Proviisori 4/2021 avoin verkkosivusto

Page 1

7

Syksyn palkitut

9

Tiedeuutiset

16

Kenet hoidamme?

20

Digitaaliset lääkkeet

23

Syyskokous

24

Apurahatoimikunta

26

Niina Marjoniemi

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 4.2021

Laboratoriosta apteekin hyllylle ■ Anu Moilanen, Olli Törmäkangas ja Mikko Koskinen toteuttivat lääketutkijan unelman


APTEEKISTA.

Uutuus!

Pienen lapsen kipuun ja kuumeeseen

Burana 40 mg/ml oraalisuspensio on suun kautta otettava kipu- ja kuumelääke yli 3 kuukauden ikäisille ja yli 5 kg painaville lapsille lyhytaikaiseen käyttöön. Oireiden pitkittyessä ota yhteys lääkäriin. Vaikuttava aine on ibuprofeeni. Neuvottele käytöstä lääkärin kanssa, mikäli lapsellasi on ilmennyt esimerkiksi yliherkkyyttä käytettäessä muita särkylääkkeitä, vaikeita munuais-, sydän- tai maksavaivoja tai nestehukkaa. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoko 100 ml. burana.fi

Orion on suomalainen avainlippuyritys.

itsehoitoapteekki.fi Lisätietoja puh. 010 439 8250 ark. klo 8–22.

10/2021

Sopii jo yli 3 kk ikäisille lapsille (yli 5 kg).


sisältö 4.2021 ¢

5

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Teemu Ali-Kovero kirjoittaa proviisorien roolista hyvinvointialueilla.

6

AJASSA Syksyn palkintosadetta. Verkkoapteekeissa on eroja. Datan takana on ihminen. Uusi laki kliinisistä lääketutkimuksista. Väitös: Krista Taipale-Kovalainen. Lihavuus voi vaikuttaa lääkkeiden tehoon. Auttaako metformiini muistisairaita?

10

LÄÄKEKEHITYS Anu Moilanen, Olli Törmäkangas ja Mikko Koskinen olivat avainrooleissa darolutamidin kehttämisessä.

16

EETTINEN PRIORISOINTI Miia Turpeinen puhui Lääkäriliiton seminaarissa terveydenhuoltomenoihin liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Heikki Hiilamon aiheena olivat terveyserot.

20

10

ETURAUHASSYÖPÄ ON miesten yleisin syöpä Suomessa ja muissa teollisuusmaissa. Paikallinen eturauhassyöpä voidaan usein parantaa, mutta levinneen syövän hoito on yhä haasteellista. Tutkijat Mikko Koskinen, Anu Moilanen ja Olli Törmäkangas kertovat, miten eturauhassyövän hoitoon tarkoitettu darolutamidi kehitettiin Orionin T&Kosastolla. ■

FARMASIAN PÄIVÄT Jukka Rantanen luennoi lääkealan digitalisaatiosta. Niklas Sandler kertoi Nanoformin kuulumiset.

26

PESUNKESTÄVÄ SAVOLAINEN Niina Marjoniemi päätyi puolivahingossa Pirkanmaalle Lempäälään ensin harjoittelijaksi ja sitten proviisoriksi. Vapaallapalstalta selviää, miten sopeutuminen on onnistunut. ■

21

JÄSENSIVUT Opiskelijatapahtumissa tultiin tutuiksi toiminnalla.

22

AJANKOHTAISTA Syyskokouksen valinnat. Ehdota Proviisorikollegaa ja opintopalkinnon saajia.

16

MILLAISEEN HOITOON meillä on varaa? Sitä kysyttiin Lääkäriliiton etiikkaseminaarissa syyskuussa. Professori Miia Turpeinen puhui terveydenhuoltomenojen jakautumisesta ja professori Heikki Hiilamo kertoi terveyseroista. ■

23

VARAPUHEENJOHTAJALTA Eeva Lehtola: Aktiivinen proviisori saa paikan.

24 25

TOIMIKUNNAT Apurahatoimikunta kertoo kuulumiset. KOULUTUSTA Proviisoripäivän ohjelma. Viimeisin ProMentee-ohjelma päättyi.

26 27

■ toimittajalta

VAPAALLA Niina Marjoniemi.

APURAHAT JA YHTEYSTIEDOT Apurahat 2021 haettavina. Yhdistyksen hallituksen ja toimiston yhteystiedot.

PANDEMIA ON vaikuttanut myös lehden tekemiseen monin tavoin. Osa haastatteluista on aina tehty etänä puhelimitse, mutta nyt kasvokkain tapaamiset olivat täysin tauolla. Valokuvien ottamisessa oli omat riskinsä, ja kuvaukset järjestettiin ulkona säästä riippumatta. Järjestötoiminta siirtyi verkkoon, joten sitä koskevien juttujen kuvittaminen vaati luovuutta. Ja mikä pahinta, moni tärkeä tapahtuma jouduttiin kokonaan perumaan. Muutos parempaan näkyy jo tässä lehdessä. Toivottavasti se jatkuu ja pääsemme ensi vuonna taas raportoimaan esimerkiksi Proviisoripäiviltä. Ennakkotieto kevään suurtapahtumasta löytyy sivulta 25. ■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

HY VÄ Ä JO ULUA!

Suomen Prov iisoriyhd is yhteistyökumppa neilleen ja tys toivottaa jä senilleen ystävill , een rau hallisia juh lapyhiä. 4.21 PROVIISORI 3


SYÖ VOI HYVIN JOKA PÄIVÄ. SE RIITTÄÄ.

M

AI

TO

IT

UUDISTUNEET

HAPPOBAK TEE

R

UUDISTUNEET

-MAITOHAPPOBAKTEERIT

2X

KAKSI BAKTEERIKANTAA 3 MILJARDIA BAKTEERIA PÄIVÄANNOKSESSA VASTUSTUSKYVYN TUEKSI* EI ELÄINPERÄISIÄ AINESOSIA**

VAHVAA VASTUSTUSKYKYÄ* *RELA-tuotteet sisältävät C-vitamiinia, joka edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. RELA Tabs Appelsiini +D sisältää D-vitamiinia, joka edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. ** Rela Tabs ja Caps -tuotteet lukuun ottamatta Rela Tabs Appelsiini + D-vitamiini


pääkirjoitus ¢

JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 Helsinki (09) 177 771, 050 339 8404 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Teemu Ali-Kovero teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net 050 339 8404 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi, 0400 630 065 Taitto Marika Korpela ja Katariina Torikka (OSG Viestintä) katariina.torikka@osg.fi, 044 298 3718 www.osgviestinta.fi AVUSTAJAT Riikka Granqvist, Hanna Lindstedt, Niina Marjoniemi, Sara Rosenberg ja Ulla Yrjänheikki. PAINO Lehtisepät Oy, painos 2 800 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy, Teemu Ali-Kovero, 050 339 8404 JAKELU Lehti postitetaan Suomen Proviisoriyhdistyksen proviisori- ja proviisoriopiskelijajäsenille sekä erikseen lehden tilauksen tehneille proviisoreille, apteekkareille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Lisäksi lehti jaellaan kaikkiin apteekkeihin, sairaala-apteekkeihin, lääkeyrityksille, lääketukkukauppoihin, lääke- ja terveydenhuollon viranomaisille ja farmasian koulutusyksiköihin sekä median edustajille. TILAUSMUUTOKSET Jos sinulle ei vielä tule Proviisoria tai haluat ilmoittaa tilaus- tai osoitemuutoksista, voit tehdä sen osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/ proviisori Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakausmedian jäsenlehti ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

4041 0089

PEFC/02-31-170

Proviisori hyvinvointialueella REILUN VUODEN päästä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuut siirtyvät hyvinvointialueille. Mikä on hyvinvointialue ja mikä on proviisorin rooli hyvinvoinnin järjestämisessä? HYVINVOINTIALUE ON vuoden 2023 alusta lähtien se taho, joka järjestää alueensa soteja pelastuspalvelut. Alueet saavat tehtäviinsä aluksi valtiolta suuren summan rahaa, yhteensä yli 20 miljardia euroa. Se on noin kolmannes valtion budjetista. Jatkossa rahoituksen määrä perustuu muun muassa laskennalliseen palvelutarpeeseen. Tämän rahan käytöstä päättävät aluevaltuustot. Poikkeuksena tähän ovat Helsinki ja Ahvenanmaa, jotka eivät ole hyvinvointialueita. Ne järjestävät palvelut jatkossakin itse. Kuulostaa yksinkertaiselta. SUURIKAAN RAHASUMMA ei taida riittää kaikkiin niihin palveluihin, joita kansalaiset haluaisivat saada verojensa vastineeksi. Ja onhan uudistuksen yhtenä tavoitteena kustannusten kasvun hillintä. Jollain tavalla toimintaa on siis pakko järkeistää, keskittää ja priorisoida. Valtuutetut ovat vaativan tehtävän edessä päättäessään tulevaisuuden hyvinvointikeskusten palveluista ja palveluverkoston laajuudesta. VOISIKO PROVIISORILLA olla rooli aluevaltuuston jäsenenä, päätöksentekijänä? Toki! Proviisori tuntee alueensa nykyiset palvelut ja osaa hahmottaa suuria kokonaisuuksia. Proviisorilla on koulutuksensa myötä näkemys eri hoitomuotojen vaikuttavuudesta ja osaaminen terveydenhuollon monialaisissa ympäristöissä toimimiseen. Proviisorilla on myös taito kehittää toimintaympäristöään tutkimuksen tai kriittisen ajattelun kautta. Hyvät lähtökohdat huomioon ottaen muutama proviisori onkin jo julkisesti ilmoittanut pyrkivänsä aluevaltuuston jäseneksi tammikuussa toimitettavissa vaaleissa. ALUEVAALIT TUNTUVAT olevan hyvin poliittiset vaalit. Puolueet ovat tiiviisti näkyvissä ennakkoon käytävässä julkisessa keskustelussa ja todennäköisesti myös ehdokasasettelussa. Se on sinänsä ymmärrettävää, sillä hoitavathan tulevat valtuutetut ehkä keskeisimpiä kansalaisia koskettavia yhteiskunnan palveluita. Valtuustoon ehdolle asettuvan ei tarvitse olla puolueen jäsen, vaan ehdokkuus

onnistuu myös valitsijayhdistyksen kautta. Valitsijayhdistyksen perustamiseen tarvitaan 50 hyvinvointialueen äänioikeutettua. Valtuutetuksi nyt halajavan Proviisorin lukijan kannattaa kuitenkin kiirehtiä, sillä ehdokashakemukset tulee jättää pian lehden ilmestymisen jälkeen. HYVINVOINTIALUEILLA TULEE olemaan myös aluehallitus, joka johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta ja vastaa aluevaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Aluehallitus edustaa hyvinvointialuetta työnantajana. Työsarkaa riittää, sillä hyvinvointialueiden työntekijöiksi vuonna 2023 siirtyy liikkeenluovutuksilla parisataatuhatta sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen työntekijää. VOISIKO PROVIISORILLA olla rooli aluehallituksen jäsenenä toimeenpanevassa roolissa? Miksipä ei! Tehtävään pyrkivän Proviisorin lukijan kannattaa aktivoitua ja tehdä itsensä näkyväksi ja kuuluvaksi, sillä aluevaltuuston kokous valitsee aluehallituksen jäsenet. HYVINVOINTIALUEET TULEVAT joka tapauksessa osaksi kaikkien proviisorien arkea, vaikka valtuustopaikka jäisikin saamatta eikä kukaan edes soittanut ja tarjonnut hyvinvointialuejohtajan paikkaa. Yksi tärkeä teema on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Yhteistyö julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa on asetettu hyvinvointialueen keskeiseksi tehtäväksi. Mielenkiinnolla odotan, miten yhteistyö muodostuu. Hyvinvointialueen ja aluevaltuuston roolit varmasti muovautuvat tulevina vuosina. Toivottavasti proviisorit ovat muutoksessa keskeisessä asemassa omaa osaamistaan hyödyntäen.  TEEMU ALI-KOVERO

Toiminnanjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 4.21 PROVIISORI 5


¢

ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME

■ lainsäädäntö

■ tutkimus

Uusi laki kliinisistä lääketutkimuksista EDUSKUNTA HYVÄKSYI uuden lain kliinisistä lääketutkimuksista 8. lokakuuta. Samassa yhteydessä on hyväksytty muutoksia lakiin lääketieteellisestä tutkimuksesta. Muutoksilla pyritään yhtenäistämään lääketieteellistä tutkimusta koskeva lainsäädäntö kliinistä lääketutkimusta koskevan sääntelyn kanssa. Muutokset tulevat voimaan yhtä aikaa EU-asetuksen kanssa 31.1.2022, lukuun ottamatta henkilötietojen käsittelyä koskevia säädöksiä, jotka tulevat voimaan aikaisemmin. Kliinisten lääketutkimusten laissa säädetään asioista, joita EU-asetuksessa edellytetään ja mahdollistetaan kansallisesti säädettäviksi. Näitä ovat muun muassa henkilötietojen käsittely ja tutkijoiden pätevyysvaatimukset. Laissa esitetään myös perustettavaksi uusi valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta.  LÄHDE FIMEA

■ sanottua

Kansainvälisessä yrityksessä varsinkin katkoksien pohjimmaisten syiden selvittäminen on toisinaan osoittautunut yhdeksi hankalimmista työvaiheista, mutta työtä jatketaan, kunnes juurisyyt on löydetty ja niistä on otettu opiksi. PROVIISORI SANNA ARTES TEVAN VERKKOSIVUILLA LÄÄKKEIDEN SAATAVUUSHÄIRIÖISTÄ 19.10.

Vuonna 2018 syntyneistä

98 % on saanut viitosrokotuksen. 93 % on saanut myös MPR-rokotuksen. LÄHDE THL

6 PROVIISORI 4.21

Lihavuus on yleistä, mutta lihavuuden vaikutuksesta lääkkeiden tehoon ja turvallisuuteen tiedetään vasta vähän.

