Proviisori 1/2023

Proviisorit osana hyvinvointialuetta

■ Erikoislääkäri ja proviisori Mari Kinnunen tietää, mitä annettavaa farmasian ammattilaisilla on hyvinvointialueilla

5

6

10

16

19

PÄÄKIRJOITUS PUHEENJOHTAJALTA

AJASSA

Alan uutiset lyhyesti.

HYVINVOINTIALUEET

Onko proviisorille paikkaa?

LUENNOLTA Kriisiajan lääkehuolto. Valon hetki.

FIP 2022 SEVILLA

PROVIISORIPÄIVÄ

Täydennetty ohjelma.

Posterinäyttelyn antia. 20

21

22

JÄSEN- JA KOULUTUSSIVUT Tapahtumat ja koulutukset.

AJANKOHTAISTA

Yhdistyksen henkilövalinnat. Jäsenmaksut.

UUSI

HYVINVOINTIALUEIDEN TOIMINNAN käynnistyessä farmasian ammattilaisilla on tuhannen taalan paikka näyttää, mitä osaamista he voivat tuoda terveydenhuollon organisaatioihin. Kysyimme Kainuun hyvinvointialueen toimialuejohtajalta Mari Kinnuselta, mistä narusta farmasian osaajien kannattaa vetää, jos tavoitteena on yhteistyö hyvinvointialueen kanssa. Kerromme myös, mitä asiasta keskusteltiin Farmasian Päivillä. ■

VAPAALLA

JULKAISIJA

ProviisoriViesti Oy

Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 Helsinki (09) 177 771, 050 339 8404 www.proviisoriyhdistys.net

TOIMITUS

Päätoimittaja ja ilmoitusmyynti Teemu Ali-Kovero teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net

050 339 8404

Toimitussihteeri Maija Rauha, OSG Viestintä

Taitto Katariina Torikka, OSG Viestintä www.osgviestinta.fi

PAINO

Lehtisepät Oy, painos 2 800 kpl

JAKELU JA TILAUSMUUTOKSET

www.proviisoriyhdistys.net/proviisori

Aikakausmedian jäsenlehti

ISSN-L 1798-680X

ISSN 1798-680X

VIIME FIP-KONGRESSIN posterinäyttelyssä oli esillä yli 550 posteria 74 maasta. Avoapteekkiaiheisia oli eniten (122). Heini Kari Kelan tutkimusosastolta esitteli Katri Sarnolan kanssa laatimaansa posteria, joka kertoi korona-aikana määrättyjen lääkkeiden määrästä. ■

■ toimittajalta

23

TULLAAN TUTUIKSI! Esittelyssä yhdistyksen uusi puheenjohtaja Sara Rosenberg. ■

JONNE KUNNAS opiskelee proviisoriksi Åbo Akademissa. Nyt hän kertoo kuitenkin, mitä kaikkea tekee vapaa-aikanaan. ■

OLEN TOIMITTANUT Proviisori-lehteä yhdistyksen toimiston apuna vuodesta 2008 eli 15 vuoden ajan. Sisällön teemat ovat pysyneet pitkälle samoina: alan uutisia, haastatteluja ajankohtaisista teemoista, seminaarien parhaita paloja, tutkittua tietoa ja yhdistyksen kuulumisia. Silti koen, että lehti on ollut jatkuvasti ajan hermolla. Niin myös nyt, kun painettu lehti sisältää maistiaiset ja lehden koko sisältö on luettavissa digitaalisena. Päätoimittaja Teemu Ali-Kovero kertoo lisää uudistuksesta sivulla 5. ■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

ALLERGIAOIREILLE RUKKASET

SUOMEN SUOSITUIN ALLERGIALÄÄKE*

ALLERGISILLE SILMILLE

ALLERGISELLE NENÄLLE

Apteekista

Heinix 10 mg tabletit kausiluontoisten ja ympärivuotisten allergisten nenä- ja silmäoireiden sekä nokkosihottuman hoitoon. Vaikuttava aine setiritsiini. Aikuisille ja yli 12-vuotiaille lapsille 1 tabletti kerran päivässä. 6–12-vuotiaille lapsille 1/2 tablettia kaksi kertaa päivässä. Varmista lääkkeen sopivuus apteekista tai lääkäriltä etenkin, jos sinulla on munuaissairauksia, olet raskaana tai imetät.

Nenoxin 50 mikrog/annos nenäsumute kausiluonteisen allergisen nuhan hoitoon. Vaikuttava aine mometasoni. Vähintään 18-vuotiaille 2 suihketta kumpaankin sieraimeen kerran vuorokaudessa. Käänny lääkärin puoleen, jos et tunne oloasi paremmaksi 7 päivän kuluessa. Älä käytä valmistetta yhtäjaksoisesti 3 kuukautta pidempään ilman lääkärin määräystä. Keskustele lääkärin tai apteekin kanssa, jos käytät muita lääkkeitä, olet raskaana tai imetät. Varmista lääkkeen sopivuus itsellesi lääkäriltä tai apteekista.

Ocutifex 0,25 mg/ml silmätipat kerta-annospakkauksessa. Vaikuttava aine ketotifeeni. Kausittaisen allergisen sidekalvotulehduksen oireenmukaiseen hoitoon. Aikuiset ja vähintään 3-vuotiaat lapset: 1 tippa luomipussiin 2 kertaa päivässä. Jos olet raskaana, ole yhteydessä lääkäriin. Voidaan käyttää imetyksen aikana. Varmista lääkkeen sopivuus itsellesi lääkäriltä tai apteekista.

Tutustu huolellisesti pakkausselosteisiin ennen käyttöä. Markkinoija: Oy Verman Ab. *Iqvia Flexview Sell-Out OTC units YTD 12/2022

Uusi vuosi, uudistuva Proviisori

KIINALAISTEN MUKAAN vuosi 2023 on jäniksen vuosi. Sen odotetaan olevan vauras ja hyväntuulinen vuosi. Uusi vuosi kääntää taas yhden sivun Suomen Proviisoriyhdistyksen ja Proviisori-lehden tarinassa.

VUODENVAIHDE TOI tullessaan muun muassa hyvinvointialueet ja yhdistykselle uuden puheenjohtajan, Sara Rosenbergin. Saraan tutustumme tarkemmin jäsensivuilla ja lehden uuden toteutuksen myötä myös puheenjohtajan palstalla tällä sivulla. Proviisorin kansijuttu käsittelee proviisorien ja farmasian mahdollisuuksia uusissa sote-rakenteissa. Toivottavasti se inspiroi lukijat luomaan siltoja läheisiin terveydenhuollon organisaatioihin.

EDESSÄSI ON tätä pääkirjoitusta lukiessasi joko perinteinen painettu lehti tai Proviisorin sähköinen ja täydellinen versio. Jos pitelet käsissäsi miellyttävää, huokoista aikakauslehtipaperia, saat lehden sivuilta suoraan kaikkein mielenkiintoisimmat tiedot sekä maistiaiset laajemmista jutuista – helposti kahvipöydässä tai kotisohvalla selailtavassa muodossa. Puhelimella tai tabletilla skannattava QR-koo-

di ohjaa sinut jatkamaan lukemista sähköisen lehden parissa.

UUSI, SÄHKÖINEN Proviisori on moderni ja käyttäjän tarpeisiin muovautuva lehti, joka sisältää kaikki jutut ja palstat kokonaisuudessaan. Lehden voit lukea tai kuunnella Applen ja Googlen sovelluskaupoista ladattavalla Proviisori-sovelluksella tai suuntaamalla tietokoneesi selaimen lehden verkkosivuille.

OLEN INNOISSANI lehden uuden toteutuksen kynnyksellä ja suosittelen kaikkia lukijoita kokeilemaan uutta Proviisori-sovellusta! Myöhemmin tänä vuonna tuomme kaikkien lukijoiden valittavaksi, postitetaanko lehti edelleen kotiovelle vai virtuaalisesti suoraan taskuun.

LEHTEÄ AVATESSAAN tarkimmat lukijat huomasivat kannen alakulmassa yhden syyn juhlistaa tätä jäniksen vuotta: Proviisoriyhdistyksen perustamisesta tulee syksyllä kuluneeksi neljäkymmentä vuotta. Haluamme viettää merkkivuotta jäsentemme kanssa, minkä vuoksi järjestämme koko vuoden kestävän juhlakiertueen yhteistyössä paikallisten provii-

Tavoitteet selvillä – tule mukaan!

PROVIISORIYHDISTYKSEN PÄÄTEEMA vuonna 2023 on proviisori-identiteetin vahvistaminen. Kun suomen kielen sanakirjasta hakee sanaa proviisori, näytölle ilmestyy seuraavanlainen määritelmä: ”(apteekin hoitamiseen oikeuttavan) ylemmän korkeakoulututkinnon farmasian alalla suorittanut henkilö”. Proviisori on kuitenkin niin paljon enemmän kuin mitä yllä oleva määritys kertoo. Proviisori on mielestäni usein myös:

P – palvelualtis ja perusteellinen

R – reipas ja ripeä

O – oppivainen ja opettavainen

V – viisas ja vastuullinen

I – innokas ja innovatiivinen

I – itsenäinen ja inhimillinen

S – systemaattinen ja säntillinen

O – oma-aloitteinen ja omatoiminen

R – rehti ja realistinen

I – idearikas ja intellektuelli.

PROVIISORIYHDISTYKSEN UUDESSA toimintasuunnitelmassa olemme asettaneet neljä tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on proviisorien aseman turvaaminen lääkealan asiantuntijoina yhdistyksen laatimiin edunvalvonnan

kulmakiviin tukeutumalla. Käynnissä olevan lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamisen myötä etenkin avoapteekkisektorilla työskentelevien proviisoreiden asema saattaa kärsiä. Tästä tietoisina tulemme edistämään keskustelua proviisorien yhteiskunnallisesta asemasta.

TOISENA TAVOITTEENA on yhdistyksen viestinnän terävöittäminen kaikissa julkaisukanavissa. Tähän liittyy esimerkiksi yhdistyksen verkkosivujen käytettävyyden parantaminen sekä entistä parempi näkyvyys sosiaalisessa mediassa. Uuden ja innokkaan hallituksen myötä uskon tämän onnistuvan.

KOLMAS TAVOITE, jäsenten toimintaan osallistumisen helpottaminen, on omasta mielestäni erityisen tärkeä. Tässä kun onnistumme, niin myös kaksi ensimmäistä tavoitetta sekä neljäs tavoite, yhdistyksen vaikuttavuuden kehittäminen, tulevat toteutumaan, sillä ilman jäseniä ei ole yhdistystä. Tästä johtuen myös opiskelijat ovat meille kovin tärkeitä.

YLLÄ MAINITUT tavoitteet tähtäimessä lähdemme yhdistyksenä edelleen vahvistamaan

sorikerhojen kanssa. Yksi vuoden päätapahtumista on toki lauantaina 25.3. järjestettävä

Proviisoripäivä, jossa kuulemme yhdistyksen aktiivien kohokohtia vuosikymmenten varrelta. Tavataan siellä, koulutuksen ja juhlavuoden merkeissä! ¢

TEEMU ALI-KOVERO

Toiminnanjohtaja

Suomen Proviisoriyhdistys

ammatti-identiteettiämme esimerkiksi vaikuttamalla alaamme koskevaan poliittiseen päätöksentekoon, luomalla verkostoitumismahdollisuuksia, järjestämällä ajankohtaisia koulutuksia sekä juhlistamalla 40-vuotiasta yhteistä taivaltamme proviisoreina. Lähdethän sinäkin mukaan? ¢

SARA ROSENBERG Puheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys

■ sanottua

LÄÄKEALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUS FIMEAN YLIJOHTAJA EIJA PELKONEN VAATI KATSEEN KÄÄNTÄMISTÄ LÄÄKEHUOLLON TODELLISIIN ONGELMIIN HELSINGIN SANOMIEN LUKIJAN MIELIPITEISSÄ 6.2.

Etämyynnin lääkeneuvonnassa parannettavaa

HAAMUASIAKKAAT ASIOIVAT viime syksynä

Fimean toimeksiannosta 30 kertaa satunnaisesti valituissa apteekin verkkopalveluissa, 15 kertaa Treet-mobiilisovelluksissa ja 15 kertaa Remomedi-videoapteekeissa. Puolet haamuasiakkaista etsi lääkettä pitkään vaivanneeseen yskään ja puolet intiimialueen kutinaan.

Verkkopalveluissa yhteydenpito hoidettiin valtaosin puhelimitse. Hieman alle puolelta asiakkaista ei kysytty lääkkeen tarpeeseen ja soveltuvuuteen liittyviä kysymyksiä, ja 56 prosenttia heistä sai lääkeneuvontaa vasta maksamisen jälkeen.

Treet-sovelluksessa neuvonta tapahtui chatin välityksellä. Lääkkeen tarvetta ja soveltuvuutta selvitettiin kohtuullisesti, mutta lääkeneuvonnassa oli puutteita.

Remomedi-videoapteekissa lääkeneuvonta oli pääosin oikea-aikaista ja kattavaa, sillä 70 prosenttia asiakkaista sai vähintään kolme neuvoa lääkkeen käytöstä. Osa asiakkaista sai yhteyden apteekkiin viiveellä ja osa ei ollenkaan.

Tutkimuksen perusteella etämyyntipalveluiden tärkein kehittämiskohde on itsehoitolääkeneuvonnan sisällön ja laadun parantaminen. Tuloksia ei kuitenkaan voi yleistää koskemaan kaikissa etämyyntipalveluissa annettavaa lääkeneuvontaa. ¢ LÄHDE FIMEA

Itsehoitolääkeneuvonnan laatu ja palveluprosessit vaihtelevat apteekkien eri etämyyntipalveluissa.

