Esitutkintayhteistyö työrikosten tutkinnassa

Työrikos on monelle poliisille varmasti tuttu termi. Työrikoksia ilmoitettiin poliisille vuonna 2021 yhteensä 421 kappaletta (Tilastokeskus).

Työrikosten esitutkinta on esitutkintaviranomaiselle usein haastavaa tutkintaa. Haasteita esitutkintaan aiheuttaa muun muassa esitutkintaviranomaisten niukka tietotaito työrikoksista ja niiden erityispiirteistä sekä esitutkintakokemuksen vähyys. Työrikosten tutkinnalla on usein kiire, koska suurimmassa osassa työrikoksista syyteoikeus vanhenee kahdessa vuodessa. Kiirettä tehostavat vielä entisestään pitkät viiveet itse teon ja esitutkintaviranomaiselle tehtävän ilmoituksen välillä. Työrikokset kuuluvat myös suuressa määrin piilorikollisuuden piiriin. Tämä tarkoittaa sitä, että osa tai jopa suuri osa työrikoksista jää esitutkintaviranomaisten tiedon ulkopuolelle.

Mikä on työrikos?

Työrikosta on alettu käyttää käsitteenä 1970-luvun alussa, kun Oikeusministeriö perusti työrikostoi-mikunnan 19.4.1972 (Luukkanen 1974, 1). Työrikostoimikunta on vuonna 1973 koonnut mietinnön, jonka mukaan työrikokset tulisi kirjata rikoslakiin omana lukunaan (KM 1973:70). Tämä työrikostoi-mikunnan mietintö on perusta Suomen työrikoksille. Kyseistä mietintöä on käytetty pohjana rikoslain uudistuksessa vuonna 1995, jolloin työrikokset koottiin rikoslain 47 lukuun. Ennen tätä uudistusta työrikoksiin liittyvät käsitteet ja sanktiot olivat pirstaleisena joukkona erilaisissa työlainsäädäntöön liittyvissä laeissa.

Oikeusministeriön työrikoksen määritelmän mukaan ”Työrikoksilla tarkoitetaan tekoja tai laiminlyöntejä, jotka liittyvät läheisesti työelämään ja työelämää koske- vaan sääntelyyn. Useimmiten työrikokset ovat työnantajan ja työntekijän välisiin sopimuksiin liittyviä rikkomuksia, ja tekijänä on useimmiten työnantaja.” (Oikeusministeriö työrikoksen määritelmä.)

Työrikokset on lueteltu rikoslain 47 luvussa (578/1995). Lainsäädännöllisesti työrikoksiksi on luokiteltu rikoslain 47 luvun 1 §:ssa (217/2018) työturvallisuusrikos, rikoslain 47 luvun 2 §:ssa (578/1995) työaikasuojelurikos, rikoslain 47 luvun 3 §:ssä (885/2009) työsyrjintä, rikoslain 47 luvun 3 a §:ssä (302/2004) kiskonnantapainen työsyrjintä, rikoslain 47 luvun 4 §:ssä (1366/2021) työnte-kijöiden edustajien oikeuksien loukkaaminen, rikoslain 47 luvun 5 §:ssä (578/1995) työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaaminen, rikoslain 47 luvun 6 §:ssä (927/2012) työnvälityksenmaksu-kiellon rikkominen ja rikoslain 47 luvun 6 a §:ssä (302/2004) luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttö. Työturvallisuusrikkomus on työturvalli- suuslaissa (738/2002) rikoslain (578/1995) 47 luvun sijaan. Työturvallisuusrikkomus liittyy hyvin läheisesti työrikoksiin ja on työrikosten lievin tekomuoto.

Kuten rikosnimikkeistä näkee, osa työrikoksista on ”marginaalirikoksia”. Suurella osalla esitutkintaviranomaisista ei ole edes tietoa kaikkien edellä mainittujen rikosnimikkeiden olemassa olosta. Näitä ”marginaalirikoksia” ei tilastoida edes tapahtuvan vuosittain. Osa työrikoksista on puolestaan sangen yleisiä ja niitä tapahtuu vuodessa kymmenittäin.

Esitutkintayhteistyö työrikoksissa

Esitutkintaviranomaisen työtä helpottavat työrikosten esitutkinnassa huomattavasti esitutkintaan liittyvät muut viranomaiset, joita ovat syyttäjä ja työsuojeluviranomaiset. Valtakunnansyyttäjä on antanut ennakkoilmoituksia koskien tarkentavan ohjeen (VKS:2018:1 Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet).

