MINISTERI LULU RANNE
Blue Knights
- maailmanlaajuinen organisaatio jolla on jäseniä yli 19500
Blue Knights on perustettu huhtikuussa 1974 Yhdysvalloissa Bangorissa paikallisten poliisien kesken.
Kerho päätettiin perustaa ikään kuin vastapainoksi rikollisille moottoripyöräjengeille.
Blue Knights -nimi ja -logo ovat kansainvälisesti rekisteröityjä tavaramerkkejä.
Blue Knights International on levinnyt maailmanlaajuiseksi organisaatioksi. Paikallisosastoja on ympäri maailman mm. Amerikassa, Australiassa, Euroopassa, Skandinaviassa. Euroopan lähes jokaisessa maassa on tällä hetkellä vähintään yksi Blue Knights -osasto. Jäseniä kerhossa on yli 19500.
Blue Knightien ideologia voidaan vapaasti suomennettuna jakaa viiteen osaan:
1. Pitää yllä ”vanhan ajan hyvää” motoristihenkeä
2. Edistää moottoripyörä harrastusta ja moottoripyöräilyn turvallisuutta
3. Ajaa moottoripyörän omistajien ja käyttäjien etuja
4. Edistää esimerkillä ja muilla hyväksyttävillä keinoilla moottoripyörän turvallista käyttöä ja moottoripyöräilystä nauttimista
5. Tuoda lainvalvojia lähemmäs suurta yleisöä
BLUE KNIGHTS SUOMESSA
Suomessa on kaksi paikallisosastoa Blue Knights Finland I on perustettu 2003 Lahdessa ja Blue Knights Finland II on perustettu 2018 Kokkolassa.
Yhdistyksemme on avoin kaikille moottoripyöräileville lainvalvojille, joilla on valtion virka ja kiinniotto- ja/tai pidätysoikeus.
Tällaisia virkamiehiä löytyy esimerkiksi:
- tullista
- poliisista
- rajavartiolaitoksesta
- puolustusvoimista
Myös rikosseuraamuslaitoksen sekä syyttäjäviranomaisissa voi olla tälläisia virkamiehiä.
Blue Knights Finland I ry yhdeksi tärkeäksi toiminnaksi on muodostunut hyväntekeväisyys. Kerho on lahjoittanut, niin rahaa kuin aikaa, koko olemassaolonsa aikana erilaisille tahoille pyrkien jakamaan ja tuomaan iloa arjen keskelle. Lapset ovat olleet hyvin monesti auttamisen kohteena, mutta osansa on myös saaneet mm. sotiemme veteraanit.
www.blueknights.org
JULKAISIJA
Blue Knights Finland I ry www.blueknights.fi
PÄÄTOIMITTAJA
Erkki Kerola
KUSTANNUS JA PAINATUS
Printmix
Vaihde: 010 319 6380 myynti@printmix.fi https://www.printmix.fi/
ILMOITUSMYYNTI
Suomen Myyntimediat
Kesä tulee!
Kirjoittelen tätä 10. helmikuuta, ulkona paistaa aurinko komeasti. MP-messuilla tuli käytyä ensimmäisenä messupäivänä, kun oli työvuoro lauantaina. Paljon oli kateltavaa, muuta ei tarttunut mukaan kuin motoristin karttakirja ja autoliiton jäsenyys.
Kesäksi on suunniteltu mukavasti tapahtumia, Blue Knights Finland 1 yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous huhtikuussa, kutsu ja asialista tulee jäsenille sähköpostiin. Toukokuussa ruosteenpoisto hallituksen jäsenen Teuvo Sievälän järjestämänä. Simo Häyhä museoon tutustuminen kesäkuussa Miettilässä, tapahtuman puuhamiehelle Ari Pihkalalle iso kiitos järjestelyistä.
Kesän päätapahtuma elokuussa, tapahtuman puuhamiehelle Mika Walliukselle isot kiitokset järjestelyistä. Ilmoittumiset tapahtumiin kotisivujen kautta. Lisäksi on EC kesäkuussa ja IC kesä-heinäkuussa. Tapahtumiin uudet ja vanhat jäsenet rohkeasti mukaan.
Mielenkiinnolla odotan tulevaa kesää reissujen osalta. Laitoin talvella Carpuride w502b carplayn, joka kävi heittämällä R1200Rt navi telakkaan. Puhelin ja kypäräpuhelimen paritus onnistui laitteeseen helposti. Saa nähdä minkälainen on sitten navi laitteena. Carplay peilaa puhelimen näytön ja siitä voi käyttää puhelimen sovelluksia, mitä android autoon on valinnut. Navigointi sovelluksiahan puhelimeen on monia erilaisia Waze, Sygic, TomTomgo, Hero ym.
Pyörä on huollettu ja renkaat vaihdettu, ei muuta kuin odotellaan ajokautta. RWP.
Pekka Viuhkola
Presidentti
Blue Knights Finland 1
Pekka Viuhkola
EU:n pakotelista?
Euroopan unionin direktiivit ovat jälleen nostaneet keskusteluun moottoripyörien pakollisen katsastuksen laajentamisen myös Suomeen. Asia nousi näyttävästi esille talven MP25-messuilla, jossa Motoparlamentin vieraaksi oli saatu itse liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne. Myös Siniset Ritarit tavoitti kiireisen liikenne- ja viestintäministerin haastatteluun, jossa hänen tukensa moottoripyörien pakkokatsastusta vastustaville motoristeille kävi onneksi hyvin selväksi. Osaltaan asiaa tukee Suomen Motoristit Ry:n edustajien esille tuoma Liikennevakuutuskeskuksen aineiston pohjalta tehty tutkimus, jonka mukaan moottoripyörän kunnolla on ollut vaikutusta vain alle prosentissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksista. Entisen moottoripyöräpoliisin ja tutkijalautakunnan jäsenen, Jari Kiviojan, artikkeli tässä lehdessä tuo esille samoja havaintoja.
EU-asioiden ohella Ministeri Ranteen haastattelussa nousee esiin tärkeä liikenneturvallisuuteen vaikuttava seikka, että on tärkeää panostaa teiden kuntoon. Moottoripyöräilijälle tien pinnan laatu on kriittinen turvallisuustekijä – pienetkin vauriot voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Tämä on seikka, johon niin valtio kuin kunnat voivat konkreettisesti vaikuttaa.
Automaattinen liikennevalvonta on ainakin toistaiseksi Suomessa moottoripyöräilijöitä suosivaa, sillä lain mukaan ylinopeudella valvontapisteeseen ajava kuljettaja tulee voida tunnistaa kameran kuvasta. Automaattisen liikenteenvalvonnan kehittämismahdollisuuksia Suomessa pohtii osin kriittisessäkin artikkelissaan Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistyksen emeritus pj. Jyrki Haapala.
”Totta kai on myös pari juttua Blue Knightseille niin rakkaasta hyväntekeväisyystoiminnasta”
Moottoripyöräilyssä vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Jotta saa oikeuden nauttia tuosta niin paljon puhutusta vapauden tunteesta, tulee ensin hankkia siihen oikeuttava lupa. Sen saa suorittamalla moottoripyöräkortin. Poliisi ja moottoripyöräkouluttaja Jani Aallon haastattelussa piirretään rautalankamalli osin monimutkaiseltakin näyttävään korttiviidakkoon. Vastuu puoli tulee taasen esille siinä, että ajokorttiin vaaditaan vain 5 tuntia harjoittelua autokoulussa. Hyvistä varusteista ja jatkuvasta ajoharjoittelusta (huomioi ruosteenpoisto) tulee siten huolehtia itse.
Presidenttimäiset kolme pointtia turvalliseen ajoon. Ensiksi muistakaa hyvien suojavarusteiden elintärkeys, ne voivat oikeasti pelastaa henkesi. Toiseksi moottoripyöräily vaatii ennakoivaa ajotapaa. Kolmanneksi hyvän motoristin tunnistaa siitä, että hän oppii ja parantaa taitojaan jatkuvasti.
Lehdessämme on usein juttuja kerholaisten reissuista, ajokokemuksista sekä moottorin korjausongelmista. Tämän lehden Tarakkaharakka -jutussa tuodaan esille vähän toisenlaista kokemuskulmaa moottoripyöräkerhon toimintaan. Kauniilla rintaäänellä ex pressan puoliso Vipsu kertoo siitä, millaista on olla ei kerholainen ja istua aina siellä takapenkillä.
Totta kai on myös pari juttua Blue Knightseille niin rakkaasta hyväntekeväisyystoi-
minnasta; Ulpu ja Jari niistä lisää lehden loppupuolella.