RWD:stä apua päätöksentekoon

Reaalimaailman data (RWD) on entistä tärkeämmässä roolissa lääkkeiden sääntelyä koskevassa päätöksenteossa. Itä-Suomen yliopisto on mukana tätä edistävässä

Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoittamassa Real4Reghankkeessa.

Hankkeessa kehitetään ja optimoidaan tekoälyyn perustuvia menetelmiä reaalimaailman datan hyödyntämiseksi lääkkeiden sääntelyyn ja terveydenhuollon menetelmien arviointiin liittyvän päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Tavoitteena on myös tukea näiden menetelmien käyttöönottoa.

RWD:n hyödyntäminen on lisääntynyt viime vuosina ja siitä on julkaistu paljon artikkeleita. Väestön lääkkeidenkäyttöä koskevaa RWD:tä löytyy esimerkiksi korvaustietokannoista ja monista rekistereistä.

Tekoälyyn perustuvat menetelmät voivat mahdollistaa tietojen nykyistä tehokkaamman hyödyntämisen. Niiden avulla on mahdollista tunnistaa säännönmukaisuuksia ja kehittää ennustemalleja, jotka auttavat seuraamaan lääkkeiden vaikuttavuutta ja turvallisuutta myyntiluvan saamisen jälkeen. Näin voidaan saavuttaa terveyshyötyjä ja välttää lääkehaittoja sekä vähentää kustannuksia.

RWD-tutkimus voi hyödyttää esimerkiksi potilaita, joilla on harvinaissairaus tai sairaus, jonka hoito kehittyy nopeasti, kuten syöpä. Koronarokotteita on jo tutkittu RWD:n avulla. Hankkeessa tarkastellaan myös RWD:n hyödyntämisen haasteita, joista yksi on datan heterogeenisyys maiden ja rekisterien kesken.

– Hankkeessa tarkastellaan neljää eri lääkkeisiin ja tautiryhmiin liittyvää esimerkkitapausta, joissa hyödynnetään dataa neljästä eri Euroopan maasta. Suomen laajat rekisteriaineistot ovat mukana kaikissa neljässä tapauksessa. Itä-Suomen yliopiston vastuulla on myyntiluvan jälkeisiä tapauksia käsittelevä työpaketti, kertoo hanketta Itä-Suomen yliopistossa johtava professori Anna-Maija Tolppanen Nelivuotiseen Real4Reg-hankkeeseen osallistuu lääkkeiden sääntelyä ja terveydenhuollon menetelmien arviointia tekeviä virastoja sekä yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja potilasjärjestöjä kuudesta EU-maasta. Suomesta on mukana myös Tieteen tietotekniikan keskus CSC. ¢ LÄHTEET ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO JA ANNA-MAIJA TOLPPANEN

Suomessa on hyvät rekisterit, tekoälyosaamista ja CSC:n huipputietokone Lumi, joten lähtökohdat RWD:n hyödyntämiseen ovat erinomaiset.

Lääkehuoltoa tulisikin

osaoptimoinnin sijaan kehittää kokonaisuutena tutkittuun, ajantasaiseen tietoon perustuen ja olennaiseen keskittyen.

Leikin voimalla Heurekassa

TIEDEKESKUS HEUREKAN uusi Leikin voima -näyttely on rakennettu upeaksi leikkitieteelliseksi puutarhaksi, josta löytyy yli 20 tieteestä versovaa leikkiä ja peliä. Näyttely on esillä noin kaksi vuotta. Proviisori suosittelee näyttelyä arjesta irtautumiseen.

– Haluamme kannustaa näyttelyssä kävijöitä – niin lapsia kuin aikuisiakin – elinikäiseen leikkimiseen, toteaa näyttelyn projektipäällikkö Päivi Garner

Leikeillä ja peleillä on tutkimustiedon mukaan merkitys kulttuurien kehityksessä. Leikkiä esiintyy kaikissa kulttuureissa, eikä sen merkitys rajoitu ihmiskuntaan. Myös eläimet leikkivät.

Leikkimään opitaan leikkimällä. Monet aikuiset kuitenkin kadottavat taidon leikkiä ja tarvitsevat leluja enemmän kuin lapset päästäkseen mielikuvituksen ja leikin maailmaan. Jos lopetamme leikkimisen, käyttäytymisemme jäykistyy ja löydämme vähemmän ilon aiheita ympäriltämme. Ne, jotka leikkivät tehdessään töitä, pysyvät mieleltään terävinä.

Proviisori miettii, että lääkkeet eivät ole leikin asia, mutta työympäristöä voisi kehittää leikin keinoin. Ehkäpä leikkiä voisi hyödyntää myös lapsiperheen asioidessa apteekissa. ¢ TEKSTI JA KUVA TEEMU ALI-KOVERO

Ihmisellä on kyky pysyä leikkisänä koko elämänsä ajan, ja leikkimisen taidon voi myös löytää uudelleen aikuisena. Esimerkiksi Heurekassa se saattaa onnistua.

Geenit kertovat sopivan lääkkeen

HELSINGIN YLIOPISTON johtamassa tutkimuksessa havaittiin, että geenit vaikuttavat siihen, miten ihmisten lääkehoidot eroavat toisistaan elämän aikana.

Tutkimuksessa hyödynnettiin kansallisten terveysrekisterien kautta saatavaa tietoa osallistujille määrätyistä lääkityksistä sekä FinnGen-tutkimusaineistoa ja Viron ja Iso-Britannian biopankkeja. Kaiken kaikkiaan tutkimusaineisto kattoi noin 650 000 henkilöä.

Tarkastelemalla lääkeostoja vuodesta 1995 lähtien muodostettiin kuva siitä, kuinka moni kolesterolilääkkeiden, verenpainelääkkeiden tai aikuisiän diabeteslääkkeiden käyttäjistä oli vaihtanut toiseen lääkitykseen tai lopettanut lääkityksen kokonaan. Lisäksi kerättiin tietoja kyseisten lääkeostojen määrästä elämän aikana.

Tulokset osoittivat yli kolmensadan geenialueen olevan yhteydessä lääkkeenkäytön intensiteettiä kuvaaviin muuttujiin. Suurin osa näistä geeneistä oli aiemmin yhdistetty kyseisiin sairauksiin, mutta joukossa oli myös aiemmin tunnistamattomia riskitekijöitä. Tutkijat kehittivät myös uuden geneettisen algoritmin ennustamaan tarvetta siirtyä tehokkaamman lääkityksen käyttöön ja lääkekäytön lopettamista.

– Osalle henkilöistä perimä kertoisi, mikä kolesterolilääke heille sopisi parhaiten, ilman että eri lääkkeiden sopivuutta tarvitsisi testata yksi kerrallaan, sanoo tutkimusta johtanut professori Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Medicine -lehdessä. ¢ LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

Algoritmi voi kertoa, kannattaako lääkettä vaihtaa tai sen käyttö lopettaa.

EU:n pelastuspalvelumekanismi tukee ja koordinoi hätäapua katastrofeissa. Sitä on käytetty esimerkiksi metsäpalojen sammutuksessa.

EU:n lääkevarasto Suomeen

EUROOPAN KOMISSION rahoittama, EU:n pelastuspalvelumekanismiin kuuluva RescEU-hanke aikoo varastoida Suomeen EU:n yhteistä pelastus- ja lääkintämateriaalia. Henkilönsuojaimet, mittauslaitteet, lääkkeet ja vasta-aineet on tarkoitettu ensitoimijoiden ja siviiliväestön suojaksi kemiallisia, biologisia, radiologisia ja ydinuhkia (CBRN) vastaan. Hankkeen arvo on 242 miljoonaa euroa. Varastoitu materiaali on pystyttävä lähettämään suuronnettomuus- tai kriisialueelle 12 tunnissa. Ensimmäisten erien on suunniteltu olevan lähetysvalmiudessa vuonna 2024.

Useat CBRN-tilanteissa käytettävät lääkkeet ja vasta-aineet ovat harvinaisia ja niihin joudutaan myös turvautumaan äärimmäisen harvoin. Varastot on tarkoitettu koko EU:n laajuiseen käyttöön, mutta ne parantavat myös Suomen kansallista varautumista. THL vastaa vasta-aineiden varastoinnista.

– THL:llä on vankka ja tuore kokemus lääkevalmisteiden hankinnoista ja kansallisesta varautumisesta, mikä antaa hyvät valmiudet varautua Euroopan laajuisestikin, THL:n lääketukkukaupan johtaja Toni Relander vakuuttaa. ¢ LÄHDE STM

Aikuisväestöstä

64 %

käytti Omakanta-palvelua vuonna 2020. Etelä-Pohjanmaalla asuvista 28 % koki tarvitsevansa opastusta digipalvelujen käyttöön.

■ ravintolisät

Nuorilla puutetta

D-vitamiinista

TUOREEN TUTKIMUKSEN mukaan 75 prosenttia nuorista saa D-vitamiinia riittävästi. Joka neljäs ei kuitenkaan saavuta D-vitamiinin päivittäistä saantisuositusta, joka on ravinnosta ja vitamiinilisästä yhteensä 10 µg/vrk. Nuorista 29 prosenttia ei käyttänyt lainkaan D-vitamiinilisää. Näillä nuorilla riittämätön D-vitamiinin saanti oli yleistä.

Nuorten keskimääräinen D-vitamiinin kokonaissaanti ravinnosta ja D-vitamiinilisästä oli 19,2 µg/vrk, josta ravinnosta saatavan D-vitamiinin osuus oli 9,9 µg/vrk. Ravinnosta saatavan D-vitamiinin tärkein lähde olivat maitovalmisteet. ¢ LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

■ kestävä lääkekehitys

■ lääketeollisuus

Geeni- ja soluterapialääkkeiden valmistus kasvaa Kuopiossa

GEENI- JA SOLUTERAPIAPOHJAISTEN lääkkeiden sopimusvalmistaja FinVector laajentaa lääkevalmistustaan Kuopion Savilahdessa. Uusi tuotantoyksikkö tulee keskittymään virtsarakon syövän hoitoon tarkoitetun uuden, viruspohjaisen geeniterapialääkkeen valmistukseen, ja sen on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuonna. Työpaikkoja avautuu arviolta noin 200. Yhdysvaltain lääkevalvontaviranomainen FDA hyväksyi FinVectorin kehittämän, virtsarakon syöpään tarkoitetun geeniterapialääkkeen joulukuussa. Täsmälääke tarjoaa pinnallista virtsarakon syöpää sairastaville vaihtoehdon virtsarakon poistoleikkaukselle. Nyt hyväksytyn tuotteen varhainen kehitys alkoi Kuopiossa 1990-luvulla. – Täsmälääkkeet voivat mullistaa vakavien sairauksien hoidon. Niiden kehittäminen ja kaupallistaminen on kuitenkin hyvin monimutkaista. FDA:n hyväksyntä on merkittävä virstanpylväs suomalaiselle terveysalan tutkimus- ja innovaatioekosysteemille sekä lääketeollisuudelle Suomessa, sanoi professori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta. ¢ LÄHDE FINVECTOR

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että Euroopan unionin lääkkeiden hyviä tuotantotapoja (GMP) ja ympäristöriskien arviointia (ERA) koskevan sääntelyn soveltamisala on rajallinen, eivätkä ne estä ympäristöpäästöjä lääkkeiden tuotantoketjuissa.

– Esimerkiksi ERA-arviointi keskittyy pelkästään tuotteen käyttöön liittyviin riskeihin eikä kohdistu kolmansissa maissa muodostuviin valmistuksen päästöihin, yliopistotutkija

Mirella Miettinen kertoo.

– Lisäksi ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden myyntilupaa ei voi evätä ympäristösyistä EU:ssa. Eläinlääkkeiden osalta tämä olisi mahdollista, mutta tätä on tapahtunut erittäin harvoin, Miettinen jatkaa. ¢ LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

■ lääkeasioiden uudistus

Apteekkijaos listasi jatkotoimet

LÄÄKEASIOIDEN UUDISTUKSEN koordinaatioryhmän apteekkijaoksen selvitys apteekkijärjestelmän uudistamisesta valmistui helmikuun alussa. Yksi selvityksen monista kehittämisehdotuksista on apteekkitalouden kokonaisuudistus. Apteekkivero ja lääketaksa tulee selvityksen mukaan uudistaa yhdessä siten, että otetaan huomoon apteekkien tosiasiallinen kannattavuus sekä turvataan maanlaajuinen apteekkiverkosto, rationaalisen lääkehoidon farmaseuttinen tuki, lääkitysturvallisuus ja lääkkeiden saatavuus.

kuolemaa ajalla 27.12.2020–31.3.2022. Koronakuolemia oli seurantajaksolla 1 753.

LÄHDE THL

Apteekkien ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden moniammatillisen yhteistyön parantamiseksi selvityksessä ehdotetaan yhteydenpitovälineen kehittämistä ja yhteisiä toimintatapoja sen käyttöön.

Apteekkien palveluista sanotaan muun muassa, että apteekeista tarjottavat, sääntelyn velvoittamat farmaseuttiset palvelut, lääkehoidon onnistumista tukevat vapaaehtoiset lisäpalvelut ja niiden laatukriteerit tulee määritellä. Tämän jälkeen tulee arvioida palveluiden hinnoittelu ja mahdollinen korvattavuus. Myös mahdollisesti tarvittavat luvat, valvonta ja ohjeistus tulee määritellä. ¢ LÄHDE STM

ei estä lääkkeiden tuotannon päästöjä

FinVectorilla on poikkeuksellisen laaja kokemus geeniterapialääkkeiden valmistuksesta.

Koronarokotuksilla estettiin Suomessa

Lääkemääräysten ero ei johtunut potilaiden sosioekonomisesta asemasta tai terveydentilasta.

■ lääkehoito

Yksityiset lääkärit määräävät kalliimpia lääkkeitä

TAMPEREEN YLIOPISTON verotutkimuksen huippuyksikön tuoreessa tutkimuksessa vertailtiin lääkärien diabeteksen ja korkean kolesterolin hoitoon määräämiä reseptejä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Tulokset ovat selvät: yksityisellä sektorilla työskentelevät lääkärit määräävät näiden sairauksien hoitoon huomattavasti useammin kalliita lääkkeitä, vaikka saatavilla on myös edullisempia, hyväksyttyjä lääkevalmisteita. Erotus koituu suurelta osin yhteiskunnan maksettavaksi.

Otos kattoi noin 15 000 lääkäriä sekä 475 000 potilaskäyntiä diabeteksen ja 705 000 potilaskäyntiä kohonneiden kolesteroliarvojen vuoksi. Aineisto oli vuodelta 2017. ¢ LÄHDE

■ työpöydälläni

Kukka-Maaria Virta

TYÖSKENTELEN ASIANTUNTIJANA sosiaali- ja terveysministeriön turvallisuus ja terveys -osaston bioteknologia ja lääkkeet -yksikössä. Monipuolisiin työtehtäviini kuuluu laaja yhteiskunta- ja lääkealan paletti aina lääkelainsäädännön valmistelusta eläinlääkeasioiden koordinointiin ja kansalaiskirjeisiin vastaamiseen asti. Juuri sopiva yhdistelmä yhteiskuntatieteiden ja sosiaalifarmasian maisterille.

Olen mukana valmistelemassa lääkeasioiden uudistusta, jonka tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta, varmistaa lääkitysturvallisuus ja -neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus. Tässä laajassa kokonaisuudessa yhtenä tehtävänäni on huolehtia symmetrisestä, kaksisuuntaisesta viestinnästä ja vuorovaikutuksesta useiden sidosryhmien kanssa. Vuorovaikutuksen lisääntyessä vahvistuu myös yhteinen ajattelu. Yhdessä asetettavilla ja toteutettavilla lääkeasioiden uudistamisen tavoitteilla varmistetaan lääkealan pitkäjänteinen kehitys kaikkien kansalaisten parhaaksi. ¢ KUKKA-MAARIA

■ hinnat

Reseptilääkkeiden hintojen lasku jatkui

SUOMALAISET MAKSOIVAT reseptilääkkeistään viime vuoden lopussa lähes 13 prosenttia vähemmän kuin vuosikymmen sitten. Itsehoitolääkkeiden hinnat pysyivät samaan aikaan lähes ennallaan, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista tiedoista.

Kuluttajahinnat nousivat tammikuusta 2013 joulukuuhun 2022 liki 20 prosenttia. Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat sen sijaan laskivat lähes 13 prosenttia. Itsehoitolääkkeet kallistuivat kymmenessä vuodessa prosentin verran. ¢ LÄHDE APTEEKKARILIITTO

■ symbolit

Tunnistatko tämän?

FIMEA ON koonnut verkkosivujensa Lääkinnälliset laitteet -osioon uutta tietoa laitteissa käytettävistä symboleista. Symbolien avulla voidaan välittää tietoa esimerkiksi lääkinnällisten laitteiden turvallisesta käytöstä, valmistajasta ja varastointiolosuhteista.

Kuvan symboli tarkoittaa, että tuote on säilytettävä valolta suojattuna. ¢ LÄHTEET FIMEA JA SFS-EN ISO 15223-1:2021

Lääkkeiden ostaminen ulkomailta helpottui

TOISESTA EU-MAASTA on nyt hieman entistä helpompaa ostaa reseptilääkkeitä. Tarvitaan vain suomalainen sähköinen resepti ja passi tai henkilökortti. Erillistä suostumusta reseptitietojen luovuttamiseen apteekille ei enää tarvita.

Jos asiakas kuitenkin on kieltänyt reseptin tietojen luovutuksen Omakannassa, reseptin tiedot eivät näy ulkomaisessa apteekissa. Luovuttamisen kielto pitää tällöin poistaa ennen lääkkeen ostamista.

Suomalaisella sähköisellä reseptillä voi tällä hetkellä ostaa lääkkeitä Viron, Kroatian ja Portugalin apteekeista. ¢ LÄHDE KANTA

TAMPEREEN YLIOPISTO

VIRTA, ASIANTUNTIJA, STM

Helsingin pilotti osoitti farmasian hyödyt

Terveydenhuollon erikoislääkäri ja proviisori Mari Kinnuselle tarjoutui tehtävässään Helsingin kaupungin johtavana ylilääkärinä mahdollisuus edistää farmasian ammattilaisten tuloa osaksi terveysasemien moniammatillisia tiimejä. Jatko on toivottavasti historiaa, sillä pilotti osoitti farmasian konkreettiset hyödyt hyvinvointialueilla.

Mari Kinnunen aloitti vuodenvaihteessa Kainuun hyvinvointialueen terveyden ja sairaanhoidon palveluiden toimialuejohtajana. Marraskuun loppuun asti hän vei Helsingin kaupungin idän terveysasemien johtavana ylilääkärinä eteenpäin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan liittyvää hanketta, jossa tuodaan farmasian ammattilaisia osaksi terveysasemien hoitotiimejä.

– Proviisoreilla ja farmaseuteilla on osaamista, josta meille olisi äärimmäisen paljon hyötyä sote-keskuksissa. Kun takana on kaksi pandemiavuotta ja niiden myötä iso hoitovelka ja paljon haasteita osaavan henkilöstön saamisessa, heissä yhdistyy kaksi meille tärkeää asiaa. Ensimmäinen on rautainen ammattitaito lääkityksiin liittyvissä asioissa ja toinen se, että he pystyvät vapauttamaan muuta henkilökuntaa omiin töihinsä ja helpottavat näin työvoimapulaa, hän sanoo.

OSAKSI MONIAMMATILLISTA TIIMIÄ

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistyvät monella hyvinvointialueella sa-

maan organisaatioon. Työtä ollaan samalla organisoimassa uudelleen siten, että potilasta ei enää juoksuteta luukulta toiselle, vaan hän saa kaikki palvelut samasta paikasta. Suuntaus on kohti moniammatillisia tiimejä.

– Näitä tiimejä kootaan parhaillaan hyvinvointialueilla kovaa vauhtia. Olisi ehdottomasti hyödyllistä saada mukaan myös farmasian ammattilaisia, Kinnunen toteaa.

Helsingin pilotissa proviisorit ja farmaseutit otettiin hyvin vastaan terveysasemilla. Kinnunen kertoo, että kun lääkärit ja hoitajat huomasivat, miten paljon hyötyä farmasian ammattilaisista oli, heistä alettiin suorastaan kilpailla.

NOPEUTTAA TOISTEN TYÖTÄ

Kun farmasian ammattilainen haluaa jalkansa hyvinvointialueen oven väliin, hyödyllisin avainsana ei Kinnusen mielestä ole lääkitysturvallisuus. Lääkitysturvallisuus on johtaville lääkäreille vain yksi rivi lisää pitkässä työlistassa, jonka kärjessä on työvoimapula.

– Hyvinvointialueilla on pulaa aivan kaikista terveydenhuollon ammattilaisista. Jokainen johtaja höristää korviaan kuullessaan, että on olemassa ammattiryhmä, joka voi

auttaa muita ja helpottaa heidän työtaakkaansa, Kinnunen sanoo.

Helsingissä muiden työtä helpotti kenties eniten se, että farmaseutit vastasivat lääkitystä koskeviin soittopyyntöihin. He ottivat kopin potilaan akuutista ongelmasta kuten reseptin uusimisesta, mutta pitivät samalla silmällä lääkityslistan epäselvyyksiä ja potentiaalisia muutostarpeita. Tarvittaessa he kävivät lääkityksen erikseen läpi potilaan kanssa. Jos potilas oli tulossa lääkärin vastaanotolle, tämä ajoitettiin hieman ennen lääkärikäyntiä.

– Lääkärit olivat tyytyväisiä, kun farmaseutti oli selvittänyt potilaan lääkityksen juuri ennen vastaanottoa. Heiltä säästyi paljon aikaa, kun lääkelistan läpikäyntiä ei tarvinnut aloittaa alkutekijöistään.

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT VEIKKO SOMERPURO

Mitä ylemmäs

organisaatiossa mennään, sitä

todennäköisemmin

farmasiaa edustaa

työryhmässä

proviisoritaustainen asiantuntija.

Toimialuejohtaja Mari Kinnunen uskoo ja toivoo, ettei Kainuun hyvinvointialue ole ainakaan viimeinen Suomessa, joka virittää yhteistyötä farmasian alan suuntaan.

¢ hyvinvointialueet

ONGELMANA RAHOITUS

Kinnunen kiittää Helsingin kaupunkia ennakkoluulottomuudesta ja rohkeudesta, jota se osoitti myöntäessään farmasian pilotille rahoituksen Tulevaisuuden sotekeskus -ohjelmasta. Pandemiasta johtunut vakava työvoimapula kenties myötävaikutti asiaan: tilanne oli niin paha, että päättäjät olivat valmiita kääntämään tämänkin kiven. Tulokset ovat kuitenkin olleet niin hyviä, että hankkeelle on haettu ja saatu jatkorahoitus.

Vaikka pää on nyt avattu, Kinnunen arvioi, että uuden toimintamallin alkutaival hyvinvointialueilla tulee olemaan vaikea. Vahvasti tai erittäin vahvasti alijäämäiset organisaatiot eivät ole järin innokkaita kohdistamaan resurssejaan ennalta tuntemattomiin prosesseihin.

– Kun uudesta toimintatavasta saataisiin hyviä kokemuksia, kävisi kuten Helsingissä eikä siitä enää haluttaisi luopua, hän uskoo.

APTEEKKIYHTEISTYÖN HAASTEET

Helsingin kaupungin pilotissa oli yhteistyökumppanina HUS Apteekki, koska se oli käytännöllisintä. Ei ollut järkevää kilpailuttaa noin 70 apteekkia farmasian palveluiden toimittamisesta hoitotiimeihin.

– Sama ongelma tulee vastaan hyvinvointialueilla. Ne ovat isoja kokonaisuuksia, jotka tarvitsisivat isoja kumppaneita. Tarjottavien palvelujen tulee lisäksi olla skaalattavia ja riittävän selkeitä, jotta ostaja tietää, mitä on hankkimassa, Kinnunen kommentoi.

Apteekkiyhteistyön kenties isoin haaste liittyy tiedonkulkuun. Tieto ei kulje, koska apteekkien ammattilaisilla ei ole oikeutta päästä potilastietojärjestelmiin. Ylitettävänä on sekä lainsäädäntöön että asenteisiin liittyviä esteitä.

– Tähän verrattuna esimerkiksi palvelusetelijärjestelmän kehittäminen on suhteellisen pieni asia. Kansallinen lääkityslista tuonee jonkin verran apua, muttei ratkaise ongelmaa kokonaan, Kinnunen sanoo.

ONKO PROVIISORILLE PAIKKA?

Sote-keskusten moniammatillisissa tiimeissä potilaiden parissa työskentelevät ovat todennäköisemmin farmaseutteja kuin proviisoreja. Kinnunen näkee, että proviisorin työ hyvinvointialueella voi sisältää joko organisointia, koordinointia ja johtamista tai liittyä johonkin spesifiin lääkealan osaamiseen, jota organisaatiossa tarvitaan. Proviisoreilta vaaditaan siis profiloitumista.

– Meille hyvinvointialueilla on tärkeää saada tuotettua palvelua, joka on järkevää ja riittävän asiantuntevalla tasolla. Meille on toissijaista, tuottaako sen farmaseutti vai proviisori, mutta hinta puhuu farmaseutin puolesta, Kinnunen toteaa.

Kinnunen uskoo, että proviisoreille syntyy ajan myötä sopivia asiantuntijatehtäviä, kun farmasian asema hyvinvointialueilla vahvistuu. Mitä ylemmäs organisaatiossa mennään, sitä todennäköisemmin farmasiaa edustaa työryhmässä proviisoritaustainen asiantuntija. Monet lääkärit arvostavat pitkälle koulutettua keskustelukumppania.

– Proviisoreilla riittää kyllä osaamista ja annettavaa nykyistä vahvempaan läsnäoloon hyvinvointialueilla.

Kinnusen mielestä proviisorien kannattaa lähestyä hyvinvointialueen ylintä johtoa tutkimalla sen strategiaa ja kertomalla, millä tavoin tarjottavat palvelut auttavat siinä mainittujen tavoitteiden toteuttamisessa. Lähijohtoa kiinnostavat eniten hoitoprosessin sujuvoittamisen keinot ja osaavan henkilökunnan hankkiminen. ¢

Mari Kinnunen

TOIMIALUEJOHTAJA, KAINUUN HYVINVOINTIALUE

• Juuret Kainuussa Sotkamo-Vuokatin alueella.

• Lääkärivanhemmat eivät kannustaneet lääkäriksi, joten valitsi proviisoriopinnot. Haki seuraavana vuonna perheeltään salassa lääkäriopintoihin, pääsi sisään ja opiskeli tutkintoja rinnakkain ja limittäin.

• Valmistui lääkäriksi vuonna 2009 ja vuotta myöhemmin proviisoriksi.

• Työskenteli tarkoituksella eri tahoilla farmasian sektorilla ja teki apteekkityötä vielä reseptinkirjoitusoikeuden saatuaankin.

