Proviisori 2/2011 by ProviisoriViesti Ltd.

ApteekkiTyöryhmä

Nettikauppasäännöt

Proviisoripäivä

Tilaajavastuulaki

Viherpeukaloksi?

Apteekin dilemma

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 2|2011

DEKAANIT JUKKA MÖNKKÖNEN JA JOUNI HIRVONEN

Proviisoreista on enempään

»Tarvitseeko apteekki johtoryhmän? Aloittavan »apteekkarin haasteet mutta »Töissätehoton

»sisältö 2/2011 5 6 14 19 27 28 29 30 32 35 37 39 40 40 42 43 44 46

PÄÄKIRJOITUS AJASSA Apteekkitoiminnan kehittämistyöryhmän raportti. Lääkkeiden nettikaupalle säännöt. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus. Lääketutkimuksen lasku jatkui. Tiedeja kirjapalstat. TOP 10 terveysblogit.

10 KYSYMYSTÄ DEKAANEILLE Jukka Mönkkönen ja Jouni Hirvonen vastaavat. PROVIISORIPÄIVÄ Johtoryhmätyöskentely. Kilpailutuksiin vastaaminen. Verkkoapteekit Suomessa. Apteekin palvelutoiminta. Fimean uudet hankkeet. Kliiniset lääketutkimukset. Proviisoripäivän kuva-albumi. PRESENTEISMI Eli tehoton työssä oleskelu. TALOUSKOULU Tilaajavastuulaki.

Helsingin ja Kuopion farmasian opinnoissa on hienoisia eroja – mutta millaisia? Dekaanit JUKKA MÖNKKÖNEN ja JOUNI HIRVONEN kertovat yliopistojensa vahvuuksista.

OTX 10 askelta viherpeukaloksi. PUHEENVUORO Reijo Kärkkäinen kirjoittaa.

Miten yhdistää ammatillisuus ja kaupallisuus – kas siinäpä apteekin dilemma. REIJO KÄRKKÄINEN tarttuu aiheeseen.

ALOITTAVA APTEEKKARI Ahri Hirvonen kertoo. VÄITÖKSET

Proviisori AHRI HIRVONEN kertoo kaiken, mitä olet aina halunnut tietää apteekin hakemisesta ja tuoreen apteekkarin arjesta.

PD-TYÖT JÄSENSIVUT Osallistu toimintaan! PUHEENJOHTAJALTA Maata näkyvissä? AJANKOHTAISTA

PROVIISORIPÄIVÄN osiot olivat nimeltään Farmaseuttinen asiantuntemus käyttöön lääketeollisuudessa, Palvelusta tuotteeksi ja Muuttuva toimintaympäristö. Myös paneelikeskustelussa puhuttiin proviisoreista muuttuvassa toimintaympäristössä.

YHTEYSTIEDOT KOULUTUSTA Proviisorien johtamiskoulutus. OPISKELIJAT Vaihto-opiskelija Göteborgissa. APURAHAT

»toimittajalta »SÄÄN LÄMMETESSÄ AJATUKSET kääntyvät kukkamaan hoitoon, grillaukseen, järvellä souteluun

ja muihin perisuomalaisiin suvihuvituksiin. Työpäivästä ei aina ole presenteismi eli tehoton ajantappo kaukana – katso lisää sivulta 27. Voikin olla kaikkien kannalta parempi ottaa reilusti vapaapäivä. Mukavaa lomaa tai sen odotusta! PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

hoitaa pintaa syvemmälle

emulsiovoide

Ripeästi eroon ruhjeista ja mustelmista

Hirudoid forte 4,45 mg/g emulsiovoide ja geeli. Vaikuttava aine: Mukopolysakkaridipolysulfaatti. Käyttöaiheet: Pinnalliset tromboﬂebiitit, infuusio- ja injektioﬂebiittien ennaltaehkäisy ja hoito, ehjän ihon painevauriot (emulsiovoide), hematoomat, kontuusiot. Annostus ja antotapa: Hoidettavalle alueelle levitetään 3–5 cm emulsiovoidetta tai geeliä kerran tai useita kertoja päivässä. Emulsiovoide hierotaan kevyesti ihoon ja sitä voidaan käyttää myös puristus-, kesto- tai okkluusiosidosten alla. Geeliä voidaan käyttää välittäjäaineena ultraäänihoitoa annettaessa tai iontoforeesin yhteydessä. Vasta-aiheet: Yliherkkyys valmisteen ainesosille. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Varottava geelin joutumista limakalvoille ja avoimiin haavoihin. Geelin käyttöä okkluusiosidoksen alla vältettävä. Yhteisvaikutukset: Ei tunneta. Raskaus ja imetys: Voidaan käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Haittavaikutukset: Harvoissa tapauksissa voi esiintyä ihoon kohdistuvia paikallisia haittavaikutuksia, jos potilas on herkistynyt jollekin valmisteen ainesosalle. Pakkaukset, hinnat, korvattavuus 4/2011: Emulsiovoide: 100 g (17,27 €), 50 g (10,52 €), 40 g (8,10 €), 30 g (7,41 €). Geeli: 100 g (17,27 €), 50 g (10,52 €), 40 g (8,10 €), 30 g (7,41 €). Apteekista ilman reseptiä. Ei korvattava. Lisätiedot: Pharmaca Fennica.

4/2011

geeli

»pääkirjoitus JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 050 352 0771 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 352 0771 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0207 806 886 www.osgviestinta.fi TAITTO Mikko Koistinen (OSG Viestintä) mikko.koistinen@osg.fi Puh. 0207 806 867 NUMEROA 2/2011 AVUSTIVAT Jesse Lindholm, Maria Luhtala, Päivi Koivunen, Reijo Kärkkäinen, Ahri Hirvonen ja Asko Heikkilä. PAINO Kirjapaino Uusimaa Painos 4 400 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Ville-Matti Mäkinen Gsm 050 352 0771 Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.

Työ ei aina vastaa koulutustasoa PROVIISORIEN TYÖLLISYYSTILANNE on tällä hetkellä hyvä, jos tilannetta arvioidaan vain työttömien osuuden perusteella. Oman jäsenistömme keskuudessa on työttömien osuus suuruudeltaan yhden prosentin luokkaa. Tämän lisäksi alle 30 tuntia viikossa työtä tekeviä on muutaman prosentin verran. Osa proviisoreista ei näy työttömyystilastoissa sen vuoksi, että he aloittavat proviisorin tutkinnon suoritettuaan toisen alan yliopistotutkinnon tai muun opiskelun. Osa viivästyttää valmistumistaan proviisoriksi. MERKITTÄVIN ONGELMA proviisorien työllistymistilanteessa lienee koulutuksen ja työelämän vastaavuus. Suomessa proviisorit ovat valmistuneet suunnilleen ”samasta putkesta” eri lääkealan sektoreiden tehtäviin. Oleellisin ero proviisorien välillä on tiettyyn tieteelliseen oppiaineeseen suuntautuminen opintojen syventävässä vaiheessa. Syventävät opinnot antavat hyvän pohjan aloittaa tieteelliset jatko-opinnot ja edetä esimerkiksi tutkijaksi tai asiantuntijatehtäviin. Valtaosalle proviisoreista, esimerkiksi apteekkiproviisoreille, omien syventävien opintojen valinnoilla ei ole niin ratkaisevaa merkitystä työelämän tehtävän kannalta. APTEEKEISSA PROVIISORIEN toimenkuvat jakautuvat eniten. Toisessa ääripäässä ovat urallaan pitkälle edenneet, apteekkiluvan saaneet proviisorit eli apteekkarit. Kärjistäen toisessa ääripäässä proviisori tai jopa farmasian tohtori tekee sisällöl-

tään samaa työtä kuin hänen kolme vuotta yliopistossa opiskellut farmaseuttikurssikaverinsa. EI OLE IHME, että on myös proviisoreja, jotka eivät tunne tekevänsä koulutustasoaan vastaavaa työtä. Erään selvityksen mukaan (Aarresaariverkoston tutkimus, katso sivu 10) proviisoreista vain noin puolet koki, että työ vastasi hyvin heidän koulutustasoaan. Kaikista maistereista näin koki noin 70 prosenttia. APTEEKKARILIITON TILASTOJEN mukaan apteekkiproviisorien kokonaismäärä nousi vuodesta 1998 vuoteen 2005 noin 250 henkilöllä (muutos oli +45 prosenttia). Vuosien 2005 ja 2010 välisenä aikana kokonaismäärän muutos oli 0. Mitä tämä kertoo? Mielestäni tulisi yleisesti kiinnittää huomiota siihen, että proviisorien työllistymisen lähtökohdat ovat muuttuneet. JO NYKYÄÄN tapahtuneet toimialaympäristön muutokset mahdollisine viivevaikutuksineen tulisi huomioida laskelmissa, joita tehdään osana työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiprosesseja. Tämä on tärkeää siksi, että tulevaisuudessa proviisoriopiskelijoiden valmistuminen ja pääsy koulutustaan vastaavaan työhön eivät viivästyisi, ja että proviisorit, joista on tullut huippuasiantuntijoita ja -osaajia, voisivat hyödyntää tietojaan ja taitojaan työelämässä koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä. VILLE-MATTI MÄKINEN,

päätoimittaja

»ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA

»sanottua:

»apteekit

Vuokratyövoima OK tilapäisesti

KUVA RIITTA VUORELA/FIMEA.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETTAMA APTEEKKITOIMINNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ OTTI KANTAA MUUN MUASSA VUOKRAHENKILÖKUNNAN KÄYTTÖÖN APTEEKEISSA.

Apteekin perimä korvattava annosjakelupalkkio oli 2010 keskimäärin

• •

• • •

• TYÖRYHMÄN MUITA EHDOTUKSIA:

• Lääkelakiin kirjataan, että apteekkitoimintaa saa harjoittaa vain toiminimellä siten, että apteekki on apteekkarin yksin omistama henkilöyritys. • Avoimien apteekkilupien ilmoitusmenettelyä yksinkertaistetaan ja parannetaan. Apteekkiluvasta ehdotetaan maksullista. • Apteekkarin vaihdokset tehdään sujuvammiksi ja uuden apteekkarin oikeusturvaa parannetaan. • Apteekkivalvontaan lisää resursseja, havaituista epäkohdista koulutusta. Valvonnan tueksi ehdotetaan uutena menetelmänä uh-

Harmillista on, ettei muun muassa apteekkien yhteydessä toimivia erillisyhtiöitä koskevia ongelmia nostettu työryhmän esitysten joukkoon. FARMASIALIITON PUHEENJOHTAJA HEIDI SILVENNOINEN

Fimean pääjohtaja Sinikka Rajaniemi toimi apteekkitoiminnan kehittämistyöryhmän puheenjohtajana.

yöryhmä ehdottaa lakiin kirjattavaksi, että apteekissa ja sivuapteekissa on oltava riittävä määrä apteekin palveluksessa olevaa henkilökuntaa. Työryhmän raportissa todetaan, että vuokrahenkilökunnan käyttö apteekeissa on yleistynyt. Tämä on tuonut mukanaan epäselvyyksiä siitä, mitkä ovat apteekkiluvanhaltijan vastuut ja velvoitteet henkilökunnan suhteen. Tilanteen selkiyttämiseksi tulisi työryhmän mielestä tarkentaa, missä määrin vuokratyövoiman käyttö on mahdollista. Työryhmä toteaa, että vuokrahenkilökunnan käyttö on perusteltua esimerkiksi lomien, sairauspoissaolojen ja kausivaihtelujen aikana.

apteekkityöryhmä

• • •

• •

kasakkoa. Apteekkien roolia itsehoidon ohjaamisessa vahvistetaan. Apteekkien tulee edistää moniammatillista yhteistyötä paikallisen terveydenhuollon kanssa. Apteekeissa tulisi nimetä henkilö tätä varten. Maksuton lääkeneuvonta erotettava maksullisista lisäpalveluista. Lääkehoidon kokonaisarviointia kehitetään ja sen kustannusvaikuttavuutta tutkitaan. Koneellisen annosjakelun toimivuutta parannetaan ja siinä käytettävien lääkkeiden saatavuutta edistetään muuttamalla hinnanvahvistusmenettelyä. Lääkkeiden annosjakeluyksikön voisi perustaa muukin toimija kuin apteekki – jakelupalkkiot määrättäisiin lääketaksassa. Yliopistojen ja yksityisten apteekkien yhteistyötä tiivistetään lääkevalmistuksessa. Selvitetään apteekkien lääkevalmistuksen muuttamista luvanvaraiseksi. Lääketaksan uudistuksen valmistelua jatketaan niin, että painopistettä siirretään tukkuhinnan osuudesta lääketaksan kiinteisiin osiin ja reseptilääkkeen toimitusmaksuun. Apteekkimaksun tulee kannustaa sivuapteekkien ylläpitoon syrjäseuduilla. Selvitetään, mitkä apteekkien palvelut voisivat olla arvonlisäverottomia.

6,40 €

LÄHDE APTEEKKITYÖRYHMÄN SELVITYS 2011

»sanottua:

apteekkityöryhmä

Viitehintajärjestelmä säästää valtion lääkemenoja jatkossakin. Edes pieni osa tästä säästöstä pitää voida käyttää lääketaksan uudistamiseen ja apteekkimaksun jakamiseen sivu- ja pääapteekin kesken. APTEEKKARILIITON TOIMITUSJOHTAJA ILKKA OKSALA

»apteekit

»lääkkeiden verkkokauppa

Apteekeilla on tyytyväiset asiakkaat APTEEKKARILIITON TALOUSTUTKIMUKSELLA teettämästä tutkimuksesta selviää, että valtaosa apteekkien asiakkaista asioi vain yhdessä tai kahdessa apteekissa. Viimeisimpään apteekkikäyntiinsä kertoi olevansa tyytyväinen 96 prosenttia haastatelluista. Kaksi kolmesta oli erittäin tyytyväinen. Apteekkipalveluiden saatavuuteen oltiin myös tyytyväisiä. 70 prosenttia katsoi, että apteekkipalvelujen saatavuus on turvattava jatkossakin apteekkien sijoittelua sääntelemällä. Apteekkien palveluista tärkeimpinä asiakkaat pitävät lääkkeiden yhteensopivuuden tarkistamista, lääkeneuvontaa ja Kelan lääkekorvauksen saamista suoraan apteekista lääkeoston yhteydessä. Vain viidennes piti verkkoapteekkia tärkeänä palveluna. Tutkimuksen mukaan apteekin henkilökunnan suullisesti antama lääkeneuvonta on asiakkaille tärkein lääkeneuvonnan lähde. Internetin merkitys lääketiedon lähteenä on viime vuosina kasvanut ja sen mainitsi nyt 43 prosenttia haastatelluista. Apteekin parhaana sijaintipaikkana asiakkaat pitävät kauppakeskusta. Se on selvästi suositumpi sijaintipaikka kuin terveyskeskuksen tai lääkäriaseman yhteydessä sijaitseva.

»nimitykset TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja SUVI-ANNE SIIMES, 47, on valittu Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtajaksi. Siimes ottaa tehtävän vastaan viimeistään lokakuussa, jolloin hän korvaa eläkkeelle jäävän ESA SWANLJUNGIN. SUOMEN FARMASIALIITTO Suomen Farmasialiiton toiminnanjohtajana on aloittanut farmaseutti, oikeustieteen kandidaatti EIJA ORPANA. Hän on työskennellyt aikaisemmin Porvoossa Kuninkaantien työterveyslaitoksen toimitusjohtajana.

Apteekkarin on huolehdittava, että lähetykset kuljetetaan oikeissa lämpötiloissa eivätkä ne altistu valmisteiden laatua vaarantaville tekijöille.

Verkkoapteekit saivat säännöt FIMEA ANTOI APTEEKIN VERKKOPALVELUISTA MÄÄRÄYKSEN, JOKA TULI VOIMAAN TOUKOKUUN PUOLIVÄLISSÄ.

M • • • • • • • • • • • •

ääräyksessä säädetään apteekin verkkopalvelun toiminnasta, tiloista, teknisestä toteuttamisesta, hoitamisesta, tarkastamisesta, lääkevalikoimasta ja menettelytavoista muun muassa näin: Proviisorin tai farmaseutin on varmistettava ennen tilauksen lähettämistä, että toimitettava valmiste vastaa tilausta. Lähetyksestä ei saa käydä ilmi, että kyse on lääkkeistä. Lähetykseen on lisättävä ohje, jonka mukaan valmistetta ei saa käyttää, jos pakkaus on avattu kuljetuksen aikana, se on vahingoittunut tai on muuta syytä epäillä sen olevan virheellinen. Vastuu lääkkeen oikeasta säilytyksestä on apteekin, kunnes asiakas on vastaanottanut valmisteen. Pakkauksesta ja kuljetuksesta voidaan periä vain todelliset kustannukset. Itsehoitolääkkeen tilaajalla tulee olla mahdollisuus saada lääkeneuvontaa. Asiakkaan pitää voida valita, haluaako hän apteekin ottavan yhteyttä lääkeneuvonnan saamiseksi vai ei. Jos lääkeneuvontaa edellytetään myyntiluvassa, tilausta ei saa lähettää ennen kuin neuvontaa on annettu. Reseptilääkkeitä saa toimittaa vain e-reseptillä. Toiminta edellyttää vahvaa tunnistautumista. Reseptilääkkeen tilaajalle tulee antaa lääkeneuvontaa dokumentoidusti. Verkkoapteekin sivuilla pitää olla linkki Fimean luetteloon laillisista nettiapteekeista. Valmisteista annettujen tietojen tulee olla tuoteyhteenvedon mukaisia. Verkkosivuilla ei saa olla suositteluja, arviointeja tai muuta tietoa tai etua, joka voi houkutella lääkkeen tarpeettomaan käyttöön.

Lailliset verkkoapteekit Laillisia verkkoapteekkeja oli Suomessa Proviisorin painoon mennessä yhdeksän. Niiden ylläpitäjät ja verkkokauppojen osoitteet ovat: • Euran apteekki, apteekkituotteet.fi • Helsingin 50. (Itäkeskuksen) apteekki, apteekkishop.fi • Helsingin yliopiston apteekki, yliopistonapteekki.fi • Itä-Suomen yliopiston apteekki, yliopistonverkkoapteekki.fi • Jämsän apteekki, verkkosivuapteekki.fi • Kouvolan Ykkösapteekki, apteekkikulma.fi • Pietarsaaren 2. (Bothnia) apteekki, pedersorenapteekki.fi, pedersoreapoteket.fi • Siikajoen apteekki, suomiapteekki.fi • Vaasan Kirkkoapteekki, internetapteekki.fi

»ajassa »ﬁmea

»tilasto

Fimea kehittää lääkeneuvolaa yrityksille LÄÄKENEUVOLA ON LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUS FIMEAN PILOTOINTIVAIHEESSA OLEVA PALVELUKONSEPTI. SIINÄ YRITYS VOI TULLA KERTOMAAN LÄÄKEVIRANOMISILLE OMASTA TUOTTEESTAAN JA KEHITYSPROJEKTISTAAN, JA VIRANOMAINEN VOI PUOLESTAAN OTTAA NÄIHIN KANTAA.

mme rupea konsulteiksi varsinaisesti, mutta voimme kertoa, missä kohtaa viranomaisvaatimukset tulevat kuvaan mukaan", johtaja PEKKA KURKI sanoo. Kurjen mukaan hanketta pilotoidaan parhaillaan kahden yrityksen kanssa. Fimea toivoo, että lääkeneuvolasta tulisi hyvä työkalu paitsi pienille yrityksille myös sellaisille yrityksille, jotka ovat kehittämässä jotain sellaista, johon liittyvää ohjeistusta vielä kehitetään, ja sellaisille yrityksille, jotka tulevat EU:n ulkopuolelta eivätkä ole perillä EU:n järjestelmästä.

valvoo kehittää

Fimea

ja lääkealaa väestön terveydeksi. FIMEAN TOIMINTA-AJATUS

Kurki kertoi lääkeneuvolakonseptista Fimean julkistaessa strategiansa vuosille 2011–2020. JULKISHALLINNON PARAS 2020

Fimean strategia on laaja asiakirja, joka sisältää niin toiminnan linjauksia ja palvelulupauksia eri asiakasryhmille kuin henkilöstöpoliittisia askelmerkkejäkin. Fimean toiminnan ja palvelukyvyn perustan todetaan lepäävän henkilöstön osaamisen varassa. Sillä ansaitaan sidosryhmien luottamus ja menestytään kansainvälisessä kilpailussa asiantuntijatehtävistä. Se saa aikaan myös uutta kysyntää ohjaus- ja neuvontatehtäviin. Fimean toimintakentän ennustetaan laajenevan ja vanhojen tehtävien sisällön muuttuvan, mikä edellyttää uusien osaamisalueiden kehittämistä myös alusta asti. Strategiassa todetaan, että Fimean palvelut saadaan aikaan vuorovaikutuksessa, jossa jokaisen panos on tärkeä. Siten myös työelämän taidot ja esimiestaidot kuuluvat osaamiseen. Fimean tavoitteena on olla Suomen julkishallinnon paras työpaikka vuonna 2020 Fimea kertoo olevansa paikkariippumattoman työn edelläkävijä valtionhallinnossa. Se hyödyntää määrätietoisesti tietoja viestintäteknologiaa kehittääkseen virtuaalisia työnteon tapoja. Se toimii monipaikkaisena virastona, jossa Kuopion lisäksi on työskentelypisteitä muissa yliopistokaupungeissa.

1366 € TILASTOSSA OVAT ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanipalkat sekä miesten ja naisten mediaanipalkkojen erot koulutusaloittain viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Tutkimusvuosi oli 2008. Suurin ero miesten hyväksi oli eläinlääketieteellisen tutkinnon suorittaneilla: 1 366 €. Vain psykologiaa opiskelleet naiset ansaitsivat enemmän kuin alan miehet. Eläinlääketiede: mediaani 4 000, ero 1 366 Lääketiede: mediaani 4 648, ero 720 Luonnontieteet: mediaani 3 100, ero 432 Terveystieteet: mediaani 3 200, ero 300 Hammaslääketiede: mediaani 4 974, ero 224 Farmasia: mediaani 3 700, ero 55 Psykologia: mediaani 2 940, ero -49 LÄHDE: ANTERO PUHAKKA JA VISA TUOMINEN: KUNHAN KULUU VIISI VUOTTA – YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN TYÖURAT. AARRESAARI-VERKOSTO 2011.

»TOP10 Suomalaiset terveysblogit

n o p q r s t u v w

Veteraaniurheilija Aamiainen ruohikolla Quinoaa! Viidakkomies Ilon pisara Kukka Laakso Urbaani oranki Broccoli princess Jussi Riekki.fi Kohti terveellisempää elämää

LÄHDE CISION FINLAND

»gallup

»lainsäädäntö

Millainen on käsityksesi mukaan proviisorien työllisyystilanne?

