Tulevaisuuden toivot - Koulun ja poliisin yhteistyö on satsaus tulevaisuuteen

Lasten ja nuorten pahoinvointi, päihteiden käyttö, lisääntynyt väkivalta, koulu- ja somekiusaaminen, nuorisojengit, opettajien jaksaminen, isot luokkakoot, vanhemmuuden puuttuminen, viranomaisten resurssit sekä turvallisuuden tunne. Tässä on listattuna muutamia asioita, joista yhteiskunnassamme keskustellaan, ja joilla on merkitystä lastemme ja nuortemme nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Tässä artikkelissa pohditaan sitä, miten koulun ja poliisin ennalta estävällä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa muun muassa edellä mainittuihin asioihin.

Turvallisuuden tunne rakentuu suurista

Ja Pienist Palasista

Turvallisuuden tunne kuuluu ihmisen perustarpeisiin, ja muodostuu hyvin erilaisista asioista. Eri ikäiset ihmiset katsovat maailmaa ja ympärillä tapahtuvia asioita eri näkökulmista ja elämäntilanteista. Aikuisella ja omasta elämästään huolehtivalla ihmisellä turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat muun muassa asuinpaikka, sosioekonominen asema, sosiaaliset suhteet ja fyysinen turvallisuus sekä esimerkiksi maailmanpoliittinen tilanne.

Lapsen ja nuoren osalta turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat asiat ovat jollain tavalla suppeampia, ja heidän ympäril- lään olevien ihmisten vaikutus turvallisuuden tunteeseen on merkityksellinen. Fyysinen koskemattomuus ja turvallinen kasvuympäristö koulussa, vapaa-ajan toiminnassa ja perhesuhteissa tulisi olla jokaisen nuoren ja lapsen oikeus. Oman haasteensa lasten ja nuoren turvallisuuden tunteeseen tuovat digitalisaation myötä sosiaalisen median alustat.

Ennalta estävä työ kouluissa

Poliisin ennalta estävän työn strategiassa (2019 - 2023) on kirjattu tavoitteeksi kehittää poliisin ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja lisätä poliisin läsnäoloa oppilaitoksissa myös muissa kuin vakavissa turvallisuutta heikentävissä tilanteissa. Yhteistyössä ja läsnäolossa on otettava huomioon lasten ja nuorten elinympäristössä ja asenteissa tapahtuneet muutokset, teknologian hyödyntämisen luomat mahdollisuudet tehostaa toimintaa sekä poliisin resurssit. Strategiassa on nostettu esille myös viestinnän ja tiedottamisen tärkeys osana onnistunutta yhteistyötä, sekä se, että oppilaitosten johto, opiskelijahuolto ja opinto-ohjaajat tuntevat poliisin ennalta estävän toiminnan ja sen työmuodot.

Poliisin osalta toiminnan kehittämiseksi on linjattu muun muassa seuraavia keinoja:

• Kohdentaa yhteistyötä analyysitoiminnan perusteella oppilaitoksiin, joissa yhteistyön tarve on suurin

• Toimia oppilaitosyhteistyössä muiden viranomaisten, kuten nuorisotoimen kanssa

• Lisätä läsnäoloa oppilaitoksissa teknologiaa hyödyntäen

• Toteuttaa laillisuuskasvatusta laatimalla opettajien käyttöön sähköinen aineisto

• Lisätä positiivista läsnäoloa ammattikouluissa ja varhaiskasvatuksessa

• Kehittää toimintaa väkivaltaan puuttumiseksi nykyistä varhaisemmin (Sisäministeriö, 2019.)

Kysyin Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen ennalta estävän työn (EET) komisariolta Hannu Väänäseltä kokemuksia siitä, mitä koulun ja poliisin yhteistyö on tällä hetkellä. Väänäsen mukaan akuutteihin tilanteisiin pyritään reagoimaan heti, tosin kiiretilanteessa usein paikalle ehtii vain normaali hälytyspartio. Espoon alueella kouluja on ohjeistettu muun muassa poliisikoordinaattorin avulla. Opetustoimelle on tehty myös kouluturvallisuuteen liittyvä ”rikostilanteet kouluissa” -matriisi, joka ohjaa koulujen rehtoreita erilaisissa rikostilanteissa toimimiseen. Lisäksi koulujen rehtoreille on annettu suorat kontaktit poliisikonsultaatiota varten.

Väänänen kaipaa poliisille lisäresursseja, jotta ennalta estävässä työssä työskentelevät poliisit pääsevät keskittymään työhönsä. Resursseja lisäämällä pystyttäisiin muodostamaan lähipoliisipartioita, joilla olisi mahdollisuus käydä alueiden kouluissa tekemässä ennalta estävää työtä. Väänäsen mukaan koulut ovat paikkoja, joissa lähes kaikki lapset edelleen käyvät, ja joissa lapsi voidaan kohdata. Ennalta estävä työ tulisi kohdentaa alakouluihin, jolloin toiminnalla saataisiin vaikutuksia muun muassa siihen, että erilaisille vaikutuksille alttiit lapset eivät syrjäytyisi ja joutuisi rikoksen polulle. Väänänen uskoo, että alakouluissa tehtävä ennalta estävä työ olisi yhteiskunnankin kannalta kaikkein kustannustehokkainta.

