2 minute read

Ex-puheenjohtajien mietteitä

Helsingin Poliisien Yhdistyksen puheenjohtajat Timo Mikkola, Markku Weckman, Mika Nygård ja Tomi Salakka tapasivat helmikuun alussa muistelemaan menneitä. Samalla päästiin juhlistamaan Timon 90-vuotis syntymäpäivää.

Tapaaminen sovittiin Timo Mikkolan kotiin, jossa hänen vaimonsa Hilkka oli järjestänyt meille herkulliset tarjoilut.

Advertisement

Timo oli yhdistyksemme 17. puheenjohtaja ja hänen toimikautensa oli kolme vuotta 1976-1979. Timo siirtyi sittemmin Suomen Poliisien Liittoon pääluottamusmieheksi ja edelleen liiton puheenjohtajaksi ajalle 1981-1993.

Markku Weckman valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi vuonna 1980. Markku oli puheenjohtajana aina vuosituhannen vaihteeseen saakka. Markun panos yhdistyksemme 100-vuotisessa historiassa on siten merkittävä hänen johdettuaan hallitusta 20 vuotta.

Markun jälkeen puheenjohtajaksi valittiin Erkki Virtanen vuosiksi 2000-2007 eli kahdeksan vuoden ajaksi.

Mika Nygård valittiin puheenjohtajaksi 2008 vuoden alusta. Mika toimi puheenjohtajana seitsemän vuoden ajan vuoden 2014 loppuun saakka, jolloin hän siirtyi Suomen Poliisijärjestöjen Liiton järjestöpäälliköksi.

Nykyinen puheenjohtajamme Tomi Salakka on toiminut puheenjohtajana vuoden 2015 alusta lähtien eli nyt on alkanut jo kahdeksas toimivuosi.

Kaikki puheenjohtajat muistelivat lähteneensä mukaan ammattiyhdistystoimintaan, koska kokivat poliisien palkkauksessa ja palvelusehdoissa olevan paljon parannettavaa.

Timo kertoi, että hän tuli puheenjohtajaksi epäonnistuneen poliisilakon jälkeen. Lakko kesti 17 vuorokautta, mutta se ei tuonut toivottua korjausta palkkaukseen, sillä rikospoliisit ja päällystö eivät osallistuneet lakkoon. Jäsenet eivät olleet tyytyväisiä lakon aikaiseen puheenjohtajaan Esa Suursalmeen ja niin Timoa oli pyydetty puheenjohtajaehdokkaaksi ja hän voitti Suursalmen vaalissa selvästi. Timon aikana Yhdistys hankki uuden toimiston Perhonkadulta. Timo kertoi, että 1977 oli kiista työvuoroista. Poliisille esitettiin 8-tuntisia työvuoroja ja se aiheutti valtavasti vastustusta jäsenistössä. Lopulta vasta ministeri määräsi, ettei kyseisiä työvuoroja oteta käyttöön. Timo muisteli saaneensa yllättävän puhelinsoiton Imatralta vuonna 1978. Naishenkilö oli kysellyt yhdistyksestä ja kertonut testamenttaavansa omaisuutensa yhdistyksellemme.

Markku kertoi toimineensa yhdistyksen sihteerinä poliisilakon aikaan 13.2. – 1.3.1976. Hän muisteli, että yhdistyksen toimistoon perustettiin ympärivuorokautinen puhelinpäivystys lakkolaisille. Markun mukaan lakon tulokset jäivät vaatimattomiksi ja kävi selväksi, että poliisikunta oli liian hajanainen, sillä rikospoliisit ja päällystö eivät osallistuneet lakkoon. Markun puheenjohtajakaudella vuonna 1995 saatiin lopulta perustettua Suomen Poliisijärjestöjen Liitto, johon kaikki erillisjärjestöt liittyivät.

Markku kertoi, että jo 1970-luvulla alettiin suunnitella oman lomakohteen hankkimista. Lopulta 1980 luvun alussa hankittiin tontti Inkoosta ja sinne rakennettiin talkoilla päärakennus Siniranta ja saunarakennus ja 80-luvun lopulla vielä pienempi mökki, joka nimettiin Kaukolaksi. Yhdistyksen varallisuuden kasvaessa hankittiin vielä lomaosake Leviltä ja asuntoja jäsenten vuokrattaviksi. Poliisin uutta palkkausjärjestelmää alettiin kehittämään 1990-luvulla. Keskeisenä tavoitteena oli A-palkkataulukoista luopuminen ja alalle tulo palkkojen merkittävä parantaminen, kuitenkin siten että kenenkään ansiotaso ei alene. Tarkoituksena oli siirtyä työn vaativuuden ja henkilökohtaisen suorituksen arvioinnin aikakauteen.

Mika Nygård kertoi tulleensa yhdistyksen hallitukseen koska halusi päästä vaikuttamaan sekä poliisien palkkauksen että työolojen kohentamiseen. Mikan puheenjohtajakaudella oli esillä mm. Helsinki lisän ja pääkaupunkiseutulisän kohtalo, joita ministeriö oli aikeissa poistaa. Poliisihallituksen suunnitelmat kieltää junapartiomatkat ja YTV-alueen virkamerkkimatkat olivat esillä useaan eri kertaan. Myös ”poliisien ilmaiset kahvit” aiheuttivat paljon selvittelyjä. Poliisin hallintorakenneuudistus PORA III vaikutti Helsingissä, kun Pikku-Robertinkadun poliisiasemasta luovuttiin ja henkilöstö siirrettiin Pasilan poliisitaloon.

2012 päätettiin myös eläkeuudistuksesta ja erityiseläkkeisiin samoin kuin muihinkin tuli nousua. Loppuvuodesta 2014 saatiin lopulta päätökseen myös vuosia kestänyt projekti HPY:n ja Herin yhdistymisestä. Syksyllä 2014 yhdistyksen noin 400 yhdistyksemme jäsentä osallistui Poliisimarssiin, johon

YHDISTYKSEN JÄSENMÄÄRÄ ON KASVANUT OLLEEN NYT JO NOIN 1400 JÄSENTÄ” osallistui reilut 1000 poliisia ympäri Suomea. Mikan puheenjohtajakaudella myytiin Pursimiehenkadun huoneisto, joka oli toiminut asuntolana poliiseille ja hankittiin siitä saadulla rahalla kaksi lomakohdetta lisää, mökki Jämsästä sekä lomahuoneisto Rukalta.

Nykyinen puheenjohtaja Tomi Salakka kertoi, että 2015 jälkeen yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut olleen nyt jo noin 1400 jäsentä. Tomi kertoi yhdistyksen taloudesta ja siitä mihin varoja on käytetty. Tomin aikaan myytiin Jääkärinkadulla sijainnut toimisto ja on hankittu lomakohteet Leviltä ja Olokselta.

Viimeisen neljän vuoden aikana on tehty isoja remontteja ja käytetty paljon rahaa Levin, Messilän ja Inkoon lomakohteissa. Tomi totesikin, että on erittäin tärkeää pitää huolta hankituista lomakohteista. Yhteistyö yhdistyksen ja liiton välillä on hyvä, etenkin kun kaikilla johtavilla paikoilla on yhdistyksemme henkilöt; puheenjohtaja, järjestöpäällikkö ja valtuustonpuheenjohtaja. Lisäksi yhdistyksellämme on kaksi hallituspaikkaa liiton hallituksessa.

This article is from: