiaa – katse kohti tulevaisuutta -tilaisuudella. Tilaisuuden toinen järjestäjä oli Savon Apteekkariyhdistys.

Juhlavuoden verkkosivuilla farmasian pioneerit, alumnit ja opiskelijat kertovat vaiheistaan farmasian alalla. Juhlavuosi huipentuu 28.10. pidettävään avoimien ovien päivään. Lisätietoja: https://sites.uef.fi/farmasia50/ ¢ LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

apteekeissa vähentää muun terveydenhuollon palveluiden kuormitusta ja vapauttaa lääkärit ja hoitajat muihin

FARMASEUTTINEN JOHTAJA CHARLOTTE SANDLER VASTASI SUOMEN APTEEKKARILIITON BLOGISSA 15.4. HALLITUSTUNNUSTELIJA PETTERI ORPON KYSYMYKSEEN NUMERO 7.

■ sanottua

■ koulutus

KUVA SANNAMARI REPONEN

Suomi tavoittelee asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaan asemaa ohjenuoranaan sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema strategia ja siihen liittyvä toimenpideohjelma.

Hankkeen parissa Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa työskentelevä lääkitysturvallisuuskoordinaattori Marianne Kuusisto vastasi Proviisori-lehden kysymyksiin.

Matkalla mallimaaksi

Lääkitysturvallisuuskoordinaattori

Marianne Kuusiston kokemuksen mukaan lääkitysturvallisuustyö on hyvässä nosteessa. Webinaareissa riittää osallistujia ja luentojen vastaanotto on ollut innostunutta.

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT HARRI KYLLÖNEN/NORTHERN ART PHOTOS

MIKSI PROVIISORIN PITÄISI

KIINNOSTUA ASIAKAS- JA

POTILASTURVALLISUUDESTA?

Asiakas- ja potilasturvallisuuden rikkoutuminen aiheuttaa inhimillistä kärsimystä asiakkaalle ja potilaalle ja kustannuksia yhteiskunnalle. Työ asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi on antoisaa ja merkityksellistä, ja pienetkin teot esimerkiksi tiedon kulun edistämiseksi ovat tärkeitä.

Farmasian ammattilaisten rooli asiakasja potilasturvallisuuden varmistamisessa liittyy lääkitysturvallisuuteen ja siinä etenkin lääkehoidon poikkeamien tunnistamiseen ja ennaltaehkäisemiseen, mihin heillä on hyvä osaaminen.

Apteekeissa olennaista on myös hyvän lääkitysturvallisuuskulttuurin luominen työyhteisöön, ja siinä proviisorit ovat esimiestehtävänsä vuoksi usein avainasemassa. Ohjeistuksella, koulutuksella ja perehdyttämisella on iso merkitys. Henkilöstön motivointi ja kannustus turvallisuustyöhön on tärkeintä, mitä apteekkiproviisori voi tehdä lääkitysturvallisuuden hyväksi.

Sekin motivoi, että työn keskiössä on aina potilas ja hänen hyvinvointinsa.

3 MIKSI JUURI SUOMESTA TULISI MALLIMAA?

Miksi asettaisimme riman yhtään alemmaksi? Pyrkiminen mallimaaksi vuoteen 2026 mennessä ei tarkoita, että olisimme silloin kaikilla mittareilla parhaita, vaan sitä, että otamme asiakas- ja potilasturvallisuuden huomioon kaikessa toiminnassamme. Emme myöskään kilpaile muiden maiden kanssa, vaan tavoitteenamme on kansainvälinen yhteistyö ja oppiminen muiden kokemuksista.

On saavutus jo sinänsä, että meillä on kansallinen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimenpideohjelma. Vuonna 2022 julkaistussa strategiassa on neljä kärkeä ja yhteensä 12 tavoitetta, joita kutakin edistää viisihenkinen strategiaryhmä. Toimenpideohjelman valmisteluun osallistui noin 60 asiakas- ja potilasturvallisuuden asiantuntijaa.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen lääkitysturvallisuuden kehittämislinjaan kuuluu noin 120 asiantuntijaa, jotka tuovat

Marianne Kuusisto

LÄÄKITYSTURVALLISUUSKOORDINAATTORI, ASIAKAS- JA POTILASTURVALLISUUSKESKUS

• Kotoisin Kurikasta ja asuu Vaasassa.

• Piti lukiossa kemiasta, matematiikasta ja biologiasta. Äiti ehdotti farmasiaa. Marianne pääsi opiskelemaan farmaseutiksi Helsingin yliopistoon ja tykästyi alaan.

• Filosofian maisteri Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2013, alana toksikologia. Tutki lopputyötään varten Kuopion ylipistosairaalassa oksikodonin keskushermostopenetraatiota vertaillen kahta eri antoreittiä.

• Sai 2013 osastofarmaseutin paikan Vaasan keskussairaalasta, mutta teki myös avoapteekissa muutaman työvuoron kuukaudessa. Kokee, että molempien toimintaympäristöjen tuntemisesta on hyötyä lääkitysturvallisuustyössä.

2 MIKÄ LÄÄKITYSTURVALLISUUSTYÖSSÄ

SINUA MOTIVOI?

Opiskellessani farmaseutiksi lääkitysturvallisuudesta ei vielä kovin paljon puhuttu. Kiinnostuin siitä tehdessäni gradua Kuopion yliopistosairaalassa ja myöhemmin työskennellessäni osastofarmaseuttina Vaasan keskussairaalan päivystyksessä. Näin moniammatillista yhteistyötä ja ymmärsin, miten tärkeää on, että lääkkeitä käytetään oikein, että niiden käyttäjiä neuvotaan ja niiden vaikutuksia seurataan. Löysin oman juttuni ja lähdin suuntautumaan lääkitysturvallisuustyöhön.

Työ lääkitysturvallisuuden edistämiseksi on valtavan mielenkiintoista, koska siihen liittyy aina inhimillinen tekijä, johon pyritään vaikuttamaan. Esimerkiksi apteekin henkilökunta ei pysty vaikuttamaan paljonkaan markkinoilla olevan lääkkeen lääketurvallisuuteen, mutta lääkitysturvallisuutta he kaikki voivat edistää toiminnallaan joka päivä.

Lääkitysturvallisuus on suhteellisen uusi kehittämis- ja tutkimusala, ja koen, että pääsen vaikuttamaan tärkeän asian etenemiseen.

monipuolista asiantuntemusta työhömme ja vievät lääkitysturvallisuuden kehittämisen viestiä eteenpäin omassa organisaatiossaan. Olemme innostuneita ja motivoituneita ja meillä on vahva yhteinen tahto päästä tavoitteeseen.

Pääsemme Suomessa pitkälle lääkitysturvallisuuden varmistamisessa jo sillä, että noudatamme parhaita käytäntöjä ja tutkittuun tietoon perustuvia suosituksia kaikessa lääkehoidossa. Olennaista on myös, että turvallisuutta varmistava toiminta resursoidaan ja vastuutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kaikilla tasoilla sekä rakenteissa että toiminnassa. Näen kyllä, että Suomella on edellytyksiä tähän.

Työsarkaa tässä kyllä on sekä kansallisesti että hyvinvointialueilla ja apteekeissa. En sano, että tehtävä olisi helppo enkä odota, että se olisi valmis vuoden 2026 jälkeenkään.

4 MITÄ HAASTEITA NÄET VISION TOTEUTUMISEN TIELLÄ?

Jos ajatellaan lääkitysturvallisuuden kehittämistä hyvinvontialueilla, iso haaste on resurssien niukkuus ja se, että niistä kilpaile-

• Sairaala- ja terveyskeskusfarmasian erikoistumisopinnot Helsingin yliopistossa. Harjoitustyö antikoagulanttihoidon puhelinneuvonnasta, jossa farmaseutti soittaa potilaalle kotiutumisen jälkeen varmistaakseen, että hoito-ohjeet on ymmärretty.

• Työskennellyt Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa vuodesta 2020. Muun muassa Valo-hankkeen asiantuntijaryhmän koordinaattori ja kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian tavoitteen 4.1. (Lisäämme lääkehoidon turvallisuutta yhteisillä toimintatavoilla) strategiaryhmän fasilitaattori.

• Tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa. Tutkimusaiheena lääkehoitosuunnitelmat.

• Perheessä mies ja kolmi- ja viisivuotiaat tytöt, jotka pitävät huolen, ettei työ vie naista mennessään. Harrastaa uintia meressä ympäri vuoden.

Työ asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi on antoisaa ja merkityksellistä, ja pienetkin teot esimerkiksi tiedon kulun edistämiseksi ovat tärkeitä.

¢ asiakas- ja potilasturvallisuus

ranomaisella ja toimijalla on rooli lääkitysturvallisuuden varmistamisessa, mutta kokonaiskuvan rakentaminen ei ole kenekään vastuulla. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen tehtävä on jakaa tietoa ja suositella eikä esimerkiksi valvonta kuulu tehtäviimme.

5 MITÄ ON JO SAATU AIKAAN?

Olemme juuri saaneet valmiiksi toimenpideohjelman, joka sisältää konkreettiset tehtävät ja työkalut, joiden avulla strategian tavoitteet voidaan saavuttaa hyvinvointialueilla. Tämän lehden ilmestyessä toimenpideohjelma on jo julkaistu. Seuraavaksi viemme toimenpideohjelman vielä yksityiskohtaisemmalle tasolle toimintamallien kuvauksen avulla.

Keräämme toimintamallien kuvaukseen lääkitysturvallisuuden hyvät käytänteet ja testatut, hyviksi havaitut työkalut, joista hyvinvointialueet voivat valita itselleen sopivat. Ohjeistamme esimerkiksi lääkehoitosuunnitelman laadintaan siten, että mukana on farmasian ammattilainen ja kerromme, miten farmasian ammattilainen voi tukea omavalvontaa moniammatillisessa yhteistyössä. Annamme myös esimerkin lääkitysturvallisuuskoordinaattorin työnkuvasta.

turvallisuuskulttuurin kehittämisessä.

6

MITÄ ODOTUKSIA SINULLA ON TULEVILLE VUOSILLE?