Pysytään turvassa ja nautitaan ajamisesta vastuullisesti.
Eki
Erkki Kerola
Moottoripyörien katsastuspakko
– EU vastaan liikenne- ja viestintäministeriö
Teksti: Erkki Kerola Kuva: Liikenne- ja viestintäministeriö
Moottoripyörien katsastuspakko on ollut Suomessa toistuva keskustelunaihe jo vuosien ajan. Asia nousi taas vahvasti esille Helsingin MP25-messujen yhteydessä järjestetyssä Motoparlamentissa. Keskustelun aiheena oli EU:n liikennekelpoisuuspaketti, jonka yhteydessä käsitellään jälleen mahdollista tulevaa moottoripyörien katsastuspakkoa. Motoparlamenttiin oli saatu arvovaltaisia vieraita ministeriöstä ja eduskunnasta, sillä
paikalle olivat saapuneet liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne ja eduskunnan liikennevaliokunnan jäsen Marko Asell.
Suomen Motoristit Ry:n edustajat luovuttivat Ranteelle Liikennevakuutuskeskuksen aineiston pohjalta tehdyn tutkimuksen, josta selviää, että moottoripyörän kunnolla on ollut vaikutusta vain alle prosentissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksista. Tätä asiaa vahvistaa osaltaan moottoripyöräpoliisi ja tutkijalautakunnan jäsen Jari Kiviojan artikkeli myöhemmin tässä lehdessä. Jari
toteaa jutussaan: ”Koko viidentoista vuoden aikana tutkijalautakunnassa tutkimistani moottoripyöräilijöille sattuneista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista ei yhdessäkään ollut viitteitä teknisen vian osuudesta.”.
Sekä Ranne että Asell toivat tilaisuudessa esille selkeän kielteisen kantansa katsastuspakon käyttöönotolle. Tilaisuudesta laadittu lehtijuttu (Iltalehti 4.2.2025) otsikoi Ranteen kannanoton lööpillä: ”Moottori¬pyörille katsastus¬pakko? Nyt jyrähtää liikenne¬ministeri”.
RANTEEN JYRÄHDYS
Uskaltaisiko sanoa, että kerrankin ministeriötasolla uskalletaan vastustaa EU:n joskus niin järjettömältäkin tuntuvaa direktiivisääntelyä. Päätin ottaa lööpistä selvää ja ministeri Ranne suostuikin oitis Sinisten Ritareiden haastattelupyyntöön.
Sain keskustella Ranteen kanssa moottoripyörien katsastuspakosta ja muistakin liikenneasioista lähes puolen tunnin ajan; suuret kiitokset vielä ministerille ajankäytöstä. Ilokseni sain kuulla, että Ranne ja ministeriö ovat todella sitä mieltä, että moottoripyöräilyn liikenneturvallisuutta
tulee pyrkiä parantamaan vaikuttavammilla keinoin kuin katsastuspakolla. Ranteen mukaan ministeriössä pitkään esillä olleet katsastuspakkoa koskevat linjaukset eivät ole aina olleet aivan selkeitä ja ongelmattomia. Asiassa ei kuitenkaan ole juurikaan ollut ristivetoa Suomen sisällä.
Katsastuspakko on siis jälleen ajankohtainen ja linjaukset pohdinnassa, sillä ministeriö odottaa tänä keväänä EU:n komissiolta liikennekelpoisuuspaketti ehdotusta. Katsastuspakko on vain yksi pakettiin kuuluva asia, sillä liikennekelpoisuuspaketti koskee lähes kaikkia ajoneuvoja.
Ranteen mukaansa liikenneturvallisuus rakentuu monista asioista, kuten liikennekasvatuksesta ja -koulutuksesta sekä väylien kunnosta. Ratkaiseva tekijä on kuitenkin kuljettaja, jonka velvollisuus on noudattaa sääntöjä ja ajaa turvallisesti keli ja teiden kunto huomioiden. Liikenneturvallisuudesta huolehtimisen tulee siis olla laaja-alaista, kokonaisvaltaista sekä vaikuttavaa. Sen eteen tulee tehdä jatkuvasti töitä eri sektoreilla ja eri toimijoiden kanssa. Ranne kertoi juuri tavanneensa muun muassa autokoulunopettajia, joiden työllä on oma vaikutuksensa liikenneturvallisuuteen. Myöhemmin tässä lehdessä myös autokouluopetusasiaa moottoripyöräkorttien suorittamiseen liittyen.
Siellä todetaan, että moottoripyöräkortin saamiseen vaaditaan 5 opetustuntia. Koska kuljettajan ajovirheet lienevät suurin moottoripyöräonnettomuuksia aiheuttava tekijä, olisiko ajotuntien lisääminen vaikuttavampi tapa turvallisuuden lisäämiseen kuin katsastuspakko?
Nykyinen katsastusdirektiivi sallii kansallisen päätöksen teon ja Ranne uskookin vahvasti, että päätös tässä katsastuspakko asiassa säilyy Suomella. Liikenne- ja viestintäministeriö huolehtii kyllä sen jälkeen siitä, että katsastuspakkoa ei Suomeen säädetä. Lopputuloksen varmistaminen vaatii kuitenkin aktiivisuutta ja seurantaa EU-komission suuntaan sekä yhteistyötä muiden jäsenmaiden kanssa. Sovittiin haastattelun lopuksi, että Ranne jatkaa meidän motoristien puolien pitämistä.
EU:N KATSASTUSDIREKTIIVI
Suomessa moottoripyörille ei ole määräaikaiskatsastuspakkoa, vaan ajoneuvojen tekninen kunto ja liikenneturvallisuus varmistetaan muilla keinoilla, kuten poliisin tienvarsitarkastuksilla sekä liikenneonnet-
tomuustutkinnoilla. Vuonna 2017 hallitus linjasi, ettei katsastuspakolle ole liikenneturvallisuuteen perustuvia perusteita, sillä suurin osa moottoripyöräilijöistä huoltaa ajoneuvonsa säännöllisesti ja pitää ne hyvässä kunnossa. Lisäksi moottoripyöräilyn ajokausi on Suomessa lyhyt verrattuna useisiin muihin Euroopan maihin.
Euroopan unionin katsastusdirektiivi 2014/45/EU edellyttää jäsenmailta moottoripyörien teknistä valvontaa, mutta jättää toteutuksen jäsenvaltioiden päätettäväksi. Joissain Euroopan maissa, kuten Saksassa ja Itävallassa, moottoripyörien katsastus on pakollinen. Viimeisimpiä katsastuspakon käyttöön ottaneita maita on Ranska, jossa se otettiin käyttöön viime vuoden huhtikuussa. Siellä on kuitenkin jo tällä lyhyellä kokemuksella tutkimustuloksia, että vain murto-osassa katsastetuissa moottoripyörissä on vakavia vikoja.
MOOTTORIPYÖRÄILIJÖIDEN NÄKEMYKSET
Moottoripyöräkerhojen ja harrastajien keskuudessa katsastuspakkoon suhtaudutaan pääosin kriittisesti. Monet pitävät sitä tarpeettomana lisäkustannuksena ja hallinnollisena taakkana, joka ei tarjoa merkittäviä turvallisuushyötyjä. Toisaalta jotkut moottoripyöräilijät ovat tuoneet esille, että jonkinlainen kevyt tarkastusmalli voisi auttaa kitkemään liikenteessä olevia vaarallisesti huollettuja pyöriä.
Katsastuspakko ei ole rahallisestikaan aivan pikku juttu. Ranteelle tutkimuksen luovuttanut SMOTO:n Jarmo Jokilampi on laskenut, että katsastuspakon vuotuiseksi hinnaksi tulisi noin 10–15 miljoonaa euroa katsastettavien moottoripyörien määrästä riippuen (Motouutiset.fi 31.1.2025). Noita rahoja voisi varmasti käyttää paljon järkevämmin ja vaikuttavammin.
Moottoripyöräkortin suorittaminen ja vaatimukset
Ennen kuin moottoripyörän voi ottaa alleen ja suunnata tielle, tulee hankkia asianmukainen ajo-oikeus. Osalle meistä keski-ikäisistä on moottoripyörän ajo-oikeus tullut kuin ”Manulle illallinen” auton ajokortin suorituksella, mutta nykyisin se on hankittava erikseen. Moottoripyöräkortin suorittamiseen liittyy erilaisia luokkia, rajoituksia ja vaiheita, mitkä kortin hankintaa suunnittelevan on hyvä tietää. Tässä jutussa käymme läpi moottoripyöräkortin eri vaihtoehtoja ja niiden vaatimuksia.
Ajokorttien asiantuntijaksi löytyi Pohjanmaan poliisilaitoksella Kaustisella työskentelevä vanhempi konstaapeli Jani Aalto. Jani on käynyt meikäläisten kanssa ajelemassa ja mm. opastanut metsäreiteille Africa Twinillään ja hänet on jo melkein saatu houkuteltua Blue Knights jäseneksi. Hän on valmistunut poliisiksi 2005 ja paria katkosta lukuun ottamatta hän on toiminut poliisina Keski-Pohjanmaalla.
Janin vanhemmilla on ollut Kokkolassa autokoulu ja siitä syystä Janikin suoritti liikenneopettajan tutkinnon jo 1998. Opettajaurallaan Jani on toiminut myös ajotutkintojen vastaanottajana Ajovarmalla. Useat kesät hänellä on kuitenkin kulunut moottoripyöräoppilaiden opetuksessa ja hän laskeskelee kouluttaneensa noin 700 uutta motoristia harrastuksen pariin. Jani kertookin, että moottoripyörällä ajaminen on erityistehtävä, jossa päällimmäisenä turvallisuustekijänä on riskien tunnistaminen sekä ajoneuvon hallinta ja sen takia motoristilla olisi oltava jatkuva halu kehittää omaa ajamistaan. Samoin motoristien kouluttaminen on erityistehtävä ja vaatii omaa monipuolista ajotaustaa ja harrastuspohjaa myös opettajalta.
Kuten todettua, aiemmin Suomessa henkilöauton (B-luokan) ajokortti oikeutti myös moottoripyörän kuljettamiseen. Tämä käytäntö muuttui merkittävästi ajokortti-
”Moottoripyöräkortteja on useita eri luokkia”
lainsäädännön uudistuksen myötä, joka tuli voimaan 1. lokakuuta 1990. Uudistuksen jälkeen moottoripyörän ajamiseen vaaditaan erillinen A-luokan ajokortti, eikä pelkkä B-luokan ajokortti enää riitä.
On kuitenkin huomioitava, että B-luokan ajokortilla saa edelleen kuljettaa moottoripyöräluokkiin kuuluvia kolmipyöriä, mutta tämä oikeus on voimassa vain Suomessa. Tehokkaimpien, yli 15 kW:n, kolmipyörien kuljettamisen vähimmäisikä on kuitenkin 21 vuotta.
MOOTTORIPYÖRÄKORTTILUOKAT JA NIIDEN VAATIMUKSET
Moottoripyöräkortteja on useita eri luokkia, jotka on jaoteltu kuljettajan iän ja moottoripyörän tehon mukaan. Suomessa moottoripyöräkorttiluokat ovat seuraavat:
AM/120 (Mopokortti)
Mopokortti oikeuttaa ajamaan kaksipyöräistä mopoa, jonka suurin sallittu nopeus on 45 km/h ja moottorin tilavuus enintään 50 cm³. Mopokortin voi suorittaa 15-vuo-
Teksti: Erkki Kerola Kuvat: Jani Aalto
tiaana. Suoritus vaatii teoriakokeen ja mahdollisesti käsittelykokeen, jos kyseessä on kaksipyöräinen mopo.
Osin samaa kategoriaa ovat AM/R1 kevyt nelipyörä ja T3B traktorimönkijä.
A1 (Kevyt moottoripyörä)
A1-kortilla saa ajaa moottoripyörää, jonka moottorin enimmäistilavuus on 125 cm³ ja teho enintään 11 kW. A1-luokan kortin voi hankkia 16-vuotiaana. Kortin suorittaminen vaatii teoriakokeen, käsittelykokeen ja ajokokeen liikenteessä.
”Moottoripyöräkoulutusta ei tänä päivänä ole kovin helppo löytää”
A2 (Keskitehoinen moottoripyörä)
A2-luokka oikeuttaa ajamaan moottoripyörää, jonka teho on enintään 35 kW ja teho-painosuhde enintään 0,2 kW/kg. A2-kortin voi saada 18-vuotiaana suorittamalla pakolliset ajotunnit ja sekä kuljettajan tutkinnon. Opetuksessa ja käsittely- ja ajokokeessa moottoripyörän oltava A2-tehoinen. Jos hakijalla on ollut A1-kortti vähintään kaksi vuotta, A2-kortin voi hankkia kevennetyllä tutkinnolla suorittamalla käsittely- ja ajokokeen A2-luokan moottoripyörällä tai korottamalla ajo-oikeuden valmennusjaksolla autokoulussa.
A (Rajoittamaton moottoripyörä)
A-luokan moottoripyöräkortti antaa oikeuden ajaa minkä tahansa tehoista moottoripyörää. Suoraan A-luokan ajo-oikeuden voi saa vasta 24-vuotiaana suorittamalla pakolliset ajotunnit ja kuljettajantutkinnon.
Opetuksessa ja käsittely- ja ajokokeessa moottoripyörän oltava riittävän tehokas A-ajokorttiluokan edellyttämä moottoripyörä. Aikaisemmin kuin 24-vuotiaana on A-kortin suorittaminen mahdollista ainoastaan suorittamalla käsittely- ja ajokokeen vähintään kahden vuoden A2-kokemuksen jälkeen A-luokan moottoripyörällä tai käymällä valmennusjakson autokoulussa.
KORTIN SUORITTAMINEN VAIHEITTAIN
Moottoripyöräkortin hankkiminen tapahtuu vaiheittain, ja se koostuu seuraavista osista:
1. Teoriakoe: Sisältää liikennesääntöjä, moottoripyörän käsittelyä ja turvallisuutta käsitteleviä kysymyksiä.
2. Ajoharjoittelu: Moottoripyöräkoulussa harjoitellaan ajoneuvon käsittelyä ja liikenteessä ajamista. Pakollinen ajotuntien määrä ajokokeeseen tullessa on 5 ajotuntia.
3. Käsittelykoe: Sisältää mm. hidasajon, väistöharjoituksen ja jarrutuksen testauksen.
4. Ajokoe: Suoritetaan liikenteessä, jossa arvioidaan hakijan ajotaitoa ja liikennesääntöjen hallintaa.
MOOTTORIPYÖRÄKORTIN HANKKIMISEN VAIHTOEHDOT
Moottoripyöräkortin voi hankkia eri tavoilla riippuen aiemmasta kokemuksesta ja iästä:
• Suora suoritus: Hakija suorittaa A1-, A2- tai A-kortin ilman aiempaa moottoripyöräkokemusta.
• Portaittain eteneminen: Aloittamalla A1- tai A2-luokasta voi siirtyä seuraavaan luokkaan kevennetyllä tutkinnolla.
Moottoripyöräkoulutusta ei tänä päivänä ole kovin helppo löytää, ainakaan pienimistä kaupungeista. Moottoripyöräkorttiin vaadittava koulutus ei ole kovin mittava, sillä siihen vaaditaan vain 5 opetustuntia. Pakollista teoriakoulutusta ei vaadita lainkaan. Moottoripyöräkortin hinnaksi käsittelymaksuineen tulee tänä päivänä noin 500–700 €.
Koulutus siis painottuu enemmän käsittelypuolelle. Janin kokemus ajokorttikoululaisista on, että esim. aikaisemmasta mopo -kokemuksesta on paljon apua.
Käsittelykokeessa vaadittavien taitojen osalta suorittajissa on usein vaihtelua: toisille hankalaa on jarruttaminen, tosille taas hidasajo. Ehkä yleisimmin koetaan vaikeutta omaksua ja hallita työntöohjaus.
Janin kokemuksen mukaan käsittelykokeissa ei kuitenkaan juurikaan tule hylkäyksiä. Kaikesta päätellen kokelaat ovat asiaan sen verran motivoituneita ja ammattitaitoisen opettajan valmennuksessa hankkivat tarvittaessa lisäopetusta, ellei minimiopetusmäärä ole riittävä.
Haastattelua tehdessäni totesinkin Janille, että työntöohjauksen selkäytimeen saamisessa on kyllä aika monella motoristilla paljon tekemistä. Muistan itse olleeni ruosteenpoistokurssilla noin 15 kokeneen motoristin kanssa, joista lopulta vain 10 % läpäisi työntöohjausrastin puhtaasti. Se on kuitenkin hyvä taito, joka tarvittaessa pitää tulla sekunnin murto-osassa selkäytimestä.
Lopuksi vielä kolme pointtia kuten nykyisellä presidentillämme. Ensiksi muistakaa hyvien suojavarusteiden elintärkeys, ne voivat oikeasti pelastaa henkesi. Toiseksi moottoripyöräily vaatii ennakoivaa ajotapaa. Kolmanneksi hyvän motoristin tunnistaa siitä, että hän oppii ja parantaa taitojaan jatkuvasti.
Lisää turvallisuutta moottoripyöräilyyn?
Tulisiko sitä moottoripyörien määräaikaisilla katsastuksilla?
Aihe ei ole uusi, mutta nyt esitys on lausuntokierroksella. Mp-näyttelyssä mm. SMOTO luovutti ministeri Ranteelle perustellun vastustuksensa asiasta. Ministeri lupasikin, että ei vie esitystä moottoripyö-
Teksti: Jari Kivioja | Kuvat: Jari Kivioja ja Erkki Kerola
rien pakollisesta määräaikaiskatsastuksesta eteenpäin...toivotaan näin!
Lähestynkin asiaa liikenneturvallisuuden lisäämisestä hieman laajemmin; tilastoihin ja kokemukseeni perustuen niin liikenteen valvojana, tutkijalautakunta työn kautta kuin moottoripyörien rakentajanakin. Aluksi moottoripyörien teknisistä vioista, joihin ei lueta renkaiden kulutuspintaa.
Koko viidentoista vuoden aikana tutkijalautakunnassa tutkimistani moottoripyöräilijöille sattuneista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista ei yhdessäkään ollut viitteitä teknisen vian osuudesta.
Samanlaisia ovat myös valtakunnalliset tilastot, tekninen vika tai puute osoittautui ani harvassa edes osatekijäksi, eikä sen ilmenemiseen olisi voitu katsastuksella vaikuttaa.
Kivioja opastamassa ruosteenpoistokurssilaisia pyörän tekniikasta.
”Pidä yllä ajo-/ käsittelytaitoasi”
Mielestäni ainoa tosiasiallinen tapa seurata ajoneuvojen päivittäistä teknistä kuntoa, esim.ajovaloja, on aktiivinen liikenteenvalvonta.
Mikä on ylitse muiden onnettomuuksien aiheuttajana, niin kyllä se on ajo- tai tilannenopeus. Toki näihin on usein yhdistyneenä päihteet, havainnointi virheet, turha riskinotto yms.
MITÄ KONSTEJA?
Olenkin useaan otteeseen esittänyt kaikkiin ajoneuvoihin samankaltaista nopeuden rajoitinta kuin esim. kuorma-autoissa on. Tottahan niitäkin muunneltaisiin, mutta varmuudella joku päätön ajonopeus jäisi ajamatta. Eihän kukaan voi olla sitä mieltä, että hänen tulee pystyä ajamaan kahtasataa menopelillään!
Vaikka tekniikka ja ajovarusteet kehittyvät koko ajan turvallisemmiksi niin merkittävin tekijä tässä tapauksessa on itse ”sarvissa kiinni”.
Pidä yllä ajo-/käsittelytaitoasi esim. osallistumalla ns. lämmittelykurssille.
Asenne turvalliseen liikkumiseen on varmasti meidän kerholaisillamme hyvä, mutta tarjoudu jos mahdollista kertomaan eri kerhojen tilaisuuksiin näkemyksiäsi moottoripyöräilyn turvallisuuden ja nautittavuuden lisäämiseksi.
Mukavaa kevään ja ajokauden odottelua, moottoripyörä on paras!
varuste hankinta
Teksti: Pekka Viuhkola
Hankin Carpuride W502B carplay näytön pyörään, se sopii täydellisesti BMW R1200RT navitelineeseen. Carpuriden mukana tuli myös erillinen kiinnike tankoa varten, mutta Bemarissa sitä ei tarvitse.
Hankin Carpuriden sen vuoksi, koska Navi5 temppuili viimekesänä Euroopan reissulla, jumitti ja jokaisen pysähdyksen jälkeen oli käynnistettävä uudestaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut laittaa kännykkä kiinni tuohon navi-telineeseen Wunderlichin kiinnikkeillä, mutta se ei oikein itsestä tuntunut hyvältä ajatukselta.
Sen verran nyt talvella olen käyttänyt paikallaan, että olen saanut kypäräpuhelimen ja kännykän yhdistettyä. Paketissa tuli selkeät ohjeet homman tekemiseen. Laiteessa on sekä IPhone ja Android auto mahdollisuus. Toimintaperiaatehan tuossa on se, että se peilaa kännykän näytön ja siinä voi kännykän sovelluksia käyttää joko koskettamalla tai puheohjauksella.
Mielenkiinnolla odotan kesän reissuja, että pääsee kokeilemaan.
Jari
MP25 Messut
Moottoripyörämessujen houkutukset
Helsingin messukeskuksen moottoripyörämessut on vuosittain odotettu tapahtuma, joka kerää yhteen alan harrastajat, ammattilaiset ja uteliaat ensikertalaiset. Messut ovat perinteisesti talven pakkasilla tammi-helmikuussa, niin nytkin 31.1. – 2.2.2025.
Tänäkin vuonna messut täyttyivät jälleen uusista malleista, kustomoiduista pyöristä ja selvästi pyöristä innostuneista ihmisistä.
Ensimmäisenä huomion kiinnittivät tietysti uutuusmallit. Löytyi virtaviivaisia muotoja, uusia teknologisia ratkaisuja ja tietenkin hintalappuja, joiden täytyi saada monet pohtimaan lompakkonsa kestävyyttä.
Moottoripyörät ovat paitsi intohimo, myös investointi, ja hinnat tuntuvat peilaavan paitsi laadukkuutta myös talouden tilannetta. Uskon useamman kävijän jääneen miettimään, onko unelmien menopeli enää realistinen hankinta vai pysyykö se toistaiseksi vain haaveissa. Huomasin itse pohtivani, että jos vaihtaisin vanhan, vain reilut 50tkm ajetun, kunnon Gessuni uuteen, niin saisin pulittaa noin 35 000 € lisää. Uuden hinta kun on jo yli 40 000€, mikä kyllä tuntuu parin kuukauden kesäilottelusta aika kovalta summalta; oikeat motoristit tietysti erikseen. Kaikki eivät tietysti olleet noin kalliita ja usean pyörän päällä näkyi jo lauantaina MYYTY-lappu.
Erityisen vaikuttavia olivat messualueen kustomoidut pyörät. Jokainen rakennettu ja koristeltu moottoripyörä kertoi tarinaa omistajansa intohimosta ja pieteetistä, jolla yksityiskohtiin oli paneuduttu. Kiiltävät pinnat, ainutlaatuiset maalaukset ja tarkkaan mietityt yksityiskohdat kertoivat paitsi teknisestä osaamisesta myös taiteellisesta silmästä. Näiden pyörien kohdalla kävi kyllä selväksi, että todellinen intohimo ja vaivannäkö ovat korvaamattomia osia harrastuksen syvimmästä olemuksesta.
Yllätyksekseni paikalla oli ihmisiä laidasta laitaan – kokeneista motoristeista uteliaisiin ensikertalaisiin ja perhekuntiin, joilla ei ehkä vielä ollut omaa pyörää. Moottoripyöräkulttuuri näytti jälleen yhdistävän yli ikä- ja taustarajojen. Lapset ihailivat krominkiiltoa,
aikuiset keskustelivat moottorien tehoista ja kaikki jakoivat saman uteliaisuuden ja innostuksen.
Totta kai tuli katsastettua poliisien osasto, missä väkeä tuntui riittävän koko ajan ruuhkaksi asti. Näyttelyn poliiseille näytti riittävän kysymyksiä laidasta laitaan, aikuisista lapsiin. Poliisilla on kyllä hienoa moottoripyöräkalustoa, jopa uusia sähköisiä malleja. Paikalla oli myös Poliisiammattikorkeakoulun ”rekrytointiporukkaa”, mikä onkin varsin otollinen paikka rekrytoida uusia moottoripyöräpoliiseja.
Tiesin etukäteen ja kuulin jälkeenpäin, että kyllä paikalla oli myös muita Blue Knights jäseniä, liiveissä tai ilman. Valitettavasti itse törmäsin vain yhteen Blue Knights pariskuntaan. Noh, väkeä siellä oli kyllä sen verran paljon, että ei tuo ehkä mikään ihme. Kunniakkaasti kuitenkin kannoin Blue Knights liivejä ja tunnustettakoon, että useampi ihminen kiinnitti niihin huomiota ja tuli juttelemaan liiveistä.