Lihavuus voi vaikuttaa lääkkeiden tehoon ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON koordinoimassa, EU:n rahoittamassa OSTtrans-hankkeessa tehty tutkimus valottaa, miten rasvamaksa tai muu krooninen maksasairaus voi muuttaa lääkkeiden kuljetinproteiinien toimintaa ja vaikuttaa siten lääkeaineiden kulkeutumiseen, tehoon ja turvallisuuteen. Alkoholiin liittymätön rasvamaksatauti (NAFLD) kehittyy noin 40 prosentille lihavista ihmisistä. NAFLD voi johtaa rasvamaksatulehdukseen (NASH), maksan vajaatoimintaan tai maksasolusyöpään. Tautiin ei toistaiseksi ole tehokasta lääkettä. FaT Melina Malinen tutki lääkkeitä ja sappihappoja kuljettavien kuljetinproteiinien toimintaa NAFLD- ja NASH-potilaiden maksakudosnäytteistä massaspektrometriaan perustuvien proteomiikka-analyysien avulla. Kiinnostuksen kohteena oli erityisesti OSTα/β-kuljetinproteiini, joka kuljettaa sappihappoja, steroidien aineenvaihduntatuotteita ja lääkkeitä sekä solujen sisään että soluista ulos. Kyseisen kuljetinproteiinin ilmentyminen maksasoluissa on normaalisti vähäistä, mutta voi lisääntyä merkittävästi NASH-potilailla ja muissa maksasairauksissa. Tällä voi olla vaikutusta lääkkeiden ja sappihappojen kulkeutumiseen, mutta asiasta on vielä niukasti tietoa. Maksavaurioiden riskiä lisäävien lääkkeiden tiedetään säätelevän juuri OSTα/β-kuljetinproteiinin aktiivisuutta. OSTα/β-proteiinin toimintaa kuljettimena tutkittiin ihmisen OSTα/β-kuljetinproteiinia yli-ilmentävässä soluviljelmässä. Tutkijat selvittivät myös, miten eri lääkkeet ja elimistön omat yhdisteet vaikuttavat kyseisen proteiinin kuljetinaktiivisuuteen. Malinen kertoo, että lääke- ja sappihappokuljetinten merkitystä lihavuuden liitännäissairauksissa on vasta alettu tutkia, vaikka Euroopan väestöstä jo lähes puolet on lihavia. OSTα/β-kuljetinproteiinista saatu tieto edistää osaltaan aihepiirin tutkimusta sekä maksasairauksien ja lihavuuden liitännäissairauksien lääkekehitystä. Hankkeessa kehitetyillä menetelmillä voidaan löytää myös ennen tuntemattomia lääkkeiden ja maksan kuljetinproteiinien vuorovaikutuksia. Jos lääkkeen havaitaan estävän maksan kuljetinproteiinien toimintaa, lääkkeeseen voi liittyä maksavaurion riski.  LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO


ajassa ■ palkinnot

Syksyn palkintosadetta Farmasin alan monet vuosittaiset palkinnot julkistetaan syksyisin. Albert Wuokon palkinnon sai Ulla Närhi, vuoden opetusapteekki on Porin Karhu Apteekki ja vuoden informaatioteko on Takedan ADHD:n kanssa elämisestä kertova kampanja.

KUVAT SUOMEN FARMASEUTTINEN YHDISTYS

S

uomen farmaseuttinen yhdistys myönsi Albert Wuokon palkinnon farmasian tohtori, dosentti Ulla Närhelle, joka toimii STM:n neuvottelevana virkamiehenä. Palkintosumma on 6 000 euroa. Perusteluissa todettiin, että Närhi on tehnyt mittavan uran suomalaisessa lääkepolitiikassa ja ollut keskeinen hahmo uudenlaisen, osallistavan toimintakulttuurin luomisessa linjausten valmisteluun ja jalkauttamiseen. Hänessä yhdistyvät tutkija ja keskeinen valtakunnallinen lääkepoliittinen toimija, jolla on vahva linkki EU-lääkepolitiikkaan ja sen implementaatioon Suomessa. Hänen toimintansa on nostanut suomalaisen lääkepoliittisen tutkimuksen tieteellistä tasoa ja painoarvoa myös kansainvälisesti. Palkinto myönnettiin FinPharmSci 2021 virtuaalitapahtumassa 30. syyskuuta ja julkistettiin Farmasian Päivien avajaisissa 1. lokakuuta. Vuoden opetusapteekki -tunnustuspalkinnon saa apteekki, jossa farmaseutin ja proviisorin opintoihin kuuluva harjoittelu on järjestetty esimerkillisellä tavalla. Farmasian Päivillä palkittava apteekki valitaan opiskelijapalautteen perusteella. Porin Karhu Apteekki on saanut kahden viime vuoden aikana pelkästään kiitettäviä arvosanoja harjoittelujakson järjestämisestä. Apteekki kouluttaa vuosittain 1–3 farmasian opiskelijaa, joita tulee sekä Helsingin että Itä-Suomen yliopistosta. – Porin Karhu Apteekki sai erittäin hyvää palautetta perehdyttämisestä, työyhteisönä toimimisesta sekä kehityskeskusteluiden järjestämisestä. Opiskelijat myös suosittelevat apteekkia opetusapteekiksi, kertoi yliopistonlehtori Piia Siitonen Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta. Valinta otettiin Porin Karhu Apteekissa vastaan yllättyneen iloisina. Harjoittelusta vastaava proviisori Jenna Koskiranta kertoi, että koko henkilökunta oli ollut asiasta hyvillä mielin. Hän totesi myös, että apteekissa on panostettu todella paljon oppilaiden opetukseen. Opetukseen osallistuu koko 25-henkinen työyhteisö. Lääketeollisuus ry:n myöntämän Vuoden lääkeinformaatioteko -palkinnon saajan valitsee riippumaton raati. Palkinnon sai kampanja, jonka tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ADHD:stä. Voittoisan kampanjan toteuttivat Takeda ja viestintätoimisto Drum. Viestinnän keskiössä oli mobiilipeli, joka mahdollisti moniaistillisen kokemuksen siitä, miltä ADHD tuntuu. Suomen farmaseuttinen yhdistys teki Farmasian Päivillä myös 50 000 euron lahjoituksen Helsingin yliopistoon perustettavalle kestävän farmasian professuurille.  LÄHTEET SUOMEN FARMASEUTTINEN YHDISTYS, APTEEKKARILIITTO JA LÄÄKETEOLLISUUS RY.

FaT Ulla Närhi sai Albert Wuokon palkinnon.

Apteekkari Veli-Matti Lehtola vastaanottamassa Vuoden opetusapteekin palkintoa.

4.21 PROVIISORI 7

¢


¢

ajassa ■ katsaukset

Verkkoapteekeissa on eroja Pohjoismaissa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖSSÄ on valmistunut tilannekatsaus lainsäädäntöön, joka koskee verkkoapteekkitoimintaa ja lääkkeiden etämyyntiä Pohjoismaissa. Katsaus pohjustaa hallitusohjelmaan kuuluvaa lääkeasioiden uudistusta. Pohjoismaiden verkkoapteekkilainsäädännöissä on paljon samaa. Verkossa saa myydä sekä itsehoito- että reseptilääkkeitä, ja lääkkeiden etämyynti vaatii erillisen luvan tai ilmoituksen viranomaiselle. Lääkkeiden etämyynti noudattaa pääosin tavanomaisen lääkemyynnin sääntelyä, vaikkakin siihen liittyy toiminnan luonteesta johtuen lisärajoitteita ja -velvoitteita. Lisärajoitteet koskevat muun muassa kylmäsäilytettäviä lääkkeitä, huumausaineita ja muita erityisen valvonnan alaisia lääkkeitä. Lisävelvoitteet liittyvät lääkkeiden kuljetusolosuhteisiin, lääkeneuvonnan antamiseen ja tietosuojan toteutumiseen. Erojakin löytyy. Ruotsin ja Tanskan lainsäädäntö sallii pelkästään verkossa toimivat apteekit. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa verkkoapteekin kautta voidaan toimittaa kaikkia myynnissä olevia lääkkeitä, kun taas muissa maissa osaa lääkkeistä ei saa myydä verkon kautta. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa itsehoitolääkkeitä voidaan myydä verkon kautta myös muualta kuin apteekeista, mitä muiden maiden sääntely ei salli.  LÄHDE STM

■ sanottua

Verkkoapteekkitoimintaa tulisikin kehittää ensisijaisesti niin, että mahdollistettaisiin lähiapteekkipalveluiden ylläpitäminen, ja lääke toimitettaisiin asiakkaalle ensisijaisesti lähiapteekista. APTEEKKARILIITON TOIMINNANJOHTAJA MERJA HIRVONEN APTEEKKARI-LEHDEN BLOGISSA 2.11.

8 PROVIISORI 4.21

■ lääkeinformaatiofoorumi

Datan takana on ihminen

T

ämän vuoden Lääkeinformaatiofoorumi ”Digitaaliset palvelut nuorten turvallisen lääkehoidon tukena” toteutettiin 28. lokakuuta webinaarina. Asiantuntijapuheenvuoroissa käsiteltiin muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen kehittämistä ja sitä, millaisia digitaalisten palvelujen käyttäjiä nuoret ovat. Diabetesta sairastava Anton Strömmer toi foorumiin nuoren äänen. Hän kertoi, että teknologia mahdollistaa esimerkiksi verensokerin jatkuvan seurannan ja datan jakamisen hoitopaikan kanssa. Glukoosisensori ja digitaaliset palvelut ovat kuitenkin vain välineitä, joiden avulla hän voi elää mahdollisimman normaalia elämää. Antonin tärkein viesti foorumia seuraaville oli se, että kohtaamisissa tulisi datan sijaan keskittyä nuoren kuulumisiin ja hänen elämäänsä. Tarina datan taustalla selittää loppujen lopuksi myös itse dataa. Vuodesta 2020 avoinna ollut Sitran digiprofiilitesti paljastaa, että nuoret tuntevat vanhempia ikäryhmiä heikommin keinoja, joilla henkilökohtaista dataansa voi suojata. He tuntevat myös muita ikäryhmiä enemmän luottamusta digipalveluiden tarjoajia kohtaan. Lääkeinformaatiofoorumi on Kansallisen Lääkeinformaatioverkoston vuotuinen tapahtuma, joka kokoaa terveydenhuollon ammattilaiset ja lääkkeiden käyttäjät ajankohtaisen lääkeinformaatioteeman äärelle. Webinaarista on tulossa saataville tallenne Fimean verkkosivuille.  LÄHDE FIMEA

Diginatiivi ei välttämättä ole perillä esimerkiksi tiedon suojaamiseen liittyvistä keinoista yhtä hyvin kuin vanhempaan ikäryhmään kuuluva.


■ väitös

Jatkuvatoiminen prosessi on eduksi lääkkeiden valmistuksessa PROVIISORI Krista Taipale-Kovalainen väitteli farmasian teknologian alalta Itä-Suomen yliopistossa kesäkuussa. Väitöstyössään hän tarkasteli jatkuvatoimista lääkkeenvalmistusta perinteisen eräprosessin vaihtoehtona. Jatkuvatoimisessa valmistuksessa prosessiin tarvittavat laitteet on integroitu yhdeksi linjastoksi, jossa materiaali virtaa keskeytyksettä. Ideana on, että tuotetta ajetaan ympäri vuorokauden ilman taukoja. Jatkuvatoimisen lääkkeenvalmistuksen häiriKrista Taipale-Kovalainen öidensietokykyä selvitettiin vertaamalla ihannetilannetta useita prosessinaikaisia häiriöitä sisältävään tilanteeseen. Häiriöistä johtuvat muutokset mitatuissa vasteissa tasaantuivat ajon aikana, eikä niillä ollut merkittävää vaikutusta tuotteen laatuun. Prosessin toimivuuden kannalta tärkeiksi osoittautuivat linjaston prosessiyksiköiden huolellinen yhteensovittaminen ja parametrien säätöjen hallinta, jotta massan virtauksen tasaisuus ei häiriintynyt. Tutkimuksessa kehitettiin niin sanottu design space eli hyväksyttävä toiminta-alue, joka käsitti tarkat ja maksimaalisen laajat määritelmät prosessimuuttujille. Jatkuvatoimisella lääkkeenvalmistuksella on paljon etuja erävalmistukseen verrattuna. Tilan tarve on huomattavasti pienempi, ja tuotteen koko elinkaari erilaisine tuotantomäärineen voidaan toteuttaa samalla linjastolla. Valmistuksenaikainen analytiikka mahdollistaa prosessin tehokkaan monitoroinnin, syvällisemmän prosessin ymmärtämisen ja jopa eränvapautuksen prosessin aikana. Monet markkinoilla olevat lääkevalmisteet tehdään edelleen erävalmistuksena. Lääkeviranomaiset edellyttävät valmistusmenetelmien muutoksissa tuotteen laadun samanarvoisuuden osoittamista. Tutkimuksessa siirrettiin erävalmistuksena tehty tuote jatkuvatoimiseen prosessiin. Näin osoitettiin, että lopputuotteiden farmaseuttis-teknologinen samanarvoisuus on mahdollista saavuttaa hyvin vähäisin koostumusmuutoksin.  LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

■ tutkimus

Auttaako metformiini muistisairaita? PROFESSORI Miia Kivipelto sai lokakuussa Melvin R. Goodes -palkinnon tutkimustyöstään Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien ehkäisemiseksi. Palkintoon liittyvällä 150 000 dollarin tutkimusrahoituksella hän aikoo laajentaa globaalia FINGER-tutkimusohjelmaa. Metformiini on tällä hetkellä käytetyin lääke tyypin 2 diabetekseen. Uudessa FINGER-tutkimuksessa aiotaan nyt testata, tehostaako metformiinin käyttö elintapaohjelman ohessa ikääntymiseen ja muistitoimintojen heikentymiseen usein liittyvien aineenvaihdunnan häiriöiden ehkäisyä. Kivipelto on FINGERS Brain Health -instituutin perustaja ja kliinisen geriatrian professori Karoliinisessa instituutissa Ruotsissa. Lisäksi hän toimii Karoliinisessa yliopistosairaalassa geriatrina ja yksikön johtajana. Kivipelto on myös Itä-Suomen yliopiston neurogeriatrian professori.  LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Lasten antibioottihoitojen määrä väheni pandemiarajoitusten aikana noin

55 %.

Tämä säästi noin 3,4 milj. euroa. LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

■ sanottua

Toivon, että Suomesta löytyisi riittävästi potkua, jotta uuden ajan lääkkeitä kuten biolääkkeitä ja uudentyyppisiä terapioita kuten kantasoluhoitoja ja immuunisoluhoitoja saataisiin paremmin hyödynnettyä ja kaupallistettua Suomesta käsin. UPM BIOMEDICALSIN LIIKETOIMINTAJOHTAJA JOHANA KUNCOVA-KALLIO YRITYKSEN LOKAKUUSSA JÄRJESTÄMÄSSÄ SEMINAARISSA, JOSSA POHDITTIIN SUOMALAISEN LÄÄKETEOLLISUUDEN TULEVAISUUTTA.

Omakantaa käyttäneistä apteekkien reseptiasiakkaista

89 % on palveluun tyytyväisiä. LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

4.21 PROVIISORI 9


¢

lääkekehitys

Tutkijan unelmien täyttymys TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MIKA OKKO JA DREAMSTIME PIIRROS ORION JA KATARIINA TORIKKA

10 PROVIISORI 3.21


Näen, että työskentelemällä lääketeollisuudessa voimme parhaiten muuttaa maailmaa.

Anu Moilanen, Olli Törmäkangas ja Mikko Koskinen ovat kokeneet sen, mistä useimmat lääketutkimuksen tekijät haaveilevat. He olivat avainrooleissa, kun Orionin laboratorioissa kehitetty molekyyli läpäisi kaikki tutkimusvaiheet, sai myyntiluvan ja pääsi apteekin hyllylle.

