Proviisori 1/2022 avoin verkkosivusto

4

Proviisoripäivä

6

Ympäristöluokitus

9

Uutta Dvitamiinista

16

Supervoimat

17

Unelmien apteekkityö

18

Veripalvelu

26

Outi Tupala

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 1.2022

Proviisorit poikkeustilanteessa ■ Anna Ojala selvitti apteekkiproviisorien työssäjaksamista pandemian aikana

APTEEKISTA.

Ole taas

SINÄ

Ferrion Rautavalmiste sinun näköiseesi elämään

Vahva & pitkävaikutteinen Vatsaystävällinen

UUTUUS

Sopii otettavaksi yhdessä ruoan kanssa tai ilman

1/2022

Sisältää rautabisglysinaattia sekä raudan imeytymistä tehostavaa C-vitamiinia

itsehoitoapteekki.fi Lisätietoja puh. 010 439 8250 ark. klo 8–22.

sisältö 1.2022 ¢

4 5

PROVIISORIPÄIVÄ

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Teemu Ali-Kovero: Kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta.

6

AJASSA Ympäristöluokitus auttaa lääkeneuvonnassa. Uutta tietoa D-vitamiinin vaikutuksista. Näitä lääkkeitä suomalaiset hamstrasivat.

EMA hyväksyi koronalääkkeen. Kohti kestävää farmasiaa.

10

PROVIISORIT POIKKEUSTILANTEESSA Proviisori Anna Ojala selvitti apteekkiproviisorien jaksamista pandemian aikana.

16

LUENNOLTA Farmasian Päiviltä: Näitä työelämän supervoimia kannattaa kehittää.

Unelmieni apteekkityö.

18

VERIPALVELU Hanna Lindstedt tutustui SPR:n veripalvelun toimintaan.

21

JÄSEN- JA KOULUTUSSIVUT Opiskelijat viettivät rennon illan.

Muistilista.

22

AJANKOHTAISTA Proviisoriyhdistyksen jäsenmaksut 2022. Tule kehittämään osaamistasi valiokunnissa!

23

PUHEENJOHTAJALTA Antti Raimas: Toimintasuunnitelma on työkalumme.

24

YHTEYSTIEDOT Yhdistyksen uuden hallituksen yhteystiedot.

26 27

VAPAALLA Outi Tupala kertoo harrastuksistaan.

KOLUMNI Elina Hanslian kertoo harjoittelustaan Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa.

10

YLI PUOLET apteekkiproviisoreista on kokenut kuormitusoireita usein tai melko usein covid-19-pandemian aikana, selvisi proviisori Anna Ojalan tekemästä kyselytutkimuksesta. Toisaalta myös stressiltä suojaavia tekijöitä löytyi kyselyssä useita. ■ KUVA UZI VARON

18

VERTA TARVITAAN joka päivä. Hanna Lindstedt tutustui SPR:n veripalveluun ja otti selvää, milloin lääkitys on verenluovutuksen esteenä. ■

26

PORTUGALIN KEVÄT kiehtoo Vallilan apteekin proviisoria Outi Tupalaa.

Alfaman värikkäät talot jäivät mieleen pari vuotta sitten. ■

27

ELINA HANSLIAN kertoo kolumnissaan, mitä hän oppi harjoittelunsa aikana Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa Vaasassa. ■

■ toimittajalta EN OLE koskaan -pelissä osallistujat yrittävät vuorotellen keksiä asian, jonka kaikki muut olisivat tehneet, mutta itse ei. Mitä tavallisempi asia on, sitä isompi voitto kokemattomalle. Itse en ole koskaan luovuttanut verta, enkä ikäni takia enää voi sitä aloittaa. En ole tästä ylpeä, eikä kannatakaan olla, koska luovuttajia tarvitaan kaikista veriryhmistä joka päivä koronasta huolimatta. Lisää aiheesta sivulta 18 alkaen.

■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

1.22 PROVIISORI 3

PROVIISORIPÄIVÄ la 9.4.2022 klo 9.30–16 • Arcada, Helsinki Vaikuttavuus. RWD. Saatavuus.

Lääkityslista. Hinnoittelu. Digitalisaatio.

Ympäristö.

Tule mukaan kouluttautumaan, keskustelemaan ja verkostoitumaan proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden omaan täydennyskoulutuspäivään!

Tutustu tarkempaan ohjelmaan ja ilmoittaudu osallistujaksi osoitteessa

www.proviisoriyhdistys.net/proviisoripäivä Edulliset jäsenhinnat ovat voimassa 10.3. asti!

pääkirjoitus ¢

JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 Helsinki (09) 177 771, 050 339 8404 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Teemu Ali-Kovero teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net 050 339 8404 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi, 0400 630 065 Taitto Katariina Torikka (OSG Viestintä) katariina.torikka@osg.fi, 044 298 3718 www.osgviestinta.fi AVUSTAJAT Eeva Lehtola, Juuso Pikkarainen, Tiina Tapanila ja Outi Tupala.

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy, Teemu Ali-Kovero, 050 339 8404 JAKELU Jakelu 2 800 kpl. Lehti postitetaan Suomen Proviisoriyhdistyksen proviisori- ja proviisoriopiskelijajäsenille sekä erikseen lehden tilauksen tehneille proviisoreille, apteekkareille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Lisäksi lehti jaellaan kaikkiin apteekkeihin, sairaala-apteekkeihin, lääkeyrityksille, lääketukkukauppoihin, lääke- ja terveydenhuollon viranomaisille ja farmasian koulutusyksiköihin sekä median edustajille.

TILAUSMUUTOKSET Jos sinulle ei vielä tule Proviisoria tai haluat ilmoittaa tilaus- tai osoitemuutoksista, voit tehdä sen osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/ proviisori Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.

Kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta TYÖYHTEISÖ ON jokaisen työpaikan sydän.

Sen osaaminen ja toimivuus määrittelevät yrityksen menestymisen. Työyhteisön muodostavat erilaiset yksilöt, jotka parhaimmillaan tukevat toistensa toimintaa ja saavat kokonaisuuden kukoistamaan. Työnantajalle tällainen hyvinvoiva voimavara on korvaamattoman arvokas. Kansijutussa Proviisori perehtyy tällä kertaa apteekkiproviisoreiden työssäjaksamiseen pandemia-aikana. Moni jutussa ja sen taustalla olevassa tutkimuksessa esiin nostettu havainto voisi olla yleistettävissä myös muihin äkillisiin ja merkittäviin muutostilanteisiin.

TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUVAA työhyvinvontia ihmisen perustarpeisiin pohjautuvien portaiden avulla: psyko-fysiologiset perustarpeet, turvallisuuden tarve, liittymisen tarve, arvostuksen tarve ja itsensä toteuttamisen tarve. Toisin sanoen työhyvinvointiin pitäisi riittää, että työolot ja työnteon edellytykset ovat kunnossa ja työntekijä on aktiivinen ja arvostettu osa työyhteisöä, mikä kannustaa oman työn ja osaamisen hallintaan. Yksinkertaista, eikö?

TYÖHYVINVOINNISTA HUOLEHTIMINEN koskee kaikkia työyhteisön jäseniä, työnantajaa, esihenkilöitä ja työntekijöitä. Jotkut työhyvinvoinnin osa-alueet voi laittaa kerralla kuntoon ja niiden toteutumista voi seurata yksinkertaisella tavalla. Esimerkiksi työsuhteiden yksityiskohtiin tai työvälineiden hankintaan ei yleensä tarvitse kiinnittää jatkuvaa huomiota.

Toisaalta moni perustarve vaatii säännöllistä tarkastelua, aktiivisuutta ja sopivaa johtamista. Työtehtäviä tukevien prosessien painottaminen on myös ajankäytöllinen kysymys. Työhön ja työympäristöön kohdistuva huomio on sillä hetkellä pois tuottavasta työstä, mutta sopivassa tasapainossa kehitystyö on pitkällä aikavälillä hedelmällistä.

luoda edellytykset kouluttautumiselle. Parhaimmillaan hallittu kouluttautuminen sekä tukee työyhteisöä että luo mielekkyyttä työhön.

AKTIIVINEN OSALLISTUMINEN työyhteisön kehittämiseen lisää yhteenkuuluvuutta ja johtaa monesti sujuvampaan arkeen. Sopiva vastuiden jakaminen antaa kaikille halukkaille mahdollisuuden syventää tietämystään yrityksen toiminnan eri osista.

YHTEISÖLLISYYDEN TUKEMINEN ja työntekijöiden motivointi auttavat kaikkia puhaltamaan yhteen hiileen. Johtamiseen liittyvät myös ytimekäs ja oikea-aikainen viestintä sekä sopivasti kohdennettu työnohjaus ja tuki.

KAIKKI EI aina suju aivan suunnitellusti ja yllätykset tuovat joskus ylimääräistä päänvaivaa työhön. Ulkoiset voimat vaikuttavat jatkuvasti työntekoon asiakas-, viranomais- ja yhteistyörajapintojen kautta. Mahdollisuudet joustoihin puolin ja toisin tekevät työstä miellyttävämpää, mutta toistuva hienosäätö voi olla merkki myös kytevästä muutostarpeesta.

EPÄTASAPAINO TYÖSSÄ tai työoloissa voi aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta ja heikentää työhyvinvointia, jos kuormitustekijöistä ei pääse eroon riittävän tehokkaasti.

Kannustan kaikkia kollegoita miettimään, miten omia ja työyhteisön kuormitustekijöitä voisi hallita ja parantaa. Ehkäpä lehteä lukiessa mielen syövereistä paljastuu yllättäviä kehityskohteita! 

Aikakausmedian jäsenlehti JATKUVAMPAA JA säännöllisempää huomiota vaativia työhyvinvoinnin osa-alueita ovat ainakin osaamisen hallinta, osallistaminen, motivoiva johtaminen ja yhteishengen ylläpito sekä mahdollisuudet joustavuuteen yllättävissä tilanteissa.

ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

4041 0089

PEFC/02-31-170

TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖINÄ meillä on velvollisuus kehittää ja ylläpitää tietojamme ja taitojamme voidaksemme harjoittaa ammattiamme turvallisesti ja asianmukaisesti. Työnantajalla on vastaavasti velvollisuus

TEEMU ALI-KOVERO

Toiminnanjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys

TILAA PROVIISORI! Jos et ole Proviisoriyhdistyksen jäsen, mutta haluat saada lehden luettavaksesi, tee tilaus osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/proviisori!

Myös sähköisen lehden tilaaminen on mahdollista.

1.22 PROVIISORI 5

¢

ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME

■ lääkkeet ja ympäristö

Ympäristöluokitus auttaa lääkeneuvonnassa Lääketietokeskus on tuonut Suomeen lääkkeiden ympäristöluokituksen. Se auttaa tekemään vastuullisia valintoja, kun sairauden tai sen oireiden hoitamiseen on valittavissa useampi yhtä tehokas ja turvallinen lääke.

Luokituksesta on apua myös apteekkien lääkeneuvonnassa.

Lääkkeiden myynti kasvoi Suomessa vuonna 2020

1%

Myynnin arvo oli 3 518 miljoonaa euroa.

Tästä 66 % oli avohoidon reseptilääkkeitä.

LÄHDE KELA, SUOMEN LÄÄKETILASTO 2020

■ lääkelaki

V

astaavaa tietoa ei ole aiemmin ollut saatavilla suomeksi. Apteekkien asiakkaat etsivät yhä useammin ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja, ja Lääketietokeskuksen arvion mukaan kysymyksiin ympäristövaikutuksista törmätään apteekeissa jo lähes päivittäin. Apteekkien farmaseuteille ja proviisoreille syksyllä 2019 teetetyn kyselyn mukaan aiheesta oli valtaosin vaikeaa tai erittäin vaikeaa löytää tietoa, ja vastaajat kokivat tarvitsevansa siitä lisäkoulutusta.

Suomalainen luokitus perustuu Ruotsissa vuodesta 2005 lähtien käytössä olleeseen FASS-ympäristöluokitukseen. Sen tiedot on sovitettu suomalaiseen toimintaympäristöön hyödyntäen muun muassa Suomen lääkemyyntitilastoja. Luokitus on tehty yhteistyössä FASSin ja norjalaisen Felleskatalogenin kanssa, ja tietojen oikeellisuuden tarkistaa riippumaton taho, Ruotsin ympäristöinstituutti IVL. Luokitus perustuu lääkkeen vaikuttavan aineen ympäristövaikutuksiin. Lääkeaineista haitallisimpia ovat pysyvät, ympäristössä hajoamattomat molekyylit. Luokitus tarjoaa tietoa myös lääkeaineiden kumuloitumisesta sekä suhteellisesta haitallisuudesta ympäristölle kuten vesieliöille. Osalle lääkkeistä vaaralliset ominaisuudet ovat kuitenkin välttämättömiä. Esimerkiksi syövän hoidossa käytettävän solunsalpaajan on oltava sytotoksinen.

– Tarkoitus ei ole vähentää tarpeellista lääkkeiden käyttöä vaan tuoda tarjolle tietoa lääkehoidon valinnan tueksi, Lääketietokeskuksen kehitysproviisori Elli Leppä sanoo.

Lääkeaineiden ympäristötiedot ovat saatavana Pharmaca Fennica Pro ja Premium -verkkopalveluissa, joissa ne on liitetty muihin lääketietoihin. Luokitusta jatkokehitetään terveydenhuollon ammattilaisilta ja muilta sidosryhmiltä kerätyn palautteen perusteella.