Teksti ja kuvat: Erkki Kerola
Aikakone
Punainenunelma
Hintalappu
Poliisiosasto
Pojanpojalle
Teksti ja kuvat: Jyrki Haapala
Automaattisen liikenteenvalvonnan kehittämismahdollisuudet
omassa maassamme
Automaattinen liikenteen valvonta asettaminen tiestölle perustuu maassamme täysin teoriaan.
Automaattinen liikenteen valvonta perustuu maassamme teoreettiseen Elvikin kaavaan, jonka mukaan pienikin keskinopeuden muutos kameroiden valvomalla tieosuudella alemmalle tasolle estää jopa merkittävästi liikennekuolemia?
Asiaa on perusteltu mm. Väyläviraston uusimmassa automaattisen valvonnan rakentamisoppaassa VTT:n vuonna 2014 tekemällä tutkimuksella. Teoriaa on vuosien ajan käytetty uppiniskaisesti perustelemaan nykyisten automaattisen liikenteen pistevalvonnan sijoittelu tiestölle. Jopa poliisihallituksen liikenneyksikön edustajien suusta on kuultu julkisuudessa väite, jonka mukaan maamme automaattinen liikenteen valvonta estää maassamme vuosittain jopa kymmeniä liikennekuolemia.
Yhdistyksen tekemän selvityksen mukaan Norjan tieviranomaiset eivät voi luotettavasti edes arvioida sitä, mikä vaikutus Norjan automaattisella liikenteen valvonnalla on Norjan kuolonkolareiden määrään, mutta sen sijaan maamme viranomaiset pystyvät sen tekemään Elvikin teoriaan perustuen.
Pistevalvonnan sijoittelu tiestölle ei missään tapauksessa anna tienkäyttäjälle selkeää kuvaa siitä, miksi pistevalvontaa on sijoitettu tielle jopa ”keskelle ei mitään”. Tienkäyttäjät ymmärtävät paremmin sen, että kameroilla valvotaan nimenomaan tien kohtia, missä onnettomuusriski on korkeimmillaan. Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksen selkeä
käsitys puoltaa sitä, että Elvikin kaavaan jopa sokeasti uskova lahko edustaa pysähtyneisyyden aikakautta automaattisen liikenteen kehittämisen osalta ja tämä kehitys jatkuu Väyläviraston uudessa oppaassa 3/2023 Liikenneturvallisuuskamerat.
MIKSI MUUT EUROOPAN MAAT
EIVÄT KÄYTÄ ELVIKIN KAAVAA
PERUSTELUNA AUTOMAATTISEN
LIIKENTEEN VALVONNAN
SIJOITTAMISELLE OMALLE TIESTÖLLEEN?
Esimerkiksi naapurimaissamme Ruotsissa automaattisen liikenteen valvonnan pisteet on sijoitettu lähes 100 %:sti vain risteysalueille tai pääteiden läpäisemiin taajamiin. Myös Via Baltikan varrella olevat maat Viro, Latvia, Liettua ja Puola ovat sijoittaneet Ruotsin tavoin pistevalvonnnan lähes 100%:sti risteysalueille tai pääteiden läpäisemiin taajamiin.
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys onkin joutunut kysymään; Miksi näiden maiden viranomaiset sijoittavat automaattisen liikenteenvalvonnan pisteet eri perusteilla tiestölleen kuin omassa maassamme viranomaiset sijoittavat? Maamme ulkopuolella kameroiden paikan perustelut ovat vakuuttaneet ainakin allekirjoittaneen ja perustelu on vain ja ainoastaan riskianalyysi
tien alueen tai tarkemman tien kohdan todellisesta onnettomuusriskistä. Myös automaattisen liikenteenvalvonnan näkyvyys ja havaittavuus lisää valvonnan vaikutusta jopa merkittävästi. Valvontapisteen selkeä näkyvyys ja havaittavuus vähentää myös merkittävästi valvontapisteen kohdalla tapahtuvia jarrutuksia ja sitä kautta myös ns. kengúru-ilmiö on poissa. Tässäkin asiassa pääosa Euroopan maista poikkeaa oman maamme valvontayksiköiden havaittavuuden osalta, sillä valvontapisteet erottuvat tiestöllä esim. Via Baltikalla erityisen hyvin värityksensä ja ennakkomerkkien avulla.
Puolassa ilmoitus ajonopeuden pistevalvonta paikasta.
KESKINOPEUSVALVONNAN
KEHITTÄMINEN ON JÄÄNYT
MAASSAMME ELVIKIN
TEORIAN JALKOIHIN!
Pohjoismaista erityisesti Norja on kehittänyt keskinopeusvalvontaa merkittävästi. Erityisesti Latvia ja Liettua ovat sijoittaneet keskinopeusvalvontaa merkittävästi esim. Via Baltikalle eli tielle E67. Puola on sijoittanut keskinopeusvalvontaa esim. tielle nro. 16.
Kyseisissä maissa keskinopeusvalvontajaksot ovat jopa 20 km pitkiä ja sisältävät muuttuvia nopeusrajoituksia ja merkittävän määrän kiinteistöjen liittymiä ja muita risteysalueita. Keskinopeusvalvonta-alueella liikenne ajaa lähes säntillisesti sallittujen nopeusrajoitusten mukaan. Huomattavaa on se, että näin ei tapahdu maamme automaattisilla nopeuden pistevalvonta alueilla. Liikkuvan poliisin perinne yhdistyksen selkeä mielipide on siis se, että ajonopeuksiin vaikutettaisiin keskinopeusmittauksella huomattavasti tehokkaammin kuin maassamme käytössä olevalla pistemittauksella.
”Poliitikot ovat esittäneet
moottoripyöriin eturekisterikilpeä”
MOOTTORIPYÖRÄILIJÄT JÄÄVÄT
NYKYISEN PISTEVALVONNAN
ULOTTUMATTOMIIN
Viranomaiset ovat tuskailleet maassamme sitä, että moottoripyöräilijät jäävät nykyisen automaattisen pistevalvonnan ulottumattomiin. Tämä on totista totta, sillä maamme automaattista liikenteen valvontaa määrää lainsäädäntö, jonka mukaan ylinopeudella valvontapisteeseen ajava kuljettaja tulee voida tunnistaa kameran kuvasta.
Esimerkiksi Via Baltikalla keskinopeusmittaukseen liittyvät kamerat kuvaavat mittauspisteen ohittavat ajoneuvot takaapäin, jolloin myös moottoripyörät ovat valvonnan kohteena. Kameroissa on käytössä infrapunasalamat, eikä näin nopeuden keskinopeusmittausalueen osalla ylinopeutta ajaneet kuljettajat edes tiedosta, että heidän käyttämänsä ajoneuvo on kuvattu.
Monelle moottoripyöräilijälle onkin tullut Suomeen kotisoitteeseen maksuseuraamus Viron, Latvian tai Liettuan viranomaisilta. Kyseinen seuraamus perustuu ns. haltijavastuuseen, jolloin ajoneuvorekisteriin merkitty ajoneuvon omistaja/haltija saa seuraamuksen maksettavaksi, ellei halua ilmoittaa ylinopeutta liikkuneen ajoneuvon kuljettajaksi muuta henkilöä. Ainoa järkevä tapa on siis ajaa esim. Via Baltikan keskinopeusmittausalueet säntilliset tiellä olevien nopeusrajoitusten mukaisesti, jolloin vältetään tarpeettomat ajokustannukset.
Jossain vaiheessa maamme poliitikot ovat esittäneet moottoripyöriin eturekisterikilpeä, mutta vaikka kilpi kertoisikin, kuka moottoripyörää ajoi ylinopeudella, täytyy kuljettaja myös tunnistaa kameran kuvan avulla.
Näin ollen ei ole odotettavissa, että moottoripyöriin tulisi omassa maassamme etukilpipakko. Sen sijaan automaattisen nopeusvalvonnan muuttuminen haltijavastuuseen voisi avata uudelleen moottoripyörien eturekisterikilpi keskustelun.
VÄYLÄVIRASTO OPAS
LIIKENNETURVALLISUUSKAMERAT 3/2023
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksen käsityksen mukaan kyseinen opas jatkaa automaattisen liikenteen valvonnan kehityksen pysähtyneisyyttä maassamme ja opas on lähinnä tienkäyttäjien sakotusopas. Oppaan sisällön mukaan Elvikin teoria määrittelee edelleen maamme automaattisen liikenteen valvonnan pisteiden sijoittamisen, sillä oppaan mukaan epäsäännöllisyys kameroiden sijoittelussa lisää valvonnan vaikuttavuutta. Oppaan sisällön mukaan valvontapisteiden valinnassa ei käytetä todellisia onnettomuustilastoja, vaan henkilövahinko- ja onnettomuusmääräarvioita. (vrt. Norja). Oppaan sisällön mukaan valvontapisteen kamerakoteloa ei maalata pisteen havainnointia parantavalla värityksellä eikä oppaan sisällön mukaan jokaisesta valvontapisteestä ja valvottavasta nopeusrajoituksesta ei ilmoiteta säännöllisesti jokaisen valvontapisteen yhteydessä.