• Nuorta lääkäriä auttoi apteekissa kertynyt tieto siitä, mitä lääkkeitä muut lääkärit määräävät.

• Generalisti, jolla on monipuolinen työkokemus. Hyödyntänyt proviisorin koulutusta sekä kliinisissä että hallinnollisissa tehtävissä lääkärinä.

• Työskennellyt muun muassa THL:n lääketukkukaupassa ja KRARin asiantuntijana.

• Ammatillisen proviisorinuran huippu: yhtenä kirjoittajana valtioneuvoston kanslian tilaamassa selvityksessä, joka koski avoapteekkien ja sote-sektorin rajapintoja ja yhteistyön tiivistämistä (Mikä lääkkeissä maksaa, VNTEAS 2021:19).

• Siirtyi kaksi vuotta sitten Helsingin kaupungin idän terveysasemien johtavaksi ylilääkäriksi ja sai samalla mahdollisuuden edistää farmasian ja perusterveydenhuollon yhteistyötä koko Helsingin kaupungin alueella.

• Aloittanut vuodenvaihteessa Kainuun hyvinvointialueen terveyden ja sairaanhoidon palveluiden toimialuejohtajana.

Mari Kinnunen kokee tuplakoulutuksensa ansiosta ymmärtävänsä sekä proviisorien että lääkärien kieltä, mistä on ollut hyötyä hänen kaikissa työtehtävissään.

• Innokas pesäpallon harrastaja, joka suunnittelee verkostoitumista sotkamolaisen urheiluseuran kanssa.

Tuhannen taalan paikka

Farmasian alalla on tunnistettu, että meneillään oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tuhannen taalan paikka. Farmasian ammattilaisille se on tilaisuus lunastaa paikkansa hyvinvointialueiden uusissa organisaatioissa ja avoapteekeille tilaisuus tiivistää yhteistyötä muun terveydenhuollon kanssa. Aiheesta keskusteltiin marraskuussa Farmasian Päivillä.

ten siinä on onnistuttu.

– Olemme tarvinneet vastinpareja eri organisaation tasoilta. Itse pidän farmasian ammattilaisten osaamista esillä johtoryhmän tasolla, mutta tarvitsemme myös koordinoivia farmasian ammattilaisia keskiportaaseen sekä tietenkin kenttätyötä tekeviä farmasian ammattilaisia. Molempien roolit on meidän organisaatiossa tunnistettu hyvin tärkeiksi. Heidän avullaan olemme saaneet aikaiseksi tarpeisiimme sopivaa palvelutuotantoa, Kinnunen luonnehti.

Myös lääkitysturvallisuuskoordinaattori, proviisori Jenni Isotalo Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymästä nosti esiin, että farmasian ammattilaisia tarvitaan myös muualle hyvinvointialueiden organisaatioihin kuin sairaala-apteekin alaisuuteen.

AVAINSANA: LÄÄKITYSTURVALLISUUS

Aikaisemmin farmasian ammattilaisten osaaminen on näkynyt terveydenhuollossa lähinnä avo- ja sairaala-apteekissa tehtävänä työnä. Edelleen moni tulkitsee, ettei avoapteekki ole sosiaali- ja terveydenhuollon osa, vaikka apteekki on eniten käytetty terveyspalvelu ja apteekissa on aina tavoitettavissa laillistettu terveydenhuollon ammattilainen. Farmasian Päivien keskustelusta välittyi, että vielä tarvitaan työtä, jotta muualla terveydenhuollossa ymmärretään, mitä osaamista proviisoreilla ja farmaseuteilla on. Keskeisenä keinona keskustelussa korostui farmasian ammattilaisen soluttautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden rakenteiden eri tasoille.

Helsingin kaupungin johtava ylilääkäri ja proviisori Mari Kinnunen kertoi keskustelua edeltäneessä puheenvuorossaan, kuinka farmasian ammattilaisten osaamista on pystytty hyödyntämään Helsingissä ja mi-

Keskustelussa pureuduttiin siihen, miten farmasian ammattilaisten osaamista saataisiin potilaan lääkehoidon asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistamiseen hyvinvointialueilla ja mikä farmasian ammattilaisten todellinen rooli hyvinvointialueilla voisi olla. Lääkitysturvallisuuden edistäminen niin hyvinvointialueiden organisaatioiden tasolla kuin avoapteekin toimesta nousi keskustelun keskeisimmäksi teemaksi.

Puheenvuoroissa korostui, että lääkitysturvallisuus ei ole erillinen osa terveydenhuoltoa vaan sen tulisi näkyä kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa. Tämän vuoksi farmasian ammattilaisilla on hyvät mahdollisuudet olla mukana kehittämässä lääkitysturvallisuutta monissa rooleissa organisaatioiden eri tasoilla.

Jenni Isotalo muistutti, että monilääkitys on yhä iso haaste ja lääkityksen arviointi sekä muut kliinisen farmasian palvelut ovat edelleen tarpeellisia. Hän uskoo, että vaikuttavuutta saataisiin lisää, jos näitä palveluita kohdennettaisiin enemmän pe-

rusterveydenhuoltoon ja kotiin annettaviin palveluihin.

– Näin voitaisiin ennaltaehkäistä ongelmien komplisoitumista ja toisaalta tukea kotona selviytymistä, hän kommentoi.

Todellisen tuhannen taalan paikan Isotalo kuitenkin tunnistaa hyvinvointialueiden organisaatioiden omavalvonnan puolella. Farmasian ammattilaisen osaamiselle on kysyntää etenkin sosiaalihuollon yksiköiden lääkitysturvallisuuden varmistamisessa.

Myös projektipäällikkö, HTM Anne Susiluoto Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta korosti, että farmasian ammattilaisilla voisi olla näkyvä rooli erityisasiantuntijoina sosiaalihuollossa. Lääkeosaaminen on siellä henkilöstörakenteesta johtuen yleensä heikompaa kuin terveydenhuollossa.

Lääkitysturvallisuus ei ole erillinen osa terveydenhuoltoa vaan sen tulisi näkyä

kaikkialla sosiaalija terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa.

HAIPRO AVAA KESKUSTELUVÄYLÄN

Avoapteekeissa tärkeä lääkitysturvallisuuden edistämisen työkalu on HaiPro-järjestelmä, jonka kautta apteekin rooli lääkitysturvallisuuden varmistamisessa tulee näkyväksi muualla sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Lääkepoliittinen asiantuntija, proviisori Sonja Kallio Suomen Apteekkariliitosta korosti puheenvuorossaan, että HaiPro-raja-

TEKSTI KLAUS HÄMÄLÄINEN KUVAT DREAMSTIME

hyvinvointialueet

pintojen avautuessa apteekkien ja muiden sote-toimijoiden välillä on tärkeää, että ilmoituksia lähdetään käsittelemään yhdessä ja miettimään, miten lääkehoitoprosesseista voitaisiin kehittää turvallisempia. Tämä avaa luonnollisen kommunikaatioväylän apteekin ja sote-organisaatioiden välille.

Kallio myös näkee, että avoapteekeilla olisi loistava mahdollisuus osallistua potilaiden hoitopolkujen kehittämiseen yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Esimerkiksi hän nosti Kirsi Kvarnströmin esittelemän suolistosyöpäpotilaan hoitopolun kehittämisen. Kolmantena avoapteekkien osallistamisen keinona Kallio toi esiin hoitoon ohjaamisen.

– Hyvinvointialueiden ja apteekkien tulisi pystyä alueellisesti sopimaan, millaisissa tilanteissa apteekki pystyy ohjaamaan hoitoon sekä minne ja miten ohjaaminen tapahtuu. Vastaavasti hyvinvointialueet voisivat hyödyntää enemmän apteekin palveluvalikoimaa esimerkiksi palvelusetelien avulla, Kallio totesi.

MONESSA APUNA JA TUKENA

Mari Kinnunen kertoi omasta kokemuksestaan, että perusterveydenhuollon puolella farmasian ammattilainen voi olla monessa apuna ja tukena erityisesti kiristyvän hoitotakuun ja koronapandemiasta johtuvan hoitovelan purkamisen vuoksi. Helsingin kaupungilla farmasian ammattilaisten osaamista on hyödynnetty esimerkiksi lääkitysten ajantasaistamisessa, lääkehoitojen arvioinneissa sekä antikoagulanttivaihtojen ja pvk-lääkitysten purkamisten koordinoimi-

sessa. Palveluita on kehitetty yhdessä HUS Apteekin kanssa.

Myös HUS Apteekin vastaavana proviisorina työskentelevä Kirsi Kvarnström piti yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa hyvänä esimerkkinä siitä, miten kliinisen farmasian palveluita voidaan kehittää vastaamaan perusterveydenhuollon tai hyvinvointialueiden tarpeita.

– Kun olemme testanneet hyvää toimintamallia toisaalla, se on helppo viedä eteenpäin räätälöitynä muille alueille, Kvarnström sanoi.

– Missä lääkkeitä käytetään, siellä pitäisi olla farmasian ammattilainen, Kvarnström tiivisti käytyä keskustelua.

APTEEKIT LIIKKEELLE YHTEISTUUMIN

Paneelikeskustelussa käsiteltiin myös konkreettisia toimia, joiden avulla farmasian ammattilaisten osaaminen saadaan parhaiten käyttöön uusissa sote-organisaatioissa. Keskeisimpinä nousivat esiin apteekkien muulle terveydenhuollolle tuottamat palvelut sekä lääkitysturvallisuustyön edistäminen hyvinvointialueiden organisaatiossa myös sairaala-apteekin seinien ulkopuolella.

Uusien hyvinvointialueiden toiminnan alkuvaihe on tunnistettu avoapteekkien tilaisuudeksi tiivistää yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Yhteistyön haasteeksi on havaittu, että siinä kohtaavat julkinen terveydenhuolto ja yksityisinä yrityksinä toimivat apteekit.

Esimerkiksi kilpailutusta koskevat säännöt ja tarve kohdella yrityksiä yhdenmukaisesti voivat rajoittaa julkisen terveydenhuollon mahdollisuutta yhteistyöhön. Yksittäinen apteekki voi kuitenkin tarjota kliinisen farmasian palveluitaan esimerkiksi iäkkäiden monilääkitykseen tai muihin lääkehoidon haasteisiin, jos näistä on julkisella puolella tehty strategisia tavoitteita.

Hyvinvointialueen lähestyminen voi tuntua vaikealta. Sonja Kalliolla on lääke tähän: hän neuvoo apteekkeja lyöttäytymään yhteen alueellisesti. Jenni Isotalo on samoilla linjoilla ja mainitsee, että hyvinvointialueiden ja alueen apteekkien yhteistyöfoorumit ovat loistava alusta yhteistyön rakentamiselle.

– Hyvinvointialueilla apteekkien kannattaisi ottaa yhteyttä esimerkiksi lääkitys-

Tutustukaa hyvinvointialueiden strategioihin ja miettikää, miten farmasian ammattilainen voi tukea organisaatioita niiden tavoitteiden saavuttamisessa.

turvallisuutta koordinoivaan tahoon, hän kommentoi.

KYSYKÄÄ JA KUUNNELKAA

Sosiaalihuollossa, kuten ikääntyneiden tai vammaisten asumispalveluyksiköissä tai lastensuojelun yksiköissä, haasteena on, että siellä ei tunnisteta farmasian ammattilaisten erityisosaamista. Näissä yksiköissä olisi kuitenkin tarvetta lääkehoitojen ja lääkitysturvallisuuden osaajille.

Anne Susiluoto rohkaisi apteekkeja tarjoamaan sosiaalihuollon yksiköille kliinisen farmasian palveluitaan, kuten lääkehuollon auditointipalveluita, moniammatillista keskustelua lääkitysturvallisuudesta ja tyypillisistä vaaratapahtumista sekä palvelusetelillä tuotettavaa lääkehoidon arviointia. Apteekit voisivat myös miettiä, miten palveluita voitaisiin tuottaa etä- ja digipalveluina.

– Olen erittäin tyytyväinen siihen, miten palveluhenkisesti oman alueeni apteekit ovat lähteneet tuottamaan palveluita asumispalveluyksikköjen tarpeeseen, kun olemme rohkaistuneet pyytämään apua asumisyksikköjen sopimusapteekeilta, Susiluoto kertoo. Hän peräänkuuluttaa keskustelun avaamista sosiaalihuollon yksiköiden ja apteekkien välille.

– Yhteistyö vaatii apteekeilta uskallusta lähestyä sosiaalihuollon yksiköitä ja tarjota osaamistaan kysyen, millaisilla palveluilla apteekki voisi auttaa lääkehoitoprosesseissa ja lääkitysturvallisuudessa, Susiluoto jatkaa.

Mari Kinnunen korosti, että kliinisen farmasian palveluita tarjottaessa on tärkeää, että hyvinvointialueita lähestytään ajatuksella ”miten voisimme auttaa teitä” tai

”millaisia palveluita me voisimme teille tuottaa” sen sijaan, että apteekit lähestyisivät hyvinvointialueita valmiiksi hiotuilla palvelupaketeilla.

– Lähestykää hyvin-

vointialueita kuunnellen, mitä he tarvitsevat, Kinnunen ohjeisti. Kirsi Kvarnström lisäsi, että yhteistyö ja luottamuksen rakentaminen voi lähteä hyvinkin yksinkertaisesta ja pienestä palveluksesta, kuten lääkkeiden säilyttämisen tarkistuksesta. Se avaa pelin ja voi johtaa laajempaan yhteistyöhön tulevaisuudessa.

RATKAISEVA HETKI ON NYT

Lopuksi panelistit kertoivat, mitä farmasian ammattilaisten eri sektoreilla tulisi heidän mielestään tehdä nyt, jotta tuhannen taalan paikka ei menisi ohi.