I

Täällä(kin) darolutamidi syntyi. Orionin Turun tehtaiden seulontalaboratorio on tuttu paikka Olli Törmäkankaalle, Mikko Koskiselle ja Anu Moilaselle. Laboratorioiden paikat ja laitteistot ovat tosin vuosien varrella vaihtuneet vastaamaan uusia tarpeita.

stumme Orionin Turun tehtaiden neuvotteluhuoneessa koleana syyspäivänä keskustelemassa darolutamidista, joka on yksi harvoista tällä vuosituhannella Suomessa kehitetyistä alkuperälääkkeistä. Puhetta on riittänyt jo puolitoista tuntia, kun pääsemme viimeiseen kysymykseen: mitä tuo molekyyli merkitsee kullekin teistä. Anu Moilasen, Olli Törmäkankaan ja Mikko Koskisen kasvot loistavat, kun jokainen kertoo omin sanoin saman: – Ei tällaista satu kaikkien kohdalle koko uran aikana, että kaikki palaset asettuvat kohdalleen ja saa olla mukana aivan lääkekehityksen alusta siihen asti, että potilaat pääsevät hyötymään lääkkeestä. Se on unelmien täyttymys. Se, miten olemme laittaneet itsemme likoon, tehneet vuosikaudet töitä tiimiemme kanssa ja pystyneet ratkomaan kaikki eteen tulleet ongelmat, on uskomatonta. Olemme myös oppineet valtavasti siitä, miten eri vaiheissa kannattaa toimia, Anu Moilanen kiteyttää. Orion ja Bayer saivat keväällä 2020 darolutamidille Euroopan lääkeviranomaiselta myyntiluvan etäpesäkkeettömän, hormonaalisille hoidoille vastustuskykyisen (kastraatioresistentin) eturauhassyövän hoitoon potilailla, joilla on suuri riski syövän leviämiseen. Moilanen teki lääkekehityshankkeeseen johtaneen, androgeenireseptoreja koskevan löydöksen laboratoriossaan jo vuonna 2003. Pitkässä prosessissa tarvittiin sitkeyttä. – Kaikki ei onnistunut kerralla. Lääkekehitys vaatii pitkäjänteisyyttä sekä tutkijoilta että yrityksen päättäjiltä, koska hankkeet ovat monivaiheisia ja vievät onnistuessaan keskimäärin 12 vuotta. Darolutamidin kehitys ei ollut poikkeus tästä, Koskinen vahvistaa. Samalla kolmikko korostaa, etteivät he työskennelleet yksin. Ison onnistumisen taustalla oli kymmenien, jopa satojen orionilaisten työ ja lukemattomien onnistumisten sarja – ja viime kädessä koko suomalainen koulutus- ja tutkimusinfrastruktuuri. 3.21 PROVIISORI 11


¢

lääkekehitys Tutkivat lääketehtaat ammentavat tietoa ja osaavaa työvoimaa muun muassa yliopistoyhteistyöstä. Heilläkin kaikilla on yliopistotutkijan tausta. – Tutkimusorganisaatiolle ja koko Orionin henkilökunnalle myyntilupa oli tärkeä uskon ja motivaation kannalta, koska se osoittaa, että koneistomme on kunnossa ja teemme oikeita asioita. Se antaa meille varmuutta työskentelyyn, Törmäkangas lisää.

tilanteeseen ei ollut kovin hyviä lääkehoitoja, Moilanen kertoo. Tutkimuksissa paljastui, että oudosti käyttäytyvässä solulinjassa oli poikkeuksellisen paljon androgeenireseptoreja. Eikä siinä kaikki: mitä enemmän solut ilmensivät reseptoreja, sitä agonistisemmin eturauhassyöpälääkkeet soluissa käyttäytyivät. Lääkkeet siis stimuloivat androgeenireseptorin toimintaa, vaikka niiden olisi pitänyt estää sitä. Tästä saattoi päätellä, että estä-

ALUSSA OLI SATTUMA Anu Moilasen tiimillä Orionin reseptorifarmakologian in vitro -laboratoriossa oli vuonna 2003 meneillään androgeenibiologiaan liittyvä tutkimus, jonka tavoitteena oli hormonikorvaushoito miehille. Hän havaitsi yllätyksekseen, että ensimmäisen sukupolven androgeenireseptoriantagonistit alkoivat käyttäytyä solukokeissa päinvastoin kuin aikaisemmin. Ne olivat toimineet androgeenireseptorin antagonisteina, mutta nyt ne näyttivätkin vaikutuksiltaan agonistisilta. – Ensimmäinen reaktioni oli pettymys. Ajattelin, että jotakin oli pielessä ja solut pitäisi heittää pois. Onneksi uteliaisuus vei kuitenkin voiton ja säilytimme solulinjan. Meille tuli nimittäin mieleen, voisivatko solumallissa tapahtuneet muutokset olla samoja kuin ne, joita eturauhassyövän soluissa tapahtuu, kun syöpä tulee vastustuskykyiseksi hormonihoidolle. Tuohon

Ajattelin, että jotakin oli pielessä ja solut pitäisi heittää pois.

mällä androgeenireseptorien toimintaa niiden ylimäärätilanteessa voisi olla mahdollista ehkäistä hormonihoidolle resistentin syövän kasvua. – Emme silti aloittaneet lääkekehitystä heti. Kun vajaan vuoden kuluttua yhdysvaltalainen tutkimusryhmä julkaisi samantyyppisiä tuloksia Nature Medicine -lehdessä, aloimme uskoa, että havaintomme

oli relevantti. Tampereen yliopiston tutkijat olivat jo aikaisemmin julkaisseet tuloksia, että kastraatiohoidoille resistenteillä eturauhassyöpäpotilailla oli usein androgeenireseptorin geenimonistuma. Nämä asiat yhdessä johtivat siihen, että lähdimme kehittämään toisen sukupolven androgeeniantagonistia, Moilanen jatkaa.

TÄHÄN TÄHDÄTTIIN Darolutamidi on toisen sukupolven androgeenireseptorin estäjä, joka on antagonistinen silloin, kun reseptoreja on solussa ylimäärin. Se myös toimii estämällä androgeenia sitoutumasta reseptoriin ja estämällä reseptorin kulkeutumista solujen tumaan, jolloin kohdegeenien aktivaatio estyy. Lähtötilanteessa Orionilla ei ollut alkuperälääkkeitä eturauhassyöpään eikä vireillä niihin liittyvää tutkimusta. Tiimit eivät kuitenkaan lähteneet nollasta, koska rintasyöpää ja sen hoitoja oli tutkittu. Molemmat syövät ovat vahvasti hormoniriippuvaisia, ja testosteronin ja estrogeenin reseptorien toimintamekanismeissa on yhtäläisyyksiä. – Kun projekti alkoi, loimme target-molekyylille profiilin, jossa määrittelimme ominaisuudet, jotka siltä haluttiin. Molekyylin tuli tietenkin toimia antagonistina androgeenireseptorin yliekspressiossa, mutta toivottuja ominaisuuksia oli monia muitakin. Tavoittelimme vahvaa sitoutumisaffiniteettia resepto-

Tutkijakolmikko korostaa, etteivät he kehittäneet darolutamidia yksin. Innovaatioita tehtiin Orionin kaikilla osastoilla, ja hyvä tiimihenki oli tärkeä onnistumisten edellytys.

12 PROVIISORI 4.21


ALVO SOLUK

Näin darolutamidi taklaa kastraatioresistenssin KAIKEN YTIMESSÄ on androgeenireseptori, joka tunnistaa, mitä stimuloivia hormoneja ja lääkeaineita ympäristössä on. Testosteroni ruokkii eturauhassyövän kasvua siten, että testosteroni ja dihydrotestosteroni sitoutuvat eturauhassyöpäsolun androgeenireseptoriin. Tällöin reseptori aktivoituu, dimerisoituu ja siirtyy syöpäsolun tumaan. Siellä reseptori sitoutuu tälle androgeenireseptorille spesifisiin dna-jaksoihin eli vaste-elementteihin kohdegeenien säätelyalueen läheisyydessä. Tämän lisäksi täytyy myös useiden muiden proteiinien sitoutua androgeenireseptorin kohdegeenien säätelyalueelle, jotta geeniluenta käynnistyy. Kun eturauhassyöpää hoidetaan hormonaalisella kastraatiolla, syöpäsolu pyrkii sopeutumaan siihen, ettei hormoneja enää ole käytettävissä. Yksi adaptaation mekanismeista on androgeenireseptorien ylituotanto. Ne solut, joiden androgeenireseptorien määrä on korkea, saavat kasvuedun, koska ne ovat erityisen herkkiä alhaisillekin androgeenipitoisuuksille. Näin syntyy kastraatioresistenssi ja ensimmäisen polven androgeenireseptorin estäjien teho heikentyy. Androgeenireseptorin mutaatioiden seurauksena reseptori voi aktivoitua myös muilla steroidihormoneilla, kuten glukokortikoideilla, jotka voivat olla elimistön omia tai syövän hoidossa käytettyjä. On ajateltu, että myös kasvaimen oma androgeenituotanto voi johtaa kastraatioresistenssiin. Darolutamidi estää androgeenia sitoutumasta reseptoriin sekä estää reseptorin aktivoitumista ja kulkeutumista syöpäsolun tumaan, jolloin kohdegeenien aktivaatio estyy. Tämä estää tai hidastaa syöpäsolujen jakautumista. 

riin ja sitä, että molekyyli toimisi antagonistina myös silloin, kun reseptori aktivoituu mutaatioiden seurauksena muilla steroidihormoneilla tai antiandrogeeneilla, Moilanen kertoo. Farmakologisten ominaisuuksien lisäksi listalla oli muun muassa useita lääkeaineen farmakokinetiikkaan liittyviä ominaisuuksia ja ne tarkentuivat työn edetessä. Molekyylin tuli myös olla lääkeaineiden yhteisvaikutusten

AR

T Testosteroni sitoutuu androgeenireseptoriin

AR

TU

T Androgeenireseptori siirtyy solun tumaan

MA

AR

T Androgeenireseptori sitoutuu DNA:han

GEENIEN ILMENTYMINEN

SOLUJEN JAKAANTUMINEN

ETURAUHASSYÖVÄN KASVU

kannalta siisti eikä sen haluttu merkittävästi kulkeutuvan aivoihin. – Lisäksi oli tärkeää, että uusi yhdiste olisi uniikki, jotta sen patentoinnissa ei tulisi ongelmia. Muutamat työn kuluessa löydetyt molekyyliperheet olivat kemiallisesti melko lähellä tunnettuja androgeeniantagonisteja, joten ne eivät valikoituneet jatkokehitykseen, Moilanen jatkaa.

AR = Androgen receptor T = Testosterone

SE OIKEA MOLEKYYLI LÖYTYI Biokemisti Moilanen vastasi ryhmänsä kanssa kohdemolekyylin biologian mekanistisesta ymmärryksestä, seulontamenetelmien pystyttämisestä ja seulonnasta. Ratkaiseva havainto oli tehty solulinjassa, jossa raportoijageeniä aktivoi solulinjaan stabiilisti transfektoitu androgeenireseptori. Muuntuneessa solussa oli kymmenkertaiset androgeenire4.21 PROVIISORI 13


¢

lääkekehitys

Olli Törmäkangas, 49 PRINCIPAL SCIENTIST, MEDICINE DESIGN, ORION • Filosofian maisterin tutkinto Oulun yliopiston kemian laitokselta vuonna 1997. • Orgaanisen kemian assistentuuri Oulun yliopistossa 1996–1997. • Filosofian tohtorin tutkinto kemian tekniikan alalta 2002, Helsingin Teknillinen Korkeakoulu (nykyinen Aalto-yliopisto). • Vuodesta 2001 Orionin T&K:ssa. Tutkija, laboratoriopäällikkö ja vuodesta 2008 koordinoiva kemisti vastuualueena uusien lääkeainemolekyylien suunnittelu ja syntetisoiminen synteesitiimien kanssa eri terapia-alueilla.

septoritasot tavalliseen verrattuna. Tästä solumallista tuli nyt työkalu molekyylien seulontaan ja optimointiin. Kemisti Törmäkangas alkoi ryhmineen miettiä, millaisella molekyylillä haluttu sitoutuminen ja antagonismi androgeenireseptoriin saavutettaisiin. Tietokoneavusteisesta molekyylisuunnittelusta vastannut mallittaja Gerd Wohlfahrt aloitti muokkaamalla 3D-reseptorimallin antagonistiseen muotoon. – Tähän rakenteeseen istutimme virtuaalimolekyylejä, jotka valitsimme satojen tuhansien ehdokkaiden joukosta. Kun virtuaalihittejä löytyi, tilasimme molekyylit tutkimuksiin Anun tiimille. In vitro -kokeiden perusteella löytyi useita rakenneperheitä, joilla saavutettiin haluttu antagonismi ja sitoutuminen reseptoriin, Törmäkangas kertoo. Tutkijakolmikon mukaan se hetki, kun virtuaalimalli todisti toimivuutensa, oli ensimmäinen työn ehdottomista kohokohdista. – Jännitti, osaammeko rakentaa mallin,

14 PROVIISORI 4.21

joka oikeasti ennustaa antagonistista konformaatiota. Kun hittimolekyylejä alkoi löytyä, uskoni mallin toimivuuteen alkoi kasvaa, Moilanen tunnustaa. – Kun sitten näimme, että virtuaalimalli korreloi biologian kanssa, oli selvää, että mallin rakentaminen oli onnistunut ja hit find oli toimiva, Törmäkangas jatkaa.

kon mukaan kohtalaisen iso työ. Moilanen ja Törmäkangas istuivat paljon yhdessä, lukivat tuloksia ja pohtivat, mitä vielä pitäisi tutkia ja parantaa, jotta päästäisiin riittävään tulokseen. Tämän jälkeen kemistitiimissä suunniteltiin ja valmistettiin muutokset molekyyleihin. Jännittävin oli kuitenkin vielä edessä: kliiniset tutkimukset.

MUTTA PYSYYKÖ SE KOOSSA?

KYLLÄ, SE TOIMII SITTENKIN!

Törmäkankaan vetämä kemian tiimi lähti modifioimaan löydettyjä hittimolekyylejä. Melko pian työ keskittyi lupaavimpaan molekyyliperheeseen. Halutun tehon, lääkeaineen ominaisuuksien ja turvallisuuden optimoimiseksi syntetisoitiin noin tuhat täysin uniikkia lääkeainemolekyyliä. Optimoimalla molekyylin jokaisen fragmentin vaikutus päädyttiin lopulta darolutamidin rakenteeseen. Eri osastot tekivät yhdessä intensiivistä poikkitieteellistä tutkimusta, jossa kunkin osa-alueen tulokset peilattiin molekyylin rakenteeseen ja niiden pohjalta suunniteltiin seuraavat muutokset.