AUTOMAATTISESTA LIIKENTEEN
JA SEN TULOKSISTA TIEDOTTAMINEN
Poliisin automaattisen liikenteen valvonnan tiedotusvastuun siirtyessä Poliisin Liikenneturvallisuuskeskukselle tapahtui merkittävä virhe, sillä yhdistyksen käsityksen mukaan automaattisen liikenteenvalvonnan tulisi olla vain ja ainoastaan ylinopeuksia estävää toimintaa ja tämän tulisi korostua myös tiedotuksessa.
Liikkuvan poliisin Perinne yhdistys joutuukin toteamaan, että Liikenneturvallisuuskeskuksen silloisen johtajan tiedotuslinja, missä korostettiin yli korostuneesti vain sitä, kuinka paljon seuraamuksia automaattinen liikennevalvonta on jakanut kansalaisille, teki automaattisen liikenteen valvonnan kautta seuraamuksia saaneista tienkäyttäjistä tieliikenteen suurimpia rikollisia. Sama linja näkyy edelleen jatkuvan, sillä tiedotus keskittyy pääosin suoritteiden seurantaan ja niillä ylvästelyyn.
Viimeinen episodi kyseisestä automaattiseen liikenteenvalvontaan liittyvästä tiedotuksesta oli saman henkilön tiedotus 18.10.2024 YLE:ssä KEHÄ 1:n yli vuoden ajan toiminnasta pois olleesta automaattisesta liikenteenvalvonnasta.
Puola keskinopeusmittauksen aloitus
Kuva Liettua keskinopeusmittauksen aloitus
Puola keskinopeusmittaus päättyy
Käytännössä nykyinen tiedotuslinja todistaa sen, että nykyinen automaattinen liikenteenvalvonta ei ole kyennyt estämään ylinopeudella ajoa riittävällä tehokkuudella, sillä mittavat määrät seuraamuksia ovat selkeä signaani valvonnan oikean tavoitteen jopa
täydellisestä epäonnistumisesta. Liikkuvan poliisin perinneyhdistys toteaakin, että nyt käytössä oleva tiedotuslinja ei ole eduksi automaattiselle liikenteenvalvonnalle, vaan se aiheuttaa jopa negatiivista suhtautumista automaattiseen liikenteen valvontaan.
LIIKKUVAN POLIISIN PERINNEYHDISTYKSEN ESITYS MAAMME
AUTOMAATTISEN LIIKENTEEN VALVONNAN KEHITTÄMISESTÄ
Kaikki uudet pistevalvonnan kohteet tulee sijoittaa tielle erityisin harkintaperustein (Norjan malli) ja Elvikin teoriasta valvontapisteiden sijoittelun osalla tulee luopua kokonaan.
Jokaisesta valvontapisteestä tulee ilmoittaa pistekohtaisesti liikennemerkillä tienkäyttäjille ja valvottava nopeusrajoitus tulisi ilmoittaa tienkäyttäjille kyseisen merkin yhteydessä.
Valvontapisteen kamerakotelo tulee värittää yhtenäisesti koko maassa värillä, mikä lisää valvontapisteen havaittavuutta.
Kaikki toimimattomat automaattisen liikenteenvalvonnan pisteet tulee poistaa käytöstä tai siirtää paikkaan, missä riittävät perusteet uuden valvontapisteen perustamiselle ovat olemassa.
Keskinopeusvalvonnan käynnistämisestä maamme tiestölle tulee tehdä päätös vuoden 2025 aikana.
Tiedotusvastuu automaattisesta liikenteenvalvonnasta tulee siirtää poliisihallitukselle ja tiedotuksen linja tulee rakentua automaattiseen liikenteen valvonnan oikeaan tavoitteeseen eli ylinopeuksien ennalta estämiseen ja valvonnan kehittämiseen.
Taajaman risteysvalvonta Puola
Ride With Pride
Turvallista kesää 2025
Teksti: Erkki Kerola | Kuvat: Jarkko Haanpää / Soldiers
Sotilaiden liivikerho – Soldiers Motorcycle Association Ry SMCA
Juttusarja Blue Nightseille tutuista liivikerhoista saa jatkoa sotilaiden kerhon esittelyllä. Viitisen vuotta sitten silloinen päätoimittaja Kaarina Marttinen teki kyllä sotilaiden kerhosta jutun lehteemme, mutta lämmitellään vielä asiaa tämänkin juttusarjan tiimoilla.
Tavoitin SMCA:sta Jarkko Haanpään, joka siirtyi evp. kapteeniksi viime syyskuussa. Viimeisimmän noin kymmenen vuoden ajan Jarkon palveluspaikkana oli puolustusvoimien tiedustelulaitos, missä hän toimi työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkönä. Jarkko on motoillut noin 35-vuoden ajan ja hän tunnustautuu Suzuki Hayabusa faniksi, jollaisella on ajanut viimeiset 25-vuotta.
Ammattisotilaiden moottoripyöräkerho perustettiin 2006 ja siinä on tällä hetkellä jäseniä vähän yli kaksikymmentä. Aikaisemmin kerhon jäsenen täytyi olla aktiivipalveluksessa, mutta sääntömuutoksen myötä myös evp. -jäsenet ovat nykyisin mahdollisia. Pääosa kerhon tämänhetkisistä jäsenistä on Etelä-Suomesta. Haanpään mukaan Mikkeli taitaa tällä hetkellä olla pohjoisin jäsenpaikkakunta. Kerhon puheenjohtajana eli presidenttinä toimii tällä hetkellä Henri Myllys.
Haanpään mukaan SMCA:lla ei tällä hetkellä ole kansainvälistä toimintaa, mutta sellaista hänen mukaansa kyllä löytyy, kunhan intoa ja aikaa vain riittää. Kerholla on perinteisesti ollut kauden avaus eli kevätajo ja samalla on pyritty pitämään yhdistystoiminnan pakollinen vuosikokous.
Kesälle on yleensä sovittu jokin ns. päätapahtuma, jollainen viime vuonna oli Imatranajoihin kokoontuminen. Samaan reissuun mahtui vierailu Simo Häyhä -museoon, mikä varsin hyvin sopi sotilaskerhon henkeen. Kerhojemme samanlaisista kiinnostuksis-
ta kertonee se, että tutustuminen Häyhä -museoon on tulevana kesänä myös Blue Knights tapahtumakalenterissa. Sotilaidenkin kerhoon mahtuu ns. perhetapahtumia, mikä usein tarkoittaa pikkujouluja.
Sotilaskerhon mustia SOLDIERS-liivejä on totuttu näkemään useissa Blue Knights tapahtumissa. Tämänkin jutun pohjaa hiottiin viime kesän Blue Knights päätapahtumassa Rokualla, jonne osallistui useampi Soldiers-kerholainen.
Toki poliisit ovat puolisotilaallisena organisaationa lähellä sotilaita, mutta ehkä vielä enemmän sukulaisuutta löytyy Blue Knightsien rajavartiosto jäsenien kanssa.
Soldiersissa samanhenkinen porukka pääsee harrastamaan yhdessä, aina kun aikaa löytyy. Kerho on tehnyt reissuja porukalla muun muassa Baltian maihin.
Ritarit liikkeessä 2024
Viime vuonna 2024 Blue Knights Finland l järjesti jo perinteeksi tulleen liikuntatempauksen, tällä kertaa nimetty RITARIT LIIKKEESSÄ 2024, siihen osallistui lukuisa määrä kerhon jäseniä perheenjäsenineen.
Säännöt olivat yksinkertaiset, - osallistuja merkitsee ylös liikuntasuorituksensa, ja tilittää suorituksien summan kerholle, kerho lisää vastaavan summan omasta kassasta. Saatu kokonaissumma luovutetaan suomalaisille lasten ja nuorten liikuntaa edistäville seuroille tms yhteisölle. Liikuntasuorituksia oli kaikki mitä itse koki liikunnaksi, juoksu-, hiihto-, ja kävelykilometreistä tilitettiin 10 snt/km ja pyöräilykilometreistä 5 snt/km. Muusta liikunnasta tilitettiin 1 €/tunti,sisältää kuntosali-, jumppa-, kamppailu,
pelitreenit jne.. Joku taisi tilittää juomatta jättämiensä oluiden hinnan!