– Tulevaisuuden tavoitteena on kerätä tietoja myös eri lääkevalmisteiden eroista esimerkiksi pakkausmateriaalien, energiankäytön ja kuljetusten muodostaman hiilijalanjäljen suhteen, Leppä kertoo.  LÄHDE LÄÄKETIETOKESKUS

Ympäristöluokitus perustuu lääkkeen vaikuttavan aineen ympäristövaikutuksiin. Ekologisempaan lääkitykseen pyrittäessä tulisi ottaa huomioon myös esimerkiksi pakkausmateriaalit ja kuljetukset.

6 PROVIISORI 1.22

Itsehoitolääkkeiden hintakilpailu alkaa LAKI LÄÄKELAIN muuttamisesta tulee voimaan huhtikuun alussa. Itsehoitolääkkeiden hintasääntely muuttuu niin, että vähittäismyyntihinta on jatkossa enintään lääketaksan mukainen vähittäismyyntihinta ja vähintään lääkkeen valtakunnallisesti käytössä oleva tukkuhinta. Hinnan on oltava sama apteekin kaikissa toimipisteissä ja verkkopalvelussa. Mahdolliset alennukset eivät koske lisäneuvontaa vaativia itsehoitolääkkeitä.

Hintakilpailun piirissä olevia itsehoitolääkkeitä on mahdollista jälkikäteen rajoittaa.

Apteekkeja ja sivuapteekkeja voidaan jatkossa perustaa nykyistä helpommin myös sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden, kuten sairaaloiden, yhteyteen. Tarkoituksena on varmistaa terveydenhuollon yksiköistä kotiutuvien potilaiden lääkehuollon katkeamattomuus.

Lääkelakiin lisätään säädös apteekkien noutolokerikoista. Lisäksi lakiin tehdään muun muassa eräitä sivuapteekkeja ja apteekin verkkopalvelutoimintaa selkeyttäviä säännösmuutoksia. Apteekkarin vaihdostilanteista säädetään nykyistä tarkemmin.

Sosiaalihuollon palveluasumisyksiköllä on jatkossa oikeus ylläpitää rajattua yhteiskäyttöön tarkoitettua lääkevarastoa asukkaiden ennakoimattomia tai äkillisiä lääkitystarpeita varten viranomaisten myöntämän luvan tai kunnan ilmoituksen turvin.  LÄHDE STM

ajassa ■ lääketilasto

■ lääkkeet

EMA hyväksyi ensimmäisen koronalääkkeen

Sosiaalisten kontaktien rajoittaminen ja entistä parempi hygienia todennäköisesti vaikuttivat osaltaan siihen, että antibioottien käyttö väheni selvästi Suomessa vuonna 2020.

Näitä lääkkeitä suomalaiset hamstrasivat Uusin Suomen lääketilasto osoittaa, että suomalaiset hamstrasivat koronapandemian alkaessa etenkin hengityselinsairauksien lääkkeitä sekä kipu- ja kuumelääkkeitä.

K

aikkien muiden lääkeryhmien paitsi systeemisesti vaikuttavien infektiolääkkeiden ostot lisääntyivät pandemian alkuvaiheessa verrattuna edelliseen vuoteen. Eniten lisääntyivät hengityselinten sairauksien lääkkeiden, veritautien lääkkeiden sekä ruuansulatuselinten ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeiden ostot.

Esimerkiksi vuoden 2020 viikolla 12 hengityselinten sairauksien lääkkeiden ostojen määrä kasvoi vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan verrattuna 89 prosenttia. Tähän ryhmään kuuluvia lääkkeitä käytetään esimerkiksi astman, keuhkoahtaumataudin ja allergiaoireiden hoidossa. Viikkojen 11–12 aikana parasetamolia ostettiin reseptilääkkeenä 67 % enemmän ja ibuprofeenia 54 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Myös itsehoitovalmisteiden myynti kasvoi.

Säännöllisesti käytettävien lääkkeiden, kuten diabeteslääkkeiden ostomäärät kasvoivat aluksi, mutta tilanne tasaantui loppuvuonna. Antibioottien ostot vähenivät huomattavasti alkuvuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019. Ostot vähenivät kaikissa ikäluokissa, mutta eniten alle 13-vuotiailla.  LÄHDE HEINI KARIN JA HANNA RÄTÖN ARTIKKELI SUOMEN LÄÄKETILASTO 2020 -JULKAISUSSA, JOKA ILMESTYI VUODEN 2021 LOPUSSA.

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTO EMA on suositellut Pfizerin Paxlovid-lääkkeelle ehdollista myyntilupaa käytettäväksi koronavirustaudin hoitoon. Tablettimuotoinen lääke on tarkoitettu potilaille, joilla on keskimääräistä suurempi riski saada koronaviruksen vakava tautimuoto ja päätyä sairaalaan tai teho-osastolle.

Kolmen päivän sisällä sairastumisesta nautittu lääke vähensi tutkimuksissa riskiryhmään kuulumattomien, rokottamattomien koronapotilaiden sairaalahoidon ja kuoleman riskiä 89 prosentilla lumelääkkeeseen verrattuna. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että Paxlovid tehoaisi myös omikronmuunnosta vastaan.

Lääke vaikuttaa estämällä koronaviruksen lisääntymistä tartunnan saaneen elimistössä. Sen vaikuttavina aineina ovat nirmatrelviiri ja ritonaviiri. Ritonaviirilla on tunnettuja yhteisvaikutuksia monien muiden lääkkeiden kanssa, ja Fimea kertoo, että terveydenhuollon ammattilaisia ohjeistetaan Paxlovidin käytöstä erillisellä kirjeellä.

EMA:n arvioitavana on toinenkin suun kautta otettava koronalääke, MSD:n kehittämä molnupiraviiri, jonka teho vakavaa tautia vastaan on noin 30 prosenttia.  LÄHTEET FIMEA, YLE, MEDIUUTISET

■ sanottua

Apteekit voisivatkin tehdä tiiviimpää yhteistyötä omaishoitajien kanssa ja tarjota asiantuntevaa ammattiapua turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen.

PALVELUESIMIES ANNE SUSILUOTO KIRJOITTI VALO-OHJELMASTA APTEEKKARI-LEHDEN BLOGISSA 18.1.

1.22 PROVIISORI 7

¢

¢

ajassa ■ lääkehoito

■ tiekartta

Lääkeasioiden uudistus etenee

Turvallinen lääkehoito -opas julkaistiin viime vuonna kokonaan uudistettuna.

Nyt loputkin hankkeen materiaalit ovat valmistuneet.

Uutta materiaalia turvallisesta lääkehoidosta FIMEAN TURVALLINEN lääkehoito -sivustolla on julkaistu neljä lyhyttä videota, joissa käsitellään lääketurvallisuutta eri näkökulmista. Lisäksi saatavilla on lääkehoitosuunnitelman jalkauttamisen muistilista, joka on suunnattu erityisesti hoitotyön esihenkilöille. Usein kysytyt kysymykset -osiota on täydennetty uusilla kysymyksillä. Turvallinen lääkehoito -opas päivitettiin Fimean koordinoimassa projektissa yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Valviran ja aluehallintovirastojen kanssa.

Projekti päättyi vuoden 2021 lopussa.  LÄHDE FIMEA

■ aluevaalit

Aluevaltuustoihin 2 proviisoria ja 2 apteekkaria SUOMEN ENSIMMÄISISSÄ aluevaaleissa 23. tammikuuta valittiin uusien hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin kaksi proviisoria ja kaksi apteekkaria neljälle eri hyvinvointialueelle.

Valituiksi tulivat proviisori Anna Kaisa Kupiainen (Päijät-Hämeen hyvinvointialue), proviisori Miia Hämäläinen (Etelä-Savon hyvinvointialue), apteekkari Anne Kumpusalo-Vauhkonen (Pohjois-Savon hyvinvointialue) ja apteekkari Tarja Hyykky (Pohjois-Karjalan hyvinvointialue). Vaaleissa oli ehdolla yhteensä 20 proviisoria tai proviisoriopiskelijaa 12 hyvinvointialueella.

Hyvinvointialueet vastaavat sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä vuodesta 2023 alkaen. Alueita on 21. Helsingissä palveluista päättää jatkossakin kaupunki ja lisäksi Ahvenanmaa jää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ulkopuolelle. Jatkossa aluevaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Valtuustot aloittavat työnsä 1. maaliskuuta.  TEKSTI HANNA LINDSTEDT

■ lääkehoito

Lääkehoitosi digiajassa LÄÄKEHOIDON PÄIVÄÄ 2022 vietetään 17. maaliskuuta teemalla Lääkehoitosi digiajassa. Päivän päätapahtuma on kello 13–15 järjestettävä valtakunnallinen webinaari, jossa keskustellaan digitalisaation mahdollisuuksista ja haasteista turvallisen lääkehoidon toteutuksessa. Tilaisuus on avoin kaikille lääkkeiden käyttäjille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Kutsulinkki löytyy lähempänä tapahtumaa ainakin Tunne lääkkeesi -Facebook-sivulta, joka on Lääkehoidon päivän viestintäkanava.

Päivää toteutetaan lisäksi eri toimijoiden omina tapahtumina tai yhteistyössä useamman paikallisen toimijan kanssa. Toimijoita ovat esimerkiksi yksityiset apteekit, potilasjärjestöt, sosiaali- ja terveydenhuollon alan toimijat sekä alan opiskelijat ja oppilaitokset.

Teemapäivän tavoitteena on rohkaista lääkkeiden käyttäjiä kysymään ja keskustelemaan lääkkeistään ja lääkehoidostaan. Päivän suunnittelusta vastaa Kansallinen Lääkeinformaatioverkosto.  LÄHDE TUNNE LÄÄKKEESI -FACEBOOK-SIVU

8 PROVIISORI 1.21

LÄÄKEASIOIDEN UUDISTUKSEN koordinaatioryhmä kävi viime kokouksessaan läpi vuoden 2022 suunnitelmia. Ohjaus- ja rahoitusjaos on aikeissa asettaa selvityshenkilön, jonka tehtävänä olisi tarkastella lääkehoidon ohjauksen kehittämistä uusissa sote-rakenteissa. Jaos tarkastelee tänä vuonna myös lääkekorvausjärjestelmän kehittämistarpeita muun muassa avo- ja laitoshoidon rajapintatilanteissa sekä valmistelee HTA-asetuksen toimeenpanoa. Siinä on kysymys terveysteknologian arvioinnista.

Tiedonhallinnan jaoksessa etenevät lääkityslistan valmistelu sekä lääketietovarantoa koskeva selvitystyö, josta on tekeillä ratkaisukuvaus ja alkamassa kustannushyötyanalyysi. Siinä tarkastellaan keskitettyä mallia, nykyistä eli hajautettua mallia ja hybridimallia.

Lääketiedon hyödyntämistä on kartoitettu, ja raportti on valmistumassa helmikuussa.

Apteekkijaos toteutti viime vuonna apteekkitoimijoille kyselyn apteekkien ja sote-toimijoiden yhteistyöstä. Vastauksista kävi ilmi, että paikalliset erot voivat olla suuria. Yhteistyön tiivistämisen tarpeet liittyivät pääasiassa rationaalisen lääkehoidon toteuttamiseen.

Halua yhteistyöhön oli, mutta myös esteitä tunnistettiin.

Jaos aikoo arvioida alkuvuonna uusien alaryhmien perustamisen tarvetta.  LÄHDE STM

■ lääketilasto

10 myydyintä 2020 KYMMENEN MYYDYINTÄ lääkeainetta tukkumyynnissä vuonna 2020 olivat: 1.

2.

3.

4.

5.

6.

Nikotiini Infliksimabi Sofosbuviiri ja velpatasviiri Apiksabaani Adalimumabi Ihmisen normaali immunoglobuliini intravaskulaariseen käyttöön 7. Rivaroksabaani 8. Entsalutamidi 9. Lenalidomidi 10. Trastutsumabi  LÄHDE KELA, SUOMEN LÄÄKETILASTO 2020

ajassa ■ fimea

Fimea uudistaa organisaatiotaan FIMEA VALMISTELEE organisaatiouudistusta, jonka on tarkoitus tulla voimaan maaliskuun alussa. Sen toiminnot jaetaan neljään vastuualueeseen: myyntiluvat, turvallisuus ja vaikuttavuus, valvonta ja saatavuus sekä yhteiset palvelut. Toimintakokonaisuudet ryhmitellään näiden alueiden alle. Kehittäminen ja tietopalvelut -yksikkö ja viestintäyksikkö toimivat kuitenkin suoraan pääjohtajan alaisuudessa. Uudistus ei sisällä henkilövähennyksiä.  LÄHDE FIMEA

Lääkekorvausmenot kasvoivat Suomessa vuonna 2020

5,4 % Kela maksoi lääkekorvauksia 1 635 milj. euroa.

LÄHDE KELA, SUOMEN LÄÄKETILASTO 2020

■ itsehoito

Uutta tietoa D-vitamiinin vaikutuksista Viisi vuotta kestäneen seurannan tulokset eivät tue suurten D-vitamiinilisäannosten käyttöä valtimotautien tai syöpäsairauksien ehkäisyssä.

Infektioilta hyvä D-vitamiinitaso sen sijaan voi suojata, ja vitamiinilisää kannattaa ottaa jo etukäteen.

I

tä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että suosituksia huomattavasti suurempien D-vitamiiniannoksien käyttö viiden vuoden ajan ei vaikuttanut sydän- ja verisuonitautien tai syöpien ilmaantumiseen tai kokonaiskuolleisuuteen ikääntyneillä miehillä ja naisilla.

