RIKOSTUTKIJAIN AUTOKERHON VUOSIJULKAISU 2025 JULKAISTU VUODESTA 1967. ISSN 0356-0325
VALISTUS
TURVAVYÖ PELASTAA HENGEN - MUISTA KÄYTTÄÄ AINA!
YHDEKSÄN LAPSILLE TÄRKEÄÄ LIIKENNEMERKKIÄ
AUTOURHEILU
VALTTERI BOTTAKSEN MATKA HUIPULLE
HISTORIAA. Helsingin Rikostutkijain Autokerholla on kohta ikää 60 vuotta kun perustamisvuosi on 1967. Kerhon perusti silloisen Rikospoliisin Teknisen toimiston johtaja Pentti E. Holm, joka oli kiinnostunut autoista, autoilusta ja autourheilusta.
AUTOURHEILU. Valtteri Bottas on nimi, joka on vuosien ajan ollut synonyymi suomalaiselle moottoriurheilulle. Nastolasta kotoisin oleva kuljettaja aloitti uransa vaatimattomasti, mutta nousi nopeasti F1-sarjan huipulle.
LIIKENNEVALISTUS. Hei sinä iltahämärässä liikkuva koululainen! Tiesitkö, että heijastin voi olla yksi yksinkertaisimmista ja tehokkaimmista tavoista pitää itsesi turvassa liikenteessä? Ilman heijastinta autoilijan on hyvin vaikea nähdä sinua pimeällä tai huonolla säällä.
ja turvallisesti!
LIIKENNEKUOLEMAT
Nuorten liikennekuolemien määrä Suomessa on huolestuttavan suuri. 15–24-vuotiaat ovat yliedustettuja liikenneonnettomuustilastossa. Suomen tieliikenteessä vahingoittuneista peräti kolmannes on nuoria. Määrä on suuri, koska nuorten osuus väestöstä vain 11 prosenttia.
Suomessa liikenteessä kuolee paljon enemmän nuoria kuin esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa.
Onnettomuuksiin liittyy valitettavan usein suuri ylinopeus ja melko usein rattijuopumus.
Rikospoliisien autokerhon lehteä on julkaistu yhdistyksen perustamisesta lähtien vuodesta 1967.
Lehti on ilmestynyt parhaimmillaan neljä kertaa vuodessa.
Lehden teema on ajankohtainen ja tällä kertaa lehdestä löytyy nuorille tarkoitettua poliisin tekemää valistavaa materiaalia liikennekäyttäytymiseen liittyen. Jakelua laajennettin samalla peruskouluihin ja myös ala-asteille.
Kiitämme julkaisun ilmoittajia tärkeästä tuesta toimintaamme.
Päätoimittajan mietteitä
Ollaan vuodessa 2025 ja Rikospoliisi Ajaa-lehti ilmestyy. Maailmalla tapahtuu tietysti koko ajan vaikka mitä eikä tämän lehden ilmestyminen ole isossa kuvassa juuri mitään. Pienessä kuvassa kuitenkin on tärkeää, että tämäkin lehti ilmestyy.
On tärkeää, että ollaan vapaassa maassa, jossa annetaan ns. kaikkien kukkien kukkia ja myös kaikkien lehtien ja muunkin median ilmestyä ja kukoistaa.
Läheskään kaikkialla ei näin ole. Näinä aikoina se on varmasti tullut kaikille selväksi. Tämä lehtihän ei ole poliittinen, mutta me kaikki kuitenkin elämme keskellä politiikkaa, halusimme tai emme. En ota poliittista kantaa asioihin
TEKSTI: Arto Koponen
”LIIKENTEESSÄ SAMAT ONGELMAT PYSYVÄT VUODESTA TOISEEN”
ainakaan tässä artikkelissa, mutta olen kyllä huolissani siitä mitä maailmalla on tapahtunut ja tapahtuu. Meidän kaikkien on mielestäni syytä olla huolissamme.
Tässä lehdessä keskitymme kuitenkin liikenteeseen ja moottoriurheiluun ja niihin liittyviin huoliin. Onko meidän syytä olla huolissamme näistä asioista?
Mielestäni huolet ovat aika pieniä ainakin jos vertaamme niitä muihin maailman ongelmiin. Liikenteessä samat ongelmat pysyvät vuodesta toiseen. Lapset ja nuoret, alkoholi ja huumeet, siinä varmaan tärkeimmät ja ratkaisemattomat murheenkryynit. Nämä samat ongelmat eivät ole pelkästään liikenteen vaan koko yhteiskunnan ongelmia. Tuntuu siltä, että näiden ongelmien ratkaiseminen on
vähintään yhtä vaikeaa kuin ikiliikkujan keksiminen. Vuosikymmenestä toiseen ovat lukemattomat valiokunnat, komiteat ja järjestöt yrittäneet parantaa asioita, mutta tulokset ovat aina olleet vähintäänkin heikkoja. Lapset ovat edelleen lapsia omine oikkuineen, nuoret ovat edelleen holtittomia ja vastustavat kaikkea, viina maistuu edelleen suomalaisille ja huumeet valtaavat alaa. Seuraukset näkyvät yhteiskunnassa monin tavoin ja liian usein liikenteessä vammautumisina ja kuolonuhreina. Liikenteessä on kuitenkin vuosikymmenten mittaan nähty paljon positiivista kehitystä. Kuol-
Olen aiemminkin todennut, että myönteinen kehitys on hyvin pitkälti autojen parantuneen turvallisuuden ansiota. Päättäjien ansioksi voi sitten ainakin osaksi lukea turvallisemman liikenneympäristön rakentamisen. Ajokulttuurikin on epäilemättä kehittynyt paljon, mutta siltikin nuoriso edelleen ajaa holtittomasti, lapset ovat arvaamattomia, rattijuoppoja riittää ja yhä enemmän ajetaan huumeiden tms. ”PÄÄTOIMITTAJAN
aineiden vaikutuksen alaisena. Kalusto ja ympäristö siis muuttuvat, mutta ihminen pysyy samanlaisena puupäänä. Minkäs teet?
leiden ja loukkaantuneiden lukumäärä on vähentynyt jopa dramaattisesti, mutta johtuuko se sitten päättäjien toimista on kokonaan toinen kysymys.
Ihminen ei siis muutu, mutta autot ovat nykyisin muuttumassa. Sähkö on vallannut alaa ja se on varmaankin autojen seuraava sukupolvi. Kehitys tuskin pysähtyy ja sähkö tullaan jollain aikavälillä korvaamaan vedyllä tai jollain muulla. Päätoimittajan asiantuntemus ei riitä visioimaan miltä liikenne näyttää esim. vuonna 2200 jos ihmiskunta sinne asti pääsee. Varmaa kuitenkin on, että vuonna 1800 ei kukaan osannut arvata millaista liikenne on nyt. Elämme alati muuttuvassa maailmassa ja hyvä niin.
Toivotan kaikille lukijoille Turvallista alkanutta vuotta 2025.
Mikä ihmeen autokerho?
TEKSTI: Arto Koponen
Tämän lehden nykyisistä lukijoista ei varmasti monikaan tiedä mitään tämän lehden kustantajasta eli Helsingin Rikostutkijain Autokerho ry:stä. Jo kerhon nimiasusta voi päätellä, että kyse on vanhasta kerhosta ja niin asia onkin. Kerholla on kohta ikää 60 vuotta kun perustamisvuosi on 1967.
Kerhon perusti silloisen Rikospoliisin Teknisen toimiston johtaja Pentti E. Holm, joka oli kiinnostunut autoista, autoilusta ja autourheilusta. Hän halusi myös lisätä rikospoliisien tietämystä ja kiinnostusta liikennettä ja autoilua kohtaan. Samalla kerho tarjosi jäsenilleen mainion tavan irtautua raskaasta työstä yhteisen harrastuksen ja kiinnostuksen ympärille.
Taisipa Holmilla olla myös toiveissa saada kerhon kautta alennuksia joiltakin autoliikkeiltä ja taisipa hän siinä ainakin jossain määrin onnistuakin. On syytä ymmärtää, että myös autoilu ja liikenne olivat 60-luvun lopulla varsin erilaista kuin nykyisin.
Tässä artikkelissa ei tietenkään voi muuta kuin hieman raapaista kerhon historian pintaa, mutta yritän kuitenkin joitain vuosikymmenten virstanpylväitä tuoda esiin.
Alkuvuosina kerho järjesti itse ja oli mukana järjestämässä erilaisia liikennekilpailuja, jotka tuolloin olivat varsin suosittuja. Ralli kuitenkin kiinnosti aivan erityisesti ja kun yhteyksiä saatiin luotua ulkomaillekin, niin jo 70-luvun alussa kerho lähetti autokunnan tutustumaan Belgian kv. poliisiralliin. Kokemus olikin melkoinen ja niinpä Belgian poliisirallista tuli kerhotoiminnan näkyvin osa aina 2000-luvun alkuvuosiin asti. Belgiassa käytiin kilpailemassa ja edustamassa oi-
Liikennekilpailujen komea Wartburg-maali
keastaan vuosittain. Hyvistä yrityksistä huolimatta ei varsinaista menestystä tullut syystä, että Belgiassa saattoivat voittaa vain belgialaiset. Hyviä reissuja kuitenkin.
”RALLI SÄILYI PITKÄÄN AUTOKERHON TOIMINNAN KESKIÖSSÄ”
Belgian innoittamana kerho järjesti vuonna 1978 poliisirallin Suomessa ja rallin nimi oli Smile Police-ralli. Tietenkään pieni kerhomme ei yksin rallia järjestänyt vaan saimme poliisiluokan ujutettua mukaan ralliin. Menestys oli taattu ja vuonna 1983 olimme taas järjestämässä poliisiluokkaa kv. ralliin, Rallin nimi oli Midnight Police-ralli ja lähtö ja maalipaikka oli komeasti Helsingin Senaatintorilla. Tuossa rallissa saatiinkin sitten ainoa suomalaisvoitto kv. poliisiralleissa, kun pari Hämäläinen-Lagus korjasi poliisiluokan voiton.
komealla joukolla oltiin Mäntän poliisirallissa 1987
Ralli säilyi pitkään Autokerhon toiminnan keskiössä ja vuosina 1987 – 1993 poliisiluokka oli näkyvässäkin roolissa Mänttä 200-ajoissa. Autokerho oli luonnollisesti aktiivisesti mukana noissa ralleissa.
