Senaatti -konserni turvallisuuden kumppanina

Senaatti-kiinteistöt, joka on osa Senaatti-konsernia, on poliisin keskeisin yhteistoiminta osapuoli toimitilojemme osalta. Poliisina olemme turvallisuuden tekijä, mutta organisaatioturvallisuutemme vaatii myös moninaisia määritettyjä turvallisuusvaatimuksia ja varautumisen kyvykkyyttä toimitilallisesti tehtävämme toteuttamiseksi kaikissa valmiustasoissa. Omasuojaa emme tee yksin. Edellä todetun perusteella päätin haastatella Senaatti-konsernin turvallisuusjohtaja Tuomas Lehmusmetsää tämän lehden teeman mukaisesti ja muutoinkin turvallisuusasioihin liittyen.

Kerro kuka olet ja minkälaista organisaatiota johdat?

Toimin Senaatti-konsernissa turvallisuusjohtajana ja konsernin liikelai- tosten johtoryhmän jäsenenä. Vastaan liikelaitosten asettamien varautumisen, valmiuden, turvallisuuden sekä turvallisuuspalveluiden tavoitteiden toimeenpanon johtamisesta ja tähän liittyvän toiminnan koordinoinnista sekä tulosten että mahdollisten poikkeamien raportoinnista. Konsernin varautumis- ja turvallisuusyksikössä on 64 varautumisen ja turvallisuuden ammattilaista.

Varautumis- ja turvallisuusyksikkö tuottaa valtionhallinnon virastoille ja laitoksille (asiakkaille) sekä omalle organisaatiolle tuotteistettuja turvallisuus- ja varautumispalveluja, vastaa sidosryhmä- ja organisaatioturvallisuuden, varautumisen ja valmiuden sekä erityiskohteiden asiantuntijuuden ohjauksesta ja kehittämisestä sekä varmistamisesta. Näiden lisäksi yksikkö tuottaa konsernin johdolle turvallisuuden ja varautumisen tilannekuvaa sekä esittää turvallisuusympäristön muutoksesta johtuvia toimenpiteitä päätettäväksi.

Mistä Senaatti-konserni organisaationa koostuu?

Senaatti-konserni muodostuu Senaatti-kiinteistöt ja Puolustuskiinteistöt liikelaitoksista. Tehtävänämme on rakentaa parhaat mahdolliset olosuhteet ja edellytykset työlle, joka tekee Suomesta toimivan ja turvallisen yhteiskunnan. Tuotamme valtionhallinnolle hyvät, tehokkaat, turvalliset ja terveelliset työympäristöt, jotka tukevat sen toimintaa. Päätoimipaikkamme on Helsingissä ja 23 toimipisteen verkostomme kattaa koko Suomen.

Keskeisiä tunnuslukuja:

• Tilojen käyttäjiä n. 100 000

• Liikevaihto 861 milj. euroa

• Tase 5 mrd. euroa

• Rakennuksia 8 700

• Henkilöstöä 1 250

Minkälaisen kiinteistökannan parissa työskentelette?

Asiakkaitamme ovat muu muassa valtion virastot ja laitokset, kuten ministeriöt, Puolustusvoimat, poliisi, vankilat sekä tutkimus- ja kulttuurilaitokset. Toteutamme toimivia, turvallisia ja työntekoa tukevia tiloja ja autamme asiakkaitamme uudistamaan työnteon tapojaan. Tarjoamme myös toimitiloihin liittyvät kattavat palvelut, kuten turvallisuuspalvelut. Näin asiakkaamme voivat keskittyä omaan ydintoimintaansa.

Tuotamme turvallisuusteknologiaa vain omiin kohteisiimme sekä myös edelleen- vuokrauskohteisiin, jos asiasta on sovittu kiinteistön vuokraajan kanssa. Valtion sisäisinä palveluyksikköinä vuokrat perustuvat omakustannusperiaatteeseen eli emme tee voittoa valtioasiakkaiden vuokrilla. Vuokratuloilla katetaan kaikki kiinteistöistä aiheutuvat kulut. Toimimme tiiviissä yhteistyössä laajan toimittajaverkoston kanssa.