Kelakorvaukset vastatuulessa

2% Melko hyvä 22% Kohtalainen 46% Melko huono 23% Erittäin huono 7% En osaa sanoa 0% Erittäin hyvä

4 ääntä 51 ääntä 104 ääntä 53 ääntä 15 ääntä 1 ääni Yhteensä 228 ääntä

»lääkejakelu

Suomessa myytiin vuonna 2010

94,7

miljoonaa lääkepakkausta.

LÄHDE APTEEKKITYÖRYHMÄN SELVITYS 2011

Tamron Tampereen toimipisteen kautta kulkee noin 45 prosenttia kaikista Suomessa käytetyistä lääkkeistä.

Tamro laajentaa jakelukeskustaan TAMRO RAKENTAA Tampereen lääkejakelukeskukseensa noin 11 000 neliömetriä uutta tilaa. Hankkeen kustannusarvio on noin 26 miljoonaa euroa ja sen odotetaan valmistuvan ensi keväänä. Laajennusosa on korkeavarastoratkaisu, jonka suunnittelussa on otettu huomioon lääketurvallisuusvaatimukset, korkea automaatioaste, energiatehokkuus ja ym-

päristönäkökulmat. Esimerkiksi tilan lämmitys ja viilennys pyritään tekemään lähes yksinomaan uusiutuvalla energialla. Tällä hetkellä Tamron Lahdesjärven lääkejakelukeskuksen käytössä on 9 900 kerrosneliömetriä ja se työllistää noin 160 henkilöä. LÄHDE TAMRO

KAIKKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUT TULISI TYÖRYHMÄN MIELESTÄ RAHOITTAA KUNTIEN VALTIONOSUUKSILLA.

osiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta pohtinut työryhmä jätti raporttinsa peruspalveluministeri PAULA RISIKOLLE huhtikuun lopulla. Johtotähdiksi työryhmä oli ottanut yhdenvertaisuuden, asiakaskeskeisyyden, vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden sekä alan vetovoimaisuuden. Työryhmä esitti kolme vaihtoehtoista mallia siitä, miten perus- ja erityistason tehtävät jaettaisiin kuntien ja alueiden kesken. Ensimmäisessä esitetyssä mallissa perustason tehtävistä ja osasta erityistason tehtäviä vastaisi 20–50 isoa kuntaa tai pienempien kuntien muodostamaa aluetta. Muista erityispalveluista vastaisivat alueet, joita olisi viisi. Toisessa mallissa kunnat vastaisivat yksin perustasosta ja niistä erityispalveluista, joita olisi tarkoituksenmukaista hoitaa kunnassa. Muista erityistason palveluista vastaisivat kuntien muodostamat alueet. Kuntia olisi tässä mallissa 30–50 ja alueita viisi. Kolmantena vaihtoehtona on, että vastuu koko sosiaalija terveydenhuollon toteuttamisesta olisi yhdellä kunnalla, jolloin kunta vastaisi kaikista tehtävistä perustasolta erityispalveluihin. Tällaisia kuntia Suomessa voisi olla alle 20. Palveluiden rahoituksesta työryhmä esittää, että useat yksityisessä terveydenhuollossa tuotettavat, osittain Kela-korvatut palvelut siirrettäisiin vaiheittain kokonaan kunnallisen rahoituksen piiriin. Kunta voisi edelleen tuottaa palvelut itse tai ostaa ne ulkopuolelta, ja ihmiset voisivat käyttää yksityisiä palveluita omalla kustannuksellaan. Nykymuotoiset sairausvakuutuskorvaukset poistuisivat ja siirtyisivät kuntien valtionosuuksiin.

»ajassa »tiede siRNA mikrosiru

Solut lisätään mikrosirun pinnalle, RNAi geenihiljennys Automatisoitu analyysi

1mm

Maisteri saa töitä SUOMALAISTEN YLIOPISTOJEN Aarresaari-verkosto on julkaissut tutkimuksen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alusta. Vuonna 2008 tehtyyn kyselyyn vastasi lähes 1 700 henkeä eli yli puolet vuonna 2006 valmistuneista. Mukana oli 16 yliopistoa. Maisterit sijoittuivat työmarkkinoille pääsääntöisesti oikein hyvin. Kun viisi vuotta valmistumisesta oli kulunut, 84 prosenttia heistä oli töissä. Vakituinen työsuhde oli miehistä 80 prosentilla, naisista 66 prosentilla. 10 prosenttia oli perhevapaalla. Varmimmin työllistyivät ne, joiden tutkinto valmisti ammattiin, kuten lääkärit, proviisorit ja opettajat. Työttömänä oli vain 2 prosenttia maistereista, mutta joka kolmas oli kokenut myös työttömyysjakson. Työttömyys oli selvästi yleisempää naisilla kuin miehillä. Miehet saivat myös naisia useammin vakituisen työpaikan heti valmistumisen jälkeen (48/27 prosenttia). Vakituisista töistä ei enää juurikaan siirrytty takaisin määräaikaisiin. Kaikista vastanneista 72 prosenttia oli työssä, joka vastasi hyvin heidän koulutustaan ja 59 prosenttia pystyi käyttämään yliopistossa hankkimiaan tietoja ja taitoja työssään. Farmasiaa opiskelleista kuitenkin vain puolet katsoi, että työ vastasi hyvin heidän koulutustasoaan. Työttömänä tai koulutusta vastaamattomassa työssä olleilla oli muita suurempi riski päätyä myöhemminkin koulutustaan vastaamattomaan työhön. Humanisteilla oli suurin todennäköisyys (20 %) päätyä työhön, johon he kokivat olevansa ylikoulutettuja. LÄHDE UTUONLINE-VERKKOLEHTI

50 m

SMikrosirutekniikka nopeuttaa geenien seulontaa.

VTT kehitti tehoseulonnan lääkekehitykseen VTT ON KEHITTÄNYT menetelmän, jossa yhdellä mikrosirulla voidaan samanaikaisesti seuloa kymmenien tuhansien geenien toimintoja hyödyntäen tehokasta geenihiljennysteknologiaa, RNA-interferenssiä. Uusi menetelmä tulee edistämään VTT:n kaupallista tarjontaa lääkekehityksen alueella. Perinteisillä menetelmillä yhdellä mittalevyllä seulotaan muutamien satojen geenien toimintoja. Uuden menetelmän mahdollistama suuri näytemäärä säästää kustannuksia ja henkilöresursseja sekä nopeuttaa huomattavasti tutkimustyötä. Miniaturisoidut, geenien toimintaa analysoivat mikrosolutekniikat ovat olleet VTT:n lääkekehitystyössä jo muutaman vuoden ajan sekä merkittävä tutkimustyö-

kalu että kehityskohde. Uuden menetelmän sovelluskohteena ovat olleet erityisesti VTT:n rinta- ja eturauhassyöpätutkimukset. Hiljentämällä geenejä RNA-interferenssitekniikalla voidaan pysäyttää tietyn geenin toiminta ja estää sen lopputuotteen, valkuaisaineen, tuotanto. VTT:n kehittämää menetelmää sovelletaan pääasiassa geenien toiminnan genominlaajuisessa analysoinnissa. Muita sovelluskohteita voivat olla esimerkiksi geenien ja lääkkeiden yhteisvaikutusten selvittäminen, mikä kiinnostanee erityisesti lääketeollisuutta. Tutkimustulokset on julkistettu maaliskuussa 2011 geenitutkimuksen menetelmiin erikoistuneessa BMC Genomics -julkaisusarjassa.

Lisää D-vitamiinia iäkkäille PÄIVITTÄINEN D-VITAMIINI- ja kalsiumvalmisteen käyttö voi vähentää hoitoa vaativien toistuvien kaatumien riskiä ikääntyvillä naisilla. Täydennysvalmisteen käytöstä on hyötyä myös luuntiheydelle, osoitti MATTI KÄRKKÄISEN Itä-Suomen yliopistossa tammikuussa tarkastettu ortopedian väitöstutkimus. Kärkkäisen tutkimus liittyy kuopiolaiseen Osteoporoosin vaaratekijät ja ehkäisy- eli OSTPRE-tutkimukseen. Kolmivuotiseen OSTPRE-FPS-tutkimukseen osallistui 3 432 naista, jotka oli satunnaisesti valikoitu OSTPRE-väestöotoksesta.

Tutkimus osoitti, että päivittäinen 800 IU D-vitamiinia ja 1000 mg kalsiumia sisältävän täydennysvalmisteen käyttö voi vähentää toistuvien hoitoa vaativien kaatumisten riskiä 65–71-vuotiaassa naisväestössä. Lisäksi D-vitamiini- ja kalsiumlisällä on myönteinen vaikutus naisten luuntiheyteen, vaikka kalsiumin saanti olikin tutkimukseen osallistuneilla lähtökohtaisesti riittävä. Kalsium- ja D-vitamiinilisällä ei ollut vakavia sivuvaikutuksia. Tutkimuksen perusteella voidaan suositella korkeampaa D-vitamiinin saantia 65–71-vuotiaille naisille.

»kirjat

»15 vuotta sitten ”SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖSSÄ on katsottu Lääkintöhallituksen yleiskirje lääkkeiden määräämisestä ja toimittamisesta sekä teknisesti että sisällöllisesti vanhentuneeksi. Keväällä valmistuivat luonnokset uusiksi määräyksiksi. Tärkeimmät muutokset olivat myös elektronisten reseptien antamisen mahdollistaminen, vapaaehtoinen geneerinen määrääminen, sekä alkoholin määräämisoikeuden poistaminen. Odotetusti suunniteltu geneerinen määrääminen oli julkisuudessa eniten kommentoitu asia. [-] Lääkelaitos uudistaa vastaavasti oman määräyksensä lääkkeiden toimittamisesta vastaamaan muuttunutta tilannetta. Luonnoksessa apteekin tulisi toimittaa vaikuttavan aineen mukaan määrätyllä reseptillä halvinta tai hinnaltaan siitä vähäisesti

»koulutus

Uuteen biotieteiden koulutukseen liittyy paljon laboratoriotöitä. Päivi Sutinen tutkii eläviä soluja konfokaalimikroskoopilla Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä.

poikkeavaa, saatavilla olevaa valmistetta. PROVIISORILEHTI 7/1995 (13.12.1995)

APTEEKKARILIITTO ON ensimmäisenä apteekkarijärjestönä maailmassa avannut oman kotisivun Internet-tietoverkkoon. Kotisivulta löytyvät perustiedot Suomen apteekeista ja apteekkitoiminnan tunnusluvut. [-] Apteekkariliiton kotisivun URL-osoite on http://www.fimnet.fi/salnet/. Kotisivu on osa apteekkien SALnet-tietopalvelua, jota on kehitetty yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton koulutus- ja tietopalveluyrityksen, Fennomed Oy:n kanssa. Apteekkien sisäisessä SALnet-tietoverkossa on mukana 50 apteekkia ja määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoden loppuun mennessä. PROVIISORILEHTI 3/1995 (5.5.1995)

Apteekeissa potilaat mielletään asiakkaiksi, ja sama voi olla edessä muualla terveydenhuollossa. VTL KAUKO KOIVUNIEMI ja KTM KIMMO SIMONEN kuvailevat kirjassaan Kohti asiakkuutta –

Ihmistä arvostava terveydenhuolto (Duodecim), miltä terveydenhuolto näyttäisi, jos tuotetun arvon mittari olisi asiakkaan pärjääminen arjessa. Kiintoisa kirja perustuu kirjoittajien omiin kokemuksiin ja nykyaikaiseen liikkeenjohdon teoriaan. Sen viesti on tärkeä kaikille terveydenhuollon ammattiryhmille. 207 sivua.

Valmenna itse itseäsi oli konsertoiva alttoviulisti ennen kuin hänestä tuli bisnesvalmentaja ja ensimmäinen Suomessa coachingista väitellyt tohtori. Luova ote huippusuoritukseen (Talentum) avaa hänen valmennusmenetelmäänsä, jossa tavoitellaan huippusuorituksia tinkimättä hyvinvoinnista. Avainkäsite on luova ote, joka edellyttää valpasta ympäristön havainnointia ja virittäytymistä hyvään sisäiseen tilaan. Mäkirintala houkuttelee kehittämään omaa ajattelua harjoitusten avulla. 256 sivua. EIJA MÄKIRINTALA

Terveyden biotieteiden koulutus alkaa ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON terveystieteiden tiedekunnassa Kuopiossa alkaa ensi syksynä uudentyyppinen terveyden biotieteiden koulutus, jonka suunnittelussa on lähdetty työelämän tarpeista. Opinnot sisältävät biokemiaa, molekyylibiologiaa ja genetiikkaa sekä ihmisen biologiaa, farmakologiaa, molekyylilääketiedettä ja bioinformatiikkaa. Kandidaattivaihetta seuraa englanninkielinen maisteritason opetus. Koulutus antaa valmiudet toimia lääke-, terveys- ja bioalan tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä sekä asiantuntijatehtävissä. Uuteen koulutukseen haettiin yliopistojen yhteishaussa, joka päättyi 12.4.

»lääketeollisuus Takeda osti Nycomedin JAPANILAINEN LÄÄKETEOLLISUUSYRITYS Takeda on ostanut Nycomedin 9,6 miljardilla eurolla. Kaupan mukana Takeda saa muiden muassa roflumilastin (Daxas), keuhkoahtaumatautilääkkeen, josta odotetaan merkittävää tulonlähdettä. Leiras on osa Nycomed-konsernia. Daxas on Suomessa kesäkuun alusta lähtien rajoitetusti peruskorvattava (42 %) sellaisilla potilailla, jotka sairastavat vaikeaa ja erittäin vaikeaa tulehduksellista keuhkoahtaumatautia ja jotka eivät ole saavuttaneet toivottua hoitovastetta hoitosuositusten mukaisella hoidolla tai jotka eivät voi haittavaikutusten tai yhteisvaikutusten vuoksi käyttää hoitosuositusten mukaista hoitoa. LÄHTEET NYCOMED, FIMEA

Potilaasta asiakkaaksi

Tiesitkö tämän inkvisitiosta? Espanjalaisen NEREA RIESCON läpimurtoromaani Ars Magica (Otava) kertoo siitä, miten ja miksi yrttilääkinnän taitajia ja muita viattomia kansalaisia poltettiin roviolla Logronossa vuonna 1610. Yllättävä totuus noitavainoista paljastuu hitaasti aukeavassa, mutta monitasoisessa ja taitavasti kudotussa romaanissa, jonka päähenkilöistä yksi on itse inkvisiittori Salazar. Kirjoittaja paljastaa myös vanhoja rohtojen ja taikojen reseptejä. 397 sivua.

»ajassa »lääketeollisuus Lääketutkimusten lasku jatkui LÄÄKETEOLLISUUS RY:N LASKUJEN mukaan teollisuuden Suomessa teettämien kliinisten tutkimusten määrä on puolittunut huippuvuosista. Suomen aleneva trendi on tuttu muista Pohjoismaista, mutta uusia, korvaavia tutkimuksia ei ole saatu niiden tapaan. Lääketeollisuus ry:n jäsenyritysten vuonna 2010 aloittamien uusien kliinisten tutkimusten määrä laski edellisen vuoden 120 tutkimuksesta 113 tutkimukseen. Uusien aloitettujen tutkimusten lukumäärä on siis laskussa, vaikka Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle ilmoitettujen tutkimusten määrä kasvoi kokonaisuudessaan muutamalla tutkimuksella vuonna 2010. Vuonna 2010 myös jo käynnissä olleiden tutkimusten määrä laski 21 prosenttia edellisestä vuodesta. Tutkimuksia oli käynnissä yhteensä 373, noin 100 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Huippuvuosista, jolloin käynnissä oli yli 500 tutkimusta, määrä on laskenut lähes kolmanneksen. Eniten tutkimuksia tehtiin syöpälääkkeillä ja toiseksi eniten keskushermostolääkkeillä.

Muissa Pohjoismaissa kliinisiä tutkimuksia on kompensoitu niin sanotuilla non-interventiotutkimuksilla. Tiettyä lääkettä käyttäviä potilaita seurataan silloin tiiviimmin kuin normaalihoidossa, mutta potilaan hoitoa ei ohjata eikä tehdä toimenpiteitä kuten kliinisessä lääketutkimuksessa. Näihin tutkimuksiin liittyvän lainsäädännön tulkinnat ovat Suomessa muita Pohjoismaita huomattavasti tiukempia, jolloin niitä harvemmin saadaan Suomeen. Kliinisiin lääketutkimuksiin osallistui Suomessa vuonna 2010 yhteensä noin 95 000 potilasta ja tervettä vapaaehtoista tutkittavaa, suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. Eniten osallistujia oli rokotetutkimuksissa, noin 85 000 ja toiseksi eniten, noin 3 200, sydän- ja verisuonitautiryhmän tutkimuksissa. Lapsia oli mukana 33 tutkimuksessa. Lääketutkimukset työllistävät lähes 600 alan ammattilaista lääketeollisuudessa ja moninkertaisen määrän terveydenhuollossa.

»tapahtumakalenteri

SYYSKUU 3.–8.9.

FIP Congress, Hyderabad, Intia 20.–22.9.

Itä-Suomen Lääketiede, Kuopio 24.–25.9.

Proviisoriliiton johtamiskoulutus, Hämeenlinna

LOKAKUU 7.10.

Joka proviisorin talousseminaari, Helsinki 10.10.

Maailman mielenterveyspäivä

MARRASKUU 9.–10.11.

Turun Lääketiedepäivät LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY

18.–20.11.

Farmasian Päivät, Helsinki

Novartis on huolissaan lääketurvallisuudesta

Silmään injektoitava Lucentis parantaa näkökykyä potilailla, joilla on AMD tai DME. Ne ovat yleisimpiä sokeuden syitä länsimaissa.

NOVARTIS ON HUOLISSAAN lääketurvallisuudesta, kun syöpälääkettä käytetään Suomessa silmälääkkeenä silmänpohjan kostean ikärappeuman (AMD) ja diabeettisen makulaturvotuksen (DME) hoidossa. Avastin-syöpälääkkeellä (bevasitsunabi) ei ole myyntilupaa silmän sisäiseen käyttöön, kun taas Novartiksen Lucentiksella (ranibitsunabi) myyntilupa on. Laajan amerikkalaistutkimuksen (CATT) mukaan Avastinin käyttö silmänpohjan ikärappeuman hoidossa saattaa lisätä aivohalvauksen tai sydän- ja verisuonitautien riskiä

huomattavasti. Myös systeemisten haittavaikutusten riski on tutkimusten mukaan suurempi Avastinia käytettäessä. Novartiksella epäillään, että potilaille ei aina kerrota lääkkeiden turvallisuuserosta ja riskeistä. STT:n tietojen mukaan esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä myyntiluvallista lääkitystä käytetään tapauksissa, joissa potilailla tiedetään olevan suurentunut aivo- ja sydäninfarktin riski. Muita potilaita lääkitään Avastinilla. Syöpälääkettä käytetään pääasiassa kustannussyistä, sillä se on selvästi edullisempi kuin silmälääke. Avastinin markkinaosuus lähestyy sataa prosenttia. – Mihin myyntilupaa enää tarvitaan, jos voidaan yhtä hyvin käyttää lääkettä, jolla ei sitä ole, kummastellaan Novartiksen tiedotteessa. Minkään maan lääkeviranomainen ei ole hyväksynyt Avastinia silmän sisäiseen käyttöön eikä sitä käytetä muissa maissa yhtä laajalti kuin Suomessa. LÄHTEET NOVARTIS, STT

14.11.

Maailman diabetespäivä

JOULUKUU 3.12.

Proviisoriyhdistyksen syyskokous

»TOP5 Tutkimusbudjetit 2010, miljardia dollaria

n o p q r

Pfizer 9,4 Roche 9,2 Merck 8,12 Novartis 8,08 Johnson & Johnson 6,84

LÄHDE FIERCE BIOTECH

Kutiaako? Hyönteisten pistot, auringonpolttamat, allergiset ihottumat. Miellyttävä voidepohja, lievittää ihon kutinaa.

hydrocortison Hydrocortison Apobase 1% emulsiovoide. Vaikuttava-aine: Hydrokortisoniasetaatti 10 mg/g. Käyttötarkoitus: Ihon ja limakalvojen paikalliset tulehdus- ja allergiatilat, lievät ekseemat ja ekseemantyyppiset ihoreaktiot kuten allergiset ja toksiset kontaktiek seemat, atooppinen ekseema, pesuaineista aiheutuva kontaktiekseema, vaippaihottuma, auringonpolttamat sekä hyönteisten puremien ja pistosten ärsyttämä iho. Annostus: Hoidettavalle alueelle 2 – 3 kertaa vuorokaudessa, oireiden lievittyessä harvemmin. Vältä pitkäaikaista käyttöä. Voidetta ei tule käyttää alle 2-vuotiailla lapsilla ilman lääkärin määräystä. Valmistetta ei tule käyttää: Bakteerien, sienten ja virusten aiheuttamat ihoinfektiot (esim. herpes simplex). Haavojen hoito. Yliherkkyys hydrokortisoniasetaatille tai valmisteen jollekin muulle ainesosalle. Ihotuberkuloosi, akne. Ei palohaavoihin. Yhteisvaikutukset: Yhteisvaikutuksia muiden lääkeaineiden kanssa ei ole raportoitu. Mahdolliset haittavaikutukset: Melko harvinaisia haittavaikutuksia ovat kosketusihottuma ja infektio. Pakkauskoot ja hinnat: 15g 4,01€; 50g 7,50 € ja 100g 10,77 €. Korvattavuus: 50g ja 100g pakkauskoot ovat peruskor vat tavia. Lisätietoja: Actavis Oy, Klovinpellontie 3, 02180 Espoo. Puh. (09) 348 233, Fax (09) 348 23 200.

4/2011

»10 kysymystä dekaaneille TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT ARI-PEKKA KERÄNEN JA MARKKU OJALA

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA FARMASIAN OPETUS JA TUTKIMUS SIJAITSEVAT TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA. DEKAANI JUKKA MÖNKKÖNEN PITÄÄKIN MONIAMMATILLISTA NÄKÖKULMAA KUOPION FARMASIAN VAHVUUTENA.

MITEN YLIOPISTONNE EROTTUU FARMASIAN KOULUTTAJANA?

Itä-Suomen yliopistossa farmasian opetus ja tutkimus on osa Suomessa ainutlaatuista ja kansainvälisestikin harvinaista terveystieteiden opetuksen ja tutkimuksen keskittymää. Moniammatillisen näkökulman hakeminen opintojen kaikissa vaiheissa on näissä olosuhteissa luontevaa. Pidän tätä suurena vahvuutena. Viime vuosina Helsingin ja Kuopion farmasian opinnot ovat samankaltaistuneet, mutta perinteisesti opetuksemme on painottunut farmakologiaan ja sosiaalifarmasiaan, kun Helsingissä on lähdetty enemmän luonnontieteiden pohjalta. Tieteiden väliset raja-aidat ovat meillä olleet aina suhteellisen matalat.