– Kliinisten tutkimusten alkaessa toivoimme, että mallit olisivat olleet ennustavia ja lääkeaine toimisi riittävän suurella potilasjoukolla. Tunne oli huikea, kun ensimmäinen potilas sai darolutamidia ranskalaisella klinikalla ja hänen eturauhassyövän merkkiaineena käytettävä PSA-arvonsa laski. Nyt tiesimme, että altistus oli riittävä ja hoitovaste oli syntynyt, Moilanen kertaa. – Yllättävien haittavaikutusten riski on aina olemassa, mutta onneksi niitä ei ilmennyt, vaan darolutamidi osoittautui kliinisissä tutkimuksissa hyvin siedetyksi, hän jatkaa. Kliiniseen kehitysvaiheeseen liittyi myös darolutamidin rakennetta koskeva jännitysmomentti. – Darolutamidi on kahden diastereomeerin seos, ja meitä huolestutti, miten viranomaiset suhtautuisivat tähän. Pystyimme kuitenkin osoittamaan, että diastereomeerit ovat yhtä aktiivisia, eivät poikkea toisistaan ominaisuuksiltaan ja käyttäytyvät samalla tavalla muuttuen elimistössä toisikseen metabolian vaikutuksesta, Törmäkangas kertoo. Kun kliiniset tutkimukset etenivät kolmanteen vaiheeseen, Orion valitsi yhteistyökumppanikseen Bayerin, joka johti myyntilupaprosessia vastaten myös myyntilupahakemuksesta. Koskinen oli mukana kokoamassa tarvittavaa dokumentaatiota yhdessä Bayerin asiantuntijoiden kanssa.

Optimoimalla molekyylin jokaisen fragmentin vaikutus päädyttiin lopulta darolutamidin rakenteeseen.

– In vivo aktiivisen aineen löytyminen oli toinen tärkeä askel ja työvoitto – välillä jo mietin, saadaanko tästä molekyyliperheestä koskaan toimivaa lääkeainetta. Muistamme varmasti ikuisesti sen hetken, kun saimme tietää, että nyt toimii, Moilanen hymyilee. Koskinen kertoo, että lääkeaihion farmakokinetiikkaa ja metaboliaa tutkittiin aktiivisesti. Kokeita tehtiin ensin koeputkessa, sitten in vivo -mallien kanssa. Lääkeaihion suurin kompastuskivi oli molekyylien metabolinen labiilius. Niitä oli vaikeaa saada pysymään koossa niin pitkään, että riittävä teho säilyisi. – Metabolisen stabiiliuden ohella liukoisuus oli ominaisuus, jota pyrimme parantamaan. Meidän piti varmistaa, että saisimme lääkettä riittävästi imeytymään suun kautta annettuna, jotta tarvittava altistus ja reseptorisitoutuminen saavutettaisiin, Koskinen kertoo. Farmakokinetiikan optimointi oli kolmi-

LABORATORIOSTA TUOTANTOON Potilaskäyttöön menevän GMP API:n (Active Pharmaceutical Ingredient) synteesikehitys ja tuotanto siirtyi Medicinal Chemistry -osastolta Törmäkankaan tiimiltä Orionin tytäryhtiölle Fermionille jo ensimmäisen vaiheen kliinisten tutkimusten jälkeen. – Fermionin tutkimus ja kehitys sekä myöhemmin tuotanto tekivät valtavan työn optimoidessaan ja kehittäessään darolutamidin tuotantoprosessin tuotantomittakaavaan samaan aikaan, kun he tuottivat darolutamidia formulaatiokehityksen ja edelleen kliinisten faasien II ja III tutkimusten tarpeisiin, Törmäkangas kertoo. Darolutamidi osoittautui aineena kemiallisesti hyvin stabiiliksi, eikä sillä havaittu interaktioita tyypillisten apuaineiden kanssa. Muitakin lääkemuotoja tutkittiin, mutta tabletti todettiin helpoimmaksi valmistuksen ja potilaan kannalta. Riittävä lääkeaineen pitoisuus veressä saavutetaan kahden


tabletin annoksella. Fermion vastaa edelleen vaikuttavan aineen tuotannosta, ja tabletit tehdään Orionin Espoon tehtaassa.

Nautin siitä, että

TUTKIMUSTYÖ JATKUU

saan tehdä töitä

Vaikka Moilanen, Koskinen ja Törmäkangas ovat jo jonkin aikaa työskennelleet pääasiassa muiden hankkeiden parissa, darolutamidia tutkitaan yhä. Nyt pyritään lääkkeen käyttöaiheiden laajentamiseen. Orionilla ja Bayerilla on meneillään vaiheen III kliininen ARASENS-tutkimus, jossa tutkitaan darolutamidin tehoa ja turvallisuutta potilailla, joilla on vasta diagnosoitu levinnyt hormonisensitiivinen eturauhassyöpä ja jotka ovat aloittamassa hormoniterapiahoitoa. Hoitona on darolutamidi yhdistettynä hormoniterapiaan (androgeenideprivaatioterapia ADT) sekä kemoterapia-aine dosetakseliin. Tutkimuksen arvioidaan valmistuvan tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä.

eri taustoista tulevien kollegoiden kanssa ja opin heiltä joka päivä jotakin, mikä on mahtavaa.

Lisäksi Orionilla ja Bayerilla on käynnissä kliinisen vaiheen III ARANOTE-tutkimus, jossa selvitetään darolutamidin ja hormoniterapiahoidon (androgeenideprivaatioterapia ADT) yhdistelmän tehoa ja turvallisuutta verrattuna lumelääkkeen ja hormoniterapiahoidon yhdistelmään potilailla, joilla on levinnyt hormonisensitiivinen eturauhassyöpä (mHSPC).

MOTIVAATION LÄHTEILLÄ Haastattelun ensimmäinen kysymys koski sitä, miksi tutkijakolmikko on töissä nimenomaan Orionilla eikä jossakin muualla. Lienee sopivaa lopettaa vastauksilla:

ANU MOILANEN: Alkuperälääkkeiden ke-

Mikko Koskinen, 55 CHIEF SCIENTIST, DMPK, ORION • Filosofian tohtorin tutkinto Helsingin yliopiston kemian laitokselta vuonna 1996. • Farmaseuttisen kemian dosentuuri Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa vuodesta 2002. • Opetus- ja tutkimustyötä Helsingin yliopiston farmasian ja kemian laitoksella sekä Karoliinisessa Instituutissa Ruotsin Huddingessa vuosina 1991–2001. • Orionin T&K:ssa vuodesta 2001 alkaen. Erityisosaamisalue lääkeainemetabolia ja farmakokinetiikka lääkekehityksen kaikissa vaiheissa.

hittämiseen panostavassa yrityksessä saan tehdä juuri sitä, mihin minut on koulutettu. Nautin siitä, että saan tehdä töitä eri taustoista tulevien kollegoiden kanssa ja opin heiltä joka päivä jotakin, mikä on mahtavaa. Orion on lisäksi lääkeyrityksenä juuri sopivan kokoinen. Pienemmissä yrityksissä lääkeaihio myydään yleensä muualle alkuvaiheen jälkeen, ja myös isommissa yrityksissä tutkijan yhteys kehityksen myöhempiin vaiheisiin katkeaa helposti.

Anu Moilanen, 52 DIRECTOR, ONCOLOGY RESEARCH, ORION • Filosofian maisterin tutkinto Kuopion yliopiston kemian ja biokemian koulutusohjelmasta, bioteknologian suuntautumisvaihtoehto, vuonna 1993. • Filosofian tohtorin tutkinto Helsingin yliopiston biolääketieteen laitokselta vuonna 1999. Väitöstutkimuksessa hän selvitti miessukuhormonien geeninsäätelyn vaikutusmekanismeja (Novel coregulators of androgen receptor action). • Post doc Tukholmassa, Pharmacia & Upjohn / Pharmacia Corporation, 1999–2000. Tutkimusaiheina metaboliset sairaudet, lihavuus ja tyypin II diabetes. • Orionin tutkimus- ja kehitysosastolle (T&K) vuonna 2000. Urapolku: Senior research scientist - Principal research scientist, Project team leader - Head of Cancer Genomic Medicine - Director, Head of Oncology research 2020

MIKKO KOSKINEN: Orion on Suomessa luultavasti ainoa lääkealan yritys, jonka kriittinen massa riittää siihen, että pystymme tekemään koko lääkekehityksen kaaren keksimisestä markkinoille tuloon. Tässä mukana oleminen on etuoikeus. Tutkijalle riittää lääkekehityksessä jatkuvasti opittavaa – ei tunnu yhtään, että olisin tyhjentänyt sen. Minua inspiroi myös se, että vaikka olemme tieteen eturintamassa, potilaat ovat koko ajan mielessämme. Harkitsin muitakin vaihtoehtoja, mutta näen, että työskentelemällä lääketeollisuudessa voimme parhaiten muuttaa maailmaa.

OLLI TÖRMÄKANGAS: Innostuin lääkeainekemiasta jatko-opintojen loppupuolella lää-

keainekemian kurssilla. Oli kiehtovaa havaita, kuinka valtavia vaikutuksia lääkeainemolekyylien muokkaamisella ja eri ominaisuuksilla voi olla molekyylien kulkeutumiseen ja vaikutukseen ihmisessä. Ala vei minut täysin mukanaan. On aivan oma maailmansa, kun pääsee miettimään ja pyörittelemään molekyylitasolla ihmisen kompleksisia rakenteita ja etsimään keinoja vaikuttaa niihin. Ala menee nopeasti eteenpäin, joten uutta opittavaa ja uusia teknologioita tulee jatkuvasti. Myös työyhteisön monitieteisyys innostaa ja antaa mahdollisuuden yhdistää eri aloilta opittua.  4.21 PROVIISORI 15


¢

luennolta

TEKSTI SARA ROSENBERG KUVAT DREAMSTIME

Millaiseen hoitoon meillä on varaa? Professori Miia Turpeinen valotti terveydenhuoltomenojen rakenteeseen liittyviä eettisiä kysymyksiä Lääkäriliiton Eettinen priorisointi terveydenhuollossa -seminaarissa. Hänen mielestään meillä ei ole varaa kolmeen asiaan: huonoon laatuun, asenneongelmaan tai vaikuttamattomaan hoitoon.

Terveydenhuoltomenoja tarkastelemalla voi päätellä, että priorisointia tapahtuu jo nyt. Tietyt potilasryhmät ja tietyt hoidot saavat helpommin rahoitusta kuin toiset.

16 PROVIISORI 4.21


L

ääkäriliitolla on ollut jo useiden vuosien ajan tapana järjestää syyskuussa etiikkaseminaari juhlistamaan maailman lääketieteen etiikan päivää (World Medical Ethics Day). Tämän syksyn seminaarin ensimmäisessä luennossa tutkimus- ja arviointiylilääkäri, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon professori Miia Turpeinen Oulun yliopistosta avasi terveydenhuoltomenojen rakennetta Suomessa ja valotti tähän liittyviä eettisiä kysymyksiä. Vuonna 2018 terveydenhuoltomenojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli yhdeksän prosenttia. Luku on muihin Pohjoismaihin verrattuna hieman alhaisempi, ja sen suunta on ollut viime vuosina hieman alaspäin. Menot allokoituvat terveydenhuollon sisällä niin, että erikoissairaanhoito vie suurimman viipaleen kakusta (36 %), ja sen osuus kasvaa vuosi vuodelta lähinnä perusterveydenhuollon kustannuksella. Perusterveydenhuolto käyttää puolestaan 13 prosenttia potista. Suurin piirtein yhtä suuri on lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden osuus, joka on kasvussa. Turpeinen nosti esiin myös sen, että Suomessa panostetaan heikosti (0,3–0,5 %) ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, ja valtaosa varoista käytetään sairaanhoitoon.

RAHANJAKO ON ARVOVALINTA Terveydenhuoltomenojen jakautumisesta voi päätellä, että potilasryhmiä ei kohdella samoin. Nuorten ja varhaiskeski-ikäisten naisten keskuudessa mielenterveysongelmista johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet merkittävästi kahdenkymmenen viime vuoden aikana, ja ne tulevat tämän vuoden aikana ohittamaan tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvat poissaolot. Kuitenkin mielenterveys- ja päihdehäiriöt kärsivät niin sanotusta käänteisestä priorisoinnista eli niistä yleensä ensimmäisenä karsitaan. Näiltä potilasryhmiltä näyttää olevan helpointa leikata. Hoitomuotoja verrattaessa näkyy, että lääkkeelliset hoidot ovat rikkaissa länsimaissa erityisasemassa. Esimerkiksi miljoonien eurojen arvoisen laitteen hankintapäätöstä voidaan puida usean vuoden ajan. Yksi yksittäinen lääkäri voi yhden iltapäivän aikana määrätä saman hintaisen lääkehoidon yhdelle potilaalle, vaikka laitteella olisi pystytty hoitamaan tuhansia potilaita. Sekä avohoidon resepti- että sairaalalääkkeiden kustannukset ovat olleet huomattavassa kasvussa Suomessa parin viime vuosikymmenen ajan. Uusien, innovatiivisten,

erittäin kalliiden lääkkeiden suhteen on nyt ensimmäistä kertaa tultu siihen pisteeseen, että maksuhalukkuus on länsimaissakin kyseenalaistettu. Innovatiivinen tutkimus ja tuotekehitys on kuitenkin edelleen ohjautunut tietyille, muita arvostetummille aloille. Arvostetuimpia sairauksia ovat pediatriset indikaatiot sekä harvinais- ja syöpäsairaudet, joista lasten harvinaiset syöpäsairaudet loogisesti löytyvät listan kärjestä.

NELJÄ TÄRKEÄÄ KYSYMYSTÄ Turpeisen mukaan yhteiskunnassamme on runsaasti tahoja, jotka päättävät, mihin rahat riittävät, ja tahojen sisälläkin eri äänet kuuluvat eri tavalla. Mitä etuoikeutetummassa tai vahvemmassa asemassa olet, sitä enemmän pystyt vaikuttamaan resurssien allokointiin. Kaikilla on luonnollisesti omat intressinsä ja kaikki katsovat asioita omasta näkökulmastaan. Esimerkiksi sitä kannattaa tarkastella erityisen kriittisesti, miten paljon teollisuus, media tai poliittiset agendat pyrkivät vaikuttamaan päätösten syntymiseen.

On oikeudenmukaista palkita hyvästä innovaatiosta ja rakentaa kannusteita, jotka auttavat yhteiskuntaa toimimaan paremmin.

Tekipä päätöksen mikä taho tahansa, neljä kysymystä tulisi pitää mielessä kestävän terveydenhuollon ja eettisesti perusteltujen arvovalintojen nimissä: mitä, miten, milloin ja kenelle. Terveydenhuollon tarpeet ovat aina rajattomat, joten päätöksiä tehdään niukkuutta jakaen. Resurssien jakoa tulee katsoa oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. On

4.21 PROVIISORI 17


¢

luennolta oikeudenmukaista palkita hyvästä innovaatiosta ja rakentaa kannusteita, jotka auttavat yhteiskuntaa toimimaan paremmin. Turpeisen mielestä on epäeettistä ajatella, että tehokkuuteen ei tulisi pyrkiä, koska se tarkoittaa suoraan, että resursseja käytetään tuhlailevasti. Tämä puolestaan tarkoittaa, että on potilaita, jotka jäävät ilman hoitoa, joka heille kuuluisi.

Neljäs päätoksenteon elementti, vaihtoehtoiskustannus, kuvaa sitä, että raha voidaan sijoittaa vain yhden kerran. Jotakin muuta jää väistämättä toteutumatta. Jonossa seuraavana oleva asia kertoo, mikä vaihtoehtoiskustannuksen arvo on ollut. Jos tavoitteena on siis tuottaa terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia, tulisi valita terveydenhuollon menetelmiä, joilla pystytään tuottamaan

mahdollisimman paljon lisäarvoa mahdollisimman suurelle potilasjoukolle. Turpeinen totesi, että raha ei riitä kaikkeen eikä ole tarkoituskaan. On kuitenkin kolme asiaa, joihin meillä ei ole varaa: huonoon laatuun, asenneongelmaan tai vaikuttamattomaan hoitoon. 