Farmasian ammattilaisten levittäytyminen perusterveydenhuoltoon on ollut hitaampaa kuin erikoissairaanhoitoon, sillä sairaala-apteekit ovat osa erikoissairaanhoitoa. Nyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja poistuu ja molemmat tulevat saman rahakirstun äärelle. Siksi Mari Kinnunen näkee, että sairaala-apteekkien tulee aktivoitua nyt, jotta farmasian ammattilaisten osaaminen saadaan levitettyä myös perusterveydenhuoltoon.

Sonja Kallio muistutti, että nyt on myös avoapteekkien aika herätä ja verkostoitua keskenään. Jenni Isotalon terveiset farmasian ammattilaisille olivat:

– Tutustukaa hyvinvointialueiden strategioihin ja miettikää, miten farmasian ammattilainen voi tukea organisaatioita niiden tavoitteiden saavuttamisessa. Katsokaa, mitä hyvinvointialueet rekrytoivat ja hakekaa ennakkoluulottomasti paikkoja myös sairaala-apteekin ja osastofarmasian ulkopuolelta.

Anne Susiluoto mainitsi, että tällä hetkellä hyvinvointialueilla yritetään ratkaista farmasian osaamisen puutteeseen liittyvää ongelmaa jollain muulla kuin farmasian osaamisella. Siksi hän kehotti farmasian alan toimijoita yhteistyöhön keskenään ja markkinoimaan farmasian alan osaamista rohkeasti ja näkyvästi. Kvarnström puolestaan rohkaisi farmasian ammattilaisia tuomaan osaamistaan esille kirjoittamalla lehtien mielipidepalstoille, jotta alan osaaminen saa näkyvyyttä. ¢

Sairaalan ja avoapteekin kuilu kapenee

HUS APTEEKIN vastaava proviisori Kirsi Kvarnström antoi puheenvuorossaan hyvän esimerkin erikoissairaanhoidon ja avoapteekkien yhteistyöstä. Hän kertoi hankkeesta, jossa pyrittiin parantamaan suolistosyöpäpotilaan hoitopolkua sairaalasta avoapteekin kautta kotiin.

– Hanke sai alkunsa HaiPro-ilmoituksista, joissa havaittiin, että sairaalassa ja avoapteekissa oli annettu potilaalle ristiriitaista lääkeneuvontaa ja se oli haitannut potilaan sairaalassa annettavaa hoitoa, Kvarnström kertoo.

Syöpäpotilaat ovat suuren riskin potilaita, joilla on käytössä kapean terapeuttisen leveyden lääkkeitä. Lääkitys voi olla monimutkaista: siinä pidetään hoitotaukoja, annosteluohjeet saattavat muuttua ja annostelu voi olla epäsäännöllistä. Lisäksi hoitoon kuuluu esilääkkeitä, joita käytetään ennen sairaalassa annettavaa varsinaista syöpähoitoa tai tukilääkkeitä, joilla hillitään syöpähoitojen sivuvaikutuksia.

– Haasteena on, että lääkkeitä käytetään usein poiketen valmisteyhteenvedosta ja siitä ei ole aina tietoa apteekissa, Kvarnström jatkaa.

Hankkeen tarkoituksena on ollut yhtenäistää sairaalassa ja avoapteekissa potilaalle annettavaa lääkeneuvontaa. Suolistosyöpäpotilaan lääkehoidon neuvontavastuu säilyy edelleen hoitavalla sairaalalla eikä sitä ole tarkoitus siirtää apteekeille.

– Olemme laatineet hankkeessa uusia potilas- ja ammattilaisohjeita yhdessä HUS Syöpäkeskuksen kanssa. Laatimamme potilasohjeet ovat saatavilla avohuollon apteekeille, mutta olemme luoneet apteekeille myös lääkekohtaisia pikaohjeita, Kvarnström kuvaili.

Kvarnström korosti, että tarvitsemme nykyistä koordinoidumpaa tiedonvaihtoa sairaalan ja avohuollon apteekkien välillä, jotta yksiköiden välistä kuilua saadaan pienennettyä. ¢

Kriisitilanne paljastaa lääkehuoltojärjestelmän heikkoudet

Kun Farmasian Päivillä

keskusteltiin kriisiajan lääkehuollosta ja huoltovarmuudesta, äänessä olivat muiden muassa

Suomen Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto

Kanerva ja EU:n komission terveyshätätilanteiden valmiusvirastossa Suomea edustava Ulla Närhi.

Suomessa luotetaan siihen, että lääkkeen saa apteekista. Asiakkaat tulevat apteekkiin hakemaan päivittäin käyttämäänsä lääkettä siinä vaiheessa, kun purkissa on enää viimeiset jäljellä. Järjestelmää on myös kehitetty viime vuosikymmeninä luottaen, että asiat menevät hyvin.

Risto Kanerva kertoi puheenvuorossaan tunnistetuista lääkehuollon epäjatkuvuuskohdista. Keskeistä on liikaluotto velvoitevarastointiin. Ongelmia voi syntyä, kun jakeluketjut ovat pitkiä ja keskittyneitä tietyille toimijoille. Lääkkeiden saatavuuden kannalta on riskialtista, että lääke- ja raaka-ainevalmistus on keskittynyt kolmansiin maihin ja tietyille alueille. Esimerkkinä viime vuosilta

bentsyylipenisilliinin tuotannoissa havaitut puutteet ja niistä aiheutunut lääkkeen pitkäkestoinen saatavuushäiriö.

Toiseksi haasteena ovat lääkkeiden pitkät jakeluketjut. Globaaleissa ketjuissa konttiliikenteen pysähtyminen keskeisellä väylällä voi aiheuttaa pitkiä ja ennakoimattomia saatavuushäiriöitä. Toisaalta jakeluketjussa voi syntyä ongelmia myös kotimaassa, kuten tukkukaupan uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotosta muistetaan.

Materiaaliseen varautumiseen ja lääkkeiden saatavuuteen liittyvien riskien lisäksi lääkehuollon riskipisteitä on myös muualla, kuten sähkönjakelussa ja verkkoyhteyksissä. Lisäksi kuluttajien käyttäytyminen voi olla ennalta-arvaamatonta kriisitilanteessa tai sen uhatessa ja aiheuttaa yllättäviä kysyntäpiikkejä. Jo mielikuva uhasta voi saada aikaan hamstrauksen.

Ensiarvoisen tärkeää on nähdä henkilökunnan ja osaamisen rooli lääkehuollossa. Koronapandemia opetti, että eteen voi tulla tilanteita, joissa apteekki joudutaan sulkemaan henkilökunnan altistumisen vuoksi. Tai juomaveteen voi tulla bakteeri, joka sairastuttaa apteekin tai tukun henkilöstön. Jo arkipäivän kriisitilanteita varten on hyvä varautua siihen, etteivät toiminnot ja tietotaito ole vain yhden tai muutaman henkilön varassa.

Poikkeustilanteita varten tulee luoda toimintamallit ja harjoittaa niitä. Lääkehuollon toimijoiden ja viranomaisten tulee edelleen kehittää yhteisen tilannekuvan dynaamista muodostamista ja jakamista. Lisäksi tulee

Arkipäivän kriisitilanteisiin on hyvä varautua varmistamalla, etteivät toiminnot ja tietotaito ole vain yhden tai muutaman henkilön varassa.

luoda pelisäännöt niukkuuden jakamiseen: mitä lääkkeitä toimitetaan ja kenelle?

VIREILLÄ: EUROOPAN TERVEYSUNIONI

Ulla Närhi kertoi esityksessään Euroopan unionin yhteisötason varautumisen muutoksista koronapandemian seurauksena, Euroopan lääkestrategiasta sekä Suomen kannasta yhteisötason varautumiseen.

Koronapandemian myötä syntyi ajatus Euroopan terveysunionista, jossa EU:n jäsenmaat valmistautuvat ja reagoivat yhdessä terveyskriiseihin, jossa edullisia ja innovatiivisia lääkkeitä on kaikkien saatavilla ja jossa parannetaan yhdessä sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja jälkihoitoa.

Keskeisiä Euroopan terveysunionia koskevia aloitteita ovat kriisivalmiutta koskeva asetus EU-tason koordinoinnin tehostamisesta rajat ylittäviä terveysuhkia vastaan, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) toimeksiannon laajentamista koskeva asetus sekä hätätilanteita koskeva kehysasetus lisävalmiuksien antamisesta terveystilanteiden valmiusviranomaiselle (HERA).

Käytännössä valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevalla asetuksella on tarkoitus varmistaa, että EU:lla on valmiussuunnitelma ja seurantajärjestelmä, valmiudet riskinarviointiin ja kohdennettuun reagointiin, mekanismit lääketieteellisten vastatoimien yhteishankintoihin sekä mahdollisuus hyväksyä yhteistoimia tulevien rajat ylittävien terveysuhkien torjumiseksi.

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakes-

kuksen mandaatin laajentaminen luo mahdollisuuden antaa jäsenmaille suosituksia terveysuhkiin varautumisesta. Lisäksi Euroopan lääkevirastoon on perustettu uudet työryhmät lääkepulan käsittelyyn, hätätilanteisiin sekä lääkinnällisten laitteiden pulan käsittelyyn.

Terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen tehtävänä on biologisten ja muiden terveysuhkien havaitseminen, vaikutusten arviointi ja mahdollisten vastatoimien määrittäminen, kriittisten teknologioiden ja tuotantolaitosten kartoittaminen, tuotannon varmistaminen ja pullonkaulojen tunnistaminen, yhteishankintojen organisointi, saatavuuden seuranta ja varastojen kerryttäminen.

Eurooppalainen lääkestrategia on EU:n lääkelainsäännön uudistamisen suurin muutos pariin vuosikymmeneen. EU:n lääkestrategialla pyritään uudistamaan sääntelykehystä ja tukemaan tutkimusta ja teknologiaa potilaiden kannalta konkreettisella tavalla. Lääkestrategiaan kuuluu täyttämättä oleviin lääketieteellisiin tarpeisiin vastaaminen, lääkkeiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden takaaminen, innovaatioiden tukeminen sekä lääkelainsäädännön tarkistaminen ja hyväksymismenettelyjen yksinkertaistaminen.

Suomen kanta yhteisötason varautumi-

seen on, että Suomi kannattaa EU-yhteistyötä välttämättömien lääkkeiden ja tarvikkeiden saannin turvaamisessa ja että kansallisen ja EU-tason hankintatoimien tulisi tukea ja täydentää toisiaan.

ollut vaikea nähdä järjestelmän heikkouksia. Muun muassa pandemia ja energiakriisi ovat kuitenkin herättäneet tietoisuuteen lisääntyvistä riskeistä ja uhkakuvista.

Lääkkeiden saatavuushäiriöt eivät toistaiseksi ole näkyneet kuluttajille ja siten päättäjille. Ongelmat on tähän saakka saatu ratkottua jakeluketjussa ja apteekeissa. Samalla kriisitietoisuuden puute on ajanut tilanteeseen, jossa niin lääkehuollon kuin laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen on perustunut tehokkuuden hakemiseen. Kustannustehokas järjestelmä ei kestä kriisejä.

Tutustu jo tänään!

TEHOKAS JÄRJESTELMÄ ON KRIISIHERKKÄ

Paneelikeskustelun teemaksi nousivat kysymykset siitä, miten kriiseihin on varauduttu ja onko varautuminen riittävää.

Puheenvuoroissa korostui se, että lääkkeiden saatavuuteen varautumisessa ollaan takamatkalla ja että stabiilissa maailmassa on

Huoltovarmuuden näkökulmasta yhtenä järjestelmän heikkoutena nähtiin lääkkeiden hinnan polkeminen alas kilpailutuksella, jossa hinta on määräävä kriteeri. Lääkkeiden käänteiseksi huutokaupaksi nimetty järjestelmä on ajanut lääkevalmistuksen sinne, missä se on edullisinta eli Kiinaan ja Intiaan. Huoltovarmuuden näkökulmasta lääkkeiden valmistusta tulisi olla myös Euroopassa ja kotimaassa.

Jotta lääkkeitä kyetään valmistamaan poikkeustilanteissa, tulee valmistusta tukea jo normaalioloissa. Edellytyksenä on, että omavaraisuudesta ollaan valmiita maksamaan ja että hinta ei ole ainoa valintaa ohjaava kriteeri. ¢

Akatemia

Kasvata tuotetietoutta, kehitä ammatillista osaamista

GSK Customer Academy on nyt Haleon Akatemia!

Tervetuloa farmasian alan ammattilaisille suunniteltuun verkkokoulutusportaaliin, joka kokoaa yhteen koulutukset, tuotetiedot ja ladattavat tukimateriaalit.

Monipuolisesti sisältöä ammattilaisille

Kirjautuminen onnistuu nyt myös Fimnet-tunnuksella. haleonakatemia.fi

GSK Consumer Healthcare irtautui GSK:sta ja muodosti uuden itsenäisen yrityksen nimeltä Haleon 18.7.2022. Haleon keskittyy täysin itsehoitoon sekä kuluttajien terveyteen ja hyvinvointiin.

näkökulmasta lääkkeiden valmistusta tulisi olla myös Euroopassa ja kotimaassa.

Nyt on Valon hetki

Valtakunnallisen apteekkien lääkitysturvallisuusohjelman eli Valon kuulumiset päivitti Suomen Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Tiina Koskenkorva syksyn Farmasian Päivien luennossaan.