MITKÄ FARMASIAN KEHITYSSUUNNAT VAATIVAT YLIOPISTON REAGOINTIA?

Moniammatillisuus on sosiaalija terveydenhuollon megatrendi, joka on syytä ottaa tosissaan myös opetuksessa ja tutkimuksessa. Olivatpa hallinnolliset rakenteet millaiset tahansa, farmasian on hakeuduttava lähemmäs muita aloja. Se on kehityksen edellytys. Samoin proviisorin koulutuksen saaneiden tulisi hakea rohkeammin rooliaan terveydenhuollon laajassa kentässä. Koulutus antaa hyvät valmiudet toimintaan monenlaisissa asiantuntija- ja hallinnollisissa tehtävissä. Proviisorien ammattiroolin vahvistuminen tekisi hyvää niin farmasialle kuin koko terveydenhuollollekin. Proviisoreita ei kuitenkaan tulla kotoa hakemaan, vaan heidän on itse mentävä ja kerrottava, mitä osaavat.

Proviisorin koulu 3

MITÄ SUUNNITELMIA TEILLÄ ON OPETUKSEN KEHITTÄMISEKSI?

OVATKO OPISKELIJAMÄÄRÄT KOHDALLAAN?

MITKÄ OVAT YLIOPISTONNE VAHVUUDET FARMASIAN TUTKIMUKSESSA?

Vastaamme Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean Kuopioon siirtymiseen liittyviin tarpeisiin lisäämällä lääkevalvontaan liittyviä opintojaksoja osaksi sekä lääketieteen että farmasian opintoja. Panostamme myös lääketaloustieteeseen niin opetuksessa kuin tutkimuksessakin. Kolmas kehittämisen kohde on lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi.

Proviisorien koulutusmäärät ovat tällä hetkellä kohdallaan. Pelkästään apteekkilaitoksen näkökulmasta sisäänotto voi olla vähän yläkanttiin, mutta ongelmaa ei pidä ratkaista vähentämällä aloituspaikkoja vaan siten, että proviisorit lähtevät nykyistä laajemmin ottamaan paikkansa terveydenhuollon ja sen hallinnon kentältä.

Yliopistotasoinen koulutus ei voi perustua muuhun kuin alan viimeiseen tutkimustietoon. Meillä on osaamista koko lääketutkimuskentän alueella, mutta painopistealueitamme ovat muiden muassa lääkekehityksen menetelmät ja ADMET-tutkimus, joihin liittyen kehitämme esimerkiksi tietokonemallinnusta ja soluviljelymalleja. Farmasian teknologian puolella vahvuutemme on prosessianalyyttinen tutkimus. Sosiaalifarmaseuttista tutkimusta tehtiin vielä jokin aika sitten Suomessa vain Kuopiossa. Myös farmakologialla ja lääkeainekemialla on pitkät ja vahvat perinteet Kuopiossa. Lääketaloustiede on nykyään kansallinen vahvuusalueemme. Kaiken kaikkiaan farmasian tutkimus on Suomessa kansainvälisestikin arvioiden korkeatasoista, mistä on syytä olla ylpeä.

MILLAISTA YHTEISTYÖTÄ TEETTE?

Farmasian tutkimusta ei käytännössä voi tehdä ilman merkittäviä kansainvälisiä yhteistyösuhteita ja niinpä kansainväliset yhteistyöverkostomme tutkimuksessa ovat vahvat. Uutena alueena on Kiina-yhteistyö farmaseuttisen kemian tutkimuksessa. Meillä on yhteisiä hankkeita myös Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin kanssa. Välillämme ei ole kilpailuasetelmaa. Yhteistyö onkin ainoa järkevä tapa toimia.

MITEN TUTKIMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN TOIMII?

MILLAISIA MUOTOJA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMISENNE SAA?

MITEN ARVIOIT LÄÄKEPOLITIIKKA 2020 -ASIAKIRJAA?

Tutkimusryhmät ja lääketeollisuuden yritykset oppivat puhumaan samaa kieltä Tekes-vetoisen rahoitusjärjestelmän tukemissa hankkeissa 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuoliskolla. Valitettavasti tämä toiminta on nyt hieman hiipunut. Olisi tärkeää, että hyvin käynnistynyt verkottuminen yliopiston ja teollisuuden välillä pysyisi yllä.

Vaikuttamisemme on monimuotoista, kuten sen pitääkin olla. Jo tieto sinänsä vaikuttaa aina yhteiskuntaan. Olen vakuuttunut siitä, että Kuopiossa tehdyllä sosiaalifarmasian tutkimuksella on ollut vaikutusta lääkepoliittiseen päätöksentekoon. Uskon vahvasti, että farmasian on avattava portit avoimeen yhteistyöhön kaikkien terveydenhuollon alojen kanssa. Siitä hyötyvät kaikki.

Lääkepolitiikkaa tarkastellaan asiakirjassa ensimmäistä kertaa omana kokonaisuutenaan kansallisia terveyspolitiikan strategioita kehitettäessä, mikä nostaa lääkepolitiikan poliittisen painoarvon uudelle tasolle. En voisi olla enempää samaa mieltä asiakirjan keskeisistä kohdista. Heti aluksi linjataan lääkehuolto osaksi sosiaalija terveyspalvelujärjestelmää. Tätä on nyt kaikkien alan toimijoiden pidettävä johtolankana. Jatkokeskustelussa on ratkaistava, miten apteekit saadaan pysymään myös kannattavina. Hyvää on myös se, että asiakirjan valmistelussa oli mukana kattava lääkealan toimijajoukko. Asiat rullaisivat paljon paremmin, jos pikku hiljaa päästäisiin laajaan lääkealan yhteistyöhön.

MILLAISIA KOULUTUSPOLIITTISIA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ASIAKIRJASTA ON VEDETTÄVISSÄ?

Omassa piirissä näprääminen ei koidu siunaukseksi farmasialle, vaan portit on avattava avoimeen yhteistyöhön kaikkien lähialojen kanssa. Tämä on varma mielipiteeni.

tus kantaa myös… KUOPIOSTA FARMASIASTA VÄITELLEET 2008: 10 2009: 8 2010: 7

Proviisorin ammattiroolin vahvistaminen tekisi hyvää farmasialle. JUKKA MÖNKKÖNEN DEKAANI, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KUOPIOSTA VALMISTUNEET PROVIISORIT 2008: 40 2009: 33 2010: 43 TAVOITE: 50

• Syntyperäinen savolainen Kuopiosta. Naimisissa, kolme aikuista tytärtä ja kaksi lapsenlasta. • Opiskellut Kuopiossa farmasiaa. Väitellyt 1991. Yhdysvalloissa vietetyn post doc -vuoden jälkeen toiminut eri tehtävissä Kuopion yliopistossa. • Kehittänyt biofarmasian tutkimusta ja opetusta. Vetää edelleen tutkimusryhmää. • Professuuri 1998, oman toimen ohella farmaseuttisen tiedekunnan dekaani vuodesta 2002 tiedekunnan lopettamiseen asti (vuoden 2009 loppuun). Vuoden 2010 alusta Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan dekaani. • Laulaa mieskuorossa sekä soittaa rokkia ja iskelmää bändissä.

»10 kysymystä dekaaneille

… asiantuntijaksi ja tiet HELSINGISTÄ FARMASIASTA VÄITELLEET 2008: 17 2009: 10 2010: 15

Haluamme päästä huipulle ja yhteiskuntaan. JOUNI HIRVONEN DEKAANI, HELSINGIN YLIOPISTON FARMASIAN TIEDEKUNTA

• Syntynyt Kerimäellä, asuu Vantaalla. Naimisissa, kaksi aikuista lasta. • Opiskellut Kuopiossa farmasiaa. Väitteli 1994, jonka jälkeen post doc -tutkijana Kaliforniassa. • Farmasian teknologian professoriksi Helsinkiin 1998. Farmasian tiedekunnan opetusvaradekaani 2004–2009 ja dekaani vuodesta 2010. • Johtaa 11 hengen tutkimusryhmää, joka tutkii muun muassa nanopartikkelipohjaisia lääkkeenantosysteemejä. • Toiminut 8 vuotta farmasian alan tieteellisen aikakauskirjan Dosiksen päätoimittajana. Mukana myös Euroopan farmakopean kehittämisessä. • Harrastaa ulkoilua, lukemista ja matkailua.

HELSINGISTÄ VALMISTUNEET PROVIISORIT 2008: 63 2009: 32 2010: 39 TAVOITE: 50

een huipulle! HELSINGIN YLIOPISTOSSA FARMASIAN TIEDEKUNTA ON OSA KANSAINVÄLISESTI ARVOSTETTUA TIEDEYLIOPISTOA. DEKAANI JOUNI HIRVONEN HALUAAKIN KOULUTTAA HUIPPUTASON TUTKIJOITA JA ASIANTUNTIJOITA.

MITEN YLIOPISTONNE EROTTUU FARMASIAN KOULUTTAJANA?

Olemme osa monialaista huipputason tiedeyliopistoa. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan vahvuus on pitkäjänteinen sitoutuminen opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen, alkoihan farmasian opetus meillä jo 1800-luvulla. Toisaalta olemme nuori ja aktiivinen tiedekunta, sillä saavutimme itsenäisen tiedekunnan aseman vasta vuonna 2004. Tiedekunta on valtakunnallinen yliopistokoulutuksen huippuyksikkö 2010–2012. Luonnontieteeseen pohjautuva farmasian tutkimus ja koulutus on ollut meillä perinteisesti vahvaa. Meille on leimallista myös se, että vastaamme kansallisesti ruotsinkielisten proviisorien koulutuksesta sekä teollisuus- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutuksista.

MITKÄ FARMASIAN KEHITYSSUUNNAT VAATIVAT YLIOPISTON REAGOINTIA?

Yhteistyömme lääketieteen kanssa on ollut enemmän tutkimuksellista kuin koulutuksellista, ja kliininen ja sosiaalifarmasia ovat olleet suhteellisen pieni osa tiedekuntamme yhteisöä. Tunnistamme Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjastakin pääteltävissä olevan tarpeen kehittää koulutusta tuohon suuntaan ja pyrimme vastaamaan siihen. Samaan aikaan opiskelijamme ja henkilökuntamme ovat tuoneet esiin tarpeen kehittää farmasian opetusta entistä vaativammaksi niin, että pystymme nykyistä paremmin tuottamaan sekä huipputason tutkijoita että asiantuntijoita, jotka pystyvät esimerkilliseen toimintaan, mutta myös kilpailemaan tehtävistä muiden alojen ammattilaisten kanssa.

MITÄ SUUNNITELMIA TEILLÄ ON OPETUKSEN KEHITTÄMISEKSI?

Meillä on suunnitteilla tutkijalinja, jonka opiskelijat voivat suuntautua jo varhaisessa vaiheessa tutkimustyöhön. Samalla voidaan lisätä valinnaisuutta farmaseutti- ja proviisoriopinnoissa laajemminkin, jolloin henkilökohtaisten opintosuunnitelmien avulla vastataan nykyis-

tä täsmällisemmin yhteiskunnan tarpeisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Tämän uudistuksen suunnittelu on jo käynnissä.

OVATKO OPISKELIJAMÄÄRÄT KOHDALLAAN?

MITKÄ OVAT YLIOPISTONNE VAHVUUDET FARMASIAN TUTKIMUKSESSA?

Proviisoriopiskelijoiden keskuudessa elää huoli työpaikkojen riittävyydestä ympäröivän yhteiskunnan ja kenties koko apteekkilaitoksen muuttuessa. Dekaanina näkisin, että jos onnistumme suunnitelmassamme motivoida ja kouluttaa proviisoreistamme erinomaisia osaajia myös asiantuntijatehtäviin ja tutkijoiksi, ei syytä opiskelijamäärien alentamiseen jatkossakaan ole.

Helsingin yliopiston strategian tunnuslause Huipulle ja yhteiskuntaan toimii hyvin myös tiedekunnassamme. Haluamme päästä huipulle ainakin joillakin tutkimuksen aloilla. Paikoitellen saatamme siellä jo ollakin, vaikka emme voi juuri röyhistellä verrattuna muutamiin muihin tiedekuntiin. Myös yhteiskuntaan avautumisen tavoite sopii meille hyvin, pystyyhän farmasia toimimaan monien tieteiden tarttumapinnoilla ja välialueilla. Yhteistyö eri alojen huippuyksiköiden kanssa on meille tuttu toimintamalli. Olemme itse arvioineet tutkimuksemme keihäänkärjeksi prekliinisen lääketutkimuksen ja lääkekehityksen menetelmät. Yhteiskunnallisesti merkittäviä aloja, joissa meillä on paljon annettavaa, ovat lääke- ja lääkitysturvallisuus sekä lääkevalmisteiden ja lääkehoidon kehittäminen lapsille ja vanhuksille.

MILLAISTA YHTEISTYÖTÄ TEETTE?

Leimallista yhteistyössä on monitieteisyys. Kampuksemme biotieteiden keskittymä on antoisa lähtökohta verkostoitumiselle ja yhteistyötutkimukselle, mutta verkostoidumme myös kansallisesti ja kansainvälisesti erittäin monipuolisesti. Nuoressa tutkijasukupolvessamme on nousemassa tulevaisuuden tähtiä, jotka toivottavasti pystyvät ottamaan vastuuta ja viemään tutkimusta ja tutkimusyhteistyötä eteenpäin.

MITEN TUTKIMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN TOIMII?

Tutkimusryhmämme tekevät suoraa yritysyhteistyötä, mutta valtakunnallisia, isoja yhteistyöohjelmia ei enää ole käynnissä, kuten vielä 2000-luvun alkupuolella ja puolivälin jälkeenkin. Tekes oli silloin suurin tiedekunnan ulkopuolinen rahoittajamme – nyt se on Suomen Akatemia. Itse näen niin, että yliopiston tärkein panos on kouluttaa uusia asiantuntija- ja tutkijasukupolvia teollisuuden ja muun yhteiskunnan palvelukseen. Toimimme koulutuksen ja yhteistyöprojektien kautta.

MILLAISIA MUOTOJA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMISENNE SAA?

YVV eli yhteiskunnallinen vuorovaikutus on tullut iskusanaksi yliopistolla viime vuosina. Meillä on nyt yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen varadekaani, jonka johdolla toimii tiedekunnan sisäinen YVV-toimikunta. YVV-neuvottelukuntaan olemme kutsuneet kattavan joukon sidosryhmien edustajia. Ajatuksena on käydä yhdessä läpi tiedekunnassa tapahtuvia asioita, reflektoida heidän toiveitaan sekä saada heiltä rakentavaa kritiikkiä. Näemme tämän varsin tärkeäksi. Alumnitoiminnan avulla tuomme yhteen eri uravaiheissa olevia ihmisiä, niin opiskelijoita, vastavalmistuneita, parhaassa työiässä olevia kuin esimerkiksi pitkän elämäntyön tehneitä apteekkareitakin. Tarjoamme heille keskustelufoorumin ja luomme näin yhteisöllisyyttä alalle.

MITEN ARVIOIT LÄÄKEPOLITIIKKA 2020 -ASIAKIRJAA?

Oli alan kannalta hienoa nähdä, kuinka hyvässä hengessä vietiin vaikeitakin asioita kohti yhteisiä tavoitteita. Yhteiset linjaukset ovat tärkeitä alaa kehitettäessä. Asiakirjassa esiin tuodut viisi päälinjausta ovat keskeisiä ja esimerkiksi lääkehuollon näkeminen osana terveydenhuollon palvelujärjestelmää on iso asia.

MILLAISIA KOULUTUSPOLIITTISIA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ASIAKIRJASTA ON VEDETTÄVISSÄ?

Juuri tänään on liian aikaista sanoa, mitä käytännön vaikutuksia asiakirjalla on opetukseen, tutkimukseen ja muuhun työhön tiedekunnassamme. Haluamme käydä asiasta sisäisen periaatekeskustelun osana tiedekunnan strategiaprosessia ennen kuin otamme kantaa yksittäisiin kohtiin tai päätämme muutoksista toimintaamme.

Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.ﬁ

Kuin pankin hyllyltä. Apteekissakin voidaan paremmin ja ehditään enemmän, kun apteekin talousasiat ovat kunnossa. Sampo Pankin Apteekkiratkaisu pitää sisällään kaiken mitä apteekin talouden hoitoon tarvitaan ja vielä vähän enemmän: rahaa säästäviä etuja sekä oman nimetyn, toimialaa ymmärtävän yhteyshenkilön Sampo Pankissa – näin aluksi. Lisää täsmälääkkeitä apteekin talouden hoitoon numerosta 0100 2580 ma–pe 9–17 (pvm/mpm).

»proviisoripäivä KOONNUT VILLE-MATTI MÄKINEN KUVAT KALLE AALTONEN

Proviisoripäivä kokosi ennätysmäärän väkeä PROVIISORIPÄIVÄ JÄRJESTETTIIN ENSIMMÄISTÄ KERTAA PROVIISORIYHDISTYKSEN JA PROVIISORILIITON YHTEISTYÖNÄ. 19. MAALISKUUTA PIDETTY TAPAHTUMA KOKOSI JÄLLEEN ENNÄTYSMÄÄRÄN OSALLISTUJIA, YLI 200 LUENTO-OSALLISTUJAA JA KUTSUVIERASTA SEKÄ 38 NÄYTTEILLEASETTAJAA. PÄIVÄN TEEMANA OLI PROVIISORI MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ.

»proviisoripäivä TEKSTIT VILLE-MATTI MÄKINEN

Johtoryhmätyöskentelystä mahdollisuus proviisoreille ja menestystekijä apteekille PROVIISORI, YRITTÄJÄ SAMULI HÄMÄLÄISEN MUKAAN APTEEKKI TARVITSEE TÄTÄ NYKYÄ TEHOKASTA JOHTORYHMÄÄ, KOSKA TOIMINTAYMPÄRISTÖ ON ENTISTÄ HAASTEELLISEMPI.

ohtoryhmä voi olla yksi apteekin menestykseen avittava tekijä. Samuli Hämäläisen mukaan apteekki tarvitsee nykyään tehokasta johtoryhmätoimintaa sen vuoksi, että toimialaympäristön haasteet ovat lisääntyneet esimerkiksi vuosikymmenen takaiseen aikaan verrattuna. Johtoryhmä on myös yksi mahdollinen toimintatapa, jonka avulla proviisori voi kohottaa omaa ”markkina-arvoaan” ja tuottaa apteekille lisäarvoa. Hämäläinen toimii yrittäjänä Apteekin Oma Juttu Oy:ssä ja hänellä on aiempaa työkokemusta muun muassa mainostoimistoalalta, jossa hän on ollut mukana myös johtoryhmien toiminnassa. Apteekin johtoryhmän tehtävänä on strateginen suunnittelu ja sen toteuttaminen, apteekin toimintojen ohjaus, koordinointi sekä seuraaminen. Keskeisimpiä johtoryhmän vastuualueita ovat strategia, talous, markkinointi, henkilöstö ja prosessit. Hämäläinen kiteyttää, että johtoryhmässä käytetään ryhmän voimaa viemään apteekin strategiaa ja markkinointikonseptia eteenpäin.

Samuli Hämäläinen suosittelee johtoryhmän perustamista keskikokoisiin ja isoihin apteekkeihin.

Asiat edistyvät, kun johtoryhmän kokoukset ovat säännöllisiä ja käsiteltävillä asioilla on vastuuhenkilöt ja aikataulu.

SELKEYTTÄ PÄÄTÖKSENTEKOON

Johtoryhmän eduiksi Hämäläinen luettelee apteekin tehokkaan toiminnan kannalta tärkeimpien asioiden löytämisen ja niiden kehittämisen, tulevaisuuden haasteiden ymmärtämisen ja mahdollisuuksien hyödyntämisen sekä vastuiden ja päätöksenteon selkiytymisen. Hämäläinen esitti myös muutamia erilaisten apteekkien tyypillisiä haasteita ja ratkaisuja pelkistettyihin ongelmiin. Esimerkiksi ”päätösvajeapteekissa” ongelmana on, että asioita on pitkään otettu puheeksi, mutta niille ei ole tehty mitään. Ongelmaan auttaa, kun päätetään yhdessä käytännöistä. ”Apteekkari päättää” -apteekissa voidaan helpottaa apteekkarin

taakkaa, kun sovitaan, mitä asioita eri henkilöt voivat itsekseen päättää eri tilanteissa. ”Miljoona projektia” -apteekissa on monenlaista kehitysprojektia samanaikaisesti menossa, ja toiminta kaipaa priorisointia. Asiat edistyvät, kun johtoryhmän kokoukset ovat säännöllisiä ja käsiteltävillä asioilla on vastuuhenkilöt ja aikataulu. Henkilöiden tai tiimien itseohjautuvuus paranee, kun keskitytään oleelliseen. Johtoryhmän käyttöönottoon voi liittyä myös haasteita, kuten aikapula tai yleinen laiskuus. Käytännössä apteekin, jossa johtoryhmä toimii, on yleensä hyvä olla kuitenkin vähintään keskikokoinen.

Kilpailutuksiin kannattaa vastata huolellisesti VAASAN KIRKKOAPTEEKIN APTEEKKARI JUHA NUUTILA KERTOI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA JULKISIIN KILPAILUTUKSIIN OSALLISTUMISESSA.

uutila kävi esityksessään läpi hankintalain pääperiaatteita, joita ovat avoimuus, julkisuus, tasapuolisuus ja syrjimättömyys. Hän kertoi omista kokemuksistaan, jotka liittyivät muutaman vuoden takaiseen Vaasan kaupungin tarjouspyyntöön koneellisen lääkejakelun toteuttamisesta. Nuutila totesi, että tarjouspyyntöön vastatessa kannattaa olla huolellinen ja antaa kaikki pyydetyt tiedot. Hän eritteli asioita, joihin oli erityisesti kiinnittänyt huomiota tarjouspyyntöön vastatessaan. Hän kertoi myös, miten hän tarjoustaan laskiessaan otti esimerkiksi kuljetusetäisyydet huomioon oman apteekkinsa näkökulmasta. Vaasan Kirkkoapteekin koneellisen annosjakelun piirissä on 350– 400 potilasta, ja prosessia hoitaa kolme henkilöä, täysipäiväiseksi työksi muunnettuna yksi farmaseutti. Nuutila kertoi, että tällä hetkellä annosjakelutoiminta sujuu hyvin, mutta alussa prosessi ei ollut niin sujuva.

Juha Nuutila on saanut annosjakelun sujumaan apteekissaan.

Verkkoapteekit Suomessa – missä mennään? LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUS FIMEAN LÄÄKEALAN TOIMIJOIDEN VALVONTA -PROSESSIN JOHTAJA EIJA PELKONEN KERTOI VERKKOPALVELUITA KOSKEVASTA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ.