Lapsi ja nuori tarvitsee vähintään yhden turvallisen aikuisen ympärilleen

Lapsi ja nuori tarvitsee rakkautta, turvallisuutta luovia rajoja ja vanhemman läsnäoloa. Vanhempien omat menot, elämänhallinnan puute ja esimerkiksi kiireiset työvuodet vaikuttavat siihen, että vanhemman läsnäolo ja lapsen aito kohtaaminen voivat jäädä todella vähäiseksi.

Opettaja saattaa olla joissain tapauksissa se ainoa turvallinen aikuinen lapselle ja nuorelle. Vanhemmuus voi olla hukassa, vanhemmat eivät ehdi tai jaksa kantaa vanhemman vastuuta, rajat puuttuvat, lapselle ei haluta tuottaa pettymyksiä, ja yleensäkin lasten ja nuorten kanssa vietetty aika korvataan ääritapauksissa niin, että ruutu kasvattaa ja lapsi tai nuori viettää aikaa netissä tai pelaillen. Lapset tai nuoret voivat olla koulun ulkopuolella oman onnensa nojassa, mikä luo pohjaa osattomuuden tunteelle ja merkityksettömyyden kokemuksille.

Tästä seuraa turhautumista, masennusta, ahdistusta ja helposti myös väkivaltaista käytöstä. Väkivaltainen tai itsetuhoinen käytös on usein hätähuuto avun tarpeelle, ja sillä saa viimein kaivatun huomion aikuiselta.

Poliisi voisi olla yksi merkittävä turvallinen aikuinen lapsen tai nuoren elämässä ennaltaehkäisevänä elementtinä, eikä niin, että poliisi astuu kuvioihin vasta, kun rikos tai muu väärä toiminta on jo tapahtunut. Poliisilla on osaamista ja kokemusta keskustella lasten ja nuorten kanssa suoraan ja ymmärrettävästi. Lapsen ja nuoren saattaa olla myös helpompi puhua ongelmistaan perheen ulkopuoliselle taholle, ja poliisi on yksi hyvä vaihtoehto keskustelukumppaniksi. Sosiaalisen median alustat ovat tähän yhteydenpitoon hyviä ja joissain tapauksissa toimiviakin, mutta uskoisin, että perinteisellä läsnäololla ja kasvokkain tapaamisilla luodaan ja ylläpidetään parhaiten luottamusta ja mahdollisuutta avoimelle vuorovaikutukselle.

Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus

Lapset ja nuoret muodostavat itse ja myös vanhempiensa kautta mielipiteensä poliisista ja poliisin toiminnasta. Yksi ennalta estävän työn tarkoituksista on luoda luottamukselliset suhteet lapsiin ja nuoriin sekä ylläpitää tätä suhdetta. Yhteistyössä koulun kanssa poliisi voi vaikuttaa koulun ja asuinalueiden turvallisuuteen sekä ennalta estää rikoksia ja rikolliselle tielle joutumista. Lapset ja nuoret tietävät myös hyvin, mitä heidän kouluissaan ja asuinalueellaan on tapahtunut tai tapahtumassa. Tämän tiedon saaminen poliisille on myös ennalta estävän työn kannalta merkityksellistä. Koulumaailmassa poliisin, lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa kohtaaminen on luontevaa ja tehokasta.

Ennalta estävän työn merkitystä miettiessä on hyvä muistaa, että nämä lapset ja nuoret ovat yllättävän pian aikuisia, jotka muun muassa maksavat verotuloillaan meidän palkkamme. Osa heistä voi olla päättämässä poliisien resursseista, ja osasta tulee myös meidän kollegojamme.

Tätä artikkelia kirjoittaessani eduskuntavaalien vaalipäivä on lähestymässä. Viimeisessä Yleisradion vaalitentissä kaikki tenttiin osallistuneet suurimpien puolueiden puheenjohtajat olivat sitä mieltä, että poliisien määrää Suomessa tulisi lisätä. Lisäresursseja tarvitaan lähes kaikkeen poliisitoimintaan, mutta yksi tehokkaimmista keinoista olisi suunnata resursseja lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan ennalta estävään työhön. Aktiivisella ja hyvin kohdistetulla ennalta estävällä työllä saadaan rikollisuutta ja häiriökäyttäytymistä vähentävä vaikutus, millä säästetään poliisien resursseja hälytys- ja valvontatoiminnassa sekä rikostutkinnassa. Tällä toiminnalla on vaikutusta myös muiden viranomaisten resursseihin, unohtamatta koulujen työrauhaa ja opetushenkilöstön jaksamista. Hyvällä viranomaisyhteistyöllä vaikutetaan ennalta estävästi lasten ja nuorten pahoinvointiin ja yhteiskunnalliseen osattomuuden tunteeseen. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus!

Lähteet:

Sisäministeriö 2019. Poliisin ennalta estävän työn strategia 2019-2023 (Enska). Väänänen Hannu, Komisario, Länsi-Uudenmaan poliisilaitos