
1 minute read
”Porttiteatteri on kuin iso perhe”
- Kun kunnianhimoinen taide ja yhteisön kannatteleva voima yhdistyvät
TEKSTI: NOORA SILJANDER, TARMO ROUHIAINEN
Advertisement
Porttiteatterin uusi yhteisötyöntekijä Noora vaikuttui heti yhteisön lämpimästä ja avoimesta vastaanotosta
Huhtikuussa 2023 Stoppi pyysi meiltä juttua lehteensä ja päätin tarttua haasteeseen. Haastattelin juttua varten Porttiteatterin johtajaa, teatteriohjaaja-pedagogi Tuija Minkkistä sekä näyttelijäämme Teemua.
Tuija kuvaa Porttiteatteria seuraavalla tavalla: “Porttiteatterissa yhdistyy kaksi isoa tavoitetta; sosiaalisesti kuntouttava toiminta ja kunnianhimoinen esittävä taide. Porttiteatterista on kehittynyt vuosien saatossa rikostaustaisten yhteisöteatteri, joka tekee taiteen ja taidepedagogiikan ammattilaisten johdolla laadukasta ja omintakeista dokumenttiteatteria. Se on turvallinen yhteisö vankilasta vapautuvalle ja mahdollistaa minäkuvan uudelleen tarkastelun, vertaisuuden sekä oman potentiaalin löytämisen. Joillekin se on kuin perhe, jota muuten ei välttämättä ole, toisille taas turvapaikka matkalla tulevaisuutta kohti.”
Olen itse aloittanut reilu kuukausi sitten yhteisötyöntekijänä Porttiteatterissa. Innostuin työpaikkailmoituksen nähtyäni mahdollisuudesta työskennellä sosiaalityön ja esittävän taiteen risteyksessä. Ilokseni minut valittiin pestiin, eikä into ole nyt menneinä viikkoina ainakaan laantunut.
Alkuun jännitti aika paljon astua uuteen. Onnekseni kaikki ovat ottaneet minut avoimesti ja lämmöllä vastaan. Se on tuntunut tosi hyvältä. On myös käynyt hyvin nopeasti selväksi, että tässä ollaan jonkin erityisen äärellä. Treeneissä olen vuoroin nauranut itseni kyyneliin ja vuoroin liikuttunut jostain tosi herkästä, mitä joku on itsestään jakanut.
Tuore yhteisön jäsen Teemu on päässyt toiminnan kautta lähemmäksi tunteitaan
Kokemukseni jakaa myös yksi Porttiteatterin näyttelijöistämme Teemu. Teemu on tullut mukaan yhteisöön kahdeksan kuukautta sitten. Teemu käy Portissa Suomenlinnan avovankilasta käsin. Teemu kuuli Portista alunperin vankitoverilta. Teemu oli kokeillut monenlaista päihteetöntä tekemistä ja ryhmää, mutta teatteri oli jotain sellaista, mitä hänen on ollut vaikea uskoa ikinä tekevänsä. Siitä mielenkiinto oikeastaan heräsi. Teemu oli jo päättänyt, että lähtisi kokeilemaan, mutta osallistuttuaan Portin työpajaan Suomenlinnassa, tämä ajatus vain vahvistui.
Teemu kokee, että erityisesti tämän vuoden puolella homma on lähtenyt rullaamaan; tyypit ovat tulleet tutuiksi ja hän on päässyt sisälle teatterin tekemisen maailmaan. Kysyin Teemulta, että miten hän kertoisi kiinnostuneille teatteritreeneistä, mitä siellä oikein tapahtuu. Teemu kuvaa, että treenit ovat aikuisten leikkipaikka. Teemu naurahtaa, ettei olisi hyvällä tapaa uskonut, mihin kaikkeen aikuiset voivatkaan yhdessä heittäytyä.
Itse teatterin salojen lisäksi Teemu kokee, että on oppinut Porttiteatterissa paljon vuorovaikutuksesta sekä tunteiden tunnistamisesta ja ilmaisusta, koska niitä tulee käsitellyksi niin harjoitteiden, esityksien kuin yhteisten keskustelujenkin kautta. Kirjoittaminen, jota Portissa myös harrastetaan, tuntuu Teemusta vieläkin ajoittain vaikealta, mutta sekin sujuu jo huomattavasti paremmin. ”Tuntuu,
