Sotilaallisten voimakeinojen käyttö poliisitehtävällä

Turvallisuuden ylläpitäminen yhdessä

Poliisin tehtäviin kuuluu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen. Haasteellisessa toimintaympäristössä joudutaan toteamaan, että poliisin omat voimat eivät aina riitä. Poliisi toimiikin turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Yksi viranomaisyhteistyön muodoista on virka-apu. Äärimmäisessä tilanteessa virka-apu voi sisältää sotilaallisten voimakeinojen käyttöä poliisin tehtävällä.

Virka-avun edellytyksistä ja sisällöstä säädetään lailla. Virka-avulla tarkoitetaan jonkin viranomaisen voima - varojen käyttöä toisen viranomaisen toiminnassa. Virka-avulla ei siirretä tehtäviä toisen hoidettavaksi tai paikata pyytävän viranomaisen pidempiaikaista resurssivajetta. Ennemminkin tarkoitus on yksittäisen tehtävän suorittamiseksi tilapäisesti hyödyntää sellaista toisen viranomaisen kalustoa, osaamista tai muuta suorituskykyä, mitä virka-apua pyytävällä viranomaisella ei ole.

Laissa Puolustusvoimien virka-avusta poliisille (myöh. virka-apulaki, 342/2022) säädetään puolustusvoimien poliisille antaman virka-avun edellytyksistä ja sisällöstä. Yleisenä edellytyksenä poliisilla on oikeus saada tehtävän suorittamiseksi virka-apua vain, jos se on omien voimavarojen riittämättömyyden vuoksi tarpeellista ja virka-avun antaminen voi tapahtua vaarantamatta puolustusvoimien oman tehtävän suorittamista.

Virka-avun eri muodot

Virka-apua voidaan myöntää esimerkiksi henkilön etsimiseksi, alueen eristämiseksi tai liikenteen ohjaamiseksi. Virka-apu sisältää Puolustusvoimien henkilöstön lisäksi kaluston, välineistön ja asiantuntija-avun luovuttamista poliisin tehtävälle. Virka-apu voi lisäksi sisältää voimakeinojen käyttöä. Sotilaallisilla voimakeinoilla tarkoitetaan sotilaan henkilökohtaisen aseen ja sitä voimakkaampaa asevoiman käyttöä (Laki Puolustusvoimista 551/2007).

Virka-avut voidaan jaotella tavanomaiseen virka-apuun, tavanomaiseen virka-apuun esteen poistamiseksi, vaativaan virka-apuun ja vaativaan kohdennettuun virka-apuun. Tavanomainen virka-apu on yleisin virka-avun muoto. Kyse voi olla esimerkiksi liikenteen ohjauksesta tai kalustolainasta. Esteen poistaminen voi tarkoittaa esimerkiksi tien tukkeeksi ajetun ajoneuvon poistamista.

Vaativaa virka-apua voidaan antaa henkeä tai terveyttä vakavasti vaarantavien rikosten, kuten terroristi-iskujen ja joukkosurmien estämiseksi tai keskeyttämiseksi. Edellytyksenä on, että teko uhkaa suurta ihmismäärää ja vaativan virka-avun on perusteltua olettaa olevan välttämätöntä. Vaativaa virka-apua voidaan antaa myös valtiovieraiden suo-

”TAVANOMAISTA VIRKA-APUA PYYTÄÄ

POLIISIHALLITUS, JA SEN MYÖNTÄMISESTÄ

PÄÄTTÄÄ PÄÄESIKUNTA TAI PUOLUSTUSHAARAN ESIKUNTA”

jaamiseksi ja vierailujen turvaamiseksi. Tällöin edellytetään, että vieraaseen arvioidaan vierailulla kohdistuvan uhka aseman, edustamansa valtion tai muun vastaavan syyn perusteella, jonka vuoksi virka-apu on välttämätöntä.

Aseistus virka-aputehtävällä

Virka-apujen jaottelussa merkitystä on erityisesti sillä, millaiseen voimankäyttöön ja aseistukseen varaudutaan. Aseistuksesta virka-aputehtävällä säädetään Valtioneuvoston asetuksella Puolustusvoimien virka-avusta poliisille (myöh. virka-apuasetus 396/2022). Asetuksessa on erikseen määritelty sotilaan henkilökohtaiset ampuma-aseet virka-aputehtävissä ja vaativaa virka-apua tukeva aseistus. Ampuma-aseiden lisäksi sotilaan voimankäyttövälineitä ovat esimerkiksi patukka, sumutin ja sotakoira.

Tavanomainen virka-apu sisältää hyvin harvoin voimakeinojen käyttöä. Ammattisotilaan virka-aseen käyttöperuste on ennemminkin hätävarjelu. Tästä huolimatta tavanomaisella virka-aputehtävällä sotilaan henkilökohtaisia aseita voivat olla pistoolin lisäksi haulikko, konepistooli, rynnäkkökivääri, tarkkuuskivääri ja kevyt konekivääri. Esteen poistamiseksi voidaan käyttää myös vaativaa virka-apua tukevaa aseistusta, vaikka kyse onkin tavanomaisesta virka-avusta.

