Proviisori 2/2022 avoin verkkosivusto

7

Lääkehoidon kuormitus

10

Lääkesäästöt

11

Uutta tutkittua

18

Proviisorikollega

20

Klaus Hämäläinen

22

Matleena Siltakorpi

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 2.2022

Opetuksen uudet tuulet ■ Mikko Airavaara, Raimo Tuominen, Krista Laine ja Anne Filppula kertovat proviisorikoulutuksen kuulumiset

4/2022

Buranagel 50 mg/g geeli paikallisen lihas- ja nivelkivun oireenmukaiseen hoitoon venähdyksissä, nyrjähdyksissä tai ruhjeissa, jotka johtuvat hyvänlaatuisista vammoista. Vaikuttava aine ibuprofeeni. Aikuisille ja yli 14-vuotiaille enintään 7 vuorokauden ajan. Ei raskauden viimeisellä kolmanneksella eikä rikkoutuneelle iholle. Varo geelin joutumista silmiin tai limakalvoille. Neuvottele käytöstä lääkärin kanssa, jos oireet pitkittyvät, jos olet yliherkkä jollekin särkylääkkeelle, sairastat mahatai pohjukaissuolihaavaa tai sinulla on verenvuototaipumus. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. burana.fi

sisältö 2.2022 ¢

4

JÄSENEDUT Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenedut.

5

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Teemu Ali-Kovero: Kuka hallitsisi potilaan lääkitystä?

6

AJASSA Lääkeasioiden uudistuksen valmistelu etenee. Lääkehoito kuormittaa monia. Teollisuus investoi tuotantoon. Työpöydälläni-palstalla Noora Hämäläinen. Lääkealan saatavuusfoorumin kuulumiset.

Säästöt uhkaavat apteekkipalveluita.

Uutta tutkittua: Miten pitkäksi ajaksi molekyyli sitoutuu? Suomalainen ryhmä löysi lääkkeen suolistosyöpään.

Toksikologian Google.

12

OPETUKSEN UUDET TUULET Mitä Helsingin yliopiston, ItäSuomen yliopiston ja Åbo Akademin proviisoriopinnoissa tapahtuu juuri nyt?

MITÄ SUOMALAISTEN yliopistojen proviisoriopinnoissa tapahtuu juuri nyt?

Professori Mikko Airavaara pääsee ääneen jutussa, jossa ovat mukana myös emeritusprofessori Raimo Tuominen Helsingin yliopistosta, opetuksesta vastaava yliopistonlehtori Krista Laine Itä-Suomen yliopistosta ja opetuksesta vastaava yliopistonlehtori Anne Filppula Åbo Akademista. ■

17

JÄSEN- JA KOULUTUSSIVUT Apurahat ja palkinnot jaettu.

Muistilista.

18

AJANKOHTAISTA Elina Aaltonen on vuoden 2022 Proviisorikollega. Työehtosopimuksen muutokset. Apurahakuulutus.

VUODEN PROVIISORIKOLLEGA 2022 on valittu. Hän on Apteekkariliiton Brand Manager Elina Aaltonen, jota kollegat luonnehtivat iloiseksi, innostavaksi ja avuliaaksi. ■

19

PUHEENJOHTAJALTA Antti Raimas: Leikkaukset lääkehuollosta ovat arvovalintoja.

20

YHDISTYKSEN TÖISSÄ Klaus Hämäläinen aloittaa Proviisoriyhdistyksen edunvalvonta- ja viestintäproviisorina.

21

OPINTOPALKINTOJEN SAAJAT Riikka Granqvist ja Tuure Nivukoski kirjoittavat opinnoistaan.

22

VAPAALLA Matleena Siltakorpi kertoo vapaaajanvietostaan.

23

YHTEYSTIEDOT Yhdistyksen hallituksen ja toimiston yhteystiedot.

12 18

20

PROVIISORIYHDISTYKSEN TOIMISTON uusin vahvistus on Klaus Hämäläinen, joka aloittaa edunvalvonta- ja viestintäproviisorina. ■

22

MATLEENA SILTAKORPI viettää lomansa mieluiten vuoristo- tai tunturimaisemissa vaeltaen. Tänä kesänä hän suuntaa Norjaan ja Lappiin. ■

■ toimittajalta KUN PANDEMIAN sävyttämien kahden vuoden jälkeen löysin itseni lukemasta sotauutisia, itku ei ollut kaukana. Vaikka sain rokotusten ansiosta koronan vain lievänä eikä kukaan läheiseni ole kuollut sodassa tai joutunut jättämään sen takia kotiaan, tuntui raskaalta. Löysin lohtua kasvun ihmeestä. Koskaan ei ikkunalaudallani ole itänyt yhtä monta kosmoskukan ja kesäpäivänhatun siementä kuin tänä keväänä. Moni rauhoittuu Vapaalla-palstan Matleena Siltakorven tavoin kesyttömässä luonnossa, itse suosin puutarhanhoitoa. Toivon, että jokainen löytää viimeistään tänä kesänä oman tapansa unohtaa maailman murheet hetkeksi. Suloista suvea, arvoisat lukijat! ■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

2.22 PROVIISORI 3

¢

jäsenedut

Suomen Proviisori­yhdistyksen jäsenedut Proviisori, järjestäydy ja hyödynnä etusi Proviisoriyhdistyksessä!

Opiskelija, liity yhdistykseen jo opintojesi aikana.

PROVIISORIYHDISTYS TARJOAA jäsenilleen mahdollisuuden työttömyysturvan kassajäsenyyteen, ilmaiset neuvonta- ja asianajajapalvelut työsuhdeasioissa sekä taloudellista ja ammatillista edunvalvontaa. Jäsenetuihin kuuluvat muiden muassa koulutukset alennettuun jäsenhintaan, jäsenintra OmaPro verkkokoulutuksineen, kattavat Fimnet-palvelut, ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus ja vapaa-ajan matkustajavakuutus sekä lukuisia yhteistyökumppanietuja. Lisäksi jäsenet voivat hakea yhdistyksen apurahoja sekä hakea mukaan yhdistyksen järjestämiin mentorointiohjelmiin.

TYÖTTÖMYYSKASSA. Jäsenet ovat halutessaan vakuutettuja Korkeasti Koulutettujen työttömyyskassassa (KOKO) yhdistyksen kautta. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan hyödyt kannattaa kerätä jo opintoihin kuuluvista harjoitteluista tai esimerkiksi kesätöistä.

TYÖSUHDENEUVONTA. Yhdistyksen edunvalvonta- ja viestintäproviisori ja toiminnanjohtaja apunaan asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen neuvovat jäseniä työ- ja virkasuhdeasioissa.

VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS. Jäsenet on vakuutettu Ifin ammatillisella vastuuja oikeusturvavakuutuksella työsuhteeseensa liittyvissä riita-asioissa.

ETUJA VAKUUTUKSISTA. Yhdistys on vakuuttanut jäsenet liittovakuutuksella, johon sisältyy turva vapaa-ajan matkustajavahinkojen varalle. Matkavakuutustodistus löytyy OmaProsta. Lisätietoa vakuutuksista www.if.fi/proviisoriyhdistys. Ifiltä saat myös Kalevan henkivakuutuksen edullisesti.

VERKKOKOULUTUKSET. OmaPron kautta jäsenet saavat käyttöönsä verkkokoulutustuotannon, josta löytyy kattava paketti luentoja niin johtamiseen, esihenkilö- ja työelämätaitojen kuin proviisorin ydinosaamisen ylläpitämiseen.

OPISKELIJATAPAHTUMAT. Yhdistys järjestää opiskelijoille muun muassa perinteisiä pikkujouluja ja yhteistyötapahtumia sekä opintonsa aloittaville, harjoittelemaan lähteville ja valmistuville suunnattuja tilaisuuksia.

TOHTORIVERKOSTO. Yhdistyksen FaT-verkosto on foorumi tohtori- tai jatko-opiskelijajäsenille!

Keväällä 2016 toimintansa aloittaneen verkoston tavoitteena on tukea farmasian tohtorien verkostoitumista, kartuttaa uratietoutta ja mahdollistaa tiedonvaihtoa tohtorilta toiselle.

ProMentee-mentorointiohjelma on merkittävä osa Proviisoriyhdistyksen ammatillisia palveluita. Mentoroinnin avulla voi löytää uusia ajatuksia ja ideoita sekä kontakteja urahaasteisiin. Tutustu ohjelmaan www.proviisoriyhdistys.net/mentorointi

OmaPro-jäsenintra OmaProssa jäsenedut ovat aivan kätesi ulottuvilla ajasta ja paikasta riippumatta.

JÄSENKIRJEEMME löytyvät kätevästi omasta OmaPron arkistosta, jos ne katoavat sähköpostiin.

PROVIISORI-LEHDEN ARKISTO löytyy OmaProsta omana kronologisena kohtanaan.

OmaPron KOULUTUKSET sisältää vuoden 2022 alussa jo yli 70 tiivistahtista verkkokoulutusta, joista yli puolet sisältyy yhdistyksen jäsenmaksuun.

JÄSENEDUT-kohdasta löytyvät muiden muassa mobiili matkavakuutustodistus ja ohjeet, kuinka ladata matkavakuutustodistus mukaan ulkomaanmatkoille, missä verkkoyhteyttä ei aina ole saatavilla.

Voit päivittää sähköpostin sekä muut yhteystiedot Jäsentietoni-kohdassa Kirjaudu OmaProhon osoitteessa intra.proviisoriyhdistys.net

Jäsenet saavat käyttäjätunnukset terveydenhuollon ja lääkealan ammattilaisten tietoverkkoon Fimnetiin (Finnish Medical Network). Henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella pääsee lukemaan muun muassa Lääkärilehteä sekä Pharmaca Fennicaa. Lisäksi yhdistyksen jäsenet saavat maksuttoman sähköpostiosoitteen, joka on muotoa etunimi.sukunimi@fimnet.fi.

Jäsenet saavat käyttöoikeuden Mediuutisten digipalveluun ja mobiilisovellukseen sekä Mediuutisten farmasianumerot kotiin postitettuna.

JÄSENETUJA MYÖNTÄVÄT MEILLE MYÖS:

SAAT VERKKOKOULUTUKSEN Liity Proviisoriyhdistyksen jäseneksi tai houkuttele kollegasi liittymään, niin saat maksutta yhden OmaPron maksullisista verkkokoulutuksista! Katso lisätiedot verkkosivuiltamme. Kampanja-aika 15.5.–15.8.2022.

Katso lisää jäseneduista www.proviisoriyhdistys.net/yhdistys/jasenedut 4 PROVIISORI 2.22

pääkirjoitus ¢

JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 Helsinki (09) 177 771, 050 339 8404 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Teemu Ali-Kovero teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net 050 339 8404 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi, 0400 630 065 Taitto Katariina Torikka (OSG Viestintä) katariina.torikka@osg.fi, 044 298 3718 www.osgviestinta.fi AVUSTAJAT Riikka Granqvist, Tuure Nivukoski, Noora Hämäläinen, Linnea Raimas, Matleena Siltakorpi PAINO Lehtisepät Oy, painos 2 800 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy, Teemu Ali-Kovero, 050 339 8404 JAKELU Lehti postitetaan Suomen Proviisoriyhdistyksen proviisori- ja proviisoriopiskelijajäsenille sekä erikseen lehden tilauksen tehneille proviisoreille, apteekkareille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Lisäksi lehti jaellaan kaikkiin apteekkeihin, sairaala-apteekkeihin, lääkeyrityksille, lääketukkukauppoihin, lääke- ja terveydenhuollon viranomaisille ja farmasian koulutusyksiköihin sekä median edustajille.

TILAUSMUUTOKSET Jos sinulle ei vielä tule Proviisoria tai haluat ilmoittaa tilaus- tai osoitemuutoksista, voit tehdä sen osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/ proviisori Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.

Aikakausmedian jäsenlehti ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

4041 0089

PEFC/02-31-170

Kuka hallitsisi potilaan lääkitystä?

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON uudistus ja siihen liittyvät lainsäädännön muutostarpeet ovat tuoneet useita proviisorien edunvalvontaan liittyviä hankkeita tarkasteltavaksi alkuvuoden aikana. Yhdistys on antanut vastauksensa muun muassa valtakunnallista lääkityslistaa koskeviin sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöihin. Virkamiesten valmisteltavana on esimerkiksi uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä. Muutoksia on tulossa myös lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä ja muutamiin muihin kokonaisuuteen liittyviin lakeihin.

LAKIEN HYVÄKSYMISEN jälkeen suuresti odotetun lääkityslistan toteutuminen olisi askeleen lähempänä. Lääkityslista on reseptikeskuksen tuottama yhtenäinen ja ajantasainen kuvaus lääkitystiedoista. Se sisältäisi reaaliaikaiset tiedot kaikista käytössä olevista lääkkeistä. Esitysten mukaan lääkemääräykset olisivat jatkossa potilasasiakirjoja, jolloin lääkkeen määrääjä kirjaisi lääkityksen tiedot vain kertaalleen. Myös lääkemääräykseen liittyvät merkinnät olisivat potilasasiakirjoja.

Näitä merkintöjä olisivat esimerkiksi lääkkeen toimittaminen, lopettaminen ja muut lääkehoidon toteuttamiseen ja arviointiin liittyvät merkinnät. Merkintöjen avulla lääkityslista pysyy ajantasaisena.

ensiarvoisen tärkeää, että terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tietoinen käytettävissä olevien tietojen puutteellisuudesta. Muussa tapauksessa lääkitysturvallisuus heikkenee.

LAKIEHDOTUKSET TÄSMENTÄISIVÄT myös lääkkeen määrääjän velvollisuutta tarkistaa potilaan ajantasainen lääkitys valtakunnalliselta lääkityslistalta lääkemääräystä laadittaessa. Jää epäselväksi, missä laajuudessa tarkistaminen olisi suoritettava, ja ehdotus saikin soraääniä muilta lausunnonantajilta.

Etenkin lääkityksen tarkistaminen kokonaisuuden hallinnan tasolla vaatisi jokaiselta lääkkeen määrääjältä merkittävästi nykyistä enemmän resursseja.