Terveyserot historiasta nykypäivään THL:N TUTKIMUSPROFESSORI Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta keskittyi luennossaan terveyseroihin. Koulutuksen mukaiset terveyserot ovat hänen mukaansa tunnetuin terveyserojen muoto, ja niistä on myös tehty eniten tutkimusta. Terveyseroja on yritetty kaventaa jo pitkään, mutta muutos on ollut hyvin vähäistä yleisestä vaurastumisesta huolimatta. Terveyserot koskevat muun muassa odotettavissa olevaa elinikää, pitkäaikaissairauksien yleisyyttä, koettua terveyttä ja palveluiden käyttöä. Historia osoittaa, miten viheliäisistä ja vaikeista asioista on kyse. Esimerkiksi jo 1400–1500-luvun Firenzestä löytynyt, myötäjäisrahastoihin liittyvä dokumentaatio on osoittanut, että varakkaiden perheiden tyttäret elivät hieman köyhempien perheiden tyttäriä pidempään. Suomessa tehty, vuonna 2012 julkaistu tutkimus (Tarkiainen ym.) 35-vuotiaiden naisten ja miesten elinajan odotteesta vuosina 1988–2007 puolestaan osoitti, että tuloryhmien väliset terveyserot olivat erittäin isoja, varsinkin miehillä. Odotettu elinikä kasvoi niin vaurauden kuin koulutuksenkin mukana.

sia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä. Lisäksi ne kertovat yleisesti hyvinvointivaltion ja erityisesti terveydenhuollon epäonnistumisesta. Historiaan vedoten voidaan kysyä, onko terveyseroista edes mahdollista päästä eroon. Kysymys on vaikea, koska terveyserojen taustalla on monia tekijöitä, joista elintavat on tärkein. Terveydenhuollon toimet saattavat Hiilamon mukaan kuitenkin kärjistää terveys- ja kuolleisuuseroja, koska meillä on hyvin polarisoitunut pääsy varsinkin avoterveydenhuoltoon.

Hoitoa saavat enemmän ne, jotka sitä vähiten tarvitsevat ja vähemmän ne, jotka sitä eniten tarvitsevat.

A- JA B-JÄRJESTELMÄ

Hiilamon mukaan terveyseroista kannattaa etiikan päivänä puhua, koska ne ovat epäoikeudenmukaisia ja koska ne tarkoittavat suurta määrää ennenaikai-

Meillä on tavallaan A- ja B-järjestelmä. A-järjestelmään kuuluvat ovat korkeammin koulutettuja, vauraampia ja paremmin vakuutettuja kuin B-jär-

jestelmään kuuluvat, ja heillä on siksi helpompi pääsy avoterveydenhuollon palveluihin. Aikuisiässä havaittaviin sosioekonomisiin terveyseroihin vaikuttavat myös mahdollinen altistuminen työperäisille terveyshaitoille sekä henkilön lapsuusja nuoruusajan olosuhteet. MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?

Terveys- ja kuolleisuuserojen pitkän aikavälin kehitysnäkymiin vaikuttaa tällä hetkellä suuresti esimerkiksi se, miten koronaepidemia vaikuttaa työttömyyteen. Erot voivat kasvaa työttömyyden pitkittyessä ja kansalaisten siirtyessä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Hyvinvointialueiden synnyn myötä ehkäisevien palveluiden epävarmuus ja sotepalveluiden käytön eriytyminen A- ja B-ryhmään saattavat vaikuttaa asiaan, kuten myös elintapojen erojen kasvaminen tai pysyminen ennallaan. Terveyserojen kaventamiseen vaadittaisiin onnistunut työllisyys- ja koulutuspolitiikka, epätasa-arvoa synnyttävien rakenteiden purkautuminen, positiivinen syrjintä suuren palvelutarpeen mukaan ja riittävien resurssien myötä toteutunut valinnanvapaus terveydenhuoltojärjestelmän sisällä. Hiilamo päätti luentonsa muistuttamalla Julian Tudor Hartin käänteislaista: hoitoa saavat enemmän ne, jotka sitä vähiten tarvitsevat ja vähemmän ne, jotka sitä eniten tarvitsevat. 

Terveydenhuollon polarisaatio A (koulutetut)

B (vähän koulutetut)

Lapset

Vakuutus

Ei vakuutusta

Opiskelijat

YTHS

Muut

Työikäiset

Työterveyshuolto

Ei työterveyshuoltoa

Eläkeläiset

Vakuutus, varallisuus

Ei vakuutusta, ei varallisuutta

18 PROVIISORI 4.21


Methylphenidate Mylan ADHD:n hoitoon osana kattavaa hoito-ohjelmaa

AUZISTA! KIPEÄ KURKKU? OTA ZYX!

Pitkävaikutteinen Methylphenidate Mylan

• 18 mg depottabletti, pieni tablettikoko 6,3 mm • 27 mg depottabletti, jakouurteellinen • 36 mg depottabletti, jakouurteellinen • 54 mg depottabletti, jakouurteellinen • Laktoositon Methylphenidate Mylan 18 mg, 27 mg, 36 mg ja 54 mg depottabletit

Tehokas kurkkukipulääke

Vaikuttava aine: metyylifenidaattihydrokloridi. Käyttöaihe: Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) hoitoon osana kattavaa hoitoohjelmaa vähintään 6-vuotiaille lapsille, kun muut tukitoimenpiteet yksinään ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Hoito pitää toteuttaa lapsuusajan käytöshäiriöihin perehtyneen erikoislääkärin valvonnassa. Annostus ja antotapa: Annostus: Lääke otetaan kerran vuorokaudessa aamuisin. Suurin suositeltu vrk-annos on 54 mg. Hoitoa ei saa eikä tarvitse jatkaa rajattomasti. Ks. lisätiedot valmisteyhteenveto. Antotapa: Depottabletti niellään kokonaisena riittävän nestemäärän kera 27 mg, 36 mg ja 54 mg depottabletit voi jakaa yhtä suuriin annoksiin. Lääke voidaan ottaa ruoan kanssa tai ilman. Vasta-aiheet: Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai apuaineille, glaukooma, feokromosytooma. Käyttö yhdessä epäselektiivisten irreversiibelien MAO-estäjien kanssa ja vähintään 14 vrk niiden käytön lopettamisen jälkeen. Kilpirauhasen liikatoiminta tai tyreotoksikoosi, nykyinen tai aiemmin esiintynyt vaikea masennus, anoreksia nervosa tai muu laihuushäiriö, itsemurhataipumus, psykoottiset oireet, vakavat mielialahäiriöt, mania, skitsofrenia, psykopaattinen tai rajatilapersoonallisuushäiriö. Nykyinen tai aiempi vakava ja jaksoittain ilmenevä (tyypin I) kaksisuuntainen mielialahäiriö (joka ei ole hyvässä hoitotasapainossa). Sydän- ja verisuonitaudit, aivoverenkiertohäiriö, aivovaltimoaneurysma, verisuonipoikkeavuudet. Varoitukset ja varotoimet: ei aikuisille, iäkkäille, eikä alle 6-vuotiaille lapsille. Varovaisuutta noudatettava, jos perussairaus voi pahentua verenpaineen tai sydämen syketiheyden kohoamisesta johtuen. Potilaan kardiovaskulaarista tilaa, neurologisia oireita, psyykkistä tilaa ja kasvua on seurattava säännöllisesti. Pitkäaikaiskäyttöön voi liittyä hidastunutta painon- ja pituuskasvun kehitystä. Varovaisuutta on noudatettava käytettäessä metyylifenidaattia epilepsiaa sairastaville ja potilailla, joilla on todettu lääkeaine- tai alkoholiriippuvuus. Ei potilaille, joilla on mahasuolikanavassa vaikea ahtauma, dysfagia tai huomattavia vaikeuksia niellä tabletteja. Ks. lisätiedot valmisteyhteenveto. Sisältää sakkaroosia. Yhteisvaikutukset: Saattaa estää kumariiniantikoagulanttien, antikonvulsanttien ja joidenkin masennuslääkkeiden metaboliaa ja heikentää verenpainelääkkeiden vaikutusta. Varovaisuutta on noudatettava käytettäessä muiden verenpainetta kohottavien lääkkeiden tai dopaminergisten lääkkeiden kanssa. Alkoholi voi pahentaa metyylifenidaatin keskushermostoon kohdistuvia haittavaikutuksia. Serotoniinioireyhtymää on raportoitu käytettäessä metyylifenidaattia yhdessä serotonergisten lääkkeiden kanssa. Metyylifenidaattihoito pitäisi keskeyttää kirurgisen toimenpiteen suorituspäiväksi verenpaineen äkillisen kohoamisen riskin vuoksi. Raskaus ja imetys: Käyttöä ei suositella raskauden aikana. Ei saa käyttää imetyksen aikana. Vaikutus ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn: Metyylifenidaatti voi aiheuttaa huimausta, uneliaisuutta ja näköhäiriöitä. Sillä voi olla kohtalainen vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn. Haittavaikutukset: Hyvin yleiset: Unettomuus, hermostuneisuus, päänsärky. Yleiset: Nasofaryngiitti, ylähengitystieinfektio, sinuiitti, ruokahaluttomuus, heikentynyt ruokahalu, hieman heikentynyt painonkehitys ja pituuskasvun hidastuminen pitkäaikaiskäytössä lapsilla, tunteiden epävakaus, aggressio, kiihtyneisyys, ahdistuneisuus, masennus, ärtyneisyys, poikkeava käytös, mielialan vaihtelut, nykimisoireet, hoidon alussa esiintyvä unettomuus, alakuloisuus, heikentynyt sukupuolivietti, jännittyneisyys, bruksismi, paniikkikohtaus, heitehuimaus, dyskinesia, psykomotorinen hyperaktiivisuus, uneliaisuus, parestesiat, jännityspäänsärky, silmän mukautumiskyvyn häiriöt, kiertohuimaus, rytmihäiriö, takykardia, sydämentykytys, kohonnut verenpaine, yskä, suunielun kipu, ylävatsakipu, ripuli, pahoinvointi, vatsavaivat, oksentelu, suun kuivuminen, ruoansulatushäiriöt, suurentunut alaniiniaminotransferaasipitoisuus, hiustenlähtö, kutina, ihottuma, nokkosihottuma, nivelkipu, lihasten kireys, lihaskouristukset, erektiohäiriöt, kuume, kasvun hidastuminen pitkäkestoisen käytön yhteydessä lapsilla, väsymys, ärtyisyys, hermostuneisuuden tunne, voimattomuus, jano, verenpaineen ja sydämen sykkeen muutokset, painon lasku. Muut haittavaikutukset: ks. valmisteyhteenveto. Pakkaukset ja hinnat (01/2021): 30 depottablettia. 18 mg 27,12 €, 27 mg 34,58 €. 36 mg 34,63 €, 54 mg 42,67 €. Ajantasaiset hintatiedot KELAn lääkehakupalvelussa. Peruskorvattava. Reseptilääke. Lääkevalmisteen määräämistä koskeva ehto: Lääkehoidon aloittaa lapsille ja nuorille lasten- tai nuorisopsykiatri, lastenlääkäri tai -neurologi tai muu lasten tai nuorten psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen ja ADHD:n hoitoon perehtynyt lääkäri, ja kun ei-lääkkeelliset hoitomuodot yksinään eivät ole riittäviä. Jatkohoito voidaan vakiintuneessa vaiheessa toteuttaa niin, että määräävä lääkäri konsultoi tarvittaessa ADHD:n hoitoon perehtynyttä lääkäriä. Lisätietoja: Mylan Finland Oy, a Viatris Group Company, www.mylan.fi. Tutustu valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä. (12/2020)

Uusi maku!

Zyx 3 mg Minttu/Sitruuna/Eukalyptus/Appelsiini-hunaja -imeskelytabletit on tarkoitettu suun ja nielun kivun ja ärsytyksen lievittämiseen. Vaikuttava aine bentsydamiini. Annos yksi imeskelytabletti 3 kertaa vuorokaudessa. Hoito saa kestää enintään 7 vuorokautta. Oireiden jatkuessa otettava yhteys lääkäriin. Ei alle 6-vuotiaille, MET-2021-0009 03/2021 raskaana oleville tai imettäville. Tutustu huolella pakkausselosteeseen. Saatavana vain apteekista. Markkinoija Mylan Finland Oy. (30.10.2020) ZYX-2021-0019_06/2021


¢

luennolta

Kohti yksilöllisesti valmistettuja lääkkeitä

Professori Jukka Rantanen Kööpenhaminan yliopiston farmasian tiedekunnasta kertoi Farmasian päivillä seuraavan sukupolven digitaalisista lääkkeistä. Manufacturing on demand saattaa olla myös lääkkeiden valmistuksen tulevaisuutta.

TEKSTI HANNA LINDSTEDT KUVA DREAMSTIME

J

ukka Rantasen mukaan 70– 80 % tällä hetkellä myydyistä lääkkeistä on tablettimuodossa. Tabletit eivät kuitenkaan ole joustavia esimerkiksi annoksen jakamisen näkökulmasta. Lääkäreillä ei myöskään tällä hetkellä ole keinoa tietää, ottaako potilas lääkkeen annosohjeen mukaan ja tukevatko elämäntavat hoitoa. Digitaalisaatio voi edetessään tuoda muutoksen näihin kaikkiin. Moni kerää jo nyt dataa itsestään älykellojen ja -sormusten kautta. Mittaavat anturit kehittyvät hurjaa vauhtia, ja geenitestejä on laajasti saatavilla. Data voisi mahdollistaa potilaille paremmat lääkinnälliset ratkaisut ja lääkäreille ajantasaisen tiedon potilaan liikuntatottumuksista, ravitsemuksesta ja lääkkeiden otosta. Avuksi tarvitaan supertietokoneita, jotka mahdollistavat isojen datamäärien käsittelyn ja koneoppimisen eli tekoälyn. Kun neljäs teollinen vallankumous tulevaisuudessa ulottuu lääkealaan, tärkein seuraus on potilaan yksilöllisten tarpeiden nykyistä parempi tyydyttäminen. Rantanen mainitsi kapselikahvinkeittimet, joista kuluttaja voi valita itselleen mieluisan kahviannoksen monista eri vaihtoehdoista. Tulevaisuudessa potilaalle voisi tarjota vastaavalla tavalla yksilöllisiä lääkinnällisiä tuotteita, joiden valmistus tapahtuisi tarpeeseen manufacturing on demand -periaatteella.

saadaan tietoa siitä, kuka lääkkeen otti, missä ja milloin. Lääkkeenoton tarkka seuranta on Rantasen mukaan perusteltua muun muassa huumausainetarkoitukseen soveltuvien lääkkeiden kohdalla. QR-koodiin voisi piilottaa myös turvallisuutta parantavaa tietoa, joka näkyisi esimerkiksi vain UV-valon alla. Näin lääkeväärennösten tekeminen muuttuisi yhä hankalammaksi. Tällä hetkellä lääkkeiden 3D-tulostamiseen ei ole omaa tulostinta, mutta tällaisia pyritään rakentamaan.