Valo on Suomen Apteekkariliiton ja Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen yhteishanke, jonka tavoitteena on edistää avohoidon asiakkaiden ja potilaiden turvallista ja tarkoituksenmukaista lääkehoitoa tutkittuun tietoon perustuen. Puheenvuorossaan Koskenkorva kertoi apteekeissa vuonna 2021 käyttöön otetun vaaratapahtumien raportointijärjestelmä HaiPron ensiaskeleista vuoden kokemuksen jälkeen.

Apteekeilla on luonteva rooli lääkityksen ja lääkitysturvallisuuden tarkistuspisteenä, sillä avohuollossa lääkehoidon polku kulkee apteekin kautta. Apteekkien HaiPro-raportointi tekee näkyväksi apteekkien päivittäisen, reseptitoimituksen ja itsehoidon neuvonnan yhteydessä tehtävän lääkitysturvallisuuden edistämistyön.

TAVOITTEENA ENNALTAEHKÄISY

HaiPro on otettu käyttöön varsin hyvin, sillä 80 % apteekeista on käyttänyt järjestelmää vaaratapahtumien raportointiin ensimmäisen vuoden aikana.

– HaiPro-ilmoituksia on jätetty yli 11 000. Ne ovat valtavan tärkeä aineisto lääkitysturvallisuuden kehittämiseksi niin apteekeissa kuin avohoidon lääkehoidon prosesseissakin, Koskenkorva painotti.

60 % apteekkien ilmoituksista on koskenut niiden omaa toimintaa ja 40 % on ollut ulkoisia ilmoituksia kuten määräyspoikkeamia. Kaikista ilmoituksista 42 % on ollut läheltä piti -tapahtumia.

– Läheltä piti -tilanteiden raportointi on uutta apteekeille. Se on kuitenkin erityisen tärkeää, jotta voimme kehittää lääkehoidon prosesseja ennaltaehkäisevästi niin, ettei itse vaaratapahtumia pääse sattumaan, Koskenkorva jatkoi.

Reseptintoimitus on yleisin tilanne, josta vaaratapahtumia on raportoitu. Toimituspoikkeamien tunnistaminen on apteekeille ennestään tuttua ja helppoa sähköisen reseptin vuoksi. Ilmoituksista 12 % on koskenut annosjakelua ja vain 4 % itsehoidon neuvontaa.

MYÖS ONNISTUMISISTA VOI OPPIA

Itsehoitoa koskevista ilmoituksista kolmasosa on liittynyt lääkeneuvontaan. Tyypilliset raportoidut itsehoidon tilanteet ovat Koskenkorvan mukaan liittyneet lasa-lääkkeisiin eli look alike sound alike -lääkkeisiin sekä tulehduskipulääkkeiden epätarkoituksenmukaiseen käyttöön ja niiden yhteisvaikutuksiin reseptilääkkeiden, erityisesti verenohennuslääkkeiden, kanssa.

alueella, ja parhaillaan rajapintoja avataan muualla Suomessa. Pilottihankeessa on nähty jo HaiPro-järjestelmän vaikuttavuutta.

– Apteekkien tekemiä ilmoituksia on tullut kaikkiin riskiluokkiin. Ilmoituksia on käsitelty terveydenhuollon yksiköiden osastokokouksissa ja niiden pohjalta on tehty kehittämisehdotuksia tietojärjestelmiin, Koskenkorva kertoi.

Ilmoituksia on tehty esimerkiksi puuttuvista resepteistä, vääristä lasten antibioottiannoksista, vakavista yhteisvaikutuksista ja potilaan puutteellisesta informoinnista.

SYYLLISTEN ETSIMINEN EI KEHITÄ

Pilotin jälkeen suoritettiin kysely mukana olleille sote-yksiköille. Ne raportoivat, että apteekissa tunnistetaan haasteita, joita ei ole näkyvissä muualla terveydenhuollossa. Sekä pilotissa että muissa HaiPro-ilmoituksissa on kuitenkin ollut havaittavissa myös syyllistämistä, mikä Koskenkorvan mukaan on valitettavaa. HaiPron tarkoituksena ei ole etsiä poikkeamille syyllisiä, ja ilmoituksissa tulisi käyttää neutraaleja ilmaisuja.

– HaiPro-ilmoituksen kehitysehdotukseen kirjoitettu palaute, että ”toisen ammattilaisen tulisi keskittyä paremmin” ei ole lääkitysturvallisuutta kehittävää, Koskenkorva painotti. Yhteistyön tulee olla rakentavaa.

Koskenkorva kannustaa apteekkeja raportoimaan myös onnistuneita itsehoidon neuvontatilanteita eli tekemään läheltä piti -ilmoituksia, sillä ne ovat hyviä tapoja oppia ja kehittää toimintaa. Esimerkkitilanteena hän kertoi itsehoidon tapauksesta, jossa farmaseutti oli varmistanut, tuleeko tulehduskipulääke asiakkaalle itselleen. Lääke olikin puolisolle. Lyhyen selvittelyn jälkeen oli käynyt ilmi, että puolisolla oli käytössä verenohennuslääke ja oireina verenvuotoja. Ostettava lääke vaihtui parasetamoliin.

HAIPRO-YHTEISTYÖTÄ KOKEILTU

Vuoden 2022 aikana pilotoitiin HaiPro-ilmoittamista apteekkien ja muiden sote-yksiköiden välillä Vaasan ja Hämeenlinnan

HaiPro-ilmoittamisen rajapinnat eivät ole vielä avautuneet muilla alueilla, mutta Koskenkorva kehotti silti lähettämään ilmoituksia järjestelmän virtuaalisiin sote-yksiköihin. HaiPro-työryhmä käy läpi kaikki ilmoitukset.

– Työryhmä koostaa ilmoituksista keskeisimmät huomiot ja käy ne läpi asiakasja potilasturvallisuuskeskuksen kanssa. Sen kautta voidaan tarvittaessa lähettää lääkitysturvallisuustiedotteita, Koskenkorva kertoi. ¢

Herättikö lääkitysturvallisuustyö mielenkiintosi?

Tule kuuntelemaan Tiina Koskenkorvan luento Proviisoripäivään 25.3.2023. Koskenkorva kertoo lisää HaiProsta luennollaan Tiedolla parempaa lääkehoitoa – kokemukset HaiPro-yhteistyöstä ja Apotista. Mukana on myös proviisori ja Apotti-asiantuntija Annika Häkkinen HUS Apteekista.

HaiPro-raportointi tekee näkyväksi apteekkien päivittäisen, reseptitoimituksen ja itsehoidon neuvonnan yhteydessä tehtävän lääkitysturvallisuuden edistämistyön.

Onko asiakas jo rokotettu?

POSTERIN NIMI: Point-of-dispensing e-forms put pharmacists on the map as an agile covid-era healthcare provider

TIIVISTELMÄ: Belgian avoapteekeissa annetaan rokotuksia. Koronapandemian aikana niissä otettiin käyttöön FarmaForm-ohjelma, joka kommunikoi kansallisen koronarokotusarkiston kanssa. Ohjelma avasi apteekkiohjelmaan pop-up-ikkunan, kun asiakas oli saanut kutsun koronarokotukseen, mutta ei ollut vielä käynyt tai kun hänen koronarokotusohjelmansa oli vielä kesken. Ohjelmaan pystyi kirjaamaan rokottamattomuuden syyn sekä rokotuksen mahdollisesti aiheuttamat vakavat haittavaikutukset.

KIRJOITTAJAT: Manon Buyl, Henrik De Rocker ¢

Posterinäyttely tarjoaa tietoa ja verkostoitumista

Posterinäyttely on olennainen osa farmasian maailmanjärjestö FIPin vuosittaista päätapahtumaa. Viime syksyn FIP-kongressissa Espanjan Sevillassa oli esillä satoja postereita – muutamia myös suomalaisilta julkaisijoilta.

Esillä olevat posterit vaihtuivat päivittäin. Julkaisijoita oli kehotettu olemaan paikalla puolentoista tunnin ajan lounastauolla kävijöiden kysymysten varalta ja verkostoitumista varten. Posterit jaettiin viiteentoista kategoriaan, joita olivat esimerkiksi kliininen biologia, avoapteekki, lääkkeiden valmistus, sairaalafarmasia, personoitu farmasia ja uudet lääkkeet.

Korona toistui posterien aiheissa eri näkökulmista, ja muiden aiheiden kirjo ulottui mustikan antosyaanien pitoisuudesta ravintolisissä biosimilaarien käyttöönottoon Brasiliassa. Osa postereista on verkossa e-postereina FIPin osallistujien luettavissa. Se onkin hyvä, sillä tarjonta oli niin laajaa, ettei kaikkiin postereihin ollut millään aikaa tutustua paikan päällä.

Reseptin uusinta sujuu apteekissakin

POSTERIN NIMI: Implementation of a prescription service in Danish community pharmacies: a survey

TIIVISTELMÄ: Heinäkuusta 2019 lähtien tanskalaisilla avoapteekeilla on ollut velvollisuus uusia tiettyjen lääkeaineryhmien reseptejä, kun potilaan tila on vakaa eikä lääkityksessä ole ollut muutoksia puolen vuoden sisällä. Uusittaviin kuuluvat esimerkiksi statiinit, suurin osa verenpainelääkkeistä, lyhyt- ja pitkävaikutteiset insuliinit, nenäglukokortikoidit, astma- ja COPD-lääkkeet. Farmasian ammattilaisen reseptillä voi lääkettä toimittaa vain kerran ja pienimmän pakkauskoon. Apteekkien asiakkaat ovat olleet palveluun tyytyväisiä.

KIRJOITTAJAT: Alaa Burghle, Charlotte Verner Rossing, Lotte Stig Nørgaard, Ulla Hedegaard ¢

Suomalaista farmasian alan osaamista olivat esittelemässä esimerkiksi Kelan tutkimusyksiköstä Heini Kari ja Kati Sarnola, joiden posteri kertoi korona-aikana määrättyjen antibioottikuurien lukumäärästä. Kari Linden Yliopiston Apteekista oli laatinut posterin potilaiden näkemyksistä biosimilaarien vaihdosta, ja Tiina Koskenkorva Apteekkariliitosta kertoi posterissaan Valo-projektista. Tanja Kortelainen Nummelan apteekista esitteli posteriaan, jonka aihe oli Lean työkaluna potilaiden hoidon, työntekijöiden työtyytyväisyyden ja avoapteekin toimintojen tehostamisessa. ¢

Jos haluat oman tutkimuksesi esille posterina syyskuussa 2023 Brisbanessa järjestettävään FIP-kongressiin, kannattaa olla rohkeasti yhteydessä FIPin toimistoon.

Ammatillista minäkuvaa voi vahvistaa

POSTERIN NIMI: Strategy to empower pharmaceutical sciences students to engage in the future of the profession

TIIVISTELMÄ: Portugalilainen farmasian ammattilaisten järjestö on pyrkinyt vahvistamaan farmasian opiskelijoiden ammatillista identiteettiä jo opiskeluaikana, jotta alan pitovoima säilyisi. Järjestö teki tiivistä yhteistyötä opiskelijajärjestöjen ja opiskelijoiden kanssa koko opintojen ajan ja tarjosi jäsenyyden ilmaiseksi kahden viimeisen opintovuoden ajan. Opiskelijoita valmisteltiin työelämään ennen harjoittelujaksoa muun muassa luennolla farmasian ammattilaisen professiosta ja järjestöstä. Opiskelijat saivat myös nelipäiväisen johtamisen tehokurssin.

KIRJOITTAJAT: Filipa Sousa, Laura Moura, Tiago Rodrigues, Manuel Talhinhas, Luís Lourenço ¢

PROVIISORIPÄIVÄ 2023

Arcada, Helsinki

9.30 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttelyyn tutustuminen

10.15–12.15 Proviisori ja laadukas lääkitys

SUOMESTA ASIAKAS- JA POTILASTURVALLISUUDEN MALLIMAA – PROVIISORIN ROOLI TAVOITTEEN SAAVUTTAMISESSA

Marianne Kuusisto, lääkitysturvallisuuskoordinaattori, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus

TIEDOLLA PAREMPAA LÄÄKEHOITOA – KOKEMUKSET

HAIPRO-YHTEISTYÖSTÄ JA APOTISTA

Tiina Koskenkorva, asiantuntijaproviisori, Suomen Apteekkariliitto

Annika Häkkinen, Apotti-asiantuntija, proviisori, HUS Apteekki

LÄÄKITYSTURVALLISUUSVASTAAVANA APTEEKISSA JA HYVINVOINTIALUEELLA

Milka Lohtaja, lääkitysturvallisuusvastaava, Kaaren apteekki

Kirsi Kaunisvesi-Pietarila, lääkitysturvallisuusasiantuntija, Keusote

10.20–12.30 Lääkkeitä nouseviin kustannuksiin

VAIKUTTAVUUS JA PRIORISOINTI TERVEYDENHUOLLOSSA –KÄSITTEET HALTUUN

Paulus Torkki, apulaisprofessori, HY Kansanterveystiede

LÄÄKKEIDEN VAIKUTTAVUUSPERUSTEINEN HINNOITTELU

Piia Rannanheimo, johtava asiantuntija, Fimea

UUSIEN LÄÄKKEIDEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO

Niilo Färkkilä, maajohtaja, Amgen

Lauri Pelkonen, johtaja, lääkkeiden hintalautakunta

12.15–14.00 Lounastauko ja näyttelyyn tutustuminen

14.00–15.30 Proviisori uudistuvassa terveydenhuollossa

AJANKOHTAISTA LÄÄKEASIOIDEN UUDISTUKSESTA

Elina Asola, erityisasiantuntija, STM

MIKSI LÄÄKKEITÄ ON LOPPU EUROOPASSA JA SUOMESSA?