ääkelain mukaan apteekin verkkopalvelu on lääkkeiden myyntiä asiakkaan internetin välityksellä tekemän tilauksen perusteella. Perussäännökset on määritelty lääkelain pykälässä 52 b. Apteekin tulee lisäksi ottaa huomioon verkkoympäristössä muitakin säädöksiä, kuten kuluttajasuojalaki sekä lääkkeiden markkinointiin liittyvät säädökset. Verkkopalvelu on apteekeille mahdollisuus, ei velvollisuus. Apteekkari kantaa vastuun toiminnasta, ja toimintaan sovelletaan samoja perusperiaatteita kuin muuhunkin lääkemyyntiin. Lakimuutoksen tarkoituksena on ollut lääkkeiden saatavuuden parantaminen. Lääkelain mukaan apteekin verkkopalvelusta on tehtävä ennen toiminnan aloittamista ennakkoilmoitus Fimealle. Ennakkoilmoitukseen on liitettävät suunnitelma siitä, miten lääkeneuvonta järjestetään. Verkkopalvelutoiminnan saa aloittaa 60 päivän kuluttua, ellei

Fimea ole pyytänyt lisäselvitystä tai kieltänyt toiminnan aloittamista. Fimea voi lääkelain mandaatilla antaa määräyksessä yksityiskohtaisempia ohjeita ennakkoilmoituksen sisällöstä ja tekemisestä, verkkkopalvelutoiminnasta, tiloista, teknisestä toteuttamisesta, lääkevalikoimasta sekä hoitamisesta ja tarkastamisesta. Lailliset, toimivat verkkopalvelut on listattu Fimean verkkosivuille. Pelkonen kertoi, että ennen verkkopalvelutoiminnan aloittamista Fimea oli pyytänyt lisäselvityksiä muun muassa kuljetuksista, lääkeneuvonnan toteuttamistavasta ja hinnaltaan edullisempien lääkkeiden tarjonnasta. Esityksen kuulijat kysyivät muun muassa, miten lääkeostoja seurataan esimerkiksi väärinkäyttötapauksissa, miten lääkkeet kuljetetaan ja miten toimitukset hinnoitellaan silloin, kun tilataan muitakin tuotteita kuin lääkkeitä.

Eija Pelkosen mielestä verkkopalvelu on apteekeille mahdollisuus, muttei velvollisuus.

»proviisoripäivä Asiakas ratkaisee, mistä on palvelutuotteeksi HYRYNSALMEN APTEEKIN APTEEKKARI TERTTU PUURUNEN KERTOI APTEEKIN PALVELUTOIMINNASTA RESURSOINNIN JA HINNOITTELUN NÄKÖKULMASTA.

uurunen toi esityksessään esille yleisellä tasolla apteekin erityispalvelujen, kuten lääkehoidon kokonaisarvioinnin, annosjakelun tai astmapalvelun tuotteistamiseen liittyviä näkökohtia. – Mikä on tuote? Tuote on päätös siitä, millaisena kimppuna kyseessä olevaa osaamista ensisijaisesti myydään, Puurunen esitteli. Viime kädessä asiakas ratkaisee maksamalla, mikä on tuote ja mikä on tuotteen arvo. Tuotteen tunnistaa siitä, että se voidaan toistaa ja kuvata. Apteekki ottaa asiakkaan maksamaa korvausta vastaan normaalia laajempaa vastuuta. Apteekin asiantuntijan palkka perustuu siihen, että hän tuottaa osaamisellaan tuotteelle lisäarvoa. Suurin osa apteekin palveluista on peruspalvelua, jota apteekki ei voi tuotteistaa tai hinnoitella.

Asiakas olettaa, että palvelun ostamalla hän saastää aikaa, vaivaa tai rahaa.

Terttu Puurusen mukaan asiakas odottaa ostamaltaan palvelulta ajan, vaivan tai pitkällä tähtäimellä rahan säästöä.

Asiantuntijan tulee nähdä asiakasta pidemmälle ja näin hän pitemmällä aikavälillä neuvoillaan vähentää asiakkaansa murheita. Asiakas puolestaan olettaa, että hän säästää palvelun ostaessaan aikaa, vaivaa tai pitkällä tähtäimellä rahaa. Nykyään asiakkaat voivat itsekin hakea paljon tietoa internetistä, joten asiantuntijalta vaaditaan aiempaa enemmän. Palvelutuotteen hinta on kohdallaan, kun tuottaja saavuttaa tavoitteet, palvelulla on mahdollisuus menestyä, hinta ei ylitä asiakkaan maksuvalmiutta ja se on asiakkaan näkökulmasta houkutteleva. Hinta kannattaa laskea siten, että apteekille jää lähtökohtaisesti voittoa ja palvelu pysyy laadukkaana. Erityispalvelussa kriittistä on asiakashyöty, löytyykö apteekista osaamista, ja että palvelu pysyy eettisenä. Ennen tuotteistamista on perehdyttävä asiaan kunnolla ja arvioitava kannattaako tuotetta lähteä markkinoimaan. Asiasta kannattaa keskustella hyvin apteekin sisällä ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Fimeassa arvioidaan vaikuttavuutta FIMEAN UUSISTA TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEISTA KERTOI FIMEAN LÄÄKEHOITOJEN ARVIOINTI -PROSESSIN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ANTTI MÄNTYLÄ.

L Antti Mäntylä loi katseen Fimean uusiin hankkeisiin.

ääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa laaditaan kansallinen lääkeinformaatiostrategia yhteistyössä alan toimijoiden kanssa vuoden loppuun mennessä. Lisäksi vireillä on koneellisen annosjakelun vaikuttavuuden tutkimus sekä mahdollisesti myöhemmin, vaalien jälkeen aloitettava lääkehoidon kokonaisarviointiin liittyvä projekti, jossa selvitetään näyttöä erilaisten arviointikäytäntöjen terveyshyödyistä. Tässä tarkoituksena on luoda kansallinen yhteistyöverkosto lääkehoidon kokonaisarvioinnin kehittämiseen, tuottaa malli lääkehoidon kokonaisarvioinnin vaikuttavuuden tutkimiseksi ja tuottaa kansallinen ohjeistus, jossa

määritellään arvioinnin toteutustapa ja sisältö sekä tehdä kannanotto. Lääkehoitojen arviointi -prosessin tehtäviin lukeutuvat tutkimukseen perustuvan riippumattoman lääketiedon tuottaminen ja välittäminen, lääkealan toimivuuden ja turvallisuuden kehittäminen, yhteistyö alan toimijoiden kanssa sekä kansainvälinen toiminta. Fimean tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähtökohdat tulevat laista Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta, ja toimintaa viitoittavat muiden muassa Lääkepolitiikka 2020 -asiakirja, Fimean oma strategia sekä apteekkitoiminnan kehittämistyöryhmän mietintö.

Proviisorit rohkeasti lääketurvatoimintaan GSK:N LÄÄKETURVA- JA LÄÄKETIETOASIANTUNTIJA SANNA HEIKKILÄ-TUDERMAN KANNUSTI PROVIISOREJA AKTIIVISUUTEEN.

roviisorin tutkinto sopii hyvin pohjatutkinnoksi lääketurvatoimintaan, joten proviisorin kannattaa rohkeasti suuntautua alalle. Myös apteekeissa proviisori voisi olla sopiva ammattilainen koordinoimaan siellä tapahtuvaa lääketurvatoimintaa. Tätä mieltä on GSK:n lääketurva- ja lääketietoasiantuntija Sanna Heikkilä-Tuderman, joka kannusti Proviisoripäivällä proviisoreja olemaan aktiivisia ja ottamaan rohkeasti laajempaa roolia terveydenhuollon kentällä. Heikkilä-Tuderman muistutti, että farmasian ammattilaiset ovat raportoineet vain murto-osan raportoiduista haittavaikutuksista. Potentiaalia haittavaikutusten, erityisesti itsehoitolääk-

keiden haittavaikutusten, raportoimiseen olisi farmasian ammattilaisten keskuudessa hänen mielestään nykyistä enemmän. Lääketurvatoimintaan liittyvät viranomaisohjeistukset ovat Sanna Heikkilä-Tudermanin mukaan vain jäävuoren huippu lääketurvatoiminnasta. Lääketurvatoimintaan liittyy myös paljon proaktiivista toimintaa. – Yritykselle lääketurvatoiminta on potilasriskien, tuoteriskien ja toimintariskien hallintaa. Kaikkea mahdollista tietoa lääkkeiden haittavaikutuksista ei ole mahdollista saada tutkimustietona ennen kuin lääke hyväksytään käyttöön. Sen vuoksi tarvitaan lääketurvatoimintaa, totesi Heikkilä-Tuderman.

Sanna Heikkilä-Tuderman kertoi, että lääketurvatoiminta on yritykselle riskien hallintaa.

»proviisoripäivä Ruotsissa sähköiset järjestelmät ovat toimineet pitkään LIIKETOIMINTAJOHTAJA FREDRIK BOSTRÖM APOTEKET AB:STÄ KERTOI, MISSÄ VAIHEESSA RUOTSIN APTEEKIT OVAT TIETOTEKNIIKAN KÄYTTÖÖNOTOSSA.

uotsi on Suomea ajassa edellä niin sähköisessä reseptissä kuin lääkkeiden etämyynnissä internetin välityksellä. Ruotsissa oli pitkään valtiolla apteekkimonopoli, ja siellä myös apteekit ovat olleet pitkään verkossa. Vuodesta 2003 alkaen on kaikkien apteekkien ollut mahdollista vastaanottaa sähköinen resepti.

Ruotsissa nettiapteekista saa lääkeneuvontaa puhelimitse joka päivä. Liiketoimintajohtaja Fredrik Boström (Apoteket Ab, Apoteket Partner) kertoi, että Apoteket Ab:sta on mahdollista saada myös reseptilääkkeitä nettipalvelun välityksellä, ja se on tällä hetkellä Ruotsin ainoa apteekki(ketju), joka toimittaa reseptilääkkeitä verkossa. Hankittaessa reseptilääkkeitä apteekista internetin välityksellä on asiakkaan tunnistauduttava sähköisesti. Lääkkeitä tilatessa on mahdollista varata aika paikalliseen apteekkiin lääkeneuvonnan saamiseksi. Lääkeneuvontaa on myös mahdollista saada puhelimitse jokaisena viikonpäivänä, ja lisäksi tilauksen voi tehdä puhelimitse. Kuljetuksiin liittyvät lämpötilaongelmat on Ruotsissa ratkaistu siten, että lämpötilan muutoksille herkkiä lääkkeitä ei ole mahdollista tilata kuljetettavaksi postitse.

Fredrik Boström kertoi, että Ruotsissa saa myös reseptilääkkeitä verkkoapteekista.

TEKSTIT JESSE LINDHOLM

Mikä maa saa kliinisen tutkimuksen? TOIMITUSJOHTAJA TUIJA KEINONEN OY MEDFILES LTD:STÄ KERTOI KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN GLOBAALISTA TILANTEESTA JA TRENDEISTÄ SEKÄ NIITÄ KOSKEVISTA TULEVAISUUDEN NÄKYMISTÄ SUOMESSA.

rekliinisten ja kliinisten tutkimusten määrä lisääntyy globaalisti vuosi vuodelta. Sen sijaan Suomessa ja ylipäätään Skandinaviassa trendi on ollut laskeva. Miksi näin? Uuden lääkkeen markkinoille asti kehittämisen hinta on noussut huimasti – vuonna 2008 lähemmäs 1,4 miljardia yhdysvaltain dollaria. Kohonneet kehityskustannukset erityisesti länsimaissa ovatkin lisänneet kustannustehokkaiden valtioiden houkuttelevuutta kliinisten lääketutkimusten suoritusmaana. Toinen tärkeä tekijä on riittävän suuret potilasmäärät. Kun vertaillaan kliinisten tutkimusten kannalta houkuttelevia maita, esimerkiksi Kiina, Intia, Venäjä ja Brasilia täyttävät nämä kaksi

ensimmäistä kriteeriä helposti. Muita houkuttelevuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat viranomaisten hakemusten käsittelyyn käyttämän ajan pituus, infrastruktuurin olemassaolo sekä tutkimushenkilöstön osaaminen, kokemus ja asiantuntemus. Nämä tekijät ovatkin meidän vahvuuksiamme kilpailtaessa kliinisten lääketutkimusten saamisesta Suomeen. Kilpailukykyämme lisäävät myös potilaiden yleinen asenne ja sitoutuminen lääketutkimukseen sekä kattavat tietokannat ja rekisterit. Yleisinä trendeinä maailmalla voidaan Tuija Keinosen mielestä pitää tehokkuuden lisäämistä, tutkimusten ulkoistamista lääketeollisuudelta CRO-yrityksille sekä riskin jakoa ja partnerointia.

Tuija Keinonen kertoi kliinisen lääketutkimuksen trendeistä.

Proviisori työllistyy tutkimukseen PROVIISORI SAKARI AROPUU KERTOI PROVIISORIEN TYÖMAHDOLLISUUKSISTA KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN PARISSA.

ropuu kertoi, että lääketutkimuksen parissa on lukuisia työtehtäviä ja nimikkeitä, jotka vaihtelevat yrityksestä ja organisaatiosta riippuen. Mahdollisia tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi tutkimuskoordinaattori/monitoroija, tutkimuspäällikkö ja coordinating pharmacist. Työtehtävien sisältö voi vaihdella tutkimusten monitoroinnista tai auditoinnista aina monikansallisten työryhmien johtamiseen asti. Koska kliiniset lääketutkimukset ovat tarkkaan säädeltyjä, tehtävät ovat haastavia. Työnkuva

vaatii usein paljon matkustamista niin Suomessa kuin ulkomaillakin, joskin matkapäivät ovat vähenemässä puhelinkonferenssien takia. Proviisorin koulutus antaa hyvät valmiudet työskennellä myös kliinisten lääketutkimuksien parissa ja erityisesti tutkinnon tuoma tutkimusperiaatteiden tuntemus on eduksi. Mahdollinen terapia-alueiden tunteminen, hyvät kommunikaatiotaidot ja hyvä englannin kielen osaaminen edesauttaa työtehtävissä selviytymisestä. Työ on vaativaa ja monipuolista sekä tarjoaa kansainvälisen työympäristön.

Sakari Aropuun mukaan proviisori voi tehdä lääketutkimusta monella nimikkeellä.

»proviisoripäivä

5 1 Orion Pharman lääketurvajohtaja Jukka Pesonen kertoi Proviisoripäivällä lääketurvatoimintaa koskevista lakimuutoksista Euroopassa. Uusimpien direktiivien edellyttämät lakimuutokset tulevat EU:n jäsenvaltioissa voimaan viimeistään 21. heinäkuuta 2012. 2 Proviisoripäivällä käytiin vilkasta keskustelua proviisorin mahdollisuuksista työelämässä tulevaisuudessa. Panelisteiksi oli kutsuttu proviisoreita eri lääkealan sektoreilta, kuten lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta Lääketeollisuus ry:stä, neuvotteleva virkamies Ulla Närhi sosiaalija terveysministeriöstä ja johtaja Eija Pelkonen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta. 3 Juuri valmistuneen Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjan perusperiaatteen mukaan lääkehuolto tulee olemaan yhä kiinteämpi osa sosiaalija terveyspalvelujärjestelmää. Ulla Närhen

mukaan tämä merkitsee tulevaisuudessa suuria haasteita proviisoreille. Yksi tärkeä farmasian ammattilaisia koskeva asia nyt on terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma, jossa myös lääkehuolto on yhtenä osana. Närhi kehotti proviisoreita tutustumaan terveydenhuoltolakiin ja terveydenhuollon rahoituksen malleihin. Hänestä on tärkeää, että proviisorit hallitsevat hyvin saman kielen muun terveydenhuollon kanssa. 4 Proviisoripäivää jatkettiin cocktail-tilaisuudessa, jossa väkeä viihdytti farmasian alan musiikkiyhtye Nitrodisco. 5 Proviisoripäivän yhteydessä järjestettiin viides vuoden sisällä pidetty keskustelutilaisuus proviisorien järjestäytymisestä. Ajankohtaista tietoa mahdollisen uudelleen järjestäytymisen tilanteesta kerrotaan sivuilla 40–41.

»työhyvinvointi TEKSTI MARIA LUHTALA

Presenteismi on tehotonta työssäoloa TYÖNTEKIJÄ SAAPUU TYÖPAIKALLE, MUTTA TYÖT EIVÄT ETENE. TYÖTEHON LASKUA KUTSUTAAN PRESENTEISMIKSI.

yöntekijä saapuu työpaikalleen, mutta jostakin syystä hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Motivaatio on kateissa. Työt eivät etene ja ne alkavat kasaantua. Työntekijä kärsii presenteismistä eli sairausläsnäolosta tai muusta syystä johtuvasta työtehon laskusta. Lääkärikeskuksen ylilääkärin JAN WIKLUNDIN mukaan kyseessä on paljon luultua yleisempi ilmiö. MIKÄ VIE TYÖTEHON?

Syitä presenteismiin on lukuisia. Masennus, sairaudet ja allergiat, lomaltapaluu tai loman tarve, stressi, huono työilmapiiri, irtisanomisen uhka, työelämän eri häiriötilanteet tai vaikkapa ongelmat kotona vaikeuttavat työhön keskittymistä ja heikentävät työtehoa. – Alentunut työteho aiheuttaa yritykselle tuottojen menetyksiä jo ennen sairausloman alkua. Moni jatkaa työntekoa vielä sairaanakin, jotta työpaikan sairauspoissaololuvut pysyisivät alhaisina. Todellisuudessa sairauspoissaolojen vähentäminen kuitenkin kasvattaa presenteismin määrää, Wiklund toteaa. – Työelämässä ei aina tarvita sataprosenttista panosta, vaan voi olla tilanteita, joissa tarve on vaikkapa 70–80 prosenttia työtehosta. Presenteismiä mitattaessa on muistettava olla vertaamatta henkilön suoritustasoa yleiseen suoritustasoon, vaan henkilön omaan normaaliin keskimääräiseen suoritustasoon, Wiklund jatkaa. Presenteismistä kärsivällä henkilöllä saattaa olla täysin perusteltu syy olla poissa töistä, mutta tärkeintä hänelle on näyttäytyä työpaikalla. Taustalla voi olla ajatus siitä, että töistä poissa oleminen herättää työyhteisön huomion ja on uhka työuralle. Työhyvinvointiin liittyvien ongelmien puheeksi ottaminen voi olla kiusallista ja aiheuttaa turhautumista. Tämän vuoksi presenteismistä kärsivä työntekijä saattaa vaikuttaa negatiivisesti myös kollegoidensa työhyvinvointiin.

MITTAAMINEN VAIKEAA

Wiklundin mukaan presenteismiä esiintyy useimmin yksilöllisessä asiantuntija-, tietoja toimistotyössä, jolloin työtä tehdään yksin ja työteho sekä työskentelytahti ovat työntekijän itsensä muokattavissa. Työntekijän työteho saattaa olla jopa vain noin puolet normaalista. – Iso osa yrityksistä ottaa tarkasteluun henkilöstön poissaolot, mutta huomiota ei kiinnitetä riittävästi siihen, miten paljon työtä tehdään sairaana. Erään selvityksen mukaan jopa puolet työntekijöistä tekee töitä sairaana, Wiklund kertoo. Presenteismi ilmenee muun muassa hitautena, laiskuutena ja vaikeutuneena päätöksentekona. Työt kasaantuvat tai ne tehdään ylityötunneilla, jotka otetaan myöhemmin vapaina. Pahimmassa tapauksessa presenteismi johtaa siihen, että työt joudutaan tekemään uudestaan. Suomessa presenteismiä käsitteleviä tutkimuksia on tehty vain muutamia. Sen sijaan Yhdysvalloissa ilmiötä on tutkittu paljon ja sen määrittämiseksi on kehitetty mittareita. Kotimaiset tutkimukset olisivat hyödyllisiä, koska Yhdysvalloissa terveydenhuoltojärjestelmä, kustannusrakenne ja palkat poikkeavat suomalaisista. Presenteismin olemassaolon ja vaikutusten mittaaminen on kuitenkin vaikeaa verrattuna sairauspoissaoloihin. Useat eri tutkimukset antavat kuitenkin samansuuntaisen tuloksen: – Presenteismistä aiheutuvat kustannukset sekä työntekijälle että työnantajalle voivat olla moninkertaiset verrattuna sairauspoissaoloista koituviin kustannuksiin, Wiklund kertoo. ESIMIESTYÖ AVAINASEMASSA

Presenteismi on syytä nähdä koko yrityksen kilpailukyvyn ja menestyksen kannalta oleellisena riskinä. Kun työntekijän työteho heikkenee, aiheutuu kustannuksia, mikä näkyy lopulta tuote- tai palvelukohtaisten kustannusten hinnankorotuksina.

Pahimmassa tapauksessa presenteismi johtaa siihen, että työt joudutaan tekemään uudestaan. – Työntekijöiden hyvinvoinnin tarkkailuun ja ylläpitoon on syytä kiinnittää jatkuvaa huomiota. Varhainen tuki sekä ennaltaehkäisevä toiminta niin sanottujen hiljaisten eli huonosti havaittavissa olevien työkykyriskien huomaamiseksi ovat pitkälti esimiestyön varassa. Näihin tehdyt investoinnit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, Wiklund toteaa. Yhteistyö ja luottamus työntekijän, yrityksen sekä työterveyshuollon välillä helpottaa ongelmien esilletuomista ja niiden käsittelyä. – On mahdollista että sekä sairauspoissaolot että presenteismi vähenevät. Silloin on tehty aitoa hyvinvointityötä, varsinaisen tuen ja välittämisen mallit ovat kohdallaan ja yhteistyö on onnistunut erittäin hyvin, Wiklund jatkaa. Lääkärikeskus on kehittänyt kyselypohjaista presenteismin mittaria työkyvyttömyyseläköitymisen ja sairauspoissaolojen rinnalle. Wiklundin esittämässä karkeassa laskuesimerkissä yrityksen työpanoksen tarve on keskimäärin 80 prosenttia. Työntekijä, jonka palkka on sivukuluineen 100 000 euroa vuodessa, arvioi kyselyn perusteella presenteismin määräksi 30 prosenttia, eli hänen itse arvioimansa työnpanos on 70 prosenttia normaalista. Tällöin presenteismin osuus on 10 prosenttiyksikköä eli presenteismin aiheuttamat kustannukset yritykselle ovat 10 000 euroa vuodessa.