Väestötutkimuksissa elimistön matala D-vitamiinipitoisuus on yhdistetty monien kroonisten sairauksien ja myös ennenaikaisen kuoleman suurempaan riskiin. 2010luvun alkupuolella alkoi useissa maissa suuria D-vitamiinitutkimuksia, joissa on tutkittu, voiko D-vitamiinilisää käyttämällä vähentää sairauksien tai kuoleman riskiä. Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2012–2018 toteutettu Finnish Vitamin D Trial (FIND) on yksi näistä tutkimuksista.

Lähes 2 500 60 vuotta täyttänyttä miestä ja 65 vuotta täyttänyttä naista jaettiin viiden vuoden ajaksi joko lumevalmisteryhmään tai ryhmiin, jotka saivat joko 40 tai 80 mikrogrammaa D3-vitamiinia päivässä. Kaikki saivat halutessaan käyttää omaa D-vitamiinivalmistettaan korkeintaan 20 mikrogrammaa vuorokaudessa, joka oli tutkimuksen alussa suositus tälle ikäryhmälle. Tutkittavilla ei ollut tutkimuksen alussa sydän- tai verisuonitautia tai syöpää, jotka olivat tutkimuksen päätutkimusaiheita. Valtaosalla oli hyvä veren D-vitamiinitaso jo tutkimuksen alkaessa.

Viiden vuoden aikana 119 tutkittavaa sairastui sydän- ja verisuonitautiin, 129 tutkittavalla diagnosoitiin syöpä ja 19 menehtyi.

Tapahtumien määrissä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä. FIND-tut-

kimuksen tulokset eivät näin ollen tue suurten D-vitamiinilisien käyttöä valtimotautien tai syöpäsairauksien ehkäisyssä. Tulokset ovat hyvin linjassa muiden vastaavien tutkimusten kanssa.

VAHVISTAA IMMUUNIPUOLUSTUSTA Toisessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa ihmisen veren immuunisoluja altistettiin tauteja aiheuttavien bakteerien ja hiivasienen rakenneosille. Lisäksi solut altistettiin D-vitamiinille joko ennen näitä immuunialtisteita, niiden jälkeen tai samanaikaisesti niiden kanssa. Geenien aktiivisuudesta kertovat transkriptomin analyysit osoittivat D-vitamiinin muuttavan solujen vastetta tehokkaimmin jo ennen tartuntaa annosteltuna.

– Tulokset viittaavat siihen, että infektioilta suojautumiseksi D-vitamiinilisän ennaltaehkäisevä käyttö on tehokkaampaa kuin käytön aloittaminen tartunnan jo tapahduttua, toteaa tutkimuksen johtaja, professori Carsten Carlberg. Tutkimus oli osa Henna-Riikka Malmbergin maisteriopintojen lopputyötä ja se julkaistiin Frontiers in Immunology -lehdessä.

D-vitamiinin vaikutukset välittyvät sen kohdegeenien aktiivisuutta säätelevän transkriptiotekijän, D-vitamiinireseptorin kautta. Kun D3-vitamiinilisän käyttö parantaa elimistön Dvitamiinitasoa, D-vitamiinireseptorin signalointi kohdegeenien kautta tehostuu. D3-vitamiinilisällä voikin olla tärkeä rooli tartuntatautien tai niiden vakavien oireiden ehkäisyssä.  LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Moni tavoittelee tätä nykyä hyvää immuunipuolustusta.

Tuore tutkimus osoitti, miten D-vitamiinilisä vahvistaa vastutuskykyä.

1.21 PROVIISORI 9

¢

¢

työhyvinvointi

Poikkeustilanne testasi apteekkiproviisorien työssäjaksamisen Osa apteekkiproviisoreista kertoo, ettei covid-19-pandemia ole vaikuttanut heidän työhönsä mitenkään. Moni sai kuitenkin lisää tehtäviä nopealla aikataululla samalla, kun tartunnan pelko toi työhön lisäkierrettä. Proviisori Anna Ojala tutki apteekkiproviisorien työssäjaksamista ja keinoja sen tukemiseen poikkeustilanteen aikana.

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT SATU KEMPPAINEN

P

roviisori Anna Ojala teki sote-palvelujen ja liiketoiminnan johtamisen YAMK-opintojensa lopputyönä kyselytutkimuksen apteekkiproviisoreille touko-kesäkuussa 2021. Vastauksia kertyi 158, joten sähköisellä lomakkeella toteutettuun kyselyyn vastasi noin joka viides Suomen apteekkiproviisori. Suomen Proviisoriyhdistys oli yksi kolmesta alan järjestöstä, joiden kautta Ojala kutsui proviisoreja kyselyyn. Ojala vastasi Proviisori-lehden haastattelukysymyksiin korona-ajan vakiintuneen käytännön mukaisesti Google Meet -palaverissa.

MITEN VALITSIT AIHEESI? Halusin tutkia lopputyössäni jotakin omaan työhöni liittyvää, ajankohtaista ja ihmisiä kiinnostavaa. Pandemia oli tuolloin tärkein uutisaihe. Näkökulmaksi otin työhyvinvoinnin kehittämisen, koska se on mielestäni tärkeä apteekkiproviisorin työn osa-alue.

10 PROVIISORI 1.22

Ajattelin, että tutkimalla proviisorien työssäjaksamista pandemian aikana saisin uutta tietoa, jota olisi mahdollista hyödyntää varauduttaessa seuraaviin poikkeustilanteisiin.

Havaitsin, ettei aiheesta ollut vielä julkaistu suomeksi mitään. Muun terveydenhuollon henkilöstön työssäjaksamista on maailmallakin tutkittu selvästi enemmän kuin apteekin ammattilaisten työhyvinvointia.

MITEN PROVIISORIT OVAT OSALLISTUNEET PANDEMIAN HOITOON? Proviisorit ovat yhdessä apteekkareiden kanssa huolehtineet siitä, että apteekit ovat pystyneet toimimaan normaalisti nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Pandemian aikanakin apteekki on ollut helposti tavoitettava sosiaali- ja terveydenhuollon toimipiste, jonne ei ole tarvinnut varata aikaa. Terveysasemien toimintaa on pandemian takia monin paikoin supistettu ja tarjolla on saattanut olla vain etäpalveluja. Apteekit ovat kuitenkin olleet auki normaalisti.

Muutamissa kyselyn avoimissa vastauksissa tuli esiin terve ylpeys siitä, että apteekki on pystynyt toimimaan luotettavasti

Pandemian aikanakin apteekki on ollut helposti tavoitettava sosiaalija terveydenhuollon toimipiste, jonne ei ole tarvinnut varata aikaa.

läpi pandemian. Lääkkeiden saatavuuden on koettu tuovan turvaa asiakkaille. Proviisorit ja muu apteekkien henkilökunta ovat olleet asiakkaille myös luotettavan tiedon lähde.

Apteekeissa on annettu neuvoja niin maskien käyttöön kuin oireiden hoitoonkin.

Proviisori Anna Ojalan kyselyssä nousi esiin useita tekijöitä, jotka tukivat proviisorien työssä jaksamista pandemian aikana. Vapaa-aika ja harrastukset sekä läheisten tuki korostuivat, mutta työhön liittyvät tekijät olivat lähes yhtä tärkeitä.

1.22 PROVIISORI 11

¢

työhyvinvointi MITEN KORONA MUUTTI APTEEKKITYÖTÄ?

Covid-19-pandemian alkaminen oli tilanne, jollaista ei ollut apteekeissa ennen koettu. Apteekeissa ja muualla yhteiskunnassa alettiin noudattaa uusia hygieniamääräyksiä, kuten turvavälejä. Asiakkailla oli uudenlaisia tarpeita: käsidesin, hengityssuojaimien ja nyt viimeksi covid-19-kotitestien kysyntä on ollut suurta, ja niiden saatavuuteen on pitänyt kiinnittää huomiota. Pandemian alkaessa apteekeissa oli erittäin vilkasta, kun asiakkaat varautuivat poikkeustilanteeseen, kun taas liikkumisrajoitusten viikot olivat apteekeissakin hiljaisia.

Riippuu apteekin koosta ja työnjaosta, miten pandemia vaikutti proviisorien tehtäviin. Muutos ei välttämättä ole ollut iso, jos apteekkari tekee paljon itse tai proviisoreja

on useita. Joissakin apteekeissa työmäärä on voinut kasvaa ajoittain paljonkin. Proviisorien tyypillisiä uusia tehtäviä ovat olleet koronaohjeistuksen seuraaminen ja apteekin omien ohjeiden laatiminen, henkilöstön perehdyttäminen uusiin toimintatapoihin ja viestintä näistä henkilöstölle ja asiakkaille.

Henkilökunta on monissa apteekeissa tarvinnut tavallista enemmän proviisorin tukea, koska äkilliset muutokset, tartunnan pelko ja tilanteeseen liittyvät epävarmuudet ovat aiheuttaneet huolta. Altistumisiin, sairastumisiin ja niistä johtuviin poissaoloihin varautuminen on paikoitellen vienyt työaikaa, joskin kyselyn ajankohtana sairastumisia oli apteekeissa ollut vain vähän. Tilanne on muuttunut vasta omikron-muunnoksen myötä.

MITÄ JAKSAMISEN RISKEJÄ PANDEMIAAN LIITTYY?

Anna Ojala PROVIISORI, RIIHIMÄEN AURINKO APTEEKKI • Kotoisin Lapinlahdelta, asuu Hyvinkäällä.

• Valmistui proviisoriksi Kuopion yliopistosta vuonna 2008.

• Lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyys 2014.

• Tradenomi (ylempi AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulusta 2022, opintosuuntana sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja liiketoiminnan johtaminen • Työskennellyt proviisorina Korpilahden apteekissa 2008–2014 ja vuoden 2015 alusta lähtien Riihimäen Aurinko Apteekissa.

• Koronapandemian aikana ollut pitkälti vanhempain- ja opintovapaalla.

Nuorimmainen syntyi 15. maaliskuuta 2020. Perheeseen kuuluvat kuopuksen lisäksi 8- ja 12-vuotiaat lapset sekä puoliso.

12 PROVIISORI 1.22

Jatkuvasti muuttuva tilanne, johon liittyy paljon epävarmuutta, on jaksamisen kannalta riski. Pandemian eri vaiheissa on ollut epävarmuutta taudin vakavuudesta, rokotteiden kehittämistahdista, hoitokeinojen tehosta ja pandemian kestosta. Terveydenhuoltoalalla työskentelevät ovat olleet jatkuvasti töissä sairaiden ihmisten keskellä, joten monilla on ollut huolta omasta terveenä pysymisestään.

Koska etätyö ei ole ollut mahdollista myöskään apteekeissa, moni on miettinyt, onko pystynyt suojautumaan riittävän hyvin.

Proviisoreilla rutiinien muutokset ja lisääntynyt työn määrä ovat heikentäneet jaksamista. Asiakkaiden ja muun henkilökunnan huolten kuunteleminen on voinut kuormittaa.

Myös sosiaalinen eristäytyminen ja harrastusmahdollisuuksien rajoitukset tulivat kyselyssä esiin jaksamista heikentävinä.

MITEN PROVIISORIT OVAT PÄRJÄNNEET? Hieman yli puolet kyselyyn vastanneista oli kokenut kuormitusoireita melko usein tai erittäin usein. Yleisimmät koetut oireet olivat stressi, keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ongelmat sekä kyynisyys työtä kohtaan.

Stressiä oli kokenut melko usein tai erittäin usein joka toinen vastaaja, ja se oli yleisin kuormitusoire. Kolmannes apteekkiproviisoreista oli kokenut melko usein tai erittäin usein keskittymis- tai tarkkaavaisuusongelmia, ja joka neljäs raportoi kyynistymisestä.

Kuormitusoireet eivät olleet yhteydessä työpaikan sijaintiin, vaikka olisi voinut luulla, että niillä paikkakunnilla, joissa oli eniten tartuntoja, olisi voitu huonommin. Näin ei siis ollut. Nuoremmat proviisorit ovat kokeneet vähemmän stressiä ja muita kuormitusoireita kuin vanhemmat ja pisimpään apteekissa työskennelleet. Tulkitsen, että kokeneemmilla on ehkä ollut enemmän vastuuta – tai sitten nuoret vain ottavat asiat kevyemmin. Iän myötä myös vakavan sairastumisen riski kasvaa, joten kokeneimmilla proviisoreilla on ollut enemmän pelissä kuin nuorimmilla. Etäkoulussa olevien lasten tukemisella

on voinut myös olla vaikutusta stressin kokemiseen.

Muuten tulokset noudattelevat varsin pitkälle sitä, mitä työssäjaksamista heikentävistä ja sitä tukevista tekijöistä on tiedetty ennestään. Proviisorit eivät myöskään erotu selvästi muista terveydenhuollon ammattiryhmistä kuormittavien ja kuormitukselta suojaavien tekijöiden suhteen.

MIKSI TYÖHYVINVOINTI ON TÄRKEÄÄ POIKKEUSTILANTEESSA? Muutoksiin sopeutuminen ja niiden keskellä toimiminen vaativat voimavaroja. Poikkeustilanne panee jaksamisen joka tapauksessa koetukselle, ja jos lähtötilanne on hyvä, ihminen kestää paremmin stressiä. On tärkeää, että poikkeustilanteessakin pystytään säilyttämään jaksamista tukevia tekijöitä. Tiedetään, että jos stressi jatkuu pitkään, sillä voi olla vakavia seurauksia.

Käytännön apteekkityön tasolla työssä jaksaminen näkyy asiakaspalvelun laadussa.