Lähdemme toimenpideohjelmassa siitä, että farmasian ammattilaisia tulee hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollossa nykyistä paremmin sekä apteekkiyhteistyön avulla että palkkaamalla heitä hyvinvointialueille ja sote-yksiköihin. Odotan, että farmasian ammattilaisten arvo nähdään ja heistä tulee vakiintunut osa hyvinvointialueiden moniammatillisia tiimejä kautta maan.

Proviisoreilla ja farmaseuteilla on paljon annettavaa hyvinvointialueille. Asiakas- ja potilasturvallisuustyön lisäksi tarjolla voi olla muitakin kehittämistehtäviä, joissa farmasian asiantuntemuksesta on hyötyä. Kehotan proviisoreja hakemaan myös näitä paikkoja rohkeasti.

Kun Suomen sisällä keskusteluyhteydet on avattu, verkostot rakennettu ja hyvät käytänteet jaettu, toivon, että voimme avata ovia kansainväliseen yhteistyöhön. Meillä on varmasti opittavaa muiden maiden käytännöistä. Seuraamme jo nyt tiiviisti muiden Pohjoismaiden tekemistä, ja WHO ohjeistaa asiakas- ja potilasturvallisuustyötä. ¢

via kehityskohteita paljon. Yksi ratkaisu on yhteistyö. Apteekkien ja hyvinvointialueiden tulisi nähdä lääkitysturvallisuus yhteisenä tavoitteena ja pyrkiä ratkaisemaan haasteita yhdessä. Uskon, että kun asiasta innostutaan ja se koetaan tärkeäksi, aikaa ja rahaa kyllä löytyy.

Kun mukana on monta toimijaa, monenlaisia toimintaympäristöjä ja eri ammattiryhmiä, on selvää, että lähtötilanteissa, priorisoinneissa ja painotuksissa on eroja. Esimerkiksi terveydenhuollossa asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen on tutumpaa kuin sosiaalihuollossa, ja erikoissairaanhoidossa ollaan asiassa pidemmällä kuin perusterveydenhuollossa. Vaikka erilaiset painopisteet voivat olla haaste, yhteishenki on ollut hyvä ja tavoitteemme on yhteinen.

Suomen Apteekkariliiton ja Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen käynnistämästä valtakunnallisesta apteekkien lääkitysturvallisuusohjelmasta Valosta tiedämme, ettei muutosvastarinta ole iso ongelma. Monet lääkitysturvallisuutta varmistavat asiat ovat tähän astikin olleet osa apteekin henkilökunnan jokapäiväistä työtä, mutta Valo-ohjelman ansiosta ne ovat nousseet uuteen arvoon. Tämä on omiaan lisäämään merkityksellisyyden tunnetta työssä. Alkuun pääsemistä helpottaa myös se, että lääkitysturvallisuutta voi usein lisätä varsin pienillä muutoksilla.

Kansallinen vastuu lääkitysturvallisuuden valvonnasta on hajautunut. Usella vi-

Minua ilahduttaa, että Valo-ohjelma on otettu hyvin vastaan apteekeissa. Monessa apteekissa on jo nimetty lääkitysturvallisuuvastaava, alettu tehdä HaiPro-ilmoituksia ja ennen kaikkea alettu kehittää turvallisuuskulttuuria.

Hyvä turvallisuuskulttuuri tarkoittaa ilmapiiriä, jossa vaaratapahtumasta voi raportoida pelkäämättä syyllistämistä. Vaaratapahtumat tekevät riskipaikat näkyviksi ja auttavat kehittämään toimintaa yhdessä siten, että riskit pienenevät. Apteekkarit ja proviisorit ovat avainasemassa apteekkien

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus

ASIAKAS- JA POTILASTURVALLISUUSKESKUS toimii Pohjanmaan hyvinvointialueen yhteydessä, ja sillä on toimipaikat Vaasassa ja Helsingissä. Keskus koordinoi asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämistä, suunnittelua, seurantaa ja arviointia. Se tuottaa toimintamalleja, uusia työkaluja ja suosituksia hyvinvointialueille, ammattilaisille, asiakkaille ja potilaille. Sen toimintaa ohjaa ja arvioi sosiaali- ja terveysministeriön asettama ohjausryhmä.

Vaasan sairaanhoitopiiri perusti keskuksen edeltäjän vuonna 2019, ja seuraavana vuonna se sai valtionavustuksen toiminnan käynnistämiseen. Tammikuussa 2021 valtioneuvosto vahvisti Vaasan sairaanoitopiirille asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisen kansallisen yhteensovittamisen tehtävät. Joulukuussa 2021 nimeksi muutettiin Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus. ¢

www.asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi

Odotan, että farmasian ammattilaisten arvo nähdään ja heistä tulee vakiintunut osa hyvinvointialueiden moniammatillisia tiimejä

kautta maan.

Marianne Kuusisto kokee olevansa työssään näköalapaikalla oppimassa uutta ja seuraamassa lääkitysturvallisuuden kehittymistä ja hyvinvointialueiden rakentumista. Työn suola ovat mahtavat kollegat ja yhteistyökumppanit.

Kolme työkalua lääkitysturvallisuuden edistämiseen

Lääkitysturvallisuuskoordinaattori Marianne Kuusisto totesi Proviisoripäivän aloittaneessa esityksessään, että lääkitysturvallisuuden edistämiseksi Suomessa on tehty paljon hienoa työtä. Paljon on silti vielä tehtävissäkin.

Lääkitysturvallisuus lyhyesti

LÄÄKITYSTURVALLISUUS TARKOITTAA sitä, että lääkehoito toteutetaan turvallisesti ja asianmukaisesti niin, ettei potilasta tai asiakasta vahingoittavia tapahtumia hoidossa sattuisi. Lääkitysturvallisuus on tärkeä osa potilasturvallisuutta yhdessä laitteiden ja hoidon turvallisuuden kanssa. Lääkitysturvallisuus on eri asia kuin lääketurvallisuus, joka tarkoittaa lääkkeen tai lääkevalmisteen turvallisuutta. ¢

Marianne Kuusisto avasi esityksellään Suomesta asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026 – Lääkitysturvallisuuden kansalliset toimintamallit Proviisoripäivän 2023 ensimmäinen session, jonka teemana oli Proviisori ja laadukas lääkitys.

Kuusisto aloitti esityksensä toteamalla, että lääkitysturvallisuuden kehittämiseksi Suomessa on tehty paljon hienoa työtä. Farmasian ammattilaisia on lisätty moniin lääkehoidon vaiheisiin varmistamaan lääkitysturvallisuutta. Myös toimintatapoja ja työkaluja on kehitetty lääkehoidon riskien pienentämiseksi ja vaaratapahtumien ehkäisemiseksi. Kehittämistyö on kuitenkin jäänyt melko paikalliseksi ja pääasiassa erikoissairaanhoitoa koskevaksi. Vastuu lääkitysturvallisuuden kansallisesta ohjauksesta on pirstaloitunut useille eri viranomaisille.

Tilanteen parantamiseksi hän esitteli kolme lääkitysturvallisuuden kehittämisen työkalua:

1ASIAKAS- JA

POTILASTURVALLISUUSSTRATEGIA

STM:n viime vuonna julkaisema asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma vuosiksi 2022–2026 ohjaa asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä lääkitysturvallisuuden edistämistä kansallisesti. Se auttaa järjestäjiä, tuottajia, henkilöstöä, potilaita ja asiakkaita sekä heidän läheisiään turvallisen ja laadukkaan hoidon ja hoivan toteuttamisessa. Strategian avulla edistetään osallisuutta, turvallisuutta vahvistavia toimia ja turvallisuuskulttuurin johtamista Suomessa. Sen kunnianhimoisena tavoitteena on, että Suomi olisi asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuoteen 2026 mennessä.

Strategian neljä kärkeä ovat Yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa, Hyvinvoivat ja osaavat ammattilaiset, Turvallisuus ensin kaikissa organisaatioissa ja Parannamme olemassa olevaa. Kärjet on paloiteltu kolmeen tavoitteeseen. Kärjen 4 alta löytyy tavoite 4.1: Lisäämme lääkehoidon turvallisuutta yhtei-

sillä toimintatavoilla. Kuusisto fasilitoi tähän tavoitteeseen tähtäävää toimintaa.

2TOIMENPIDEOHJELMA

Strategian toteuttamisen tueksi on laadittu toimenpideohjelma, josta löytyvät johtamiseen ja käytäntöön liittyvät konkreettiset tehtävät ja työkalut tavoitteiden saavuttamiseksi. Se sisältää myös mittareita ja indikaattoreita lääkitysturvallisuuden seurantaan.

– Suosittelen tutustumaan toimenpideohjelmaan, siellä on kaikille terveydenhuollon ammattilaisille tärkeää tietoa, Kuusisto kehottaa.

Toimenpideohjelma antaa eväät kehittämistyölle kaikilla palvelutasoilla, ja siinä on kuvattu myös yhteistyö, johon osallistuminen auttaa käyttämään voimavaroja tehokkaasti. Päävastuu strategian toimeenpanosta on palvelunjärjestäjillä, -tuottajilla ja -yksiköillä sekä sidosryhmillä, jotka toiminnallaan voivat edistää tavoitteita. Avohuollon apteekit ovat mukana esimerkiksi Suomen Apteekkariliiton valtakunnallisen apteekkien lääkitysturvallisuusohjelman, Valon, kautta.

3 KANSALLINEN KUVAUS TOIMINTAMALLEISTA

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen alaisuudessa toimiva kaikille avoin verkosto, Lääkitysturvallisuuden kehittämislinja, on laatimassa kuvausta lääkehoidon turvallisuutta edistävistä työkaluista ja toimintamalleista. Se tukee alueellista toimeenpanoa toiminta- ja työyksikkötasoilla. Kuvaus tarjoaa työkaluja valvontaan, lääkehoitosuunnitelmien laatimiseen, kliinisiin palveluihin ja osaamisen varmistamiseen. Kuvauksen sisältö on tulossa kommentoitavaksi kesällä.