»talouskoulu TEKSTI PÄIVI KOIVUNEN

Muista tilaajavastuulaki! KÄYTÄTKÖ ULKOPUOLISTA TYÖVOIMAA? MUISTA HANKKIA SOPIMUSKUMPPANILTA TILAAJAVASTUULAIN MUKAISET SELVITYKSET, KEHOTTAA TALOUSKOULUN KIRJOITTAJA, TIIMIESIMIES PÄIVI KOIVUNEN PRETAX YHTIÖISTÄ.

os palveluksessasi on vuokrattuja työntekijöitä tai alihankintasopimukseen perustuvaa työvoimaa, sinulla on tilaajavastuulain mukaan velvollisuus selvittää sopimuskumppanin valmiudet hoitaa lainmukaiset velvoitteet. Tämän selvitystyön toteutumista varmistetaan laiminlyöntimaksulla, joka on vähintään 1 600 euron suuruinen. Tilaajavastuulailla tähdätään alihankkijoiden ja vuokrattujen työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumiseen. Pyrkimyksenä on torjua harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta yrityksille aiheutuvia haittavaikutuksia tilanteissa, joissa käytetään työvoiman vuokrausta ja alihankintaa.

TILAAJAN VELVOLLISUUDET

LAIMINLYÖNTIMAKSU VALTIOLLE

Tilaajavastuulaki koskettaa jokaista elinkeinonharjoittajaa, joka käyttää vuokrattuja työntekijöitä tai alihankintasopimukseen perustuvaa työvoimaa ja joka on velvollinen tekemään kaupparekisterilaissa tarkoitetun perusilmoituksen elinkeinotoimintansa aloittamisesta. Lakia sovelletaan Suomessa tehtävään työhön, mutta tilaajan on hankittava tiedot myös ulkomaiselta sopimuskumppaniltaan. Tilaajan tulee hankkia ennen alihankintatai vuokratyösopimuksen tekemistä seuraavat sopimuskumppania koskevat selvitykset ja todistukset: – selvitys merkinnästä ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin – kaupparekisteriote – todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty – todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty – selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Sopimuksen solmimishetkellä tiedot eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia ja selvitykset sekä todistukset on säilytettävä vähintään kaksi vuotta sopimuksen päättymisestä. Luottamusmiehellä sekä luottamus- ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus pyynnöstä saada tiedot alihankinta- ja vuokratyösopimuksista.

Selvitysvelvollisuuden rikkomisesta tilaajalle määrätään maksettavaksi valtiolle laiminlyöntimaksu, joka on vähintään 1 600 euroa ja enimmillään 16 000 euroa. Maksu määrätään myös tilaajalle, joka on tehnyt sopimuksen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa. Maksu voidaan määrätä myös, mikäli tilaajan on täytynyt ymmärtää, ettei sopimuskumppani aio täyttää työnantajan lakisääteisiä velvoitteita. SOVELLETAANKO VAI EI?

Tilaajavastuulain edellyttämiä selvityksiä ja todistuksia ei ole velvollisuutta pyytää, mikäli tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimuskumppanin täyttävän lakisääteiset velvollisuutensa (se on esimerkiksi julkisoikeudellinen yhteisö tai julkinen osakeyhtiö). Myös tilaajan ja sopimuskumppanin aikaisempi sopimussuhde ja sopimuskumppanin toiminnan vakiintuneisuus voivat olla perusteena luotettavuudelle. Lakia ei sovelleta, jos vuokratyö kestää yhteensä enintään 10 työpäivää tai jos alihankintasopimuksen vastikkeen arvon on ilman arvonlisäveroa alle 7 500 euroa. Selvitysvelvollisuutta ei voi kiertää pilkkomalla sopimuksia raja-arvot alittaviin osiin. Tilaajavastuulaki tuli voimaan 1.1.2007 ja lain noudattamista valvoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. LISÄTIETOA: TYÖSUOJELUHALLINTO WWW.TYOSUOJELU.FI TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ WWW.TEM.FI

Lain tavoitteena on torjua harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta yrityksille aiheutuvia haittavaikutuksia.

»otx Vaivatta viherpeukaloksi

10 9 86 7

TÄLLÄ RESEPTILLÄ KOTI VIHERTÄÄ KAUPUNGISSAKIN.

KASVITIETEELLISESSÄ PUUTARHASSA pääset tunnelmaan. Erityisen hienoja ovat Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha kasvihuoneineen Ruissalossa sekä Viikin Gardenia (Koetilantie 1), joka esittelee tropiikin hyötykasveja. Gardeniassa on myös japanilainen puutarha Musui-en.

Kirsikkatomaatteja ja viinirypäleitä myydään usein muovirasiassa, joka on mainio MINIKASVIHUONE. Täytä puoliväliin mullalla ja kasvata krassia tai herneenversoja siemenistä. Pidä aluksi kansi kiinni.

Kasvata OMAT LÄÄKEKASVIT. Persilja tehoaa ilmavaivoihin ja hoitaa virtsatieongelmia. Tuore persiljan mehu häivyttää maksaläiskiä iholta. Timjamilla on fytoterapeuttisia vaikutuksia yskään ja keuhkoputken tulehdukseen. Kun rohtoaaloen mehevä lehti katkaistaan, saadaan geeliä, joka nopeuttaa naarmujen ja pienten palovammojen paranemista.

Nörttipiirien villitys on USBKASVIHUONE, jossa voi kasvattaa aitoja, pieniä kasveja, kuten kehäkukkia siemenestä. Valaistu kasvihuone ottaa virran tietokoneesta USB-portin kautta. Vekotinta myy esimerkiksi www.verkkokauppa.com.

Koristeet kruunaavat niin pihan kuin parvekkeenkin, eikö totta? Ellei huumorintaju riitä PUUTARHATONTTUUN, voi nettikaupasta tilata vaikkapa sievän keraamisen kylpyaltaan linnuille. www.pihakeidas.fi

5 423

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME

Nappaa ruokakaupassa kärryyn RUUKKUBASILIKA tai ruohosipuli, mutta älä käytäkään sitä kerralla, vaan sujauta se suojaruukun sisään ja sijoita ikkunalle. Kastele yrtti joka päivä tai istuta se altakastelevaan ruukkuun. Älä napsi lehtiä yksitellen, vaan leikkaa terävällä veitsellä 5–15 sentin korkuisia yrttituppoja, jotka säilyvät vesilasissa useita päiviä. Käytä ruoanlaittoon.

Jos Johanna Vireahon ja Sari Tammikarin uusi kirja ONNELLINEN PUUTARHURI (WSOY) ei saa haaveilemaan omasta puutarhasta niin ei sitten mikään. Kukkapenkkejä, suihkulähteitä, yrttitarhoja, vihannesmaita, kesäkeittiöitä… Puuhaa muutamaksi tunniksi tai koko kesäksi.

Onko kotisi kadun varjoisalla puolella? POHJOISIKKUNALLA ja huoneen sisäosissakin viihtyviä viherkasveja ovat monet vehkat ja palmut, rönsylilja, juorut, kultaköynnös, saniaiset, paavalinkukka ja kumiviikuna.

Monet suositut parvekekukat ovat varsinaisia kirvamagneetteja eivätkä muutenkaan järin kestäviä. Tiheästi istutetut LOBELIAT kasvavat upeiksi kukkaputouksiksi ja kukkivat pakkasiin asti. Suosittelen!

Kokeile VILJELYÄ PARVEKKEELLA. Tavallisessa parvekelaatikossa tai amppelissa kasvavat amppelimansikat, salaatit ja mausteyrtit mukavasti. Isoihin altakasteluruukkuihin tai kivillä salaojitettuihin kookkaisiin astioihin voi istuttaa vaikkapa tomaattia, paprikaa, chiliä, papuja tai viiniköynnöstä.

»puheenvuoro Apteekin dilemma

Miten yhdistää ammatillisuus ja kaupallisuus?

PINNALTA KATSOEN kaikki näyttäisi olevan hyvin. Lääkepolitiikka 2020 on alan yhteinen näkemys. Apteekkitoiminnan kehittämistyöryhmältä tuli joukko yksimielisiä esityksiä, joista nopeimmin toteutettavia ovat koneellisen annosjakelun ja apteekkien lääkevalmistuksen keskittämistä koskevat esitykset. Helmikuussa voimaan tulleessa lääkelain muutoksessa annetaan uudet pelisäännöt apteekkien palveluille, sivuapteekeille, palvelupisteille ja verkkopalvelulle. Tarkemmat määräyksetkin ovat jo valmiita. Itsehoitolääkkeiden jakelua koskeva keskustelu lopahti lyhyeen. Puolueilla ei ole haluja muutoksiin. STM:n kansliapäällikkö KARI VÄLIMÄKI ilmoittautui ammatillisen lääkejakelun säilyttäjäksi (HS 3.4.2011). MIST MI ST SITTEN puhutaan? Puhutaan ennen muuta apteekkien taMISTÄ lo oud ude e turvaamisesta ja siitä, miten apteekin laajenevat palvelut louden raho ra hoit ho it rahoitetaan. Puhutaan siitä, miten apteekkien ja terveyspalvelujen yhteis yhteistyö toteutetaan käytännössä lääkepolitiikan ja uuden terveydenhu denhuoltolain hengessä. Puhutaan siitäkin, miten sähköisen lääkemä ke ää kemääräyksen apteekeille aiheuttamat kustannukset katetaan. SOSI SO SIA SIA SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERI JUHA REHULA on useaan ottees se een e en n t o seen toistanut, että ”lääkejakelun monopolioikeudet eivät tarkoita siitä s itä, tä ä, et e t alalla samalla olisi myös kaikki markkinatalouden oikeusitä, että de d e t t” ” . Fi F i det”. Fimean ylijohtaja SINIKKA RAJANIEMI halusi (Apteekkaripäivät 1 15.4 15 5 .4 4 .2 2 0 15.4.2011) toimia sellaisten apteekkareiden karsimiseksi, jotka eiivä e ät välitä vä vä eivät apteekkitoiminnan eettisistä periaatteista (apteekkarin di d i le lemm e mm ma dilemma). PIINN P NNAL AL ON siis tyyntä, mutta sisällä kuohuu. Suomen apteekPINNALLA k ki i to t toim o im i m inn vahvuutena on ollut se, että apteekkien palvelutoiminin inn kitoiminnan ta on ta on ollut olllu o u painotetusti ammatillista. Asiakaspalveluun on hyväksytty vain ty vai ain farmaseuttisen fa fa koulutuksen saaneita. Se on kiistatta ollut as sia iakkaan kaan ka an ja potilaan etu. Yhteiskunta on noteerannut sen myönteiasiak sest se sti. i. Suomessa Suo u sesti. ei olla hötkyilty järjestelmän muuttamiseksi, vaikka na n naap a a ap p urei ur e ei eis is onkin nähty isojakin muutoksia. Muutosten syyt ovat naapureissa meiilllä me llä lä puuttuneet. puu uu meillä Miksi korjata sitä, joka ei ole rikki. MY M YÖS ÖS EDUNVALVONTA ED MYÖS ja viestintä ovat perustuneet profession na naal a a al l i is isee s e ee en pohjaan. Suomessa ei olla kikkailtu todellisuuspohjaa en naaliseen vaiillla va vail lla la olevilla ole levi evviil mielikuvilla. Asiakkaat ovat luottaneet ja olleet tyyvailla ttyväisiä tyvä ty yvvä äis siiä ä apteekkien apt pt toimintaan. Tästä kertoo viimeisinkin laajaan pu p u he h heli e li i n nh h a aa a puhelinhaastatteluun perustuva Taloustutkimuksen selvitys helmiku uulta 2011 201 011 11 (Ihmisten kokemukset ja odotukset apteekkipalveluiskuulta ta 2011). ta 201 011) 1). LÄ L ÄÄK ÄKEP EPOL OLI OL LÄÄKEPOLITIIKKA 2020 -strategian toteuttaminen saattaa olla va a ikea ik k ea e a mp m paa p a kuin itse politiikkapaperin kirjoittaminen. Isot linjaukaa vaikeampaa set sopivat se sopi so op piiva vat kaikille, k set mutta monista yksityiskohdista ollaankin sitten te n eri erri mieltä. e miel miel mi e tä ä Riittääkö se, että ministeriö on asettanut seurantaryhm män än? Miten M taryhmän? esimerkiksi käytännössä uuden terveydenhuolttolain tola to ola ain in edellyttämä ede dellllyt yttt yt yhteistyö apteekkien ja terveydenhuollon välillä tto otte eut utet eta et aa an? ? Tiedetään, että tulossa on road show, johon apteektoteutetaan? kivä kivä äki kutsutaan kutsu uta mukaan. kiväki TOD DE D DELL ELLIS LL LIS ISUU UU US ON ollut se, että joillakin paikkakunnilla (kuten LaTODELLISUUS p pu a ja j a L oh h j ja o saavutettu paikallisesti erinomaista yhteistyötä. pua Lohja)) on M Mu Mutt u t tt a H He els lsingi gi g i Mutta Helsingissä ja Tampereella, Turusta puhumattakaan, se ei

Euroopassa on monessa maassa jouduttu muuttamaan apteekkitalouden ansaintamallia toimituspalkkioiden ja palvelumaksujen suuntaan.

ole ollut helppoa. Kyseessä on asenneongelma molemmilla puolilla. Jotta tavoitteeseen päin päästäisiin kulkemaan, tarvitaan viranomaisohjausta. Pelkkä seuranta ei kyllä riitä. Apteekeille on valmisteltu työkaluja ja Kuntaliittokin on luvannut sellaisia kuntapuolen toimijoille. Työhön olisi ryhdyttävä heti. TÄSTÄ PÄÄSTÄÄNKIN apteekkien talouteen. Monet sanovat, että hyvähän sitä on vaatia yhteistyötä ja uusia palveluja, mutta kun kukaan ei niistä mitään maksa. Edes lääkkeiden toimittaminen ei ole enää kaikilta osin taloudellisesti kannattavaa. OTETAAN HYVÄT uutiset ensin. Hyvä, että edes nyt on herätty huomaamaan, että lääkevaihdon ja viitehinnan maailmassa ei lääkkeen hintaan ankkuroitu lääketaksa voi toimia. Kun tämä on havaittu, niin monet apteekit ovat päättäneet kääntää tulevaisuutensa päivittäistavara-apteekin suuntaan. Reseptitoiminnot ja lääkeneuvonta minimoidaan ja itsehoito sekä kosmetiikka maksimoidaan. SOPIIKO TÄMÄ trendi Lääkepolitiikka 2020 -linjauksiin ? TILANNE EI korjaannu riittävästi silläkään, että lääketaksan kiinteää toimituspalkkiota korotetaan hivenen. Suuntaus toki on oikea. Myös apteekin palveluille määriteltävien palkkioiden olisi oltava mukana tulevaisuuden apteekkitalousmallissa. Toimitusmaksu tulisi poistaa sairausvakuutuksesta. Se ei todellisuudessa merkitsisi lääkkeen käyttäjien omavastuun nousua, sillä korvattavien lääkkeiden hinnat ovat laskeneet lääkevaihdosta lähtien dramaattisesti ja potilaan itse maksama osuus onkin alentunut. Myös e-reseptin toimittamisesta perittävän maksun tulisi olla niin sanotusti läpikulkuerä apteekille. EUROOPASSA ON monessa maassa jouduttu muuttamaan apteekkitalouden ansaintamallia toimituspalkkioiden ja palvelumaksujen suuntaan. Kannattaisi vertailla vaikkapa Saksaa, Tanskaa ja Belgiaa. LÄÄKETAKSAN RAKENNEMUUTOS merkitsisi samalla sitä, että päivittäistavara-apteekki ei olisikaan enää houkutteleva konsepti, kun tuloksesta merkittävä osa tulisi nimenomaan ammatillisesta palvelutoiminnasta. TÄMÄ TIE ei ole helppo eikä nopea. Esimerkiksi Tanskassa on toimittu siten, että ensin on kehitetty palvelukonsepti, jonka kuvitellaan olevan sekä asiakkaiden että yhteiskunnan kannalta toivottava ja terveydenhuoltoa tukeva, mahdollisesti jopa kustannuksia säästävä. Sitten on hankittu palvelulle evidenssi yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kun se on olemassa, on

marssittu ministeriöön ja esitelty palvelu ja myöskin saatu sille maksaja. Yhteiskunnan on kannattanut satsata apteekkiin, kun on voitu osoittaa, että palvelusta on hyötyä. APTEEKKIEN TALOUDEN korjaamisessa suureksi kynnyskysymykseksi näyttää muodostuneen se, voidaanko uuteen lääketaksaan kanavoida viitehintajärjestelmän tuomia säästöjä. Historiassa tällaista korvamerkintää on harvoin nähty. Valitettavasti apteekkitoiminnan kehittämistyöryhmään ei tuotu yhtään konkreettista mallia, jonka perusteella voitaisiin edetä. Aika kuluu ja jos lisärahaa ei ole tulossa, uudella tavalla jaettava ”potti” pienenee vuosi vuodelta. Esimerkiksi Belgiassa muutoksen yksi edellytys oli, että apteekit ja valtiovalta sopivat siitä, mikä on se potti, joka jaetaan uudella tavalla. Toivottavasti syksy on kevättä viisaampi tässä asiassa. EUROOPAN UNIONISTA ei ole odotettavissa suuria uhkia apteekkitoiminnan kehittämiselle. Vasta sitten, kun eurooppalainen sähköinen lääkemääräys tekee tuloaan, suuret rakenteelliset muutokset voivat olla edessä koko EU-alueella. EU:N TUOMIOISTUIMEN 19.5.2009 tekemiä ratkaisuja Italian ja Saksan tapauksissa kannattaa lukea huolellisesti. Sieltä on löydettävissä tukea ammatillisesti toimivalle apteekkikonseptille. On syytä muistaa, että sisämarkkinapelisäännöistä poikkeaminen on mahdollista vain, jos siihen on yleisen edun mukainen pakottava syy. Syyt voivat olla terveydenhuollollisia, mutta eivät kaupallisia. APTEEKKIEN TULEVAISUUDEN kannalta olisi hyvä löytää toimiva integraatio professionaalisen ja kaupallisen mallin välillä. Apteekilla on terveydenhuollon tehtävät, mutta sen on oltava liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa. Tärkeitä arvoja ovat riippumattomuus, ammatillisuus ja toiminnan vaikuttavuus. Omistajuuden merkitys ei ainakaan kasva. Apteekin uusien palvelujen tulee lähteä asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeista. Tarvitaan myös aika vahvaa viranomaisohjausta. Fimealle on uudessa roolissa annettukin merkittävästi uusia mahdollisuuksia apteekkitoiminnan kehittämisessä. ON TIETYSTI aina muistettava, että ”plan b” on olemassa. Lähivuodet osoittavat sen, miten apteekit itse näkevät tulevaisuutensa. Ulkoiset uhat ovat paljon pienemmät kuin sisäiset muutospaineet. VUODEN 2010 FIP:n eräässä sessiossa kiteytettiin seuraava mielestäni hyvin osuva slogan tulevaisuudelle: ”Lower Cost – Higher Quality – when Pharmacists are coaching”. REIJO KÄRKKÄINEN

OTK, yliopisto-opettaja

TEKSTI AHRI HIRVONEN

Aiotko apteekkariksi? Lue tämä! APTEEKKARIN ROOLIN HAASTEELLISUUS AUKEAA PROVIISORILLE TÄYSIN VASTA OMAN APTEEKIN MYÖTÄ. VASTUUN MUKANA TULEE KUITENKIN MYÖS VAPAUS.

un proviisori miettii uraansa, tulevaisuuttaan ja etenemismahdollisuuksiaan, apteekkarius on yksi mahdollisuus. Itsenäisenä yrittäjänä toimiminen voi kuitenkin arveluttaa, ehkäpä pelottaakin. Apteekkarina saa haasteita kosolti enemmän kuin proviisorina, mutta sen ymmärtää täysin vasta vaihdettuaan roolia. Proviisorina toimiessa ei yleensä saa kokonaisvaltaista kuvaa yrittäjän ja erityisesti lääkealan asiantuntijayrittäjän kaikista vastuista. Kun yrityksen ja omankin talouden menestyminen on kiinni omista onnistuneista ratkaisuista, vastuun kokeminen on ratkaisevasti erilainen. Harkittua riskinottokykyä ja paineen sietoa vaaditaan apteekkarilta nyt enemmän kuin entisaikoina. Jos pitää vastuusta ja yrittämisen paljon puhutusta vapaudesta, niin hakupapereita vain vetämään. OTA SELVÄÄ APTEEKIN TALOUDESTA

Ahri Hirvosen mukaan apteekkariksi ryhtyvä tarvitsee hallittua riskinottokykyä ja paineensietoa.

