Proviisorin teema: Viitehintajärjestelmä

LÄÄKELAITOKSEN SIIRTO SIVU 6 TEEMA: VIITEHINTAJÄRJESTELMÄ SIVU 8 RUOTSIN APTEEKIN UNIKAMPANJA SIVU 14 LÄÄKÄRIPÄIVÄT SIVU 16 PROFESSORI ARTO URTTI SIVU 18 UUSI SARJA: LAATUVINKKI SIVU 22 UUSI HALLITUS JÄRJESTÄYTYI SIVU 28

PROVIISORI Suomen Proviisoriyhdistyksen lehti 1 | 2009

Viitehintojen H-hetki lähestyy

TEEMA: VIITEHINTAJÄRJESTELMÄ

Kääritään hihat –

Lääkkeiden hintalautakunnassa, Suomen Apteekkariliitossa ja Kelassa valmistellaan parhaillaan kuumeisesti viitehintajärjestelmän käyttöönottoa. Kysyimme Apteekkariliiton farmaseuttiselta johtajalta Sirpa Peuralta ja Hilan johtajalta Sinikka Rajaniemeltä tunnelmia.

Sinikka Rajaniemi kertoo, että viitehintajärjestelmä keventää lääkevalmisteiden korvattavuuteen ja hintaan liittyviä hallinnollisia prosesseja.

TEKSTI Maija Rauha KUVAT Kimmo Brandt

TILANTEEN TAUSTA: Viitehintajärjestelmä tulee käyttöön huhtikuun alussa. Lääkkeet luokitellaan tuolloin ryhmiin ja ryhmille määritellään viitehinta, jonka perusteella korvaus maksetaan. Viitehinta on alle 40 euroa maksaville tuotteille 1,50 euroa korkeampi kuin ryhmän edullisin valmiste ja 40 euroa tai enemmän maksaville tuotteille 2 euroa korkeampi kuin ryhmän edullisin hinta.

Potilas maksaa viitehinnan ylittävät kustannukset ja voi valinnallaan vaikuttaa kustannuksiinsa. Lääkäri voi kieltää lääkevaihdon hoidollisin tai lääketieteellisin perustein.

Viitehintajärjestelmän on laskettu säästävän 85 miljoonaa euroa vuodessa. Järjestelmä koskee myös aiemmin lääkevaihdon ulkopuolelle jääneitä valmisteita.

8

Mitä mieltä olet viitehintajärjestelmästä?

SINIKKA: Potilaiden lääkekorvauksiin käytettävien varojen riittävyyden turvaamiseksi tarvitaan keinoja, joilla käytettävissä olevat rajalliset varat kohdennetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Viitehintajärjestelmä antaa uuden keinon menojen kasvun hillintään, mutta toki muitakin keinoja joudutaan miettimään ja tulevaisuudessa käyttämään. Viitehintajärjestelmä tulee lisäämään lääkeyritysten välistä kilpailua ja mikä tärkeintä, järjestelmän avulla voidaan hillitä potilaiden lääkemenojen kasvua.

SIRPA: On selvää, että lääkekustannusten hallintaan on käytettävä olemassa olevia keinoja. Apteekkariliitto oli mukana työryhmässä, joka pohti järjestelmän rakennetta ja sitä, millaisena se otettaisiin meillä käyttöön. Valittu malli oli mielestäni paras vaihtoehto niistä, jotka olivat tarjolla.

Viitehintajärjestelmän seurauksena apteekeille syntyvät taloudelliset ongelmat tulisi kuitenkin kompensoida jollakin tavoin edes osittain niin, että apteekkien talous ei kaatuisi uudistukseen. Nyt on katsottava, mitä viitehintajärjstelmästä seuraa ja miten tilanteesta päästään eteenpäin.

– kyllä tästä selvitään

Sirpa Peura lupaa, että apteekeissa otetaan härkää sarvista ja tehdään yhteistyötä viranomaisten kanssa, jotta uusi järjestelmä saadaan kunnialla käyttöön.

se lisää huolta apteekkien säilymisestä elinkelpoisina.