LOHKOKETJUSTA APUA SEURANTAAN Yksilöllisiin lääkevalmisteisiin voisi kryptovaluuttamaailmasta tuoda lohkoketjut, joissa tiedon ja tavaroiden liikkeitä seurataan reaaliaikaisesti. Lääkevalmisteiden lohkoketjussa lääkeyksiköt voitaisiin muodostaa ketjuksi, jolloin voitaisiin seurata vaikkapa potilaan kolmen kuukauden lääkkeitä. Tieto siitä, kuka otti lääkkeen ja mihin aikaan, tallentuisi tietokantaan, joka mahdollistaisi lääkkeiden käytön seurannan. Rantanen mainitsi, että lääketuotantoa voitaisiin tulevaisuudessa siirtää pienemmille toimijoille, kuten apteekeille. Hänen mukaansa jo nykyinen ex tempore -lääkevalmistuksen lainsäädäntö sallisi lääkkeiden 3D-tulostamisen apteekeissa ja sairaaloissa. Toisaalta lääkkeet voisi kuljettaa suoraan asiakkaan luokse jakeluyritys, kuten Wolt tai DHL.

NIELAISTAVIA QR-KOODEJA Manufacturing on demand voisi tapahtua 3D-tulostamalla, jolloin lääkkeen vapautumisprofiilia voisi muokata tai eri lääkeaineita yhdistää yhteen lääkeannokseen. Tällä hetkellä Rantanen tutkii ryhmänsä kanssa pienelle, huokoiselle paperinpalalle tulostettavaa lääkettä, joka toimii samalla QR-koodina. QR-koodin avulla jokainen lääkeyksikkö voidaan yksilöidä koodin lukuhetkellä, jolloin

SUOMESSA ON OSAAMISTA Digitalisaation suurimpina haasteina Rantanen pitää yksittäisten lääkevalmisteiden yhdistämistä saatavilla olevaan dataan, suuren datamäärän hallintaa sekä tietoturvaa. Biomarkkereiden lisääntyminen tekee hoitopäätösten tekemisestä yhä vaativampaa samalla, kun seurannan tarve kasvaa ja käyttäytymismallit muuttuvat.

Lääkkeenoton seuranta voitaisiin mahdollisesti toteuttaa QR-koodia hyödyntämällä.

20 PROVIISORI 4.21

Rantanen uskoo Suomessa olevan osaamista digitaalisten lääkkeiden kehittämiseen ja mainitsee, että Suomessa lääkinnällinen data on kerätty hyvin. Konseptin ympärillä ei tällä hetkellä kuitenkaan ole kehitteillä tuotetta, sillä vertaisarvioitua julkaistua tutkimusta tarvitaan lisää. Suomi ja Tanska ovat Rantasen mukaan väkilukunsa takia kiinnostavia maita digitaalisten ratkaisujen ja lääkkeiden tutkimiseen. 

Farmasian startup Nanoform etenee TEKNOLOGIAJOHTAJA Niklas Sandler toi Farmasian päiville startup-yritys Nanoformin kuulumiset. Nanopartikkelien käytön lääkkeissä mahdollistavasta Nanoformista kerrottiin tarkemmin Proviisorin numerossa 3/2020. Sandler kertoi, että yritys sai viime vuonna GMP-hyväksynnän ja käynnisti ensimmäisen kliinisen kokeen nanoformoidulla piroksikaamilla. Nanoformin ensimmäinen teknologia CESS® on tarkoitettu pienmolekyyleille, ja viime vuonna lanseerattiin uusi teknologia biologisille yhdisteille. Pörssilistatun yhtiön tavoitteena on kasvattaa tuotantolinjojensa määrää sekä asiakas- ja työntekijämääriään huomattavasti vuoteen 2025 mennessä. Kansainväliset rekrytoinnit ovat välttämättömiä, mihin haasteensa on tuonut Suomen tuntemattomuus hakijoiden keskuudessa. Sandler uskoo nanopartikkelien ja -formuloinnin edelleen yleistyvän Suomessa – karakterisoinnilla ja räätälöinnillä saadaan parempia ja kontrolloidumpia lääkkeitä potilaille. 


Jäsen- ja koulutussivut Näillä sivuilla perehdymme apurahatoimikunnan työhön ja julkaisemme Proviisoriyhdistyksen vuoden 2022 apurahojen hakuilmoituksen. Proviisorikollegatunnustuksen ja opintopalkintojen saajien ehdotusaika on niin ikään alkamassa. Kerromme myös syyskokouksen henkilövalinnat ja kevään Proviisoripäivän ajankohdan.

KUVA TEEMU ALI-KOVERO

Muista! APURAHAHAKU Suomen Proviisoriyhdistyksen apuraha haettavissa 31.1.2022 saakka. PROVIISORIKOLLEGA-TUNNUSTUS JA OPINTOPALKINNOT Ehdotusaika Proviisorikollega-tunnustuksen ja opintopalkinnon saajiksi käynnissä 31.1.2022 saakka. JÄSENMAKSU VEROTUKSESSA Työttömyyskassamaksun osuus (66 euroa koko vuodelta 2021) vähennetään täysimääräisenä, ja toimisto ilmoittaa sen suoraan Verohallinnolle. Loppuosan jäsenmaksusta voi ilmoittaa muina tulonhankkimiskuluina. HENKILÖSTÖJOHTAMISEN KOULUTUS Proviisoriyhdistys käynnistää vuoden 2022 alussa uuden alueellisen koulutuskiertueen, joka keskittyy henkilöstöjohtamiseen. Seuraa tiedotustamme! PROVIISORIPÄIVÄ järjestetään Arcadassa, Helsingissä lauantaina 9.4.2022.

Åbo Akademin uusien proviisoriopiskelijoiden tilaisuus järjestettiin Radisson Blu Marina Palacessa Turussa.

Toiminnalla tutuiksi PROVIISORIYHDISTYS JÄRJESTI syksyn aikana perinteiset Toiminnalla tutuiksi -tapahtumat uusille proviisoriopiskelijoille. Tapahtumien yhteistyökumppanina oli Oriola, joka esitteli proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden työ- ja uramahdollisuuksia Farentalla. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran myös Turussa. Uusien opiskelijoiden ilta järjestetään joka syksy, jotta yhdistyksen toiminta tulisi tutuksi kaikille proviisoriopiskelijoille heti opintojen alusta alkaen. Samalla pääsee helposti tutustumaan muihin opiskelijakollegoihin eri vuosikursseilta. Koronapandemian aikana Toiminnalla tutuiksi -tapahtuma on saattanut olla yksi ensimmäisistä tilanteista, joissa omia uusia opiskelijakollegoita on ollut mahdollista nähdä kasvotusten. Yhdistyksen opiskelijavaliokunta oli suunnitellut puheenjohtajansa Riikka Granqvistin johdolla ohjelman kaikkiin kolmeen farmasian opiskelijakaupunkiin. Åbo Akademin uudet proviisoriopiskelijat suuntasivat Radisson Blu Marina Palacen kabinettiin viettämään rentouttavaa iltapäivää lokakuussa. Helsingissä marraskuun alussa järjestetty ilta sujui hohtogolfin parissa ja nauttien illallisesta Hotelli Arthurissa. Kuopion opiskelijat viettivät rennonletkeää savolaisiltaa Iso-Kallan panimokierroksella, jonka jälkeen tarjottiin illallinen matkailukeskus Saanassa. Ruokailun jälkeen oli mahdollisuus rentoutua Saanan Sauna & Spa -osastolla. Proviisoriyhdistys järjestää jäsenilleen myös muita opiskelijatapahtumia vuosittain. Opiskelijatapahtumien lisäksi Proviisoriyhdistys järjestää tapahtumia, joissa voi tutustua kokeneempiin proviisorikollegoihin. Yhdistys tukee jäseniään proviisorin identiteetin rakentamisessa ja oman ammatillisen verkoston muodostamisessa. Tervetuloa mukaan toimintaan, uudet proviisoriopiskelijat!  TEKSTI TEEMU ALI-KOVERO JA RIIKKA GRANQVIST

TARKISTA JÄSENTIETOSI OMAPROSSA Ilmoita valmistumisesta sekä mahdollisista työolosuhdemuutoksista www.proviisoriyhdistys.net/ ota-yhteytta löytyvällä lomakkeella. Vuoden 2022 jäsenlaskuissa otetaan huomioon 2.1.2022 mennessä ilmoitetut muutokset. Anna tietojenluovutuslupa OmaProssa, jotta voimme luovuttaa tarvittavat yhteystiedot ja jäsenyyttä koskevia tietoja yhteistyökumppaneille jäsenetuja, kuten Mediuutisten postitusta, varten. OmaProssa voit päivittää tarvittaessa myös postiosoitteesi ja tilata sähköisen jäsenkirjeen. Tapahtumien ajankohtaiset tiedot sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät verkkosivuiltamme sekä OmaPron tapahtumakalenterista.

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA KYSYMYKSIISI VASTAAVAT Teemu Ali-Kovero, Martta Huttu ja Eija Vartiainen:

toimisto@proviisoriyhdistys.net tai etunimi.sukunimi@ proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16

4.21 PROVIISORI 21


¢

ajankohtaista

TEKSTI HANNA LINDSTEDT KUVA HARRI KYLLÖNEN/HK PRODUCTION

Proviisori viestii ja vaikuttaa Suomen Proviisoriyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestettiin Teams-etäyhteyden kautta 24. marraskuuta. Yhdistyksen toiminnan painopistealueet ovat hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti viestintä, vaikuttaminen ja toiminnan jatkuvuus.

S

yyskokouksen yhteydessä pidettiin yhteistyökumppanimme Mandatum Lifen puheenvuoro digitaalisen varainhoidon ja sijoittamisen palveluiden mahdollisuuksista proviisoreille. Koulutus on myöhemmin nähtävissä OmaPro:n koulutukset-osiossa. Syyskokoukseen ja koulutukseen osallistui 15 yhdistyksen jäsentä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Teemu Ali-Kovero esitteli yhdistyksen toimintasuunnitelman vuodelle 2022. Proviisoriyhdistyksen pääteema vuodelle 2022 on ”Proviisori viestii ja vaikuttaa”. Toiminnan painopistealueet ovat viestintä, vaikuttaminen ja toiminnan jatkuvuus. Viestinnässä panostetaan sosiaaliseen mediaan ja Proviisori-lehden tilaajamäärän kasvattamiseen. Yhdistyksen verkkosivut tullaan päivittämään vastaamaan nykyisiin tarpeisiin. Proviisorien asema lääkealan asiantuntijoina turvataan myös tulevaisuudessa, ja yhdistyksen vaikuttamistyö lääkealalla tuodaan näkyvämmäksi. Ympäristötietoutta ja -vastuuta tullaan edistämään proviisorikunnassa. Yhdistyksen toiminnan jatkuvuus tulee turvata. Esimerkiksi jäsenetuja tullaan tarkastelemaan ja jäsenten vaikutusmahdollisuuksia tullaan parantamaan.

Teva Finland Oy:n lahjoittaman apurahan saajat 2021 SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS päätti apurahatoimikunnan esityksestä jakaa Teva Finlandin lahjoittaman apurahan kuudelle proviisorille ja kolmelle proviisoriopiskelijalle. Apurahahakemuksia lähetettiin määräaikaan mennessä kymmenen.

22 PROVIISORI 4.21

Jäsenetuja tullaan tarkastelemaan ja jäsenten vaikutus-

ANTTI RAIMAS JATKAA Antti Raimas valittiin toiselle kaudelle Proviisoriyhdistyksen puheenjohtajan tehtävään. Vastaehdokkaita ei asettunut ehdolle. Raimas on toiminut yhden toimikauden puheenjohtajana. Hän aikoo jatkaa yhdistyksen toiminnan näkyvämmäksi tuomista ja tiivistää yhteydenpitoa yhdistyksen valiokuntiin ja työryhmiin. Hän korosti myös varapuheenjohtajien merkitystä yhdistyksen toiminnassa. Uudelleen valittu puheenjohtaja painotti, että häneen voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä liittyen Proviisoriyhdistyksen asioihin. Vuoden 2021 lopussa päättyy neljän hallituksen varsinaisen jäsenen toimikausi. Erovuorossa olevien tilalle valittiin neljä uutta varsinaista jäsentä kahden vuoden kaudelle. Hallitukseen valittiin Henri Sormunen, Eeva Lehtola, Ville-Matti Mäkinen ja Tiina Tapanila. Varsinaisten jäsenten henkilökohtaisiksi varajäseniksi oli auki viisi paikkaa. Varajäseniksi valittiin Riikka Granqvist, Aliisa Purmonen, Outi Tupala ja Linnea Raimas. Yksi varajäsenen paikka jäi täyttämättä. 

mahdollisuuksia tullaan parantamaan.

JÄSENMAKSUT ENNALLAAN Yhdistyksen jäsenmaksut pysyvät samansuuruisina kuin vuonna 2021. Jäsenmaksuluokka määräytyy päätoimen ja työajan mukaan. Jäsenet saavat yhdistyksen koulutustapahtumat aina edullisempaan hintaan. Toiminnanjohtaja esitteli talousarvion keskeisimmät kohdat. Yhdistyksen talousarvio on laadittu niin, että tilikauden tulos on 0 euroa. Talousarviossa on pyritty huomioimaan poikkeuksellinen ja vaikeasti ennakoitava pandemiatilanne. Matka-, kokous-, edustus- ja muiden vastaavien kulujen arvioidaan pysyvän alhaisina myös tulevana vuonna.

APURAHAN SAIVAT: • Helisalmi Petra, 350 € • Holländer Jenny, 312 € • Järvinen Elina, 400 € • Keinänen Elina, 250 € • Lindstedt Hanna, 250 € • Mykkänen Sanna, 350 € • Niemi Julia, 200 € • Rantanen Ilona, 400 € • Rosenberg Sara, 400 €

Antti Raimas valittiin jatkokaudelle Proviisoriyhdistyksen puheenjohtajaksi.

Jaetulla apurahalla tuetaan proviisoreita farmaseuttiseen osaamiseen, liiketalousja johtamistaitoihin, taloustietämykseen ja lääketurvaosaamiseen liittyvässä lisäkouluttautumisessa sekä proviisoriopiskelijoita gradutyöskentelyssä tai muutoin tärkeäksi perustellun opintojakson suorittamisessa. Apurahan saajat ovat uransa eri vaiheissa ja heitä on tiedotettu henkilökohtaisesti. Onnittelut saajille! 


varapuheenjohtajalta Ehdota Proviisorikollegatunnustuksen saajaa TUNNETKO MAHTAVAN Proviisorikollegan? Löytyykö työyhteisöstäsi tai lähipiiristäsi proviisori, joka ansaitsee tunnustuksen positiivisuudestaan, innostavuudestaan, kollegiaalisuudestaan tai jostakin muusta? Suomen Proviisoriyhdistys ja ProMentee-työryhmä jakavat vuoden Proviisorikollega-tunnustuksen. Anna ehdotuksesi tunnustuksen saajasta 31.1.2022 mennessä Proviisoriyhdistyksen verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella. Tunnustuksen saajan valitsee Proviisoriyhdistyksen hallitus ProMentee-työryhmän esityksestä. Tunnustuksen saaja julkistetaan ehdotusajan päätyttyä. Proviisorikollega-tunnustus on jaettu vuodesta 2014 lähtien. Aiemmin tunnustuksen ovat saaneet Tuulikki Hurri, Juha Päivärinta, Tomi Rantamäki, Hanna Haataja, Lea Tuomainen, Pirkko Multala, Marja Kalliola ja Jarno Kaarlas. 