On hyvä tiedostaa, että jokainen apteekki on yksilö. Kun hakee apteekkia, tulee olla varautunut siihen, että lupa myönnetään eli aina tulee ottaa selvää, mitä juuri kyseiselle apteekille kuuluu. Talous on tärkeä. On hyvä pyrkiä selvittämään, miten haussa olevalla apteekilla on taloudellisesti mennyt. Apteekkarin verotiedoista voi päätellä jotain apteekinkin tuloksesta. Tosin on hyvä muistaa, että apteekkarin verotulot voivat kertyä monesta lähteestä ja että apteekin tuloja voi olla mukana myös pääomatuloissa. Mitä enemmän apteekkiin on sijoitettu varoja, sitä suurempi osuus sen tuloista voidaan kirjata pääomatulojen puolelle. Pidemmän apteekkariuran omaavalla on pääomatulojen osuus ap-

teekin tuloista siten usein suurempi kuin hiljattain aloittaneella apteekkarilla. Tulotietoja voi kysyä verotoimistosta, mikäli tietää apteekkarin kotikunnan. Verotiedot ovat julkisia ja ne saa verotoimistosta ilmaiseksi. Mikäli apteekin tulos näyttää pieneltä, kannattaa miettiä, mitä sille pystyisi tekemään vai pystyykö mitään. Entä kestääkö oma talous juuri tämän yrityksen vetämistä? Jos on yksityistalouden puolella kovin velkainen, mitä tarkoittaa, kun apteekin ostosta tulee melkoinen määrä velkaa lisää? Apteekin odotettavissa oleva tulos vaikuttaa siihen, minkä verran yritystä pystyy kehittämään. Kehittäminen vie euroja. Esimerkiksi e-reseptin tehdessä tuloaan tarvitaan tavallisten kulujen ja menojen lisäksi rahaa monenlaisiin investointeihin. Kaikenlaista pientä menoerää tulee maksettavaksi, vaikka tietotekniikka olisi jo valmiiksi kunnossa. HAVAINNOI APTEEKIN HENKEÄ

Hyvällä pohjalla oleva talous mahdollistaa toiminnan kehittämisen niin aineellisesti kuin aineettomastikin. Esimerkiksi toimiva kalustus tukee apteekin perustehtäviä. Toisaalta asiantuntemuksen kehittäminen näkyy asiakaskontakteissa hyvinä farmasian ammattilaisina. Itselläni on ollut tapana haastatella henkilökuntaa havaitakseni, miten heillä menee. Onko apteekin ilmapiiri toimiva vai aivan lukkiutunut? Ongelmista on hyvä tietää etukäteen, jotta niihin osaa varautua ja budjetoida omia voimavarojaan. Silloin tietää aloittaessaan, että edessä on tavallista enemmän tämän puolen työsarkaa. Mikäli kokee, että ei ole voimavaroja juuri tällaiseen tilanteeseen, kannattaa ehkä jättää hakupaperit lähettämättä. Huonosti toimiva työyhteisö näkyy yleensä myös tulospuolella pidemmällä aikajaksolla tarkasteltuna. Yrittäjänä pystyy vaikuttamaan paljon ilmapiiriin, mutta ei välttämättä kaikkeen. Jos taustalla on ongelmia, joihin ei johtamisen työkaluilla juurikaan pysty vaikuttamaan, tilanne on perin haasteellinen. Markkinoinnin ammattilaiset sanovat, että työpaikan ilmapiirin pystyy aistimaan muutamassa sekunnissa astuessaan yrityksen tiloihin. Tämä varmaan pitää paikkansa ja sitä voi hyödyntää yrityksen tilannetta kartoittaessaan. APTEEKIN KILPAILUVALTIT

Eniten tuloksen muodostumiseen vaikuttavat apteekin sijainti, asiakaskunta sairauksi-

neen, henkilökunta ja liikevuokran taso. Näistä ne avaimet taloudelliseen menestymiseen löytyvät. Luennoilla olen kuullut kommentteja alamme kilpailuvalteista. Eräs luennoitsija sanoi, että ensimmäisenä on sijainti, toisena on sijainti ja kolmantena on sijainti. Joku on taas arvottanut, että ensimmäisenä tulee varasto, toisena tulee varasto ja kolmantenakin varasto. No, kumpaakaan ei todellakaan voi ohittaa, mutta koko totuus tämäkään ei tietysti ole. Kyseiset luennoijat olivat kaupallisen puolen ammattilaisia. Heitä on aina mielenkiintoista kuunnella, mutta on hyvä muistaa, että apteekki on säännelty asiantuntijayritys, ei siis aivan rinnastettavissa tavallisiin kauppoihin. Apteekin kilpailuvaltteja mainittaessa kuulee yllättävän harvoin puhuttavan ammatillisesta osaamisesta, jonka itse koen tärkeäksi. Kuluttajana arvostan osaamista ja asiakaspalvelun tasoa missä vain asioidessani, joten kyllä sillä on apteekkipuolellakin merkitystä talouden kannalta erityisesti kilpailutilanteessa.

APTEEKKILUVAN JÄLKEEN

Kun odotettu apteekkilupa tulee ja ensitunnelmista on selvinnyt, kannattaa ensimmäisenä valita tilitoimisto ja apteekkikauppias. Tilitoimisto auttaa yrityksen perustamisessa ja neuvoo sekä opastaa muutenkin monissa aloittamiseen liittyvissä asioissa. Apteekkikauppias toimii kauppamiehenä apteekin ostossa, kun ostajan ja myyjän kauppamiehet neuvottelevat apteekin kauppahinnan. Apteekkikauppias huolehtii myös, että muut kauppaan liittyvät seikat toteutuvat asiallisesti. Kaupantekijä ei ole pakollinen, vaan apteekkikaupan voi tehdä myös ilman. Tämä on kuitenkin harvinaista. Itse tein apteekkikaupat ilman kauppamiestä ja olen jälkikäteenkin tyytyväinen ratkaisuuni. Isomman apteekin kauppaa en kuitenkaan ehkä lähtisi tekemään ilman apteekkikauppiasta. Apteekkariliitosta saa tietoa tilitoimistoista ja kauppamiehistä ja myös muuta tukea, kuten aloittavan apteekkarin muistilistan. Pääsin aloittaessani testaamaan listaa ja se toimi hyvin. ALOITTAVAN APTEEKKARIN ARKI

Kun haet apteekkia, ota selvää, mitä olet hakemassa. Joka tapauksessa apteekin taloudessa menojen suhde tuloihin ratkaisee. Ei riitä, että raha kiertää apteekissa, sitä tulee myös jäädä taloon. Joko tuloja kasvattamalla tai menoja pienentämällä, parhaimmillaan molemmilla tavoilla, saadaan enemmän euroja jäämään toiminnan pyörittämiseen. Apteekkia, jonka tulos on pieni, ei siis välttämättä kannata pelätä hakea. Tulee kuitenkin harkita, voiko jollakin oleellisella tavalla toimia toisin kuin edeltäjä. On hyvä myös kartoittaa hieman laajemmin, mitä haussa olevan apteekin ympäristössä tapahtuu. Onko paikkakunta muuttovoittoinen vai väheneekö väki? Miten terveyspalvelut toimivat ja onko lääkäritilanne tyydyttävä? Mikäli näissä on tapahtunut heikennyksiä, tämä varmasti tulee näkymään myös apteekin tuloksessa, mikä on hyvä ennakoida.

Olen pitänyt yhteyttä moniin hiljattain apteekkarina aloittaneisiin ja kuulostellut heidän tunnelmiaan. Yrittämisen vapaudesta nautitaan, mutta talous pelottaa. ”Onneksi on puolison tulot”, ovat muutamat sanoneet. Monilla on edessä työskentely uudella paikkakunnalla. Tämä tarkoittaa joko aikaa vieviä ja pitkiä työmatkoja tai koko perheen muuttoa, jolloin puolison työllistyminen on epävarmaa. Silloin koko perheen on pystyttävä elämään yrityksen tuloksella. Tämä on otettava huomioon jo hakuvaiheessa. Aloittavilla apteekkareilla on kuitenkin ollut päällimmäisenä tunnelmana tyytyväisyys. ”Kaikkea ei voi mitata rahassa”, kommentoidaan. Vaikka talous askarruttaa, mahdollisuus vaikuttaa työnkuvaansa, lomiinsa ja työaikoihinsa sekä päätäntävalta tuovat tyytyväisyyttä. Kävin juuri elämäni ensimmäisillä Apteekkaripäivillä ja sielläkin tuli puheeksi, että kyllä niitä paperikasoja todellakin työpöydällä on ja töitä on paljon, mutta kuitenkin olo on jotenkin levollisempi kuin toisen alaisuudessa. Niinpä, se yrittäjän vapaus… Kirjoittaja aloitti Oulun 12. Ylikiimingin apteekkarina 30.1.2010.

Mestarin kädestä molemmat.

Alkuperäisen tekijä osaa myös rinnakkaistuotteen. Orbeos on Pﬁzerin uusi oma atorvastatiini, joka vastaa täsmällisesti alkuperäisen lääkkeen farmakologisia ominaisuuksia. Uuden valmistusteknologian ansiosta tabletit ovat pieniä ja helposti nieltäviä. Kun potilaasi haluaa edullisen ja laadukkaan statiinin, määrää hänelle Orbeos.

Orbeos pakkaukset ja hinnat 15.2.2011 alkaen

ORB_ILM_210311_6_120411_7_U

Lääke

Vahvuus

Pakkauskoko

Hinta (€) OVH (sis. Alv)

Lääke

Vahvuus

Pakkauskoko

Hinta (€) OVH (sis. Alv)

ORBEOS (ATORVASTATIINI)

10 mg

30 tabl.

5,32

ORBEOS (ATORVASTATIINI)

40 mg

30 tabl.

13,49

ORBEOS (ATORVASTATIINI)

10 mg

100 tabl.

13,49

ORBEOS (ATORVASTATIINI)

40 mg

100 tabl.

30,52

ORBEOS (ATORVASTATIINI)

20 mg

30 tabl.

8,59

ORBEOS (ATORVASTATIINI)

80 mg

30 tabl.

15,39

ORBEOS (ATORVASTATIINI)

20 mg

100 tabl.

16,75

ORBEOS (ATORVASTATIINI)

80 mg

100 tabl.

50,19

Lääkevalmisteen nimi: Orbeos (atorvastatiini) 10 mg, 20 mg, 40 mg ja 80 mg kalvopäällysteiset tabletit. Käyttöaiheet: Hyperkolesterolemia. Plasman suurentuneiden kokonaiskolesteroli-, LDLkolesteroli-, apolipoproteiini B- ja triglyseridipitoisuuksien pienentäminen ruokavaliohoitoon yhdistettynä potilaille, joilla on primaarinen hyperkolesterolemia (mukaan lukien heterotsygoottinen, familiaalinen hyperkolesterolemia) tai kombinoitunut hyperlipidemia (Fredriksonin luokitus, tyypit IIa ja IIb), kun ruokavalion muutoksilla tai muilla lääkkeettömillä keinoilla ei ole saavutettu riittävää vastetta. Plasman suurentuneiden kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuuksien pienentäminen myös homotsygoottista familiaalista hyperkolesterolemiaa sairastaville potilaille joko muiden veren rasvapitoisuutta vähentävien hoitojen (esimerkiksi LDL-afereesi) ohella tai jos muita hoitoja ei ole käytettävissä. Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy. Sydän- ja verisuonitautitapahtumien ehkäisyyn sellaisille potilaille, joilla on suureksi arvioitu riski saada ensimmäisen kerran jokin sydän- ja verisuonitapahtuma. Lääkevalmisteella täydennetään muita riskitekijöitä korjaavia toimia. Annostus ja antotapa: Annostus määritetään potilaalle yksilöllisesti hoidon alussa olevan LDL-kolesterolitason, hoitotavoitteen ja hoitovasteen mukaan. Tavallinen aloitusannos on 10 mg vuorokaudessa kerta-annoksena. Annosta muutetaan neljän viikon tai sitä pitemmin välein. Enimmäisannos on 80 mg/vrk kerta-annoksena. Annoksen voi ottaa mihin vuorokaudenaikaan tahansa joko aterian yhteydessä tai aterioiden välillä. Vasta-aiheet: Yliherkkyys jollekin valmisteen sisältämälle aineelle, aktiivinen maksasairaus, tuntemattomasta syystä pysyvästi suurentuneet (yli 3 kertaa normaaliarvojen ylärajoja suuremmat) see-

rumin transaminaasiarvot, lihassairaus, raskaus ja imetys. Atorvastatiini ei sovi hedelmällisessä iässä oleville naisille, jotka eivät käytä asianmukaista ehkäisymenetelmää. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Maksavaikutukset. Maksan toimintakokeet tulee tehdä ennen Orbeos-hoidon aloittamista, säännöllisin väliajoin hoidon aikana sekä silloin, jos potilaalle ilmaantuu maksavaurioihin viittaavia oireita. Jos transaminaasiarvot pysyvät yli 3 kertaa normaaliarvojen ylärajoja suurempina, suositellaan Orbeosannoksen pienentämistä tai hoidon lopettamista. Varovaisuutta tulee noudattaa Orbeosin käytössä potilaille, jotka käyttävät runsaasti alkoholia ja/tai joilla on anamneesissa maksasairaus. Aivohalvauksen esto kolesterolitasojen voimakkaan alentamisen avulla (SPARCL-tutkimus). Ennen hoidon aloittamista annoksella 80 mg/vrk on hemorragisen aivohalvauksen mahdollinen riski arvioitava perusteellisesti erityisesti potilailla, joilla on aiemmin ollut hemorraginen aivohalvaus tai lakuunainfarkti. Luustolihasvaikutukset. Atorvastatiini saattaa harvinaisissa tapauksissa vaikuttaa luustolihaksiin ja aiheuttaa lihaskipua, lihastulehduksen ja lihassairauden, joka saattaa edetä rabdomyolyysiksi. Atorvastatiinia tulee määrätä varoen potilaille, joilla on rabdomyolyysille altistavia tekijöitä. Yhteisvaikutukset: Atorvastatiini metaboloituu sytokromi P450 3A4:n vaikutuksesta. Yhteisvaikutuksia saattaa ilmetä, jos atorvastatiinia annetaan samanaikaisesti sytokromi P450 3A4:n estäjien kanssa (esim. siklosporiini, makrolidiantibiootit (kuten erytromysiini ja klaritromysiini), nefatsodoni, atsolityyppiset sienilääkkeet (kuten itrakonatsoli), HIV-proteaasin estäjät ja diltiatseemi). Samanaikainen anto voi suurentaa plasman atorvastatiinipitoisuuksia. Siksi atorvastatiinin

yhteiskäytössä edellä mainitunlaisten lääkeaineiden kanssa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Etsetimibin ja fi braattien käyttöön liittyy myopatiaa, minkä vuoksi sen riski voi olla suurentunut atorvastatiinin samanaikaisen käytön yhteydessä. Haittavaikutukset: Yleisiä (≥1/100, <1/10) Orbeos-hoitoon liittyviä haittavaikutuksia ovat ummetus, ilmavaivat, dyspepsia, pahoinvointi, ripuli, allergiset reaktiot, unettomuus, päänsärky, heitehuimaus, tuntoharhat, tuntoaistin heikkeneminen, ihottuma, kutina, lihaskipu, nivelsärky, voimattomuus, rintakipu, selkäkipu, ääreisturvotus, ja väsymys. Toimitusehdot ja korvattavuus: Reseptilääke. Erityiskorvattava (72 %) sairauksissa periytyvät rasvaaineenvaihdunnan vaikea-asteiset häiriöt (211) ja krooniseen sepelvaltimotautiin liittyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö (213), kun kysymyksessä on vaikeahoitoinen rasvaaineenvaihdunnan häiriö ja kun KELA:n esittämät lääketieteelliset edellytykset täyttyvät. Peruskorvattava (42 %) vaikeahoitoisen rasva-aineenvaihdunnan häiriön hoidossa, kun KELA:n esittämät lääketieteelliset edellytykset täyttyvät. Lisätietoja: Pharmaca Fennica, www.kela.fi. Yhteystiedot: Pfizer Oy, Tietokuja 4, 00330 Helsinki, puh. (09) 430 040, www.pfizer.fi

»väitökset PROVIISORI JULKAISEE LYHYITÄ KUVAUKSIA VÄITELLEIDEN PROVIISORIEN VÄITÖSTUTKIMUKSISTA. YLIOPISTOT YLLÄPITÄVÄT KATTAVAA E-THESIS-JULKAISUSARJAA VERKOSSA, JOTEN LÖYDÄT HELPOSTI LISÄTIETOJA HELSINGIN JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOJEN NETTISIVUJEN KAUTTA.

Katriina Itäaho

miinin glukuronidaatiota. Ihmiselimistössä UGT1A10 ole läheskään yhtä merkittävä entsyymi dopamiinin aineenvaihdunnassa kuin SULT1A3, mutta dopamiinia voidaan selektiivisyytensä ansiosta mahdollisesti käyttää malliaineena tutkittaessa UGT1A10:ä. Myös estradiolin glukuronidaatiossa UGT1A10 oli yksi tärkeimmistä entsyymeistä. `-Estradiolin ja _-estradiolin (ts. epiestradiolin) glukuronidaatiota tutkittiin kaikilla UGTentsyymeillä ja näiden paikka- ja stereoselektiivisyydessä havaittiin suuria eroja. Viimeisessä osatutkimuksessa löytyi viisi aminohappoa, jotka vaikuttavat erityisesti UGT1A9:n ja UGT1A10:n välisiin eroihin substraattiselektiivisyydessä.

”Understanding Human Drug Conjugating Enzymes; Regio- and Stereoselectivity in Sulfotransferase 1A3 and the UDPGlucuronosyltransferases” HELSINGIN YLIOPISTON farmasian tiedekunta, tammikuu 2011

äitöskirja käsittelee lääkeainemetabolian kannalta keskeisten entsyymien toimintaa ja auttaa ymmärtämään niiden substraattiselektiivisyyttä. Tulokset voivat edistää uusien lääkeaineiden varhaisvaiheen metaboliatutkimuksen ennustemallien kehittämistä. Tutkitut entsyymit muuttavat kohdeaineiden rakenteita vesiliukoisemmiksi. Samalla rasvaliukoisten yhdisteiden eritys sappeen ja virtsaan nopeutuu. Tutkimus keskittyy siihen, millaisia yhdisteitä nämä entsyymit hyväksyvät kohdeaineikseen ja miten yhdisteiden rakenteelliset erot vaikuttavat niiden sitoutumiseen entsyymeihin. Työ käsittelee myös entsymaattisten reaktioiden nopeutta. Entsyymit tuotettiin geenitekniikan avulla bakteeri- ja hyönteissoluissa. Ihmisen verenkierrossa yli 90 % dopamiinista on sulfaattina. SULT1A3 on tärkein entsyymi, joka muuttaa dopamiinia dopamiinisulfaatiksi. Ensimmäinen osatutkimus osoitti, että SULT1A3 tuottaa enemmän dopamiini-3-sulfaattia kuin dopamiini-4-sulfaattia, joten kyseinen entsyymi on paikkaselektiivinen. Kolme osatutkimusta käsitteli uridiinidifosfoglukuronosyylitransferaaseja (UGT). Ainoastaan UGT1A10 katalysoi merkittävästi dopa-

keiden, vitamiinien ja kivennäisaineiden käyttö lisääntyi, kun taas hermostoon vaikuttavien lääkkeiden käytön havaittiin vähentyneen hieman. Tutkimus osoitti lääkemäärän ja diagnosoitujen sairauksien välillä vallitsevan epätasapainon. Monilääkityt käyttivät keskimäärin kolmea eri lääkettä yhtä sairautta kohden. Hengityselinten sairaudet, sydänsairaudet, diabetes, masennus ja kipu olivat yhteydessä monilääkitykseen. Sen lisäksi korkea ikä, naissukupuoli ja huono itsearvioitu terveys ennustivat kymmenen tai useamman lääkkeen käyttöä. Monilääkityksen havaittiin kasaantuvan ikääntyneille, joilla oli ongelmia yleisen terveydentilan, ravitsemuksen, toimintakyvyn ja kognition kanssa. Myös kuolleisuus oli runsasta kymmentä tai useampaa lääkettä käyttävien keskuudessa. Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta säännöllisten, moniammatillisena yhteistyönä tehtävien lääkitysarviointien sisällyttämisestä kiinteäksi osaksi iäkkäiden hoitoa.

Päivi Järvinen ”Assessment of In-House Natural Product and Synthetic Compound Libraries Based on In vitro Inhibition of Cholinesterases” HELSINGIN YLIOPISTON farmasian tiedekunta, huhtikuu 2011

Johanna Jyrkkälä ”Drug use and polypharmacy in elderly persons” ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON terveystieteiden tiedekunta, farmasian laitos, sosiaalifarmasia, maaliskuu 2011

pidemiologisessa tutkimuksessa selvitettiin lääkehoidossa ja monilääkityksessä tapahtuneita muutoksia vuosien 1998 ja 2007 välisenä aikana 75 vuotta täyttäneillä kuopiolaisilla. Joka neljäs iäkkäistä käyttää vähintään kymmentä lääkettä. Kotona asuvat käyttävät keskimäärin seitsemää ja laitoshoidossa olevat kymmentä lääkettä. Lääkkeiden lukumäärät eivät ole enää kasvaneet 2000-luvulla yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. Tutkimusaikana verenkiertolääk-

oliiniesteraasien estäjiä käytetään lievän tai keskivaikean Alzheimerin taudin ensisijaisena lääkehoitona. Koliiniesteraasien estäjät pidentävät asetyylikoliini-hermovälittäjäaineen vaikutusta hermosynapseissa, mikä johtaa Alzheimerin taudin oireiden lievenemiseen. Viitteet koliiniesteraasien estäjien mahdollisista vaikutuksista myös taudin etenemiseen ovat lisänneet kiinnostusta tätä tutkimusalaa kohtaan. Työssä tutkittiin näytekirjastoja, jotka sisälsivät luonnosta peräisin olevia uutteita ja puhdasaineita tai synteettisiä yhdisteitä. Näytekirjastoista seulottiin yhdisteitä, jotka estävät ensisijaisesti asetyylikoliiniesteraasia ja toissijaisesti butyryylikoliiniesteraasia. Työssä arvioitiin myös kahden kokeen toimivuutta ja käyttökelpoisuutta seulonnassa. Lisäksi kokeet muokattiin sopimaan monentyyppisten näytekirjastojen seulontaan, koska

»väitökset uutekirjastojen ja puhdasainekirjastojen ominaisuudet asettavat erilaisia haasteita koejärjestelyille. Kokeiden validoinnilla varmistettiin, että seulonnassa saatavista tuloksista tulee luotettavia. Työssä löydettiin useita koliiniesteraasien estäjiä, joiden estovaikutukset erosivat toisistaan selektiivisyyden ja tehon osalta. Uusia koliiniesteraasien estäjiä löytyi sekä luonnonkirjastoista että synteettisestä kirjastosta, mikä osoittaa näiden lähteiden täydentävän toisiaan lääkkeenkeksimisprosessissa. Molempia lähteitä kannattaa hyödyntää erityisesti rakenteellisen monimuotoisuuden ollessa seulontaan valittavien yhdisteiden kriteeri.

lapsen ja vanhempien aikaisempia kokemuksia ja toiveita. He voisivat oma-aloitteisemmin antaa vanhemmille lääkkeiden käyttämistä helpottavia ohjeita sekä kertoa lääkehoidon eduista ja riskeistä. Lisäksi heidän tulisi muistaa motivoida erityisesti pitkäaikaista sairautta sairastavia lapsia käyttämään lääkkeitään säännöllisesti.