Missä vaiheessa viitehintajärjestelmän käyttöönoton valmistelu on?

Mikä on arviosi järjestelmän tavoitteiden toteutumisesta?

SINIKKA: Viitehintajärjestelmän keskeinen ajatus on hintakilpailun edistäminen, kun markkinoille tulee edullisia rinnakkaisvalmisteita. Uskon, että hintakilpailu lisääntyy nykyisestä.

Järjestelmän tavoitteena on lisätä kilpailua myös korkeamman korvausluokan valmisteissa. Esimerkiksi sadan prosentin korvausluokassa potilas maksaa nykyisin valmisteen hinnasta riippumatta kolme euroa valmisteelta. Viitehintajärjestelmässä potilas itse vaikuttaa hänelle maksettaviin kustannuksiin. Jos hän valitsee sadan

prosentin korvausluokassakin viitehintaa kalliimman valmisteen, hän joutuu kolmen euron lisäksi maksamaan erotuksen itse, ellei lääkäri ole kieltänyt lääkevaihtoa.

Säästääkö se niin paljon kuin on arvioitu?

SIRPA: Julkisuudessa olleet arviot on laskettu sosiaali- ja terveysministeriössä.

Omien lakelmiemme perusteella pidän todennäköisenä, että lääkekorvauskustannukset laskevat järjestelmän käyttöönoton jälkeen enemmän kuin on arvioitu.

Valtion näkökulmasta se on tietenkin hyvä asia, mutta apteekkien näkökulmasta

SINIKKA: Hilassa valmistelut ovat jo pitkällä. Viitehintajärjestelmä tuo muutoksia käsittelyprosesseihin, atk-järjestelmiin, päätösten tekemiseen ja päätösten julkistamiseen. Hilan lähimpinä yhteistyökumppaneina ovat lääkeyritykset, mutta lääkealan ketjussa päätöksillä on heijastusvaikutuksia tukkukauppoihin, apteekkeihin ja potilaiden kustannuksiin.

Viitehintajärjestelmä keventää nykyiseen verrattuna lääkevalmisteiden korvattavuuteen ja hintaan liittyviä hallinnollisia prosesseja. Hintalautakunnan henkilöstön voimavaroja suunnataan aikaisempaa enemmän uutta lääkeainetta sisältävien valmisteiden arviointiin: tuoko uusi valmiste jotakin lisähyötyä vanhoihin lääkkeisiin verrattuna ja miten tämä lisähyöty suhteutuu valmisteelle ehdotettuun hintaan ja aiheutuviin hoitokustannuksiin.

Jatkuu sivulla 10 J

9

SIRPA: Neuvottelemme järjestelmän käyttöönoton yksityiskohdista viikoittaisissa palavereissa Kelan kanssa. Olemme työssä varsin pitkällä. Tavoitteenamme on, että apteekit saavat helmikuun puoliväliin mennessä ohjeistuksen, jonka avulla ne voivat alkaa valmistautua siirtymään.

ollut suhteellisen vähäistä. Avohoidon korvausjärjestelmään kuuluvien lääkkeiden kustannuksista sairausvakuutus korvaa noin 70 prosenttia ja potilaat maksavat noin 30 prosenttia. Kun yhteiskunta korvaa suurimman osan kustannuksista, paineet lääkeyritysten väliseen kilpailuun

PEURA: JÄRJESTELMÄ SAADAAN TOIMIMAAN, MUTTA HUOLETTAA, MITEN APTEEKIT SEN JÄLKEEN TULEVAT TOIMEEN. Vaikka uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyy paljon yksityiskohtia, se ei ole yhtä iso muutos kuin lääkevaihtoon siirtyminen.