APTEEKEILLE ANNETAAN lakiesityksissä tiedonsaantioikeus määrättyihin lääkkeisiin ja niihin liittyviin merkintöihin. Näin lääkityslista auttaisi toteuttamaan apteekkien lakisääteistä velvollisuutta antaa lääkeneuvontaa ja olisi olennainen työkalu lääkitysturvallisuuden parantamisessa.

LÄÄKKEEN KÄYTTÄJÄT asioivat kaikista terveydenhuollon organisaatioista todennäköisesti useimmin apteekeissa. Vaikka lääkehoidon ohjaus ja seuranta eivät ole lakisääteistä lääkeneuvontaa, apteekeissa kuitenkin neuvotaan asiakasta rutiininomaisesti kokonaislääkityksestä ja selvitetään hänen esittämiään ja lääkityksessä havaittavia ongelmia. Apteekin parempi mahdollisuus auttaa lääkkeen käyttäjää lääkehoidon hallinnassa vähentäisi tarvetta hakeutua muun sosiaali- ja terveydenhuollon pariin.

LAKIEHDOTUKSEEN SISÄLTYY kirjaus monialaisesta yhteistyöstä, mutta jossakin määrin tulkinnanvaraiseksi jää, millainen rooli esimerkiksi avohuollon kliinisen farmasian palveluilla olisi. Jotta kliininen farmasia olisi mahdollista sairaaloiden ulkopuolellakin, turvallista ja rationaalista lääkehoitoa toteuttavilla ja seuraavilla sekä lääkehoidon kokonaisarviointeja (LHKA) ja lääkehoidon arviointeja (LHA) tekevillä proviisoreilla ja muilla farmasian ammattilaisilla tulisi olla tiedonsaantioikeus potilasasiakirjoihin vähintään soveltuvin osin. Samoin muilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä tulisi olla mahdollisuus nähdä ja velvollisuus ottaa huomioon näiden yhteydessä kirjatut tiedot.

ON SELVÄÄ, että näin suuri toimintatapojen muutos edellyttää merkittäviä muutoksia tietojärjestelmiin ja niiden toimintaperiaatteisiin.

Pelkästään lääkityslistan toteuttamisen reseptikeskukseen arvioidaan maksavan yli viisi miljoonaa euroa lähivuosina. Tämä on pieni hinta parantuneesta lääkitysturvallisuudesta ja rationaalisen lääkehoidon edistämisestä.

Pidän kuitenkin ongelmallisena sitä, että apteekit ovat osaltaan lääkityslistan kehitystyössä maksajan roolissa. Jos reseptilääkkeiden toimitusmaksuun ei tehdä muutoksia, vaikutus osuu suoraan apteekin toimintaedellytyksiin. Kuka hallitsee potilaan lääkitystä, jos siihen ei ole kenelläkään resursseja? 

POTILAAN OIKEUTTA kieltää tietojen luovutus eli esimerkiksi piilottaa reseptejä täsmennettäisiin uusilla laeilla. Käytännön kannalta olisi

TEEMU ALI-KOVERO

Toiminnanjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 2.22 PROVIISORI 5

¢

ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME

■ lainsäädäntö

Lääkeasioiden uudistuksen valmistelu etenee

Kanta-lääkityslistan ensimmäisen vaiheen käyttöönotto on käsillä, ja toiseen vaiheeseen liittyvien lainsäädännön muutoksien valmistelu on pitkällä. Myös muut lääkeasioiden uudistuksen osa-alueet etenevät.

K

anta-lääkityslistan ensimmäinen vaihe sisältää muun muassa rakenteisen annostuksen, Lääketietokannan kehitysversion sekä uuden FHIR-rajapinnan käyttöönoton. Potilas- ja apteekkitietojärjestelmien valmistajat tekivät kevään mittaan yhteistestausta, ja käyttöönottopäiväksi määriteltiin 1.5. Lääketietokannan muutokset on otettava käyttöön viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä ja rakenteinen annostus vuoden 2025 loppuun mennessä.

Lääkityslistan toiseen vaiheeseen liittyvät lakiluonnokset ovat olleet lausuntokierroksella ja niistä on pidetty kuulemistilaisuus.

Muutoksilla on tarkoitus mahdollistaa lääkityslistan muodostuminen avoterveydenhuollossa määrätyistä lääkkeistä. Hallituksen esitys lainsäädäntömuutoksista on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa. Tämän vaiheen käyttöönotto on siirtymässä alkusyksyyn 2025.

Jatkossa tieto potilaalle määrätyistä lääkemääräyksistä tallennettaisiin ainoastaan Reseptikeskukseen ja lääkemääräykset määriteltäisiin potilasasiakirjoiksi. Lääkkeen määrääjä käynnistäisi lääkehoidon ajantasaisuuden tarkistuksen, lääkityksen päivitykset ja uudet lääkemääräykset hakemalla Kanta-lääkityslistan. Sairaanhoitajille esitetään oikeutta muuttaa lääkemääräyksen an-

6 PROVIISORI 2.22

nostusohjetta ja tehdä muutoksia potilaan kielto-oikeuteen.

Kanta-lääkityslista otetaan käyttöön viidessä vaiheessa.

LÄÄKETIETO LAAJAAN KÄYTTÖÖN Lääketietovarannon ratkaisukuvaus on valmistunut. Ensimmäisten kehittämisvaiheiden keskeisiksi palveluiksi ehdotetaan lääketietoportaalia, Kanta-palveluiden Lääketietokantaa ja viranomaisten käyttöliittymää lääkemarkkinatietoon. Lisäksi ehdotetaan koottavaksi lääkemarkkinan julkinen tietopohja ja tilannekuva. Ratkaisuehdotuksessa kuvatut palvelut on määritelty selvitystyön kuluessa koottujen asiakastarpeiden ja tunnistettujen nykytilan puutteiden perusteella.

Ajatuksena on, että lääketieto olisi laajasti eri toimijoiden hyödynnettävissä ja samalla päästäisiin eroon päällekkäisistä tietolähteistä.

KEHITYSKOHTEITA APTEEKKIALALLA Apteekkialan vähittäisjakeluun liittyvinä kehittämiskohteina on koordinaatioryhmän apteekkijaoksessa tunnistettu lääke- ja hintaneuvonnan vaihteleva taso, toiminnan kustannustehokkuus ja yhteistyö muiden sote-toimijoiden kanssa. Lääkkeiden ja palveluiden saatavuudessa ja saavutetta-

Kanta-lääkityslistan käyttöönotto säästää työtä apteekeissa, kun kaikki tarvittavat tiedot on kirjattu valmiiksi reseptille.

vuudessa on vaihtelevuutta alueittain.

Nykyinen etäasioinnin sääntely rakentuu kivijalkatoiminnan pohjalle. Valmistelussa on kartoitettu etäasioinnin kehityskohteita, jotka on jaettu seuraaviin kokonaisuuksiin: ohjelmistoturvallisuus ja tietosuoja, tiedonhallinta, neuvonta, lääkevalikoima ja kuljetukset.

MONIKANAVARAHOITUS PURETAAN Ohjaus- ja rahoitusjaoksen jatkovalmistelun pohjaksi otetaan sote-ministerityöryhmän linjaus monikanavarahoituksen purkamisesta. Linjauksen mukaan lääkekorvausten osalta rahoitusvastuuta siirretään hyvinvointialueille vuonna 2026, ja toimeenpanon kokonaisuudesta vastaisi edelleen Kela. Rahoitus siirtyisi osaksi hyvinvointialueiden yleiskatteellista rahoitusta. Järjestämisvastuisiin ei tulisi muutoksia. Myös avo- ja laitoshoidon rajapintatilanteiden ongelmia tullaan tarkastelemaan jaoston jatkovalmistelussa.  LÄHTEET STM, FIMEA, KELA, KANTA.FI

ajassa ■ lääkebarometri

■ sanottua

Lääkehoito kuormittaa monia LÄÄKEBAROMETRI 2021 -väestökysely luotasi viime syksynä lääkehoidon kuormittavuutta ja sen onnistumista tukevia tekijöitä. Vastaajista 60 % koki, että lääkkeistä mahdollisesti aiheutuvat haittavaikutukset on kestettävä ja 42 % oli huolissaan lääkkeen mahdollisista haittavaikutuksista. Vastaajista 36 % koki rasitteeksi sen, että vastuu hoidosta on jakautunut liian monelle terveydenhuollon ammattilaiselle. 22 % piti hankalana, että sairauksien hoidon vuoksi joutuu asioimaan terveydenhuollossa usein.

Lääkärin määräämiä lääkkeitä viimeksi kuluneen viikon aikana käyttäneistä vastaajista 61 % oli kokenut vähintään yhden lääkehoitoonsa liittyvän ongelman. Useimmiten ongelmat liittyivät lääkkeiden haittavaikutuksiin (47 % ongelmia lääkehoidossa kokeneista) ja tehottomuuteen (35 %). Ongelmaksi koettiin myös se, että lääkettä joutuu käyttämään liian pitkän aikaa (18 %) tai lääkkeitä on liian monta käytössä (17 %).

Tutkimus osoitti myös lääkehoidon onnistumista tukevia tekijöitä. Lähes kaikki reseptilääkkeitä käyttävät vastaajat tiesivät kaikkien käyttämiensä reseptilääkkeiden käyttötarkoituksen. Kaikista vastaajista 20 % ja pitkäaikaissairaista 26 % ilmoitti, että heillä on ajantasainen lääkityslista. Omaa terveydentilaansa vastaajat seurasivat useilla eri tavoilla: yleisimmin tarkkailemalla omaa yleistä vointia (73 %), tekemällä omamittauksia (43 %) ja seuraamalla painoa (38 %).

Lähes kaikki vastaajat (95 %) kokivat, että apteekkeja on riittävän lähellä, jotta lääkkeitä saa vaivattomasti. Vastaajista 75 % asioisi mieluummin apteekissa kuin tilaisi lääkkeen apteekin verkkopalvelusta. Kuitenkin 52 % oli valmis ostamaan lääkkeet apteekin verkkopalvelusta. Vastaajista 36 % ostaisi mieluummin itsehoitolääkkeensä päivittäistavarakaupasta kuin apteekista.

Lääkebarometri toteutetaan joka toinen vuosi. Kutsuja verkkokyselyyn lähetettiin yli 10 000 hengelle, ja vastaajia kertyi 2 081. Heistä 52 % oli naisia ja 70 %:lla oli pitkäaikaissairaus.  LÄHDE FIMEA

Varsin moni, 35 %, Lääkebarometriin vastanneista reseptilääkkeen käyttäjistä, koki lääkkeensä tehottomuuden ongelmaksi.

Miksei edullisempaa lääkettä kirjoiteta kaikille, joille se sopii? On käsittämätöntä, että … lääkärit eri puolillla maata eivät vieläkään voi tehdä sitä, mitä lääkärit Savossa tekevät.

RINNAKKAISLÄÄKETEOLLISUUS RY:N TOIMINNANJOHTAJAN HEIKKI BOTHAKSEN MIELESTÄ RESEPTINKIRJOITUKSESSA ON ISO SÄÄSTÖPOTENTIAALI. APTEEKKARI-LEHTI13.4.

■ ukraina

Lääketietokeskus mursi kielimuurin LÄÄKETIETOKESKUS ON koonnut Rovaniemen vastaanottokeskuksen pyynnöstä aineiston, josta voi hakea tietoa ukrainankielisten lääkevalmisteiden vaikuttavista aineista ja siitä, mihin lääkeryhmään ne kuuluvat.

Näin murtuu kielimuuri, joka estää hyödyntämästä suomenkielistä lääketietoa pakolaisten auttamisessa. Tietoa on jaettu myös muihin vastaanottokeskuksiin. Lääkkeiden tunnistamisen toivotaan helpottavan Ukrainan pakolaisten kanssa työskentelevien ammattilaisten ja vapaaehtoisten auttajien työtä.  LÄHDE LÄÄKETIETOKESKUS

■ nimitykset ■ lääketeollisuus

Teollisuus investoi tuotantoon LÄÄKETEOLLISUUDEN INVESTOINNIT Suomessa kasvoivat viime vuonna jo toista vuotta peräkkäin. Kokonaisinvestoinnit nousivat 357 miljoonaan euroon vuonna 2021, mikä on kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Selvästi eniten kasvoivat tuotantoinvestoinnit. Tutkimuksen ja tuotekehityksen investoinnit sen sijaan laskivat noin yhdeksän prosenttia 234 miljoonaan euroon. Tutkimusinvestoinneista huomattava osa on kliinisiä lääketutkimuksia.

Lääketeollisuuden vuosittain tekemän kyselyn mukaan alan yritykset arvioivat investointien kasvavan edelleen. Parin tulevan vuoden aikana kasvun arvioidaan olevan noin 60 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomi saa silti edelleen selvästi vähemmän alan investointeja kuin esimerkiksi Ruotsi tai Tanska.  LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY

Helsingin yliopisto FARMASIAN TOHTORI, farmasian teknologian professori Jouni Hirvonen on valittu Helsingin yliopiston tutkimuksesta, tutkijakoulutuksesta ja innovaatioista vastaavaksi vararehtoriksi toimikaudeksi, joka alkoi 1.2.2022 ja päättyy 31.7.2023. Hirvonen toimi aiemmin farmasian tiedekunnan dekaanina.

Professori Jari Yli-Kauhaluoma on nimitetty Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan dekaaniksi 31.7.2023 saakka. Hän on aiemmin toiminut tiedekunnan varadekaanina ja dekaanin sijaisena.  LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

2.22 PROVIISORI 7

¢

¢

ajassa ■ väitös

■ tutkimus

Varo lääkkeitä auringossa

Lakan siemenissä on entsyymiä, joka hillitsee sairaalabakteerin kasvua.