Valmiuslain mukaisen varautumisvelvoitteen lisäksi asiakkaiden tärkeimpien tehtävien häiriöttömyys asettaa vaatimuksia konsernin omaan toimintaan ja palveluverkkoon liittyvälle turvallisuudelle, varautumiselle ja jatkuvuuden varmistamiselle sekä asiakkaille tarjottaville turvallisuuspalveluille.

Mitä on Senaatin turvallisuusyksikön yhteistyö poliisin kanssa toimitiloihin liittyen?

Tuotamme valtionhallinnolle, kuten poliisille, toimitilojen turvallisuus- sekä turvallisuusasiantuntijapalveluita. Vaihtoehtoisesti virastot voivat itse vastata itselle vuokrattujen tilojensa turvallisuuspalveluista. Senaatti-konsernin palvelutuotannon etuja ovat pitkät ja luottamukselliset asiakassuhteet sekä ostamisen helppous ja ratkaisujen edistyksellisyys. Lisäksi keskitetty palvelu tuo etuja ulkoisten palveluiden ja kumppanuuksien hallinnassa. Olemme sopineet Poliisihallituksen kanssa toimeksiannosta, jossa Senaatti tuottaa jatkossa poliisin käytössä oleviin tiloihin turvatekniset järjestelmät ja niihin liittyvät palvelut, poliisin määrittelemän palvelutason mukaisesti. Lisäksi on mahdollisuus sopia turvateknisten järjestelmien pääkäytöstä, aula- ja vartiointipalveluista sekä turvatarkastuspalvelusta. Turvallisuuspalveluihin liittyvä kehittäminen ja yhteistyö Poliisihallituksen, poliisilaitosten ja Senaatin välillä on aktiivista ja jatkuvaa.

Senaatti-konsernin tehtävänä on toimia valtionhallinnon edunvalvojana, ja tavoitteemme on kiinteistöjen optimoitu turvallisuustaso, joka perustuu riskienarviointiin ja -hallintaan. Pitkäaikaisen asiakasyhteistyön kautta ymmärrämme valtionhallinnon ja poliisin turvallisuuden tarpeet, nykyiset toimintatavat ja valtion kokonaisedun sekä tunnemme myös eri organisaatioiden tulevaisuudensuunnitelmat ja tilojen kehittämisen tiekartat.

Geopoliittinen tilanne on muuttunut tällä vuosikymmenellä ratkaisevasti ja samalla riskimatriisi on muuttunut. Miten näette nykyajan Senaatti-konsernin varautumis- ja turvallisuusyksikön osalta?

Kansainvälisen turvallisuusympäristön muutos ja uhkien monipuolistuminen edellyttävät virastoilta ja laitoksilta kiinteistöihin liittyvän huoltovarmuuden ja varautumisen yhä syvällisempää huomioimista ja toiminnan varmistamista myös poikkeusoloissa. Nykyiset kiinteistöt ovat riippuvaisia ulkoisista energia-, lämpö- ja vedenjakelutoimijoista sekä kiinteistöt sisältävät paljon erilaista tekniikkaa. Tämä infrastruktuuri perustuu aiempaa voimakkaammin sähkö- ja tietoliikenneverkkoihin sekä näiden ohjausjärjestelmiin. Toimintaympäristön muutoskehitys on näkynyt Senaatti-konsernin turvallisuuspalveluiden kysynnän kasvuna.

Varautumisen ja turvallisuuden tavoitteena on omalta osaltaan varmistaa Senaatti-konsernin lailliset toimintaedellytykset, tuotannon ja toiminnan häiriöttömyys sekä suojata asiakkaita, henkilöstöä, omaisuutta, tietoja ja ympäristöä onnettomuuksilta, vahingoilta, rikolliselta toiminnalta sekä laittomalta tiedustelulta ja sotilaalliselta uhalta. Senaatti-konsernilla on velvollisuus huolehtia siitä, että tehtävät kyetään hoitamaan normaaliolojen lisäksi myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Minkälaista on ollut Senaatin turvallisuusyksikön kehitys ja mitä tulevaisuuden näkymiä teillä on?