Tämä taas heijastuu asiakastyytyväisyyteen ja sitä kautta apteekin taloudelliseen tulokseen. Proviisorien on tärkeää pitää huolta jaksamisestaan myös siksi, että esimiehen hyvinvointi heijastuu henkilöstöön. Oman jaksamisen pitää olla kunnossa, jotta proviisori pystyy tukemaan muun henkilökunnan työssäjaksamista.

Oman jaksamisen pitää olla kunnossa, jotta proviisori pystyy tukemaan muun henkilökunnan työssäjaksamista.

MITKÄ TEKIJÄT TUKIVAT PROVIISORIEN JAKSAMISTA? Apteekkiproviisoreiden työssäjaksamista tukivat kyselyn tulosten mukaan eniten vapaa-aika ja harrastukset; läheisimpien ihmisten kanssa vietetty aika; työyhteisön tuki, hyvä yhteishenki; tunne siitä, että tekee tärkeää työtä; positiivinen palaute ja kiitos asiakkailta; riittävät suojavarusteet; mahdollisuus pitää työhön kuuluvat tauot ja tieteellisen tiedon kertyminen covid-19-viruksesta. Nämä tekijät koki työssäjaksamista paljon tai erittäin paljon tukeneina 51–71 prosenttia vastaajista.

Muuan vastaaja arvioi, että jokainen huolehtii itse parhaiten työssä jaksamisestaan.

Asiakkaat ovat saaneet apteekeista neuvontaa muun muassa maskien ja kotitestien käytöstä sekä koronaoireiden hoidosta koko pandemian ajan.

Itsehoito, liikunta, terveellinen ravinto, päivittäiset rutiinit ja sosiaaliset kontaktit ovat tunnettuja keinoja parantaa resilienssiä ja sopeutumista uuteen tilanteeseen. Sopeutumiseen käytettiin vastausten mukaan myös päivä kerrallaan -ajattelua ja keskittymistä niihin asioihin, joihin pystyi vaikuttamaan.

Työssäjaksamiseen vaikuttavat henkilökohtaisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden lisäksi kuitenkin myös monet työpaikkaan liittyvät tekijät. Vastauksissa erottui viisi teemaa, joita kehittämällä proviisorien työssäjaksamista poikkeustilanteissa on mahdollista tukea. Teemat ovat tuki, ohjeistus ja tiedonkulku, työn kuormittavuuden hallinta, palkitseminen sekä työaikajärjestelyt.

MILLAISTA TUKEA PROVIISORIT ARVOSTAVAT? Tärkeimpänä tuen muotona nousi esiin apteekkarin tuki. Osa avoimeen kysymykseen vastanneista kiitti apteekkarilta saamaansa tukea, osa olisi toivonut sitä lisää. Tukea

kaivattiin etenkin ohjeistusten laadintaan ja päätöksentekoon. Apteekkarilta toivottiin läsnäoloa, kuulumisten kyselyä, työpanoksen arvostamista, kannustusta ja palkitsemista.

Myös työyhteisön tuki mainittiin useasti.

Apteekin hyvä yhteishenki ja yhteen hiileen puhaltamisen tunne auttoi jaksamaan poikkeustilanteissa. Toisaalta jaksamista heikentävänä tekijänä mainittiin sosiaalisuuden väheneminen, kun esimerkiksi yhteisiä kahvitaukoja ei voitu enää pitää entiseen tapaan.

Proviisorikollegoilta saatu tuki oli niin ikään tärkeää. Verkostoitumismahdollisuuksia, kuten keskustelufoorumeja ja virtuaalisia vertaistukiryhmiä, on tavallistakin tärkeämpää järjestää juuri poikkeustilanteissa.

Tässä voivat alan järjestöt olla aktiivisia.

Myös kokemus yhteiskunnalta saadusta tuesta ja arvostuksesta edistää työssäjaksamista. Vastauksista tuli esiin pettymys siitä, ettei apteekkien ammattilaisia otettu huomioon rokotusjärjestyksessä muun sosiaalija terveydenhuollon rinnalla.

MITÄ MUITA JAKSAMISTA TUKEVIA TEKIJÖITÄ NOUSI ESIIN? Selkeä ohjeistus poikkeustilanteessa toimimiseen ja hyvä tiedonkulku mainittiin monissa avoimissa vastauksissa. Apteekkarilta toivottiin selkeitä ohjeita siitä, miten työpaikalla toimitaan. Apteekkariliiton Salkku-palvelua kiitettiin kattavana ohjeistusten lähteenä. Ohjeistusten olisi toivottu olevan pysyvämpiä, mutta jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa se ei ollut mahdollista.

Vastauksissa ehdotettiin myös koulutuksia työyhteisöpsykologiasta, henkisestä valmennuksesta ja yleisesti esimiestaidoista, jotta valmiudet vastata henkilökunnan tarpeisiin poikkeustilanteessa olisivat jatkossa paremmat.

Työn kuormittavuuden hallintaa on mahdollista parantaa jakamalla töitä ja vastuita koko henkilökunnalle, varaamalla riittävästi aikaa proviisorien työtehtäville myös poikkeustilanteissa sekä huolehtimalla riittävästä henkilökunnan määrästä.

1.22 PROVIISORI 13

¢

työhyvinvointi Palkitsemisesta proviisorit mainitsivat jaksamista tukevina sekä myönteisen palautteen ja kehumisen että paremman palkan, bonuksen tai vapaana annettavan tunnustuksen poikkeustilanteessa tehdystä työstä.

Työaikojen joustavuus nousi niin ikään esiin työssäjaksamista parantavana tekijänä.

Mahdollisuutta etätyöhön toivottiin silloin, kun läsnäolo apteekilla ei ole välttämätöntä.

PALAAKO APTEEKKITYÖ ENNALLEEN? Uskon, että osa pandemian aikana vakiintuneista toimintatavoista jää pysyviksi. Asiakkaat ovat oppineet käyttämään verkkoapteekkeja, kotiinkuljetuksia ja noutolaatikoita, ja uskon, että he hyödyntävät näitä palveluja jatkossakin. Pleksit kassoilla ja reseptilooseissa ja entistä huolellisempi hygienia saattavat myös jäädä pysyviksi. Saa nähdä, luovummeko maskeista kokonaan vai jäävätkö ne käyttöön ainakin pahimpina flunssakausina.

Korona-aikana apteekkien kävijämäärät ovat paikoitellen vähentyneet, kun ihmiset eivät ole liikkuneet kauppakeskuksissa ja julkisen liikenteen asemilla entiseen tapaan.

Aika näyttää, palautuvatko kävijämäärät ennalleen. Verkkokaupan yleistyminen voi myös johtaa siihen, että lääke tilataan kauempaa eikä lähiapteekista.

Anna Ojalan opinnäytetyö “Apteekkiproviisoreiden työssäjaksaminen COVID-19-pandemian aikana” on luettavissa Theseus-tietokannassa osoitteessa www.theseus.fi. 

Proviisori Anna Ojala palasi apteekkityöhön opinto- ja vanhempainvapailta tammikuussa 2022.

Apteekkari: Hyvä palaute auttoi jaksamaan KIRSI PIETILÄ aloitti Riihimäen Aurinko Apteekin apteekkarina aivan koronakriisin alkuvaiheissa, 10.3.2020. Samaan aikaan hän toimi vielä apteekkarina edellisessä apteekissaan eli Helsingin Kontulan apteekissa, jota käytännössä hoiti apteekinhoitajaksi nimetty proviisori. Pietilän mielestä apteekkien suurin haaste koko pandemian aikana on ollut henkilökunnan jaksaminen.

– Henkilökunta reagoi alussa taudin uhkaan hyvin vaihtelevasti, ja osa koki asiakaspalvelussa työskentelyn epämukavaksi. Asiakkaat olivat hyvinkin hädissään apteekissa käydessään. Puhelinlinjamme ruuhkautuivat, kun asiakkaat halusivat tietoa lääkkeiden saatavuudesta, ja osa heistä siirtyi asioimaan verkkokauppaan. Muutimme toimintatapaamme vastaamaan paremmin muuttu-

14 PROVIISORI 1.22

Kirsi Pietilä on Riihimäen Aurinko Apteekin apteekkari.

nutta tilannetta, hän kertoo.

Pietilän apteekeissa perustettiin heti koronatiimit, joissa käytiin aktiivisesti läpi tautitilannetta ja saatuja ohjeita. Tiimin tehtävä oli huolehtia tiedottamisesta henkilökunnalle ja asiakkaille. Tästä saatiin myönteistä palautetta asiakkailta, mikä auttoi henkilökuntaa jaksamaan. Apteekkien henkilökunnan koronasairastavuus on Pietilän tietojen mukaan ollut Suomessa suhteellisen pieni.

– Apteekkariliiton tuki ja ohjeistus auttoivat akuutisti apteekkeja, kun tiedotus taudin kuvasta ja siltä suojautumisesta oli alusta lähtien aika sekavaa.

Terveydenhuolto on ollut niin kuormittunutta pandemian aikana, ettei yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ole ainakaan lisääntynyt, hän toteaa.

Pietilän apteekeissa ei ole tarvittu lomautuksia. Pietilä huomauttaa, että lomautukset ovat varmasti olleet raskaita kaikille niissä apteekeissa, joissa niihin jouduttiin. 

TEKSTI HANNA LINDSTEDT KUVA DREAMSTIME

lääketutkimuksen päivä

Kohti kestävää farmasiaa Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan perinteiseen lääketutkimuksen päivään osallistuttiin 8. joulukuuta etäyhteyden kautta. Aiheissa korostui kestävyys.

Myös kansainvälisen maisteriohjelman kuulumiset kuultiin.

D

ekaani Jouni Hirvonen kertoi, että farmasian tiedekunnassa on tunnistettu tarve laajentaa opetusta kestävyysteemojen ympärillä – opiskelijat ovat jopa vaatineet tätä. Tiedekunta pyrkii siihen, että maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professori voisi aloittaa työnsä vuonna 2023.

Jo ennen sitä Helsingin yliopiston kaikille tutkinto-opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta suorittaa monitieteellinen kestävyyskurssi. Lisäksi on suunnitteilla farmasian ja lääketieteellisten koulutusohjelmien (lääketiede, hammaslääketiede, eläinlääketiede) yhteinen kestävän kehityksen kurssi.

Tavoitteena on, että valmistuvat farmasian ammattilaiset ovat oppineet kestävyysasiantuntijoiksi, jotka näkevät koko lääkkeen elinkaaren kestävyys- ja ympäristöajattelun näkökulmasta.

Farmasian tiedekunta on liittynyt HELSUS – Kestävyystieteen instituuttiin kahdeksantena jäsenenä. HELSUS yhdistää Helsingin yliopiston kestävyystieteen tutkimusta ja koulutusta ja pyrkii tuomaan kestävyystieteen ääntä kuuluvaksi yhteiskunnassa.

KAAOKSESTA KOHTI KESTÄVÄÄ Lääkkeiden kestävän käytön tutkimuksesta puhui apulaisprofessori Anna-Riia Holmström.

Kestävä lääkkeiden käyttö on rationaalista eli järkevää, ja se huomioi ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen näkökulman. Lisäksi kestävä lääkkeiden käyttö on vaikuttavaa, turvallista, laadukasta, taloudellista ja yhdenvertaista.

Rationaalisen lääkehoidon tutkimuksen mukaan Suomessa hallitsee lääkekaaos, jossa lääkitys ei ole kenenkään hallinnassa.

Tilanteen parantamiseksi tarvitaan rakenteisiin ja toimintaedellytyksiin, lääkitysturvallisuuden edistämiseen sekä lääkkeiden käytön ja lääkehoitojen vaikuttavuuteen liittyvää tutkimusta.

MITÄ TEHDÄ LÄÄKEJÄÄMILLE? Vaikka Suomessa jätteet hävitetään pääasiassa oikein, on lääkkeiden ympäristökuorma suuri. Valtaosa kuormasta syntyy lääkkeenkäyttäjien lääkkeiden oikeasta käytöstä, kun elimistöstä erittyvät lääkeaineet ja metaboliitit huuhtoutuvat vessoista jätevesiin. Keskustellaan myös kustannustehokkuudesta: tulisiko jätevesistä puhdistaa aktiiviset lääkeaineet vai tiettyjä metaboliitteja ja tulisiko puhdistus kohdentaa jätevedenpuhdistuslaitoksiin vai yksittäisiin pistekuormalähteisiin.

Apulaisprofessori Tiina Sikanen muistutti, että monet lääkevaikutuksen kohteena olevat reseptorit ilmentyvät myös esimerkiksi vesieliöissä.

Muun muassa edellä mainituista syistä tarvitaan tutkimusta ympäristö- ja kestävyysnäkökulmasta. Sikanen visioi, että lääkkeiden ympäristövaikutusten arviointi saattaa tulevaisuudessa nousta lääkkeiden turvallisuuden ja tehon osoittamisen rinnalle.

Vaikka uusien lääkkeiden ympäristövaikutukset on täytynyt arvioida vuodesta 2006 alkaen, on käytössä edelleen hyvin vanhoja lääkkeitä, joiden ympäristövaikutuksia ei lainkaan tunneta.

Nyt käynnissä oleva eurooppalaisen innovatiiviset lääkkeet -aloitteen eli IMI:n PREMIER-hanke pyrkiikin luomaan viitekehyksen vanhojen vaikuttavien aineiden ympäristöriskien arvioimiseksi ja karakterisoimiseksi. Tämä helpottaa näiden aineiden ympäristöriskin arvioinnin priorisoinnissa.