Päivi Tuikkala ”Cardiovascular medicines use in elderly population – Emphasis on blood pressure and serum lipids” ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON terveystieteiden tiedekunta, farmasian laitos, sosiaalifarmasia, maaliskuu 2011

Marko Toivonen ”Antiadhesive molecules in milk and berries against respiratory pathogens” ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON terveystieteiden tiedekunnan farmasian laitos, farmaseuttinen kemia, maaliskuu 2011

Kati Sepponen ”Lasten lääkkeiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat lasten ja vanhempien näkökulmasta” ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON terveystieteiden tiedekunta, farmasian laitos, sosiaalifarmasia, huhtikuu 2011

äitöstyöstä ilmenee, että lasten lääkkeiden käytössä tavallisia ongelmia ovat haittavaikutukset, haittavaikutusten pelko, lääkkeiden puutteellinen teho, lapsen kieltäytyminen lääkkeiden ottamisesta, lääkkeiden paha maku, nielemisvaikeudet sekä lääkkeiden ottamisen unohtaminen. Koetut haittavaikutukset olivat yleisiä erityisesti antibioottien käytön yhteydessä. Vanhemmat raportoivat haittavaikutuksia 17 prosentilla antibioottia saaneista lapsista. Yleisimmin raportoituja haittoja olivat ripuli (10 %), pahoinvointi (3 %), vatsakipu (3 %) ja ihottuma (3 %). Pienet tabletit ja suun kautta nautittavat suspensiot ovat lapsille yleensä peräpuikkoja miellyttävämpiä lääkemuotoja, mutta jotkut lapset kieltäytyivät ottamasta myös suspensioita pahan maun vuoksi. Pienet tabletit voisivat olla hyvä vaihtoehto lapsia lääkittäessä. Terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää lääkettä määrätessään tai suositellessaan kysellä

nfektioiden ehkäisyyn ja hoitoon tarvitaan uusia menetelmiä tehokkaiden rokotteiden puuttuessa ja antibioottiresistenssin lisääntyessä. Bakteerien sitoutumista estävä antiadheesioterapia voi tarjota tähän uusia mahdollisuuksia. Tulokset viittaavat siihen, että äidinmaidon neutraaleilla ja lehmänmaidon happamilla oligosakkarideilla voisi olla merkitystä funktionaalisten elintarvikkeiden tai lääkkeiden kehityksessä meningokokki-infektioita vastaan. Lisäksi marjapohjainen aines, etenkin Vacciniumsuvun marjoista, saattaa kyetä estämään Neisseria meningitidis-, Streptococcus pneumoniae-, Streptococcus agalactiae- ja Streptococcus suis -bakteerien tarttumista limakalvosoluihin. Tarvitaan kuitenkin kliinisiä kokeita varmentamaan näiden in vitro -kokeiden tulokset. Tutkitut bakteerit sitoutuivat kuoppalevykokeissa etenkin Vaccinium-suvun, kuten karpalon, puolukan ja mustikan, marjojen ja marjamehujen fraktioihin. Meningokokin pilukset sitoutuivat parhaiten puolukkamehun keskimolekyylipainofraktioon, S. pneumoniae -bakteerit karpalomehun pienimolekyyliseen fraktioon ja S. agalactiae -bakteerit karpalon suurimolekyylifraktioon. S. suis -bakteerien aikaansaamaa hemagglutinaatiota esti parhaiten karpalon keskimolekyylifraktio. Aktiivisimmat fraktiot sisälsivät fenolisia yhdisteitä.

li 74-vuotiaista yhdeksällä kymmenestä on käytössään vähintään yksi sydän- ja verenkiertosairauksien lääke, yli puolella niitä on käytössä kolme tai enemmän. Viime vuosina voimakkaimmin on yleistynyt kolesterolia alentavien lääkkeiden käyttö. Väitös perustuu kahteen laajaan Kuopiossa vuosina 1998 ja 2003 sekä 2004–2007 toteutettuun väestöpohjaiseen tutkimukseen. Tutkimuksessa havaittiin lääkityksen lisääntyvän paitsi iän, myös ajan myötä. Vuonna 1998 kolesterolilääkkeitä käytti vain joka kymmenes, mutta vuonna 2006 useampi kuin joka kolmas iäkäs. Yleisimmin käytetty kolesterolilääke oli simvastatiini. Tutkimuksessa selvitettiin myös kolesteroliarvojen vaikutusta kuolleisuuteen kolesterolilääkettä käyttämättömillä iäkkäillä. Matalat kolesteroliarvot olivat yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen, kun huomioitiin henkilön muut sairaudet ja terveydentila. Sen sijaan yli 74-vuotiailla kohonnut kolesteroli ei ennustanut kuolleisuutta. Joka kolmannella tutkittavista verenpaine putosi seisomaan noustessa, mikä voi aiheuttaa tasapainon häiriöitä, lisätä kaatumisen riskiä ja vaikeuttaa iäkkään kotona asumista. Se oli tutkimuksen mukaan yleisempää kuin aiemmissa tutkimuksissa on havaittu. Verenpaineen putoaminen seisomaan noustessa oli yhteydessä suureen säännöllisesti käytettyjen lääkkeiden määrään. Hoidon tuloksia ja kokonaislääkitystä tulee arvioida ikääntyneillä säännöllisesti. Iäkkäältä potilaalta on verenpainetta mitattaessa mitattava verenpaine makuu-, istuma- ja seisomaasennossa kliinisesti merkittävän asentoon liittyvän verenpaineen laskun löytämiseksi ja huomioimiseksi.

»pd-työt PROVIISORI REFEROI VALIKOIMAA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIAN VUONNA 2010 JULKAISEMISTA PROJEKTITÖISTÄ (PD), JOTKA LIITTYVÄT PROVIISORIEN APTEEKKIFARMASIAN ERIKOISTUMISOPINTOIHIN.

Suvi HalmepuroJaatinen ja Kirsi Yritys Lääkitysturvallisuuden itsearviointimittariston muodostaminen suomalaisille avoapteekeille, toukokuu 2010.

utkimuksen tavoitteena oli kehittää apteekkien käyttöön lääkitysturvallisuuden itsearviointimittaristo, jota voidaan hyödyntää apteekkien lääkitysturvallisuuden arvioimisessa ja parantamisessa osana muuta laatutyötä. Tutkimuksessa käytettiin pohja-aineistona yhdysvaltalaista ISMP:n (Institute for Safe Medication Practices) avoapteekeille kehittämää lääkitysturvallisuuden itsearviointimittaristoa. Mitariston arviointikohdat eivät aseta apteekeille minimivaatimuksia, vaan ne edustavat enemmänkin ideaalitilannetta. Mittaristo sisältää myös sellaisia innovatiivisia käytäntöjä, joita ei välttämättä ole vielä käytössä apteekeissa. Tutkimuksen vaiheet: 1) ISMP:n mittariston käännöstyö ja alustava muokkaaminen 2) Mittariston muokkaaminen ja validointi delfoimenetelmällä asiantuntijapaneelissa 3) Itsearviointimittariston muodostaminen pilotointia varten 4) Mittariston pilotointi apteekeissa, proviisori Katri Mannin PD Projektityö.

Mittariston sisältöä muokattiin ja validoitiin kolmen delfoi-arviointikierroksen aikana. Asiantuntijapaneeliin osallistui laatutyöhön ja/tai lääkitysturvallisuuteen perehtyneitä apteekkareita ja apteekkiproviisoreita, käytännön asiakaspalvelua tekeviä farmaseutteja sekä lääkäri- ja proviisoriedustajia viranomais-, yliopisto- ja järjestötahoista (n=40). Delfoi- arviointikierrosten jälkeen muodostui itsearviointimittaristo, jossa oli 11 arviointialuetta ja 211 arviointikohtaa.

Maarit Hannu Apteekin rooli osana sydänpotilaan katkeamatonta hoitopolkua, lokakuu 2010.

rojektityön tavoitteena oli kartoittaa Vantaalla sydänpotilaiden, terveydenhuollon toimijoiden ja sydänyhdyshenkilöiden näkemyksiä apteekin roolista sydänpotilaan hoitopolussa, kartoittaa hoitopolun kehittämiskohteet sekä selvittää, onko mahdollista luoda alueellista toimintamallia apteekeille. Tutkimuksessa haastateltiin 8 sydänpotilasta Länsi-Vantaan alueella. Iältään haastateltavat olivat 66–81-vuotiaita. Terveydenhuollon henkilöstön haastatteluja oli 5. Haastateltavia apteekkien sydänyhdyshenkilöitä oli 5.

Kaikkien potilaiden mielestä sydänpotilaan hoitoketjussa oli kehitettävää. Erityisesti alkuvaiheen neuvonta koettiin riittämättömäksi. Apteekki nähtiin tärkeänä paikkana lääkkeiden käytön sekä Kela- ja hinta-asioiden neuvonnassa. Hoitajien ja sydänyhdyshenkilöiden mielestä hoitoketju ei toimi ja kehitettävää on paljon. Hoitajat eivät nähneet apteekkia automaattisesti osana sydänpotilaan hoitoketjua, vaikka lääkehoito on merkittävä osa sydänpotilaan hoitoa. Apteekkien sydänyhdyshenkilöillä oli vaikeaa hahmottaa omaa paikkaansa hoitoketjussa. Hoitoketjun kehittämiseksi esitettiin seuraavia toimenpiteitä: tiedotuksen lisääminen, yhteiset koulutus- ja teemapäivät, sydänpotilaan hoitoa tukeva ohjausrunko, sähköinen resepti ja yhteistyössä järjestetyt tupakanvieroitus- ja painonhallintakurssit. Yhteisen toimintamallin luominen on vaikeaa, koska asiakkaat tulevat laajalta alueelta, yksityisestä ja julkisesta terveydenhuollosta ja apteekit ovat kooltaan ja toimintavoiltaan hyvin erilaisia. Tutkimus vahvistaa, että apteekkien osaamista sydänpotilaan hoidossa tarvitaan tukemaan muuta terveydenhuoltoa, jonka resurssit tällaiseen toimintaan ovat hajallaan. Apteekkien osaamista on markkinoitava ja palvelulle asettava oikea hinta.

bikalutamidi

»pd-työt Jouni Honkanen Viitehintajärjestelmä ja hoidettavan sairauden vaikutus lääkevaihtoon suostumiseen, huhtikuu 2010

utkimuksessa selvitettiin avoapteekkien reseptiasiakkaiden mielipiteitä käyttöön otetusta viitehintajärjestelmästä. Lisäksi tutkittiin lääkkeen vaihtohalukkuutta erityyppisiä sairauksia hoidettaessa. Vaihtohalukkuutta arvioitiin määrittämällä tarvittava hintaero, jotta lääkärin määräämä lääke vaihdettaisiin edullisempaan viitehinnalliseen lääkkeeseen. Kyselytutkimus tehtiin kolmessa suomalaisessa apteekissa syksyllä 2009. Vastausprosentti oli 40 (n=302). Yskä, hammassärky, närästys, influenssa ja virtsatietulehdus olivat sairauksia, joissa lääkkeen vaihtohalukkuus oli suurin. Näiden sairauksien hoidossa yli 60 % asiakkaista vaihtaisi lääkärin määräämän lääkkeen, jos hintaero olisi alle 6 €. Pienen vaihtohalukkuuden sairauksissa vaadittava hintaero oli 6 € tai enemmän, jotta yli puolet vaihtaisi lääkkeen edullisempaan. Ne olivat tyypillisesti pitkäkestoisia sairauksia kuten syöpä, sepelvaltimotauti ja Parkinsonin tauti. Pienituloisimmat vaihtaisivat muita useammin lääkärin määräämän lääkkeen edullisempaan. Valtaosa (85 %) asiakkaista oli sitä mieltä, että viitehintajärjestelmä on tehokas keino yhteiskunnan (veronmaksajien) lääkekulujen kasvun hillitsemiseksi. Lähes yhtä suuri osa (80 %) oli sitä mieltä, että viitehintajärjestelmä on tehokas keino myös heidän omien lääkekulujensa pienentämiseksi. Asiakkaiden enemmistön (56 %) mukaan he ovat viitehintajärjestelmän takia lääkkeitä ostaessaan eriarvoisessa asemassa maksukykynsä perusteella. Pienituloisimmat olivat muita useammin tätä mieltä. Lääkevaihtoon liittyvä neuvonta voi apteekissa olla haasteellista, koska pitkäkestoisten sairauksien hoitoon liittyi keskimäärin pie-

nempi lääkkeen vaihtohalukkuus. Kuitenkin juuri näiden sairauksien hoidossa lääkevaihto voisi tuoda suurimmat säästöt. Tulosten yleistettävyyden kannalta tarvittaisiin laajemmalla aineistolla tehtäviä tutkimuksia.

Elina Järvenpää Strategia, BSC ja ITE-arviointi apteekin laatutyössä – Oleum-projektin tulokset, helmikuu 2010.

ohjois-Suomessa käynnistyi vuonna 2007 Oleum-projekti, jonka tarkoituksena oli kehittää apteekin toimintaa. Oleum-projektin aikana apteekit kuvasivat lähes kaikki prosessit ja kehittivät johtamisjärjestelmää, strategista johtamista ja henkilöstöhallintoa. Projektiin osallistuvien apteekkien koko henkilökunta (n=130) täytti kolmena peräkkäisenä vuonna Apteekkariliiton Laatu Palkitsee -kansion Apteekin laatuarviointilomakkeen, joka perustuu Kuntaliiton kehittämään ITE- itsearviointimenetelmään. Laatuarviointilomakkeessa kysytään 26 eri osa-alueen toteutumista kyseissä apteekissa. ITE-menetelmä toimii sekä laadunhallinta- että arviointimenetelmänä ja kattaa koko yrityksen tai yksikön toiminnan ja henkilöstön. Asiakasnäkökulma, systemaattisuus ja suunnitelmallisuus, yhdessä sopiminen ja sopimusten kirjaaminen, oman työn ja laadun osoittaminen dokumentein sekä jatkuva toiminnan parantaminen ovat menetelmän lähtökohtia. Laatutyön käynnistäminen voidaan helposti ja yksinkertaisesti aloittaa ITE- arvioinnilla. Sen avulla koko henkilöstö pääsee laadun kehittämistyöhön mukaan jo alkuvaiheessa. Hyvät tulokset ITE-arvioinnissa edellyttävät konkreettisia toimenpiteitä, kuten palautteiden keräämistä, prosessien kuvaamista sekä toimintaohjeiden, toimintasuunnitelman ja koulutussuunnitelman laatimista. Tulokset osoittivat, että kaikissa apteekeissa oli ryh-

dytty toimenpiteisiin laadunhallinnan parantamiseksi. Projektin päättyessä 2/3 arvioitavasta osa-alueesta toteutui jo osittain kaikissa apteekeissa. BSC-näkökulmista henkilöstö-, prosessi- ja talousnäkökulmien toteuttamisessa onnistuttiin hyvin. Strategian, vision ja arvojen määrittäminen laadun kehittämistyöhön lähdettäessä auttaa tavoitteiden saavuttamisessa.

Merja Nylander Turvallinen lääkehoito – lääkehoitosuunnitelmamallin laatiminen ja sen pilotointi sosiaalihuollon yksiköissä, kesäkuu 2010

osiaalihuollon yksiköissä lääkehoidon käytännöt vaihtelevat paljon, eikä työntekijöiden peruskoulutus aina sisällä lääkehoidon toteuttamista. Tämän johdosta on tärkeää ja tarpeellista luoda yhtenäiset toimintamallit turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi. Projektin päätavoitteena oli laatia avohuollon apteekkien käyttöön malli, jonka pohjalta lääkehuoltosuunnitelmat voidaan tehdä yksityisapteekin farmaseuttisen henkilökunnan ja sosiaalihuollon yksikön yhteistyönä sekä pilotoida mallin toimivuutta Suomessa avohuollon apteekkien toimesta. Toisena päätavoitteena oli tiivistää yhteistyötä avoapteekin ja Espoossa sijaitsevan sosiaalihuollon laitoksen välillä tekemällä sosiaalihuollon laitoksessa lääkehuoltoon liittyvä nykytilan kartoitus sekä laatia lääkehoitosuunnitelma kyseisen sosiaalihuollon laitoksen kanssa. Molemmat päätavoitteet saavutettiin eli projektin lopputuotteena syntyi runko, jota voidaan käyttää pohjana laadittaessa lääkehoitosuunnitelmaa ja lääkehoitosuunnitelma syntyi palvelutaloon moniammatillisena yhteistyönä. Projektin aikana ei selvinnyt, toimiiko malli teknisesti hyvänä työkaluna, sillä pilottiapteekit eivät testanneet sitä.

»jäsen- ja koulutussivut Koulutustarjonta on jälleen monipuolista: alla esitellyn talousseminaarin lisäksi kutsumme johtamiskoulutukseen sekä yhdessä MSD:n kanssa Kuopiossa järjestettävään tilaisuuteen, jonka aiheina ovat biologiset lääkkeet ja motivoiva haastattelu. Oppia saa myös ulkomailla, mistä kertoo Erasmus-vaihdosta palannut Asko Heikkilä sivulta 44 alkaen.

Suomen Proviisoriyhdistys ja Pretax ovat järjestäneet Joka proviisorin talousseminaarin syksyisin vuodesta 2008 alkaen.

IV Joka proviisorin talousseminaari AIKA: perjantai 7.10.2011 kello 8.30–16.00 PAIKKA: Allergiatalo, Paciuksenkatu 19, Helsinki Talousseminaarissa käsitellään muun muassa apteekin tuloksen mittaamista ja seuraamista, aloittavan apteekkarin haasteita, lääketaksaa, apteekin verkkopalvelun taloutta sekä sosiaalisia medioita liiketoiminnan tukena. Alustava ohjelma julkaistaan 7.6. osoitteessa: www.proviisoriyhdistys.net/koulutus/talousseminaari HINTA JA ILMOITTAUTUMINEN SEMINAARIN HINTA ENNEN 11.7.: Proviisoriyhdistyksen proviisorijäsenet ja kannat-

tajajäsenapteekkarit sekä Proviisoriliiton proviisorijäsenet 35 euroa, muut proviisorit ja apteekkarit 80 euroa sekä proviisoriopiskelijat 25 euroa. HINNAT 12.7. ALKAEN: Proviisoriyhdistyksen proviisorijäsenet ja kannattajajäsenapteekkarit sekä Proviisoriliiton proviisorijäsenet 45 euroa, muut proviisorit ja apteekkarit 100 euroa sekä proviisoriopiskelijat 25 euroa. HINTA SISÄLTÄÄ KOKO SEMINAARIPÄIVÄN: luentomateriaalit, aamu- ja iltapäiväkahvin sekä lounaan. ILMOITTAUTUMINEN TAPAHTUU MAKSAMALLA OSALLISTUMISMAKSU PROVIISORIYHDISTYKSEN TILILLE: Nordea 137230-105231. Viestikenttään kirjoitetaan osal-

listujan nimi ja Talousseminaari. Ilmoitathan mahdollisesta erityisruokavaliosta vielä erikseen Susan Salmelle, susan.salmi@proviisoriyhdistys.net tai 040 532 7468

Ota yhteyttä järjestösihteeri SUSAN SALMEEN, kun tarvitset lisätietoa jäseneduista tai työsuhdeasioista. susan.salmi@proviisoriyhdistys.net Puh. (09) 177 771, gsm 040 532 7468

»puheenjohtajalta Maata näkyvissä? ENNEN VIIMEISIMPIÄ eduskuntavaalejamme vaikutti vahvasti siltä, että ehdokkailla ja puolueilla ei olisi erityistä halukkuutta lähteä rapauttamaan ammatillisen ja lääkitysturvallisuuden huomioon ottavan lääkehuollon perustuksia. Näin oli siitäkin huolimatta, että päivittäistavarakauppa jauhoi vahvasti ennen vaaleja, ja jauhaa edelleen, omaa kaupallisuuden sanomaansa. Toivoa sopii, että valituilla kansanedustajilla on viisautta olla rikkomatta sitä, mikä on perustuksiltaan kunnossa. Toivottavasti sosiaalija terveysministeriön Lääkepolitiikka 2020 -linjaukset kantavat hedelmää ja näkyvät tulevassa hallitusohjelmassa. LÄÄKEALAN TURVALLSUUS- JA KEHITTÄMISKESKUS Fimea julkaisi huhtikuussa oman vuoteen 2020 tähtäävän strategiansa. Strategian merkittävin painopisteen muutos on lääkehuollon linjaaminen sosiaalija terveysministeriön Lääkepolitiikka 2020 -linjausten mukaisesti osaksi sosiaalija terveyspalvelujärjestelmää. Fimean uuden strategian julkaisutilaisuudessa välittyi kuva siitä, että lääkealaa valvova viranomainen on lopullisesti ohittanut hetkellisen aallonpohjan ja lähtenyt vahvaan nousuun. Positiivista on ollut myös Fimean uudenlainen tapa tehdä sidosryhmäyhteistyötä. Kun kaikki keskeiset sidosryhmät on otettu mukaan keskustelemaan valmisteilla olevista määräyksistä, on saavutettu hyviä tuloksia. Mielestäni näin syntyneet uudet apteekkien palvelupisteitä ja verkkoapteekkitoimintaa koskevat määräykset ovat lähtökohdiltaan kestäviä ja ammatillisuuden huomioon ottavia. APTEEKKITOIMINNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ sai työnsä valmiiksi maaliskuussa. Toteutuessaan työryhmän esitykset vievät ammatillisuuteen perustuvaa lääkehuoltoa piirun verran dynaamisempaan ja kestävämpään suuntaan. Viranomaisten pitäisi esimerkiksi ohjata nykyistä voimakkaammin apteekkien tarkoituksenmukaista sijoittumista, jotta hyvää lääkehoitoa voi saada tasavertaisesti koko maassa. Osa tärkeistä asioista jäi toki ratkaisematta, mutta nyt ne ovat ainakin pöydällä. Varmasti tärkein avoin kysymys on, minkälainen on se rahoitusmalli, jolla ammatillisuuteen perustuva lääkehuolto on tulevaisuudessakin mahdollinen.

Fimean uuden strategian julkaisutilaisuudessa välittyi kuva siitä, että lääkealaa valvova viranomainen on lopullisesti ohittanut hetkellisen aallonpohjan ja lähtenyt vahvaan nousuun.

PROVIISORIEN UUDELLEENJÄRJESTÄYTYMINEN on nyt edennyt siihen pisteeseen, että Farmasialiiton liittovaltuusto on ottanut siihen toukokuussa kantaa. Farmasialiiton liittovaltuusto on kannattanut järjestäytymismallin jatkokehitystyötä, ja mallia aletaan kehittää konkreettisemmaksi syksyn alussa. On hyvä, että uusien järjestöjen rakentamistyössä ollaan nyt ottamassa seuraava askel. TÄMÄNVUOTINEN PROVIISORILIITON ja Proviisoriyhdistyksen yhteistyössä järjestämä Proviisoripäivä oli jälleen hyvä esimerkki siitä, mihin ammattikunnan sisäinen yhteistyö johtaa. Paikalla oli ennätysmäärä osallistujia, luennot olivat mielenkiintoisia ja osallistujien kesken vallitsi hyvä henki. Toimintaympäristömme haasteissa luovittaessa tätä henkeä ja yhdessä tekemisen meininkiä tarvitaan. Olemmehan samassa veneessä. Valitsemamme yhteistyön suunta on varmasti oikea, joten olisiko kohta jo maata näkyvissä?

ANTTI VAARA,

puheenjohtaja

»ajankohtaista TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA DREAMSTIME

Yhdistymisprosessin eteenpäin viemistä käsiteltiin Farmasialiitossa SUOMEN FARMASIALIITON LIITTOVALTUUSTO ON PÄÄTTÄNYT JATKAA PROSESSIA, JOSSA FARMASIAN AMMATTILAISET JÄRJESTÄYTYISIVÄT UUSIIN, ITSENÄISIIN PROVIISORIEN JA FARMASEUTTIEN AMMATILLISIIN JÄRJESTÖIHIN SEKÄ NÄIDEN YHTEISEEN KATTOJÄRJESTÖÖN.

sia on ollut esillä Farmasialiiton liittovaltuustossa 12. toukokuuta. Liittovaltuusto äänesti ylivoimaisella enemmistöllä, että liittohallituksen esittämää mallia ”Farmasiaunionista” tulisi kehittää yksityiskohtaisempaan ja konkreettisempaan suuntaan. Esitetyssä mallissa proviisorien ja farmaseuttien itsenäiset järjestöt vastaisivat ammatillisesta edunvalvonnasta ja kattojärjestö ”Farmasiaunionin” pääasiallinen tehtävä olisi vastata työehtosopimusneuvotteluista. Proviisoriyhdistyksen hallitus käsitteli Farmasialiiton liittovaltuuston päätöstä kokouksessaan 18. toukokuuta.