Vuonna 1994 poliisiralli ajettiin Hämeenlinnan ympäristössä ja sen jälkeen Tampereella 90-luvun lopulle asti. Vähitellen kuitenkin osanottajamäärät
hiipuivat eikä ulkomailtakaan saatu enää kilpailijoita mukaan ja niinpä poliisirallit haudattiin vähin äänin.
Suomen Poliisien Autourheilukerho eli SAUK jatkoi poliisien ralliperinteitä vielä pitkälle 2000-luvulle. SPAUK perustettiinkin HRAK:n toimesta ja sen rinnalle, jotta toiminta saataisiin valtakunnalliseksi ja SPAUK ottikin luontevasti poliisien
on iloinen asia
Kerholehti vuonna 1969
”ENSIMMÄISEN KERRAN AJETTIIN KILPAA JO VUONNA 1971”
kilpailutoiminnan vastuulleen 90-luvun alkupuolella.
Kerhotoiminta oli tietenkin paljon muutakin kuin rallia vaikka se tietysti aikanaan veikin leijonanosan ainakin kerhon rahoista. Kerhon toimintaa ovat lähes alusta lähtien kuuluneet käynnit erilaisissa autoiluun ja veneilyynkin liittyvissä näyttelyissä ja tapahtumissa. Myös kerholaisten kartingkisat ovat kuuluneet toiminnan keskiöön. Ensimmäisen kerran ajettiin kilpaa jo vuonna 1971 Keimolan moottoriradalla. Kartingauto oli silloin tosin nimeltään mikroauto. Sittemmin
Näin
Mika Häkkinen ja McLaren Belgian Spassa
Karting
50-vuotisjuhlat ravintola Kaisaniemessä
kartingia on ajettu lukuisia kertoja ulkomaita myöten.
Vuonna 1991 kerho järjesti matkan Formula 1-kisoihin Belgiaan Span osakilpailuun, jossa mm. eräs Mika Häkkinen aloitteli uraansa ja ajoi Lotuksella. Matka oli menestys ja siitä alkoi kerhon formulamatkailu. Aina taloustilanteen salliessa lähdettiin johonkin päin Eurooppaa seuraamaan formuloita, joissa aina oli myös suomalaisia kuskeja. Kerholaiset kävivät ainakin Spassa, Estorilissa, Hungaroringillä, Nurburgringillä, Hockenheimissa ja käytiinpä kerran Abu Dhabissakin.
Viimeisin matka tehtiin juuri ennen Koronasulkua Unkariin Hungaroringille. Unkarissa ja Belgiassa olemme käyneet
useampaakin otteeseen. Belgiahan oli kerholle tuttu jo kv. poliisirallin kautta.
Paljon paljon muutakin kerhon toimintaan tietysti mahtuu lähes 60 vuoden aikana. Kerholaiset ovat mm. osallistuneen vuosien ajan Poliisien pilkkimestaruuskilpailuihin ja ovatpa kilpailleet kerhon tennismestaruuksistakin. Vetouistelukin on ollut joidenkin kerholaisten harrasteena. Kerholaisille on järjestetty liukkaan kelin koulutusta ja jäärataa ja on käyty ajamassa jonkinlaista romurallia jokamiesluokan autoilla. Roskapönttöajoiksi niitä taidettiin kutsua.
Joululounaat ovat kuuluneet kerhon vuosittaisiin perinteisiin ja tietysti sääntömääräiset kokoukset ovat olennainen osa toimintaa.
Vaikeitakin aikoja on kerhotoiminnassa ollut, mutta kaikesta on selvitty ja noustu ns. tuhkastakin uudelleen. Koronaaikakin koetteli tietysti Autokerhoakin ja toimintaa ei silloin juurikaan ollut.
Koko Autokerhon toiminnan ytimessä on alusta lähtien ollut tämä kerholehti, joka julkaistiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1968 ja silloin nimellä Autokerho. Sillä nimellä lehti ilmestyi aina vuoteen 2001, jolloin nimeksi muutettiin nykyinen Rikospoliisi Ajaa. Parhaimmillaan lehti
”KERHON
HISTORIA ON KUIN ELÄMÄ ITSE”
ilmestyi neljä kertaa vuodessa ja lisäksi silloin tällöin tehtiin vielä jokin eríkoisnumero. Alkujaan lehti oli kooltaan A3 eli siis varsin pieni. 80-luvun lopulla lehteä alettiin julkaista A4 koossa ja jossain vaiheessa neliväripainoksena.
Lehtien sivuilta vuosien varrella löytyy koko autokerhon historia tai ainakin se mikä on ollut julkaisukelpoista. Kerho täyttää tänä vuonna 58 vuotta, joten lehtiä on ehtinyt ilmestyä melkoinen määrä.
En ole laskenut, mutta arviolta näitä on ilmestynyt runsaat 200 kpl. Nykyisin ilmestyy vain yksi lehti/vuosi ja se tietysti rajoittaa kerhon toimintaa, jonka talouden tukijalka lehti on. Kerho elääkin tätä nykyä taloudellisesti vaikeita aikoja ja toimintaa on jouduttu supistamaan.
Autokerho on kuitenkin ennenkin joutunut joustamaan ja sopeuttamaan toimintaansa ja sitkeästi jatkanut eteenpäin. Niin nytkin. Tässä yhdistystoimintojen luvatussa maassa on kuitenkin käynyt niin, että yhdistysten toiminta on murrosvaiheessa ja perinteiset yhdistykset ovat ns. ukkoutumassa/akkatumassa. Aika näyttää mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Vaikka kerhon historia monin osin löytyykin lehtien sivuilta ja laadituista historiikeista, niin kerhon toiminta kuitenkin on jotain aivan muuta kuin vain kirjoihin ja kansiin vietyä materiaalia. Kerhon ja ennen kaikkea kerholaisten kokemukset, tunteet ja muistot ovat kerhon toiminnan ydin ja niitä vartenhan kerho toimii.
Tämä lyhyt katsaus historiaan pystyy antamaan vain kalpean aavistuksen siitä mitä Autokerhossa on tapahtunut kuluneen 58 vuoden aikana. Kerhon historia on kuin elämä itse, monimuotoista ja arvoituksellista, täynnä iloa ja suruakin suruakin ja lukemattomia kokemuksia, joista kertomiseen eivät mitkään sanat riitä.
Kerholehti vuonna 1995
Kerholehti vuonna 2006
Suomalaisen moottoriurheilun ikoni
Valtteri Bottaksen matka huipulle
TEKSTI: Bertil Black, penkkatohtori
”HÄN
MENESTYI HYVIN VOITTAEN MUUN MUASSA
Valtteri Bottas on nimi, joka on vuosien ajan ollut synonyymi suomalaiselle moottoriurheilulle. Nastolasta kotoisin oleva kuljettaja aloitti uransa vaatimattomasti, mutta nousi nopeasti F1-sarjan huipulle. Nyt, kun Bottas on siirtynyt vakituisesta F1-kuljettajan roolista varakuljettajaksi, on aika tarkastella hänen uraansa ja sen merkitystä suomalaiselle autourheilulle.
Varhaiset vuodet ja karting-ura
Bottas syntyi 28. elokuuta 1989 Lahdessa. Jo nuorella iällä Valtteri osoitti intohimoa kilpailemiseen. Karting oli luonnollinen ensiaskeleensa, ja Bottas aloitti kilpailemisen 6-vuotiaana. Pian kävi selväksi, että hänellä oli poikkeuksellinen lahjakkuus. Bottas voitti useita kansallisia ja kansainvälisiä kartingkilpailuja, mukaan lukien WSK Euro Series -mestaruuden vuonna 2008.
Karting-ura oli täynnä huippuhetkiä, mutta myös opetuksia. Bottaksen taustajoukot, mukaan lukien hänen vanhempansa ja paikalliset sponsorit, tukivat hänen kehitystään merkittävästi. Näiden varhaisten vuosien aikana Bottas oppi paitsi kilpailemisen tekniset taidot myös arvokkaan psykologisen kestävyytensä, joka kantoi hänet myöhempiin menestyksiin.
MASTERS OF FORMULA 3 -KILPAILUN KAHDESTI”
Siirtyminen formula-sarjoihin
Karting-uransa jälkeen Bottas siirtyi formuloihin, joissa hänen lahjakkuutensa vain korostui. Hän kilpaili Formula Renault -sarjoissa vuosina 2007–2008
ja voitti Formula Renault Eurocupin ja Pohjois-Euroopan mestaruuden vuonna 2008. Tämä menestys avasi ovia korkeampiin sarjoihin.
Seuraava askel oli siirtyminen Formula 3 -sarjaan, jossa hän menestyi hyvin voit-
”VUOSI 2017 OLI BOTTAKSELLE KÄÄNTEENTEKEVÄ, SILLÄ HÄN SIIRTYI MERCEDEKSEN TALLIIN NICO
ROSBERGIN LOPETETTUA URANSA”
taen muun muassa Masters of Formula 3 -kilpailun kahdesti, vuosina 2009 ja 2010. Tämä saavutus teki Bottaksesta ensimmäisen kuljettajan, joka on voittanut kyseisen kilpailun kahdesti. Nämä vuodet olivat tärkeitä hänen kehitykselleen. Bottas oppi ajamaan monenlaisilla radoilla ja mukautumaan eri kilpailutilanteisiin.