– Haluan kannustaa kaikkia tulemaan mukaan Lääkitysturvallisuuden kehittämislinjan toimintaan varmistamaan lääkitysturvallisuuden toteutuminen Suomessa. Potilasja asiakasturvallisuus on kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten vastuulla ja haluan, että olemme mahdollisimman laajasti kaikki siinä työssä mukana, Kuusisto toteaa.

Lääkitysturvallisuutta varmistavat tehtävät

HYVINVOINTIALUE

• Turvallisuus on keskeinen osa palvelujen järjestämistä hyvinvointialueella.

• Lääkehoitosuunnitelmien asianmukaisuutta ja noudattamista valvotaan.

• Lääkitysturvallisuus huomioidaan strategiassa, toiminnan suunnittelussa, valvonnassa ja seurannassa.

• Monialaisuus ja moniammatillisuus, mukaan lukien farmasian asiantuntemus, varmistetaan hyvinvointialueen turvallisen lääkehoidon työryhmässä.

• Kliinisen farmasian resurssit kohdennetaan yksiköihin, jotka niistä eniten hyötyvät.

PALVELUYKSIKÖT

• Palveluyksiköt tunnistavat riskejä lääkehoidoissa.

• Riskit kuvataan lääkehoitosuunnitelmissa ja niiden välttämiseksi otetaan käyttöön ennakoivia riskienhallintakeinoja.

• Lääkehoidon vaaratapahtumia raportoidaan ja analysoidaan, ja niiden perusteella kehitetään toimintaa.

• Lääkehoidon arviointi toteutetaan tunnistetuille riskipotilaille säännöllisesti.

• Farmasian ammattilaisten osaamista hyödynnetään lääkehoidon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. ¢

TEKSTI TEEMU ALI-KOVERO

ja potilasturvallisuus

Tiedolla parempaa turvallisuusjohtamista

VALO-OHJELMAN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, erikoisproviisori Tiina Koskenkorva Suomen Apteekkariliitosta kertoi vaaratapahtumien raportoinnin käynnistymisestä apteekeissa ja siitä kertyvän tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista.

– Apteekki toimii tärkeänä suojauksena avohoidon lääkehoitoprosessissa. Turvallisuuden johtamisessa keskeistä on, että pystymme tunnistamaan riskejä, hän sanoi.

Tietojärjestelmä tukee turvallisuuskulttuuria

Proviisori Annika Häkkinen HUS Apteekista kertoi Proviisoripäivän esityksessään, miten toiminnanohjausjärjestelmä edistää lääkitysturvallisuutta.

HUS-alueella käyttöön otettu Apotti jakaa mielipiteitä, sillä sen myötä toiminta on muuttunut kokonaisvaltaisesti. Rakenteiseen tietoon perustuva järjestelmä kuitenkin mahdollistaa esimerkiksi päätöksentekoa helpottavan automaation sekä ohjaa ja nopeuttaa lääkkeen määräämistä. Tiedot näkyvät myös potilaalle selkeässä muodossa, ymmärrettävinä sanoina ja lauseina, Annika Häkkinen sanoi.

Apotin tuomia muutoksia ovat esimerkiksi ajantasaisen lääkitystiedon merkityksen korostuminen, lääkkeiden jakaminen ja käyttökuntoon saattaminen antoajankohdan mukaisesti sekä lääkkeen antokirjaaminen lääkkeen annon yhteydessä. Sekä potilas että lääke tunnistetaan mukana kulkevalla laitteella.

Sairaala-apteekin henkilökunnalle on tullut lisää tarkistamiseen liittyviä työnkulkuja. Järjestelmä nostaa tietyt riskitilanteet ja -lääkkeet farmaseuttiseen varmennukseen tai kliiniseen kaksoistarkistukseen HUS Apteekin määrittelemien kriteerien mukaisesti. Apotin avulla on myös mahdollista dokumentoida potilaskohtaisia interventioita sekä käytettyä työaikaa.

– Apotti tekee katkeamattomasta lääkehoitoprosessista ja sen seurannasta sujuvampaa, tarkempaa ja turvallisempaa. Inhimillisille virheille ja harkitsemattomille tulkinnoille jää vähemmän tilaa, Häkkinen sanoi.

Apotin myötä lääkkeiden anto- ja jakopoikkeamat ovat vähentyneet, mutta määräyspoikkeamat ovat lisääntyneet jonkin verran. ¢

RAUTAISTA OSAAMISTA. Apotti ei toimi itsenäisesti, vaan hoidon tueksi tarvitaan osaamista. Sitä löytyy HUS Apteekin alla toimivilta yli 400:lta farmasian ammattilaiselta. Yksi heidän keskeisistä ruohonjuuritason tehtävistään on tukea ja kouluttaa lääkehoitoon osallistuvia ammattilaisia osastoilla. Klinikkaproviisorit ja lääkitysturvallisuuden johtotehtävissä toimivat proviisorit tunnistavat lääkehoidon prosessien riskejä esimerkiksi HaiPro-ilmoitusten ja lääkitysturvallisuusauditointien kautta. Tietojärjestelmään liittyvät riskit käsitellään sovelluskehittäjien, tuotepäällikön ja Apotti-asiantuntijoiden kesken. ¢

Apteekeissa 2021–2022 käyttöön otettu HaiPro on tuonut uuden työkalun riskien tunnistamiseen sekä niihin varautumiseen ja niiden pienentämiseen. Lähes jokaiseen pääapteekkiin on nimetty lääkitysturvallisuusvastaava, ja jo 87 prosenttia apteekeista on tehnyt HaiPro-ilmoituksia.

– Hämeenlinnassa ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on tehty HaiPro-yhteistyötä reilun vuoden verran, ja apteekeista lähtevät ilmoitukset menevät suoraan kohdeorganisaation HaiPro-järjestelmään. Kokemukset ovat olleet todella positiivisia, Koskenkorva kertoi.

Vaaratapahtumatietoa voidaan hyödyntää oman toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä, mutta koottuna aineisto tuottaa tietoa myös alueellisesti ja koko maan tasolla. HaiPro-ilmoitusten avulla voidaan tunnistaa toistuvia tai vakavia tapahtumia ja riskejä, joista voidaan tiedottaa tarpeen mukaan ennaltaehkäisevästi. HaiPro-aineiston avulla tehdään näkyväksi apteekkien tekemää työtä. – Nyt voimme dokumentoida kaikkea sitä riskitietoa, mitä päivittäisessä työssä havaitaan, ja välittää sitä muille organisaatioille, Koskenkorva iloitsi.

Valo-ohjelman visiona on luoda alueellisia verkostoja, joissa esimerkiksi toisilta oppiminen, lääkehoitopolkujen suunnittelu ja muiden yhteisten toimintatapojen suunnittelu luovat myönteistä turvallisuuskulttuuria. Ohjelman seuraavana tavoitteena onkin kerätyn tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa ja johtamisessa.

Luennon lopuksi Koskenkorva esitteli viime vuonna julkaistun apteekkien lääkitysturvallisuuden osaamisen itsearviointimittariston. Sen avulla jokainen voi määrittää oman osaamistasonsa ja tunnistaa oppimistarpeita. Mittaristossa on oma osionsa myös apteekin johdolle ja lääkitysturvallisuusvastaaville. Se löytyy Valo-ohjelman sivustolta valo.apteekki.fi ¢

TEKSTI TEEMU ALI-KOVERO KUVA HARRI KYLLÖNEN/NORTHERN ART PHOTOS

Proviisoripäivän aamusessiossa luennoivat Annika Häkkinen, Tiina Koskenkorva, Marianne Kuusisto, Milka Lohtaja ja Kirsi Kaunisvesi-Pietarila.

Apteekkien ja hyvinvointialueen yhteistyö

Proviisori, lääkitysturvallisuusasiantuntija Kirsi Kaunisvesi-Pietarila Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelta, Keusotesta, kertoi Proviisoripäivän esityksessään, millaista lääkitysturvallisuustyötä hyvinvointialueella tehdään ja miten yhteistyötä alueen avoapteekkien kanssa on kehitetty.

Vuonna 2019 perustetulla Keusotella on paljon omaa farmasiatoimintaa. Organisaatiossa on oma Farmasian asiantuntijapalvelut -yksikkö, jota Kaunisvesi-Pietarila johtaa. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä HUS Apteekin kanssa.

Lääkitysturvallisuusasiat on kirjattu Keusoten laatu-, asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmaan, joka perustuu kansalliseen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiaan. Tehtävissä ja tavoitteissa korostuvat ennakoiva riskienhallintatyö, kliininen farmasia, lääkehoitokoulutukset ja sidosryhmäyhteistyö. Lääkelistojen ajantasaistamista ja lääkehoidon arviointeja tehdään yksiköissä jonkin verran. HaiPro-ilmoitukset ja sitä kautta nouseva tieto ovat tärkeitä toiminnan kehittämisen työkaluja.

- Keusoten farmaseutit tekevät lukumääräänsä nähden merkittävän osan alueen HaiPro-ilmoituksista, eli farmasian ammattilaisten rooli lääkitysturvallisuuden kehittämisessä on suuri, hän kertoi.

Lääkitysturvallisuus on olennainen osa Keusoten akuuttiosastojen, kotihoidon, vastaanottojen ja asumispalvelujen toimintaa. Käytännön työssä keskeisiä ovat turvallisuutta tukevat toimintamallit ja niiden kehittäminen. Toimintamallit saatetaan käytäntöön lääkehoitosuunnitelmien päivittämisen ja kouluttamisen avulla.

Keusoten ja alueen 18 apteekin yhteistyötä on kehitetty vähitellen. Esimerkiksi viime vuonna apteekit kutsuttiin kertomaan tekemistään HaiPro-ilmoituksista Keusoten henkilöstölle. Sitä kautta saatiin tietoa muun muassa lääkemääräyksiin liittyvistä poikkeamista, minkä myötä esimerkiksi sic-merkinnän käyttöön on kiinnitetty huomiota.

Kaunisvesi-Pietarilan mukaan Keusoten alueella apteekkien lääkitysturvallisuusvastaavat ovat verkostoituneet tiiviiksi ryhmäksi. Ryhmän kesken on helppo pitää yhteyttä, vaihtaa tietoa ja sopia turvallisuutta tukevista toimintamalleista.