Suuri osa valmistelusta on liittynyt tietojärjestelmän kehittämiseen, joten tietojärjestelmien toimittajat ovat olleet tiiviisti mukana työssä.

ovat olleet vähäiset. Vuonna 2003 alkanut lääkevaihto vasta ensimmäisen kerran lisäsi kilpailua näkyvästi. Kilpailu vaatii edelleen tehostamista. Kilpailun aikaansaaminen ja ylläpitäminen on mielestäni tärkeää yhteiskunnan ja potilaiden maksukyvyn kannalta.

Viitehintajärjestelmän sanotaan kiristävän lääkealan kilpailua entisestään?

Nostaako viitehintajärjestelmä uusien lääkkeiden hintoja?

SIRPA: On varmaa, että viitehintojen käyttöönotto kiristää lääkealan kilpailua. Ne valmisteet, jotka eivät ole hintaputkessa, eivät enää liiku. Tähän asti esimerkiksi kokonaan korvattavia lääkkeitä on myyty, vaikka ne eivät olisi hintaputkessa, koska hinnalla ei ole ollut merkitystä potilaalle.

Nyt mennään potilaan kukkarolle, mikä kiristää kilpailua. Uusi järjestelmä pakottaa kaikki myyntiä haluavat valmisteet, jotka ovat lääkevaihdon piirissä, alistumaan pelin politiikalle. Viitehinnoilla on selvästi hintatasoa pudottava vaikutus, ja sehän on sen tarkoituskin.

SINIKKA: Lääkealallahan kilpailu on

SIRPA: Niinkin on ajateltu, että lääkeyritykset olisivat pakotettuja pitämään tästä lähin uusien lääkkeiden hintoja korkeampina. Hinnat määräytyvät kuitenkin edelleen viranomaisen hyväksymismenettelyn kautta. Viitehintajärjestelmä on jo käytössä valtaosassa EU-maista, eikä tällaista vaikutusta ole ollut nähtävissä. Tuskinpa viitehintojen käyttöönotto pienessä Suomessa heijastuu globaalisti lääkkeiden hintatasoon.

SINIKKA: Työtehtäviini on yli 20 vuoden ajan muodossa tai toisessa kuulunut lääkeyritysten lääkevalmisteille ehdottamien hintojen kohtuullisuuden arviointi.

Lääkeyritykset ovat liikeyrityksiä, joten

SIRPA PEURA FARMASEUTTINEN JOHTAJA, SUOMEN APTEEKKARILIITTO TYÖSKENTELEN Suomen Apteekkariliitossa farmaseuttisena johtajana. Työtehtäväni liittyvät apteekkitoiminnan kehittämiseen ja tukemiseen erilaisten aineistojen, koulutuksen ja muun toiminnan kautta.

ENNEN TÄNNE TULOANI toimin reilut viisi vuotta tutkijana Kelan tutkimus- ja kehitysyksikössä. Minulla on työkokemusta myös apteekeista ja sairaala-apteekeista. Valmistuin Helsingin yliopistosta vuonna 1989.

LEIJONANOSAN VAPAA-AJASTANI vievät luottamustehtävät, kuten monet Proviisorin lukijat varmasti tietävät. Olen muun muassa Vantaan valtuustoryhmän ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen sekä HUS-Apteekin johtokunnan puheenjohtaja. Vähän rentouttavampi vapaaajanviettotapa on ratsastus, jota harrastan yhdessä tyttärieni kanssa.

ARVOSTAN ERITYISESTI yhteistä aikaa perheen kanssa. Yleisemmällä tasolla arvostan oikeudenmukaisuuden toteutumista, jonka edistämiseksi pyrin toimimaan.

10

hintaehdotuksiin vaikuttavat liiketaloudelliset tavoitteet. Hallintoviranomainen taas arvioi hintaa kohtuullisuusnäkökohdista ja potilaiden ja yhteiskunnan maksukyvyn kannalta. Voikohan työ enää nykyisestä haastavammaksi tulla? Uskon, ettei viitehintajärjestelmä tässä suhteessa tuo muutoksia.

Mitä mieltä olet lääkkeiden hintatasosta Suomessa?