DIGILOIKKA TUKEE OPETUSTA Opetuksesta ja opettamisen kehittämisestä vastaava varadekaani Mia Sivén kertoi farmasian digiloikkahankkeen (2019–2020)

olevan osa kestävän kehityksen työtä farmasian tiedekunnassa. Digitaaliset oppimisympäristöt, kuten 360 asteen virtuaalinen näkymä ja VR-oppimisympäristö parantavat työ- ja ympäristöturvallisuutta, kun esimerkiksi puhdastilatyöskentelyä voidaan harjoitella virtuaalisesti. VR-oppimisympäristössä harjoitellaan tällä hetkellä aseptisen työskentelyn työnkulkua. Peli ohjaa opiskelijoita oikeiden valintojen pariin sekä antaa palautetta työskentelystä.

Digitaaliset oppimisympäristöt säästävät henkilö- ja muita resursseja sekä mahdollistavat opiskelijoille joustavamman opiskelun vaikkapa kotisohvalta. Sivénin mukaan digitaalisten oppimisympäristöjen parhaita puolia ovatkin saavutettavuus ja vaivattomuus.

Kampuksella on tällä hetkellä opiskelijoiden käytössä kahdet VR-lasit. 360-videoita käytetään laboratorio-opetuksen tukena.

UUSI MAISTERIOHJELMA ALKAA Uusi lääketutkimuksen, farmaseuttisen tuotekehityksen ja lääkitysturvallisuuden maisteriohjelma käynnistyy ensi syksynä. Uuden ohjelman johtaja, yliopistonlehtori Leena Hanski kertoi, että ensimmäinen haku ohjelmaan oli käynnissä vuodenvaihteessa. Sisään tullaan valitsemaan 20 opiskelijaa muun muassa aikaisemman opintomenestyksen, motivaatiokirjeen, opintojen soveltuvuuden ja haastattelun perusteella. Englanninkielinen ohjelma on kaksivuotinen ja valmistuvat opiskelijat valmistuvat filosofian maistereiksi. Kyseessä on Helsingin yliopiston 36. kansainvälinen maisteriohjelma.  1.22 PROVIISORI 15

¢

¢

luennolta

TEKSTI EEVA LEHTOLA KUVA DREAMSTIME

Näitä työelämän supervoimia kannattaa kehittää Kun teknologia muuttaa työn luonnetta ja sisältöä, ihmisen vahvuuksia ovat asiat, jotka ovat koneelle vaikeita. Aku Varamäki Workday Desingersistä kertoi syksyn Farmasian Päivillä työelämän supervoimista, jotka auttavat selviytymään työn murroksessa.

V

aramäen luento käynnistyi videolla, jossa apteekeissa työskentelevät kertoivat, mikä heitä motivoi työssään. Vastauksissa korostuivat asiakas ja avun löytäminen hänen ongelmiinsa. Apteekkiala koettiin mielenkiintoiseksi ja kehittyväksi toimialaksi, jossa voi kehittää itseään rajattomasti.

Itseänikin motivoi työssä oppiminen ja avun löytäminen asiakkaan pulmaan. Mielestäni on hyvä, että ala nähdään kehittyvänä ja että apteekkilaiset haluavat kehittyä ja kehittää itseään.

asiakas on keskiössä. Asiakasymmärryksen avulla voimme saavuttaa kilpailuetua muihin toimijoihin nähden.

KUUSI SUPERVOIMAA Työn muuttuessa tarvitsemme uusia taitoja.

Varamäki esittelikin kuusi työelämän supervoimaa, joita jokaisen kannattaa kehittää ja käyttää selviytyäkseen työn murroksessa.

Empatian avulla pystymme tuomaan sekä työyhteisöön että asiakaspalveluun inhimillisyyttä. Näkökulman vaihtamisella voimme asettua asiakkaamme asemaan ja koettaa ymmärtää hänen tarpeitaan. Luovuuden

Työelämän supervoimat: • • • • • •

Empatia Näkökulman vaihtaminen Luovuus Tuumasta toimeen -asenne Radikaali yhteistyö Sisu 

Jos epäonnistumisia ei sallita, voi hienoja kehitysideoita jäädä kuulematta.

Työn murroksessa ihmisen vahvuuksia ovat muiden muassa tunteisiin, luovuuteen ja yhteistyöhön liittyvät taidot.

Työn murrosta käsitellessään Varamäki arvioi, että teknologia ja robotit tulevat muuttamaan työn luonnetta ja sisältöä. Ihmiset tekevät jatkossa entistä vähemmän samanlaisina toistuvia, mekaanisia työtehtäviä. Työpanoksessamme korostuvat työnjohdolliset tehtävät ja tehtävät, joissa tunnetaidoista on hyötyä, kuten asiakaspalvelu.

Tulevaisuudessa työn tulee vastata sekä työntekijöiden että asiakkaiden tarpeisiin.

Työn sisältöä ja luonnetta tulisi Varamäen mukaan muokata siitä lähtökohdasta, että

16 PROVIISORI 1.22

avulla pystymme muuttamaan totuttuja työtapoja, keksimään uusia ja kehittämään vanhoja. Tuumasta toimeen -asennetta tarvitsemme, kun lähdemme kokeilemaan uusia, luovia ideoitamme.

Varamäen viides supervoima on radikaali yhteistyö. Käsite liittyy siihen, että täydellistä toimintaa ei ole mahdollista suunnitella. Suunnitelma muuttuu käyttöönoton yhteydessä aina konkreatiaksi ja muokkautuu käytössä. Radikaali yhteistyö tarkoittaa laajaa yhteistyötä työyhteisön, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kesken muutostilanteessa – itse lisäisin tähän kilpailijatkin.

Ottamalla asiakkaamme mukaan muutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen saamme kullanarvoista tietoa heidän tarpeistaan.

Viimeisenä muutoksen läpiviemiseen tarvitaan sisua: sitkeää voimaa viedä hienot, luovat suunnitelmamme käytäntöön ja jaksaa jatkaa niiden kanssa, vaikka muutosvastarinnan tai alkuvaikeuksien vuoksi voisi

vain olla helpompi luovuttaa ja palata vanhoihin, tuttuihin toimintatapoihin.

MYÖS KANTAPÄÄN KAUTTA Varamäki kannusti kehittämään oppimisen kulttuuria. Työssä voimme oppia toinen toisiltamme, asiakkailtamme ja yhteistyökumppaneiltamme. Being a knower & being right vai being a learner & getting it right?

Varamäen mukaan on parempi olla innokas oppija, joka saa aikaan parhaan lopputuloksen kokeilujen kautta kuin tietäjä, joka ei salli itselleen eikä muille epäonnistumisia. Jos epäonnistumisia ei sallita, voi hienoja kehitysideoita jäädä kuulematta.

Uusia ideoita voi saada erillisten koulutusten ohella myös webinaareista, podcasteista, kirjoista, lehdistä ja keskusteluista.

Kerryttämällä monipuolista tietotaitoa voit parhaiten hyödyntää tulevaisuuden supervoimiasi. 

TEKSTI HANNA LINDSTEDT KUVA DREAMSTIME

luennolta ¢

Aku Varamäen puheenvuoroa seurasi Farmasian Päivillä Unelmieni apteekkityö -paneeli, jossa keskusteltiin apteekkityön mielekkyydestä.

Unelmieni apteekkityö S

uomen Farmasian Opiskelijajärjestöt ry:n puheenjohtaja Kauri Laine sanoi puheenvuorossaan, että nuoret ovat valikoivia työn suhteen. He eivät halua tehdä mitä tahansa ja ajattelevat työpaikkaa valitessaan arvoja vähintään yhtä paljon kuin rahaa. Tämä liittyy siihen, että omasta työstä ja elämästä kerrotaan entistä avoimemmin muun muassa sosiaalisessa mediassa. On entistä tärkeämpää, mitä muut ajattelevat ja millainen oma imago on. Työ on tärkeä osa identiteettiä.

Laine ei usko, että nuoret olisivat aikaisempia ikäpolvia hankalampia työntekijöitä.

Hän pitää kuitenkin nuoria kunnianhimoisina ja miettii, miten apteekit vastaavat siihen. Nuorten kunnianhimo voisi olla apteekeille suuri voimavara.

TÄRKEÄ APTEEKKIHARJOITTELU Vihdin 1. apteekin apteekkari Sari Westermarck tähdensi, että henkilökunta on apteekin tärkein voimavara. Siksi jokaista ikäpolvea sekä erilaista kokemusta tulee arvostaa ja hyödyntää. Paras tilanne olisi, jos työyhteisössä olisi eri ikäisiä ja eri taustaisia työntekijöitä. Westermarckin kokemuksen mukaan nuoret kaipaavat apteekkityössä kehittymismahdollisuuksia, uusia haasteita ja vaihtelevuutta.

Myös Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan opetuksesta vastaava varadekaani Mia Sivén totesi, että oman osaamisen kehittäminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää.

Tulevaisuudessa tehdään töitä tiiviimmin yhdessä terveydenhuollon muiden ammattilaisten kanssa.

Apteekkiharjoittelussa on hänen mukaansa olennaista, että ammatti-identiteetti pääsee kehittymään. Opiskelijat saapuvat yliopistolta mukanaan uusinta tietoa, jota he voivat jakaa yhteisössä. Vastavuoroisesti työyhteisön tulee tarjota opiskelijalle työelämätietoutta.

Jotta apteekkialasta syntyy hyvä kuva, apteekin tulee panostaa harjoitteluun. Harjoittelijalle on oltava vastuuhenkilö ja far-

maseuttisen työn harjoitteluun on annettava aikaa. Westermarck korosti, että opiskelijoiden on annettava tehdä vain farmaseuttista työtä harjoittelunsa aikana. Apteekeissa tulisi ylipäätään valmistautua opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden saapumiseen työyhteisöön.

AINA SITÄ SAMAA? Keskustelussa pohdittiin, miten henkilöstöpulan vaivaamiin apteekkeihin saataisiin houkuteltua farmasian ammattilaisia. Laine kertoi, että monen nuoren mielestä apteekeista puuttuvat etenemismahdollisuudet ja että heitä pelottaa ajatus työskentelystä apteekissa samassa tehtävässä eläkeikään saakka. Apteekkityön luonne on hänen kärjistyksensä mukaan aina sama: pyörää ei voi loputtomiin keksiä uudelleen. Keskinkertainen minimipalkka ei itsessään ole monelle työntekijälle kannustin. Laine toivoo, että myös muut terveydenhuollon ammattilaiset näkisivät proviisorit ja farmaseutit terveydenhuollon ammattihenkilöinä.

Westermarck korosti, että apteekissa työskentely on eettistä ja palkitsevaa, sillä siellä pääsee auttamaan ihmisiä. Siitä saa paljon iloa. Apteekkityön mielekkyyttä voi lisätä järjestämällä jokaiselle työntekijälle oman vastuualueen kiinnostuksen mukaan.

Hän arvioi, että apteekeissa voitaisiin auttaa enemmänkin esimerkiksi hoitokoteja ja ikääntyvää väestöä.

Sivén näkee farmasian tulevaisuuden valoisana. Hän uskoo, että tulevaisuudessa tehdään töitä tiiviimmin yhdessä terveydenhuollon muiden ammattilaisten kanssa.

Opiskelijoita tulee kuunnella, kun pohditaan, millaisia uusia avauksia alalla tarvitaan ja miten opiskelijoita tulisi valmentaa tulevaisuuden haasteisiin. Uusia, innovatiivisia avauksia voidaan hänen mukaansa tehdä alalla yhdessä opiskelijoiden kanssa.  1.22 PROVIISORI 17

Verta tarvitaan joka päivä TEKSTI HANNA LINDSTEDT KUVA SUOMEN PUNAISEN RISTIN VERIPALVELU LÄHTEET TUULI VUORI JA VERIPALVELU.FI

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu kerää verta vapaaehtoisilta, testaa veren ja tekee siitä verivalmisteita.

Sillä on myös biopankki ja tutkimustoimintaa.

Verta tarvitaan jatkuvasti, mutta tiesitkö, minkä lääkkeiden käyttö estää verenluovutuksen?

18 PROVIISORI 1.22

A

itoa ihmisverta ei voi ainakaan toistaiseksi korvata millään keinotekoisella.

Verivalmisteita käytetään esimerkiksi leikkauspotilaiden, onnettomuusuhrien, syöpää sairastavien ja keskoslasten hoitoon.

Suomessa tarvitaan joka päivä 800 verenluovuttajaa turvaamaan verivalmisteiden saatavuus. SPR:n Veripalvelu huolehtii koko maan verivalmistehuollosta.

Vaikka veri on välttämätöntä, verenluovutus on vapaaehtoisten varassa. Suomessa on säädetty laissa, ettei verenluovutuksesta saa palkkiota. Luovutusikäisestä eli 18–70-vuotiaista vain noin 3,5 % luovuttaa verta vuosittain. Uusia luovuttajia tarvitaan

20 000 joka vuosi korvaamaan esimerkiksi vanhimmista ikäryhmistä poistuvia luovuttajia.

Tavallisesti luovutetaan täysverta, mutta Helsingin Kivihaassa voi luovuttaa myös verihiutaleita. Siitä sovitaan aina erikseen aiemmin sopivien kokoverta luovuttaneiden henkilöiden kanssa.