- Pidämme yhteisiä kokouksia ja apteekkien edustajia kutsutaan mukaan myös Keusoten lääkitysturvallisuutta käsitteleviin kokouksiin, hän sanoi.

Tulevissa kokouksissa keskustelua herättänee asiakas- ja potilastietojärjestelmän vaihtuminen yhtenäiseksi koko hyvinvointialueella tänä vuonna. Sen myötä apteekeissa nousee varmasti esiin asioita, jotka antavat taas aiheen miettiä yhteisiä toimintatapoja. ¢

Lääkitysturvallisuusvastaavana apteekissa

JOHTAVA PROVIISORI ja lääkitysturvallisuusvastaava Milka Lohtaja Kaaren apteekista kertoi, mitä lääkitysturvallisuusvastaavan työnkuvaan kuuluu.

Apteekissa lääkitysturvallisuus tuo työnkuvaan uuden vastuualueen. Lääkitysturvallisuusvastaava vetää lääkitysturvallisuustiimiä, toimii yhdyshenkilönä sidosryhmille sekä kouluttautuu ja vie oppeja omaan työyhteisöön ja sen ulkopuolelle. HaiPro on tärkeä työkalu lääkitysturvallisuusvastaavalle.

Lääkitysturvallisuustiimissä olisi hyvä olla edustajia kaikista henkilöstöryhmistä. Tiimin kannattaa kokoontua vaikkapa vuosikellon mukaisesti ja toteuttaa yksi suunnitelma kerrallaan. Kannattaa edetä pala palalta ja delegoida tehtäviä eri henkilöille vastuualueittain.

- Mitä useampi työntekijä on mukana, sitä paremmin saadaan aktiivista havainnointia, kehitysideoita ja koko henkilökunta innostu-

maan lääkitysturvallisuudesta, Lohtaja sanoi.

Apteekkien lääkitysturvallisuuden osaamisen itsearviointimittaristo on hyvä työkalu tilanteen kartoittamiseksi. Se antaa johdolle tietoa henkilöstön koulutustarpeesta ja lähtökohdan toiminnan kehittämiselle. Toimintatapojen muutosten seurantaan kannattaa myös kiinnittää huomiota. Myöhemmässä vaiheessa lääkitysturvallisuutta voi kehittää esimerkiksi auditointien avulla.

Tärkeä lääkitysturvallisuusvastaavan ja apteekin johdon tehtävä on luoda ja vahvistaa turvallisuuskulttuuria. Sen pitäisi olla avointa ja syyllistämätöntä, sillä inhimillisiltä virheiltä ei voi koskaan täysin välttyä. Tarkoitus on oppia virheistä eikä etsiä syyllisiä.

- Kun virheet voi tuoda avoimesti esiin ja niistä keskustellaan hyvässä hengessä, työntekijät uskaltavat tuoda ilmi kehitysideoita, riskejä ja virheiden mahdollisuuksia. Näiden

Kirsi Kaunisvesi-Pietarila esitti Proviisoripäivän luennossaan hyviä vinkkejä hyvinvointialueen ja apteekkien yhteistyön aloittamiseen ja kehittämiseen.

TUTUSTU YHTEISTYÖKUMPPANIISI

On hyvä tietää, millaisen organisaation kanssa on tekemisissä ja millaisia sen tarjoamat palvelut ovat.

TEE YHTEYDENPITO HELPOKSI

Etsi vastinparisi ja sovi, miten ja millaisissa asioissa pidetään yhteyttä.

KOKOA RYHMÄ, KOORDINOI JA PRIORISOI

Olkaa aktiivisia keskenänne ja miettikää asioita, joita haluatte tuoda yhdessä esiin.

SÄÄNNÖLLISET KOKOUKSET

Kokoontuessamme apteekkien kanssa

2–3 kertaa vuodessa käsittelemme lääkitysturvallisuuden ohella muitakin yhteistyöasioita.

SOPIKAA KÄYTÄNNÖISTÄ

Seuraavan kokouksemme agendalla on muun muassa astmalääkkeiden lääkevaihtoon liittyvistä toimintatavoista sopiminen.

VARMISTA, ETTÄ TIETO KULKEE

Yksi suurimpia haasteita lääkitysturvallisuuden kehittämisen kannalta on tiedonkulku. ¢

avulla kehitetään toimintaa ja suojauksia, jotta samanlaisilta virheiltä voitaisiin välttyä, Lohtaja kertoi.

Virheen sattuessa tarkastellaan olosuhteita, toimintaympäristöä ja mahdollisia syy-seuraussuhteita, jotta toimintaa voidaan kehittää. Näin varmistetaan, että apteekin prosessit ovat turvallisia ja sen rooli lääkehoitopolun yhtenä suojauksena toteutuu hyvin. Lääkitysturvallisuustyö ei tule koskaan valmiiksi, vaan siihen tulee sitoutua ja sitä pitää tarkastella jatkuvasti.

Sidosryhmäyhteistyö on keskeinen osa lääkitysturvallisuusvastaavan toimenkuvaa. Hyvinvointialueiden sote-apteekkarit, farmasian ammattilaiset terveyskeskuksissa, lääkitysturvallisuuskoordinaattorit ja muut lääkitysturvallisuusvastaavat ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita. Lääkitysturvallisuusvastaavan yksi keskeinen tehtävä on parantaa tietoisuutta, luoda yhteisiä toimintamalleja ja tehdä apteekkien asiantuntijuutta näkyväksi moniammatillisen yhteistyön kautta. ¢

Onko ikä vain numero apteekissakin?

Tärkeimmät ikääntymiseen liittyvät muutokset eivät välttämättä näy ulospäin. Syksyn 2022

Farmasian Päivien Onko ikä vain numero apteekissakin? -sessiossa kolme asiantuntijaa lähestyi ikääntymisen tuomia muutoksia oman erikoisalansa näkökulmasta.

Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Risto Vataja käsitteli osiossaan muistisairauksien lääkehoitoa. Muistisairaudet ovat Vatajan mukaan suurin psykiatristen sairauksien ryhmä, vaikkei niitä varsinaisesti luokitellakaan psykiatrisiksi sairauksiksi. Ne voivat kuitenkin muuttaa sairastuneen käytöstä psykiatristen sairauksien tavoin.

Yleisimpiä muistisairauksia ovat Alzheimerin tauti, verenkiertosairauksien aiheuttamat muistisairaudet, Lewyn kappale -taudin muistisairaudet, otsa-ohimolohkon degeneraatio ja Parkinsonin tautiin liittyvät muistisairaudet. Lisäksi aivovammat, vakavat infektiot ja niiden jälkitilat, runsas päihteiden käyttö ja aineenvaihduntasairaudet voivat edesauttaa muistisairauden puhkeamista.

HOITO HIDASTAA ETENEMISTÄ

Muistisairauksia hoidetaan asetyylikoliiniesteraasin estäjillä eli AKE-estäjillä, joita ovat donepetsiili, rivastigmiini ja galantamiini sekä memantiinilla, joka on antiglutamaatti. Parantavaa hoitoa ei ole. Lääke- ja lääkkeettömällä hoidolla voidaan kuitenkin hidastaa muistisairauden etenemistä ja säilyttää potilaan toimintakykyä sekä helpottaa neuropsykiatrista hoitoa. Vatajan mukaan muistisairaan lääkehoidossa ei tule pitää yli kolmen viikon hoitotaukoja, jottei saavutettua hyötyä menetetä palautumattomasti.

Ensilinjan lääkkeitä ovat AKE-estäjät, joita voidaan vaihdella keskenään, jos yhdestä AKE-estäjästä ei saada tavoiteltua vastetta tai lääke aiheuttaa käyttäjälleen haittavaikutuksia. AKE-estäjän kanssa voi käyttää memantiinia, jos hoitovaste heikkenee tai sitä ei saavuteta pelkällä AKE-estäjällä.

Memantiinia voidaan käyttää myös ainoana muistisairauden lääkkeenä, jos AKE-estäjät ovat vasta-aiheisia.

AKE-estäjiä ei tule käyttää, jos potilaalla on tuore mahahaava tai alle puoli vuotta sit-

Elintapoja koskeva ohjaus lääkkeen

toimituksen yhteydessä

tukee lääkehoitojen onnistumista.

ehkäistä muistisairauden puhkeamista.

ten tehty suolistoleikkaus, sairas sinus -oireyhtymä ilman tahdistinta tai potilas on yliherkkä valmisteelle. Näitä lääkkeitä ei myöskään suositella, jos potilaalla on vaikea astma tai keuhkoahtaumatauti, munuaisten tai maksan vaikea vajaatoiminta, tuore sydäninfarkti tai jos potilaan antikolinerginen lääkekuorma on jo merkittävä.

Donepetsiilitabletit annostellaan pääsääntöisesti aamuisin ruokailun jälkeen. Rivastigmiinia taasen käytetään nykyisin lähinnä vain laastarivalmisteina maha-suolikanavan haittojen vuoksi.

Memantiinin käytön ehdottomana vasta-aiheena on vain yliherkkyys valmisteelle. Käyttöä tulee kuitenkin tarkkaan harkita, jos potilaalla on vaikea munuaisten vajaatoiminta tai hän käyttää amantadiinia, ketamiinia tai itsehoitolääkkeenä saatavaa dekstrometorfaania.

KOHTI TERVEITÄ ELINTAPOJA

Oli mielenkiintoista kuulla, että AKE-estäjiä käytetään off label -käytössä myös aivovammapotilailla kognition ja tarkkaavaisuuden parantamiseen. Apatiasta kärsiville

muistisairaille saatetaan kokeilla myös metyylifenidaattia. Lääkettä ei tule kuitenkaan käyttää, jos potilaalla on heikko sydän, koska sen tyypillinen haittavaikutus on verenpaineen kohoaminen.

Psykoosilääkkeitä ei tulisi aloittaa lieviin käytösoireisiin niiden keskushermostovaikutusten vuoksi. Suositelluimpia psykoosilääkkeitä muistisairaille ovat Vatasen mukaan aripipratsoli ja risperidoni. Uusi lääkeaine, breksipratsoli, on ollut lupaava psykoosilääke vähäisten neurologisten haittojen vuoksi.

