”VUONNA 1927 TODETTIIN, ETTÄ VALTIOVALLAN

Lupaukset Poliisin Taloudellisen Aseman

Parantamiseksi

Vuonna 1927 todettiin, että valtiovallan lupaukset poliisin taloudellisen aseman parantamiseksi jäivät vain lupauksiksi. Yhdistystoiminta oli vireätä ja uusia jäseniä liittyi yhdistykseen 140 ja jäsenmäärä nousi vuoden lopussa jo 678:aan.

Yhdistys päätti myös, että jatkossa yhdistys muistaa kuolleita jäseniään hautaustilaisuudessa joko seppeleellä tai kukkalaitteella. Tätä kaunista tapaa on jatkettu siitä lähtien. Yhdistys täytti viisi vuotta vuonna 1928 ja sitä juhlittiin poliisimaneesilla Runeberginkadulla. Ohjelmassa oli erilaisia musiikki- ja tanssiesityksiä ja juhlapuheita sekä tietysti lopuksi tanssit. Huvitoimikunta hankki yhdistykselle lähes 40 000 markkaa ja omaisuus nousi yli 100 000 markan. Vuonna 1928 perustettiin Suomen Poliisien keskusjärjestö, johon yhdistys SPL:n kautta kuului sekä Suomen Poliisilehti, jonka osakkeita yhdistys hankki 10 kpl vuonna 1929.

Tuon vuoden toiminta oli verrattain monipuolista ja aloiterikasta. Yhdistys vuokrasi muiden Helsingin poliisilaitoksessa toimivien yhdistysten kanssa Pihlajasaaresta huvilan henkilökunnan lepokotia varten ja sinne oli vapaa pääsy kaikilla jäsenillä.

Yhdistyksen jäsenmäärä kohosi vuoden 1923 500 jäsenestä vuoden 1929 loppuun mennessä 748 jäseneen.

Erityisiä tapahtumia

Palkkausasia ja työvuorokysymykset olivat toiminnassa etualalla.

HPY:n kokoukset ja asiapaperit olivat SPL:n toimistossa.

Suomen Poliisilehti alkoi ilmestyä 1928 ja vuonna 1929 SPL:n Poliisimies-lehti.

HPY vuokrasi 1929 muiden yhdistysten kanssa Helsingin kaupungilta Pihlajasaaresta huvilan virkistystoimintaa varten

Puheenjohtajat

1923-1925 Otto V. Korvenheimo

1926-1927 Juha Aalto

1928 Otto V. Korvenheimo

1929 Johannes Mäkynen

KKolmikymmenlukua ei voida sanoa järjestötoiminnassa menestyksen ajaksi, sillä rikospoliisien eroaminen vähensi yhteisiä voimavaroja, yhteiskunnalliset ristiriidat heikensivät edunvalvontaa ja lama-aika alensi merkittävästi elintasoa.

SPL:n tavoiteohjelmaan oli vuonna 1927 otettu yhden palkkausluokan suuruinen etu rikospoliisityötä tekeville. Tyytymättöminä liiton toimintaan perustivat rikospoliisit 1930 Suomen Rikospoliisimiesyhdistyksen (SRPY, myöhemmin Suomen Rikospoliisiliitto SRPL), johon seuraavana vuonna liittyi noin 150 HPY:stä eronnutta poliisia perustamansa Helsingin Rikospoliisien Yhdistyksen (Heri) kautta. Näin alkoi kauan kestänyt kypsytysaika yhteiseen toimintaan.

Yhteiskunnallisten ristiriitojen esiintymistä yhdistyksen sisällä on vaikea todeta lyhytsanaisista pöytäkirjoista, joskin eräissä merkkivuosikatsauksissa on sellaiseen viittaavia mainintoja. Mielenkiintoinen on erityisesti vuoden 1932 tilanne: toimintakauden aikana yhdistyksellä oli kolme puheenjohtajaa ja kaksi varapuheenjohtajaa. Erään eronneen kohdalla mainitaan syyksi ajan puute ja