Janne Maksimainen, johtaja, kaupalliset toiminnot, Orion

LÄÄKETUTKIMUKSEN MERKITYS UUSILLA HYVINVOINTIALUEILLA

Nadia Tamminen, johtaja, tutkimus ja innovaatiot, Lääketeollisuus ry MITEN FARMASIAN AMMATTILAISTEN OSAAMINEN HUOMIOIDAAN HYVINVOINTIALUEILLA?

Sally Leskinen, hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue

15.30–16.15 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen

16.15–17.30 Proviisoriyhdistys 40 vuotta

JUHLAOHJELMAA

Proviisoriyhdistyksen apurahan, opintopalkinnon ja Proviisorikollega-tunnustuksen saajien julkistaminen

ILMOITTAUTUMINEN JA AJANTASAINEN OHJELMA OSOITTEESSA www.proviisoriyhdistys.net/proviisoripäivä

Tule mukaan kouluttautumaan, keskustelemaan ja verkostoitumaan proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden omaan verkostoitumisja täydennyskoulutuspäivään!

TAVATAAN PROVIISORIPÄIVILLÄ! Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.

Jäsen- ja koulutussivut

Näillä sivuilla kerromme, miten Proviisoriyhdistyksen uusi hallitus jakoi tehtävät järjestäytymiskokouksessaan. Yhdistyksen uusi puheenjohtaja Sara Rosenberg esittäytyy, ja kertaamme jäsenmaksut. Yhteistyökumppanimme Mandatum antaa säästämiseen ja eläkepäiviin varautumiseen liittyviä vinkkejä.

Muista!

PROVIISORIPÄIVÄ

lauantai 25.3. Arcada, Helsinki

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan www.proviisoriyhdistys.net/proviisoripäivä

APTEEKIN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN KOULUTUSPÄIVÄ TAMPEREELLA

keskiviikko 19.4. Lapland Hotels Tampere, Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan www.proviisoriyhdistys/tapahtumat

TALOUSKIERTUE SEINÄJOELLA

tiistai 9.5. Hotelli-Ravintola Alma. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/talouskiertue

KEVÄTKOKOUS

lauantai 27.5. yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous

OPISKELIJAT

Esihenkilötyöhön opastava koulutusilta Helsingissä, Kuopiossa ja Turussa huhti-toukokuussa. Seuraa tarkempaa ilmoitteluamme!

Ajankohtaiset tiedot tapahtumista verkkosivuillamme. Seuraathan meitä myös somessa!

Alueelliset koulutukset jälleen vauhdissa

PROVIISORIYHDISTYKSEN ALUEELLISET

koulutukset saatiin palautettua koulutusohjelmaan vuonna 2022 koronapandemian ja kokoontumisrajoitusten helpotettua.

Syyskuussa järjestimme ensimmäistä kertaa Henkilöstöjohtamisen koulutus –Seminaaripäivä proviisoreille -koulutuksen. Kuopioon kokoontuneet proviisorit pääsivät tapaamaan kollegoita Itä-Suomea laajemmalta alueelta, sillä osallistujia oli muun muassa Pohjois-Pohjanmaalta, Keski-Suomesta, Pirkanmaalta ja Kanta-Hämeestä. Palautekyselyssä osallistujat kehuivat koulutusta monipuoliseksi ja omassa työssä hyödynnettäväksi.

Olemme kehittäneet koulutusta osallistujien palautteen avulla, ja seuraava henkilöstöjohtamisen koulutus järjestetään 19. huhtikuuta Tampereella Lapland Hotelsissa. Ilmoittautuminen koulutukseen on auki.

Apteekin talousosaamiseen keskittyvä Talouskiertue-koulutus järjestettiin lähitapahtumana Porvoossa lokakuussa 2022. Koulutuksellisen osuuden lisäksi päivän polttava puheenaihe oli apteekkitalouden ja -omistajuuden mahdolliset uudistukset. Talouskiertueen luennot keräsivät kiitosta osallistujilta etenkin käytännönläheisyydestä, käsiteltyjen aiheiden ajankohtaisuudesta ja luennoitsijoiden esiintymistaidoista.

Ensimmäinen Talouskiertue järjestettiin Oulussa vuonna 2014. Vuosien mittaan lähes 200 proviisoria on käynyt koulutuksemme. Järjestyksessään 13. Talouskiertue saapuu 9. toukokuuta Seinäjoelle, ja ilmoittautuminen hotelli-ravintola Almassa järjestettävään koulutuspäivään on alkanut. Tervetuloa kouluttautumaan ja tapaamaan proviisorikollegoita! ¢

KIITOS JÄSENKYSELYYN VASTANNEILLE!

Kooste jäsenkyselyn tuloksista on luettavissa OmaProssa (> Materiaalisalkku). Proviisoriyhdistys kiittää vastauksista!

TULE MUKAAN TOIMINTAAMME!

Jokainen yhdistyksen jäsen on tervetullut mukaan valiokuntien ja työryhmien toimintaan. Osallistua voi paikkakunnasta ja työskentelysektorista riippumatta ilman erityisiä velvoitteita oman aikataulun ja mielenkiinnon mukaan. Lue lisää verkkosivuiltamme.

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA VASTAAVAT

Teemu Ali-Kovero, Martta Huttu, ja Eija Vartiainen: toimisto@proviisoriyhdistys.net tai etunimi.sukunimi@proviisoriyhdistys.net

p. (09) 177 771

arkisin 10–16

Kuopiossa järjestettiin viime syyskuussa yhdistyksen ensimmäinen henkilöstöjohtamisen koulutuspäivä.

Juhlavuosi käynnistyi hallituksen järjestäytymisellä

Proviisoriyhdistyksen hallitus valittiin sääntömääräisessä syyskokouksessa marraskuussa. Uusi hallitus aloitti toimintansa järjestäytymällä ensimmäisessä kokouksessaan tammikuun puolivälissä. Hallituksen kokoonpano ja yhteystiedot löytyvät sivulta 27.

Hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin 19. tammikuuta tavaksi muodostuneesti etäkokouksena. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Hanna Ylä-Rautio ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Henri Sormunen Molemmat jatkavat tehtävässään. Varapuheenjohtajien lisäksi kokouksessa valittiin valiokuntien ja työryhmien puheenjohtajat sekä jaettiin yhdistyksen luottamus- ja edustustehtävät.

Valio- ja toimikuntien sekä työryhmien puheenjohtajistoon tuli muutoksia. Viestintävaliokunnasta vetovastuun otti Ida Pavela ja opiskelijavaliokunnan puheenjohtajaksi nousi valiokunnan jäsenenä toiminut Julia Niemi. Strategiatyöryhmän johtoon valittiin uusi puheenjohtaja Sara Rosenberg, joka väitöskirjatutkijana ryhtyi myös tohtoriverkoston yhteyshenkilöksi. Lisäksi päätettiin aktivoida lääketeollisuusverkosto, jonka yhteyshenkilönä aloittaa Henri Sormunen.

Valiokuntien ja työryhmien puheenjohtajina jatkavat Anna Ojala, Ville-Matti Mäkinen, Linnea Raimas ja Hanna Ylä-Rautio. ¢

Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenmaksut 2023

APTEEKIN, LÄÄKETEOLLISUUDEN, TUKKUKAUPAN, KUNNAN, VALTION, KELAN YM. PALVELUKSESSA TYÖSKENTELEVÄ TAI

YRITTÄJÄ:

• kokoaikainen, työttömyyskassan jäsen 35,00 €/kk

• kokoaikainen, ei työttömyyskassan jäsen 31,25 €/kk

• osa-aikainen (15–30 h/vko), työttömyyskassan jäsen 26,25 €/kk

• osa-aikainen (15–30 h/vko), ei työttömyyskassan jäsen 21,50 €/kk

• osa-aikainen (alle 15 h/vko), riippumatta kassajäsenyydestä 17,50 €/kk

YLIOPISTON PALVELUKSESSA

TYÖSKENTELEVÄ:

• koko- tai osa-aikainen, työttömyyskassan jäsen 26,25 €/kk

• koko- tai osa-aikainen, ei työttömyyskassan jäsen 21,50 €/kk

• osa-aikainen (alle 15 h/vko), riippumatta kassajäsenyydestä 17,50 €/kk

PÄÄTOIMINEN JATKO-OPISKELIJA:

• riippumatta kassajäsenyydestä 17,50 €/kk

ULKOMAILLA ASUVA:

• työttömyyskassan jäsen 17,50 €/kk

Järjestäytymiskokous pidettiin totuttuun tapaan etäkokokouksena. Eeva Lehtola osallistui kokoukseen kotonaan.

Valiokuntien puheenjohtajat 2021

• Apurahatoimikunta

Puheenjohtaja Ville-Matti Mäkinen

• Koulutusvaliokunta

Puheenjohtajaa ei valittu järjestäytymiskokouksessa

• Opiskelijavaliokunta

Puheenjohtaja Julia Niemi

• Strategiatyöryhmä

Puheenjohtaja Sara Rosenberg

• Talousvaliokunta

Puheenjohtaja Hanna Ylä-Rautio, varapuheenjohtaja Ville-Matti

Mäkinen

• Viestintävaliokunta

Puheenjohtaja Ida Pavela

• Apteekkityöryhmä

Puheenjohtaja Anna Ojala

• ProMentee-työryhmä

Puheenjohtaja Linnea Raimas

• Tohtoriverkosto

yhteyshenkilö Sara Rosenberg

• Lääketeollisuusverkosto

yhteyshenkilö Henri Sormunen

• ei työttömyyskassan jäsen 65 €/kalenterivuosi

EI-PALKANSAAJA (PL. YRITTÄJÄ):

• riippumatta kassajäsenyydestä 17,50 €/kk

PROVIISORIOPISKELIJA TAI

VARUSMIESPALVELUSTA SUORITTAVA JÄSEN:

• työttömyyskassaan kuuluva

63 €/vuosi

MUUTTUNUT

• työttömyyskassaan kuulumaton

29 €/vuosi

Proviisoriopiskelija, joka liittyy jäseneksi 30.6. jälkeen, maksaa vain puolet jäsenmaksustaan. Valmistumista seuraavana kalenterivuonna siirrytään proviisorin kuukausijäsenmaksuun.

KANNATUSMAKSUT:

• apteekkarin kannatusjäsenmaksu

150 €/vuosi

• seniorijäsenen kannatusjäsenmaksu

125 €/vuosi

Sara Rosenberg esittelyssä

Proviisoriyhdistys on tarjonnut Åbo Akademissa ja Uumajassa opiskelleelle Sara Rosenbergille väylän oppia tuntemaan suomeksi kouluttautuneita kollegoja.

Proviisoriyhdistyksen puheenjohtajana aloitti vuoden vaihtuessa vaasalainen proviisori Sara Rosenberg, 43, joka on myös Åbo Akademin ensimmäinen farmasian tohtoriksi tähtäävä väitöskirjatutkija.

1 KUKA OLET JA MISTÄ TULET?

Olen Sara Rosenberg, perheenäiti ja proviisori Vaasasta. Opintoni olen suorittanut suurimmaksi osaksi Turussa, mutta yrittäjäpuolisoni työ toi perheemme takaisin synnyinseuduillemme Vaasaan. Täällä koemme, että meillä on hyvä olla ja kolmella lapsellamme on turvallinen kasvuympäristö.

2 MILLAINEN OLET IHMISENÄ JA PROVIISORINA?

Olen luonteeltani määrätietoinen ja utelias. Onneksi proviisorina aina saa ja tuleekin kouluttautua ja kehittyä. Proviisorina ja esihenkilönä olen kehitys- ja koulutusmyönteinen ja toivon mukaan myös kannustava ja helposti lähestyttävä.

3 MITEN PÄÄDYIT PROVIISORIKSI?

Lempiaineeni oli jo yläkoulussa kemia. Olen kaksikielinen ja käynyt ruotsinkielistä koulua, joten kemian opinnot Åbo Akademissa olivat minulle luonteva valinta. Väittelin kemian tohtoriksi vuonna 2009 silloisella ÅA:n orgaanisen kemian laitoksella. Aiheeni oli stereoselektiivisten synteesimenetelmien kehittäminen muun muassa farmaseuttisesti aktiivisten molekyylien valmistuksessa. Luin tohtorinopinnoissa farmasiaa

sivuaineena, ja päädyin suorittamaan farmaseutin tutkinnon jatko-opintojen ohella.

Lääkevalmistuksesta kiinnostuneelle kemian tohtorille ei juurikaan löytynyt töitä Vaasasta, joten menin Vaasan keskussairaalan sairaala-apteekkiin farmaseutin toimeen. Ratkaisu oli kerrassaan loistava pienten lasten äidille: työt jäivät töihin, kun työpäivä päättyi.

Sisälläni paloi kuitenkin suuri into jatkaa farmasian opintoja. Uumajan yliopistossa proviisoriopinnot oli mahdollista suorittaa suurimmaksi osaksi etänä, joten päätin hakea sinne opiskelemaan. Valmistuin proviisoriksi keväällä 2019, ja sain Valviran luvan harjoittaa ammattia myös Suomessa saman vuoden elokuussa.

Valmistumisen jälkeen olen tehnyt proviisorin töitä pääsääntöisesti avoapteekissa, ensin Vaasan keskustassa ja nykyään maaseudulla sijaitsevassa kyläapteekissa Laihialla.

4 OLET MYÖS JATKO-OPISKELIJA?

Graduni aihe jäi kutkuttumaan mieltä, joten päätin reilu vuosi sitten aloittaa farmasian jatko-opinnot. Olen nyt väitöskirjatutkija ÅA:n farmasialla. Tutkimusaiheeni on sosiaalifarmasiaan lukeutuva erittäin kalliiden lääkkeiden yhteiskuntavaikutukset. Lupasin

itselleni ja perheelleni, että teen väikkäriä hitaasti ja nautiskellen, mutta intoni on ollut niin suuri, että olenkin jo puolessa välissä opintokokonaisuutta.