Lakan siemenistä apu MRSA:han BAKTEERIEN LISÄÄNTYVÄ vastustuskyky antibiooteille on tulevaisuuden lääketieteen suurimpia haasteita. HUSin, VTT:n, Turun yliopiston sekä espanjalaisten Hospital Universitario Principe de Astúrias ja Fundación Jiménez Díaz -tutkimuslaitosten hankkeessa selvitettiin marjoista eristettyjen yhdisteiden tehoa haavainfektioita aiheuttavia mikrobeja vastaan. Tutkimuksessa selvisi, että lakan siemenen kuoresta eristetyissä yhdisteissä, ellagitanniineissa, on merkittävä antimikrobinen teho. − Vastustuskykyinen bakteeri muuttuu herkäksi antibiooteille ja biofilmin muodostus vähenee, kun siihen lisätään marjasta eristettyjä yhdisteitä. Lakan ellagitanniinit hillitsivät tehokkaasti MRSA-bakteerien kasvua koeputkiolosuhteissa ja nopeuttivat näiden bakteerien aiheuttaman haavan paranemista hiirimallissa, kertoo HUSin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri Teemu Kinnari.  LÄHDE HUS

■ hinnat

Lääkkeiden tukkuhinnat laskivat RESEPTILÄÄKKEIDEN TUKKUHINNAT laskivat viime vuonna edelleen edellisvuoteen verrattuna. Eniten, lähes viisi prosenttia, laskivat alempaan korvattavuusryhmään kuuluvien lääkkeiden hinnat. Ylemmän erityiskorvausryhmän lääkkeiden tukkuhinnat laskivat noin 3,1 prosenttia.

Erityisesti tukkuhinnat laskivat viitehintajärjestelmään kuuluvissa lääkkeissä, joissa täyden korvauksen saa vain viitehintaisista lääkkeistä. Järjestelmä luo siis vahvaa kilpailua alkuperäisten ja rinnakkaisvalmisteiden välille. Alkuperäislääkkeiden hinnat laskivat yli 10 prosenttia ja rinnakkaisvalmisteiden hinnat 8,5 prosenttia.

Itsehoitolääkkeiden tukkuhintojen muutos oli pieni (+0,4 %).  LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY

8 PROVIISORI 2.22

PROVIISORI Satu Siiskonen väitteli viime keväänä yleisimpien ihosyöpälajien riskitekijöistä Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa. Hän teki väitöstyönsä Väestön terveyden tohtoriohjelmassa ja käytti aineistona isoja hollantilaisia ja yhdysvaltalaisia tietokantoja.

Siiskosen yhden osatutkimuksen mukaan fototoksisiksi tiedetyt lääkkeet ovat yhteydessä riskiin sairastua ihon melanoomaan. Jopa lyhytaikainen kinoloniantibioottien tai propionihappojohdannaisten ryhmään kuuluvien kipulääkkeiden käyttö saattaa lisätä ihosyöpäriskiä, ja sukupuoli voi vaikuttaa riskin suuruuteen. Sekoittavien tekijöiden tai harhan vaikutusta tuloksiin ei kuitenkaan voida sulkea pois.

Vaikka lääkkeiden aiheuttamien fototoksisten reaktioiden ja ihon melanooman kehittymisen välinen suhde on edelleen vahvistamatta, terveydenhuollon ammattilaisten tulisi Siiskosen mielestä neuvoa fototoksisia lääkkeitä käyttäviä potilaita välttämään ihon liikaa altistamista (auringon) ultraviolettisäteilylle.

Ihosyövän riskitekijöiden tutkiminen on haastavaa, koska ihosyövän kehittymisen kannalta merkitykselliset altistusajat ovat yleensä epäselviä ja tieto tärkeimmästä riskitekijästä, ultraviolettisäteilylle altistumisesta ja ihon palamisesta, on usein puutteellista.  LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO, HELDA

Fototoksisia lääkkeitä käyttävien kannattaa välttää ihon palamista.

■ työpöydälläni

Noora Hämäläinen ALOITIN JOULUKUUSSA Orionilla Turun tehtaalla Development pharmacistina. Käytännössä toimin tuotantoyhteyshenkilönä puolikiinteiden valmisteiden tiimissä. Olen heti alkuun päässyt osallistumaan prosessivalidointiin, jonka protokollan ja raportin kirjoittamisesta olen vastuussa, samoin kuin näytteiden ottamisesta. Yhteyshenkilönä toimiminen eri osastojen välillä on myös iso osa prosessia. Tiedon välitys isossa organisaatiossa ei olekaan aina aivan yksinkertaista, kun tilanteet muuttuvat ja kaikilla tulisi olla tarvittava tieto.

Myös tuotemuutosten hallinta kuuluu työhöni.

Jos esimerkiksi tuotteen raaka-aineeseen, tuotteen laatuvaatimuksiin tai valmistusprosessiin tulee muutoksia, minun tehtäväni on huolehtia oman vastuualueeni tehtävien toteutumisesta ja muun muassa viestiä partnereille niistä. Tällaiset muutokset ovat isoja kokonaisuuksia muun muassa GMP-vaatimusten takia, joten muutosten hallinta on usean osaston ja työntekijän yhteistyötä.

Olen myös mukana farmaseuttisena asiantuntijana ongelmaselvityksissä sekä myyntilupa- ja variaatioprosesseissa. Ajoittain pääsen labrahommiakin tekemään. Kaiken kaikkiaan tämä työ onkin valtavan hyvä näköalapaikka vastavalmistuneelle proviisorille.  NOORA HÄMÄLÄINEN, DEVELOPMENT PHARMACIST, ORION

ajassa ■ lääkkeiden saatavuus

Yhteistyö on avainasemassa Lääkealan saatavuusfoorumi 2022 etsi keinoja lääkkeiden saatavuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi. Puheenvuorojen yhteiseksi teemaksi nousi yhteistyön merkitys.

L

ääkkeiden saatavuuteen vaikuttavat kaikki lääkkeiden jakeluketjun toimijat lääkkeitä valmistavista lääkeyrityksistä ja niitä jakelevista tukkukaupoista apteekkeihin, sairaaloihin ja alan viranomaisiin. Saatavuuden varmistaminen on monisyinen kysymys, eikä helppoja vastauksia ole.

Yhteinen näkemys tilaisuudessa oli, että saumaton ja samaan tavoitteeseen pyrkivä eri toimijoiden tiivis yhteistyö on ollut yksi valttikorttimme kriisiajan lääkehuollon toimivuuden varmistamisessa. Suomen pieni koko ja sen tuoma ketteryys, pragmatismi, jo valmiit hyvät suhteet alan arvoketjun toimijoiden kesken sekä keskinäinen luottamus nähtiin arvokkaiksi tekijöiksi kriisin tuomien ongelmien ratkomisessa.

Toinen viesti korona-ajan opeista oli, että kriisiin varautuminen voidaan rakentaa vain hyvän normaalitilanteen päälle. Muutokset ja nopeaa reagointia vaativat tilanteet ovat aina haaste. Niistä selviytymiseksi välttämätön ennakointi ja ripeä tilannekuvan luominen ovat mahdollista vain, jos normaaliaikana olemme pystyneet luomaan toimintamekanismit ja -ympäristön, jonka päälle kriisivalmius voidaan rakentaa ja ongelmien kulminoitumista vähentää.

LAIT JA PROSESSIT KUNTOON Velvoitevarastointi ja sitä ohjaava laki nostettiin keskusteluun ja kriittiseksi tekijäksi kriisiajasta selviytymisen tukena. Samalla nostettiin esiin lain päivittämisen tärkeys, jotta se vastaisi paremmin tämän päivän tarpeita. Velvoitevarastoinnin ja lääkkeiden käyttöönottoon liittyvien prosessien ja lakien kehittämistyön todettiin olevan kriittisiä myös siksi, että ne ovat osatekijöitä, joilla varmistetaan lääkeyritysten halukkuus toimia Suomen markkinoilla ja varmistaa tuotteidensa jatkuva saatavuus.

Keskiöön nostettiin lääkkeiden varastointiaikojen kohtuullistaminen ja varastoitavien lääkkeiden ajan- ja tarpeenmukaisuuden varmistaminen. Tärkeää on myös varastointivelvoitteiden ja sairaaloiden hankintaprosessien kehittäminen niin, että hankintakausien saumakohdissa vastuiden siirtyminen lääkkeen vanhalta toimittajalta uudelle järkevöityy ja pystytään estämään lääkehävikkiä.

Lääketeollisuus ry järjesti Lääkkeiden saatavuusfoorumin nyt kolmannen kerran. Tilaisuuden avasi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen. Puhujat ja keskustelijat edustivat muiden muassa lääketeollisuutta, viranomaistahoja ja järjestöjä.  LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY

Onnistuminen lääkkeiden saatavuuden turvaamisessa mitataan lopulta siinä, saako potilas tarvitemaansa hoitoa oikeaan aikaan.

■ tutkimus

Toksikologian Google kehitteillä Tampereella PROFESSORI Dario Greco Tampereen yliopistosta kehittää toksikologian uutta paradigmaa pian alkavassa ARCHIMEDES-projektissa, joka yhdistää toksikologian, farmakologian ja biolääketieteen big dataa, tekoälyä, toksikogenomiikkaa, molekyylianalyysia ja soluteknologiaa.

Grecon tavoitteena on koota hajallaan oleva toksikologinen tieto uudelle laskennalliselle alustalle, jossa dataa voidaan hakea ja yhdistellä ominaisuuksien perusteella.

Näin siitä tulee käyttökelpoisempaa. Alusta, Toxicology Knowledge Graph, toimii samalla tekoälyn algoritmien oppimisalustana. Tekoäly voidaan opettaa tunnistamaan esimerkiksi vaaralliset kemikaalit tai löytämään yhteyksiä erilaisten kemikaalien välillä.

– Haluan perustaa kattavan toksikologian hakukoneen, kuin toksikologian Googlen, josta tutkijat voivat etsiä tietoa kemikaaleista tai sairauksista, Greco sanoo.

– ARCHIMEDES auttaa heitä löytämään sopivat solumallit tutkimukseen sekä oikeat geenit ja kemikaalit testattavaksi. Käännämme myös järjestelmällisesti Toxicology Knowledge Graphin sisältämän datan GLPeli Good Laboratory Practice -käytännön mukaisiin kokeisiin, hän jatkaa.

Tekoälyn algoritmien avulla voidaan määritellä myös laskennallisten, kokeellisten ja niin sanottujen IATA-mallien eli Integrated Approaches to Testing and Assessment -mallien sovellettavuus eri tapauksissa.

– Jos tämä toimii, on mahdollista, että se mullistaa koko alan, Greco toteaa.

Viisivuotinen ARCHIMEDES-projekti toteutetaan Fhaive-asiantuntijakeskuksessa.  LÄHDE TAMPEREEN YLIOPISTO

Fimealle ilmoitettiin viime vuonna

148

uutta kliinistä lääketutkimusta. Määrä nousi 20 % edellisvuodesta.

LÄHDE FIMEA

2.22 PROVIISORI 9

¢

¢

ajassa ■ lääkekehitys

■ lääketieto

Mitä kipulääkettä odotusaikana?

HUSIN TERATOLOGINEN palvelu ja Kipuklinikka ovat tuottaneet yhteistyönä TerveyskyläPRO-palveluun ammattilaisille tarkoitetun oppaan raskausajan turvallisesta kipulääkityksestä. Oppaan kirjoittamisesta vastaa dosentti Heli Malm Teratolgisesta palvelusta.  LÄHDE HUS

■ lääkesäästöt

Pia Österlund sanoo, että Teysunon myyntilupa oli työvoitto ja valtavan hieno uutinen.

Suomalainen ryhmä löysi lääkkeen suolistosyöpään SUOMALAINEN TUTKIMUSRYHMÄ löysi kansainvälisenä yhteistyönä suolistosyövän hoitoon uuden lääkkeen, jonka käytön aikana sydänhaitta ei uusiudu. Euroopan lääkeviranomainen EMA myönsi lääkkeelle myyntiluvan tammikuussa. Suomessa päätös korvattavuudesta on vireillä.

Uusi lääke löytyi osana Tampereen yliopistollisen sairaalan syöpätautien apulaisylilääkärin, syöpätutkija Pia Österlundin ja professori Helena Isoniemen johtamaa valtakunnallista RAXO-tutkimusta, jossa tutkimusryhmä kartoittaa levinnyttä suolistosyöpää ja sen hoitoa.

Teysuno-lääkkeen puolesta puhuu 200 potilaan aineisto Suomesta, muista Pohjoismaista ja Hollannista. Tutkimukseen osallistuneille potilaille syövänhoidon kulmakivinä käytetyt lääkkeet kapesitabiini ja suonensisäinen fluorourasiili eivät sopineet. Heistä yli puolet oli aiemmin ollut sydänterveitä, mutta saivat näistä lääkkeistä vakavia, jopa henkeä uhkaavia sydänhaittoja. − Potilasaineistot kertovat, että lähes aina sydänhaitta uusiutui, jos potilaille annettiin samaa lääkettä uudelleen. Mutta kun lääke vaihdettiin Teysunoon, haitan aiemmin saaneista vain neljä prosenttia sai sen uudelleen. Heilläkin haitat olivat lievemmät ja lopulta 99 prosenttia pystyi jatkamaan Teysunon käyttöä, Österlund kuvaa.

Jatkossa Österlund uskoo, että lääkkeen käyttöä on mahdollista edelleen laajentaa kaikkiin vatsan alueen syöpiin ja muihinkin syöpiin, joiden hoidossa vastaavaa sydänhaittaa ilmenee. − On poikkeuksellista, että EMA myöntää myyntiluvan lääkkeelle takautuvan potilasaineiston pohjalta. Mutta tässä tapauksessa näytöt olivat harvinaisen selkeät ja aineisto tarkasti kerätty, hän sanoo.  LÄHDE TAMPEREEN YLIOPISTO

10 PROVIISORI 2.22

Säästöt uhkaavat apteekkipalveluita Hallitus valmistelee isoja lääkesäästöjä, joilla olisi Apteekkariliiton mukaan pahimmillaan erittäin dramaattinen vaikutus apteekkien toimintaedellytyksiin ja lähipalveluverkostoon.

H

allitus päätti toissa keväänä, että vanhustenhuollon hoitajamitoitusta nostetaan ja tämä rahoitetaan osittain leikkaamalla valtion lääkekorvausmenoja 60 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lukien.

