Turvallisuus, turvatoimet ja palvelut jalkapallo -otteluissa 2023

Mitä?

POKU-lehden teemana tänä keväänä on poliisin yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Jalkapallo-otteluiden osalta yhteistyötä pyritään parantamaan vuoden 2023 alusta aloitetulla uudenlaisella toimintamallilla. Suomi allekirjoitti 21.12.2017 Euroopan neuvoston yleissopimuksen turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa (CETS No. 218).

Sopimus suosittaa aikaisempaa laajempaa yhteistyötä tapahtumien järjestäjien, valvovien viranomaisten, palveluja tuottavien toimijoiden sekä myös katsojien kesken, jotta urheilutapahtumiin saataisiin luoduksi turvallinen, turvattu ja lämminhenkinen ympäristö. Sopimus tuli Suomen osalta voimaan 1.3.2022 ja voimaantulo aiheutti muutoksia kokoontumislakiin (530/1999).

Lain 12 §:ään lisättiin toinen momentti, jossa yleissopimuksessa tarkoitettujen yleisötilaisuuksien järjestämiseen osallistuvat tahot velvoitetaan laatimaan monitoimijaisia turvallisuus- ja pelastussuunnitelmia. Lisäksi velvoitetaan suunnitelmien testaaminen ja parantelu säännöllisissä yhteisissä harjoituksissa.

Kokoontumislain 20 §:ään lisättiin myös toinen momentti, jonka mukaan poliisi voi antaa ohjeita ja määräyksiä 12 §:n toisessa momentissa tarkoitettujen har- joitusten käynnistämisestä, valvonnasta ja hyväksymisestä.

Miksi?

Yleissopimuksen johdannossa todetaan Euroopan neuvoston tavoitteena olevan suurempi yhtenäisyys jäsentensä välillä, jonka myötä tulisi kiinnittää huomiota fyysisen koskemattomuuden oikeuteen. Kaikkien tulisi voida osallistua jalkapallo-otteluihin ja muihin urheilutilaisuuksiin ilman väkivallan uhkaa, pelkoa rikollisesta toiminnasta tai muista yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavista häiriöistä. Jalkapallo-otteluiden sekä muiden urheilutilaisuuksien tulisi tapahtumina olla katsojille miellyttäviä sekä tunnelmaltaan lämminhenkisiä. Sellaisia tapahtumia, joihin on mukava osallistua koko perheen voimin. Mikäli tapahtumaan saadaan luotua tavoitteen mukainen tunnelma, on sillä merkittävä myönteinen vaikutus tapahtuman riskitasoon, mikä taas parantaa turvallisuutta ja helpottaa turvatoimia.

Tavoitteen saavuttamiseksi tapahtumien suunnitteluun ja järjestelyihin tulisi ottaa mukaan kaikki tapahtumaan liittyvät toimijat sekä sidosryhmät, myös katsojat ja osapuolten välistä yhteistyötä tulisi parantaa. Sopimusosapuolten tulisi kehittää monitoimijainen lähestymistapa turvallisuuteen, turvatoimiin sekä palveluihin ottelutapahtumassa, jotta niistä saataisiin luotua osallisille turvallisia, turvattuja sekä mukavia tilaisuuksia. Yleissopimuksen mukaan turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja ei voi tarkastella erillisinä tekijöinä, vaan ne kaikki vaikuttavat toisiinsa. Keskittyminen pelkkiin turvatoimiin ei ole riittävää, vaan toimenpiteiden tulee olla tasapainossa ja ne pitää suunnitella ja toteuttaa yhdessä. Järjestelyihin tulee ottaa mukaan kaikki keskeiset tapahtuman järjestelyihin osallistuvat julkiset ja yksityiset toimijat, joilla on turvallisuuteen, turvatoimiin ja palveluihin liittyviä vastuita sekä itse tilaisuudessa että tapahtuman vaikutusalueella.

Miten?

Yleissopimuksessa tarkoitetut jalkapallo-ottelut ja urheilutilaisuudet kuuluvat kokoontumislain soveltamisalaan lain 2 §:n 3 momentissa tarkoitettuina kilpailuina ja poliisi on kokoontumislain mukainen toimivaltainen viranomainen. Yleisötilaisuuden järjestäjällä on ensisijainen vastuu järjestyksenpidosta ja järjestäjän on huolehdittava järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä sekä lain noudattamisesta tilaisuudessa. Poliisi valvoo, että järjestäjä täyttää lain mukaiset velvollisuutensa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Yleissopimuksen kokoontumislakiin aiheuttamien muutosten myötä poliisin tehtävänä on pääsääntöisesti ohjata ja sovittaa yhteen turvallisuus- ja pelastussuunnitelmien laadintaa sekä suunnitelmien testaamiseksi ja parantamiseksi tehtäviä toimenpiteitä.