Tie F1-sarjaan
Valtteri Bottaksen F1-ura alkoi vuonna 2010, kun hän liittyi Williams-talliin testikuljettajana. Hän teki vaikutuksen talliin vakailla esityksillään ja tarkalla palautteellaan autojen kehitystyössä. Bottaksen rooli testikuljettajana kesti
kolme vuotta, joiden aikana hän oppi valtavasti F1-autojen teknisestä puolesta ja tallin sisäisestä dynamiikasta.
Vuonna 2013 Bottas sai vihdoin tilaisuuden nousta kilpakuljettajaksi. Williamsilla hän pääsi näyttämään kykynsä vaikeissa olosuhteissa. Hänen ensimmäinen kauttaan ei määritelty pelkillä tuloksilla vaan hänen kyvyllään säilyttää tasaisuus ja oppimishalukkuus. Erityisesti vuoden 2014 kaudella Bottas osoitti todellisen potentiaalinsa, kun Williamsin suorituskyky parani merkittävästi. Hän saavutti useita palkintokorokesijoituksia ja sijoittui MM-sarjassa neljänneksi.
Huippuvuodet Mercedeksellä
Vuosi 2017 oli Bottakselle käänteentekevä, sillä hän siirtyi Mercedeksen talliin Nico Rosbergin lopetettua uransa. Mercedes oli hallitseva talli, ja Bottas pääsi näyttämään kykynsä todellisessa huipputallissa. Bottaksen ensimmäinen voitto tuli Venäjän GP:ssä, ja kausi päättyi hänen osaltaan kolmanteen sijaan kuljettajien MM-pisteissä.
Mercedeksellä vietetyt vuodet olivat täynnä menestystä, mutta myös haastavia hetkiä. Bottas toimi monesti tallikaverinsa Lewis Hamiltonin varjossa, mutta hän onnistui silti voittamaan 10 osakilpailua ja saavuttamaan yhteensä 67 palkintokorokesijoitusta. Hänen parhaat MM-sijoituksensa olivat toiset sijat vuosina 2019 ja 2020. Näiden vuosien aikana Bottas vakiinnutti maineensa yhtenä F1-sarjan parhaista kuljettajista.
Alfa Romeon vuosien uusi alku
Vuoden 2022 kaudeksi Bottas siirtyi Alfa Romeon talliin, joka oli kaukana Mercedeksen dominanssista. Alfa
Romeon autolla Bottas pääsi kuitenkin näyttämään taitonsa erityisesti keskikastin taistelussa. Hän toi tallille arvokkaita pisteitä ja toimi mentorina tallikaverilleen Zhou Guanyulle.
Bottaksen siirto Alfa Romeolle merkitsi uutta vaihetta hänen urallaan. Vaikka tallin resurssit eivät mahdollistaneet voitosta taistelemista, Bottas jatkoi kilpailemista ammattimaisesti ja saavutti hyviä tuloksia rajoitetuista lähtökohdista huolimatta. Hänestä tuli Alfa Romeon kasvot ja tärkeä osa tallin pitkäjänteistä kehitystä. Hänen kokemuksensa ja ammattimaisuutensa olivat arvokas lisä tiimille, joka pyrki nousemaan takaisin huipulle.
Uran myöhemmät vaiheet ja varakuljettajan rooli
Kauden 2024 jälkeen Bottas ilmoitti siirtyvänsä F1-varakuljettajaksi. Päätös herätti tunteita niin hänen faniensa kuin suomalaisen moottoriurheiluyhteisön keskuudessa. Bottas perusteli päätöstään halulla keskittyä muihin elämän osaalueisiin, kuten perheeseensä ja muihin
intohimon kohteisiinsa, kuten pyöräilyyn ja bisneshankkeisiin.
Varakuljettajana Bottas pysyy lähellä lajia ja on valmis hyppäämään ratin taakse tarpeen vaatiessa. Hänen asiantuntemuksensa ja kokemuksensa tekevät hänestä yhä tärkeän hahmon F1-maailmassa, vaikka hän ei enää kilpaile vakituisesti.
Valtteri Bottaksen perintö
Valtteri Bottaksen ura on ollut merkittävä osa suomalaisen moottoriurheilun historiaa. Hänen saavutuksensa ovat nostaneet Suomen jälleen F1-kartalle Mika Häkkisen ja Kimi Räikkösen jalanjäljissä. Bottaksen ura muistuttaa siitä, kuinka kovalla työllä ja päättäväisyydellä voi saavuttaa huipputason moottoriurheilussa.
Vaikka Bottas ei saavuttanut maailmanmestaruutta, hänen saavutuksensa puhuvat puolestaan. Hän on esikuva tuleville suomalaisille kuljettajille ja osoitus siitä, että suomalainen sisu kantaa pitkälle myös moottoriurheilun kuninkuusluokassa. Bottaksen tarina jatkaa inspiroimista, ja hänen vaikutuksensa näkyy varmasti tulevaisuudessakin.
F1-sarjan historia ja tulevaisuus
TEKSTI: Mika-Matti Trogen
Formula 1, maailman tunnetuin moottoriurheilusarja, on synnyttänyt ikimuistoisia hetkiä, jännittäviä kilpailuja ja ikonisia mestareita jo yli seitsemän vuosikymmenen ajan. Sarjan kehitys kuvastaa paitsi urheilun, myös teknologian ja yhteiskunnan muutoksia. Tässä artikkelissa sukellamme F1-sarjan historiaan ja tarkastelemme, mihin suuntaan sen tulevaisuus saattaa kulkea.
F1-sarjan alkuvaiheet
Formula 1 -sarja perustettiin vuonna 1950, kun Kansainvälinen autoliitto (FIA)
kokosi yhteen parhaat kuljettajat ja tallit kilpailemaan maailmanmestaruudesta.
Ensimmäinen kausi sisälsi seitsemän osakilpailua, ja ensimmäiseksi maailmanmestariksi kruunattiin italialainen Giuseppe Farina Alfa Romeon ratissa.
1950-luvulla lajia hallitsivat italialaiset tallit, kuten Alfa Romeo, Ferrari ja Maserati, mutta myös brittiläiset tallit, kuten Cooper, nousivat esiin. Juan Manuel Fangio, joka voitti viisi maailmanmestaruutta, vakiinnutti paikkansa yhtenä lajin suurimmista legendoista. Fangion dominanssi edusti paitsi kuljettajan taitoa, myös sen ajan autoteknologian huippua.
Kulta-aika: 1960- ja 1970-luvut
1960- ja 1970-luvuilla F1-sarja kehittyi huomattavasti. Teknologinen innovaatio kiihtyi, ja moottorivalmistajat, kuten Ford Cosworth, esittelivät vallankumouksellisia moottoreita. Aerodynamiikan merkitys kasvoi, ja siivet tulivat osaksi autojen suunnittelua, mikä mullisti kilpa-ajamisen dynamiikan.
Tällä aikakaudella syntyi useita ikimuistoisia kuljettajia, kuten Jim Clark, Jackie Stewart ja Niki Lauda. Lauda’n vuonna 1976 tapahtunut onnettomuus ja sitkeä paluu radoille jäi historiaan esimerkkinä kuljettajien sitkeydestä ja rohkeudesta.
Moderni aikakausi ja hybridimoottorit
F1-sarjan kasvava suosio toi mukanaan uusia ratoja ja lisäsi urheilun globaalista vetovoimaa.
1980- ja 1990-luvut: Turbojen valtakausi ja ikoniset kuljettajat
1980-luvulla turboahdetut moottorit hallitsivat sarjaa. Tallien budjetit kasvoivat, ja teknologiasta tuli entistäkin keskeisempi osa kilpailua. Ayrton Senna, Alain Prost ja Nigel Mansell kuuluivat aikakauden suurimpiin nimiin. Sennan ja Prostin keskinäiset kilpailut McLarentallissa loivat unohtumatonta draamaa. Sennan karisma ja taito yhdistettynä Prostin taktiseen mestaruuteen värittivät vuosikymmenen jännityksellä.
1990-luvulla Michael Schumacher nousi esiin lahjakkuudellaan ja ammattimaisuudellaan. Schumacherin ja Ferrarin yhteistyö myöhemmin 2000-luvulla toi heille ennennäkemättömiä menestyksiä. Schumacherin aikakausi edusti paitsi yksilön ylivoimaa, myös Ferrarin kykyä yhdistää huipputason suunnittelu ja strateginen johtaminen.
2000-luvun alussa F1-sarja lähti uudenlaiseen nousuun, kun maailmanlaajuinen kiinnostus kasvoi. Vuonna 2014 siirtyminen hybridimoottoreihin aloitti uuden aikakauden, jossa polttoainetehokkuus ja kestävä kehitys nousivat keskiöön. Mercedes-talli on dominoinut hybridiaikaa, erityisesti Lewis Hamiltonin johdolla. Hamiltonin menestys ei ole vain urheilullinen saavutus, vaan se on myös symboloinut monimuotoisuuden merkitystä nykypäivän moottoriurheilussa.
Viime vuosina nuoret kuljettajat, kuten Max Verstappen ja Charles Leclerc, ovat tuoneet uudenlaista energiaa ja jännitystä sarjaan. Teknologinen kehitys on jatkunut vauhdilla, ja data-analytiikasta on tullut keskeinen osa tallien strategiaa. Kilpailustrategiat nojaavat nyt yhä enemmän tekoälyyn ja reaaliaikaiseen tietoon, mikä tarjoaa katsojille uusia tapoja ymmärtää kilpailua.
F1:n tulevaisuus: Mitä odotettavissa?
F1-sarja on sitoutunut pysymään mukana globaalissa muutoksessa. Vuoteen 2030 mennessä sarja tavoittelee hiilineutraaliutta. Biopolttoaineiden ja synteettisten polttoaineiden kehitys ovat keskiössä, kun pyritään vähentämään ympäristövaikutuksia.