Valtakunnansyyttäjän ohjeen toisen pääotsikon Ilmoitettavat rikosasiat alle on lueteltu 22-kohtainen luettelo siitä, milloin poliisi on velvollinen tekemään ennakkoilmoituksen syyttäjälle. Luettelon kohdat 21) Esitutkintaviranomainen pitää ilmoitusta muusta syystä tarpeellisena ja 22) Kyseessä on sellainen asia, joista syyttäjä on erikseen pyytänyt ilmoittamaan, soveltuvat työrikoksiin. Paikallisesti esitutkintaviranomainen ja syyttäjä ovat usein sopineet, että työrikok- sista tulee aina tehdä ennakkoilmoitus syyttäjälle. Tällä ennakkoilmoituksella saadaan käynnistettyä esitutkinnan kannalta tärkeä viranomaisyhteistyö syyttäjän kanssa. Esitutkinnan heti alkuvaiheessa tehty ennakkoilmoitus helpottaa esitutkintaviranomaisen työtä, kun syyttäjä on esitutkintaviranomaisen tukena linjaamassa esitutkintaa.

Työrikoksissa usein syyttäjääkin tärkeämpi yhteistyökumppani on alueellinen työsuojeluviranomainen eli Aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun virkamiehet. Esitutkintaviranomaisten tietoon tulleissa työrikoksissa usein rikoksen ilmoittajana on AVI. Lain työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta mukaan työsuojeluviranomainen on ilmoitusvelvollinen poliisille havaitsemistaan työrikoksista, pois lukien olosuhteet huomioon ottaen vähäiset rikokset, joissa yleinen etu ei vaadi ilmoituksen tekemistä. Samaisen pykälän mukaan työsuojeluviranomaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi esitutkinnassa ja syyttäjän on varattava työsuojeluviranomaiselle tilaisuus lausunnon antamiselle. (TSValvL 44/2006 8:50)

Yhteistyö edellä mainittujen viranomaisten kanssa tapahtuu nykyään pääosin erilaisin tiedonsiirtovälinein. Harvoin järjestetään enää kasvokkain tapahtuvia palavereja esitutkintojen osalta. Sähköinen viestintä ja tiedonvaihto nopeuttaa yhteistyötä, vaikka ei aina niin hedelmällistä olekaan kuin kasvokkain tapahtuva keskustelu. Näiden kahden erittäin tärkeän esitutkintayhteistyökumppanin kanssa esitutkintaviranomainen pystyy nopeasti ja tehokkaasti saamaan työrikosten esitutkintaa eteenpäin ja viimekädessä toimittamaan rikosasian syyttäjälle syyteharkintaan.

Omaan kokemukseen pohjaten AVI:lta saa aina valtavan suurta apua ja tietoa työrikosten tutkintaan. Lisäksi kokemani yhteistyö paikallisten AVI:n ammattilaisten kanssa on ollut nopeaa ja mutkatonta ja kehittänyt myös omaa tietotaitoani työrikosten tutkinnassa. Koenkin kaikenlaisen yhteistyön aina olevan mahdollisuus oppia jotain uutta, sen lisäksi että meille lakisääteiset velvollisuudet saadaan hoidettua.

Lähteet:

Luukkanen, Pekka 1974: Lausunnot työrikostoimikunnan mietinnöistä: Tiivistelmä. Oikeusministeriön lainsäädäntöosaston julkaisu 15/1974. Oikeusministeriön lainsäädäntöosasto, Helsinki.

Työrikosten lukumäärä 2021: Tilastokeskus

Työrikoksen määritelmä. Oikeusministeriö. Luettavissa https://rikoksentorjunta. fi/talous-ymparisto-ja-tyorikokset.

Työrikostoimikunnan mietintö 1 (KM 1973:70) 1973: Oikeusministeriön lainsäädäntö osasto. Valtion painatuskeskus, Helsinki

VKS:2018:1 Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet. Luettavissa https:// syyttajalaitos.fi/vks-2018-1-syyttajalle-ilmoitettavat-rikosasiat-ilmoitusmenettely-ja-syyt-tajan-toimenpiteet .

Juha Pirkkalainen

Vanhempi rikoskonstaapeli | Hämeen poliisilaitos | YAMK2022