Saimme kokoon merkittävän n. 1000 € yhteissumman, joka päätettiin laittaa pienempiin osiin, että saadaan rahalla mahdollisimman paljon vaikutusta. Pienten liikuntaporukoiden etsiminen osoittautuikin yllättävän vaikeaksi, isoja seuroja olisi ollut tarjolla paljon, mutta siellä 1000 € summan vaikuttavuus olisi pienehkö, jopa huomaamaton.
Pitkän etsivätyön tuloksena löysimme neljä pientä mukavaa kohdetta.
08KES24 Blue Knights Finland l lahjoitti 200€ Kurikan SP Kepparit –porukalle, lahjoitus oli tarkoitettu palkintoihin sekä toiminnan kehittämiseen, - esim. estemateriaaleihin ym. Lahjoituksen vastaanotti
toimintaa pyörittävät nuoret neidit Peppi ja Siina. Lahjoituksen luovutti Jari Jäske. 06ELO24 Blue Knights Finland l lahjoitti 200€ lasten ja nuorten opetusryhmälle Gracie Barra Kouvola Brasilialaisen jiu jitsun koululla. Lahjoituksen vastaanotti koulun pääohjaaja Jukka Lemola 2 Dan mustavyö. Lahjoituksen luovuttivat ritariveljekset Petri Kupias ja Jari Jäske.
13LOK24 Blue Knights Finland l lahjoitti 3 skeittilautaa Kouvolan Rullalautailijat ry:lle, lahjoituksen vastaanotti yhdistyksen puheenjohtaja Tapani Linnala. Lahjoituksen luovuttivat ritariveljekset Petri Kupias ja Jari Jäske.
10MAA25 Blue Knights Finland l lahjoitti 2 tekniikkapainonnostolevyä Kurikan Punttiklubi ry:n juniorivalmennuksen käyttöön. Lahjoituksen vastaanotti yhdistyksen puheenjohtaja Tomi Palomäki.
Teksti ja kuvat: Jari Jäske
Tarakkaharakan tarinoita
– naisnäkökulma moottoripyöräkerhossa
Teksti ja kuvat: Virpi Kerola
”Myös me puolison roolissa olevat, olemme osa porukkaa”
Moottoripyöräkerho tuo monille mieleen komeat prätkät, nahkatakit ja mutkateiden kutsun. Meille, jotka istumme ajajan takana, moottoripyöräkerho on paljon muutakin. Se on yhteisö, perhe ja elämys. Tämä juttu on rakkaudella meille tarakkaharakoille.
Minun stoorini Blue Knightseissa alkoi vuonna 2017. Se taisi olla Espoossa Inter-
national European Conventionissa, jossa olimme mieheni Erkin kanssa ensimmäistä kertaa kerhon tapaamisessa. Kokemus oli hieno ja ikimuistoinen; se kansallisuuksien kirjo ja yhteenkuuluvuus noin 350 moottoripyöräilijän kanssa. Tarakkaharakan ura alkoi tosin jo aiemmin ja jälkeenpäinkin on monenmoista reissua tehty kotimaassa ja maailmalla. Isoista tapahtumista mieleeni on jäänyt mukava Rooman kansainvälinen tapaaminen, jonne miehiä ajeli Suomesta monta tuhatta kilometriä läpi Euroopan.
Me muutamat harakkapuolisot matkasimme lentäen suoraan kohteeseen, josta tapahtuman jälkeen ajelimme kotiin muutaman pariskunnan kanssa hiukan eri reittejä.
KUN ELÄMÄ ANTAA TARAKAN, NAUTI MATKASTA
Ensimmäiset kerrat moottoripyörän kyydissä voivat olla kuin ensitreffit – jännittävää, kutkuttavaa ja hieman pelottavaakin, mutta kun on luottoa kuskiin ja asenne kohdillaan, selän takana istuminen muuttuu vapauden ja vauhdin hurmioksi. Meille, jotka jaamme matkat takapenkin puolella, moottoripyöräily ei ole vain vauhdin huumaa, vaan myös mahdollisuus olla osa suurta yhteisöä,
”Kun seuraavan kerran nouset tarakalle, muista harakka”
ystävyyttä ja seikkailua. Kuten tunnettua kerhomme jäsenistö koostuu pidättämisoikeuden omaavista virkamiehistä, pääosin poliiseista, mutta myös me puolison roolissa olevat, olemme osa porukkaa.
Moni kysyy, miltä tuntuu istua kyydissä ja varsinkin ilman omaa hallintaa ajosta. Vastaus on yksinkertainen: se on parasta, se on ihanaa vapauden tunnetta! Kunhan kuski ei unohda, että siellä takanakin istuu joku.
Tarakkaharakka on parhaimmillaan mukavaa matkaseuraa. Yhdessä suunnitellaan uusia reittejä, bongaillaan pikku kahviloita ja nähtävyyksiä sekä sopivasti myötäillään mutkissa. Rehellisyyden nimissä, joskus on toppuuteltava menoa, omasta mielestäni ainakin sorateillä, toisaalta annettava vain vauhdin viedä.
Parasta on mielestäni valoisat kesäaamut, kun luonto on vehreä ja tienpientareiden kukkien huumaava tuoksu leijuu vauhdissa sieraimiin. Sellaista en ole ennen moottoripyöräilyä kokenut niin voimakkaasti. Se on ainutlaatuista. Monta kertaa olen samalla valokuvannut maisemia ja mutkateitä.
Ajaessa maisemat menevät kuskilla helposti ohi, joten hetkiä on tärkeää tallettaa eri reiteillä ja reissuilla.
Naispuolisia jäseniä eli oman pyörän omistajia löytyy toki myös kerhostamme, mutta harvemmin heidän tarakallaan istuu mies – tarakkaharri. Mistä lie johtuu.
YHDESSÄ AJETTU, YHDESSÄ ELETTY
Moottoripyöräkerho ei ole vain kuskien juttu, vaan se on usein kokonaisuus, jossa muun muassa kyytiläisillä on tärkeä roolinsa. Me emme vain istu tarakalla, vaan olemme välillä myös silminä ja korvina eli havainnoimassa ympäristöä, esimerkiksi liikennettä. Minä ainakin olen kiitollinen, että saan kokea moottoripyöräilyn iloa ja olla mukana kerhossa osaltani rakentamassa yhteisöä, tukemassa toimintaa ja ennen kaikkea jakamassa yhteisiä muistoja.
Koen aina ylpeydentunnetta yhteisajoissa, kun hieno pitkä letka moottoripyöriä ajaa yhdessä tai kun pysähdymme isolla porukalla levähdyspaikalle. Yhdessä myös pidämme huolta toisistamme. Kun seuraavan kerran nouset tarakalle, muista harakka, että pääsääntöisesti kuskisi huoltaa moottoripyörän ja varmistaa turvallisen ajonautinnon, joten esimerkiksi turhan säksätyksen voi unohtaa lähtiessä omalle pihalle tai ojanpohjalle.
Nautitaan yhdessä ja erikseen. Iloisia istumisia ja vauhdin hurmaa kaikille!
Terveisiä Kokkolanseudun erityislapsiperheistä
TPidimme kokouksen, jossa perheet saivat esittää teiltä tulleella lahjoituksella tekemistä. Pöydän ääressä vanhemmilla on näkymätön supersankariviitta, jonka erottaa vain toinen samassa tilanteessa oleva supersankari eli omaishoitaja. oiveeksi nousi mm. keilaaminen, taide- tai musiikkipaja, vierailut erilaisiin ammattiryhmiin sekä erilaisiin harrastuksiin tutustuminen. Kaikille oli tärkeää, että tekeminen on sellaista, jota pystytään toteuttaa perheenä. Erityislapsiperheille on kaiken haastavan arjen keskellä tärkeää saada mukavaa yhteistä tekemistä, sekä ennen kaikkea sitä vertaistukea jaksamiseen. Osalla on mukana apuvälineitä, jotka haastaa yhteisen tekemisen suunnittelua.
Suunnitelmista tekoihin ja ensimmäinen kokoontuminen Kokkolan keilahallille. Jaettiin radat ja soviteltiin kenkiä. Voi että osaa jännitti. Välillä piti hypätä vanhemman syliin ja rutistaa jännitystä pienemmäksi. Pikku hiljaa taululle ilmestyi nimiä ja perheet suuntasi omille radoille. Keilapallon valinta oli hieman hankalaa, miksi nämä painaa niin paljon? Voiko kahdella kädellä heittää? Autatko minua isi?