Teknologian osalta F1 tulee jatkossakin olemaan huipputekniikan testiympäristö. Innovaatioita, kuten energiaa palauttavat järjestelmät ja kehittyneemmät materiaalit, hyödynnätään myös tieliikenteessä.
Elektronisten ja autonomisten järjestelmäjen rooli saattaa kasvaa, mutta perinteinen kilpa-ajon jännitys säilyy varmasti keskiössä.
Kilpailukalenterin laajentuminen uusille markkinoille, kuten Saudi-Arabiaan ja Vietnamiin, kertoo sarjan kaupallisesta vetovoimasta. Kuitenkin perinteisten ratojen, kuten Monacon ja Silverstonen, asema pysyy edelleen tärkeänä lajin historiassa ja kulttuurissa. Lisäksi F1-sarja on aktiivisesti edistämässä sukupuolten tasa-arvoa, ja naiskuljettajien mahdollisuudet nousta huipulle ovat parantumassa.
Yhteenveto
F1-sarjan menneisyys on täynnä ikonisia hetkiä ja legendaarisia hahmoja. Tulevaisuus lupaa jatkaa perinnettä yhdistäen kestävää kehitystä ja teknologista innovaatiota. Vaikka maailma muuttuu, F1:n perusidea – nopeus, taito ja intohimo – säilyy edelleen lajin sydämessä. Yhä uudet sukupolvet saavat mahdollisuuden innostua tästä maailmanlaajuisesta ilmiöstä, joka yhdistää huippu-urheilun, teknologian ja draaman tavalla, jota mikään muu urheilulaji ei voi tarjota.
Nuorten kuolemat liikenteessä
Kuten vähän aikaa sitten taas valitettavasti olemme saaneet median kautta tietoomme, niin nuoria ihmisiä on kuollut liikenneonnettomuuksissa. Keliolosuhteita on syytetty ja varmaan kelissä syytä onkin, mutta mikä on kelin osuus ja mikä kuljettajan kokemattomuuden ja siitä johtuvan taitamattomuuden. Kuten alla olevasta saamme lukea, niin vaikka nuorten liikennekuolemien määrä on selvästikin vähentynyt, niin on se edelleenkin suhteettoman suuri. Oikeaan suuntaan ollaan onneksi menossa.
Nuorten henkilövahingot tieliikenteessä
Nuorten (15-24-vuotiaiden) liikennekuolemien määrä on vähentynyt neljän-
”VIIMEISEN KOLMEN VUODEN AIKANA KUOLI KESKIMÄÄRIN 38 JA LOUKKAANTUI YLI 1 100 NUORTA VUOSITTAIN”
neksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Loukkaantumisten määrä on puolittunut vastaavana aikana.
Yli neljäsosa tieliikenteessä vahingoittuneista on nuoria
Viimeisen kolmen vuoden aikana kuoli keskimäärin 38 ja loukkaantui yli 1 100 nuorta vuosittain. Vuoden 2022 tietojen mukaan 103 nuorta loukkaantui vakavasti. Lisäksi virallisten tilastojen ulkopuolella hoitoilmoitusaineistossa oli 57 vakavasti loukkaantunutta nuorta.
Menehtyneistä neljä viidestä oli miehiä. Kaikista tieliikenteessä menehtyneistä nuoria oli viidennes ja loukkaantuneista 28 prosenttia.
Taajamien ulkopuolella liikkuessaan menehtyi kolme neljästä ja loukkaantui puolet. Henkilövahingot kasautuvat 18-vuotiaiden henkilöautoilijoiden ja 15-vuotiaiden mopoilijoiden ryhmissä. Henkilövahinkoja tapahtuu 15-vuotiaille mopoilijoille enemmän kuin henkilöautossa matkustaville 18-vuotiaille.
TEKSTI: Arto Koponen
”VIIKONLOPUT OVAT TILASTOJEN MUKAAN
NUORTEN ONNETTOMUUKSIEN TYYPILLISTÄ AIKAA”
Henkilöautossa menehtyi 70 prosenttia uhreista
Henkilöautossa menehtyi 70 prosenttia uhreista. Loukkaantumisista lähes puolet tapahtui henkilöautossa. Loukkaantuneista nuorista lähes joka viides oli mopoilija.
Nuorilla kuljettajilla on kohonnut onnettomuusriski
Nuorten kuljettajien väestöön suhteutettu kuolemanriski on kolminkertainen koko väestöön verrattuna. Vaikka nuorten kuljettajien kuolemanriski on kohonnut, valtaosa nuorista ei kuulu siihen riskiryhmään, jonka ajotyyli on riskihakuinen ja siten altistaa onnettomuuksille. Kesä näkyy onnettomuustilastoissa. Henkilövahingoista joka kolmas tapahtui kesä-elokuun aikana. Viikonloput ovat tilastojen mukaan nuorten onnettomuuksien tyypillistä aikaa. Henkilövahinkojen määrä nousee perjantaina ja lauantaina kolmanneksella verrattuna arkipäiviin (maanantai-torstai) Kuolemantapauksista henkilöautossa neljännes tapahtui yöaikaan (klo 0 – 7 välisenä aikana).
Ulosajot ovat tyypillisiä – rattijuopumustapauksissa vahingoittuu paljon nuoria Ulosajoissa menehtyi lähes puolet uhreista. Nokkakolareissa menehtyi joka kolmas uhreista. Loukkaantumisista kolmannes tapahtui ulosajoissa. Tieliikenteen rattijuopumustapauksissa kuolleista joka viides ja loukkaantuneista joka kolmas oli nuoria.
Tilastojen mukaan suurin suhteellinen kuolleisuus liikenteessä on 21-24-vuotiailla ja seuraavaksi suurin 18-20-vuotiailla. Lähes yhtä suuri suhdeluku on yli 75-vuotiailla, kun taas kaikissa muissa ikäryhmissä suhdeluku on selvästi pienempi. Se on jopa yli puolet pienempi, joten nuorten suuri osuus liikennekuolemissa ei ole pelkkä vanhempien luulo vaan fakta.
Liikenneturvan nettisivuilta voitte käydä tutkimassa aiheesta pylväskaavioita, jos asia kiinnostaa.
Yhdeksän lapsille tärkeää
liikennemerkkiä
Väistämisvelvollisuus risteyksessä
Kolmion takaa tulevan pitää väistää oikealta ja vasemmalta tulevia. Kolmio koskee myös pyöräilijöitä.
Polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty
Tiellä ei saa ajaa polkupyörällä, eikä mopolla. Tiellä saa silti kävellä.
Jalkakäytävä
Tie on tarkoitettu kävelijöille. Vain alle 12-vuotiaat lapset saavat pyöräillä jalkakäytävällä.
Pakollinen pysähtyminen
Stop-merkin kohdalla on pakko pysähtyä ja väistää muita. Myös pyöräilijän pitää pysähtyä.
Jalankulku kielletty
Tiellä ei saa liikkua kävellen.
Ajoneuvolla ajo kielletty
Merkki kieltää tiellä liikkumisen kaikilla ajoneuvoilla. Myös polkupyörällä ja mopolla ajo on kielletty.
Jalankulku sekä polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty
Tiellä ei saa liikkua kävellen, polkupyörällä, eikä mopolla
Tie on tarkoitettu vain pyöräilijöille.
Kävellessä tie on turvallisinta ylittää suojatien kohdalta. Autoilijoiden pitää väistää suojatiellä kävelijöitä.
Pyörätie
Suojatie
Turvavyö pelastaa hengen – muista käyttää sitä aina!
Turvavyön käyttö on yksi yksinkertaisimmista ja tehokkaimmista tavoista suojata itseään liikenteessä. Se ei maksa mitään, vie vain sekunnin kiinnittää, mutta voi pelastaa henkesi. Tässä muutamia tärkeitä asioita lapsille ja nuorille turvavyön käytöstä sekä autossa että linja-autossa.
Miksi turvavyö on tärkeä?
Suojaa onnettomuustilanteessa: Turvavyö pitää sinut paikallasi, jos auto joutuu äkkijarrutukseen tai törmäykseen. Ilman turvavyötä saatat sinkoutua kovalla voimalla eteenpäin tai jopa ulos ajoneuvosta.
Vähentää vammoja: Turvavyö suojaa päätäsi, niskaasi ja muita kehosi osia, jotka voisivat muuten loukkaantua vakavasti.
Laki määrää: Suomessa turvavyön käyttö on pakollista kaikissa ajoneuvoissa, joissa turvavyöt ovat saatavilla – myös linja-autoissa.
Autossa: muista aina kiinnittää vyö
Kun nouset autoon, varmista, että turvavyö napsahtaa kunnolla kiinni.
Turvavyön pitää olla tiukasti kiinni vartaloasi vasten – ei löysällä. Vyön alaosa kulkee lantion päällä, ei vatsan kohdalla, ja yläosa olkapään yli.
Jos käytät lastenistuinta, tarkista, että se on kiinnitetty oikein. Myös lastenistuimessa matkustavalla lapsella pitää olla turvavyö kiinni.
Linja-autossa: turvavyö kuuluu kaikille
Nykyisin lähes kaikissa linja-autoissa on turvavyöt. Kun istut paikallesi, tarkista heti, onko turvavyö käytettävissä. Linja-auton kolarit ovat harvinaisia, mutta ne voivat olla hyvin vaarallisia. Turvavyö auttaa sinua pysymään omalla paikallasi, vaikka bussi jarruttaisi äkillisesti.
Muista, että myös lyhyillä matkoilla turvavyön käyttäminen on tärkeää.
Miten muistetaan käyttää turvavyötä?
Tee siitä tapa: Kun astut ajoneuvoon, kiinnitä turvavyö automaattisesti, ennen kuin lähdet liikkeelle.
Rohkaise myös muita: Jos huomaat, ettei kaverisi ole kiinnittänyt turvavyötä, muistuta häntä ystävällisesti. Turvallisuus kuuluu kaikille!