Leikkauksesta 10 miljoonaa euroa on tarkoitus saada kokoon edistämällä biosimilaarien käyttöä lääkäreitä nykyistä tiukemmin ohjeistamalla, ja 50 miljoonaa euroa apteekeilta leikkaamalla.

Säästön toteuttaminen lääketaksaa leikkaamalla olisi Apteekkariliiton mielestä maankattavien apteekkipalveluiden kannalta tuhoisin vaihtoehto, sillä se leikkaisi apteekeilta kokonaisuudessaan liki 100 miljoonaa euroa. Apteekkien lääkemyynnin nettovoitto on 24 miljoonaa euroa.

– Valtakunnallisen apteekkiverkoston työ luotettavan ja turvallisen lääkehuollon varmistajana ei mitenkään kestäisi tällä tavalla toteutettua leikkausta, Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen varoittaa.

Toteutustavasta riippuen 50 miljoonan euron leikkaus painaisi 185–308 apteekin lääkemyynnin tuloksen miinukselle nykyisellä henkilöstömäärällä ja -rakenteella. 83–137 apteekkarille ei jäisi myöskään euroakaan palkkaa. Suomessa on tällä hetkellä vähän yli 600 apteekkaria.

Apteekissa työskentelee keskimäärin 10 työntekijää, joista puolet on farmaseutteja.

Suunniteltu leikkaus johtaisi keskimäärin 1–3 henkilön vähennystarpeeseen.

– Jos ylisuuri leikkaus toteutetaan lääketaksaa leikkaamalla, apteekkiverkosto harvenee lähivuosina tuntuvasti ja lääkeneuvonta ja lääkehoidon tuki heikentyvät merkittävästi, Hirvonen jatkaa.

Apteekkariliitto ehdottaa, että lääkkeiden hinnat määräävään valtion lääketaksaan ja apteekkien tuloeroja pienentävään apteekkiveroon tehtäisiin rakenteellinen uudistus, ja sen lisäksi myös biologiset lääkkeet sisällytettäisiin lääkevaihdon piiriin. Näillä toimenpiteillä tavoitellut säästöt saataisiin aikaan nopeasti apteekkien lähipalveluverkostoa romuttamatta ja apteekkien ydintehtäviä vaarantamatta.  LÄHDE APTEEKKARILIITTO

■ sanottua

Jokainen ymmärtää, että jos 24 miljoonan euron nettovoitosta leikataan 50 miljoonaa euroa, sitä ei apteekkien lähipalveluverkosto kestä nykyisellä henkilöstömäärällä ja -rakenteella.

APTEEKKARILIITON TALOUS- JA HALLINTOJOHTAJA ILKKA HARJULA APTEEKKARI-LEHDEN UUTISESSA 14.4.

ajassa ■ tutkimus

Miten pitkäksi ajaksi molekyyli sitoutuu?

UUSI ITÄ-SUOMEN yliopiston ja Tübingenin yliopiston tutkimus voi selittää, mikä määrittää sen, kuinka pitkään yksittäinen lääkeainemolekyyli pysyy sitoutuneena kohteeseensa. Sitoutumisen kesto voi joissain tapauksissa vaikuttaa olennaisesti lääkeaineen tehoon.

Tutkimuksessa hyödynnettiin professori Stefan Lauferin tutkimusryhmän Tübingenin yliopistossa syntetisoimia uusia kinaasi-inhibiittorimolekyylejä.

– Käytimme kahta kinaasi-inhibiittoria, jotka estävät eristetyn kohdeproteiinin toimintaa kumpikin yhtä tehokkaasti, mutta jotka poikkeavat toisistaan kohdeproteiiniin sitoutumisajan suhteen. Elävissä soluissa testattuna pidemmän sitoutumisajan omaava kinaasi-inhibiittori osoittautui tehokkaammaksi, kertoo tutkija Tatu Pantsar Itä-Suomen yliopistosta.

Kohdeproteiiniinsa sitoutuneiden kinaasi-inhibiittorien käyttäytymistä tarkasteltiin tutkimuksessa suurteholaskentaa vaativilla tietokonesimulaatioilla, joissa hyödynnettiin suomalaisia supertietokoneita.

– Simulaatioiden perusteella lyhyen sitoutumisajan omaavan inhibiittorin kanssa kohdeproteiini on dynaamisempi. Proteiini liikkuu enemmän, kun se sitoo lyhyemmän sitoutumisajan inhibiittorimolekyyliä. Kohdeproteiini on taas paljon stabiilimpi eli liikkuu vähemmän, kun siihen on sitoutunut pidemmän sitoutumisajan omaava inhibiittorimolekyyli. Ikään kuin inhibiittorimolekyyli rauhoittaisi sitä, Pantsar kertoo.

Vesimolekyyleillä on iso rooli inhibiittorin vapautumisessa.

– Elimistössä on paljon vettä, ja vesimolekyylit ympäröivät proteiineja soluissamme. Pienet vesimolekyylit ottavat inhibiittorimolekyylin paikan, kun se poistuu sitoutumistaskustaan proteiinista.

Simulaatioissa pitkän sitoutumisajan omaava inhibiittorimolekyyli oli paremmin suojattuna vesimolekyyleiltä, ja vesimolekyylien sitoutuminen kohdeproteiinin sitoutumistaskuun vaati enemmän energiaa. Tämä syrjäyttämiseen vaadittava suurempi energia johtaa pidempään kinaasi-inhibiittorin sitoutumisaikaan.

Tutkimuksen tulokset ovat hyödyllisiä alkuvaiheen lääkeainekehitykselle. Ne julkaistiin Nature Communications -lehdessä.  LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Tatu Pantsar tarkasteli molekyylien käyttäytymistä tietokonesimulaatioilla, joissa hän hyödynsi Tieteen tietotekniikan keskuksen suurteholaskentaresursseja.

Suomessa todettiin vuonna 2021

151

puutiaisaivotulehdustapausta. Määrässä oli 65 prosentin kasvu.

LÄHDE PFIZER SUOMI

■ biologiset lääkkeet

Syöpään sairastuneilla on epätietoisuutta biologisista lääkkeistä SUOMEN SYÖPÄPOTILAAT RY ja Yliopiston Apteekki kartoittivat joulukuussa 2021 syöpään sairastuneiden näkemyksiä ja kokemuksia lääkehoidostaan sekä biologisista lääkkeistä. Yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa tehdystä tutkimuksesta selvisi, että yli puolella vastaajista olisi biologisesta lääkkeestä enemmän kysyttävää kuin perinteisestä lääkkeestä. Viidesosaa vastaajista biologisen lääkkeen käyttö huolettaisi perinteisen lääkkeen käyttöä enemmän.

Noin viidesosa syöpäpotilaista tiesi käyttäneensä biologista syöpälääkettä sairaalassa tai kotona. Kaikki vastaajat suhtautuivat keskimäärin myönteisesti geneerisiin rinnakkaislääkkeisiin sekä biosimilaareihin ja muihin biologisiin lääkkeisiin. Biosimilaari-käsite tunnistettiin kuitenkin melko harvoin.

Syöpään sairastuneet arvioivat lääkityksensä merkitystä ja siihen liittyviä huolia (BMQ-S -kysymyspatteristo) samansuuntaisesti kuin reuma- ja IBD-potilaat aiemmassa vastaavassa tutkimuksessa. Syöpään sairastuneet olivat kuitenkin kuulleet reuma- ja IBD-potilaita harvemmin biologisista lääkkeistä ja biosimilaareista. Yhteistyö lääkäreiden kanssa arvioitiin keskimäärin hyväksi (4,1/5,0), mutta syöpään sairastuneet haluavat osallistua reuma- ja IBD-potilaita vähemmän lääkkeen valintaan.

Syöpään sairastuneet käyttävät biologisia lääkkeitä suonensisäisesti annettuna tai ihon alle annettavana injektiona. Syövän hoidossa biologisia lääkkeitä ja biosimilaareja käytetään varsinaisina syöpälääkkeinä pääosin vain sairaaloissa. Esimerkiksi leikkauksen jälkeen ja sytostaattihoitojen aikana käytettäviä biologisia syövän tukihoidon lääkkeitä haetaan myös avoterveydenhuollon apteekeista.

Kyselyyn kertyi yhteensä 294 vastausta.

Vastaajista 86 % oli naisia ja heidän keski-ikänsä oli 57 vuotta.  LÄHDE SYÖPÄJÄRJESTÖT 2.22 PROVIISORI 11

¢

¢

proviisorikoulutus

Koulutuksen uudet tuulet

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT SATU KEMPPAINEN JA HAASTATELTAVAT

Proviisorikoulutuksen pitää kehittyä jatkuvasti, jotta valmistuvilla proviisoreilla olisi hallussaan alan uusimmat tiedot ja työelämässä tarvittavat taidot. Kysyimme Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoista sekä Åbo Akademista, mitä opinnoille juuri nyt kuuluu. Ensimmäisenä ääneen pääsee Helsingin yliopiston viime vuonna aloittanut farmakologian professori Mikko Airavaara.

Mikko Airavaaran mukaan hyvää farmakologian perusopetusta tarvitaan jatkossakin.

H

elsingin yliopiston farmasian tiedekunnan farmakologian osastolla tehtiin viime vuonna sukupolvenvaihdos. Mikko Airavaarasta tuli farmakologian ja lääkehoidon professori vuoden 2021 alussa, ja Tomi Rantamäki aloitti molekulaarisen farmakologian professorina kesällä 2021. Professori Raimo Tuominen jäi eläkkeelle vuoden 2021 alussa ja professori Heikki Ruskoaho vuonna 2020.

Tuominen ja Ruskoaho ovat taustaltaan lääkäreitä, kun Airavaara ja Rantamäki ovat proviisoreja ja farmasian tohtoreita. Koko tiedekunnan farmakologian opetus on nyt ensi

12 PROVIISORI 2.22

kertaa proviisorien käsissä, sillä myös apulaisprofessori Merja Voutilainen ja proviisorikoulutusohjelman johtaja Petteri Piepponen ovat peruskoulutukseltaan proviisoreja. Tuominen ja Ruskoaho toki jatkavat osastolla emerituksina.

Airavaara tähdentää, että osaston opettajakunta pyrkii jatkuvaan parantamiseen tutkimuksessa ja opetuksessa. Opetuksen kehittäminen on jatkuvaa ja kurssitarjonta on hyvä tälläkin hetkellä. Uusien professorien aloittaminen on kuitenkin saumakohta, joka tarjoaa luontevan mahdollisuuden pitkän aikavälin kehityssuunnitelman laatimiseen opetukselle.

– Hyvää farmakologian perusopetusta tarvitaan jatkossakin, koska apteekit odottavat, että meiltä harjoitteluun lähtevät ja valmistuneet osaavat farmakologiaa ja pystyvät tietojensa perusteella auttamaan asiakkaita. Voimme kuitenkin pohtia, mitä puuttuu ja onko jotakin liikaa. Kehitystyö on tarkoitus tehdä opiskelijapalautetta kuunnellen ja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, Airavaara kertoo.

– Mietimme jatkuvasti tapoja, joilla pystymme edesauttamaan oppimista. Farmakologian opetuksen haasteena on, että uusia lääkkeitä tulee markkinoille jatkuvasti. Farmakologian oppikirja on vuosien varrella paisunut varsin paksuksi, hän jatkaa.

Airavaara ei usko, että sillä olisi opetuksen laadun kannalta merkitystä, onko professori lääkäri vai proviisori. Hän näkee kuitenkin muutoksen etuna, että opetusta voidaan nyt katsoa kautta linjan uudesta näkökulmasta.

OPETUS KANSAINVÄLISTYY Uutta Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa on myös syksyllä alkava englanninkielinen lääketutkimuksen ja -turvallisuuden maisteriohjelma, johon otetaan 20 opiskelijaa.

Hakijoilla ei tarvinnut olla taustalla farmasian

opintoja, ja heistä tulee proviisorien sijasta filosofian maistereita. Airavaara on tyytyväinen hakijoiden määrään ja tasoon.

– Toivomme, että heistä mahdollisimman moni jäisi väitöskirjatyöntekijöiksi ja työllistyisi lääketeollisuuden pariin. Olemme saamassa aidosti kansainvälisen ohjelman, hän iloitsee.

Airavaara arvioi, ettei uusi koulutusohjelma heikennä suomalaisten proviisorien mahdollisuuksia hakeutua tutkijan uralle. Proviisorin tutkinto antaa hänen mukaansa erinomaisen pohjan tehdä väitöskirjan, se on antanut sen jo pitkään ja niin myös tulevaisuudessa.

Tiedekunnan tutkijaopintoihin on viime vuosina lisätty käytännönläheisiä kursseja esimerkiksi apurahahakemusten laatimisesta, tieteellisestä kirjoittamisesta ja akateemisesta yrittäjyydestä.

– Akateeminen yrittäjyys on uravaihtoehto myös proviisoreille. Toivon, että jatkossa pystymme herättämään ja vaalimaan opiskelijoiden yrittäjäkipinää entistä paremmin, hän sanoo.

ENTISTÄ TIIVIIMPIÄ SUHTEITA Yhteistyösuhteet ovat yliopistoille entistäkin tärkeämpiä, ja niitä solmitaan moniin suuntiin.

– Koulutamme tietenkin muuallekin kuin apteekkeihin. Olemme aktiivisesti yhteyksissä muun muassa alan järjestöihin ja viranomaisiin, joiden tehtäviin proviisorit sijoittuvat.

Käymme proviisorikoulutuksen aikana läpi proviisorien uravaihtoehtoja, ja Lääkkeen kehitys ja käyttö -kurssilla meillä on puhujia niin Fimeasta kuin lääketeollisuudestakin, Airavaara kertoo.

Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoilla on ristiinopiskelusopimus, jonka perusteella opiskelijat voivat valita toisen yliopiston ohjelmasta tutkintonsa osaksi kursseja, joita

Saumakohta tarjoaa luontevan mahdollisuuden pitkän aikavälin kehityssuunnitelman laatimiseen farmakologian opetukselle.

omassa opinahjossa ei järjestetä. Tämä parantaa opiskelijoiden mahdollisuutta koota yksilöllinen opintosuunnitelma. Neuvottelut Åbo Akademin liittymisestä sopimukseen ovat parhaillaan meneillään. Tutkijakoulujen yhteistyö on vahvaa kaikkien kolmen oppilaitoksen kesken. Tutkimushankkeille on haettu ja saatu rahoitusta yhdessä, eikä tutkijan siirtyminen kaupungista toiseen ole enää poikkeuksellista.