Terveelliset elintavat eli kohtuullinen alkoholin käyttö, liikunta, uni ja monipuolinen, terveellinen ruokavalio tukevat aivoterveyttä ja voivat viivästyttää tai jopa ehkäistä Alzheimerin taudin puhkeamista. Lievässä ja keskivaikeassa muistisairaudessa voi ennen lääkitystä ja lääkehoidon tukihoitona käyttää ravintolisäjuomia, joilla on tutkimusten mukaan havaittu pientä positiivista vaikutusta muistisairauden etenemisen hidastamisessa. Elintapoja koskeva ohjaus lääkkeen toimituksen yhteydessä tukee lääkehoitojen onnistumista.

MUNUAISTEN IKÄ RATKAISEE

Geriatrian emeritusprofessori Timo Strandberg piti käytännönläheisen luennon aiheenaan Tunnista vaaranpaikat – lääkehaitat iäkkäillä. Strandberg on palkittu Pohjolan lääketieteen palkinnolla uraauurtavasta työstään geriatrian ja vanhuustutkimuksen hyväksi.

Strandbeg korosti iäkkäiden olevan heterogeeninen ihmisjoukko. Yksi 80-vuotias pitää huolta itsestään ja kodistaan, harrastaa ja tapaa ystäviään, kun taas toinen 80-vuotias voi olla kokonaan toisten avun varassa. Ikä ei ole iäkkään henkilön lääkehoidon määrittämisessä merkityksellistä, sillä lääkehoidossa ihminen on yhtä vanha kuin hänen munuaisensa, verenkiertoelimistönsä ja aivonsa ovat.

TUNNISTATKO NÄMÄ HAITAT?

Hauraat henkilöt ovat muita alttiimpia lääkitysten haittavaikutuksille, erityisesti keskushermostohaitoille. Gerasteniasta eli haurausraihnausoireyhtymästä on kyse, kun terveydentila on heikko ilman diagnosoitua sairautta. Fimean ylläpitämä Lääke75+-tietokanta toimii tukena iäkkäille sopivan lääkityksen valinnassa. Iän myötä hoidetaan usein useampia perussairauksia ja sairauksien lukumäärän kasvaessa myös lääkitysten määrä lisääntyy. Monilääkityillä henkilöillä on suurempi lääkityshaittojen riski yhteisvaikutusten vuoksi.

Serotoniinisyndrooma on hyvin tunnettu, mutta vakavana harvinainen lääkehaitta. Emeritusprofessori piti antikolinergistä kuormaa suurempana riskinä, sillä jopa yli puolella iäkkäillä yleisesti käytettä-

Iäkkään lääkehoidon onnistumisen turvaaminen

• Käy säännöllisesti lääkärin vastaanotolla.

• Pyydä lääkehoitosuunnitelman ja oman hoidon kirjaamista hoito- ja palvelusuunnitelmaan.

• Pyydä lääkityksen tarpeen arviointia vuosittain omalta lääkäriltä tai apteekista.

• Pidä aina ajantasainen lääkityslista mukana, jossa on myös käyttämäsi ilman reseptiä saatavat lääkkeet ja ravintolisät.

• Uusi reseptit ajoissa katkeamattoman lääkehoidon turvaamiseksi ¢

vistä lääkkeistä on antikolinergistä vaikutusta. Yksittäistä lääkettä ei kuitenkaan pidä jättää käyttämättä sen antikolinergisen vaikutuksen vuoksi, vaan tärkeämpää on kokonaisantikolinerginen kuorma.

Strandberg nosti esiin lääkeparkinsonismin, koska se on yleinen ja sen erotusdiagnostiikka on hankala. Lääkeparkinsonis-

Lääkehoidossa ihminen on yhtä vanha kuin hänen munuaisensa, verenkiertoelimistönsä ja aivonsa ovat.

Terveelliset elintavat tukevat aivoterveyttä ja voivat viivästyttää tai jopa

mia aiheuttavat tyypillisesti vanhan polven psykoosilääkkeet, mutta sen voivat saada aikaan myös uudemmat psykoosilääkkeet ja esimerkiksi yleisesti käytetty pahoinvointilääke metoklopramidi.

Lääkeparkinsonismi on kliininen oireyhtymä, johon liittyy liikkeiden hitautta, lihasjäykkyyttä ja lepovapinaa. Sen tunnistaminen ja hoitaminen on tärkeää, koska se voi viedä ikäihmisen kävelyvaikeuksien ja kaatumisten kautta hoivakotiin. Strandbergin mielestä apteekeissa voitaisiin hyvin tunnistaa lääkeparkinsonismin haitoista kärsiviä asiakkaita ja ohjata heidät lääkärin vastaanotolle.

MYÖS ALILÄÄKITYS TUO HAITTOJA

Haitallisten yhteisvaikutusten lisäksi iäkkäiden lääkehoidon ongelmana voi olla alilääkitys. Tyypillisimmin iäkkäillä alilääkitään kardiovaskulaarisairauksia, kipua, Alzheimerin tautia ja osteoporoosia. Myös määrättyjen lääkkeiden käyttämättömyys voi tuoda lääkityshaittoja, kun toivottua hoitovastetta ei saada. Apteekeissa voidaan tukea iäkkäiden lääkehoidon toteutumista kannustamalla erityisesti preventiivisten lääkkeiden käyttöön, jotta haittatapahtumilta voitaisiin välttyä.

Ennaltaehkäisevä hoito on yleensä kustannustehokkainta. Iäkkäille ei tulisi ilman

perustelua syytä määrätä heille sopimattomia lääkkeitä. Hoidossa tulee ottaa huomioon lääkkeiden lisäksi liikunta, ruokailu, uni ja sosiaaliset suhteet.

UNI MUUTTUU IKÄÄNTYESSÄ

Neurologian ylilääkäri Juha Puustinen käsitteli omassa osiossaan iäkkäiden unta. Unilääkkeiden käyttö iäkkäillä on edelleen yleistä, vaikka niiden pitkäaikaisen käytön haitat on laajasti tiedostettu. Yleensä unilääkkeillä hoidetaan vain oiretta, ei univaikeuden syytä.

Unihäiriöiden

unihäiriö, joka haittaa arjesta selviytymistä, vai onko uni vain muuttunut totutusta.

HOIDETTAVAT SYYT ESIIN

Varsinaisten unihäiriöiden taustalla on yleensä jokin syy, jota hoitamalla unihäiriötä voidaan hoitaa tai lieventää. Unta voivat häiritä niin kipu, uniapnea, virtsanpidätysvaikeudet, refluksitauti kuin levottomat jalatkin. Myös sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, masennus, kilpirauhasen toimintahäiriöt, muistisairaudet ja syöpä voivat oireillaan häiritä yöunia.

Puustinen kehotti kiinnittämään huomiota myös unihygieniaan. Onko nukkumisympäristö levollinen ja mahdollistaako sänky nukkumisen? Voihan olla myös niin, että vieruskaveri häiritsee yöunta. Tämä voi korostua omaishoitajilla, jotka seuraavat hoidettavansa toimia myös yöaikaan. Levollisen yöunen takaamiseksi kannattaa myös harjoittaa riittävää päiväaikaista aktiivisuutta.

LÄÄKEHOITOA RAJATUSTI

Tarvitsemme unta sekä fyysisen levon vuoksi että aivoterveyden takia. Unen aikana aivoissa tapahtuu muistiin ja oppimiseen liittyvää plastista hermosoluyhteyksien muovautumista sekä aivojen aineenvaihdunnan ja immunologisen tasapainon säätelyä.

Ikääntyessä unen luonne muuttuu. Unirytmi siirtyy varhaisemmaksi, uni on pinnallisempaa, yöllisiä heräämisiä tulee enemmän ja yöajan unen kesto vähenee. Ennen unilääkkeen aloittamista tulee siis miettiä, onko iäkkäällä kyseessä

Mitä sitten, jos unihäiriöitä ei pystytä ratkomaan edellä esitettyjen keinojen avulla? Unihäiriöitä hoidetaan nukahtamislääkkeillä lyhytaikaisesti. Lääkehoito tulisi rajata 1—4 viikon mittaiseksi jaksoksi. Unilääkkeiksi iäkkäille soveltuvat keskipitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit, kuten tematsepaami, tsopikloni tai oksatsepaami, joka on unettomuuden Käypä hoito -suosituksen mukaisesti iäkkäille soveltuvin unilääke.

Pidempiaikaisessa käytössä iäkkäille voi käyttää melatoniinia, jota Puustisen mukaan tulisi käyttää riittävän isolla, 3–6 milligramman, joskus jopa 9 milligramman annoksella. Myös pieniannoksista doksepiinia tai mirtatsapiinia voi tarvittaessa käyttää pidempiaikaisesti. Mirtatsapiinin käytössä tulee kuitenkin huomioida sen herkästi verenpainetta alentava vaikutus, jotta turhilta kaatumisilta voidaan välttyä.

Pidempään jatkunut nukahtamislääkkeiden käyttö voi johtaa muun muassa päiväväsymykseen. Päiväväsymyksen vuoksi voi ottaa päiväunet, mutta yli puolta tuntia pidemmät päiväunet taasen helposti syövät yöunta. Tällöin voi ajautua kierteeseen, jossa yölle ei riitä unta ja sen vuoksi henkilö kokee tarvitsevansa unilääkettä.

Ikääntyessä unirytmi siirtyy varhaisemmaksi ja yöajan unen kesto vähenee.

Puustisen mukaan pitkäaikaisen unilääkityksen purku on hankalaa. Vain noin kolmannes käyttäjistä onnistuu vieroituksessa, kolmannes vähentää käyttöä ja kolmannes ei pysty lopettamaan, vaikka haluaisikin. Jatkuvaa unilääkkeiden käyttöä ei suositella missään ikäryhmässä. Apteekeissa farmasian ammattilaiset voivat tukea unilääkkeiden oikeaa käyttöä ja kertoa lääkkeettömistä vaihtoehdoista univaikeuksien selättämiseksi. ¢

taustalla on yleensä jokin syy, jota hoitamalla unihäiriötä voidaan hoitaa tai lieventää.