Aikuisten esimerkki: Kun aikuiset käyttävät turvavyötä, lapset ja nuoret oppivat, että se on tärkeää.
Muista, että turvavyön käyttäminen on pieni teko, jolla voi olla suuri vaikutus. Sinun turvallisuutesi on tärkeä – käytä siis aina turvavyötä!
Pyöräilykypärä – Turvasi tiellä!
Hei sinä pyöräilijä! Tiesitkö, että pyöräilykypärä voi pelastaa henkesi? Kypärä on pyöräilijän paras kaveri, ja sen käyttäminen on sekä fiksua että turvallista. Lue alta, miksi kypärä on niin tärkeä, ja miten varmistat, että käytät sitä oikein.
Miksi kypärä on tärkeä?
Pyöräillessä voi joskus sattua kaatumisia tai kolareita, vaikka kuinka olisi varovainen. Pyöräilykypärä suojaa päätä iskuilta ja voi estää vakavat vammat. Ilman kypärää pään kolhaisu voi aiheuttaa vakavan aivovamman. Kypärän käyttäminen on pieni teko, jolla on suuri merkitys.
Kuvituskuva. shutterstock.com
Näin käytät kypärää oikein
Vaikka kypärä olisi päässä, sen on oltava oikein asetettu, jotta se toimii kunnolla. Noudata näitä ohjeita:
Valitse oikean kokoinen kypärä. – Kypärä ei saa olla liian suuri tai pieni. Sen tulee istua mukavasti päähän, mutta ei liian tiukasti.
Säädä remmit oikein. – Kiinnityshihnan tulee kulkea tiukasti leukasi alta, mutta ei liian tiukalle kiristettynä. Kypärä ei saa heilua päässä.
Aseta kypärä oikealle korkeudelle. – Kypärän etuosa tulee olla noin kah-
den sormen leveyden päässä kulmakarvoista. Näin otsasi pysyy suojassa.
Tarkista säädöt ennen jokaista ajokertaa. – Varmista, että kypärä istuu oikein joka kerta ennen pyöräilyn aloittamista.
Muista: turvallinen pyöräily alkaa kypärästä
Kypärän käyttäminen ei ole vain turvallista, vaan myös tyylikästä! Monissa kypärämallessa on upeita värejä ja kuoseja, jotka tekevät siitä osan pyöräilytyyliäsi. Muista myös pyöräilijän muut tärkeät turvallisuussäännöt: noudata liikennemerkkejä, käytä heijastimia ja pidä pyöräsi kunnossa.
Kun kypärä on päässä ja pyörä kunnossa, olet valmis mukaviin ajohetkiin! Turvallisia ja hauskoja pyöräilyhetkiä kaikille
Kypärän käyttö ja sen oikea asettaminen
Pyöräilykypärä on yksi tärkeimmistä varusteista, joita tarvitset pyöräilyä varten. Se suojaa päätäsi mahdollisilta iskuilta ja vähentää vakavien vammojen riskiä.
Mutta tiesitkö, että kypärä ei ole tehokas, jos sitä ei käytetä oikein? Tässä artikkelissa kerromme, kuinka kypärän käyttäminen ja oikea asettaminen onnistuu helposti.
Miksi kypärää kannattaa käyttää?
Turvallisuus ensimmäisenä. Kypärä suojaa päätää iskun voimilta, jos kaadut tai joudut onnettomuuteen.
Laki ja suositukset. Suomessa alle 15-vuotiaiden on käytettävä pyöräilykypärää, ja myös aikuisille sen käyttöä suositellaan.
Esimerkin voima. Kun käytät kypärää, annat hyvän esimerkin muille pyöräilijöille, erityisesti lapsille.
Oikean kypärän valinta
Koko: Valitse kypärä, joka sopii päähäsi. Liian pieni kypärä puristaa, ja liian suuri voi liukua pois paikoiltaan.
Mukavuus: Varmista, että kypärä tuntuu mukavalta eikä paina mistään.
Sertifikaatit: Tarkista, että kypärä on CEmerkitty tai muuten turvallisuusstandardien mukainen.
Kypärän oikea asettaminen
Sijoita kypärä oikein päähäsi.
Kypärän etureunan tulisi olla noin kahden sormen leveyden päässä kulmakarvoista.
Varmista, että kypärä peittää pään päälimmäisen ja takaosan.
Kiristä remmit sopivasti.
Leuan alta kulkevan hihnan tulee olla napakka, mutta ei liian tiukka. Kaksi sormea mahtuu sopivasti remmin ja leuan väliin.
Tee V-muoto korvien kohdalle.
Hihnat tulisi säätää siten, että ne muodostavat V-kirjaimen molempien korvien alapuolelle.
Tarkista istuvuus.
Ravista päätäsi varovasti. Kypärän ei tulisi liikkua tai valua päästä.
Vinkkejä kypärän huoltoon
Pidä puhtaana: Pyyhi kypärää kostealla liinalla ja vältä käyttämästä voimakkaita kemikaaleja.
Säilytä oikein: Älä jätä kypärää suoraan auringonpaisteeseen tai kosteaan paikkaan.
Vaihda tarvittaessa: Jos kypärään tulee halkeamia tai se on ollut osallisena onnettomuudessa, se on vaihdettava uuteen.
Muista, että pyöräilykypärä on pieni investointi, joka voi tehdä suuren eron turvallisuudessasi. Kun kypärä on oikein asetettu ja säädetty, voit nauttia pyöräilystä turvallisesti!
näin voi käydä!
Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, kun 10-vuotias Eetu polki innokkaasti pyörällään lähes tyhjää kevyenliikenteenväylää pitkin.
Eetulla oli kiire ehtiä kaverinsa Ollin luo, ja samalla hän halusi kokeilla uusia temppujaan. Eetu muisti, että kypärä pitää laittaa päähän, mutta hänellä ei ollut aikaa säätää remmejä kunnolla. "Eihän tässä mitään satu", hän ajatteli ja lähti polkemaan vauhdilla.
Matkalla Eetu näki rampin, joka johti pieneen hyppyyn. Hän ei voinut vastustaa kiusausta kokeilla taitojaan. Eetu kiihdytti vauhtia ja ohjasi pyöränsä rampille. Pyörä lensi hetkeksi ilmaan, mutta laskeutuminen ei mennyt suunnitelmien mukaan. Eetu menetti tasapainonsa ja kaatui suoraan tielle.
Eetun kypärä, joka ei ollut kunnolla kiinnitetty, liukui pois päästä hänen kaatuessaan. Hän iski päänsä asfalttiin ja tunsi heti kovaa kipua. Onneksi lähellä ollut lenkkeilijä huomasi tilanteen ja soitti ambulanssin.
Sairaalassa lääkärit kertoivat Eetulle ja hänen vanhemmilleen, että hän oli onnekas, koska vammat eivät olleet vakavampia. "Jos kypärä olisi ollut kunnolla kiinnitetty, tämän olisi voinut välttää kokonaan", lääkäri sanoi vakavana.
Tapahtuma jäi Eetulle mieleen. Hän päätti, ettei koskaan enää lähtisi pyöräilemään ilman kunnolla kiinnitettyä kypärää. Eetu halusi myös muistuttaa kavereitaan ja muita lapsia siitä, kuinka tärkeää on käyttää kypärää oikein.
Opetus:
Eetun tarina osoittaa, kuinka suuri ero on kypärän käytöllä ja sen oikealla asettamisella. Kypärän käyttäminen voi pelastaa henkesi, mutta vain silloin, kun se on kiinnitetty kunnolla. Muista aina tarkistaa, että kypärä istuu oikein ja hihnat ovat tiukasti paikallaan ennen kuin lähdet pyöräilemään!
Heijastin pelastaa – Näe ja näy yöllä!
Hei sinä iltahämärässä liikkuva koululainen! Tiesitkö, että heijastin voi olla yksi yksinkertaisimmista ja tehokkaimmista tavoista pitää itsesi turvassa liikenteessä? Ilman heijastinta autoilijan on hyvin vaikea nähdä sinua pimeällä tai huonolla säällä. Lue tästä, miksi heijastin on niin tärkeä ja miten se toimii.
Miksi heijastin on tärkeä?
Autoilijat näkevät sinut ajoissa: Ilman heijastinta autoilija näkee jalankulkijan vasta noin 30 metrin päästä, mutta heijastimen avulla sinut nähään jo 350 metrin päästä! Tämä antaa autoilijalle tarpeeksi aikaa hiljentää vauhtia ja välttää vaaratilanne.
Toimii kaikissa olosuhteissa:
Heijastin on erityisen tehokas pimeällä, mutta se auttaa sinua näkyväksi myös sumussa, sateessa ja hämärässä.
Helppo ja halpa tapa lisätä turvallisuutta: Heijastimia on monenlaisia: rannekkeita, roikkuvia heijastimia, liivejä ja jopa reppuihin ja takkeihin kiinnitetyjä malleja.
Esimerkkejä heijastimen tehokkuudesta
Kuvitellaan pimeä tie ilman katuvaloja:
Ilman heijastinta jalankulkija sulautuu pimeyteen, ja autoilija huomaa hänet vasta aivan liian myöhään.
Heijastimen kanssa autoilija näkee valojen heijastuvan sinusta jo kaukaa ja ehtii reagoida ajoissa.
Suojatie pimeässä:
Olet ylittämässä tietä suojatiellä. Autoilija, joka ei käytä pitkään valoja, ei huomaa sinua ajoissa, ellet käytä heijastinta. Yksikin pieni roikkuva heijastin reppusi kulmassa voi olla ratkaiseva.
Liikuntaharrastukset ulkona:
Pimeässä juostessa tai pyöräillessä hei-
jastin auttaa autoilijoita ja muita liikkujia havaitsemaan sinut ajoissa.