Ehdota opintopalkinnon saajia tai ilmoita itsesi! SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS palkitsee aktiivisen ja opinnoissa menestyneen opiskelijan. Oletko vuonna 2021 valmistunut proviisori tai pian valmistumassa oleva tuleva proviisori? Oletko opintojesi aikana ollut aktiivisesti mukana Proviisoriyhdistyksen toiminnassa tai muuten aktiivinen järjestötoimija esimerkiksi YFK:ssa tai Fortiksessa? Täyttääkö pro gradu -tutkielmasi kiitettävän arvosanan kriteerit tai onko tutkielmasi jollakin muulla tapaa erinomainen? Suomen Proviisoriyhdistys julistaa haettavaksi kaksi 200 euron arvoista opintopalkintoa 31.1.2022 mennessä. Palkinnot jaetaan erikseen sekä Kuopiosta että Helsingistä vuoden 2020 aikana valmistuneille tai pian valmistumassa oleville proviisoreille. Voit esittää ehdokasta palkinnon saajaksi tai ilmoittaa itsesi Proviisoriyhdistyksen verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella. Haluamme palkinnolla kiittää proviisoriopiskelijoita aktiivisesta osallistumisesta järjestötoimintaan sekä panoksesta farmasian alan tutkimuksen edistämisessä. Opintopalkinnon saajat valitsee Proviisoriyhdistyksen hallitus yhdistyksen opiskelijavaliokunnan esityksestä. Opintopalkinnon saajat julkistetaan ehdotusajan päätyttyä. 

Aktiivinen proviisori saa paikan MITÄ SINULLE tulee mieleen proviisorista? Itsereflektointi on haastavaa, joten tarkistin eräältä ammattitietoisuuden sivustolta, miten meitä proviisoreja kuvaillaan. KUVAUS PROVIISORIN tiedoista, taidoista ja ominaisuuksista: Proviisori hallitsee uusimman lääketeknologian, tuntee lääkealan lainsäädännön ja siinä tapahtuvat muutokset, omaa esihenkilö- ja johtamistaitoja, omaa liiketaloudellista osaamista ja opetustaitoja. Elämänasenteeltaan positiivinen, luova ja joustava sekä yhteistyötaitoinen. Omaa vähintään hyvän kielitaidon. Tutkimustyössään kurinalainen ja pitkäjänteinen, pystyy tuottamaan asiapitoista tieteellistä tekstiä ripeästi. Sietää työssään kuormitusta tehtävien päällekkäisyyksistä, keskeytyksistä ja katkonaisuudesta huolimatta eikä näistä huolimatta tingi tarkkuudesta potilasturvallisuuden ylläpitämiseksi. Proviisori usein kantaa myös toimipaikkansa työnjohdollista, toiminnallista ja taloudellista vastuuta. Tietoa proviisori hankkii niin työssä kuin vapaa-ajallakin. HUH, HUH. Siinäpäs pitkä lista vaatimuksia proviisorille. Onneksi kaikkea ei tarvitse osata yliopistolta lähtiessä. Tukea saa kollegoilta, alaisilta ja esihenkilöiltä. Vaikka proviisorin ominaisuus- ja osaamislistaus kuulostaakin hengästyttävältä, ovat proviisorit pääsääntöisesti koulutustaustaansa ja työllistymiseensä tyytyväisiä. Tyytyväisyys käy ilmi Helsingin yliopiston teettämästä kyselystä, jossa selvitetään eri tiedekuntien maistereiden työllistymistä ja koulutustyytyväisyyttä viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. TUTKIMUKSEEN VASTANNEISTA proviisoreista 94 % oli työsuhteessa maistereiden työllistymisen keskiarvon ollessa 89 %. Tutkimuksen mukaan proviisorit työllistyivät vakituisiin kokopäivätöihin oikeus- ja matemaattisluonnontieteellisten maiste-

reiden kanssa samalla tasolla (noin 70 % vastaajista). Kolme neljäsosaa proviisoreista oli töissä yksityisyrityksessä, 10 % kunnalla tai kuntayhtymällä, 11 % yliopistolla ja loput työskentelivät valtiolla tai muulla työnantajalla. 25 %:lla vastanneista pääasiallisin toimenkuva oli tutkimus. Asiakas/potilastyö (17 %) tai johto/esihenkilötehtävät (17 %) olivat yhteensä yleisimmät työnkuvat (34 %). HELSINGIN YLIOPISTON tutkimuksessa proviisorien työllistymiseen vaikuttivat positiivisesti tutkinnon aineyhdistelmät, kontaktit ja suhdeverkostot, järjestötyö ja harrastukset. Tällaiset tutkimustulokset ilahduttavat järjestötoiminnassa aktivoitunutta. Kannustankin proviisoreja valmistumisvuoteen katsomatta toimimaan aktiivisesti niin kansallisessa yhdistyksessämme kuin paikallisyhdistyksissä. Proviisoriyhdistyksen toimintaan voi osallistua hallituksen jäsenenä, toimimalla yhdistyksen valiokunnissa tai työryhmissä ja osallistumalla yhdistyksen tarjoamiin koulutuksiin ja tapahtumiin verkossa tai paikan päällä. YHDISTYKSEN OMAPROSSA voi hyödyntää sekä maksullisia että maksuttomia koulutuksia vaikka kävelylenkillä tai työmatkalla webinaareja kuunnellen tai katsellen. Proviisori-lehteen kootaan ajankohtaista lääkealan sisältöä. Tiesithän, että lehti löytyy digiversiona yhdistyksen kotisivuilta? Yhdistyksen tarjoaman koulutustarjonnan avulla pystyy ylläpitämään ja kehittämään omaa osaamistaan monipuolisesti myös vapaa-aikana. TOIVOTTAVASTI TAPAAMME ensi vuonna yhteisissä tapahtumissamme! Tutkimus löytyy Helsingin yliopiston opiskelupalvelun internetsivuilta, kohdasta opiskelijan ohjeet ➞ Uusimmat uraseurantaraportit

EEVA LEHTOLA

varapuheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 4.21 PROVIISORI 23

¢


¢

toimikunnat

TEKSTI HANNA LINDSTEDT

10 kysymystä apurahatoimikunnan puheenjohtajalle Proviisoriyhdistyksen apurahatoimikunta käsittelee yhdistyksen jakamien apurahojen hakemukset ja antaa yhdistyksen hallitukselle ehdotuksen apurahan saajista hyväksyttäväksi. Apurahatoimikunnan puheenjohtajana toimiva Ville-Matti Mäkinen valotti toimikunnan toimintaa vastaamalla kymmeneen kysymykseen apurahoista.

1

Proviisoriyhdistyksen yhtenä tarkoituksena on edistää jäsentensä ammatillisia ja tieteellisiä pyrkimyksiä eli tukea jäsenistön ammatillista kehittymistä. Apurahojen jakaminen on kirjattu yhdistyksen sääntöihin yhtenä yhdistyksen tarkoitusta täydentävänä kohtana.

gradu -työ, LHA- ja LHKA-opinnot tai erikoistumiskoulutukseen tarkoitetut opinnot, tieteellinen jatkotutkimus ja posterin esittely alan kongressissa. Apurahaa ei myönnetä esimerkiksi elinkustannuksiin, henkilökohtaisiin laitehankintoihin tai mahdollisten ansionmenetysten korvaamiseen.

2

MITEN APURAHAT RAHOITETAAN?

6

3

MILLAISIA APURAHOJA PROVIISORIYHDISTYS JAKAA?

MIKSI YHDISTYS JAKAA APURAHOJA?

Yhdistys jakaa jäsenilleen apurahaa yhdistyksen syyskokouksessa päätetyn summan verran. Apuraha katetaan jäsenmaksuilla ja muilla yhdistyksen tuotoilla. Tämän lisäksi apurahatoimintaa voidaan ylläpitää lahjoituksilla, joita esimerkiksi yhteistyökumppanimme tekevät.

Yhdistyksen oma apuraha on kirjattu yhdistyksen sääntöihin, ja se on jaettu jo yhdistyksen alkuaikoina. Tämän lisäksi Teva Finland Oy:n lahjoittama apuraha on ollut jäsenten haettavissa vuodesta 2016. Aluksi Teva-apuraha oli tarkoitettu apteekkariksi aikoville, ja ensimmäisen kerran se julistettiin haettavaksi Apteekkaripäivillä. Yhdistyksen oman apurahan tavoin sen tarkoituksena on tukea jäsenten ammatillista osaamista.

4

Apurahoja jaetaan vain Proviisoriyhdistyksen jäsenille. Aluksi pyrimme muodostamaan kokonaiskuvan hakukierrokselle osallistuneista hakijoista ja kustakin hakemuksesta. Pyrimme suhteuttamaan hakemukset apurahan myöntämisen ehtoihin ja hakukerran käyttökohteisiin. Apurahojen jakamisessa noudatamme jo vakiintuneita periaatteita, joiden mukaan olemme tasapuolisia eri hakukertojen ja eri hakijoiden välillä. Siksi apurahaa ei lähtökohtaisesti myönnetä samalle hakijalle useampaan kertaan lyhyen ajan sisällä. Apurahoissa on omat ehtonsa ja hakukohteensa, jotka ilmoitetaan hakukuulutuksessa.

7

MITÄ TOIVOISIT APURAHAA HAKEVILTA?

Toivoisin jäseniltämme rohkeutta hakea apurahoja. Proviisoriyhdistys haluaa kannustaa jäseniään kouluttautumaan ja kehitty-

MINKÄ SUURUISIA JAETUT APURAHAT OVAT OLLEET?

Yleisimmin apurahat ovat olleet noin 200– 500 euron suuruisia. Myönnettyyn summaan vaikuttaa hakijan esittämä toive, mutta yhdistyksen syyskokouksessa päätettyä apurahojen kokonaissummaa emme koskaan ylitä.

5

MITEN HAKIJOIDEN JOUKOSTA VALITAAN APURAHAN SAAJAT?

MIHIN APURAHAA VOI SAADA, MIHIN EI?

Apurahaa voi hakea hakukuulutuksessa ilmoitettuihin kohteisiin. Esimerkkejä hakukohteista ovat ulkomailla suoritettava pro

24 PROVIISORI 4.21

Proviisoriyhdistys haluaa kannustaa jäseniään kouluttautumaan ja kehittymään.

Apurahatoimikuntaa vetää Ville-Matti Mäkinen.

mään. Usein täydennyskoulutus on alallamme työnantajalähtöistä. Apurahan voi nähdä mahdollisuutena omatoimiseen täydennyskoulutukseen ja oman osaamisen kehittämiseen.

8

MILLAINEN ON APURAHATOIMIKUNTA?

9

MIKÄ APURAHATOIMIKUNNAN TOIMINNASSA ON OLLUT VAIKEINTA?

Toimikuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi vuodesta riippuen 2–5 henkilöä. Toimikuntaan voi liittyä kuka tahansa yhdistyksen jäsen, ja tarvitsemmekin toimikuntaan mukaan eri lääkealan sektoreilla työskenteleviä. Näin varmistamme mahdollisimman monipuoliset näkökulmat apurahahakemusten arviointivaiheessa. Kokoonnumme tarpeen mukaan, muutaman kerran vuodessa, apurahojen jakamisen vaatiman aikataulun mukaisesti.

Hakemusten arviointi on työskentelyssämme vaikeinta. Hakemukset ovat keskenään hyvinkin erilaisia eikä niiden asettaminen järjestykseen aina ole yksiselitteistä. Tasapuoliseen lopputulokseen pääseminen vaatii toimikunnalta keskustelua, ja usein palaamme uudelleen jo käsiteltyihin asioihin.

10

MIKÄ APURAHATOIMIKUNNAN TOIMINNASSA ON OLLUT MIELENKIINTOISINTA? Mielenkiintoisinta on oikeastaan koko prosessi: sen toteuttaminen alusta loppuun sekä hakemusten arviointi yhdistyksen ja toimikunnan periaatteiden ja linjausten mukaisesti. Apurahan jakamista arvioidessa oppii paljon itse hakemuksista ja hakemisprosesseista. Lisäksi oppii, millaisia asioita hakijat painottavat ja millaisia hakukohteita alallamme on olemassa. Tasapuolisuus on näkökulma, josta oppii jokaisen apurahakierroksen kohdalla. 


Poikkeuksellinen mentorointivuosi päätökseen

PROVIISORIPÄIVÄ 9.4.2022 Arcada, Helsinki Vaikuttavuus. Tekoäly. RWD. Lääkityslista. Hinnoittelu. Digitalisaatio. Ympäristö. Merkitse päivä kalenteriisi. Tarkempi ohjelma ja aikataulu julkaistaan vuoden 2022 alussa.

KULUNUT MENTOROINTIVUOSI on ollut varsin poikkeuksellinen mentoreille, mentoroitaville ja koko työryhmälle, sillä vallitseva pandemia on asettanut uudenlaisia haasteita mentorointiparien kahdenkeskisten tapaamisten toteuttamiselle kasvotusten ja yhteisten seminaaritilaisuuksien järjestämiselle. Täysin etänä toteutetun väliseminaarin jälkeen mahdollisuus kollegoiden tapaamiseen samassa tilassa päätösseminaarissa tuntuikin lähes surrealistiselta! Etäosallistujille oli tarjolla mahdollisuus seurata seminaaria kotisohviltaan. Tilaisuuden aluksi halukkailla oli mahdollisuus otattaa CV- ja ryhmäkuvia. Proviisoriyhdistyksen ja työryhmän puheenvuorojen jälkeen Anssi Pulkkinen Jorvin apteekista ja Sanna Valasmo-Lunkka Orionilta kertoivat urapolustaan ja proviisorintutkinnon tuomista mahdollisuuksista. Ruokailun jälkeen olivat vuorossa pienryhmäkeskustelut, joissa reflektoitiin kulunutta mentorointivuotta, mentoroinnille asetettuja toiveita ja tavoitteita sekä niissä onnistumista, mentorointikeskusteluiden pohjalta syntyneitä oivalluksia ja mentoroinnin roolia tulevaisuudessa. Paikalla olleista muodostettiin kaksi ryhmää ja etäyhteydellä osallistuneista oma ryhmänsä. YHTEYDENPITO JATKUU

Illan kääntyessä kohti loppuaan oli aika antaa puheenvuoro mentorointipareille, jotka ovat lähettäneet työryhmälle ennakkoon mentorointivuottaan kuvaavan valokuvan. Puheenvuoroista nousi esille, että vallitsevasta maailmantilanteesta huolimatta mentorit ja mentoroitavat ovat onnistuneet tapaamaan toisiaan melko säännöllisesti kukin omalla tavallaan. Puheenvuoroissa toistui kiitollisuus ohjelmasta ja siitä, mitä mentoroinnilla on ollut tarjota jokaiselle. Työryhmä sai erityiskiitokset mentoreiden ja mentoroitavien onnistuneesta yhteen saattamisesta. Parhaimmillaan mentoroinnin myötä on luotu ystävyyssuhteita, jotka jatkuvat ohjelman päättymisen jälkeenkin. Moni mentorointipari aikoo jatkaa yhteydenpitoa myös tulevaisuudessa. SEURAAVAKSI OPISKELIJOILLE

Seuraava ProMentee-ohjelma järjestetään keväällä 2022 Proviisoriyhdistyksen opiskelijajäsenille. Opiskelijan ProMentee -ohjelma on ryhmämentorointina toteutettava mentorointiohjelma, joka sijoittuu tulevana keväänä Kuopioon, mutta johon myös proviisoriopiskelijat Helsingistä ja Turusta voivat osallistua etänä. Ohjelman kick off -tilaisuus järjestetään tammikuun lopulla ja päätösseminaari loppukeväällä.  TEKSTI ULLA YRJÄNHEIKKI KUVA HARRI KYLLÖNEN / HK PRODUCTION

ProMentee-ohjelman päätösseminaari pidettiin syyskuussa Sokos Hotel Presidentissä Helsingissä yhteistyössä Orionin kanssa.