Verta voi luovuttaa ensimmäisen kerran vielä 59-vuotiaana, minkä jälkeen verta voi luovuttaa aina 71-vuotiaaksi saakka. Veripalvelu kampanjoi tällä hetkellä saadakseen etenkin yli 40-vuotiaita miehiä luovuttamaan verta. Verenluovuttajista miehiä on vain noin 40 %. He voivat kuitenkin luovuttaa naisia useammin, ja siksi olisi tärkeää, että entistä useampi mies ojentaisi kätensä.

KUVA ELINA MANNINEN

KUVA RITVA TUOMI

Luovutettu veri jaetaan punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi. Punasoluja tarvitaan esimerkiksi leikkauksissa, elinsiirroissa ja synnyttäneiden äitien hoidossa, jos he ovat menettäneet paljon verta.

RAUTALISÄÄ MUKAAN

Ensiluovuttajan kannattaa varata verenluovutukseen noin tunti ja muiden reilu puoli tuntia. Täysveren luovutus vie ajasta 5–10 minuuttia.

Suomessa tarvitaan joka päivä 800 verenluovuttajaa turvaamaan verivalmisteiden saatavuus.

Verenluovutuksessa menetetään rautaa, jota ihminen tarvitsee muun muassa tuottaakseen hemoglobiinia, joka kuljettaa happea veressä. Tästä syystä verenluovutuksessa mitataan hemoglobiini ja luovutukselle on hemoglobiinirajat. Verenluovuttajan hemoglobiinin on oltava naisilla vähintään 125 g/l ja miehillä 135 g/l.

Tutkimusten mukaan suurimmassa raudanpuutteen riskissä ovat 18–25-vuotiaat naiset. Heille suositellaan nykyisin enintään yhtä luovutuskertaa vuodessa. Muut naiset voivat luovuttaa verta 2–3 kertaa vuodessa.

Rautalisää tarjotaan verenluovutuksen yhteydessä kaikille alle 50-vuotiaille naisille ja tiheästi verta luovuttaville, jotta verenluovutus ei aiheuttaisi raudanpuutetta.

LÄÄKITYS ESTÄÄ HARVOIN Veripalvelun tiedottaja Tuuli Vuori kertoo, että lääkkeet ovat harvoin verenluovutuksen esteenä, mutta sairaus tai vaiva, johon lääkkeitä käytetään, voi olla. Esimerkiksi pääkipuun otettu tulehduskipulääke ei estä verenluovutusta, mutta itse päänsärky estää.

Muutamia lääkkeisiin ja niiden käyttöön liittyviä rajoituksia kuitenkin on. Insuliinilääkehoito on aina este verenluovutukselle.

Verenpainelääkkeen aloituksesta tulee olla kulunut kaksi viikkoa ja psyykenlääkkeiden sekä tablettimuotoisten diabeteslääkkeiden aloituksesta tulee olla yksi kuukausi ennen verenluovutusta. Antibioottihoidon päättymisestä tulee olla kulunut kaksi viikkoa ennen verenluovutusta ja isotretinoiinin

käytön lopetuksesta tulee olla kulunut yksi kuukausi.

Yleisimmät rokotteet kuten koronarokote, influenssarokote, jäykkäkouristusrokote, pneumokokkirokote ja puutiaisaivokuumerokote eivät estä verenluovutusta.

Mahdolliset voimakkaat rokotusreaktiot kuten kova särky, kuume tai ihottuma aiheuttavat kuitenkin kahden vuorokauden luovutusesteen oireiden päättymisestä lukien.

A-hepatiittirokote ei estä verenluovutusta, mutta A- ja B-hepatiitin yhdistelmärokote sekä B-hepatiittirokote aiheuttavat neljän viikon luovutusesteen.

PLASMAA LÄÄKKEISIIN Luovuttajalta otetaan kyynärtaipeen laskimosta noin puoli litraa verta. Se jaetaan punasoluiksi, verihiutaleiksi eli trombosyyteiksi ja plasmaksi Helsingin Kivihaassa pääasiassa käsityönä. Valkosoluttomat punasolu- ja verihiutalevalmisteet toimitetaan Suomessa potilaiden hoitoon esimerkiksi leikkaus- ja syöpäpotilaille. Plasma puolestaan toimitetaan ulkomaille plasmalääkkeiden valmistukseen. Verestä voidaan myös erotella valkosolut valkosoluvalmisteiksi, joita tehdään vain tilauksesta. Valkosoluvalmisteisiin tarvittavat valkosolut erotellaan erikseen kutsutuilta luovuttajilta.

Veripalvelussa eroteltu plasma myydään Keski-Eurooppaan. Tällä hetkellä Veripalvelun sopimuskumppani on Takeda-konserniin kuuluva Baxalta-lääketehdas, jossa plasma prosessoidaan fraktiointilaitoksessa.

Suomessa kerätty plasma yhdistetään plas-

1.22 PROVIISORI 19

matehtaalla muista maista kerättyyn. Plasmasta voidaan erotella vasta-aineita, hyytymistekijöitä ja albumiineja.

Veren ainesosia käytetään raaka-aineina lääkkeissä, joilla hoidetaan muun muassa hyytymistekijäpuutoksista, verenvuodoista, palovammoista ja vasta-ainepuutoksesta kärsiviä potilaita. Suomessa ei ole ollut vuoden 2005 jälkeen omaa plasmalääketuotantoa.

Veripalvelun solutuotantokeskuksessa tutkitaan, kehitetään ja valmistetaan soluterapiavalmisteita. Viime vuonna tuotantokeskuksesta toimitettiin yhdeksän immunologisten ongelmien hoitoon tarkoitettua valmistetta ja neljä lapsipotilaille tarkoitettua kantasolusiirrettä. Keskuksessa on lisäksi käynnissä tutkimuksia, jotka liittyvät vaikeasti hoidettaviin syöpiin. Hoitoihin ollaan kehittämässä CAR-T- ja NK-soluvalmisteita.

Veripalvelun solutuotantokeskuksessa tutkitaan, kehitetään ja valmistetaan soluterapiavalmisteita.

NÄYTTEITÄ BIOPANKKIIN Verenluovuttaja voi verenluovutuksen yhteydessä liittyä Veripalvelun biopankkiin, joka on perustettu vuonna 2017. Viime vuoden lopulla Veripalvelun biopankki aloitti Biopankkien Osuuskunta Suomi FINBB:n kumppanina, minkä ansiosta biopankin tietovarannot ovat entistä laajemmin tutkijoiden käytössä Suomessa. Biopankkeihin kertyvän datan avulla voidaan kehittää sairauksien ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitomuotoja.

Tällä hetkellä biopankkiin on liittynyt 53 000 suomalaista, mutta tavoitteena on yli 60 000 liittynyttä. Biopankkinäytteitä ja -tietoja käytetään tutkimukseen ja lisäksi Veripalvelun biopankki on erikoistunut verensiirtolääketieteen erityiskysymyksiin luovuttajan ja potilaan näkökulmasta.

Parhaillaankin on meneillään useita biopankkitutkimuksia. Tutkimuksissa selvitetään muun muassa verisoluantigeenien määrittämistä genomidatasta, hepatiitti E -viruksen esiintyvyyttä ja verivälitteistä tartuntariskiä, verenluovuttajien verenluovutustietojen, kuten hemoglobiinin, yhteyttä perinnölliseen taustaan sekä uusien immuunimekanismien tunnistamista.

Veripalvelun biopankki on mukana myös FinnGen-tutkimuksessa, jonka tavoitteena on sairausmekanismien parempi ymmärtäminen yhdistämällä genomi- ja terveystietoja. Hankkeessa tutkitaan esimerkiksi Suomessa rikastuneiden geenimuotojen yhteyttä verisolujen toimintaan. 

Veripalvelu lyhyesti SUOMEN Punaisen Ristin Veripalvelulla on 10 veren keräykseen keskittynyttä veripalvelutoimistoa eri puolilla maata ja veripalvelukeskus Helsingin Kivihaassa. Veripalvelun vastuulla on verenluovutuksen järjestäminen koko maassa. Veripalvelu testaa luovutetun veren, valmistaa verestä erilaisia verivalmisteita ja huolehtii niiden varastoinnista sekä jakelusta. Toimintaan kuuluu lisäksi tieteellisen tutkimuksen tekeminen sekä kantasolusiirteiden välittäminen, elin- ja kantasolusiirtojen kudostyyppitestaus sekä joitakin veren laboratoriotutkimuksia. Veripalvelun toimintaa valvoo Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Toiminta on voittoa tavoittelematonta.

Veripalvelulla on maksuton infopuhelin 0800 0 581, joka palvelee arkisin. Jos törmäät esimerkiksi apteekki- tai sairaalatyössä verenluovuttamista harkitsevaan henkilöön, voit ohjata hänet soittamaan infopuhelimeen. Myös verkkosivuilta veripalvelu.fi saa lisätietoa ja voi varata ajan verenluovutukseen. 

KUVA JARI HÄRKÖNEN

Veripalvelun laboratoriossa selvitetään muun muassa veriryhmä sekä punasoluvasta-aineet ja tehdään virustutkimukset.

20 PROVIISORI 1.22

Jäsen- ja koulutussivut Näillä sivuilla esittelemme Proviisoriyhdistyksen uuden hallituksen sekä valiokunnat ja työryhmät vetäjineen.

Puheenjohtaja Antti Raimas kertoo yhdistyksen toimintasuunnitelmasta ja Elina Hanslian raportoi korkeakouluharjoittelustaan, jota varten hän sai yhdistyksen apurahan.

Muista!

PROVIISORIPÄIVÄ La 9.4. Arcada, Helsinki Ilmoittautuminen käynnissä 24.3. saakka. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/proviisoripäivä KEVÄTKOKOUS Yhdistyksen sääntömääräisen kevätkokouksen alustava ajankohta on la 21.5.

KOULUTUKSIA Lääkkeiden väärinkäyttöä ja apteekkisopimusjärjestelmää käsittelevä koulutuskokonaisuus on katsottavissa OmaProssa veloituksetta 30.6. asti.

Luennoitsijana toimii proviisori, eMBA Veli-Matti Surakka.

Syksyn webinaarit katsottavissa OmaProssa: • Ura viranomaisena • Ura ulkomailla • Mandatum Lifen Digitaalisen varainhoidon ja sijoittamisen palveluiden mahdollisuudet proviisoreille

Helsingin opiskelijapikkujoulujen ohjelmassa oli drinkkikoulu.

Opiskelijat viettivät rennon illan TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMINEN on ollut haastavaa pandemia-aikana, mutta pienimuotoisia tapahtumia on voitu järjestää rajoituksia noudattaen. Yhdistyksen opiskelijajäsenet pääsivät tutustumaan toisiinsa jouluisissa tunnelmissa sekä Kuopiossa että Helsingissä. Tapahtumiin osallistui yhteistyökumppanimme Verman, joka muisti opiskelijoita pienten tuotepakettien muodossa.

Kuopion opiskelijapikkujoulut järjestettiin Kuopion Keilakukossa. Tunti hervotonta keilausta nosti sopivasti kilpailuhenkeä. Illallisella tarjolla oli salaattibuffet, lohta ja possua sekä jälkiruoka. Ilta jatkui saunomisen ja lautapelien merkeissä. Lauteilla ja pelien lomassa löydettiin uusia ja vanhoja tuttavuuksia toisilta vuosikursseilta. Varsinaisen ohjelman

päätyttyä moni jatkoi iltaa epävirallisella yhdessäololla ja kuulumisten vaihdolla.

Ohjelmaa, menua ja sopivan rentoa tunnelmaa kiiteltiin.

Helsingin opiskelijapikkujoulut järjestettiin Kampin Huoneella. Paikalla oli Kuopion tapaan opiskelijoita eri vuosikursseilta. Aluksi juteltiin opiskelu- ja työkuulumisista ja yhdistyksen ajankohtaisista asioista ennen illan ohjelmanumeroa eli drinkkikoulua. Maittavan buffet-illallisen jälkeen rentoa iltaa jatkettiin vapaamuotoisesti yhdessä. Illan parasta antia olivat tapaamiset ja vapaamuotoinen juttelu, joihin on ollut poikkeuksellisena vuotena vain vähän mahdollisuuksia opintojen jatkuttua lähes täysin etänä.  TEKSTI JUUSO PIKKARAINEN, TIINA TAPANILA JA HANNA LINDSTEDT

JÄSEN, SAATHAN SÄHKÖISEN JÄSENKIRJEEN? Sähköisessä jäsenkirjeessä kerromme yhdistyksen ajankohtaiset asiat sekä ilmoitamme tulevista tapahtumista. Kirje lähetetään jäsensähköposteihin noin joka toinen viikko. Tarkista yhteystietosi OmaProssa ja ota tarvittaessa yhteyttä toimistoon, jos kirjeemme eivät saavuta sinua.

JÄSENMAKSUN VÄHENTÄMINEN VEROTUKSESSA Työttömyyskassamaksun osuus jäsenmaksusta (enintään 66 € vuonna 2021) vähennetään täysimääräisenä ja toimisto on ilmoittanut osuuden verohallinnolle. Loppuosan jäsenmaksusta voi ilmoittaa muina tulonhankkimiskuluina.