Vinkkejä heijastimen käyttöön
Kiinnitys: Varmista, että heijastin roikkuu vyötärön korkeudella ja on helposti näkyvä kaikkialle.
Käytä useampia heijastimia: Heijastin reppuun, takkiin ja housuihin tekee sinusta entistä näkyvämmän.
Valitse CE-merkitty heijastin: Tämä merkintä takaa, että heijastin on turvallinen ja toimiva.
Muista vaihtaa heijastin ajoissa: Kulunut heijastin ei heijasta valoa kunnolla, joten tarkista heijastimesi säännöllisesti.
Tee itsesi näkyväksi
Heijastimella on väliä!
Heijastimen käyttäminen ei ole vain turvallisuusteko, vaan se voi myös pelastaa henkesi. Kun käytät heijastinta, varmistat, että autoilijat huomaavat sinut ajoissa ja vältät vaaralliset tilanteet. Ole siis aina näkyvissä ja kannusta myös kavereitasi käyttämään heijastimia – turvallisuus on yhteinen asia!
Heijastimen askarteluohjeita
Heijastimen tekeminen itse on hauskaa ja helppoa! Voit tehdä omia, uniikkeja heijastimia esimerkiksi reppuusi, takkiisi tai polkupyörääsi. Tässä on yksinkertaiset ohjeet oman heijastimen askarteluun:
Tarvikkeet:
Heijastinkangasta tai valmiita heijastinteippejä
Sakset
Vahvaa liimaa tai kaksipuolista teippiä
Koristeita (kuten tarroja, helmiä tai kiiltokuvia, jotka eivät peitä heijastavaa pintaa)
Rei’itin ja narua tai avainrengas
Ohjeet:
Valitse muoto:
Leikkaa heijastinkankaasta haluamasi muotoinen pala, esimerkiksi sydän, tähti tai ympyrä.
Koristele (valinnainen):
Kiinnitä koristeita heijastimen reunoille, mutta varmista, että heijastava pinta jää selkeästi näkyville.
Rei’itä kiinnitystä varten:
Tee rei’ittimellä reikä heijastimen ylhään ja pujota naru tai avainrengas läpi.
Varmista kesto:
Jos haluat lisää kestävyyttä, voit liimata heijastinkankaan taakse ohuen muovilevyn tai vahvan pahvin.
Kiinnitys:
Kiinnitä valmis heijastin reppuusi, takkiisi tai pyöräsi satulaan. Voit myös tehdä useampia ja jakaa kavereille!
Ideoita omiin heijastimiin:
Eläinhahmot: Leikkaa heijastin kissan, koiran tai vaikka pupun muotoiseksi.
Kirjaimet: Tee oma nimesi alkukirjaimesta heijastin.
Heijastava ranneke: Kiinnitä heijastinteippiä kankaiselle rannekkeelle ja pujota käteesi.
Heijastimen tekeminen itse on paitsi luovaa, myös tärkeä turvallisuusteko. Muista testata valmiin heijastimesi näkyvyys taskulampun tai autonvalojen avulla, jotta varmistat sen toimivuuden.
Turvallisia askarteluhetkiä ja näkyvyyttä pimeille teille!
näin voi käydä!
Esimerkkitapaus: Kun heijastinta ei ole
12-vuotias Sofia oli palaamassa kotiin kaverinsa luota myöhään syksyisenä iltana. Hänellä ei ollut heijastinta, koska hän ajatteli katuvalojen riittävän. Sofia käveli tien reunaa, kun lähestyvä autoilija huomasi hänet vasta aivan viime hetkellä. Kuljettaja jarrutti äkillisesti ja väisti juuri ja juuri osumatta Sofiaan.
Tilanne säikäytti sekä Sofian että autoilijan. Sofia ymmärsi, että ilman heijastinta hänet oli ollut mahdotonta nähdä ajoissa.
Seuraavana päivänä hän hankki useita heijastimia ja kiinnitti niitä takkiinsa ja reppuunsa, jottei samanlainen tilanne toistuisi.
Opetus
Heijastimen puuttuminen voi johtaa vaaratilanteisiin, koska autoilijat eivät näe sinua ajoissa. Muista aina käyttää heijastinta pimeällä ja kannusta myös muita tekemään niin.
Heijastin on pieni, mutta elämää pelastava varuste!
Sähköpotkulaudat ja turvallisuus:
Näin ajat fiksusti ja turvallisesti!
Sähköpotkulaudat ovat hurjan suosittuja erityisesti nuorten keskuudessa. Ne ovat kätevä ja nopea tapa liikkua paikasta toiseen, mutta niiden turvallinen käyttö vaatii tietoa ja vastuullisuutta. Tässä muutama tärkeä vinkki siitä, miten ajaminen sähköpotkulaudalla sujuu turvallisesti ja ilman ongelmia.
Nopeusrajoitukset – miksi niitä on?
Sähköpotkulautojen maksiminopeus on yleensä 20–25 km/h. Tämä rajoitus on tehty, koska suuremmilla nopeuksilla pysähtäminen ja ajoneuvon hallinta vaikeutuvat. Myös jalankulkijoiden turvallisuus on huomioitava erityisesti jalkakäytävillä ja pyöräteillä liikuttaessa. Muista: hiljennä aina nopeutta, kun lähestyt muita tienkäyttäjiä tai risteyksiä.
Kypärän käyttö – pieni teko, suuri vaikutus
Vaikka kypärän käyttö ei Suomessa ole
lakisääteistä sähköpotkulaudoilla, sen käyttäminen voi pelastaa henkesi. Päävammat ovat yleisiä onnettomuuksissa, joissa kypärää ei ole käytetty. Valitse mukava ja hyvin istuva kypärä, ja tee siitä tapa – aivan kuten turvavyö autossa.
Liikennesäännöt koskevat myös sinua!
Sähköpotkulauta on ajoneuvo, ja sitä käyttäessä on noudatettava liikennesääntöjä. Tässä muutama tärkeä asia:
Aja pyörätiellä: Jos pyörätietä ei ole, käytä ajoradan oikeaa reunaa. Jalkakäytävät ovat vain jalankulkijoille.
Anna tilaa muille: Ole kohtelias ja anna jalankulkijoille ja pyöräilijöille riittävästi tilaa.
Käytä valoja ja heijastimia: Pimeällä tai hämärässä ajaessa varmista, että sinut nähdään.
Noudata liikennevaloja ja merkkejä: Pysähdy aina punaisissa valoissa ja seuraa liikennemerkkejä.
Muutama lisävinkki turvalliseen ajoon
Vältä puhelimen käyttöä ajon aikana. Säilytä katse tiessä ja kädet ohjaustangossa.
Tarkista sähköpotkulaudan kunto. Ennen ajoa varmista, että jarrut, valot ja renkaat ovat kunnossa.
Vältä ajamista epävakaisella alustalla. Hiekka, vesi ja kuopat voivat aiheuttaa liukastumisia ja kaatumisia.
Yhteenveto: vastuullisuus on avain turvallisuuteen
Sähköpotkulautailu on hauskaa ja käytännöllistä, mutta se edellyttää vastuullista asennetta.
Kun noudatat nopeusrajoituksia, käytät kypärää ja seuraat liikennesääntöjä, huolehdit paitsi omasta myös muiden turvallisuudesta. Muista, että jokainen ajokerta on tilaisuus osoittaa, miten fiksu ja vastuullinen kuljettaja olet.
Turvallista matkaa!
näin voi käydä!
Nuoren illanvietto keskeytyi yllätyksellä
– vakava onnettomuus muistuttaa varovaisuuden tärkeydestä
Keskiviikkoiltana kello kahdeksan aikaan Vantaan Myyrmäessä tapahtui onnettomuus, joka jättää jäljen monen nuoren mieleen. 16-vuotias Leo ja hänen ystävänsä olivat matkalla kotiin iloisesta illanvietosta, kun tilanne sai käänteen, joka muistuttaa turvavälineiden ja varovaisuuden tärkeydestä.
Leo oli lainannut kaupunkikäytössä olevan sähköpotkulaudan. Vaikka pimeys oli jo laskeutunut, kypärä unohtui kiireessä ja potkulaudan valot olivat epäkunnossa. "Ajattelin, että se on vain lyhyt matka, eikä mitään voi sattua", Leo kertoo jälkikäteen.
Sähköpotkulaudalla liikkuminen oli vauhdikasta ja hauskaa, mutta Leo ei huomannut, että jalankulkutien reunassa oli irrallinen kivilaatta. Yllättäen lauta heitähti ilmaan, ja Leo menetti tasapainonsa. Hän kaatui kovalle asfaltille, lyöden päänsä ja loukaten olkapäänsä vakavasti.
Onnettomuuspaikalle pysähtyi ohikulkijoita, jotka hälyttivät ambulanssin. "Se oli pelottavaa nähdä, kuinka nopeasti kaikki tapahtui", kertoo 17-vuotias Emmi, joka oli tapahtumahetkellä paikalla. ”Leo makasi liikkumattomana, ja olimme kaikki huolissamme."
”LEO ON NYT TOIPUMASSA KOTONA, MUTTA TAPAUS JÄTTI PYSYVÄN OPETUKSEN”
Ambulanssi saapui nopeasti ja vei Leon sairaalaan, jossa todettiin, että hänellä oli aivotärähdys ja murtunut solisluu. Lääkärien mukaan tilanne olisi voinut olla huomattavasti pahempi ilman nopeaa apua. "Jos Leo olisi käyttänyt kypärää, vammojen vakavuus olisi voinut jäädä pienemmäksi", muistuttaa ensiapulääkäri Anna Korhonen.
Nuorten parissa sähköpotkulaudat ovat suosittuja, mutta niiden käyttöön liittyy riskejä. Liikenneturvallisuuden asiantuntijat muistuttavat, että jokaisen on varmistettava, että laitteet ovat kunnossa ja turvavälineet, kuten kypärä, aina käytössä.