OmaKannan terveystiedoista toivotaan kattavampia

Proviisori Maria Sääskilahti tarkasteli väitöstutkimuksessaan OmaKannan käyttöä ja käytettävyyttä apteekkien reseptiasiakkaiden näkökulmasta. Palveluun oltiin pääosin tyytyväisiä ja sen tarjoamista terveystiedoista toivottiin kattavampia.

Maria Sääskilahden väitöskirja OmaKannan käyttö resepti- ja terveystietojen seurannassa - kyselytutkimus apteekkien reseptiasiakkaille tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella helmikuussa. Tutkimuksen aineisto kerättiin 18 apteekin asiakkailta kautta Suomen vuonna 2019.

Vastanneista valtaosa käytti OmaKantaa. Sen käytön todennäköisyyttä lisäsivät terveyttä koskevan tiedon etsiminen internetistä, internetin aktiivinen käyttö sekä säännöllisesti käytettävien reseptilääkkeiden kasvava määrä. Käyttäjät olivat pääosin tyytyväisiä palveluun. Omakanta koettiin pääosin helppokäyttöisenä ja sen kautta näkyvät tiedot ymmärrettävinä.

OmaKantaa käytettiin eniten omien resepti- ja terveystietojen katseluun. Mahdollisuus katsella omia tietoja sekä lähettää reseptin uusimispyyntö koettiin palvelun keskeisimmiksi eduiksi.

Käyttäjien mukaan OmaKannan kautta tapahtuvaa tietojen seurantaa helpottaisi entisestään terveystietojen saaminen kattavammin palveluun, tietojen löytämisen ja palvelussa liikkumisen helpottaminen sekä uusien toimintojen lisääminen.

Keskeisimmät syyt olla käyttämättä OmaKantaa olivat tarpeen, käyttöön tarvittavien välineiden ja osaamisen puute. Ne, jotka eivät käyttäneet OmaKantaa, halusivat jatkossakin seurata resepti- ja terveystietojaan lääkärien tai terveyskeskusten ja apteekkien kautta.

LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Kun lääke ei pääse perille

PROVIISORI WILMA Kianderin artikkeliväitöskirja Is the door closed? In vitro studies on the pharmacokinetic effects of OATP1B1 gene-drug and drug-drug interactions tarkastettiin Helsingin yliopistossa tammikuussa. Aineita solujen sisään kuljettavan OATP1B1-proteiinin toiminta voi heikentyä tai jopa lakata perinnöllisten pistemutaatioiden tai lääkeyhteisvaikutuksen vuoksi. Tämän on havaittu nostavan esimerkiksi rosuvastatiinin pitoisuuksia plasmassa.

Kiander havaitsi tutkimuksessaan, että myös harvinaiset variantit voivat heikentää OATP1B1-kuljetinproteiinin toimintaa merkittävästi, ja tämä saattaa johtaa systeemisen altistuksen lisääntymiseen. Haittavaikutusten välttämiseksi ja hoitomyöntyvyyden parantamiseksi näiden varianttien kantajat voisivat hyötyä yksilöllistetystä rosuvastatiiniannoksesta.

Lisäksi tikagrelorin ja korkea-annoksisen rosuvastatiinin yhteiskäyttöä kannattaa välttää haittavaikutusten riskin pienentämiseksi. ¢ LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

Biosimilaarien lääkevaihto tuo uusia tehtäviä apteekeille

PROVIISORI HANNA Tolosen artikkeliväitöskirja Potential of automatic substitution of biologics to enhance rational use of medicines in Finland tarkastettiin helmikuussa Helsingin yliopistossa.

Lääkevaihdon eduiksi tunnistettiin haastatteluissa kustannussäästöt, saatavuus useammalle potilaalle ja hoidon jatkuvuuden varmistaminen. Riskeinä pidettiin muun muassa kahden tuotteen samanaikaista käyttöä, sitä, ettei potilas pääse ongelmien ilmetessä terveydenhuoltoon ja sitä, ettei potilas saa lääkevaihtoon liittyvää neuvontaa apteekista tai tukimateriaali on ristiriitaista.

Biosimilaarien lääkevaihto tuo uusia tehtäviä erityisesti avoapteekkien proviisoreille ja farmaseuteille, jotka toteuttavat lääkevaihdon ja potilaiden neuvonnan. ¢ LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

Tutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan ne, jotka eivät käytä Omakantaa, ja toimittamaan tiedot heille paperilla.

Matkakuumetta? Neljä kuukautta Brisbaneen

Sara Rosenberg tutustui viime syksynä Espanjan

Sevillassa järjestetyssä

Farmasian maailmanjärjestön

kongressissa FIP Community

Pharmacy Sectionin ja Pharmabridgen toimintaan.

Tämän vuoden FIP-kongressi pidetään Australian Brisbanessa 24.–28. syyskuuta.

Kiinnostaako sinua farmasian professiota edistävä hallitustyö kansainvälisellä areenalla tai oletko jopa jo harkinnut lähteväsi siihen mukaan?

Vinkkejä tällaiseen tehtävään pääsystä sekä tietoa sen sisällöstä ja hyödyistä antoi meille Sevillan kongressin yhteydessä FIPin Community Pharmacy Sectionin (CPS) varapuheenjohtaja, apteekkari Sari Westermarck. Varapuheenjohtajuuden lisäksi hän on CPS:n strategiatyöryhmän vetäjä.

Sari näkee kansainvälisen työn FIPin organisaatiossa hedelmällisenä henkilökohtaisena oppimispolkuna. Hän on päässyt sen kautta verkostoitumaan ammatillisesti oman maan rajojen ulkopuolella ja oppinut tuntemaan erittäin päteviä farmasian ammattilaisia useasta eri maasta. Tämän myötä hänen oma farmaseuttinen osaamisensa on kehittynyt edelleen. Lisäksi työ on parantanut hänen esiintymistaitoaan. Myös kielitaito on säilynyt hyvänä muun muassa kansainvälisten webinaarien ansiosta.

FARMASEUTTISEN TYÖN ARVO ESIIN

Sarin mukaan CPS:n ydintehtävä on vahvistaa avoapteekkien asemaa yhteiskunnassa ja osana terveydenhuoltoa. Järjestön työtä ohjaavat vuonna 2020 julkaistu yhteinen visio ja strategiat, jotka on julkaistu FIPin verkkosivuilla. Sari nostaa järjestölle tärkeistä teemoista esiin farmaseuttisen työn arvon, apteekkien tarjoamat palvelut ja digitalisaation. Myös nuorten motivoiminen pysymään alalla on ajankohtainen teema.

Työ CPS:n hallituksessa on lisännyt entisestään Sarin arvostusta Suomen terveydenhuoltoa kohtaan sekä avartanut hänen ymmärrystään avoapteekkien tekemästä työstä ja roolista yhteiskunnassa. Suomalainen apteekkien lääkitysturvallisuusohjelma Valo on

Brisbanejoen rannalla sijaitseva Brisbane on Queenslandin osavaltion pääkaupunki ja Australian kolmanneksi suurin kaupunki.

hänen mielestään esimerkillinen innovaatio myös CPS:n vision ja strategian näkökulmasta.

AHKERIA

IHMISIÄ JA OIKEA ASENNE

FIPin organisaatiossa on useita toimikuntia ja työryhmiä, joihin kansainvälisestä työstä kiinnostuneet voivat hakeutua niin sanotuksi tarkkailijaksi (observer). Esimerkiksi uransa alkuvaiheessa oleville farmasian ammattilaisille on oma fooruminsa, FIP Young Pharmacists Group (YPG).

Varsinaiset CPS:n hallituspaikat ovat tiukan hakuprosessin takana. Sari kertoo omasta valinnastaan, että kolmen minuutin esityksen jälkeen hän oli toisen hakijan kanssa samoilla pisteillä. Sarin hyväksi luettiin tässä tilanteessa, että hän on väitellyt ja apteekin omistaja. Hän korostaa, että kyseessä on

vapaaehtoisjärjestö, johon halutaan oikean asenteen omaavia, ahkeria ihmisiä.

Itse FIP-kongressista keskusteltaessa Sari kertoo osallistuneensa kuuteen kongressiin, mutta vain yhteen ennen ensimmäistä FIPin hallituspestiään. Sevillan kongressin tärkeimpänä asiana hän näkee sen, että saa tavata ihmisiä taas usean vuoden etäyhteyksien jälkeen.

CPS:n hallitus kokousti jo ennen kongressia esimerkiksi postereiden arvioinnin tiimoilta, ja itse kongressin aikana hallituksella on kaksi kokousta. Sari kertoo, että näiden kokousten yhteydessä suunnitellaan seuraavaksi Suomessa pidettävä Mid Year Meeting. Lopuksi Sari toivottaa kaikki Proviisoriyhdistyksen jäsenet lämpimästi tervetulleiksi Brisbaneen! ¢

edistää tietojen vaihtoa

FARMASIAN ALAN Pharmabridge-vaihto-ohjelma on FIPin tukema vapaaehtoinen hanke, jolla pyritään vahvistamaan apteekkipalveluja ja -koulutusta matalan tulotason ja nousevan talouden maissa. Se on osa FIP Board of Pharmacy Practicea ja toimii yhdessä FIPin jaostojen kanssa sekä täydentää FIPEd:tä, jonka tehtävänä on koota yhteen FIPin koulutustoiminta. Pharmabridgen perusti vuonna 1999 sveitsiläinen Agatha Wehrli Vaihto-ohjelma edistää tietojen, resurssien ja kokemusten vaihtoa apteekkien sekä farmasian alan tutkijoiden ja kouluttajien välillä kautta maailman. Sen tavoitteena on saavuttaa parempia apteekkipalveluita, parempaa potilashoitoa sekä yhteisön terveyttä.

Sevillan FIP-kongressin aikana tarjoutui hieno mahdollisuus kuulla kokemuksia vaihto-ohjelmasta

Pharmabridgen nykyisen johtavan koordinaattorin, Eeva Teräsalmen, luotsaamassa istunnossa. Vaihto-ohjelma on mahdollistanut muun muassa nepalilaisen farmasian ammattilaisen tutustumisen suomalaiseen apteekkityöhön ja antanut hänelle työkaluja oman maansa apteekkipalvelujen edistämiseen.