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA KYSYMYKSIISI VASTAAVAT Teemu Ali-Kovero, Martta Huttu ja Eija Vartiainen:

toimisto@proviisoriyhdistys.net tai etunimi.sukunimi@ proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16 1.22 PROVIISORI 21

¢

ajankohtaista Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenmaksu 2022 JÄSENMAKSULUOKKA MÄÄRÄYTYY PÄÄTOIMEN JA TYÖAJAN MUKAAN. APTEEKIN, LÄÄKETEOLLISUUDEN, TUKKUKAUPAN, KUNNAN, VALTION, KELAN YM. PALVELUKSESSA TYÖSKENTELEVÄ TAI YRITTÄJÄ:

• kokoaikainen, työttömyyskassan jäsen 35 €/kk • kokoaikainen, ei työttömyyskassan jäsen 31,25 €/kk • osa-aikainen (15–30 h/vko), työttömyyskassan jäsen 26,25 €/kk • osa-aikainen (15–30 h/vko), ei työttömyyskassan jäsen 21,50 €/kk • osa-aikainen (alle 15 h/vko), riippumatta kassajäsenyydestä 17,50 €/kk YLIOPISTON PALVELUKSESSA TYÖSKENTELEVÄ:

• koko- tai osa-aikainen, työttömyyskassan jäsen 26,25 €/kk • koko- tai osa-aikainen, ei työttömyyskassan jäsen 21,50 €/kk • osa-aikainen (alle 15 h/vko), riippumatta kassajäsenyydestä 17,50 €/kk PÄÄTOIMINEN JATKO-OPISKELIJA

• riippumatta kassajäsenyydestä 17,50 €/kk ULKOMAILLA ASUVA:

• työttömyyskassan jäsen 17,50 €/kk • ei työttömyyskassan jäsen 65 €/kalenterivuosi EI-PALKANSAAJA (POISLUKIEN YRITTÄJÄ): (esim. työtön, äitiyspäivärahaa saava, virka- tai opintovapaalla oleva)

• riippumatta kassajäsenyydestä 17,50 €/kk PROVIISORIOPISKELIJA TAI VARUSMIESPALVELUSTA SUORITTAVA JÄSEN:

• työttömyyskassan jäsen 59 €/kalenterivuosi • ei työttömyyskassan jäsen 29 €/kalenterivuosi Proviisoriopiskelija, joka liittyy jäseneksi 30.6. jälkeen, maksaa vain puolet jäsenmaksustaan. Valmistumista seuraavana kalenterivuonna jäsenmaksuluokka muuttuu päätoimen ja työtilanteen mukaiseksi.

KANNATUSJÄSENMAKSU:

• apteekkari 150 €/kalenterivuosi • seniorijäsen 125 €/kalenterivuosi • jäsenen vapaaehtoinen maksu Proviisoriyhdistykselle

MAKSUTAVAT:

Tule kehittämään osaamistasi valiokunnissa!

Proviisoriyhdistyksessä toimii useita eri valiokuntia, toimikuntia ja työryhmiä, joiden kautta voit jäsenenä osallistua proviisorien ammattikuntaa kehittävään toimintaan matalalla kynnyksellä.

Pääset helposti mukaan ilmoittautumalla vastuuhenkilölle, yhteystiedot löydät sivulta 24. Voit osallistua oman mielenkiinnon ja aikataulun mukaan ilman erityisiä velvoitteita. Osallistuminen ammatillista kehittymistä tukevaan toimintaan on oiva lisä ansioluetteloosi!

APTEEKKITYÖRYHMÄ seuraa aktiivisesti maan lääkepolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä ja toimii tukiverkostona apteekkiproviisoreille. Työryhmä ottaa kantaa apteekkisektoria koskeviin kysymyksiin ja lausuntopyyntöihin.

Vastuuhenkilö Anna Ojala.

APURAHATOIMIKUNTA käsittelee apurahahakemukset ja antaa hallitukselle ehdotuksensa apurahan saajista. Toimikunta kaipaa joukkoihinsa eri lääkealan sektoreilla työskenteleviä proviisoreja monipuolisten näkökantojen varmistamiseksi.

Vastuuhenkilö Ville-Matti Mäkinen.

Eräpäivät 20.2. ja 31.8.

1) Työnantaja perii palkasta ja suorittaa kuuden kuukauden maksut yhdistykselle kaksi kertaa vuodessa eräpäivinä tai kerran kuukaudessa palkanmaksun yhteydessä. Muista täyttää suoraperintälomake.

2) Jäsen maksaa itse kaksi kertaa vuodessa kuuden kuukauden maksut eräpäivinä.

3) Jäsen maksaa itse koko vuoden (12 kk) maksut helmikuun eräpäivänä.

Maksaessasi muista käyttää henkilökohtaista viitenumeroasi. Muusta maksutavasta voi sopia Proviisoriyhdistyksen järjestösihteerin kanssa.

22 PROVIISORI 1.22

KOULUTUSVALIOKUNTA on ajan tasalla proviisorien osaamistarpeista sekä ideoi ja suunnittelee yhdistyksen järjestämät koulutustapahtumat.

Valiokunta hyödyntää jäsentensä kokemusta ja verkostoja tarjotakseen ajankohtaista ja mielenkiintoista koulutusta koko proviisorikunnalle.

Vastuuhenkilöt Antti Raimas ja Jenny Siltanen.

OPISKELIJAVALIOKUNTA toimii yhdistyksen silminä ja korvina tiedekunnissa ja on matalan kynnyksen kontakti proviisoriopiskelijoille. Se suunnittelee yhdistyksen opiskelijoille suunnatut koulutukset ja tapahtumat, jotka kiinnostavat ja innostavat proviisoriopiskelijoita mukaan toimintaan.

Vastuuhenkilö Aliisa Purmonen.

puheenjohtajalta Toimintasuunnitelma on työkalumme

PROMENTEE-TYÖRYHMÄ järjestää yhdistyksen mentorointiohjelmat, joiden ensisijaisena tavoitteena on välittää alamme hiljaista tietoa eteenpäin. Ohjelmien toteuttamiseksi työryhmässä tehdään monipuolisesti erilaisia tehtäviä suunnitteluun ja järjestelyihin liittyen. Vastuuhenkilöt Linnea Raimas ja Ulla Yrjänheikki.

STRATEGIATYÖRYHMÄ pohtii yhdistyksen ja proviisorien pitkän aikavälin tavoitteita. Sote-uudistuksen ja lääkealan kehityksen myötä edunvalvontakysymykset ovat hyvin ajankohtaisia.

Vastuuhenkilö Antti Raimas.

TALOUSVALIOKUNTA huolehtii yhdistyksen varallisuudesta. Valiokunnassa pääsee tutustumaan monipuolisesti erilaisiin taloudellisiin kysymyksiin. Talousvaliokunta suunnittelee myös erilaisia muutoksia ja pohtii kiperiäkin kysymyksiä talouteen liittyen. Vastuuhenkilöt Hanna Ylä-Rautio ja Ville-Matti Mäkinen.

TOHTORIVERKOSTO tukee farmasian tohtoreiden verkostoitumista ja uratietoutta sekä mahdollistaa tiedonvaihtoa tohtorilta toiselle. Verkostoon ovat tervetulleita kaikki Proviisoriyhdistyksen tohtori- ja jatko-opiskelijajäsenet.

Yhteyshenkilö Laura Suominen.

VIESTINTÄVALIOKUNTA seuraa ja kehittää yhdistyksen viestintäkanavia sekä ideoi ja suunnittelee sisältöä muun muassa Proviisori-lehteen, verkkosivuille ja sosiaalisen median kanaviin. Yksi tämän vuoden mielenkiintoisista projekteista on verkkosivualustan päivittäminen.

Vastuuhenkilö Laura Suominen.

Viestintävaliokunnan ohessa toimii Proviisori-lehden kirjoittajatiimi, jonka nimissä jäsenet voivat osallistua lehden tekoon toimituksen apuna. Vastuuhenkilö Teemu Ali-Kovero.

ULKOISET TYÖRYHMÄT ovat väylä proviisorikuntaa laajempiin keskusteluihin. Yhdistys edustaa jäseniään muun muassa AATE-koordinaatioryhmässä (apteekkien ammatillisen toiminnan edistämisryhmä), farmasian erikoistumiskoulutusten yhteistyöverkostossa, farmasian maailmanjärjestö FIP:ssa ja Fimean Lääkeinformaatioverkoston eri työryhmissä. Jäsenet voivat mahdollisuuksien mukaan osallistua myös näiden työryhmien tomintaan yhdistyksen edustajana. Yhteyshenkilö toiminnanjohtaja Teemu Ali-Kovero.

TOIMINTASUUNNITELMA ON sääntöjen ohella yksi tärkeimmistä yhdistystoimintaa ohjaavista dokumenteista. Toimintasuunnitelmassa kerrotaan muun muassa yhdistyksen toiminnan nykytilasta ja visiosta sekä kuvataan tulevan toimintakauden haasteita, painopisteitä ja tavoitteita.

Siihen ei kuitenkaan kohdistu lakisääteisiä vaatimuksia, ja erilaisia toimintasuunnitelmia on yhtä monta kuin on yhdistyksiäkin.

Toimintasuunnitelman laatiminen on kirjattu hallituksen tehtäväksi Proviisoriyhdistyksen säännöissä, ja se laaditaan aina yhdeksi toimintavuodeksi kerrallaan.

PROVIISORIYHDISTYKSEN JÄSENET hyväksyvät toimintasuunnitelman vuosittain syyskokouksessa. Hyväksyntä antaa hallitukselle mandaatin tehdä päätöksiä suunnitelmassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta samalla velvoittaa hallitusta seuramaan tavoitteiden toteutumista. Onkin siis tärkeää, että toimintasuunnitelman tavoitteet ovat helposti ymmärrettäviä ja mitattavia, jotta niiden toteutumista voidaan seurata myös käytännössä. Hyvä toimintasuunnitelma toimii näin käytännön työkaluna hallitustyössä sekä uusien hallituslaisten perehdytysmateriaalina.

VIRTAVIIVAISTIMME PROVIISORIYHDISTYKSEN toimintasuunnitelmaa vuodelle 2022. Aiempien vuosien toimintasuunnitelmissa kuvattiin yhdistyksen eri osa-alueita varsin seikkaperäisesti. Tätä ei nähty enää tarpeelliseksi, koska yhdistyksen toimintaa kuvataan monipuolisesti toimintakertomuksessa, joka myös laaditaan vuosittain.

Keskittymällä vain toimintavuoden tavoitteisiin pyrimme saamaan dokumentista helpommin lähestyttävän ja hahmotettavan. Toimintasuunnitelmamme pääteema on ”Proviisori viestii ja vaikuttaa” ja se on jaettu kolmeen osa-alueeseen: viestintä, vaikuttaminen ja toiminnan jatkuvuus. Jokaiselle osa-alueelle on kirjattu kolme itsenäistä tavoitetta sekä konkreettisia keinoja niiden saavuttamiseksi.

YKSI VIESTINNÄN tavoitteistamme on yhdistyksen verkkosivualustan uudistaminen.

Viimeisimmästä verkkosivujen uudistuksesta on jo useampi vuosi. Tulevassa uudistuksessa haluamme ottaa mobiilikäyttäjät entistä paremmin huomioon ja helpottaa sivuilla navigointia. Myös itse sisältöä päivitetään muun muassa keventämällä tekstimäärää ja parantamalla tiedon jäsentelyä. Osan muutoksista voimme tehdä

yhdistyksen toimiston ja Viestintävaliokunnan yhteistyönä, minkä lisäksi kartoitamme nyt sopivaa yhteistyökumppania sivujen teknistä toteutusta varten.

LAADIMME VUODEN 2022 aikana dokumentin, jota kutsumme edunvalvonnan kulmakiviksi. Kulmakivissä määrittelemme perustan, jonka varaan rakennamme, kun edistämme proviisorien ammatillista asemaa. Nämä perustelut selittävät myös erityisasemamme lääkelaissa. Tiesitkö, että proviisori mainitaan lääkelaissa yhteensä 19 kertaa? Proviisoriyhdistyksen tavoitteena on säilyttää proviisori vahvana professioammattina. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että yliopistot tarjoavat jatkossakin vain proviisoreille suunnattua korkealaatuista koulutusta ja tutkimusta.

Nostamme esille, että proviisorin tutkinto ja osaamistaso on määritelty EU-direktiivissä ja että se vastaa farmasian asiantuntijan koulutusta maailmanlaajuisesti.

PROVIISORIYHDISTYKSEN ON oltava jäsentensä näköinen ja kehityttävä jäsenten toiveiden mukaisesti. Toiminnan jatkuvuuteen liittyen toimintasuunnitelmaan on kirjattu muun muassa jäsenkyselyn uudistus. Kyselyn rakennetta selkeytetään ja kevennetään niin, että kynnys kyselyyn vastaamiseen olisi mahdollisimman matala.

Kehitämme ja muokkaamme yhdistyksen toimintaa ja jäsenetuja kyselyn pohjalta ja viestimme siitä jäsenille avoimesti. Lisäksi haluamme olla proviisoriopiskelijoiden ykkösvalinta niin Kuopiossa, Helsingissä kuin Turussa. Jatkamme aktiivista yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa.