Leo on nyt toipumassa kotona, mutta tapaus jätti pysyvän opetuksen. "Toivon, että muut oppivat tästä, eivätkä tee samaa virhettä kuin minä", Leo sanoo. Hän aikoo jatkossakin käyttää sähköpotkulautaa, mutta vain kypärän kanssa.
Tämän onnettomuuden jälkeen Vantaan kaupunki on ilmoittanut aloittavansa kampanjan, joka painottaa turvallisuutta sähköpotkulaudoilla liikuttaessa.
Miten sinä huolehdit turvallisuudestasi liikenteessä?
Sosiaalisen median vaikutus tarkkaavaisuuteen liikenteessä
Nyky-yhteiskunnassa sosiaalinen media on erottamaton osa elämäämme. Se tarjoaa yhteydenpitovälineitä, viihdettä ja tietoa sekä on erityisesti nuorten ja lasten keskuudessa jatkuvasti läsnä. Kännykät ja muut mobiililaitteet ovat vakiinnuttaneet paikkansa arjessamme, mutta niiden jatkuva käyttö voi aiheuttaa merkittäviä riskejä erityisesti liikenteessä.
Tarkkaavaisuus on avain liikenneturvallisuuteen
Liikenteessä tarkkaavaisuus on elintärkeää. Olitpa sitten jalankulkija, pyöräilijä tai autonkuljettaja, huomion keskittäminen liikenneympäristöön on välttämätöntä turvallisuuden takaamiseksi. Sosiaalisen median jatkuva houkutus kuitenkin haastaa tämän: viestien lukeminen, kuvien selaaminen tai videoiden katselu voivat viedä huomion hetkessä pois liikenteestä ja lisätä onnettomuusriskejä.
Nuoret ja lapset ovat erityisen alttiita tälle haasteelle. He ovat kasvaneet digitaalisen median parissa ja ovat tottuneet jatkuvaan yhteydenpitoon ja tiedonvaihtoon. Valitettavasti tämä voi johtaa siihen, että puhelinta käytetään myös silloin, kun se on erityisen vaarallista – esimerkiksi ylittäessä tietä tai liikuttaessa pyörällä liikenteen seassa.
Kuinka sosiaalinen media vaikuttaa tarkkaavaisuuteen?
Sosiaalinen media on suunniteltu koukuttavaksi. Sovellukset tarjoavat jatkuvasti uusia ilmoituksia, jotka houkuttelevat
”TUTKIMUKSET
OSOITTAVAT, ETTÄ JO LYHYTKESTOINEN HUOMION SIIRTÄMINEN
LIIKENTEESTÄ PUHELIMEEN VOI OLLA KOHTALOKASTA”
meidät tarkistamaan puhelimen. Nuorten ja lasten kohdalla tämä houkutus voi olla erityisen voimakas, sillä sosiaalinen media tarjoaa paitsi viihdettä, myös mahdollisuuden saada huomiota ja vahvistusta omalle identiteetilleen.
Tutkimukset osoittavat, että jo lyhytkestoinen huomion siirtäminen liikenteestä puhelimeen voi olla kohtalokasta. Esimerkiksi 5 sekunnin katsaus puhelimen näyttöön voi johtaa siihenn, että autoilija tai pyöräilijä kulkee kymmeniä metrejä ilman, että hän huomioi ympäristöänsä. Tämän seurauksena jalankulkijoita voi jäädä huomaamatta, liikennevalot
näkemättä tai ajoneuvojen etäisyyksiä arvioimatta.
Jalankulkijat ja kännykän käyttö
Yksi suurimmista ongelmista on kännykän käyttö jalankulkijoiden keskuudessa. Kuulokkeiden käyttö ja musiikin kuuntelu voivat jo itsessään heikentää kuuloaistia, mutta yhdistettynä puhelimen selaamiseen ne voivat olla suorastaan hengenvaarallisia. Monet nuoret kävelevät kadulla katse näytössä, jolloin he eivät huomaa esimerkiksi lähestyviä ajoneuvoja tai liikennevaloja.
”SOSIAALINEN MEDIA
MUTTA
KÄYTTÖ LIIKENTEESSÄ VOI JOHTAA
VAKAVIIN SEURAUKSIIN”
Erityisesti suojatien ylittäminen puhelinta käytettäessä on riskialtista. Liikennesäännöt edellyttävät, että jalankulkijan on varmistettava tien ylityksen turvallisuus, mutta sosiaalinen media vie usein huomion pois tästä tehtävästä. Tämä voi johtaa siihen, että jalankulkija astuu suojatielle ilman, että hän on huomioinut liikkuvia ajoneuvoja.
Pyöräilijät ja tarkkaavaisuus
Myös pyöräilijöiden keskuudessa kännykän käyttö on yleistynyt. Viestien kirjoittaminen tai puheluiden vastaaminen ajon aikana voi johtaa siihen, että pyöräilijä menettää tasapainonsa tai huomaa liian myöhään edessä olevan esteen. Pyöräilijöiden tulisi aina keskittyä vähintään yhdellä kädellä ohjaustangon hallintaan ja katseella edessä olevaan liikenteeseen.
Pyöräilijöille on myös tärkeää muistaa, että liikennesäännöt koskevat heitä samalla tavalla kuin autoilijoita. Kännykän käyttö, joka vie huomion liikenteestä, on uhka paitsi pyöräilijälle itselleen, myös muille tienkäyttäjille.
Mitä voimme tehdä tilanteen parantamiseksi?
Vaikka sosiaalinen media on läsnä elämässämme, voimme silti oppia käyttämään sitä vastuullisesti liikenteessä. Seuraavat toimenpiteet voivat auttaa:
Tietoisuuden lisääminen:
Koulut ja vanhemmat voivat kasvattaa lasten ja nuorten tietoisuutta siitä, miten tärkeää on keskittyä liikenteeseen. Yhteiset keskustelut ja koulutukset voivat auttaa ymmärtämään, miksi sosiaalisen median käyttö liikenteessä on vaarallista.
Teknologian käyttö:
Monet sovellukset tarjoavat nykyisin toimintoja, jotka estävät puhelimen käytön
ajon aikana. Esimerkiksi “ajotila” voi estää ilmoitukset, kun käyttäjä liikkuu tiettyä nopeutta.
Esimerkin voima:
Aikuiset voivat toimia hyvänä esimerkkinä lapsille ja nuorille. Kun vanhemmat ja opettajat noudattavat tarkkaavaisuutta liikenteessä, nuoret oppivat arvostamaan turvallisuutta.
Lainsäädäntö ja valvonta: Monet maat ovat ottaneet käyttöön lainsäädäntöä, joka rajoittaa puhelimen käyttöä liikenteessä. Esimerkiksi käsien
vapaan laitteiden käytön pakottaminen voi auttaa vähentämään onnettomuuksia.
Loppusanat
Sosiaalinen media on voimavara, mutta sen käyttö liikenteessä voi johtaa vakaviin seurauksiin. Nuorille ja lapsille on elintärkeää opettaa, miten he voivat käyttää teknologiaa vastuullisesti ja miten tarkkaavaisuus voi pelastaa henkiä.
Yhteistyön avulla – niin kotona, koulussa kuin yhteiskunnan tasolla – voimme varmistaa, että liikenteessä on turvallisempaa kaikille.
Uusiutuva sairaus
Kirjoitin tasan kymmenen vuotta sitten jutun tähän lehteen otsikolla ”Autokuume, sairausko”. Olin tuolloin päättänyt hankkia uutta autoteknologiaa edustavan Mitsubishi Outlander Phev maasturin, jossa oli ladattavat akut sähköllä ajoa varten ja muutoin se kulki polttomoottorilla. Tuolloin ladattavat sähkö- ja nämä puolisähköautot olivat kuitenkin vasta uransa alussa. Silloin sähköautojen kantamat olivat vaatimattomat 200-300 kilometriä ja esim. Mitsulle luvattiin vanhalla mittaustavalla kantamaksi noin 50 kilometriä.
Mitsun mainoksissa kerrottiin tuolloin, että yhdellä tankillisella pystyi ajamaan jopa 800 kilometriä. Tämä vaikutti hienolta, koska silloin olisin päässyt matkalla mökilleni yhdellä tankkauksella aina Rovaniemelle asti eli tuon 800 kilometriä ja loppumatkan 200 kilometriä lisätankkauksella. Kyse oli kuitenkin vain mainosmiesten antamasta harhakuvitelmasta eli nykymittatavan mukaan Mitsun
sähkökantama oli vain noin 40 kilometriä ja auto oli pitänyt pysäyttää aina 40 kilometrin jälkeen ja ladata sitä muutama tunti. Se noista harhakuvitelmista, joita minullekin silloin syntyi. Ajattelin tuolloin, että jos vielä ostan ladattavan hybridin, tulisi sen kantaman pelkällä sähköllä olla ainakin 100 kilometriä.
Nyt kymmenen vuoden jälkeen ovat sähköautojen akustot parantuneet huomattavasti ja kantamat niillä ovat jo yli 600 kilometriä. Valitettavasti ladattavien hybridien akustot eivät ole kehittyneet samaan tahtiin tai valmistajat eivät ole välittäneet lisätä autojen akkukapasiteettia, koska edelleenkin nk. Premium autoille luvataan kantamaksi 50-60 kilometriä esim. Bemareilla. Poikkeuksena on kuitenkin Mersu, jonka muutama vuosi sitten markkinoille lanseeratulle GLC mallille luvataan jopa 120 kilometrin kantamaa nykymittaustavan mukaan. Tosin kuluvana vuonna markkinoille tuli Skodalta Kodiaq malli, jolle luvattiin kantamaa 120 kilometriä, kuten myös Volkkarin Passatille. Skodasta kiinnos-
tuin heti ja otin maahantuojaan yhteyttä. Pettymyksekseni minulle ilmoitettiin, että sitä valmistettiin vain etuvetoisena kuten Passattiakin, joka kuitenkaan ei ollut edes mukamaasturi. Seuraavaksi aistini suuntautui Volvoon, jonka uusimpaan CX 60 malliin oli istutettu pidemmän kantaman akusto, jolle luvattiin kantamaksi 80 kilometriä. Pähkäiltyäni asiaa totesin, että etelässä tuokin kantama riittäisi hyvin arkisiin asiointeihini ja mökiltäni asiointeihin niin Leville kuin melkein edestakaiseen matkaan Kittilään.