5 MIKÄ AUTTAA JAKSAMAAN?

Mökillämme Vaasan ulkosaaristossa perheen parissa sieluni lepää. Arkemme on tosi kiireistä, mutta kannustava puoliso mahdollistaa sen, että voin keskittyä sekä työhöni, jatko-opintoihini että nyt myös entistä aktiivisemmin yhdistystyöhön.

6 MIKÄ PROVIISORIYHDISTYKSESSÄ ON PARASTA?

Lääkepoliittisen vaikuttamistyön ohella yhdistyksessä on parasta loistavat verkostoitumismahdollisuudet. Minulle yhdistys tarjosi oivan väylän oppia tuntemaan Suomessa opintonsa suorittaneita proviisorikollegoita ja voin sanoa, että ihan huipputyyppejä olen jo oppinut tuntemaan.

7 TÄRKEIN TEHTÄVÄSI PUHEENJOHTAJANA?

Yhdistyksen luotsaaminen takaisin täysin normaaliin toimintaan koronapandemian jälkeen niin, että saamme ainakin kaikki ennen pandemiaa vakiintuneet tapahtumat taas jaloilleen. Apteekkisektoria parhaillaan koettelevien poliittisten päätösten myötä näen entistä tärkeämpänä, että kokoonnumme, keskustelemme ja järjestäydymme.

Åbo Akademin proviisoriopiskelijoiden tuomisen yhdistyksen piiriin on minulle tärkeää. Lisäksi Suomen Proviisoriyhdistys viettää 40-vuotisjuhlavuotta ja toiveissani on, että saisimme tämän tiimoilta järjestettyä spesiaaliohjelmaa. ¢

TEKSTI SARA ROSENBERG JA MAIJA RAUHA KUVA TEEMU ALI-KOVERO

Kannattaako vakuuttaa vai sijoittaa?

Omaisuuden ja henkilövakuutustarpeen suhdetta voi ajatella kahtena risteävänä janana, jotka muodostavat X-kirjaimen. Kun helposti realisoitavan omaisuuden määrä suhteessa velkoihin ja vastuisiin on pieni, vakuutusten tarve on yleensä suuri. Taloudellisen puskurin kasvaessa vakuutustarve voi laskea.

Toki todelliseen henkilövakuutustarpeeseen vaikuttavat muutkin elämänmuutokset kuin muutos omaisuuden määrässä. Muun muassa lasten saanti lisää varautumisen tarvetta esimerkiksi henkivakuuttamisella.

Mitä pienemmän taloudellisen puskurin on ehtinyt kerryttää ja mitä enemmän velkoja sekä menoja on, sitä pahemmilta odottamattomat taloudelliset iskut voivat tuntua ja sitä suurempi tarve henkilövakuutuksille yleensä on. Omaisuuden kerryttäminen taloudelliseksi puskuriksi sijoittamalla ja ansiotyötä tekemällä vaatii lähtökohtaisesti runsaasti aikaa. Henkilövakuutus sen sijaan tarjoaa määritellyn korvaussumman heti ensimmäisestä vakuutusmaksusta alkaen.

Pitkäjänteisesti sijoittamalla voi täyden-

tää omaa varautumisen kokonaisuuttaan. Jos sijoittamalla haluaa kerryttää puskuria varautumisen näkökulmasta, kannattaa omaan sijoituskokonaisuuteen valita myös sellaisia sijoituskohteita, jotka ovat tarpeen vaatiessa helposti muutettavissa rahaksi.

RAKENNA TOIMIVA KOKONAISUUS

Päätökset siitä, minkälaisia vakuutuksia omaan varautumisen kokonaisuuteen valitsee, eivät välttämättä ole helppoja ja riskejä voi olla vaikea arvioida. Apua omien riskien arviointiin ja itselle hyödyllisimpien vakuutusten valintaan saa vakuutusalan ammattilaisilta.

Esimerkiksi henkivakuutuksesta omaisille maksettava korvaus voi auttaa perintöverojen maksamisessa tai kuolemantapauksessa erääntyvien velkojen, kuten asuntolainan, hoitamisessa. Henkivakuutuskorvaus ei vähennä omaisten saamien mahdollisten lakisääteisten korvausten määrää.

Vakavan sairauden turva on puolestaan joustava vakuutus vakavan sairauden yllättäessä erilaisissa elämäntilanteissa: Sairauden sattuessa kohdalle verottoman kertakorvauksen voi käyttää kuten sen itse parhaaksi

Vakuutukset tarjoavat taloudellista turvaa odottamattomien tilanteiden varalle. Sama rooli on kertyvällä varallisuudella. Siksi on tärkeää hahmottaa, kuinka varallisuus vaikuttaa vakuutustarpeeseen ja miten omaa taloudellista varautumista kannattaa tarkastella kokonaisuutena. Erityisesti varallisuudesta kertyvä taloudellinen puskuri on osa kokonaisvarautumista yhdessä vakuutusten kanssa.

kokee. Korvausta ei tarvitse siis käyttää sairauskulujen kattamiseen, vaan sen voi halutessaan suunnata esimerkiksi lainojen hoitoon ja arjen pyörittämiseen, mikäli toimeentulo on sairauden vuoksi keskeytynyt.

Vakuutuskokonaisuuden lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota varallisuuden rakenteeseen. Suomalaisten varallisuus on keskittynyt asuntovarallisuuteen eli käytännössä omistusasuntoon. Jos jotakin ikävää tapahtuu ja ylimääräiselle rahalle olisi tarvetta, ei asuntovarallisuus ole kovin helposti realisoitavissa. Harva haluaa ryhtyä myymään asuntoaan tilanteessa, jossa energiaa kuuluu muuhunkin ylimääräiseen.

Lähes aina toimivin varautumisen kokonaisuus muotoutuu sekä henki- ja vahinkovakuutuksista että taloudellisen puskurin kerryttämisestä sijoittamalla. Tilanteet ja omaisuuden määrä muuttuvat, joten omaa kokonaisuuttaan kannattaa tarkastella säännöllisesti. Välillä on myös hyvä suunnata katse kauemmas työuran jälkeiseen aikaan ja säästää yllättävien tilanteiden lisäksi suunniteltuja eläkepäiviä varten. ¢

Proviisoriyhdistyksen jäsenenä saat etuja Mandatumin sijoittamisen palveluista. Edut koskevat Trader-osakesäästötiliä, Trader-kaupankäyntisovellusta ja Digitaalista varainhoitoa. Mandatum Traderissa voit käydä itsenäisesti kauppaa eri pörsseissä ympäri maailman. Digitaalisessa varainhoidossa rahojasi hoitavat Mandatumin ammattilaiset. Tutustu etuihin tarkemmin: mandatum.fi/proviisoriyhdistys.

Artikkeli on kirjoitettu Mandatumin Life Magazine -mediassa 24.11.2022 julkaistun jutun perusteella.

Lähes aina toimivin varautumisen kokonaisuus muotoutuu sekä henki- ja vahinkovakuutuksista että taloudellisen puskurin kerryttämisestä sijoittamalla.

TEKSTI MANDATUM KUVA UNSPLASH, MICHAEL OLSEN

ARVONLISÄERO

Olemme enemmän kuin osiemme summa. Luomme asiakkaillemme ja sidosryhmillemme merkittävää arvonlisäeroa. Parasta, mitä ei pelkällä rahalla saa.

Jonne Kunnas

Jonne Kunnas, 25, opiskelee proviisoriksi

Åbo Akademissa ja tekee lopputyötään

Turun PET-keskuksessa. Jonne viihtyy ihmisten kanssa vapaalla, mutta pitää myös kotinsa järjestyksessä ja kokkailee mielellään.

ARKISTOT JA KAAPIT TIKISSÄ

Siivous voi olla rankkaa ja tylsää, mutta kodin järjestely tuo iloa ja mielihyvää. Saan tasaisin väliajoin inspiraatiobuumin ja järjestän jonkin paikan kunnolla. Olen muun muassa arkistoinut paperini huolellisesti. Myös monet kaapit, kuten keittiön maustekaappi, ovat hyvässä järjestyksessä.

HERKUT OMASTA KEITTIÖSTÄ

Kun sisäinen masterchefini herää henkiin ja päätän, että tänään syödään luksusta, kaivelen nettireseptit esiin. Kokkailu on hauskaa ja terapeuttista, mutta paras hetki on, kun pääsee syömään. Syksyn lemppari olivat pitaleivät. On yllättävän helppoa tehdä hyvää, monipuolista ja ravitsevaa ruokaa, vaikka vegaaniruokavalio tuo myös haasteita ruuanlaittoon.

ULKOMAANMATKOJA KIIKARISSA

Matkailussa olen suosinut Eurooppaa, jonka kulttuurit tuntuvat erilaisilta, avoimilta ja itselleni sopivilta. Kävin vuoden 2020 alussa pikavaihdossa Kööpenhaminassa – oheinen kuva on yliopiston juhlasalista. Keväällä osallistun kongressiin Honolulussa, ja haluaisin myös interreilaamaan ja vuodeksi vaihtoon.

MAAILMASTA PAREMPI PAIKKA

Olen kokeillut vähän jokaista opiskelijajärjestöä ja toimielintä ja tehnyt kaikkea juhlien järkkäämisestä siivoukseen ja lakiehdotuksien kommentointiin. Mitä enemmän olen ollut mukana, sitä enemmän olen innostunut politiikasta ja päätöksenteosta, yllättävää! Tästä syystä olen joutunut mukaan ylioppilaskuntaankin. Haluan, että tulevaisuudessa maailma on parempi paikka emmekä tuhoa ja kuluta sitä puhki.

HENGAILUA JA HUIPPUIHMISIÄ

Viihdyn ihmisten kanssa. Vietämme iltaa kavereitten kanssa ajoittain pöytäpelien parissa. Käyn hengailuravintoloissa ja baareissa, joissa kuka vaan voi jutella kaikkien kanssa ja syntyy yllättäviä keskusteluja. Polyamorisena deittailen ja tapailen muita ja täten pääsen tapaamaan huippuihmisiä ja elämään omalla tavallani.

JOS VAIN AIKAA LÖYTYISI

Haluaisin kokeilla myös uusia asioita. Mielessäni on käynyt breakdance tai muu moderni tanssilaji. Voi tosin olla, että löydän itseni jostakin aivan muualta. Salibandy ja suunnistus olisi kiva aloittaa uudestaan, ja nikkarointi olisi antoisaa. Haluaisin rakentaa muutamat huonekalut ja integroida äänilaitteet ynnä muut finessit omaan kotiin. ¢

TEKSTI JONNE KUNNAS JA MAIJA RAUHA KUVAT JONNE KUNNAS JA DREAMSTIME

Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2022

PUHEENJOHTAJA

SARA ROSENBERG

sara.rosenberg@proviisoriyhdistys.net proviisori, Laihian Orava Apteekki; tohtorikoulutettava, Åbo Akademi

VARSINAISET JÄSENET

EEVA LEHTOLA eevalj@gmail.com proviisori, Häijään apteekki

VARATALOUDENHOITAJA

VILLE-MATTI MÄKINEN vmmakinen@gmail.com käytettävyysasiantuntija, Oy Apotti Ab

2. VARAPUHEENJOHTAJA

HENRI SORMUNEN henri.sormunen@gmail.com

Stream Lead, Drug Product, FinVector Oy

ULKOASIANHOITAJA

TIINA TAPANILA tiina.tapanila@gmail.com

Clinical Trial Administrator, Optimapharm Nordic Oy

KRISTA MERRAS krista.merras@gmail.com Apteekinhoitaja, Yliopiston Apteekki Viikki

ANNA OJALA anna.ojala@fimnet.fi proviisori, Riihimäen Aurinko Apteekki

MARI VAARANKORPI marievaarankorpi@gmail.com proviisoriopiskelija

1. VARAPUHEENJOHTAJA, TALOUDENHOITAJA

HANNA YLÄ-RAUTIO hylarautio@gmail.com apteekinhoitaja, Yliopiston Apteekki Lahti

VARAJÄSENET

RIIKKA GRANQVIST riikka.granqvist@gmail.com proviisori, Hirvensalon apteekki

KOULUTUSVASTAAVA

ALIISA PURMONEN aliisa.purmonen@gmail.com

proviisori, Farmania Oy

LINNEA RAIMAS linnea.raimas@fimnet.fi

proviisori, Siltamäen apteekki

OUTI TUPALA outitupala@gmail.com

proviisori, Apteekki Primavera

KAISA HEIMALA kaisa.m.heimala@gmail.com

Liiketoimintajohtaja, lääke- ja terveysalan palvelut, Farmania Oy

PIIA-LEENA KORPI-HALKOLA korpihalkolapl@gmail.com

proviisori, Simonkylän uusi apteekki

OPISKELIJAVASTAAVA

JULIA NIEMI juliamaria.niemi@gmail.com

Proviisoriopiskelija

VIESTINTÄVASTAAVA

IDA PAVELA ida.pavela@gmail.com

Proviisoriopiskelija

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY

Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI (09) 177 771, toimisto@proviisoriyhdistys.net

TOIMINNANJOHTAJA TEEMU ALI-KOVERO

Proviisori-lehden päätoimittaja 050 339 8404, teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net

EDUNVALVONTA- JA VIESTINTÄPROVIISORI MARTTA HUTTU 040 129 0062, martta.huttu@proviisoriyhdistys.net

JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN

(09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net

Tu t ust u meihin ver koss a