Helsingin yliopistolla ja Åbo Akademilla on jopa jaettu professuuri.

– Suomen Akatemian profilointihankkeet ovat tiivistäneet yliopistojen yhteistyötä. Vuosittaiset lääketutkimuksen yhteistyöverkoston FinPharmanet-tapaamiset ovat puolestaan lisänneet vuorovaikutusta lääketeollisuuden kanssa. Myös suunnitteilla oleva kansallinen lääkekehityskeskus on kiinnostava ja on myönteistä, että hanke on saatu alulle, Airavaara luettelee.

TIEDE ON RYHMÄTYÖTÄ Yliopistoissa opetus perustuu tutkimukseen, ja professorit kehittävät molempia rinta rinnan.

Airavaarasta tuli tänä keväänä myös tiedekunnan tutkimuksesta vastaava varadekaani, ja hän puhuu tiedekunnan professori- ja tutkijatilanteesta hyvillä mielin. Tenure track -professorien palkkaamisessa on onnistuttu hyvin jo pidemmän aikaa, mikä on näkynyt myös rahoituksen saamisena.

– Myös startup-rintamalla meillä on ollut menestystä – yliopiston spinoffeja ovat esimerkiksi syöpärokotetta kehittävä Valo Therapeutics ja nanoteknologiaa lääkekehityksessä hyödyntävä Nanoform.

Tämä osoittaa, ettei tutkimus jää akateemis-

ten seinien sisään vaan hyödyttää yhteiskuntaa, hän jatkaa.

Professorin oma ryhmä on mukana kansainvälisessä tutkimuskonsortiossa, joka hakee parhaillaan Euroopan tiedeneuvoston ERC Synergy Grant -rahoitusta. Hankkeessa selvitettäisiin Parkinsonin taudin polygeenisiä syntymekanismeja kehittämällä solumalli, jonka avulla voitaisiin tutkia dopamiinihermosolujen toiminnallisia muutoksia.

Tutkimusryhmät ovat tätä nykyä tyypillisesti kansainvälisiä, eikä vanha mielikuva yksin kammiossaan puurtavasta tutkijasta enää vastaa todellisuutta.

– Tehokkaimpia ovat 5–7 hengen ryhmät, joita ryhmänjohtaja ohjaa, ja tähän suuntaan on menty niin farmasiassa kuin muuallakin Helsingin yliopistossa. Kansainvälisten tutkimusryhmien kieli on englanti. Meille tulee paljon Erasmus-opiskelijoita eteläisestä Euroopasta, ja myös suuri osa väitöskirjatutkijoista on ulkomailta. Uskon, että tämä suuntaus vahvistuu jatkossa, Airavaara sanoo.

OPISKELIJAVAIHTO KANNATTAA Airavaara kannustaa myös suomalaisia proviisoriopiskelijoita lähtemään ulkomaille vaihtoon. Hän pitää Erasmus-ohjelmaa suurena voimavarana. Vaihto-opiskelijoiden näkökulma laajenee, kun he havaitsevat, miten eri tavoin tutkimusta voidaan viedä eteenpäin. Myös saadut kontaktit ovat arvokkaita.

Suomalaisten proviisorien mahdollisuudet löytää elämänura tutkimuksesta ovat professorin mielestä hyvät. Tutkija tarvitsee kuitenkin vahvaa motivaatiota.

– Kiinnostavaa tutkimusaihetta kannattaa alkaa etsiä varhain, viimeistään neljäntenä opiskeluvuonna. Meidän professorien tehtävä on auttaa löytämään tutkimusryhmä, jossa sitä pääsee tutkimaan.

Mikko Airavaara valmistui proviisoriksi vuonna 2001 Helsingin yliopiston farmakologian ja toksikologian osastolta ja väitteli farmasian tohtoriksi vuonna 2006. Post docin jälkeen hän aloitti akatemiatutkijana ja tutkimusryhmän vetäjänä Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa vuonna 2011. Hänen ryhmänsä tutkii aivosairauksia ja etsii niihin hoitoja.

2.22 PROVIISORI 13

¢

proviisorikoulutus

Farmakologinen osaaminen on entistäkin tärkeämpää

P

rofessori Raimo Tuominen ehti luotsata opiskelijoiden farmakologian opintoja Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa noin 23 vuoden ajan. Hänen havaintojensa mukaan farmakologisen osaamisen merkitys on kasvanut jatkuvasti etenkin apteekkityössä.

Uusia lääkeaineita tulee koko ajan, ja ne on hyvä tuntea. Tuominen suositteleekin apteekkiproviisoreille osallistumista täydennyskoulutuksiin sekä harjaantumista tietokantojen käyttöön.

– Kukaan ei osaa farmakologiaa täydellisesti – jotkut erikoislääkärit saattavat tuntea kaikki oman alansa lääkkeet, mutta me muut tarvitsemme tietokantoja. Niiden käyttäminen edellyttää farmakologian perusosaamista, mutta kun se on kunnossa, tietokannat ovat hyvä tapa pitää tiedot ajan tasalla, hän sanoo.

Lääkäritausta on Tuomisen mielestä hyödyllinen farmakologian professorille, koska se antaa sairauksiin, niiden diagnosointiin ja hoitamiseen laajemman perspektiivin kuin se, minkä farmasian opinnoista saa. Tosin hän myöntää, että farmakologian opetus on Suomessa hyvällä tasolla myös niissä yksiköissä, joissa siitä on vastannut farmasiataustainen professori jo aikaisemmin.

– Koulutuksen tuoma kyky kommunikoida tasavertaisesti muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa on vaikuttanut suuresti siihen, että farmasia tunnustetaan nykyään osaksi terveydenhuoltoa, hän arvioi.

Tuominen muistuttaa jatkaneensa farmakologian opetuksen kehittämistä Liisa Ahteen ja Erik Klingen tekemän työn pohjalta. Samoin nyt aloittaneet uudet professorit rakentavat olemassa olevalta perustalta.

– Olen täysin luottavaisin mielin. Uudet professorit ovat tutkimuksessa ja opetuksessa kouliintuneita ammattilaisia ja myös luontevia esiintyjiä. Esiintymistaidot ovat tärkeitä, kun opetetaan isoja opiskelijaryhmiä, hän mainitsee.

KANSANSAIRAUDET EDELLÄ

Massaluentokin voi sytyttää opiskelijassa kestävän kipinän tutkimukseen.

TERMIT SUOMEN KIELELLÄ

Farmakologian professori Raimo Tuominen jäi eläkkeelle vuoden 2021 alussa yli 20-vuotisen professoriuran jälkeen.

Taustaltaan hän on lääkäri.

14 PROVIISORI 2.22

Iso muutos on ollut englanninkielisen opetuksen lisääntyminen. Maisteritasolla entistä useampi luento pidetään englanniksi syksystä alkaen, kun kansainvälinen tutkinto-opetus käynnistyy. Tuominen ei usko tämän aiheuttavan isompia ongelmia laitoksen opiskelijoille tai opettajille. Samaan hengenvetoon hän pitää kuitenkin palopuheen suomenkielisten termien puolesta.

– Kaikki asiat pitää osata myös suomen tai ruotsin kielellä. Lääkkeisiin ja lääkehoitoihin liittyvä terminologia on hallittava lääkkeiden käyttäjien kielellä, jotta lääkitysturvallisuus ei vaarannu. Uusilla professoreilla on näytön paikka siinä, etteivät kotimaiset kielet jää englannin jalkoihin, hän sanoo.

– Farmakologia on kehittynyt alana 20 vuoden aikana paljon, ja opetus on elänyt mukana muutoksessa. Esimerkiksi immunofarmakologia on ottanut harppauksia eteenpäin.

Koko farmakologian alan tutkimus on edennyt ja sen taso on noussut. Opetuksessa laboratorio-opetus on vähentynyt, suurelta osin resurssien puutteen takia, ja digitalisaation myötä on kehittynyt uusia opetuksen muotoja, Tuominen listaa muutoksia.

Opiskelijat ovat Tuomisen mielestä entistä aktiivisempia ja oma-aloitteisempia. Aina on ollut opiskelijoita, jotka ovat pystyneet ottamaan asioista selvää omin päin, mutta nyt heitä on laajempi joukko. Tätä voi selittää sekin, että aineiston hallintaa on mitattu pääsykokeessa. Myös opetusmenetelmät harjaannuttavat itsenäiseen tiedonhankintaan enemmän kuin ennen.

– Olemme myös pyrkineet lisäämään ryhmässä työskentelyä, koska työelämässä toimitaan usein tiimissä. Tätä kehitystä korona-aika valitettavasti hieman nakersi, hän pahoittelee.

Lääkevalmistus käsityönä on Tuomisen mielestä säilyttämisen arvoinen taito, jota millään muulla ammattiryhmällä ei ole. Sen pitää edelleen kuulua farmasian opintoihin, vaikka lääkkeitä valmistetaan apteekeissa enää vain vähän. Poikkeusoloissa on lääkkeenvalmistus arvossaan.

– Muuten ajattelen, että opetuksen pääpainon tulisi olla isoissa lääkkeiden käyttäjäryhmissä. Kansansairaudet ja niiden hoito tulevat päivittäin esiin niin apteekeissa kuin muissakin farmasian ammattilaisten tehtävissä. On myös hyvä pitää mielessä, että kaiken perusta on ihmisen fysiologia. Lääkkeen vaikutus heijastuu koko elimistöön, jonka säätelyssä tapahtuu fysiologisia muutoksia.

Tämä koskee myös lääkkeiden interaktioita, hän sanoo.

– Syöpälääkkeiden osuutta farmakologian opetuksessa olisi hyvä lisätä, koska uusia lääkkeitä käytetään usein avohoidossa. Hoidot voivat olla elinikäisiä, ja potilaat asioivat apteekeissa, hän perustelee.

Pitkä ura on sisältänyt suuren määrän kohokohtia. Niiden joukosta Tuominen poimii kaksi opetukseen liittyvää: – Helsingin farmasian opiskelijat ovat myöntäneet minulle kaksi kertaa Vuoden opettaja -palkinnon. Arvostan tätä kunniakirjaa erityisesti sen takia, että sitä ei voi hakea, vaan se on spontaani tunnustus. Pidän suuressa arvossa myös sitä, että useampikin väittelijä on kertonut saaneensa kipinän farmakologiaan ja tutkimukseen luennoistani. Se kertoo myös perusopetuksen arvosta: massaluentokin voi sytyttää opiskelijassa kestävän kipinän tutkimukseen.

Kuopion proviisoriopinnot uudistuvat

Krista Laine vaihtoi tutkijatohtorin ja projektitutkijan tehtävät opetukseen vuonna 2014. Opetuksen kehittäminen on hänen päätyönsä. Väitöskirjansa hän teki farmaseuttisen kemian alalta.

F

armasian tutkintouudistus Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa etenee ensi syksynä proviisorin tutkintoon. Opetuksen kehittämisestä vastaava yliopistonlehtori Krista Laine tosin toteaa, että opintoja on päivitetty jo matkan varrella eikä opetussuunnitelma ole ollut kahtena peräkkäisenä vuotena identtinen.

Farmaseutin tutkintoon johtava opetus käynnistyi Itä-Suomen yliopistossa uudistuneena jo syksyllä 2019, ja silloin aloittaneet opiskelijat valmistuivat tänä keväänä. Laine on työskennellyt viime vuodet täysipäiväisesti opetuksen kehittämisen parissa.

– Vuoden 2019 mylläykseen verrattuna ensi syksyn muutos on pienempi. Päädyimme samantyyppiseen opintojen rakenteeseen kuin Helsingin yliopiston proviisoriopinnoissa eli opintojen alussa on kaikille pakollinen yhteinen jakso. Siihen sijoittuu muun muassa Johdatus lääkekehitykseen -kurssi, joka kattaa lääkkeen koko kehityskaaren ja antaa käsityksen sen varrelle sijoittuvista toiminnoista ja toimenkuvista. Tämän on tarkoitus avustaa opiskelijaa myös oman opintosuunnan valinnassa myöhemmin, Laine kertoo.

– Aikaisemmin opintosuunta valittiin varhaisemmassa vaiheessa, jolloin saattoi käydä niin, että lääkekehityksen kokonaiskuva jäi hämäräksi. Tavoittelemme yhteisellä jaksolla myös vuosikurssin parempaa ryhmäytymistä.

Toivomme, että opiskeluaikana syntyvä yhteisöllisyys kantaisi työelämään asti, hän jatkaa.

Yhteisen osuuden jälkeen valitaan opintosuunta. Vaihtoehtoina ovat tutut farma-

seuttinen kemia, farmasian teknologia, biofarmasia, farmakologia, lääkeainetoksikologia ja sosiaalifarmasia sekä uutena kliininen farmasia. Tässä vaiheessa valinnaisuus lisääntyy, ja opiskelija voi muokata opintopolkuaan kiinnostuksensa mukaan.

– Valmistaudun syksyyn odottavalla mielellä. On hauska nähdä, miten suunnitelmat toteutuvat ja millaista palautetta opiskelijat antavat uudistuksesta. Työelämän palautteen saamme heidän valmistuttuaan, Laine toteaa.

TYÖELÄMÄN TARPEISIIN Koulutuksen rakennetta ei kopioitu Kuopioon tarkoituksella Helsingistä, vaan yhdenmukaisuuden syy löytyy kehittyvästä työelämästä.

Kun osaamistarpeet ovat samanlaiset, myös koulutuksesta tulee helposti samantyylistä.

– Koulutamme osaajia kaikille farmasian alan sektoreille. Laaja yhteydenpito alan toimijoihin on meille välttämätöntä, jotta pysymme ajan tasalla kentän tapahtumista ja osaamistarpeista. Proviisoritutkinnon uudistusta pohjustimme viime keväänä kuulemalla isoja työnantajia ja muita keskeisiä sidosryhmiä. Sieltä nousikin esiin muutamia osaamistarpeita, jotka koettiin tärkeiksi sektorista riippumatta, Laine kertoo.