SIRPA: Lääkkeiden hintataso on varsin kohtuullinen, erityisesti, jos katsotaan lääkevaihdon piirissä olevien valmisteiden hintoja. Karkkiaski voi maksaa kioskilla enemmän kuin kolmen kuukauden lääkitys apteekissa. Onhan meillä myös kalliita lääkkeitä, mutta ei niidenkään hintataso poikkea eurooppalaisesta keskitasosta, siitä pitävät viranomaiset huolen.

SINIKKA: Kansainvälisissä hintavertailuissa Suomi sijoittuu sekä korkean että matalan hintatason maihin. Tulokset riippuvat siitä, mistä näkökulmista ja ketkä selvityksen tekevät.

Suoria hintavertailuja eri maiden välillä on lähes mahdoton tehdä. Tuloksiin vaikuttavat monet eri seikat: minkälaisten valmisteiden hintoja verrataan, ovatko geneeriset valmisteet mukana vertailussa, verrataanko tehdashintoja, tukkuhintoja, vähittäishintoja vai arvonlisäverollisia vähittäishintoja. Lisäksi on muistettava, että terveydenhuoltojärjestelmien rakenne ja rahoitus vaihtelevat maasta toiseen, sairastavuudessa ja lääkehoidon valikoimassa voi olla eroja, mailla voi olla käytössä riskisopimusmalleja, alennusmenettelyjä, tarjous-

SINIKKA RAJANIEMI JOHTAJA, LÄÄKKEIDEN HINTALAUTAKUNTA

TYÖSKENTELEN sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston yhteydessä toimivassa lääkkeiden hintalautakunnassa johtajana.

AIEMMIN OLEN TOIMINUT pitkään Kelassa. Siellä ollessani hoidin lääkkeisiin ja lääkekorvausjärjestelmään liittyviä asioita. Lähimpiin yhteistyökumppaneihin kuuluivat tällöin apteekkilaiset ja apteekkiasioita hoitavat tahot.

VAPAA-AIKANA harrastan työhön liittyvien asioiden opiskelua, mökkeilyä, liikuntaa eri muodoissa ja leipomista. Leipätaikinan alustaminen on yksi parhaista stressin laukaisijoista.

ARVOSTAN ERITYISESTI sitä, että olen saanut olla terveenä ja että saan työskennellä haastavia kysymyksiä pohtien, jolloin välittäjäaineetkin saavat aivoissa liikettä.

RAJANIEMI: KILPAILU ON OLLUT LÄÄKEALALLA SUHTEELLISEN VÄHÄISTÄ JA SE KAIPAA YHÄ TEHOSTAMISTA. kilpailuja tai muita kustannusrakenteeseen vaikuttavia tekijöitä ja lisäksi ostovoima eri maissa on erilainen.

EU:n jäsenmaiden hinta- ja korvattavuusviranomaisten yhteistyönä tekemien vertailujen perusteella Suomen hintataso ei ainakaan ole Euroopan halvimpia, vaikka näin julkisuudessa on yritetty väittää. Vanha uskomus on, että tukkuhinnoin olemme Euroopan keskitasolla ja vähittäishinnoin reilusti keskitason yläpuolella.

Mitä uudistus vaatii apteekeilta?

SIRPA: Uudistus on tiedollisesti varsin nopeasti hahmotettavissa eikä vaadi merkittävää lisäkoulutusta. Muuttuneen tietojärjestelmän periaatteet on tietenkin opiskeltava, jotta ne on helppo toteuttaa asiakaspalvelutilanteessa.

Lääkevaihdon myötä jo tutuksi tullut protokolla tiukentuu entisestään. Kun asiakkaan saama Kela-korvaus riippuu toimitettavasta lääkkeestä, käytettävissä ei ole enää joustonvaraa samalla tavoin kuin lääkevaihdon aikana. Pienelläkin hinnanerolla voi olla asiakkaalle iso merkitys.

Viitehintajärjestelmän lähtökohta on, ettei asiakkaiden tarvitse maksaa lääkkeestään enempää kuin lainsäädäntö edellyttää.