Istunnon lopuksi osallistujat jaettiin pienryhmiin, joissa keskusteltiin vaihto-ohjelman tarpeista ja kehitysideoista. Pharmabridgen väki odotti innolla, että pääsisi aloittamaan vaihto-ohjelman kunnolla uudelleen koronapandemian jälkeen. Suunnitelmissa on myös kehittää etämentorointia ja -valmennusta sekä virtuaalista materiaalinvaihtoa täydentämään kirjalahjoituksia.

Halutessasi voit ilmoittautua mukaan ohjelmaan tai tehdä lahjoituksia Pharmabridgen työn tukemiseksi FIP Foundationin verkkosivuilla. ¢

www.fipfoundation.org/pharmabridge/

CPS:n entisiä ja nykyisiä hallituksen jäseniä Sevillassa: Leonila Ocampo, Jaime Acosta Gomez, Leticia Caligaris, Jorge Schlottke, Sari Westermarck, Daragh Connolly, Manjiri Gharat, Sarah Dineen-Griffin, Sham Moodley, Lars-Åke Söderlund ja Warren Meek.

Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja.

*RELA Salmiakki-lakritsi sisältää C-vitamiinia, joka edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.

Jäsen- ja koulutussivut

Näillä sivuilla kerromme, ketkä saivat tämän vuoden opintopalkinnot ja apurahat. Esittelemme myös Vuoden Proviisorikollegan. Yhteistyökumppanimme Vermanin Digital Marketing Manager antaa vinkit apteekin sisältömarkkinointiin.

Muista!

KEVÄTKOKOUS

lauantai 27.5.

TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA perjantai–lauantai 1.–2.9. Proviisoriyhdistys Orionin vieraana Tuohilammella. Tule viettämään mukavaa viikonloppua yhteisten keskustelujen ja ulkoilun merkeissä kollegoita tavaten!

TALOUSKIERTUE syyskuu, Lahti.

LINKEDIN/CV-PAJA

keskiviikko 27.9. pääkaupunkiseutu. ProMentee-ryhmä järjestää yhteistyössä Farmanian kanssa työpajan CV/LinkedIn-taidoista.

JOKA PROVIISORIN AJANKOHTAISSEMINAARI perjantai 6.10. Helsinki. Syksyn suuri koulutustapahtumamme!

AJANKOHTAISET TIEDOT TAPAHTUMISTA verkkosivuillamme. Seuraa meitä myös somessa!

KOULUTTAUDU VERKOSSA SILLOIN, KUN SINULLE SOPII

Jäsenintra OmaProssa on tarjolla yli 70 verkkokoulutusta jäsenillemme. Tarjolla on koulutusta ja valmennusta muun muassa johtamistaidoista ja valmentavasta johtamisesta. Tutustu tarjontaan jo tänään ja kouluttaudu, kun se sinulle sopii.

Opintopalkinnot ja apurahat jaettu

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS on jakanut vuoden 2023 opintopalkinnot ja apurahat.

Yhdistys palkitsee vuosittain kaksi aktiivista ja opinnoissa menestynyttä opiskelijaa opintopalkinnolla, jonka suuruus on 200 €. Opintopalkinnolla Proviisoriyhdistys haluaa kiittää proviisoriopiskelijoita aktiivisesta osallistumisesta järjestötoimintaan sekä panoksesta farmasian alan tutkimuksen edistämiseen. Opintopalkintojen saajista päättää yhdistyksen hallitus opiskelijavaliokunnan esityksen perusteella.

Opintopalkinnon saivat tänä vuonna

Hanna Lindstedt ja Jenni Panula

Proviisoriyhdistyksen apurahaa haki tänä vuonna yhdeksän proviisoria ja yksi proviisoriopiskelija. Hakemukset olivat laadukkaita ja kaikille hakijoille myönnettiin apurahaa, yhteensä 3000 €. Apurahan jakamisesta päätti yhdistyksen hallitus apurahatoimikunnan esityksen perusteella. Apurahan saivat Elena Rinnasto, Laura Suominen, Wilma Kiander, Eva Ramsay, Sini Eskola, Laura Piispanen, Jenni Sainio, Elias Kukkola, Jerry Ryhänen ja Sanna Mykkänen Apurahan ja opintopalkinnon saajat julkistettiin Proviisoripäivässä 25.3. ¢

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA VASTAAVAT

Teemu Ali-Kovero, Martta Huttu, ja Eija Vartiainen: toimisto@proviisoriyhdistys.net tai etunimi.sukunimi@proviisoriyhdistys.net

p. (09) 177 771 arkisin 10–16

TEKSTI MARTTA HUTTU KUVA HARRI KYLLÖNEN/NORTHERN ART PHOTOS

Hanna Lindstedt ja Jenni Panula saivat Proviisoriyhdistyksen opintopalkinnot, jotka julkistettiin Proviisoripäivässä.

Mika Wallin on Vuoden Proviisorikollega

Proviisoriyhdistys muistaa vuosittain Vuoden

Proviisorikollega -tunnustuksella kollegiaalista proviisoria, joka on esimerkillinen ammattikuntamme edustaja ja edistää työyhteisön hyvinvointia. Proviisorikollega 2023 on Kauhavan Ykkösapteekin apteekkari Mika Wallin.

MITEN KOMMENTOIT VALINTAA?

Ihan mieletön kunnia ja yllätys. Olen yrittänyt edistää alaa ja apteekkityön arvostusta jo pidemmän aikaa ja on mahtavaa, että pitkäjänteisestä työstä tulee tällainen palkinto.

MILLAINEN PROVIISORI OLET?

Olen käytännönläheinen persoona niin vapaa-ajalla kuin työssäkin. Yritän pitää fokuksen isoissa linjoissa ja keskittää energian ja ajan käytännönläheisiin kehityskohteisiin. Haluan olla myös helposti lähestyttävä asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja työkavereiden keskuudessa.

MILLAINEN TYÖYHTEISÖSI ON?

Työskentelen pienessä kivijalka-apteekissa, jossa aloitin apteekkarinurani helmikuussa 2022. Työyhteisö on tiivis – johtuen myös pienestä, 65 neliön liiketilasta – ja lämminhenkinen. Olen ylpeä siitä, kuinka kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Tärkeimmät tavoitteeni apteekkarina ovat hyvä työilmapiiri ja onnistunut asiakaspalvelu, ja molemmissa ollaan hienosti onnistuttu.

MITÄ AJATTELET JOHTAJUUDESTA?

Hyvä johtajuus on suunnan näyttämistä ja tekemisen mahdollistamista. Johtamisella mää-

ritetään tavoitteet selkeästi ja ohjataan laivaa oikeaan suuntaan. Samalla pidetään homma myös hyväntuulisena ja rentona niin, että kaikki saavat mahdollisuuden onnistua.

MITÄ KOLLEGIAALISUUS MERKITSEE?

Kollegiaalisuus on sitä, että ollaan hyviä kollegoja toisillemme emmekä mollaa toisiamme asiakkaille. Ulotan kollegiaalisuuden myös muihin terveydenhuollon ammattiryhmiin.

MITEN VERKOSTOIDUT?

Olen verkostoitunut erityisesti sosiaalisen median kanavien (LinkedIn, Twitter, Facebook) kautta alan sisällä ja myös muiden alojen toimijoiden kanssa. Lisäksi käyn paljon tapahtumissa, joissa pääsee tapaamaan muita toimijoita ja verkostoitumaan.

MILLAISIA TAVOITTEITA SINULLA ON?

Tavoitteenani on kehittää omaa apteekkiani ja alaa yleisesti. Apteekin kehittäminen onnistuu parhaiten viemällä työskentelytapoja jatkuvasti eteenpäin yhdessä työyhteisön kanssa. Alaa haluan edistää tuomalla apteekkien tärkeää työtä näkyvämmin esiin perinteisen median ja sosiaalisen median kautta. Lisäksi haluan tuoda apteekit tiiviimmin osaksi muuta terveydenhuoltoa.

MITEN URASI ON EDENNYT?

Opiskeluaikana työskentelin Seinäjoen Keskus-Apteekissa ja Hakaniemen apteekissa teknisenä. Farmaseutiksi valmistumisen jälkeen pääsin Farentalle töihin. Näin noin 40 apteekkia ja niiden paljonkin toisistaan poikkeavat toimintatavat lähietäisyydeltä. Lisäksi pääsin kurkkaamaan vähän teollisuuden työtehtäviä ja sairaala-apteekin puolta.

Proviisoriopintojen loppusuoralla vaihdoin Seinäjoen Keskus-Apteekkiin, jossa vierähtikin koko proviisoriura, 13,5 vuotta. Sain mahtavasti vastuuta, ja monipuoliset työtehtävät kasvattivat ja opettivat todella paljon apteekin eri toiminnoista.

Lisäksi olen toiminut viime kuuden vuoden ajan AMK:ssa sivutoimisena farmakologian opettajana ja kouluttanut terveydenhuollon ammattilaisia sadoissa koulutuksissa.

MITEN VIETÄT VAPAA-AIKAA?

Olen pyrkinyt noudattamaan entisen työnantajani ohjetta, jonka mukaan vapaa-aikana relataan ja unohdetaan työt. Pääsen töiden jälkeen yleensä jouhevasti siirtymään suoraan Lego-leikkeihin. Myös padel, tennis ja juoksulenkkeily auttavat irrottautumaan. ¢

Mika Wallin pyrkii tuomaan apteekkien työtä näkyvämmin esiin perinteisen ja sosiaalisen median kautta.

TEKSTI MIKA WALLIN JA MAIJA RAUHA KUVA TIINA WALLIN

Kolme keinoa apteekin sisältömarkkinointiin

Sisältömarkkinointi on tehokas ja moderni tapa vastata tiedon tarpeeseen ja tuoda esiin apteekin osaamista. Hakukoneet pyrkivät nostamaan esiin hyödyllistä sisältöä misinformaation sijasta, mikä antaa apteekeille etulyöntiaseman sisällöntuottajina. Tommi Welling esittelee kolme tapaa tehdä sisältömarkkinointia apteekissa ja verkkoapteekissa.