Itä-Suomen yliopiston uusi kliinisen farmasian opinto-suunta on kansallisesti ainutlaatuinen.

Tällaisia osaamistarpeita ovat uudistetussa tutkinnossa muiden muassa lääkkeen elinkaaren ymmärrys, johtaminen ja esimiestyö sekä tutkimusvalmiudet ja tilastotiede.

Myös toivottua ammatti-identiteetin kehittymiseen ja työelämätaitoihin liittyvää koulutusta sisällytettiin tutkintoon.

KLIININEN FARMASIA KEHITTYY Laine kertoo, että Itä-Suomen yliopiston uusi kliinisen farmasian opintosuunta on kansallisesti ainutlaatuinen. Se sisältää myös harjoittelujakson, jossa opiskelija pääsee harjoittamaan kliinistä farmasiaa aidossa ympäristössä. Pätevät alan osaajat ovat hyvin kysyttyjä.

– Farmasian alan työtehtävät ovat selvästi kliinistyneet, jos vertaa nykytilannetta esimerkiksi 10 tai 20 vuoden takaiseen. Farmaseuttiopinnoissamme tämä näkyy siten, että kaikki hankkivat osana tutkintoa lääkehoidon arvioinnin asiantuntijuuden (LHA).

Uudenlaisiin työelämästä tuleviin koulutustarpeisiin vastataan usein farmasian erikoistumiskoulutuksilla (ERKO) ennen kun ne siirtyvät osaksi tutkinto-opetusta. Itä-Suomen yliopiston ERKO-valikoimassa on tällä hetkellä apteekki- ja sairaalafarmasian erikoiskoulutus, joka toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

– Erikoiskoulutukset tarjoavat ammatissa jo toimiville jatkokoulutusreitin, jonka kautta he voivat kehittyä ammatillisesti. Niihin liittyvät kehittämisprojektit antavat mahdollisuuden kokeilla konkreettisesti uusia toimintatapoja työpaikoilla, joten ne ovat myös yhteiskunnallisesti tärkeitä. ERKOjen haasteena on rahoitus, sillä ne on tähän mennessä toteutettu hankerahalla. Pitkäjänteinen alan kehittäminen edellyttäisi kestävämmällä pohjalla olevaa rahoitusta, Laine sanoo.

LIVENÄ JA VIRTUAALISESTI Opettajat päivittävät koulutussisältöjään jatkuvasti, ja vierailevat luennoitsijat tuovat yliopistolle uusia tuulia työelämästä. Opetuskin seuraa trendejä.

– Opettajakuntamme on aktiivista kouluttautumaan ja kokeilemaan uusia opetusmenetelmiä. Meillä on käytössä esimerkiksi 360-oppimisympäristöjä ja pakohuonepedagogiikkaa. Lääkkeenvalmistuksen pakohuone harjoittaa ryhmätyö- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä paineensietokykyä samalla, kun oman alan tiedot ja taidot kehittyvät, hän kertoo.

Sekä Helsingin että Itä-Suomen yliopistossa on viime vuosina panostettu verkko- ja monimuotopedagogiikkaan. Laine uskoo, että virtuaaliopetuksella ja muilla digitaalisilla keinoilla on tulevaisuudessa nykyistä isompi rooli opetuksessa, mutta kaikkea niillä ei voi korvata. Farmaseutit ja proviisorit tarvitsevat edelleen myös käden taitoja ja kykyä kohdata ihmisiä kasvokkain.

2.22 PROVIISORI 15

¢

proviisorikoulutus

Åbo Akademin proviisorikoulutus käynnistyi vauhdikkaasti

Å

bo Akademi sai vuonna 2020 oikeuden kouluttaa proviisoreja, farmasian lisensiaatteja ja farmasian tohtoreita. Proviisorikoulutus alkoi syksyllä 2021.

Opetuksesta vastaava yliopistonlehtori Anne Filppula kertoo, että aloitus on ollut yllättävänkin sujuva.

Jo aikaisemmin Åbo Akademissa (ÅA) on voinut opiskella farmasiaa farmaseutin tutkintoon asti sekä suorittaa lääkekehitysteknologian maisterin tutkinnon (FM).

– Aloituksemme on ollut vauhdikas. Tätä koulutusta on toivottu ja suunniteltu jo noin 35 vuoden ajan, ja on jännittävää olla mukana, kun se vihdoin toteutuu. Tämä on iso asia monille, Anne Filppula kertoo.

Jotkut ovat odottaneet jopa 10 vuotta nyt avautunutta mahdollisuutta jatkaa opintojaan proviisoritutkintoon.

lanteessa, jossa uutta toimintaa kehitetään lähes lennossa. Olemme kiitollisia opiskelijoiden palautteesta ja otamme sen huomioon, kun kehitämme opetusta, hän jatkaa.

TEOLLISUUSFARMASIA KÄRKENÄ Åbo Akademin proviisorikoulutus on pääosin ruotsinkielistä, ja se painottuu lääkekehitykseen ja teollisuusfarmasiaan. Lääkekehitysteknologian maisteriohjelman kurssit muodostavat rungon, jonka ympärille opinto-ohjelma rakentuu. Ensimmäisen vuoden kurssit ovat pääosin kaikille samoja ja pakollisia. Toiseen vuoteen sijoittuvat valinnaisten opintojen moduuli sekä gradutyön teko.

– Pieni osastomme ei pysty tarjoamaan omin päin niin monipuolista opinto-ohjelmaa kuin haluaisimme, mutta yhteistyösuhteet auttavat paljon. ÅA:n sisällä saamme tukea muun muassa terveystieteiden koulutusohjelmasta. Turun yliopiston Drug Discovery and Development -maisteriohjelma on meille luonteva kumppani Scientia Aboensis -yhteistyön puitteissa. Yhteinen Principles of Drug Discovery and Development -kurssimme on proviisoriopiskelijoille pakollinen.

Muut yhteistyökurssit ovat valinnaisia, Filppula kertoo.

Myös Turun ammattikorkeakoulun bioteknologian kurssikokonaisuudet ovat ÅA:n proviisoriopiskelijoiden valittavissa. Ne ovat hyödyllisiä etenkin biologisista lääkkeistä ja niiden valmistuksesta kiinnostuneille.

ASIANTUNTIJAT KERTOVAT ITSE

Kaksivuotiseen proviisorin koulutukseen valittiin 15 opiskelijaa ja 3+2-vuotiseen farmaseutin ja proviisorin koulutukseen 5 opiskelijaa. Filppulan mukaan kaksivuotisen koulutuksen opiskelijoiden keski-ikä on tavallista korkeampi, ja osalla on takanaan pitkä työkokemus farmaseutin tehtävissä.

Vastavalmistuneita farmaseutteja on mukana vain muutama.

– Jotkut ovat odottaneet jopa 10 vuotta nyt avautunutta mahdollisuutta jatkaa opintojaan. He ovat hyvin motivoituneita. He myös ymmärtävät olevansa pioneereja ti-

16 PROVIISORI 2.22

Turun yliopistot ovat tottuneita yhteistyösuhteiden rakentajia. Biotieteiden tutkimukseen keskittyvät Turun biotiedekeskus ja BioCity Turku ovat Åbo Akademin ja Turun yliopiston yhteishankkeita, ja alueella on kaikkiaan yli sata life science -yritystä.

Myös valtakunnallista lääkekehityskeskusta suunnitellaan juuri Turkuun. Osaamisen tihentymästä riittää ammennettavaa myös proviisorikoulutukselle – ja toisaalta koulutus palvelee nimenomaan paikallisten yritysten tarpeita.

– Tähtäämme siihen, että aidot asiantuntijat kertovat opiskelijoille, miten lääkekehitystä käytännössä tehdään, eikä niin,

Anne Filppulan opinnot ja ura ovat kulkeneet edestakaisin Uppsalan ja Helsingin yliopistojen väliä. Proviisoriksi hän valmistui Uppsalasta, mutta gradunsa ja väitöskirjansa hän teki Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen farmakologian osastolla. Tutkijana hän on toiminut molemmissa paikoissa. Hän aloitti Åbo Akademissa vuonna 2021.

että me kerromme, miten se teoriassa sujuu.

Pyrimme tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä paikallisen tutkivan lääketeollisuuden kanssa: vierailevia luennoitsijoita, graduprojekteja, tapahtumia. Esimerkiksi Bayer tulee tekemään meille GMP-pakohuoneen toukokuussa, Filppula kertoo.

Uuden tutkinnon haasteisiin kuuluu tunnetuksi tekeminen hakijoiden keskuudessa.

Filppula muistuttaa, että Åbo Akademissa opiskelija saa kielikylvyn kaupan päälle, eikä suomi äidinkielenä ole opintojen este. Joka viides ÅA:n opiskelija on suomenkielinen.

Tutkijaksi tähtäävälle opiskelijalle Turun biotieteiden keskittymä tarjoaa paljon mahdollisuuksia. 

Jäsen- ja koulutussivut Näillä sivuilla esittelemme Vuoden Proviisorikollegan, Elina Aaltosen, sekä Proviisoriyhdistyksen toimiston uusimman vahvistuksen, Klaus Hämäläisen. Puheenjohtaja Antti Raimas ottaa kantaa lääkehuollon säästöjen toteuttamistapaan. Opintopalkintojen saajat kertovat opinnoistaan ja suunnitelmistaan.

KUVA DREAMSTIME

Muista!

VERKKOKOULUTUKSET Ura sairaala-apteekissa -webinaari järjestettiin 17.5. ja tallenne webinaarista on tulossa pian katsottavaksi OmaProhon. Odottaessasi voit käydä katsomassa aikaisemmat Ura-sarjan webinaarit. Onko sinulla mielessäsi ura tai ala mistä haluaisit kuulla?

Haluaisitko kertoa omasta urapolustasi? Ota rohkeasti yhteyttä!

TARKASTA JÄSENTIETOSI Päivitä työolosuhteesi ja yhteystietosi OmaProssa 17. heinäkuuta mennessä! Toimisto lähettää loppuvuoden jäsenkirjeen heinä-elokuun vaihteessa.

JÄSENKALENTERI Tilaa vuoden 2023 taskukalenterisi ajoissa! Kalenterit postitetaan tilausten perusteella vuoden lopussa. Tilauslomake löytyy OmaProsta ja sähköisestä jäsenkirjeestä. Tilaa kalenteri 31. lokakuuta mennessä.

Apurahat ja palkinnot jaettu SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS on jakanut vuoden 2022 apurahat ja opintopalkinnot. Apurahaa jaettiin yhteensä 2700 euroa proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille. Yhdistyksen hallitus päätti apurahan jakamisesta perustuen apurahatoimikunnan esitykseen, jossa otettiin huomioon vuosina 2020 ja 2021 saadut apurahat, hakemuksen yleinen laatu, käyttötarkoitus ja mahdollinen muu rahoitus.

Apurahan saivat Feng Deng, Petra Ilvonen, Elina Järvinen, Eeva Lehtola, Annika Pietikäinen, Reetta Pusa ja Ilona Rantanen.

Yhdistyksen hallitus päätti opintopalkintojen myöntämisestä opiskelijavaliokunnan esityksen perusteella. Yhdis-

tys palkitsee vuosittain kaksi aktiivista ja opinnoissa menestynyttä opiskelijaa opintopalkinnolla, jonka suuruus on 200 euroa. Palkinnot jaetaan erikseen sekä Helsingistä että Kuopiosta valmistuneille tai pian valmistumassa oleville proviisoreille.

Opintopalkinnolla Proviisoriyhdistys haluaa kiittää proviisoriopiskelijoita aktiivisesta osallistumisesta järjestötoimintaan sekä panoksesta farmasian alan tutkimuksen edistämiseen. Opintopalkinnon saivat Riikka Granqvist ja Tuure Nivukoski.

Esteelliset hallituksen jäsenet eivät osallistuneet päätöksentekoon apurahoista ja palkinnoista. 

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA VASTAAVAT Teemu Ali-Kovero, Klaus Hämäläinen ja Eija Vartiainen:

toimisto@proviisoriyhdistys.net tai etunimi.sukunimi@ proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin 8–16

2.22 PROVIISORI 17

¢

proviisorikollega

TEKSTI LINNEA RAIMAS KUVA TEEMU ALI-KOVERO

Onnea vuoden 2022 Proviisorikollegalle Elina Aaltoselle!

Vuoden Proviisorikollega -tunnustus myönnettiin tänä vuonna proviisori Elina Aaltoselle Suomen Apteekkariliitosta.

Proviisoriyhdistys muistaa vuosittain kollegiaalista proviisoria, joka edistää työyhteisön hyvinvointia ja on esimerkillinen ammattikuntamme edustaja. Tänä vuonna palkinto jaettiin yhdeksännen kerran.

Vuoden 2022 Proviisorikollega Elina Aaltonen painottaa arjen pienten tekojen merkitystä.

E

hdotuksia palkinnon saajaksi kerättiin alkuvuodesta, ja valinnan suoritti Proviisoriyhdistyksen hallitus ProMentee-työryhmän esityksestä. Ehdotuksia saatiin kaikkiaan viisi. Niiden korkean tason vuoksi ProMentee-työryhmä päätti painottaa ehdotuksessaan muuta kuin suoraa apteekkityötä.

Kaikki ehdotukset käsiteltiin nimettöminä eli työryhmällä ei valintaprosessin aikana ollut tiedossa ehdotettujen henkilöiden tai heitä

mutta tärkeää

ehdottaneiden henkilöiden nimiä.

Proviisorikollega-tunnustus julkistettiin Proviisoriyhdistyksen ja Apteekkariliiton yhteistyötapaamisessa 22. maaliskuuta. Aaltonen yllättyi iloisesti, kun tapaamisen alkaessa hänelle ojennettiin kukkia ja diplomi.

– On tietysti mukava saada tunnustusta siitä, että on työssään onnistunut ottamaan kollegat huomioon ja rakentamaan hyvää yhteishenkeä. Koin tämän isona arvostuksen osoituksena, Aaltonen kiittää.