¢

vapaalla TEKSTI NIINA MARJONIEMI JA MAIJA RAUHA KUVAT NIINA MARJONIEMI JA DREAMSTIME

Niina Marjoniemi Proviisori Niina Marjoniemi, 30, työskentelee Lempäälän Keskus Apteekissa, jonne hän päätyi sattumalta vuonna 2014 ensin farmaseuttioppilaaksi ja myöhemmin muutaman mutkan kautta proviisoriksi. Jouluksi hän suuntaa kotiseudulleen Pohjois-Savoon. SAVOLAINEN PIRKANMAALLA

Savolaisuus on edelleen suuri osa identiteettiäni. Minulla ei ollut alun perin mitään kytköksiä Pirkanmaalla sijaitsevaan Lempäälään, tarvitsin vain harjoittelupaikan nopealla aikataululla. Onneksi näin kävi ja olen nyt saanut olla osa mielettömän hyvähenkistä työporukkaa ja palvella mukavia lempääläläisiä. Muutamat asiakkaat taitavat jopa savolaisen rennonletkeän lähestymisen toisiin ihmisiin. MAAILMAN PARAS SAUNA

Vaikka viihdyn Pirkanmaalla mainiosti, minun on päästävä parin kuukauden välein kotiseudulleni ja maailman parhaisiin löylyihin mökin rantasaunaan. Olen istunut varmaan satoja tunteja mökin kuistin portailla ja tuijottanut järvelle ajattelematta yhtään mitään. Kai sitä voisi kutsua meditaatioksikin. THAINYRKKEILYÄ TATAMILLA

Vapaa-aikana urheilen: lenkkeilen, hiihdän, thainyrkkeilen, jumppaan ja venyttelen. Viime vuosina olen hieman laskenut treenien syketasoa ja siirtänyt fokusta liikkuvuuteen ja kehonhuoltoon. Kodissamme yhden huoneen lattia on päällystetty tatamilla, joten treenaamiseen on hyvät olosuhteet myös kotona. Etenkin nyt pandemian keskellä olen ollut todella kiitollinen tästä sisustusratkaisusta. YSTÄVÄT OVAT TOINEN PERHE

Olen paljon ystävieni kanssa. Asuntoomme mahtuu hyvin pitämään kestejä isollekin porukalle, ja aika usein ruokapöytämme ääressä on avopuolisoni lisäksi 2–8 ystävää. Sukumme kun on pitkän matkan päässä, on lohdullista, että täällä ystävät muodostavat toisen perheen. Olen ylpeä siitä, että olen saanut uuden ystävän myös aikuisiällä – ironista kyllä, toista lyömällä ja potkimalla thainyrkkeilysalilla! JÄRJESTÖTOIMINTA ANTAA PALJON

Kannustan nuoria lähtemään mukaan järjestötoimintaan. Osallistuin opiskeluaikoina ja osallistun edelleen, vaikka alkuun se ei tuntunut ollenkaan omalta jutulta. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, siitä oppii ja saa todella tärkeitä suhteita kollegoihin. JOULUPUURO MUMMON LUONA

Joulu on toistanut meillä samaa kaavaa niin kauan kuin muistan, ja se on minusta ihanaa. Tänäkin jouluna auton nokka osoittaa Savoon ja mummon mielettömän joulupuurokattilan äärelle. 

26 PROVIISORI 4.21


yhteystiedot Apurahat 2022

Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2021

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN hallitus julistaa kaikkien yhdistyksen jäsenten haettavaksi apurahan farmaseuttisen ammattitaidon edistämiseen. Apurahaa voidaan myöntää farmasian alan opintotarkoitusta varten. Esimerkkejä hakukohteista ovat ulkomailla suoritettava pro gradu -työ, LHA- ja LHKA-opinnot tai erikoistumiskoulutukseen tarkoitetut opinnot, tieteellinen jatkotutkimus ja posterin esittely alan kongressissa. Apurahaa jaetaan hakemusten perusteella enintään yhdistyksen syyskokouksessa vahvistettu summa. Apurahan jaosta ja suuruudesta päättää Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus. Hakemukset käsittelee apurahatoimikunta, joka laatii hallitukselle esityksen apurahan jakamisesta ja saajista. Apurahatoimikunta on koottu yhdistyksen jäsenistä, jotka edustavat lääkealan eri sektoreita.

PUHEENJOHTAJA ANTTI RAIMAS antti.raimas@proviisoriyhdistys.net osastofarmaseutti, HUS Apteekki 1. VARAPUHEENJOHTAJA EEVA LEHTOLA eevalj@gmail.com proviisori, Häijään apteekki

VAPAAMUOTOISESTA APURAHAHAKEMUKSESTA TULEE ILMETÄ:

• apurahan käyttötarkoitus, • opintojen, kongressimatkan tms. rahoitussuunnitelma ja mahdollinen tutkimussuunnitelma, • toivomus apurahan suuruudesta, • muut samaa tarkoitusta varten haetut apurahat sekä • ansioluettelo, julkaisuluettelo ja todistukset muista ansioista, jotka hakija katsoo eduikseen. Puutteellisia tai myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon valinnassa. Hakija sitoutuu antamaan erikseen sovitulla tavalla selostuksen apurahan käytöstä. Apurahaa ei voi hakea takautuvasti. Lisätietoa hakemisesta on yhdistyksen verkkosivuilla. Apurahan saajien nimet julkaistaan Proviisori-lehdessä 2/2022. Apurahahakemusten tulee olla perillä 31.1.2022 mennessä. Hakemukset toimitetaan sähköisesti apurahatoimikunnalle Proviisoriyhdistyksen verkkosivujen ohjeiden mukaisesti. www.proviisoriyhdistys.net/suomen-proviisoriyhdistyksen-apuraha-2022 

2. VARAPUHEENJOHTAJA HANNA YLÄ-RAUTIO hylarautio@gmail.com apteekinhoitaja, Yliopiston Apteekki Lahti KOULUTUSVASTAAVA PIIA-LEENA KORPI-HALKOLA piialeena.kivela@gmail.com proviisori, Nurmijärven Seitsemän veljeksen apteekki OPISKELIJAVASTAAVA RIIKKA GRANQVIST riikka.granqvist@gmail.com Proviisori, Turun 18. Hirvensalon apteekki PÄIVI KÖNÖNEN paivi.kononen@ya.fi asiakaspalvelupäällikkö, proviisori, Yliopiston Apteekki Mannerheimintie 96

ULKOASIAINHOITAJA LINNEA RAIMAS linnea.raimas@fimnet.fi proviisori, Siltamäen apteekki VIESTINTÄVASTAAVA LAURA SUOMINEN laura.m.suominen@helsinki.fi tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto VARAJÄSENET LEENA IHALAINEN m.leena.ihalainen@gmail.com Proviisori, Farmania TIINA KINOS kinostiina@gmail.com proviisori, Laajasalon apteekki VILLE-MATTI MÄKINEN vmmakinen@gmail.com proviisori, PharmaOpera ANNA OJALA anna.ojala@fimnet.fi proviisori, Riihimäen Aurinko Apteekki (opintovapaalla) SARA ROSENBERG slh.rosenberg@gmail.com proviisori, VKS sairaala-apteekki

TALOUDENHOITAJA ELINA TOIVANEN elina.toivanen@fimnet.fi Sivuapteekin hoitaja, Joensuun 7. Pyhäselän apteekki/Reijolan sivuapteekki

JENNY SILTANEN jenny.siltanen@gmail.com proviisori, HUS Apteekki

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI (09) 177 771, toimisto@proviisoriyhdistys.net

EDUNVALVONTA- JA VIESTINTÄPROVIISORI MARTTA HUTTU 040 129 0062, martta.huttu@proviisoriyhdistys.net

TOIMINNANJOHTAJA TEEMU ALI-KOVERO Proviisori-lehden päätoimittaja 050 339 8404, teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net

HENRI SORMUNEN henri.sormunen@gmail.com Stream Lead, Drug Product, FinVector Oy

JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN (09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net 4.21 PROVIISORI 27

¢


tevafinland.fi

Kun tekevälle sattuuu... Diclofenac ratiopharm 23,2 mg/g geeli

Tadalafil ratiopharm  Tulehduskipugeeli kivun hoitoon nyrjähdyksissä ja venähdyksissä Uudistuneet 20 mg tabletit  Annostelu vain 2 kertaa päivässä

UUTUUS!

 Miellyttävä levittää ja helppo käyttää > Uudistuneissa tableteissa ristikkäisjakoura – tabletin voi jakaa  Vaihtokelpoinen itsehoitolääke neljään yhtä suureen annokseen ratiopharm 23,2pakkauksiin mg/g geeli. Kivun paikalliseen, oireenmukaiseen hoitoon akuuteissa nyrjähdyksissä, venähdyksissä tai > 12 jaDiclofenac 24 tabletin tylpissä ruhjevammoissa. Valmiste on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön. Vaikuttava aine diklofenaakki. Aikuisille ja vähintään 14-vuotiaille nuorille. lääkärin kanssa, jos olet raskaana tai imetät. Älä käytä, jos olet allerginen jollekin valmisteen tabletit ovat jo Neuvottele päivittyneet ainesosille. Pakkauskoot 50, 100 ja 150 g tuubi. Itsehoitolääke. Tutustu huolella pakkausselosteeseen. Perustuu 10.6.2020 päivättyyn

valmisteyhteenvetoon. Lisätiedot: www.laakeohje.fi, infofinland@tevapharm.com. Markkinoija Teva Finland Oy. MULTI-FI-00242-2-21

> 4 tabletin pakkauksiin uudet tabletit saadaan lähiviikkojen aikana

tevafinland.fi

Kaksi hyvää syytä valita ratiopharm

Tadalafil ratiopharm 5 mg, 10 mg ja 20 mg kalvopäällysteiset tabletit. Vaikuttava aine: Tadalafiili. Käyttöaiheet: Aikuisten miesten erektiohäiriöiden hoito. 5 mg tabletit on lisäksi tarkoitettu aikuisten miesten eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun merkkien ja oireiden hoitoon. Annostus ja antotapa: Suositusannos on 10 mg vähintään 30 minuuttia ennen seksuaalista kanssakäymistä. 20 mg:n annosta voidaan kokeilla, jos 10 mg:n annos ei tuo riittävää tehoa. Mikäli käyttötarvetta on usein (vähintään 2 kertaa viikossa), voidaan harkita 5 mg:n päivittäistä annosta. Tämä on suositeltu annostus myös eturauhasen liikakasvussa. Vasta-aiheet: Yliherkkyys tadalafiilille tai apuaineille. Samanaikainen käyttö nitraattien tai guanylaattisyklaasin stimulaattoreiden, kuten riosiguaatin kanssa. Potilaat, joille seksuaalinen aktiivisuus ei perussairauden vuoksi ole suotavaa. Potilaat, jotka ovat menettäneet näkökyvyn toisesta silmästään ei-arteriittisen näköhermon etuosan iskeemisen vaurion (NAION) vuoksi tai joilla on ollut äskettäinen sydäninfarkti tai aivohalvaus, epästabiili rasitusrintakipu, sydämen vajaatoiminta, hallitsemattomia rytmihäiriöitä, alhainen verenpaine (< 90/50 mmHg) tai hallitsematon korkea verenpaine. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Erektiohäiriön syy on selvitettävä ennen lääkehoidon aloittamista. Potilaan kardiovaskulaarinen tila on arvioitava ennen hoidon aloittamista. Ennen eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidon aloittamista on varmistettava, ettei potilaalla ole eturauhassyöpä. Tadalafiilin tehosta ei ole tietoa potilaista, joille on tehty lantion alueen leikkaus tai radikaali prostatektomia. Näköhäiriöiden tai äkillisen kuulonmenetyksen ilmaantuessa käyttö on lopetettava. Varovaisuutta on noudatettava hoidettaessa potilaita, joilla on peniksen anatominen epämuotoisuus tai priapismille altistava sairaus, sekä päivittäisen annostuksen kanssa hoidettaessa potilaita, joilla on vaikea munuaisten tai maksan vajaatoiminta. Yhteisvaikutukset: CYP3A4:n estäjät (esim. ketokonatsoli, ritonaviiri, greippimehu) voivat vähentää tadalafiilin puhdistumaa, joten yhteiskäyttöä ei suositella. Tadalafiilia ei saa käyttää samanaikaisesti nitraattien tai riosiguaatin kanssa verenpainetta alentavan vaikutuksen potensoitumisen takia. Varovaisuutta on noudatettava käytettäessä samanaikaisesti alfasalpaajien kanssa, yhteiskäyttöä doksatsosiinin kanssa ei suositella. Raskaus ja imetys: Tadalafiilia ei ole tarkoitettu naisille. Haittavaikutukset: Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat päänsärky, ihon punoitus, nenän tukkoisuus, ruoansulatushäiriöt, selkäkipu, myalgia ja raajojen kipu. Harvinaisemmat haittavaikutukset; ks. valmisteyhteenveto. Pakkaukset ja hinnat (Vmh sis.alv10%, 15.10.2021) sekä korvattavuus: 5mg 28tabl: 10,24€, 84tabl: 30,70€. 10mg 4tabl: 10,24€, 12tabl: 30,70€. 20mg 4tabl: 5,60€, 12tabl. 10,07€, 24tabl: 19,99€. Ei Sv-korvattava. Reseptivalmiste. Tutustu valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä. Lisätietoja: www.terveysportti.fi, infofinland@tevapharm.com P. 020 180 5900. Markkinoija: Teva Finland Oy. Perustuu 14.7.2021 (5 mg, 10 mg) ja 2.9.2021 (20 mg) päivättyihin valmisteyhteenvetoihin. MULTI-FI-00507 11/2021

Laatu

Hinta