Siksi apteekkien täytyy trimmata entisestään valmiuksiaan toimittaa edullisia, hintaputkeen kuuluvia lääkkeitä. Apteekeilla pitää olla varastossa oikeat lääkkeet.

Hintaputki määräytyy uudelleen neljä kertaa vuodessa. Tilausten tekemisestä tulee melkoinen ruljanssi, ja voidaan ennustaa, että kaksi viikkoa uusien viitehintojen jälkeen tulee olemaan kriittistä aikaa.

Mitä mahdollisia ongelmia järjestelmän käyttöönottoon liittyy apteekeissa?

SIRPA: Ongelmat kulminoituvat varastonhallintaan, jossa tulee jälleen kerran arvioida toimintatavat uudelleen. Tiedot viitehinnoista ja hintaputkeen kuuluvista lääkkeistä tulevat apteekeille vimeistään seitsemän päivää ennen uusien hintojen käyttööntuloa. Näin apteekeille jää viikko aikaa hoitaa varastonsa kuntoon. Ennakkotiedot ovat hieman entistä yksityiskohtaisemmat, mikä helpottaa menekin arviointia ja tilausten tekemistä. Silti varastonhallinnasta tulee haasteellista ja työlästäkin.

Toivomme, että järjestelmäntoimittajat saavat valmiiksi atk-järjestelmiä, jotka helpottavat varastonhallintaa ja tilausten tekemistä.

SINIKKA: Lääkevaihdon myötä apteekkilaiset ovat jo rutinoituneet moniin asioihin, jotka peilautuvat myös viitehintajärjestelmään. Kaikkien osapuolien kannalta on erityisen tärkeää, että atk-tekniset työvälineet toimivat alusta alkaen mahdollisimman hyvin.

Minkä verran uusi järjestelmä lisää apteekkien työmäärää?

SIRPA: Ensimmäinen viitehintaputki voi sisältää yllätyksiä, mutta kun hintataso vakiintuu, työ helpottuu. Helpoksi se ei silti muutu koskaan. Kaiken kaikkiaan viitehintajärjestelmä on haasteellinen apteekeille.

Miten uudistus vaikuttaa apteekin ja lääketukun kanssakäymiseen?

SIRPA: Lääkkeiden saatavuus on noussut keskeiseksi aiheeksi siirtymää valmisteltaessa. Miten toimitaan tilanteessa, jossa apteekin olisi toimitettava lääkeputkituotetta, mutta lääkevalmiste on lopussa koko maasta eikä sitä saa tilaamalla tukusta? Näissä poikkeustilanteissa apteekki voi todennäköisesti toimittaa hintaputken ulkopuolella olevan vastaavan tuotteen korvattuna. Viranomaiset miettivät parhaillaan, miten ne pystyvät todentamaan saatavuusongelman.

SINIKKA: Neuvottelemme parhaillaan lääkkeiden saatavuusongelmaan liittyvistä kysymyksistä lääkealan eri osapuolien kanssa. Viitehintajärjestelmässä ja yleensä lääkehuollon toimivuudessa saatavuusongelmien pitäisi olla harvinaisia. Poikkeustilanteet aiheuttavat kuitenkin eniten päänvaivaa toimivia ratkaisuja mietittäessä.

Jatkuu sivulla 12 J

11

Sampo Pankki Oyj www sampopankki fi

Sirpa Peura ja Sinikka Rajaniemi luottavat siihen, että viitehintajärjestelmä saadaan toimimaan.

Lääkevaihto on jo heikentänyt apteekkien kannattavuutta.

Onko tästä syytä olla huolissaan?

SIRPA: Viitehintojen käyttöönotto on kova isku apteekkien taloudelle tilanteessa, jossa apteekit ovat jo nyt taloudellisesti huomattavasti tiukemmilla kuin aikaisemmin. Siksi järjestelmän käyttöönotto vaatii hyvin huolellista valmistautumista.