1 PALVELE ASIAKASTA SISÄLLÖILLÄ

Kun asiakkaalla on kysyttävää, hänen ei enää tarvitse käydä lähimmässä apteekissa, vaan hän löytää vastauksen helposti verkosta hakukoneen avulla. Markkinoinnin kannalta parhaat paikat ovat Googlen hakutulosten etusivulla. Sinne voi päästä vastaamalla asiakkaan tarpeisiin ja tuottamalla hänelle arvokasta sisältöä verkkosivuille. Apteekkien kilpailuetuna onkin farmaseuttinen henkilöstö, joka tuntee tuotteet ja niiden vaikutukset, erot ja yhteensopivuudet.

Google ehdottaa automaattisesti suosituimpia aiheeseen liittyviä hakuja, kun kirjoitat avainsanan sen hakukenttään. Tätä voi käyttää apuna verkkosivujen sisällön suunnittelussa. Kun avainsana on esimerkiksi särkylääke, haetuimpia sanapareja ovat särkylääke kuumeeseen ja särkylääke lapselle. Artikkeli siitä, mikä särkylääke sopii kuumeeseen, voi nousta hakukoneessa esille, koska se vastaa usein esitettyyn kysymykseen. Linkkiä klikannut asiakas saattaa tutustua apteekkiin tai verkkoapteekin sivuihin laajemminkin ja alkaa seurata apteekkia somessa.

2APTEEKIN ARKI TUTUKSI

Verkossa on mahdollista sukeltaa pintaa syvemmälle lähiapteekin arkeen, mikä luo samaistuttavuutta. Apteekkari ja henkilöstö voivat esimerkiksi kertoa verkkosivujen blogissa itsestään ja ammatistaan. Myös tarinoita luetaan mielellään: mikä on apteekin syntytarina, mitä apteekin arkeen käytännössä kuuluu tai mitkä ovat yleisimmät kysymykset proviisorille tai farmaseutille?

Myös sosiaalisen median postaukset ovat hyvä tapa esitellä apteekin arkea. Facebookissa toimivat hyvin tarinallisemmat päivitykset ja siellä tavoittaa myös vanhemman kohderyhmän. Instagramissa visuaalisuus on pääosassa, ja TikTokissa apteekki tavoittaa nuorempaa kohderyhmää videoiden avulla. Niiden tekemisessä vain mielikuvitus on rajana.

3

VALMISTEVINKIT SOMESSA

Sosiaalisessa mediassa kilpaillaan huomiosta, joten sisällön on oltava asiakasta hyödyttävää tai viihdyttävää. Juuri tällaista relevanttia tietoa

valmisteista apteekista halutaan saada, ja somen avulla tavoitetaan laajempi yleisö kuin kasvotusten.

Päivityksessä voi kertoa esimerkiksi, miten valmistautua matkaa varten apteekin kautta, mitä valmisteita on saatavilla ärtyvän suolen oireyhtymän eri oireisiin tai mitä eroa kosteuttavilla ja avaavilla nenäsuihkeilla on. Mukaan voi lisätä tiedon alennuksesta tai asiakkaita aktivoivan tuotearvonnan. ¢

särkylääke kipulääke Laji�elu: Terminsärkylääkekiinnostavuus ▼

Kirjoittaja työskentelee Vermanilla Digital Marketing Managerina.

TEKSTI JA KUVAT TOMMI WELLING Googlen hakukenttä kertoo, mikä hakijoita kiinnostaa.

Google Trendsin avulla voi päästä ajankohtaisiin trendeihin kiinni: sieltä näkee ilmaiseksi, mitkä aiheet kiinnostavat juuri nyt ja millä alueilla.

Aliisa Purmonen

Proviisori Aliisa Purmonen, 25, asuu Rovaniemellä ja työskentelee Farmania

Oy:n kautta koko Lapin alueella.

Vastavalmistunut Aliisa viihtyy talvisin laskettelurinteessä ja ladulla, ja kesällä hänet voi löytää golfkentältä.

PAUKKUPAKKASET IHAN PARASTA

Luokittelen itseni vahvasti syys- ja talvi-ihmiseksi, joten Lapissa asuminen on ollut unelmieni täyttymys. Ruskan saapuminen antaa virtaa ja inspiraatiota, kun taas talven paukkupakkaset ja revontulet auttavat jaksamaan keväänkin ylitse. Tämä talvi alkaa olla jo ohi, mutta tuntuu, etten ole ehtinyt nauttia vielä tarpeeksi talven antimista. Neljä vuodenaikaa tarjoavaa ihanaa vaihtelua, ja pohjoisessa ne erottuvat todella hyvin.

ULKONA UPEISSA MAISEMISSA

Nuorempana kilpaurheilin, joten monipuolinen urheilu ja kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat edelleen minulle tärkeitä.

Talvella nautiskelen lasketellen Lapin hienossa luonnossa, ja välillä nostelen sisätiloissa rautaa. Kesäisin ulkoharrastuksena on golf. Siinäkin pääsee nauttimaan hienoista maisemista ja ulkoilmasta, ja kentällä voi bongailla myös poroja. Golfkärpänen puraisi puolisoni ansiosta, ja vietämme pelatessa samalla laatuaikaa yhdessä.

KANELIA AAMUSTA ALKAEN

Joka aamu kodissani tuoksuu kaneli, jota täytyy aina saada aamupalapuurossa. Ajoittain kanelia eksyy myös välipalarahkoihini ja jopa suodatinkahvin sekaan. Ruoanlaitto on lähellä sydäntäni, ja käytän paljon kanelia keittiössä esimerkiksi curryruoissa. Kanelin tuoksussa on kodin lämpöä, syksyisiä ja jouluisia tunnelmia sekä hieman juhlallisuuttakin. Sekään ei varmaan yllätä, että lempiherkkuihini kuuluvat ehdottomasti kanelipullat.

YHDISTYKSESTÄ UUSIA TUTTUJA

Proviisoriyhdistyksessä toimin koulutusvastaavana ja olen mukana opiskelijavaliokunnassa. Juuri siellä sain ensimmäiset kokemukseni yhdistystoiminnasta opiskeluaikoina. Pääsin järjestämään opiskelijatapahtumia ja sitä kautta tutustumaan alamme opiskelijoihin, ja nyt valmistumisen jälkeen olen jatkanut tapahtumien järjestämistä yhdistyksemme jäsenille. Parasta yhdistystoiminnassa onkin se, että pääsee verkostoitumaan ihmisten kanssa ja järjestämään ajankohtaisia ja hyödyllisiä tapahtumia.

LOMALLE RUSKAN AIKAAN

Kesälomakausi alkaa pian, suunnitelmani ovatkin jo valmiina. Alkukesästä kutsuu Rodoksen saari, jossa ohjelmassa ovat auringon alla loikoilun lisäksi historia- ja kulttuurikohteet. Koska kesä on työssäni kuumin sesonki, sijoitan loput kesälomista ruskan väriloiston aikaan. Tiedossa on patikointireissu läheisten ystävieni kanssa. ¢

TEKSTI ALIISA PURMONEN JA MAIJA RAUHA KUVAT ALIISA PURMONEN JA DREAMSTIME

Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2023

PUHEENJOHTAJA

SARA ROSENBERG

sara.rosenberg@proviisoriyhdistys.net proviisori, Laihian Orava Apteekki; tohtorikoulutettava, Åbo Akademi

VARSINAISET JÄSENET

EEVA LEHTOLA eevalj@gmail.com proviisori, Häijään apteekki

VARATALOUDENHOITAJA

VILLE-MATTI MÄKINEN vmmakinen@gmail.com käytettävyysasiantuntija, Oy Apotti Ab

2. VARAPUHEENJOHTAJA

HENRI SORMUNEN henri.sormunen@gmail.com

Stream Lead, Drug Product, FinVector Oy

ULKOASIANHOITAJA

TIINA TAPANILA tiina.tapanila@gmail.com

Clinical Trial Administrator, Optimapharm Nordic Oy

KRISTA MERRAS krista.merras@gmail.com Apteekinhoitaja, Yliopiston Apteekki Viikki

ANNA OJALA anna.ojala@fimnet.fi proviisori, Riihimäen Aurinko Apteekki

MARI VAARANKORPI marievaarankorpi@gmail.com proviisoriopiskelija

1. VARAPUHEENJOHTAJA, TALOUDENHOITAJA

HANNA YLÄ-RAUTIO hylarautio@gmail.com apteekinhoitaja, Yliopiston Apteekki Lahti

VARAJÄSENET

RIIKKA GRANQVIST riikka.granqvist@gmail.com proviisori, Hirvensalon apteekki

KOULUTUSVASTAAVA

ALIISA PURMONEN aliisa.purmonen@gmail.com

proviisori, Farmania Oy

LINNEA RAIMAS linnea.raimas@fimnet.fi

proviisori, Siltamäen apteekki

OUTI TUPALA outitupala@gmail.com

proviisori, Apteekki Primavera

KAISA HEIMALA kaisa.m.heimala@gmail.com

Liiketoimintajohtaja, lääke- ja terveysalan palvelut, Farmania Oy

PIIA-LEENA KORPI-HALKOLA korpihalkolapl@gmail.com

proviisori, Simonkylän uusi apteekki

OPISKELIJAVASTAAVA

JULIA NIEMI juliamaria.niemi@gmail.com

Proviisoriopiskelija

VIESTINTÄVASTAAVA

IDA PAVELA ida.pavela@gmail.com

Proviisoriopiskelija

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY

Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI (09) 177 771, toimisto@proviisoriyhdistys.net

TOIMINNANJOHTAJA TEEMU ALI-KOVERO

Proviisori-lehden päätoimittaja 050 339 8404, teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net

EDUNVALVONTA- JA VIESTINTÄPROVIISORI MARTTA HUTTU 040 129 0062, martta.huttu@proviisoriyhdistys.net

JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN

(09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net

Ratkaisuna ratiopharm

Laaja valikoima

masennuksen hoitoon