Kuluvan vuoden toukokuussa olin taas lähdössä yöautojunalla kotiini Vantaalle. Päätin hyödyntää päivän lähtemällä ajoissa Tepastosta liikkeelle Rovaniemelle ja käydä Wetterin autoliikkeessä tutustumassa paremmin haaveilemiini Mersun GLC ja Volvon XC60 malleihin. Koska Mersulle oli luvattu pidempi kantama, niin päätin ensin suunnata sen osastolle ja ottaa auto koeajoon. Ensimmäiseksi olen aina tarkastanut kuljettajan jalkatilan ja onko se tarpeeksi tilava jalkojen liikutteluun sekä ettei keskikonsoli pai-
TEKSTI: Kalevi ”Kuku” Kaskentaus
na oikeaa jalkaa. Seuraavaksi tarkastan taustapeilien koon eli ovatko ne tarpeeksi suuret. Mitsussa ne täyttivät vaatimukseni mutta valitettavasti Mersussa ei. Keskikonsoli painoi kaasujalkaa ja taustapeilit olivat onnettoman pienet. Otin auton kuitenkin koeajoon ja hulppealtahan se vaikutti. Olin aina haaveillut ilmajousituksista, koska Levin jälkeen on 20 kilometriä huonokulkuista kuoppaista soratietä. Mersussa oli kuitenkin vain takana ilmajousitus johtuen painavasta ajoakustosta. Se ei kuitenkaan tuntunut erottuvan tavallisesta jousituksesta ajaessani Rovaniemellä erästä soratietä johtuen juuri etupään ilmajousien puuttumisesta. Olisihan etupäähän tietysti saanut myös ilmajousituksen, mutta se olisi tietänyt tähän autoon taas muutaman tonnin lisäkustannusta. Tupu eukkoni ei taas pitänyt liian hallitsevasta kookkaasta näytöstä, josta auton toimintoja hallinnoidaan. Puutteista huolimatta auto vaikutti laadukkaalta ja minun ajoihini riittävältä. Myyjän antaman tarjouksen jälkeen siirryin Volvon myyjän luokse. Myyjä vaikutti kiireiseltä kellon ollessa jo yli 16.00 enkä saanut Volvoa koeajoon. Tutustuin kuitenkin esillä olleeseen autoon ja siinä tuntui ulkonaisesti olevan kaikki ne seikat kunnossa, joihin kiinnitin huomioni. Lisäksi Volvossa oli lasikatto ja avautuva kattoluukku ym. joita Mersussa ei ollut. Myyjä oli kuitenkin ennen lähtöään ehtinyt antaa kirjallisen tarjouksen, johon oli huomioitu myös lisävarusteet, jotka autooni halusin. Volvoon oli saataville tilattavaan autoon ilmajousitus kaikkiin pyöriin hintaan 2400 euroa. Tehdasasenteinen puoliautomaatti vetokoukku kustansi 1500 euroa, kun Mersussa täysautomatti koukku olisi ollut vain 1200 euroa. Eroa näillä on se, että nappia painamalla Mersun koukku kääntyi piilosta täysin lukitusasentoon ja päin vastoin vain nappia painamalla. Volvossa koukku puolestaan tuli nappia painamalla piilosta esiin ja päin vastoin, mutta siinä piti liata kädet kääntämällä se esiintulon jälkeen lukitusasentoon. Ihmettelin Volvon koukun kalliimpaa hintaa Mersun automaatti koukkuun. Päätin kuitenkin suorittaa Volvon koeajon, kunhan olin palannut Vantaalle.
Kotiin päästyäni varasin sitten Volvolle koeajon Herttoniemen Biliaan. Koeajon perusteella totesin myös Volvon kelpaavan minulle. Myyjä antoi Volvosta erittäin
hyvän käteisostotarjouksen, johon oli huomioitu myös ne ilmajouset ja vetokoukku. 10 vuotta vanhaa Mitsua ei myyjä edes halunnut ottaa osamaksuna, joten päätin myydä Mitsun itse ja palata myöhemmin asiaan.
Bilian antama käteisosto tarjous oli paljon parempi kuin Wetterillä, mutta Wetterin vaihtoautotarjous oli parempi kuin yksikään eri nettiformaateilla myöhemmin saamani tarjous Mitsusta. Otin kuitenkin Wetterin myyjään yhteyttä ja kerroin millaisen tarjouksen olin saanut Helsingistä. Myyjä ihmetteli ostajalle edullista tarjousta, mutta neuvoteltuaan esimiehensä kanssa, antoi hän saman käteisostotarjouksen. Tuolloin kuitenkin hyvityshinta Mitsusta putoaisi alle sen, mitä olisin saanut siitä myöhemmin itse netin kautta myymällä. Tarjous oli kuitenkin niin hyvä ja minun olisi helpompaa noutaa auto Rovaniemeltä kuin Helsingistä sitten, kun se oli valmistettu tehtaalla ja toimitettu Suomeen, päätin tehdä kaupat. Luovutusajankohdaksi luvattiin heinäkuun puoliväli, jolloin olin taas jo Tepastossa. Ainoa seikka, mikä Volvossa oli askarruttanut, oli se, että Volvoa oli saatavilla kahdella eri moottorilla. T6 moottorissa oli 350 heppaa ja T8 moottorissa kahdentonnin lisähinnalla 100 heppaa enemmän. Aikani pähkäiltyäni totesin, että kyllä pienempikin moottori on riittävä. Tupun mielestä ainoa, mitä hän tarvitsi autossa, oli jalan heilautuksella avautuva takaluukku. Ja sellainenhan hienous Volvosta löytyi!!!??
Volvoa odotellessani yritin sitten itse myydä Mitsua netissä huonolla menestyksellä. Ostajia olisi kyllä riittänyt, mutta auton kunto ja kilometrit huomioiden, en ollut tyytyväinen tarjouksiin. Lopulta huomasin, että Rinta-Joupin autoliike ostaa suoraan myyjiltä autoja ilman vaihtoautoa. Rovaniemen Rinta-Jouppi antoi lopulta paremman tarjouksen kuin olin itse saanut ostajilta.
Lopulta koitti heinäkuu ja Volvon luovutus. Menin ensin Rinta-Joupille myymään Mitsun ja soitin heti ulkona Wetterin myyjälle ja pyysin hakemaan minut auton luovutukseen. Volvossa oli kaikki se mitä pitikin, paitsi.... Olin tilannut Volvon ilman takaluukun mallimerkintöjä ja ihan sen takia, että itseä ottaa päähän, kun ei tunnista edellä ajavan auton mallia siitä
puuttuvista merkinnöistä. Oman Volvon takaluukussa loisti kuitenkin kromattuna Volvo ja XC60, vaikka olin tilannut auton dark-versiona ilman minkäänlaisia bright version kromeja. Myyjäliikkeeltä löytyi hieno ele uuden auton takapenkiltä ostajalle, lahjapakkaus, jossa pullo Wetterin omaa tuotantoa oleva skumppapullo ja kaksi lasia.
Rovaniemelle olin tullut asuntovaunun kanssa ja jatkoin reissua Kuusamo-SallaSodankylä-Kittilä-Tepasto. Ilokseni huomasin, että noin 800 kilometrin matkalla kerran ladattuna Sallassa kulutus oli vaunun kanssa vain noin 10 lt/100 km, kun se Mitsun kanssa oli ollut jopa yli 12 lt/100 km. Nyt kun kirjoitushetkellä 19.8.2024 autolla on ajettu 987 km, näyttää tietokone kulutukseksi 6,5 litraa, tosin sen on ladattu kerran viikossa täyteen kaupassa käynnin jälkeen. Kaupassakäynnit Leville edestakaisin 54 km hoituvat pelkällä sähköllä ja käynnit Kittilässäkin 100 km melkein sähköllä. Tyytyväinen täytyy olla näihinkin kilometreihin, vaikka haaveilemani 100 km ei toteudukaan. Mitsulla pääsi 10 vuoden jälkeen hädin tuskin sähköllä Leville. Olisi ollut aivan turha maksaa Mersusta 10.000 euroa enemmän niiden muutaman kilometrin takia varsinkin, kun Volvossa moni asia oli paremmin.
Lopuksi tuohon otsikkoon. Kyllä se autokuume iski taas kymmenen vuoden tauon jälkeen. Vaikka kaikkien hybridien kantamat eivät olleet lisääntyneet odotusteni mukaisesti tuli kuitenkin auton vaihto ajankohtaiseksi, kuten joka 10:s vuosi tähänkin asti, varsinkin kun Mitsulla oli ajettu jo 69.000 kilometriä. Tosin tämä oli vähiten ajettu aina uutena ostamistani autoista, joista yhdelläkään en ollut ajanut sen kymmenen vuotis- aikana yli 90.000 kilometriä. Minulle auto ei ole kuitenkaan ollut koskaan mikään sijoitus, kun olen joutunut maksamaan itse ne kalliit kilometrin ja seuraava käyttäjä on saanut aina edullisesti suht vähän ajetun ja hyvin pidetyn auton. Uusi Volvoni on kuitenkin todennäköisesti viimeisin autoni, sillä jos elonpäiviä siunaantuu, niin kymmenen vuoden päästä olen jo reilusti yli kahdeksankymppinen vanhus, jonka Volvolla on silloin ajettu ehkä jopa 50.000 kilometriä vai olisiko ilometriä.