Jotta toiminta saataisiin Suomessa yhdenmukaisesti käyntiin, poliisihallitus antoi määräyksen: Turvallisuuden parantaminen jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa (POL-202241425). Määräys astui voimaan 1.8.2022 ja sen tarkoituksena on kuvata tarkemmin yleissopimuksen ja kokoontumislain soveltamista poliisitoiminnassa. Määräyksen liitteessä yksi ohjeistetaan yksityiskohtaisesti suunnitelmien laadinnasta sekä harjoittelusta. Sekä määräys että sen liitteet ovat täysin julkisia asiakirjoja ja tarkoituksena on, että yleisötilaisuuksien järjestäjät sekä muut toimijat käyttävät niitä hyväkseen. Määräyksen mukainen toiminta aloitettiin vuoden 2023 alusta. Poliisihallituksen määräys koskee alkuvaiheessa jalkapallon miesten ja naisten maaotteluita sekä Veikkausliigan ja miesten Ykkösen ottelutapahtumia. Määräys laajennetaan koskemaan myös muita urheilutapahtumia, kuten jääkiekon Liigaa myöhemmässä vaiheessa, mutta tarkemmasta ajankohdasta ei ole vielä päätetty.

Mitä tämä siis tarkoittaa? Poliisi ottaa yhteyttä tapahtuman järjestäjään neuvotellakseen yleissopimuksen tuomista velvoitteista ja opastaa poliisihallituksen määräyksen mukaiseen toimintaan. Järjestäjän vastuulle jää edelleen turvallisuus- ja pelastussuunnitelmien laadinta, mutta poliisin tehtävä on varmistaa, että suunnitelmat laaditaan ja että ne sisältävät tarvittavat tiedot. Pelastuslaitos arvioi, että suunnitelmiin sisältyvä yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma on riittävän kattava, mutta poliisi tarkastaa, että suunnitelmat ovat kokonaisuudessaan asianmukaisia.

Poliisi varmistaa lisäksi, että ennen suunnitelmien hyväksymistä yleisötilaisuuden järjestäjä kutsuu koolle palaverin, missä suunnitelmista neuvotellaan asianomaisten toimijoiden kanssa. Asianosaisia toimijoita voivat olla järjestäjän, poliisin ja pelastuslaitoksen lisäksi myös muut viranomaiset, kuten AVI, ELY, TUKES sekä kaupunkien tai kuntien liikenneluvista ja katualueista vastaavat viranomaiset. Poliisin tehtävänä on siis varmistaa, että suunnitelmien laadinnasta tulee yleissopimuksen hengen mukaisesti aidosti monitoimijaista.

Suunnitelmien hyväksynnän jälkeen niitä testataan säännöllisesti järjestetyissä monen toimijan yhteisissä harjoituksissa. Harjoituksista saatujen kokemusten ja palautteen avulla suunnitelmiin tehdään tarvittavat parannukset. Poliisihallituksen päätöksen mukaan harjoituksia tulee järjestää vähintään kerran vuodessa. Poliisihallituksen määräyksen liitteessä on pitkä listaus vaihtoehtoisista harjoitusmuodoista, mutta lista ei ole tyhjentävä, vaan muunkinlaisia harjoituksia voidaan järjestää.

Poliisin tehtävänä on käynnistää, valvoa ja hyväksyä yhteiset harjoitukset. Tapahtuman järjestäjän on toimitettava harjoitussuunnitelma poliisille kuusi viikkoa ennen harjoitusta ja harjoituksiin tulisi saada monipuolisesti mukaan eri toimijoita. Poliisin pitää hyväksyä harjoitussuunnitelma ennen harjoituksen toteuttamista. Joihinkin harjoituksiin osallistuu poliisin eri yksiköitä, esimerkiksi joukkojenhallinnasta, mutta vaikka ei osallistuisikaan, poliisi on kuitenkin aina paikalla valvomassa harjoitusta. Poliisilaitokset voivat itse päättää kuka vastaa yleissopimuksen velvoitteiden mukaisesta toiminnasta, mutta yleensä se on NFIP (National Football Information Point) - toiminnon päällystövastaava, joka on tiiviissä yhteistyössä oman laitoksen lupahallinnon kanssa.

Poliisilaitokset raportoivat järjestetyistä harjoituksista Helsingin poliisilaitoksessa toimivalle Suomen NFIP-toiminnolle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ja NFIP-toiminto tekee poliisihallitukselle poliisilaitoskohtaisen yhteenvedon helmikuun loppuun mennessä.

Lisätietoa aiheesta löytyy Poliisi AMK -opinnäytetyöstäni Turvallisuus, turvatoimet ja palvelut jalkapallo-otteluissa : Euroopan neuvoston yleissopimuksen (CETS No. 218) vaikutukset poliisitoimintaan. Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyöt on saatavilla Theseus-palvelusta, www.theseus.fi.

Jussi-Pekka Laaksonen