Toimitilat ovat virastojen toimintakyvyn keskeinen mahdollistaja. Toimitilojen turvallisuuteen, valmiuteen ja varautumiseen liittyvät kysymykset ovatkin nousseet viime aikoina ajankohtaisiksi kaikissa valtion virastoissa. Senaatissa vuosi 2016 oli käänteentekevä turvallisuuden kehityksessä, jolloin laadimme turvallisuuspalvelustrategian. Tämän seurauksena päätimme aloittaa turvallisuuspalvelutuotannon valtionhallinnon virastoille ja laitoksille. Turvallisuuspalveluiden kysyntä ja kasvu on ollut tästä lähtien voimakasta. Viime vuosien kriisit ovat entisestään korostaneet tarvetta varmistaa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot mitä erilaisimmissa turvallisuustilanteissa ja poikkeusoloissa.

Virastojen lakisääteisenä tehtävänä on laatia omat varautumissuunnitelmansa. Valtion eri palvelutoimittajat, kuten Senaatti toimitila-asioissa, ovat virastojen ja laitosten käytettävissä kaikissa valmiuteen ja varautumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Senaatti tekee tarvittaessa asiakkaidensa kanssa tarkemmat varautumissopimukset, joissa sovitaan siitä, miten varautumissuunnitelma käytännössä toteutetaan, mitkä ovat asiakkaan ja Senaatin tehtävät, vastuut ja mitä kustannuksia varautumisesta asiakkaalle syntyy.

Mikä on näkemyksesi turvallisuuskriittisten organisaatioiden erosta muihin valtiohallinnon toimijoihin?

Turvallisuuskriittisillä organisaatioilla, kuten poliisilla, käytössä olevat tilat ovat tyypillisesti käyttösidonnaisia verrattuna ns. toimistovirastojen tiloihin. Käyttösidonnaisissa tiloissa on useita erilaisia tiloja, jotka tukevat operatiivista toimintaa. Näiden moninaisten tilojen turvallisuusratkaisut täytyy suunnitella ja toteuttaa toimintaa tukien ja turvaten. Lisäksi tulee huomioida järjestelmien ylläpidettävyys sekä turvallinen käyttö, jotta nämä toimivat luotettavasti tilanteen edellyttämä tavalla. Tästä syystä on tärkeää, että kokonaisuus suunnitellaan ja toteutetaan huolella noudattaen asiantuntijoiden asettamia vaatimuksia. Näin voimme kaikki nukkua yöt levollisesti luottaen järjestelmän toimintaan.

Miten kuvaisit poliisin ja Senaatin yhteistoiminnan kehitystä vastaamaan nykypäivän vaatimuksia etenkin turvallisuus- ja varautumisasioissa?

Poliisi vastaa hyvin pitkälle nykyisin hallinnassaan olevien tilojen turvalli- suustekniikasta sekä sen ylläpidosta, käytöstä ja uusimisesta. Vuonna 2019 poliisin ja Senaatin yhteistoiminnan tavoitteeksi asetettiin, että Senaatti jatkossa toteuttaa avaimet käteen periaatteella poliisin tiloihin liittyvät turvatekniset ratkaisut yhtenäisen valtakunnallisen mallin mukaisesti.

Tavoitteena on siis jatkossa malli, jossa Senaatti omistaa poliisin tiloissa olevat erikseen määriteltävät turvatekniset järjestelmät ja tuottaa niihin liittyvät palvelut polisiin määrittelemän palvelutason mukaisesti. Poliisi toimii Senaatin suuntaan tilaajana ja turvallisuusjärjestelmien tuottaman tiedon hyödyntäjänä ja käyttäjänä. Jatkossa Senaatti vastaa uusien turvateknisten järjestelmien hankinnasta ja ylläpidosta. Turvateknisten järjestelmien pääkäyttöön liittyvästä palvelusta, aula- ja vartiointipalveluista ja turvatarkastuspalvelusta sovitaan erillisellä palvelusopimuksella.

Tuotettavat turvatekniset ratkaisut on määritelty poliisitalokonseptissa. Tässä on huomioitu tilakohtaiset erityispiirteet, kuitenkin siten, että ratkaisut ovat valtakunnallisesti mahdollisimman yhteneväisiä. Turvallisuusjärjestelmien valinnat perustuvat Poliisihallituksen ennalta määrittelemään alueelliseen ja valtakunnalliseen ratkaisuun. Edellä mainituilla menettelyillä pyritään hallinnoimaan toimitilojen turvallisuustasoa vastaamaan vallitsevaa turvallisuusympäristöä, lisäämään kustannustehokkuutta sekä vapauttamaan poliisin resursseja poliisin lakisääteisten tehtävien suorittamiseen.