Osa lääkkeiden hinnoista todennäköisesti laskee rajusti 1.4. Apteekkien varastojen arvot muuttuvat tuolloin yhdessä yössä, mikä tarkoittaa konkreettista rahan häviämistä.

Katteen laskua ei voida kompensoida hintoja nostamalla, vaan apteekin toiminta on sopeutettava siihen. Ne apteekit, jotka eivät pysty kasvattamaan asiakaskuntaansa tai myyntiään, joutuvat kiristämään vyötä.

SINIKKA: Kokonaisuuksia tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että vaikka viitehintajärjestelmä laskee järjestelmään kuuluvien lääkkeiden hintoja, korvausjärjestelmään tulee koko ajan uusia lääkkeitä, jotka pääsääntöisesti ovat aikaisempia kalliimpia. Reseptilääkkeiden tukkumyynti apteekeille kasvoi 7 prosenttia ja lääkekorvausmenoissa nimelliskasvu oli 8,8 prosenttia eli 101 miljoonaa euroa vuoteen 2007 verrattuna. Lääkekorvausmenojen reaalikasvu vuodessa saisi vuosina 2008–2011 olla

12

enintään 5 prosenttia. Hallintoviranomaiset joutuvat tarkkaan seuraamaan, että tavoitteissa pysytään.

Mitä hyvää viitehintajärjestelmään liittyy?

SIRPA: Potilaan kannalta edulliset hinnat.

Potilaan mielestä ei tietenkään ole kamalaa, että lääkitys maksaa kaksi euroa kuussa. Ymmärrän kuitenkin myös apteekin näkökulman, kun lääkkeestä saatava kate ei korvaa sen toimittamisesta syntyviä kustannuksia.

Näkemykseni on ollut jo kauan se, että apteekin työtä pitäisi hinnoitella uudelleen. Tähän liittyy apteekkikentän polarisoituminen: kalliit lääkkeet, joilla on kohtuulliset katteet, eivät jakaudu tasaisesti apteekkeihin. Jos apteekki toimittaa lähes pelkästään halpoja peruslääkkeitä, ollaan pian tilanteessa, jossa katteet eivät riitä kattamaan apteekin toiminnan kuluja. Tämä piste on jo saavutettu joissakin apteekeissa.

Apteekin työ tulisi arvottaa, mutta sitä ei pitäisi sisällyttää lääkkeen hintaan.

Lääkkeen toimituspalkkio on tällä hetkellä 42 senttiä, josta jää verottomana 39 senttiä. Kun otetaan huomioon apteekkien henkilökunnan koulutustaso, tämä on naurettavan vähän.

SINIKKA: Vastaukseni tähän kysymykseen ilmenevät jo osittain edellisistä vastauksistani. Sairaanhoitovakuutuksen näkökulmasta on tärkeää, että potilaille voidaan turvata tarpeelliset lääkkeet kohtuullisin kustannuksin. Viitehintajärjestelmän tavoitteita ja periaatteita noudattaen tähän on hyvät mahdollisuudet.

Millä mielellä teillä odotetaan huhtikuun alkua?

SINIKKA: Luottavaisin mielin. Työtä on vielä paljon tehtävänä, mutta olemme tottuneet tekemään uudistuksia lyhyelläkin aikavälillä.

Yhteistyökumppanit ovat luotettavia, joten eiköhän tuloksia saada aikaan.

SIRPA: Suomi saa olla ylpeä ammattitaitoisesta apteekkijärjestelmästään, joka ottaa monimutkaisetkin systeemit käyttöön varsin omaehtoisesti. Tartumme härkää sarvista ja teemme yhteistyötä viranomaisten kanssa, jotta uudistus saadaan viedyksi käytäntöön.

Apteekit voisivat myös harata vastaan ja hankaloittaa uudistusta, jolloin kaikilla olisi vaikeampaa. Niin me emme kuitenkaan tee.

Voin olla aika varma, että järjestelmä saadaan toimimaan. Käärimme hihat ja hoidamme hommat. Se kuitenkin huolettaa, miten apteekit sen jälkeen tulevat toimeen. ●