Apteekkariliitossa Brand Managerina työskentelevä Aaltonen vastaa APTEEKKIbrändistä sekä Apteekkariliiton markkinointiviestinnästä. Hän on lisäksi Meidän APTEEKKI -lehden päätoimittaja ja mukana kehittämässä Terveydeksi!-lehteä.

Aaltosen lähitiimiin kuuluu seitsemän henkilöä, jotka kuvailevat häntä iloiseksi, innostavaksi ja avuliaaksi persoonaksi. Aaltosen mukaan Apteekkariliitto on monipuolinen asiantuntijaorganisaatio, jossa on tekijöitä erilaisista taustoista ja jotka täydentävät toistensa osaamista.

– Olemme ylpeitä työnantajastamme ja osaamisestamme – teemme töitä kunnianhimoisesti, Aaltonen toteaa.

lääkitysturvallisuustyötä.

HUUMORI ON PARAS LIIMA

Aaltonen tuo työssään hienolla tavalla esiin apteekkien asiantuntemusta ja usein näkymätöntä,

18 PROVIISORI 2.22

Työnteko ei kuitenkaan ole pelkkää puurtamista. Ahertamisen vastapainoksi töissä

hersyy huumori, etenkin pitkän etätyöjakson jälkeen, kun töissä näkee kollegoja kasvokkain.

– Yhdessä nauraminen on paras työyhteisön liima, Aaltonen vahvistaa. Hän painottaa arjen pienten tekojen merkitystä.

– Johto voi luoda raamit työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta yhteisöllisyys luodaan yhdessä. Jokainen on omalta osaltaan vastuussa hyvästä työilmapiiristä.

Aaltosen työn jälki näkyy valtakunnallisesti Meidän APTEEKKI -henkilöstölehden sekä Terveydeksi!-asiakaslehden kautta.

Proviisorikollegaehdotuksessa kuvaillaan, kuinka Aaltonen tuo työssään hienolla tavalla esiin apteekkien asiantuntemusta ja usein näkymätöntä, mutta tärkeää lääkitysturvallisuustyötä. Myös Aaltosen näkemys hyvästä esimiehestä välittyy viestintäkanavien kautta apteekkeihin asti.

– Hyvä esimies on suunnannäyttäjä ja sparraaja, joka saa henkilökunnan motivoitumaan ja ponnistelemaan yhdessä samaan suuntaan. Hänellä on myös psykologista silmää, hän tunnistaa ihmisten vahvuudet ja tavan toimia ja osaa muokata omaa johtamistaan tämän mukaan, Aaltonen sanoo.

Tunnustuksen lisäksi Vuoden Proviisorikollega saa palkinnoksi virkistysrahaa käytettäväksi yhdessä työyhteisön kanssa. 

¢

ajankohtaista

puheenjohtajalta

Työehtosopimuksen muutokset FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN työehtosopimuksen muutokset tiivistetysti: Uusi farmaseuttinen työehtosopimus on voimassa 1.2.2022–31.1.2024, joista toinen vuosi on ns. optiovuosi.

Ensimmäisen vuoden palkankorotukset toteutetaan 1,3 prosentin yleiskorotuksella 1.4.2022 alkaen ja 0,6 prosentin apteekkieränä 1.10.2022 alkaen. Lisäksi työaikalisiä korotettiin 1,3 prosentilla. Optiovuoden 2023 palkantarkistuksista työehtosopimuksen sopijapuolet neuvottelevat 30.11.2022 mennessä huomioiden sen hetkiset talouden ja työllisyyden näkymät.

Aikaisemmin perustetut työryhmät jatkavat toimintaansa uudella sopimuskaudella TES:n selkeyttämiseksi ja uudistamiseksi vastaamaan 1.8.2022 voimaantulevaa perhevapaauudistusta.

Tekstimuutoksia uudessa TES:ssä tehtiin taukojen pitämiseen, 6-päiväiseen työviikkoon ja luottamushenkilöihin liittyviin pykäliin.

Myös muihin alaamme koskeviin työehtosopimuksiin on tullut muutoksia. Ota yhteyttä toimistoon, jos sinulla on kysyttävää työehtosopimuksista. 

Apurahakuulutus SUOMEN FARMASEUTTISEN yhdistyksen hallitus julistaa haettavaksi tutkimus- ja koulutusrahaston apurahat. Rahastosta myönnetään henkilökohtaisia apurahoja väitöskirjaan johtavaan tieteellisten jatko-opintojen tekemiseen (myönnetään enintään 6 kuukauden ajaksi, materiaali ja ainekuluihin ei myönnetä rahoitusta, apurahakausi on aloitettava vuoden 2022 aikana), tieteellisten kokousten järjestämiseen ja tieteellisiin kokouksiin tai tutkijan- ja jatkokoulutustilaisuuksiin osallistumista varten. Apurahojen jaosta ja suuruudesta päättää Suomen farmaseuttisen yhdistyksen hallitus. Apurahat jaetaan FinPharmSci tapahtumassa syksyllä 2022.

Haku tapahtuu yhdistyksen kotisivujen kautta 1.5.-31.5.2022, http://www.pro.tsv. fi/finpharmsociety/. Apurahan saajan tulee 3 kuukauden sisällä apurahan käytön jälkeen antaa selvitys apurahan käytöstä. 

Leikkaukset lääkehuollosta ovat arvovalintoja SITOVAN HOITAJAMITOITUKSEN sisältävä vanhuspalvelulain muutos astui voimaan lokakuussa 2020. Uuden lainkohdan nojalla iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa on oltava vähintään seitsemän hoitajaa kymmentä asukasta kohden, eli niin sanotun hoitajamitoituksen on oltava 0,7.

Lainkohta astuu voimaan asteittain niin, että mitoituksen on toteuduttava täysimääräisesti 1.4.2023 alkaen.

HOITAJAMITOITUKSEN RAHOITTAMISEKSI valtiontalouden lääkehuollon kustannuksista aiotaan leikata 60 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien. On vielä epäselvää, kuinka leikkaukset käytännössä toteutetaan, ja keskustelu biosimilaarien laajemmasta hyödyntämisestä käy varmasti kuumana. Jo nyt on kuitenkin ilmeistä, että säästötoimet tulevat vaikuttamaan apteekkien taloudellisiin toimintaedellytyksiin.

OPPOSITIO RYÖPYTTI hallitusta helmikuun kyselytunnilla hoitajamitoituksen rahoitusmallista. Kokoomuksen Paula Risikko muun muassa tivasi, miksi hallitus aikoo ”ottaa sairailta ihmisiltä”. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen totesi, että rahoituksen uudelleenkanavointi vanhustenhoitoon on ”arvovalinta”. Apteekkeihin kohdistettavista leikkauksista edustaja Risikko kysyi: ”Keneltä te otatte sen [60 miljoonaa euroa], mistä lääkkeistä, keneltä sairailta, mitä sairauksia sairastavilta ja mihin te sen tarvitsette?”, johon ministeri Sarkkinen vastasi, että lääkekorvaus- ja apteekkijärjestelmästä haetaan kustannustehokkuutta ilman, että ”se heikentää sairaiden ihmisten taloudellista asemaa”. Entä terveydellistä asemaa, kysyn.

KYSELYTUNNEILLA KÄYTÄVÄ keskustelu on toki kärkästä ja yksinkertaistavaa, mutta ero edellä kuvattujen leikkausten välillä on siinä, että yksityinen terveydenhuolto saa rahansa jokaisesta asiakkaasta riippumatta Kela-korvausten määrästä. Apteekki puolestaan tarjoaa terveys- ja lääkeneuvon-

taa käytännössä ilmaiseksi, ja sen on tarvittaessa pidättäydyttävä myymästä yhtään mitään. Kaupan päälle on vielä suositeltava lääkevalmisteesta tosiasiallisesti edullisinta vaihtoehtoa.

MIELESTÄNI MYÖS apteekkeja koskevien leikkausten kohdalla kyse on arvovalinnoista: poljetaanko hinnat lopulta maan rakoon väittäen, ettei köyhien ja sairaiden taloudellinen asema kärsisi, vai halutaanko, että apteekeista saa asianmukaista lääkeneuvontaa myös jatkossa? Kukaan tuskin vastustaa ajatusta vanhuspalvelujen laadun ja hoitajien työolojen parantamisesta. Itselleni on kuitenkin herännyt kysymys, kuinka hyvin lainsäätäjä todellisuudessa tuntee apteekkitoimialaa ja apteekeissa tehtävää kansanterveystyötä. Apteekki kun ei ole muusta terveydenhuollosta erillään oleva pohjaton sammio, josta voi aina tiukan paikan tullen kauhoa jaettavaa muille.

EPÄMIELLYTTÄVÄ TOTUUS on, että tulevat säästötoimet tulevat näkymään apteekeissa todennäköisesti muun muassa henkilöstövähennyksinä. Lääkelaissa todetaan, että farmaseuttisen tutkinnon suorittanutta henkilökuntaa tulee olla apteekissa ”tarpeellinen määrä”. Mikään laki tai asetus ei edellytä, että tähän henkilökuntaan tulisi kuulua proviisori.

JOKAISEN APTEEKKIPROVIISORIN olisikin nyt syytä tarkastella omaa työnkuvaansa ja sitä, millä argumenteilla perustelee olemassaolonsa. Työsopimukseen tulisi mielestäni aina kuulua toimenkuvaliite, jossa proviisorin vastuualueet ja työtehtävät on kuvattu.

Aptan työsopimuslomakkeessa työtehtävien kuvaamiseen on varattu tilaa vain hyvin rajallisesti. Proviisoriyhdistys on laatinut Proviisorin toimenkuva apteekissa -tiedoston, joka auttaa toimenkuvaliitteen laadinnassa.

Tiedosto löytyy OmaProsta.  ANTTI RAIMAS

puheenjohtaja, Suomen Proviisoriyhdistys 2.22 PROVIISORI 19

¢

¢

yhdistyksen töissä

TEKSTI KLAUS HÄMÄLÄINEN JA MAIJA RAUHA KUVA TEEMU ALI-KOVERO

Proviisoriopiskelija Klaus Hämäläinen aloittaa Proviisoriyhdistyksen edunvalvonta- ja viestintäproviisorina. Hän kokee tehtävänsä tilaisuutena päästä vaikuttamaan proviisorien ammattiidentiteetin kehitykseen.

1 KUKA OLET? Olen 28-vuotias proviisoriopiskelija, joka odottaa kuumeisesti gradun hyväksyntää ja valmistumista. Olen kotoisin Pudasjärveltä, mutta asunut Helsingissä kohta 10 vuotta.

Olen sosiaalinen, kiinnostunut ihmisistä ja ilmiöistä. Minulle on luonteenomaista ottaa selvää asioista, ja löydänkin itseni usein lukemassa Wikipedia-artikkeleita historiasta mekaniikkaan. Olen myös toiminnan ihminen ja sanoisin, että itseni organisointi on vahvuuksiani.

Klaus Hämäläinen valmistuu proviisoriksi näillä hetkillä.

Klaus on toimiston uusi vahvistus

2 MITEN PÄÄDYIT PROVIISORIOPINTOIHIN? Vanhempani ovat tehneet uransa lääketehdas Novartisin palveluksessa, ja myös veljeni ja setäni ovat olleet töissä lääketeollisuudessa. He eivät kuitenkaan ole opiskelleet farmasiaa. Itsekin opiskelin ensin vuoden fysiikkaa Kumpulan kampuksella, mutta totesin sen olevan liian teoreettista. Koska lukiossa maistuivat myös kemia ja biologia ja lisäksi terveys ja hyvinvointi kiinnostivat, tieni johti farmasialle. Farmaseutin tutkinnossa olin kiinnostuneempi lääketaloustieteestä, mutta proviisoriopintojen aikana farmakologia vei mennessään.

On niin paljon uramahdollisuuksia, että tulee vaikeuksia valita, mihin haluaa syventyä ensin.

3 MITÄ OPIT ULKOMAILLA? Olen tehnyt proviisoriopintoja hieman tavoiteaikaa pidempään, sillä halusin hyödyntää mahdollisuuden Erasmus-vaihtoon. Opiskelin yhden lukukauden Baselin yliopistossa Sveit-

20 PROVIISORI 2.22

sissä. Basel on proviisorin unelma, ovathan siellä kahden suuren lääketeollisuuden jättiläisen, Rochen ja Novartiksen, pääkonttorit.

Yliopisto teki paljon yhteistyötä lääketeollisuuden kanssa, joten saimme kurssien luennoitsijoiksi lukuisia lääketeollisuuden asiantuntijoita etenkin lääkkeiden tutkimus- ja kehitysosastolta.

Erasmus-vaihdon innoittamana halusin haastaa itseäni lisää ja lähteä tekemään gradua ulkomaille. Baselin yliopiston kursseilla kiinnostuin immunofarmakologiasta, ja lopulta löysin itseni tekemästä MS-tautiin liittyvää gradua Ludwig-Maxmilianin yliopistossa Münchenissä. Ulkomailla opiskelu on antanut minulle valtavasti itseluottamusta ja kokemuksia, joiden uskon kantavan pitkälle proviisorinurallani. Suosittelen ulkomailla opiskelua ehdottomasti.

4 MITEN SUUNTAUDUT PROVIISORINA? Farmasia avautui alana minulle vasta proviisoriopintojen alkaessa. Aloin ymmärtää opintojen laajuutta ja nähdä, mihin kaikkeen tutkinto antaa meille valmiudet. Tällä hetkellä pohdin jatko-opintojen mahdollisuutta, ja minua kiinnostavat etenkin tutkimus ja lääkekehitys sekä lääkeinformaatioon liittyvät tehtävät. On niin paljon uramahdollisuuksia, että tulee vaikeuksia valita, mihin haluaa syventyä ensin.

5 MILLAISISSA TÖISSÄ OLET OLLUT? Olin tutkimusavustajana Helsingin yliopiston koe-eläinkeskuksessa kesällä ennen en-

simmäistä lukuvuotta farmasialla. Proviisoriopintojen aikana olen tehnyt töitä farmaseuttina eri apteekeissa. Farmaseutin opinnoissa pääsin tekemään harjoittelun HUS Apteekkiin, mikä oli loistava tapa tutustua sairaalafarmasiaan.