Farmasialiitto ja Proviisoriyhdistys ovat päättäneet nimetä toukokuun aikana uuden työryhmän, joka vie prosessia eteenpäin. Keskustelua jatketaan aktiivisesti pienten farmasian alan sektoreiden edustajien ja farmasian opiskelijoiden kanssa. Proviisoriliiton ja Proviisoriyhdistyksen hallitukset ovat yli kahden vuoden ajan käyneet aktiivisesti keskusteluja kaikkien proviisorien saamiseksi samaan järjestöön. Hallitusten syksyllä julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan lähes jokainen proviisori ja proviisoriopiskelija toivoivat proviisorien järjestäytymistä yhteen järjestöön.

Hyvä työnantaja, etsitkö osaajaa?

Ilmoita maksutta avoimesta proviisorin tai proviisoriopiskelijan työpaikasta verkkosivuillamme www.proviisoriyhdistys.net Tiedustelut: toimisto@proviisoriyhdistys.net, p. (09) 177 771

Farmasian Päivillä arvotaan posteripalkinto FARMASIAN PÄIVILLÄ 2011 järjestetään posterinäyttely, jossa kilpaillaan 500 euron parhaan posterin palkinnosta. Farmasian alan ammattilaiset esimerkiksi apteekeista, sairaala-apteekeista ja yliopistoista voivat osallistua kilpailuun esittämällä oman kehittämistai tutkimusprojektinsa tulokset Farmasian Päivillä posterin ja suullisen esityksen muodossa. Palkinnon tarkoituksena on rohkaista apteekkeja ja muita yhteisöjä tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä jakamaan näistä projekteista saatua kokemusta ja tietoa koko farmasian alalle. Posterityöryhmän puheenjohtajina toimivat apteekkari KIRSI PIETILÄ Helsingin Malmin apteekista ja yliopistonlehtori OUTI SALMINEN Helsingin yliopistosta. Posteriloppukilpailu järjestetään lauantaina 19. marraskuuta 2011 Helsingin Messukeskuksessa. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 19. syyskuuta 2011. Ilmoittautuminen, lisätietoa ja ohjeita abstraktin ja posterin tekemiseen sekä tärkeät päivämäärät osoitteesta www.fok.fi. Lisätietoa antaa HELI HAAPONIEMI, p. (09) 6129 4311.

»ajankohtaista

»hallitus

HALLITUKSEN VARSINAISET JÄSENET PUHEENJOHTAJA

KERSTIN CARLSSON,

ANTTI VAARA,

HUS-Apteekki kerstin.carlsson@hus.fi

Oy AGA Ab, Linde Healthcare antti.vaara@fimnet.fi, puheenjohtaja@ proviisoriyhdistys.net

TIIAMARI GRÖNDAHL,

Raunistulan apteekki tiiamari.grondahl@gmail.com

VARAPUHEENJOHTAJA TATU JOHANSSON,

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy tatu.johansson@omaplus.fi

HY 5. vuosikurssi asko.heikkila@helsinki.fi

VARAPUHEENJOHTAJA

MIKKO HILTUNEN,

LAURA SALMELAINEN,

Pharmexx laura.salmelainen@gmail.com

Raision Ykkösapteekki mikko.hiltunen@fimnet.fi

KOULUTUSVASTAAVA

MIKA MÄKI-JOUPPILA,

PETRI KRÖGER,

ratiopharm Oy mika.maki-jouppila@fimnet.fi

Itä-Suomen yliopiston apteekki petri.kroger@uef.fi

ASKO HEIKKILÄ,

MIKAELA PAMMO,

VIESTINTÄVASTAAVA TIMO TOIVONEN,

ratiopharm Oy timo.toivonen@fimnet.fi

Yliopiston Apteekki jakobsson.mikaela@gmail.com

HALLITUKSEN VARAJÄSENET TALOUDENHOITAJA ANTTI HYYTIÄINEN,

Salon Vanha Apteekki antti.hyytiainen@fimnet.fi

HELINÄ MIRANTO,

HUS-Apteekki helina.miranto@fimnet.fi

TIMO MOHNANI,

OPISKELIJAVASTAAVA

RPS Finland Oy timohnani@gmail.com

HENNA HALONEN

henna.halonen@fimnet.fi

JUHA PÄIVÄRINTA,

TEEMU ALI-KOVERO,

Kouvolan Salpa apteekki juha.paivarinta@apteekki.fi

Decem Pharma ja Tapiolan Otso apteekki teemu.ali-kovero@fimnet.fi

ANNE VARJO,

JOONAS JÄÄSKELÄINEN,

RISTO VÄLIMAA,

Vuosaaren Apteekki joonas_jaa@hotmail.com

ripavee@gmail.com

KRISTIINA KASTE,

HILA/STM kristiina.kaste@fimnet.fi

Provanom Oy akivijar@gmail.com

PROVIISORIEN JOHTAMISKOULUTUS Esimies muutosten virrassa – Eväitä muutosten suunnitteluun ja toteutukseen

24.–25.9.2011, Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Sanotaan, että mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos ja että muutos on mahdollisuus. Nyt sinulla on oiva mahdollisuus kouluttaa itseäsi muutosjohtamisesta Proviisoriliiton ja Proviisoriyhdistyksen järjestämässä johtamiskoulutuksessa. Aihetta käsitellään monipuolisesti sekä omasta että työyhteisön näkökulmasta. Tule mukaan oppimaan, miten sinä voit itse aktiivisesti osallistua muutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Lauantai 24.9.2011

Sunnuntai 25.9.2011

9.00 Aamukahvi

8.00 Aamiainen

9.30 Johtamiskoulutuksen avaus Puheenjohtaja Anni Svala, Suomen Proviisoriliitto Puheenjohtaja Antti Vaara, Suomen Proviisoriyhdistys

9.00 Työyhteisön jäsenten yhteistyö ja toistensa tukeminen vaativissa muutostilanteissa Miten kehitämme työyhteisön muutosvalmiuksia? Minna Rasila ja/tai Mari Vihervaara-Nikulainen, Heuristica Oy

9.40 Miten onnistunut muutos suunnitellaan ja johdetaan? Esimies ja johtaja – millainen on roolisi muutoksessa? Minna Rasila ja/tai Mari Vihervaara-Nikulainen, Heuristica Oy

10.30 Yhteistyökumppani esittäytyy 10.50 Mehu- ja hedelmätarjoilu Tutustuminen yhteistyökumppanin näyttelyyn

12.00 Lounas Tutustuminen yhteistyökumppanin näyttelyyn 13.00 Muutos haasteena työn suorittamiselle: miten työteho säilyy? Minna Rasila ja/tai Mari Vihervaara-Nikulainen, Heuristica Oy

11.20 Ajankohtaista lääke- ja koulutuspolitiikassa Farmaseuttinen johtaja Harri Ovaskainen, Suomen Farmasialiitto 12.20 Koulutuspäivien päätös ja palaute

14.40 Yhteistyökumppani esittäytyy 12.30 Tilannekatsaus: Proviisorien yhdistyminen 15.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu Tutustuminen yhteistyökumppanin näyttelyyn

13.00 Lounas

15.30 Muutoksen tekeminen ennakoivasti – tehdään muutos ennen kuin se on pakko tehdä! Minna Rasila ja/tai Mari Vihervaara-Nikulainen, Heuristica Oy

13.45–14.45 Proviisoriliiton syyskokous jäsenille

16.30 Uratarinoita: Proviisorina muutoksen tuulissa nyt ja tulevaisuudessa Panelisteina proviisoreja lääkealan eri sektoreilta 17.55–18.00 Päivän päätös ja yhteenveto 19.00 Päivällinen

Koulutuspäivien osallistumismaksu on 95 euroa Proviisoriliiton ja Proviisoriyhdistyksen proviisorijäsenille. Osallistumismaksu sisältää luennot materiaaleineen, ateriat ja yöpymisen (la–su). Yhden hengen huoneen lisämaksu on 33 euroa. Sitovat ilmoittautumiset 1.9.2011 mennessä. Tarkemmat ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteista www.proviisoriliitto.ﬁ www.proviisoriyhdistys.net

»opiskelijat

Tenttejä & tempauksia Göteborgissa TEKSTI JA KUVAT ASKO HEIKKILÄ

istallani olivat alun perin Basel, Bath ja Göteborg. Baselissa ei kuitenkaan ollut riittävästi englanninkielistä opetusta. Kun luin aiempien vaihto-opiskelijoiden kertomuksia kokemuksistaan, Göteborgia kehuttiin. Lopulta valintani oli helppo: länsinaapuriin, kurssit kasaan ja bonuksena ruotsinkielen taito. Minulle soitettiin etukäteen Göteborgista. Heti tuli olo, että minut otetaan lämpimästi vastaan. Puhuin ruotsia ja vaikka se ei täydellisesti mennytkään, tulin ymmärretyksi. Lähettelin myös sähköposteja sekä yliopistolle että Student Buddy -ohjelmasta vastaavalle opiskelijaorganisaatiolle, koska olin lukenut, että täytyy olla aktiivinen saadakseen homman toimimaan. Sain sitä kautta oman vastuuhenkilön, joka piti huolta perusasioiden järjestymisestä.

ASKO HEIKKILÄ ASETTI ERASMUS-VAIHTOKOHTEEN VALINNASSA KRITEERIKSI KOULUTUKSEN HYVÄN TASON. KUN BASEL RAJAUTUI POIS KIELISYISTÄ, VALINTA OLI LOPULTA HELPPO. Opiskelin farmasiaa neljännen vuosikurssin mukana. Ensimmäinen kurssini oli galenisk farmaci eli kokeellinen farmasia, mikä oli hyvin laaja 15 opintopisteen kurssi. Kurssin aikana valmistimme useita Ruotsissa kehitettyjä lääkevalmisteita, kuten Astra Zenecan Emla-puudutusvoidetta. Teimme rakeistusta, tabletointia, kapselointia ja tunnistimme formulaatioita liukenemiskokeilla. Lisäksi vierailimme Astra Zenecan suurimmalla tehtaalla Mölndalissa. Puolessa välissä kurssia suoritimme tietokonetentin, joka oli farmasian teknologian ja biofarmasian soveltamista yhteen. Kurssilla perehdyttiin myös uusimpiin alan tutkimuksiin ja

parityönä esiteltiin powerpoint-esitys ajankohtaisesta artikkelista. Valitsimme skånelaisen parini kanssa aiheeksi biohajoavat polymeerit. Työskentely oli tieteellisestä aiheesta ja deadlineista huolimatta huumoripitoista. VIIDEN TUNNIN LOPPUTENTIT

Kurssin päätöstentistä huumori oli kaukana. Tenttialueena oli laaja pharmaceutics-kirja ja tentti kesti viisi tuntia. Kaikilla oli omat eväät mukana ja toiminta oli tarkasti valvottua. Yllättävän moni teki tenttiä loppuun asti. Suomessa tentti olisi jaettu kolmeen välitenttiin, mitä pidän parempana, mutta kyllä laajassa tentissä hyviäkin puolia oli.

KURSSIMAISTA JA VAATIVAA

Göteborgin yliopisto on Pohjoismaiden suurin, vaikka kaupunki on hieman pienempi kuin Helsinki. Omalla kampuksellani Sahlgrenska akademissa oli mahdollista suorittaa apotekare- eli proviisoriopintojen lisäksi lääketieteen, hammaslääketieteen, fysioterapian ja terveystieteiden opintoja yhteistyössä yliopistollisen sairaalan kanssa. Opiskelu oli koulumaisempaa kuin Suomessa ja sisällöllisesti korkealaatuista ja vaativaa. Kaikki kävivät luennoilla, vaikka luentopakkoa ei ollutkaan. Ruotsissa opiskellaan yleensä yhtä kurssia kerralla.

Opiskelijaporukka Sahlgrenska akademissa. Asko (vas.) oli kurssinsa ainoa ulkomaalainen.

Opintoihin kuului myös työskentelyä tablettikoneella.

Osa kysymyksistä oli tavallista kattavampia esseekysymyksiä, joten asia piti todella ymmärtää ja sisäistää kirjaa kärsivällisesti lukemalla. Toisaalta tenteissä kyseltiin lähinnä ruotsalaisten teorioita ja aikaansaannoksia eikä aina katsottu aiheita globaalisti. Vastaava tentti järjestettiin myös epidemiologian ja farmakoekonomian kurssista. Tällä kurssilla oli luentojen lisäksi ryhmätyönä tehtäviä lääke-ekonomiaan liittyviä laskuja. Pääasiassa ne keskittyivät kustannus-utiliteetti-analyyseihin, joissa laskettiin QALYja (Quality Adjusted Life Years). Erityisen mielenkiintoiseksi koin pohjoismaiden lääkekulutuksen vertailun ja pohdinnan, mistä erot eri maiden, ikäluokkien ja sukupuolten välillä saattoivat johtua. Arvosteluasteikko oli underkänd (hylätty), godkänd (hyväksytty) ja välgodkänd (kiittäen hyväksytty).

Erasmus-retket virittivät yhteishenkeä. Ensimmäinen tehtiin saaristoon.

RUOTSALAISIA HOTDOGEJA

Ei tarvitse mennä kauas kokeakseen kulttuurielämyksen.

SOSIAALISTA ELÄMÄÄ

Kavereita vaihdon aikana tuli paljon. Kurssillani oli 80 apotekare-opiskelijaa ja olin ainut ulkomaalainen. Istuessani ensimmäisellä luennolla takapenkkiin ruotsi-suomi-sanakirjani kanssa viereinen tyttö kysyi suomeksi, olenko Suomesta. Hänen nimensä oli KATJA ja hänen vanhempansa olivat muuttaneet Göteborgiin 70-luvulla. Hengailinkin yliopistolla Katjan ja hänen kavereidensa kanssa joka päivä. Näimme vapaa-aikanakin opiskelijaporukalla satunnaisesti, mutta muuten vapaa-ajan kaverit olivat muita vaihto-opiskelijoita. Student Buddyni SEBASTIANIN eli Sebben kanssaan teimme monia ikimuistoisia tempauksia. Meitä Sahlgrenskan ulkomaalaisopiskelijoita oli yhteensä 28: kolme suomalaista, useita saksalaisia, pari norjalaista ja kanadalaista, itävaltalainen, kolme tsekkiä, ranskalainen, walesilainen, hollantilainen, kaksi italialaista ja neljä espanjalaista. Jokaisessa tapahtumassa oli mukana myös ruotsalaisia. Minulle tämä oli erittäin hyvä kielen oppimisen kannalta.

Training Norden on pohjoismainen farmasian opiskelijoiden tapaaminen.

Ensimmäinen matkamme Erasmus-porukalla oli lautta-ajelu Skärgårdiin Göteborgin saaristoon. Rohkeimmat kävivät meressä uimassa. Valmistimme myös ensi kertaa myöhemmin vitsiksi tullutta porukkamme yleisintä ruokaa: hotdogeja. Jotkut pitävät Tanskaa kyseisen ruuan alkuperäismaana, mutta meille se oli ruotsalainen hotdog. Siihen kuului sämpylä ja pitkä nakki, kunnolla ketsuppia, sinappia ja suolakurkkukastiketta sekä niiden päälle ylenmäärin sipulirouhetta. Ei ehkä kuulosta erikoiselta, mutta se oli sitäkin parempaa. Nam. Kaikki tuntui Göteborgissa olevan lähellä ja tunnelma oli kuin pikkukaupungissa. Lämminhenkisyyttä lisäsi joka perjantainen perinne After Work, jossa yhden oluen tilaamalla sai syödä buffetpöydästä niin paljon kuin halusi. Tavaksi muodostui kokoontua opiskelijaystävällisessä Rumpanbarissa. Erasmus-organisaatio järjesti jouluvalojen aikaan meille käynnin Lisebergin huvipuistossa. Joimme ruotsalaista julmus-juomaa ja söimme sinappisilliä. Totesin, ettei todellakaan tarvitse mennä kauas kalaan saadakseen kulttuurielämyksen. Viimeisen tentin jälkeen joulukuussa teimme junamatkan Kööpenhaminaan. Näimme legendaarisen pienen merenneidon patsaan ja Christianian sekä osallistuimme farmasian opiskelijoiden vuosittaiseen gaalajuhlaan. Summa summarum, vaihto-opiskelu Göteborgissa oli hieno kokemus. En tiedä ketään, joka olisi pettynyt Erasmus-vaihtoonsa, mutta jos voit valita, suosittelen kurssien opiskelua enemmän kuin erikoistyön tekoa. Tällöin tutustuu paremmin uusiin ihmisiin. Mikäli puntaroit, kannattaako lähteminen vaihto-opiskelemaan, vastaus on helppo: kannattaa.

Suomen Proviisoriyhdistys myönsi apurahoja Suomen Proviisoriyhdistys on myöntänyt apurahoja farmaseuttisen ammattitaidon edistämiseen yhteensä 3 800 euroa. Apurahojen saajat julkistettiin Proviisoripäivänä 19. maaliskuuta 2011. PRO GRADU -TYÖT ULKOMAILLA JA KONGRESSIMATKA-AVUSTUKSET

Staffan Berg 250 euroa Lauri Itkonen 250 euroa Petra Vuorinen 200 euroa TIETEELLISET JATKO-OPINNOT

Laura Martikainen 300 euroa Juha Mönkäre 300 euroa Miina Ruokolainen 500 euroa Niina Suni 500 euroa Heidi Taipale 400 euroa Tuija Turpeinen 300 euroa AMMATILLISET JATKO-OPINNOT (PD-TYÖT/TÄYDENNYSKOULUTUS)

Kirsi Kosonen 400 euroa Taru Pietiläinen 400 euroa

Suomen Proviisoriyhdistys kiittää Kiitämme Proviisoripäivän näyttelyyn osallistuneita yrityksiä ja järjestöjä:

• Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Pienyrityskeskus Abbott Actavis Oy Alcon Finland Oy Algol Pharma Oy Avansor Pharma Oy Bayer Oy Boehringer Ingelheim Finland Ky Decem Pharma Oy DRC Baltia FaunaPharma Oy Farenta Oy Gaba International GSK Oy If Leo Pharma Marketmedia Oy Meda Oy Medac GmbH

• • • • • • • • • • • • • • • • • • •

MSD Mylan Oy Nordic Drugs Ab Novartis Finland Oy Consumer Health Oriola Oy Orion Oyj Orion Pharma Pharma Nord Oy Ab Pfizer Oy Pharma Service Oy Pretax Yhtiöt ratiopharm Oy Receptum Oy Sabora Pharma Oy Sandoz Oy Ab Sanofi-aventis Oy Oy Stada Pharma Ab Supergo Oy Tamro Suomi Oy Verman Ab

Tervetuloa mukaan näyttelyyn jälleen vuonna 2012!

Koulutusta Kuopiossa Proviisoriliitto ja Proviisoriyhdistys järjestävät MSD:n kanssa Kuopiossa yhteiskoulutuksen lokakuussa. Aiheina ovat biologiset lääkkeet ja motivoiva haastattelu. Merkitse kalenteriisi keskiviikko 12. lokakuuta klo 18 alkaen. Koulutus järjestetään Sokos Hotel Puijonsarvessa. Lisää tietoa koulutuksesta annetaan syksyllä. PROVIISORILIITON ITÄ-SUOMEN ALUEOSASTO JA PROVIISORIYHDISTYS

Lääkkeet aiheuttavat usein suun kuivumista Joka päivä yli 10 % väestöstä kärsii suun kuivumisesta. Ikääntyvistä noin joka neljännellä on suun kuivuutta.1

www.biotene.eu Lääkeaineet ovat yksi tavallisimmista syistä suun kuivumiselle. Mm. beetasalpaajien, masennuslääkkeiden, antihistamiinien ja psyykelääkkeiden yleisiin haittavaikutuksiin kuuluu suun kuivuminen. Jos käyttää samanaikaisesti useampaa kuin kolmea lääkeainetta, suun kuivumisen riski kasvaa 50 %.2 Apteekki voi auttaa asiakkaita tunnistamaan suun kuivumisen oireet, sillä kaikki eivät tiedosta itse tätä ongelmaa.

Biotène-tuotteet - paras valinta suun kuivumisen lievittämiseen

Uus

Biotène Oralbalance -geeli

Biotène suusuihke

Lievittää pitkäaikaisia oireita Tukee jäljellä olevaa syljeneritystä Kosteuttaa ja voitelee limakalvoja

Lievittää oireita välittömästi Sitoo nestettä ja ehkäisee haihtumista Kosteuttaa ja voitelee limakalvoja

Biotène-hammastahna

Biotène-suuvesi

Tukee jäljellä olevaa syljeneritystä

Ehkäisee reikiintymistä ja pahanhajuista hengitystä

Antaa raikkaan hengityksen

On mieto valmiste, joka ei sisällä SLS:ää

On mieto valmiste, joka ei sisällä alkoholia

01/11 - SB90003

Asiantuntija kuivan suun hoidossa Viitteet: 1. Fox PC. Dry mouth and salivary gland dysfunction. In; Max MB Lynn J, eds. Symptom research: Methods and opportunities. Baltimore; National Institutes of Health/National Institute of Dental and Craniofacial Research. 2003. http://symptomresearch.nih.gov/chapter_27 2. Sreebny LM, Valdini A, Yu A. Xerostomia. Part II: Relationship to non-oral symptoms, drugs and diseases. Oral Surg Oral Med Oral Pathol, 1989; 68: 419-427.

Kaikki käsilläsi. Parilla klikkauksella, yhdessä osoitteessa. Tiedon uusi valtatie on nyt auki. Rekisteröidy käyttäjäksi jo tänään: www.galenos.fi Galenos.fi z Orion Pharman täydellinen tietopankki apteekkilaisille

z kauppapaikka kampanjatuotteiden sekä materiaalien tilaamiseen

z ajantasainen kanava ostotilastoille, raporteille ja tuotteiden saatavuudelle

z koulutus- ja itseopiskelufoorumi.

asiakaspalvelu@galenos.fi puh. 050 966 4555 (ark. 9–15)

Tule ja tutustu, viihdy ja hyödy – miten itse haluat! Uusi galenos.fi on elävä, monipuolinen sekä helppokäyttöinen ikkuna, jonka takana asuu koko Orion Pharma: itsehoito- ja eläintuotteet sekä tärkeimmät reseptilääkkeet.