TOIMINTASUUNNITELMA 2022 löytyy OmaPron Ajankohtaista-osiosta kohdasta Syyskokoukset. Käy katsomassa, tekstiä on vain puolen sivun verran! Toinen vuosi hallituksen puheenjohtajana on lähtenyt käyntiin vauhdilla. Toimintatavat ovat nyt tutut ja on aika kääriä hihat.  ANTTI RAIMAS

puheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 1.22 PROVIISORI 23

¢

¢

yhteystiedot

Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2022 PUHEENJOHTAJA ANTTI RAIMAS antti.raimas@proviisoriyhdistys.net klinikkaproviisori, HUS Apteekki

VARAJÄSENET ANNA OJALA anna.ojala@fimnet.fi proviisori, Riihimäen Aurinko Apteekki

VARSINAISET JÄSENET KOULUTUSVASTAAVA PIIA-LEENA KORPI-HALKOLA korpihalkolapl@gmail.com proviisori, Simonkylän uusi apteekki PÄIVI KÖNÖNEN paivi.kononen@ya.fi asiakaspalvelupäällikkö, proviisori, Yliopiston Apteekki Mannerheimintie 96 VIESTINTÄVASTAAVA LAURA SUOMINEN laura.m.suominen@helsinki.fi väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto 1. VARAPUHEENJOHTAJA, TALOUDENHOITAJA HANNA YLÄ-RAUTIO hylarautio@gmail.com apteekinhoitaja, Yliopiston Apteekki Lahti

SARA ROSENBERG slh.rosenberg@gmail.com proviisori, Laihian Orava Apteekki; tohtorikoulutettava, Åbo Akademi JENNY SILTANEN jenny.siltanen@gmail.com vastaava proviisori, HUS Apteekki RIIKKA GRANQVIST riikka.granqvist@gmail.com proviisori, Hirvensalon apteekki OPISKELIJAVASTAAVA ALIISA PURMONEN aliisa.purmonen@gmail.com proviisoriopiskelija, Itä-Suomen yliopisto LINNEA RAIMAS linnea.raimas@fimnet.fi proviisori, Siltamäen apteekki

EEVA LEHTOLA eevalj@gmail.com proviisori, Häijään apteekki

OUTI TUPALA outitupala@gmail.com proviisori, Helsingin 26 Vallilan apteekki

VARATALOUDENHOITAJA VILLE-MATTI MÄKINEN vmmakinen@gmail.com diplomityöntekijä, Oy Apotti Ab

Yksi varajäsenen paikka jäi täyttämättä syyskokouksessa 2021.

2. VARAPUHEENJOHTAJA HENRI SORMUNEN henri.sormunen@gmail.com Stream Lead, Drug Product, FinVector Oy ULKOASIAINHOITAJA TIINA TAPANILA tiina.tapanila@gmail.com Clinical Trial Assistant, Crown CRO; proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI (09) 177 771, toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA TEEMU ALI-KOVERO Proviisori-lehden päätoimittaja 050 339 8404, teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net EDUNVALVONTA- JA VIESTINTÄPROVIISORI MARTTA HUTTU 040 129 0062, martta.huttu@proviisoriyhdistys.net JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN (09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net

24 PROVIISORI 1.22

RELA-TIPAT UUDISTUI!

VAUVAN OMA MAITOHAPPOBAKTEERI Maitohappobakteerit oliiviöljyssä Valolta suojaava lasipullo Tukee vastustuskykyä* 3 miljardia maitohappobakteeria

*RELA Tipat + D sisältää D-vitamiinia, joka edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.

Ocutifex-antihistamiinitippa 20 ja 60 pipetin pakkauksissa APTEEKISTA

Ocutifex 0,25 mg/ml silmätipat kerta-annospakkauksessa. Vaikuttava aine ketotifeeni. Kausittaisen allergisen sidekalvotulehduksen oireenmukaiseen hoitoon. Aikuiset ja yli 3-vuotiaat lapset: 1 tippa luomipussiin 2 kertaa päivässä. Jos olet raskaana, ole yhteydessä lääkäriin. Voidaan käyttää imetyksen aikana. Varmista lääkkeen sopivuus itsellesi apteekista. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen ennen käyttöä. Markkinoija: Oy Verman Ab. 02/2022

¢

vapaalla TEKSTI OUTI TUPALA KUVAT OUTI TUPALA JA DREAMSTIME

Outi Tupala Helsingissä Vallilan apteekissa proviisorina työskentelevä Outi Tupala viihtyy vapaalla vesijumpan ja kirjojen parissa. Haaveissaan hän on keväisessä Portugalissa.

SAAPPAAT SAVESSA

Varsinais-Suomessa Somerolla lapsuuteni maalaismaiseman muodostivat saviset viljapellot ja niitä halkovat kapeiden jokien ja järvien ketjut. Liikuin vanhempieni kanssa paljon luonnossa.

Kävimme hillassa Torronsuolla sekä mustikassa Somerniemen harjumetsissä. Pyöräretkillä pysähdyimme katselemaan Häntälän notkojen jyrkillä rinteillä niittykukkien keskellä laiduntavia lampaita. Nykyään retkeilen perheeni kanssa Nuuksion korpimetsissä.

VETEEN ON HYVÄ PÄÄSTÄ

Lempiharrastuksiini kuuluvat vesijumppa ja -juoksu. Käydessäni vanhempiani tapaamassa poikkean lasteni kanssa Someron uimahalliin, joka on tilava ja viihtyisä paikka koko perheelle.

Kesällä käymme mieheni ja lapsieni kanssa melomassa. Viime kesänä pääsin purjehtimaan Helsingin edustalla maailmanympärysveneellä S/y Belmontilla yhdessä työkaverieni kanssa.

IHANA PORTUGALI JÄI MIELEEN

Keväinen Portugali oli pari vuotta sitten hurmaava Suomen pitkän talven jälkeen. Lissabonin rosoisen ulkokuoren alla näkyi löytöretkien historia. Alfaman värikkäät talot ja fadolaulaja historiallisessa São Jorgen linnassa olivat mieleenpainuvia kokemuksia. Sintran palatsit ja alueen luonto olivat oma satumaailmansa.

KIRJOISTA SYKÄHDYTTÄVIMMÄT

Palaan aina uudestaan japanilaisen Haruki Murakamin kirjoihin. Kafka rannalla on lempiteoksiani. Murakami yhdistää länsimaisia vaikutteita japanilaiseen elämään. Kirjat alkavat yleensä reaalimaailmassa, mutta niihin sekoittuu hyvin nopeasti unenomaista, tiedostamatonta ja alitajuntaista kerrontaa eikä niin helposti tulkittavaa symboliikkaa.

INTIALAISTA KANAA PERHEELLE

Pidän intialaisen ruuan värikkyydestä, kasvisvoittoisuudesta ja monipuolisuudesta. Kävin ystäväni kanssa Marttojen intialaisen ruuan kurssilla ja nyt maustekaapistani löytyy sahramia, inkivääriä, kurkumaa, korianteria, neilikkaa, kardemummaa, juustokuminaa ja chiliä. Moni intialaisen ruuan resepti on vielä kokeilematta, mutta kanaa intialaisittain tomaatti-voikastikkeen kera on pelastanut monta viikonlopun perheateriaa.

MIELEKÄSTÄ JÄRJESTÖTOIMINTAA

Proviisoriyhdistyksessä olen päässyt tutustumaan uusiin kollegoihin ja alan opiskelijoihin varsinkin nyt, kun korona on pitkään rajoittanut muita tapaamismahdollisuuksia. Olen mukana Proviisoriyhdistyksen hallituksessa varajäsenenä ja apurahatoimikunnassa. Kannattaa tulla mukaan, vaikka järjestötoiminnasta olisi aikaa. Yhdistyksen toimintaan pääsee helposti osallistumaan ja yhteishenki on hyvä. ¢

26 PROVIISORI 1.22

TEKSTI ELINA HANSLIAN

kolumni ¢

Harjoittelu vei asiakas- ja potilasturvallisuuden maailmaan ALOITIN KEVÄÄLLÄ 2021 kolme kuukautta kestävän korkeakouluharjoittelun Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa Vaasassa.

Vain apteekkityötä tehneenä farmasian ammattilaisena koin aluksi epämukavuutta työporukassa, jossa kaikilla muilla oli vahva erikoissairaanhoidon työtausta. He olivat myös tottuneet moniammatilliseen työskentelyyn ja asiantuntijatyöhön – minä en. Uusi työyhteisö otti minut kuitenkin lämpimästi vastaan, ja pian muiden työntekijöiden innostus työtään kohtaan tarttui myös minuun.

KEVÄÄLLÄ 2020 toimintansa aloittanut Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus toimii Vaasan sairaanhoitopiirin yhteydessä, mutta sen toimintaa ohjaa, seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveysministeriön asettama ohjausryhmä.

Keskus koordinoi asiakas- ja potilasturvallisuuden kansallista suunnittelua ja kehittämistä. Käytännössä keskus esimerkiksi jakaa tietoa turvallisten palveluiden ja hoidon tueksi sekä fasilitoi tutkija- ja kehittäjäverkostojen toimintaa. Keskuksen toiminta on avointa ja tilaisuudet järjestetään pääosin Teamsissa. Toimintaan on siis helppo tulla mukaan asuinpaikasta ja sote-taustasta riippumatta.

SUOMESSA ON tehty jo suhteellisen pitkään korkeatasoista lääkitysturvallisuustyötä, mutta resurssien ja kansallisen vastuutahon puuttuessa työ on jäänyt pitkälti organisaatiokohtaiseksi. Harjoitteluani edeltävänä syksynä Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa oli aloittanut lääkitysturvallisuuskoordinaattori Marianne Kuusisto. Hänen työnkuvansa on uraauurtava, koska hänen tehtävänään on puolueettomasti kehittää lääkitysturvallisuutta kansallisella tasolla.

Lääkitysturvallisuustyön kansallisessa koordinoinnissa on ihan valtavasti mahdollisuuksia ja työtä tehtäväksi. Nyt keskuksen ja Mariannen johdolla tietoisuutta lääkitysturvallisuudesta voidaan levittää kaikkialle sinne, missä lääkkeitä käytetään.

PÄÄSIN TUTUSTUMAAN monipuolisesti keskuksen toimintaan ja harjoittelemaan vaativaan asiantuntijatyöhön liittyviä työtapoja.

Harjoittelujaksolleni osui kolme isompaa projektia, joihin sain hypätä mukaan. Päivitetty Turvallinen lääkehoito -opas oli julkaistu

helmikuussa 2021. Lääkehoitosuunnitelman laatiminen on lääkehoitoa toteuttavien sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden lakisääteinen velvollisuus. Oppaan suositusten noudattaminen varmistaa sen, että lääkehoidon toteuttaminen on yksikössä hallittua. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea olivat heti oppaan ilmestyttyä käynnistäneet oppaan jalkauttamisprojektin.

Projektiin kuului esimerkiksi webinaarisarja, jossa päivitetyn oppaan sisältöä esiteltiin eri kohderyhmille.

Asiakas- ja potilasturvallisuus on oma osaamisalueensa, jonka perusteet olisi hyvä jokaisen soteammattilaisen tuntea.

TOINEN KESKUSTA työllistävä projekti oli yhteistyössä Apteekkariliiton kanssa käynnistetty Apteekit HaiProon -hanke. Myöhemmin VALOksi (Valtakunnallinen apteekkien lääkitysturvallisuusohjelma) nimetty hanke oli käynnistynyt alkuvuodesta 2021 ja suunnitelmat olivat suuret: vaaratapahtumien raportointijärjestelmä HaiPron käyttöönotto kaikissa apteekeissa, laaja apteekkien täydennyskoulutus lääkitysturvallisuudesta ja apteekkien integrointi osaksi alueellista lääkitysturvallisuustyötä. VALOsta oli ja on edelleen helppo innostua. VALO jatkuu ainakin vuoteen 2026 asti. VALOssa on erityisen merkittävää se, että ohjelma koetaan tärkeäksi paitsi apteekeissa myös muualla sosiaali- ja terveydenhuollossa.

KOLMANTENA PROJEKTINA pääsin osallistumaan uuden kansallisen Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ja sen toimeenpa-

nosuunnitelman 2022–2026 valmisteluun.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä oli vastuussa strategian valmistelusta, mutta Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus tuki ministeriön työtä esimerkiksi järjestämällä työpajoja. Työpajojen tarkoituksena oli luoda asiakas- ja potilasturvallisuuden kansallista tilannekuvaa, jonka perusteella voidaan valita strategiakärjet uudelle strategiakaudelle. Oli hienoa päästä seuraamaan läheltä, kuinka strategiatyötä tehdään.

ASIAKAS- JA POTILASTURVALLISUUDEN maailmaan hyppääminen vei voimia, mutta se ehdottomasti kannatti. Harjoittelun keskeisin oppi lienee se, että asiakas- ja potilasturvallisuus on oma osaamisalueensa, jonka perusteet olisi hyvä jokaisen sote-ammattilaisen tuntea. Etenkin jokaisella sosiaali- tai terveyspalveluiden johtotehtävissä olevalla tulisi olla osaamista myös laatu- ja turvallisuusjohtamisesta. Asiakas- ja potilasturvallisuuden termistö ja ajattelutapa ovat kaikille ammattiryhmille ja eri sote-sektoreista tuleville samat. Tämä jaettu osaaminen auttaa meitä ymmärtämään paremmin toisiamme.

Yhteistyötä on helpompi rakentaa, kun ei tarvitse valita, kenen ehdoilla keskustelua käydään.

KIITÄN LÄMPIMÄSTI Proviisoriyhdistystä minulle myönnetystä apurahasta, jota hain mahdollistamaan harjoitteluni Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa. Nyt proviisoriksi valmistuttuani olen työllistynyt tehtäviin, joissa saan päivittäin oppia lisää asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Tässä työssä minua motivoi se, että asiakas- ja potilasturvallisuuden edistäminen on velvoittavan vastuun lisäksi myös järkevää. Hyvä asiakas- ja potilasturvallisuus on asiakkaan ja potilaan, ammattilaisen sekä yhteiskunnan etu.  ELINA HANSLIAN

asiantuntijaproviisori, Apteekkariliitto ja koordinaattori, Awanic 1.22 PROVIISORI 27

Tutustu meihin verkossa

MULTI-FI-00595-01-2022

tevafinland.fi