6 MIKSI JUURI PROVIISORIYHDISTYS? Hain tähän tehtävään, koska koen sen loistavana tilaisuutena päästä vaikuttamaan ammattikuntamme ammatti-identiteetin kehitykseen. Kunnallispoliitikon ja järjestöaktiivin poikana sain kotoa vahvan mallin vaikuttamistyöhön. Olin jo opintojen aikana mukana Yliopiston Farmasiakunnan hallituksessa ja uskon, että vuosista juhlavaliokunnan puheenjohtajana ja tiedottajana on iso hyöty nykyisessä työssäni.

Työnkuvaani kuuluvat muiden muassa edunvalvontatehtävät, työsuhdeneuvonta, koulutusten järjestäminen ja viestintä. Osallistun myös lukuisiin alamme työryhmiin.

7 MITEN VIETÄT VAPAA-AIKAA? Liikunta on minulle tärkeä hyvinvoinnin tuki.

Laji vaihtuu vuodenajan mukaan kuntosalista uintiin ja juoksuun. Viime kuukaudet olen harrastanut tee-se-itse-remonttia asunnossani, joten K-raudan valikoima on tullut tutuksi. Kivaa puuhaa, mutta alanvaihtoa ei tarvitse harkita.

Olen äärimmäisen eläinrakas, kiinnostunut luonnosta ja sen monimuotoisuudesta.

Toivon, että voin jossakin vaiheessa hankkia koiran. 

TEKSTI RIIKKA GRANQVIST JA TUURE NIVUKOSKI

palkitut ¢

Proviisoriopinnot avaavat lähes rajattomat mahdollisuudet Proviisoriyhdistyksen opintopalkinnon saajat Riikka Granqvist ja Tuure Nivukoski kirjoittavat opinnoistaan ja niiden avaamista mahdollisuuksista.

R

iikka Granqvist aloitti farmasian opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 2016 ja valmistui proviisoriksi viime vuonna. Riikka kirjoittaa näin: ”Ala ehti muuttua ja kehittyä paljon viidessä vuodessa. Proviisorien työmahdollisuudet näyttävät olevan lähes rajattomat, ja ne ovat edelleen monipuolistumassa. Farmasian osaamisen hyödyntämien terveydenhuollossa on edennyt huimasti. Yhteiskunta on ollut avoin proviisorien asiantuntijuudelle muun muassa turvallisen lääkehoidon kehitystyössä. Opiskelijat ja proviisorit ovat myös itse kasvattaneet alaa aktiivisuudellaan – ja työ jatkuu.

Yksi farmasian eduista on monitieteisyys, joka tulee ilmi jo opinnoissa. Eri oppiaineet, kuten farmakologia, farmaseuttinen kemia ja sosiaalifarmasia, lähestyvät lääketiedettä eri näkökulmista, ja näen niiden yhteisenä tavoitteena elämän parantamisen. Tutkijalinjalla voi käydä enemmän tutkimukseen painottuvia kursseja ja päästä kesätöihin farmasian tiedekunnan eri osastoille.

RIIKKA: Farmasian osaamisen hyödyntämien terveydenhuollossa on edennyt huimasti.

Pidän aktiivista opiskelua kursseilla tärkeänä, jotta motivaatio säilyy koko opintojen ajan.

Keskittyminen opintoihin auttaa myös löytämään itselleen sopivimman ja kiinnostavimman farmasian osa-alueen.

Kuitenkaan pelkkä kursseilla opiskelu ei valmenna riittävästi työelämään. Työharjoit-

telut ja kesätyöt opiskeluvaiheessa ovat tärkeitä ennen kaikkea sen ymmärtämiseksi, mitä haluaa tehdä tulevaisuuden proviisorina.

Lisäksi moni varmistaa näin työpaikan jo ennen valmistumistaan. Kollegoitani on työllistynyt esimerkiksi lääketeollisuuteen, sosiaalija terveysministeriöön ja alan järjestöihin.

Olisi tärkeää, että työnantajat antaisivat proviisoriopiskelijoiden harjoitella vastuutehtäviä jo opiskeluaikana, olipa kyseessä apteekki, lääketeollisuusyritys tai viranomaistaho. Kokeneiden proviisorien tulisi mielestäni toimia työpaikoilla opiskelijoiden mentoreina ja valmentajina ilman erillistä pyyntöäkin.

Myös järjestötoiminta ja verkostoituminen ovat tärkeitä opiskelijoille. Aito kiinnostus alaa kohtaan motivoi minua toimimaan Proviisoriyhdistyksen opiskelijavaliokunnassa ja hallituksessa jo opiskeluaikana.

Järjestötoiminta auttoi mielestäni paremmin näkemään, miten proviisori sijoittuu yhteiskunnassa.”

TAIDOT KARTTUVAT TYÖELÄMÄSSÄ Tuure Nivukoski valmistui proviisoriksi Itä-Suomen yliopistosta. Hän kirjoittaa: ”Viiteen vuoteen proviisoriopintoja on mahtunut paljon. Heti opintojen alussa ammatti-identiteettiä lähdettiin rakentamaan koulutusohjelmaan kuuluvien kurssien ja farmasian alan yhdistys- ja yritysesittelyjen kautta. Ainejärjestö- ja yhdistystoiminta sekä kesätyöt avoapteekeissa Etelä-Pohjanmaalla ja sairaala-apteekeissa Turussa ja Kuopiossa valmistelivat opintojen jälkeiseen työelämään.

Työpaikkojen kautta sain tilaisuuden seurata alaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia monesta näkökulmasta.

Koen silti, että vielä enemmän on edessä.

Haluan jatkossakin kehittää itseäni tavoitteellisesti ja oppia enemmän farmasiasta sekä olla kehittämässä sitä.

Opintojeni loppupuolella minulle tarjoutui mahdollisuus päästä tekemään pro gradu -tutkielmani LEO Pharmalle Tanskaan. Lopputyöni otsikkona toimi ”Effect of different mixing parameters on powder blend homogeneity, followed by NIR spectroscopy and multivariate methods”. Pääsin tutkimaan jauheiden sekoittumista lähi-infrapunaspektroskopian (NIR) avulla ja hyödyntämään kemometriaa datan tulkinnassa ja mallien rakentamisessa.

TUURE: Haluan jatkossakin kehittää itseäni tavoitteellisesti ja oppia enemmän farmasiasta sekä olla kehittämässä sitä.

Aihe oli erittäin mieluinen, sillä monimuuttujamallit yhdistettynä NIR-spektroskopiaan tarjoavat mahdollisuuksia nopeaan ja kustannustehokkaaseen valmistusprosessien analysointiin ja seuraamiseen. Olenkin päässyt hyödyntämään tutkielmani oppeja jo nykyisessä työssäni lääketeollisuudessa. Kiitos tutkielmani mahdollistamisesta kuuluu ohjaajilleni Itä-Suomen yliopistossa sekä LEO Pharmalle.

Koen, että proviisoriopinnot antoivat hyvät ja riittävät teoreettiset valmiudet työelämään, sillä opintosuunnitelman sisältämät kurssit olivat hyödyllisiä. Toisaalta olen myös sitä mieltä, että todellinen ammattitaito ja kokemus kartutetaan vasta työelämässä. Vasta siellä pääsee todellisessa ympäristössä käyttämään järjestelmiä ja laitteita, joihin yliopistoilla ei ole välttämättä resursseja tai tarvetta.

On hyvä, että proviisoriopiskelijoilla on mahdollisuus valita tulevaisuudensuunnitelmiaan tukeva pääaine, sillä pääaineiden sisällöt ovat hyvin erilaisia. Olisikin erityisen mielenkiintoista lukea lähivuosina Proviisori-lehdestä jokin juttu siitä, miten eri pääaineen valinneet vastavalmistuneet proviisorit ovat kokeneet opintojen vastaavan työelämän vaatimuksia.”  2.22 PROVIISORI 21

¢

vapaalla TEKSTI MATLEENA SILTAKORPI JA MAIJA RAUHA KUVAT MATLEENA SILTAKORPI JA DREAMSTIME

Matleena Siltakorpi Matleena Siltakorpi, 27, työskentelee Novo Nordiskilla harvinaissairauksien yksikössä portfolio managerina.

Teatterikärpänen puraisi häntä jo pienenä, ja lomansa hän viettää mieluiten vuoristo- tai tunturimaisemissa.

PAKKO PÄÄSTÄ ESIINTYMÄÄN

Lapsena rakastin esiintymistä. Harrastin tanssia, teatteria, soittamista, laulamista, taikatemppuja, mitä ikinä, kunhan pääsin esiintymään. Kun parivuotiaana en vielä saanut osallistua isompien lasten kevätjuhlanäytökseen päiväkodissa, keksin itse itselleni roolin ja menin mukaan tanssimaan kesken esityksen.

VIIKKI-SPEKSI VEI MUKANAAN

Nykyään rakkain harrastukseni on teatteri. Opiskeluvuodet ovat kuluneet tiiviisti Viikki-speksissä interaktiivisen musiikkiteatterin parissa. Viime vuonna päädyin ohjamaan koko produktion yhdessä ystäväni kanssa. Kova työ palkittiin joulukuussa 2021, kun sain nähdä esikoisohjaukseni Kulttuuritalo Martinuksen lavalla.

DOLOMIITTIEN LUMOISSA

Maailmaa on tullut kierrettyä reppureissaten. Palaan aina uudestaan Italiaan – olin siellä opiskelijavaihdossa ja lomailin siellä myös tänä keväänä, kun matkustaminen jälleen oli mahdollista. Italian upeimpana kohteena on jäänyt mieleen Dolomiitit ja vaellukset siellä.

LAPPIIN AKKUJA LATAAMAAN

Palaudun parhaiten heittämällä rinkan selkään ja viettämällä vaikkapa viikonlopun metsän keskellä. Joka vuosi loppukesästä tai ruska-aikaan suuntaan kohti Lappia noin viikoksi vaeltamaan ja lataamaan akkuja. On ihanaa unohtaa hektinen arki, sulkea puhelin ja nauttia upeista maisemista hiljaisuuden keskellä. Viime kesän Norjan-reissu sai yllättävän käänteen ja vaihtui koronaeristykseen Muoniossa.

Tänä kesänä on tarkoitus ottaa uusiksi ja suunnata Lyngenin alpeille sekä Lappiin vaeltamaan. Lisäksi kesäsuunnitelmissani ovat muutamat festarit ja viikonlopun mittaiset pyöräretket.

KESKITTYMISTÄ ASTANGAJOOGASTA

Mysore-harjoituksessa jokainen harjoittelee oman hengityksen tahtiin, ja opettaja avustaa tarpeen mukaan eteenpäin asanoissa ja asanasarjassa. Astangajooga on tapani pysähtyä hetkeksi oman kehoni ja mieleni ääreen, ja se auttaa minua keskittymään vaativammissakin tehtävissä. Uuden position myötä henkinen hyvinvointi on korostunut, ja jooga on pikkuhiljaa löytänyt tiensä takaisin arkeeni. ¢

22 PROVIISORI 2.22

yhteystiedot Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2022 PUHEENJOHTAJA ANTTI RAIMAS antti.raimas@proviisoriyhdistys.net klinikkaproviisori, HUS Apteekki

VARAJÄSENET ANNA OJALA anna.ojala@fimnet.fi proviisori, Riihimäen Aurinko Apteekki

VARSINAISET JÄSENET KOULUTUSVASTAAVA PIIA-LEENA KORPI-HALKOLA korpihalkolapl@gmail.com proviisori, Simonkylän uusi apteekki PÄIVI KÖNÖNEN paivi.kononen@ya.fi asiakaspalvelupäällikkö, proviisori, Yliopiston Apteekki Mannerheimintie 96 VIESTINTÄVASTAAVA LAURA SUOMINEN laura.m.suominen@helsinki.fi väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto 1. VARAPUHEENJOHTAJA, TALOUDENHOITAJA HANNA YLÄ-RAUTIO hylarautio@gmail.com apteekinhoitaja, Yliopiston Apteekki Lahti

SARA ROSENBERG slh.rosenberg@gmail.com proviisori, Laihian Orava Apteekki; tohtorikoulutettava, Åbo Akademi JENNY SILTANEN jenny.siltanen@gmail.com vastaava proviisori, HUS Apteekki RIIKKA GRANQVIST riikka.granqvist@gmail.com proviisori, Hirvensalon apteekki OPISKELIJAVASTAAVA ALIISA PURMONEN aliisa.purmonen@gmail.com proviisoriopiskelija, Itä-Suomen yliopisto LINNEA RAIMAS linnea.raimas@fimnet.fi proviisori, Siltamäen apteekki

EEVA LEHTOLA eevalj@gmail.com proviisori, Häijään apteekki

OUTI TUPALA outitupala@gmail.com proviisori, Helsingin 26 Vallilan apteekki

VARATALOUDENHOITAJA VILLE-MATTI MÄKINEN vmmakinen@gmail.com diplomityöntekijä, Oy Apotti Ab

Yksi varajäsenen paikka jäi täyttämättä syyskokouksessa 2021.

2. VARAPUHEENJOHTAJA HENRI SORMUNEN henri.sormunen@gmail.com Stream Lead, Drug Product, FinVector Oy ULKOASIAINHOITAJA TIINA TAPANILA tiina.tapanila@gmail.com Clinical Trial Assistant, Crown CRO; proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI (09) 177 771, toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA TEEMU ALI-KOVERO Proviisori-lehden päätoimittaja 050 339 8404, teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net EDUNVALVONTA- JA VIESTINTÄPROVIISORI MARTTA HUTTU (pois työstä) EDUNVALVONTA- JA VIESTINTÄPROVIISORI KLAUS HÄMÄLÄINEN 040 129 0062, klaus.hamalainen@proviisoriyhdistys.net JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN (09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net 2.22 PROVIISORI 23

¢

Tutustu meihin verkossa

MULTI-FI-00595-01-2022

tevafinland.fi