Vaativa kohdennettu virka-apu sisältää sotilaan voimankäyttövälineiden lisäksi virka-apuasetuksen mukaiset aseet virka-aputehtävällä sekä vaativaa virka-apua tukevan aseistuksen. Näitä ovat kranaattipistooli, kevyt kertasinko, raskas tarkkuuskivääri,12,7 millimetrin kaliiperin konekivääri sekä niihin soveltuvat patruunat ja ammukset sekä käsikranaatti. Kyse on poliisin voimankäyttövälineitä voimakkaammasta aseistuksesta, jonka vaikutus on rajattavissa tarkasti yksilöityyn kohteeseen sivullisille ilmeistä vaaraa aiheuttamatta.

Vaativa virka-apu voi sisältää sotilaan voimankäyttövälineiden ja henkilökohtaisen aseistuksen lisäksi sitä voimakkaampaa poliisitehtävän suorittamiseksi soveltuvaa aseistusta. Ero kohdennettuun virka-apuun on, että virka-apuasetuksen mukaista tyhjentävää luetteloa voimankäyttövälineistä ei ole kirjattu. Kuitenkin voimakkaampienkin sotilaallisten voimakeinojen on sovelluttava poliisin tehtävän suorittamiseen.

Virka-avusta päättäminen

Virka-apulaissa säädetään myös virka-avusta päättämisestä erilaisissa tilanteissa. Tavanomaista virka-apua pyytää Poliisihallitus, ja sen myöntämisestä päättää Pääesikunta tai puolustushaaran esikunta. Kiireellisessä tapauksessa virka-apua voi pyytää paikallinen poliisilaitos tai Keskusrikospoliisi. Virka-avusta esteen poistamiseksi päättää Pääesikunta Poliisihallituksen pyynnöstä. Vaativaa virka-apua pyytää sisäministeriö puolustusministeriöltä. Päätös tehdään puolustusministeriön esityksestä valtioneuvoston yleisistunnossa. Kiireellisessä tilanteessa päätös virka-avun myöntämisestä voidaan tehdä puolustusministeriössä. Kohdennettua vaativaa virka-apua pyytää sisäministeriö puolustusministeriöltä. Kiiretilanteessa Poliisihallitus voi tehdä pyynnön Pääesikunnalle.

Lainsäätäjä on tiedostanut, että avun tarve voi ilmetä myös äkillisesti ja ennakoimattomasti. Päätökset ja toimeenpano on kaikissa tilanteissa tehtävä riittävän ajoissa. Mahdollisuus päättää virka-avusta kiireellisesti on poliisin toiminnan kannalta välttämätöntä. Virka-apulaki mahdollistaa myös etukäteisen varautumisen vaativan virka-avun antamiseen.

Poliisitehtävää johtaa poliisi

Virka-apulain mukaan poliisi johtaa voimakeinojen käyttöä virka-aputilanteessa sekä päättää niiden käyttämi - sestä. Päätöksen vaativaan virka-apuun sisältyvien voimakeinojen käytöstä virka-aputilanteessa tekee päällystöön kuuluva poliisimies. Päätös virka-avusta ei siis tarkoita päätöstä voimakeinojen käytöstä. On tärkeää muistaa, että virka-aputilanteella tarkoitetaan poliisille kuuluvaa ja poliisin johtamaa tehtävää. Vaativa virka-apu mahdollistaa hyvin monipuolisen aseistuksen käytön. Tämä on perusteltua, koska äärimmäiseen tilanteeseen parhaiten soveltuva voimakeino on laissa hankala määritellä. Tehtävää johtavalla poliisilla tulee olla riittävä perehtyneisyys virka-aputilanteessa käytettäviin Puolustusvoimien voimankäyttövälineisiin ja niiden toimintatapoihin. Riittävä perehtyneisyys ei tarkoita samaa, kuin ammattisotilaan osaaminen.

Lopulta tästä vaativassa virka-avussa onkin kyse. Äärimmäisessä tilanteessa poliisin omat voimavarat eivät välttämättä riitä. Puolustusvoimat toimittaa kalustoa, osaamista ja suorituskykyä, mitä poliisilla ei ole. Poliisin tehtävän suorittamiseksi sotilaallisilla voimakeinoilla voi olla ratkaiseva merkitys, mutta niiden käytöstä päättää tehtävää johtava poliisimies.

Lähteet:

HE 106/2021. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Puolustusvoimien virka-avusta poliisille ja eräiksi muiksi virka-apua koskeviksi laeiksi.

Mikael Lohse – Uudistunut sääntely puolustusvoimien virka-avusta poliisille - Edilex

Kuvat: Sami Hätönen

Antti Kamppuri Rikosylikonstaapeli | Keskusrikospoliisi | mYAMK2022