Onnistumisen riemu kaikui koko keilahallin tietoon. Kaadon sattuessa tuuletukset oli sitä luokkaa, että muut vieraat katsoi niitä kateudesta vihreänä. Kaatohan tarkoitti alkuun sitä, että yksi keila kaatui. Siinä vaiheessa kun huomattiin että koko sarjan saa kaatumaan kerrallaan, tuuletusten suuruus sai taas uudet megalomaaniset piirteet.
Välillä keilaradan onni siirtyi naapurin radoille, koska mahtavia suorituksia piti käydä juhlistamassa halaamalla kaveria. Tunti meni valtavan nopeasti mutta se oli kuulemma super hyper mukava ja tätä tarvitaan lisää.
”Ihanat poliisit sekä vartija kertoivat työstään ja jännittävintä oli tutustua poliisiautoon sisältä”
Näitähän otetaan lisää ja teimme vierailun Kokkolan poliisilaitokselle. Ihanat poliisit sekä vartija kertoivat työstään ja jännittävintä oli tutustua poliisiautoon sisältä. Kysymyksiä tuli laidasta laitaan mutta koskettavin kysymys tuli pieneltä erityiseltä pojalta. Voiko minusta tulla joskus teidän työkaveri? On todella tärkeää asettaa sanat oikein, koska jokaisen pienen lapsen haaveammatti on joskus poliisi tai palomies. Emmehän ole unelmien murskaajia, vaan niiden mahdollistajia. Pienelle pojalle vastattiin, että poliisin ammattiin vaaditaan tiettyjä kriteereitä mutta poliisin ympärillä on paljon muitakin tärkeitä ammatteja, jotka tukee poliisin työtä. Siivoojat pitävät meidän työpaikan siistinä, että töitä on mukava tehdä. Kokit valmistavat
Teksti ja kuvat: Ulpu Keränen
ravintoloissa ruokia, joita poliisit tarvitsevat jaksaakseen työssään. Mekaanikot huoltavat poliisiautoja ja poliisilaitoksen sisältä löytyy muitakin ammattikuntia kuin poliisi ja jokainen työ on ihan yhtä tärkeää. Vastaus selvästi tyydytti kysyjää, koska seuraava kysymys olikin se, päästäänkö jo poliisiautoon tutustumaan. Sinnehän me suunnattiin.
Olen itse erityislasten äiti ja arki on välillä suoraan sanottuna ihan paskaa. Unettomat yöt, koska sairaudet vaatii hoitotoimenpiteitä myös öisin ja se huoli tulevaisuudesta. Erityislapsiperhearki ja vuorotyö on joskus haastavaa sovittaa yhteen. Siitä on kuitenkin selvitty, koska minulla on mahtava lähiesi-
mies, joka kuuntelee toiveita työvuoroista ja hyvä työvuorosuunnittelu tukee parhaiten arjen ja työn yhteensovittamista. Ehkä siinä samassa paketissa on myös sitä kuuluisaa pohjalaista sisua ja päättäväisyyttä.
Omat nuoret miettivät tällä hetkellä tulevaisuuden ammattia ja on vaikeaa myöntää, että sairaus sulkee monia ovia unelmoivilta nuorilta. On vain opittava löytämään erilaisia vaihtoehtoja, joka tukee sitä omaa tulevaisuuden ammattihaavetta.
Minulla on myös kehitysvammainen pikkuveli. Hän on minun yksi suurimmista
”Kiitos lahjoituksesta, teette tärkeää työtä!”
idoleista. Hänellä on omia sanontoja, joita kylvämällä hän on saanut monet hienot naurut aikaan. Huumoria ei tästä miehestä puutu. Olemme Teron kanssa olleet aina erottamaton parivaljakko. Soitellaan, äkäillään ja ennen kaikkea nauretaan yhdessä. Parasta Terossa on se, että aina hänen oltua meillä kylässä, johonkin paikkaan ilmestyy piirustus ja kirje, jossa on meidän kuvat.
Nytkin minulla on kiinni sängyn päädyssä Teron piirtämä kuva minusta ja hänestä. Nämä down ihmiset on maailman aidoimpia ihmisiä ja jos kaikilla olisi yhtä iso sydän kuin heillä, maailma olisi äärettömän kaunis paikka.
Takaisin teidän antamaan lahjoitukseen. Nyt erityislapsiperheillä on suunnitteilla pieni taidepaja omaishoitajien toimistoon sekä mahdollinen vierailu uuden harrastuksen pariin. Aina mukaan päätyy erilainen joukko perheitä, riippuen siitä kuinka kotoa voidaan irrottautua ja onko lapsen hoidossa millainen vaihe. Yhdessä tekeminen on koettu niin tärkeäksi, että jokaista tapaamista odotellaan into piukeana.
Te mahdollistitte erityislapsia hoitaville omaishoitajille mielenhyvinvointia ja vertaistukea sekä tekemistä koko perheenä.
Kiitos lahjoituksesta, teette tärkeää työtä!
Blue Knights Finland 1
Syyskokous
Sääntömääräinen syyskokous pidettiin 16.11.2024 Hotelli Tallukassa Vääksyssä.
Kokouksessa vahvistettiin toimintasuunnitelma, sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2025.
Sääntömääräisessä syyskokouksessa 16.11.2024 valittiin Blue Knights Finland 1 hallitus vuodelle 2025.
Valittiin puheenjohtajaksi Pekka Viuhkola, varapuheenjohtajaksi Kimmo
Holopainen, sihteeriksi Petri Oikarinen, rahastonhoitajaksi Kari Hänninen, Director I Mikko Salo, Director II Teuvo Sievälä, Director III
Jouko Niittymäki
Valittiin myös Anchormanit: Itä-Suomi Mika Wallius, Etelä-Suomi Jouko
Niittymäki, Länsi- ja Lounais Suomi Mikko Salo, Pohjois-Suomi Heikki Klemetti, Kaakkois-Suomi Niko Maronen, Keski-Suomi Kari Hänninen
Lisäksi valittiin muut toimihenkilöt: Webmaster I Jari Jäske, Webmaster II Kari Hannula, Päätoimittaja Erkki Kerola (Blueknight II)
Blue Knights Finland 2 terveisiä
Kerho järjesti syksyllä pikkujoulut ja syys kokouksen missä valittiin kerholle hallitus vuodelle 2025. Pikkujouluissa erittäin hyvä edustus paikalla yli puolet kerhon jäsenistä puolisoineen. Presidenttinä jatkaa Marko Niemi, varapresidentiksi valittiin Johnny Sitnikow ja rahastonhoitajaksi palasi muutaman vuoden taon jälkeen Jari Särkiniemi, sihteerin paikka jäi toistaiseksi auki, hallituksen jäseneksi valittiin myös Tony Carlsson. Erkki Kerola keskittyy lehden päätoimittajan toimeen.
Kevään lähestyessä kerho on aloittanut perinteisen kevätreissun suunnittelun, reissu ajoittuu toukokuun toiselle tai kolmannelle viikolle. Reissun kohdetta ei ole vielä päätetty. Ennen reissua on myös tarkoitus järjestään ruosteen poisto ajo harjoitus, ajankohta tarkentuu myöhemmin. Kevätreissu on ajettu vuodesta 2012 alkaen kolme ensimmäistä vuotta ajeltiin Ylläksen seudulla 2014 tehtiin mutka Suomussalmen ja Raatteentien kautta, 2015 Kuusamo, 2016 Imatra, 2017 Hämeenlinna-Hauho-Leppäniemi, 2018 Turun saaristoreitti, 2019 Saimaa, 2020 Iisalmi, 2021 Rantasalmi-Pieksämäki- Savonlinna 2023 Kuusamo ja viime vuonna uskalsimme lähteä, ulkomaille ja Ruotsiin Bodeniin -Uumajaan. Alkuaikoina osallistujia oli vain muutama ja parhaimmilla reissuilla pyöriä on ollut yli kymmenen.
Kevät terveisin BKF2
Presidentti Marko Niemi
Alla tiedot Blue Knights jäsenten tasavuosista 50, 60 ja 70 vuotta
Kaikki sankarit ovat BK1 porukkaa.
Etunimi Sukunimi Syntymäaika
Jari Myllymäki huhtikuu/1975 50v
Juha Hannila huhtikuu/1965 60v
Pekka Koponen syyskuu1965 60v
Petri Kupias marraskuu/1965 60v
Kari Siro heinäkuu/1965 60v
Matti Luoranen tammikuu/1955 70v
