1990-luku

Rikostutkinta oli muutosten kohteena vuoden 1992 alussa. Muutaman vuoden valmistelun jälkeen tehtiin päätös, että kaksi kolmasosaa rikospoliisin tutkimista jutuista siirrettiin järjestyspoliisin tutkittaviksi ja samalla siirrettiin myös 110 virkaa järjestyspoliisiin. “Törkeät, tärkeät ja vaikeat” rikokset jäivät edelleen rikospoliisin tutkittaviksi järjestyspoliisin hoitaessa aluevastuuperiaatteen mukaisesti ns. massarikokset. Henkilöstösiirroissa jouduttiin alussa turvautumaan poikkeusjärjestelyihin, koska vapaaehtoisia siirtyjiä ei ollut lähimainkaan riittävästi. Järjestyspoliisin tutkintatoimistoihin tehtiin rikosnimikkeisiin pohjautuvia jaoksia. Samoihin aikoihin uuden tehtäväjaon kanssa otettiin käyttöön uusi rikosilmoitusjärjestelmä RIKI. Tiedostot ja ohjelmat olivat runsaan kymmenen vuoden aikana kehittyneet melko hyviksi ja poliisin peruskoulutus antoi ATK-sukupolveen kuuluville uusille poliisimiehille hyvät valmiudet. Varsin ymmärrettävää oli, että vanhemmilla poliisimiehillä meni joskus sormi suuhun ja työnteko oli tuskallista.

Helsingin satamien passintarkastustehtävät siirtyivät rajavartiolaitokselle 1.7.1994. Tarkastustehtävissä olleet poliisimiehet siirret- tiin ulkomaalaisyksikön lupa-, tutkinta- ja valvontatehtäviin. Seuraavat merkittävät muutokset tapahtuivat 1995, jolloin otettiin käyttöön Malmilla poliisitalo, johon muuttivat Malmin poliisitoimisto, III alueosaston yleistoimisto Itäkeskuksesta, nuorisopoliisi Pengerkadulta ja liikkuvan poliisin johto ja Etelä- Suomen osasto.

Kesäkuun alussa 1997 Helsingissä palattiin poliisipiirien aikaan, kun kihlakuntauudistuksessa käyttämättömiksi jäänyt poliisipiiri -nimitys otettiin paikalliseen käyttöön. Pienen rajankäynnin jälkeen Helsingin järjestyspoliisin organisaatiolaatikoista löytyivät Keskustan, Pasilan, Malmin ja Itäkeskuksen poliisipiirit. Muutoksen yhteydessä toiminta Haagan poliisiasemalla päättyi.

Vuonna 1975 järjestetyn ensimmäisen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen jälkeen Helsinki on ollut monen huippu- ja seuranta- kokouksen pitopaikkana. Merkittävimmät huipputapaamiset toteutuivat 1985, 1990, 1992 ja 1997. Vierailut ja konferenssit vaativat myös poliisilta suuren työpanoksen, eikä poliisien työvuoromuutoksilta ja lomakielloilta vältytty.

Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana oli useita tilanteita, joissa poliisi oli joutunut käyttämään ampuma-aseita. Suomessa on 128 poliisia surmattu virantoimituksessa itsenäisyyden aikana. Kehityksen suunta näkyy valitettavan hyvin Helsingin tapauksista 1990-luvulla. Vanhempi konstaapeli Antti Murtomäki loukkaantui vakavasti virkatehtävässään 5.2.1993 autovarkaan ajettua häneen päälleen ja menehtyi saamiinsa vammoihin yhdeksän päivää myöhemmin. Lokakuussa 1997 tanskalainen vankikarkuri surmasi ampumalla ylikonstaapeli Eero Holstin ja vanhempi konstaapeli Antero Palon Tehtaankadulla. Kansalaisten osanotto ja Holstin ja Palon siunaustilaisuus Johanneksen kirkossa jäi ikuisesti mieliimme arvokkaana kunnianosoituksena yhteiskuntamme puolesta henkensä antaneille virkaveljillemme. Jälleen kerran havaitsimme todeksi poliisiylijohtaja Olli Urposen muistopuheeseen sisältyneen lauseen: “Poliisin tehtävänä on vastata kansalaisten turvallisuudesta tietäen, että oma turvallisuus voi joutua vaaranalaiseksi. Mahdollisuus siihen, että oma elämä voi päättyä hyvinkin yllättäen ja väkivaltaisesti, on aina olemassa.”

Liian kova työtahti ja tehokkuusvaatimus aiheuttivat poliisihallinnon henkilöstölle runsaasti paineita ja toivat ongelmia työelämän toimivuuteen. Sekä hallitus että liitto kiinnittivät huomiota asiaan ja pitivät tärkeänä, että työuupumisen syyt oli selvitettävä perusteellisesti ja vaativat työnantajaa yhteistoiminnassa järjestöjen kanssa etsimään ratkaisua tähän tärkeään työelämän laatuun vaikuttavaan ongelmaan.

Yhdistyksen sääntöjä muutettiin 1.1.1997 alkaen niin, että toimintakaudeksi tuli kalenterivuosi. Sääntömääräiset kokoukset vähennettiin neljästä kolmeen, jotka ovat kevät-, syys- ja vuosikokous. SPL korotti 1.1.1992 jäsenmaksuaan 0,1 prosenttia, mutta yhdistys piti jäsenmaksunsa 1,2 % ennallaan.

Syksyllä 1994 yhdistys laajensi jäsenistönsä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ostamalla Levin Rakkavaarasta paritalon puolikkaan, joka nimettiin Sinivaaraksi.

Jäsenmäärä on jatkanut hienoista kasvuaan. Vuosikymmenen suurin jäsenmäärä 1258 yhdistyksellä oli organisaatiomuutoksen jälkeen vuoden 1992 lopussa. Vuoden 1997 lopussa jäseniä oli 1170. Vuosikokouksissa kävi vuosina 1990-1997 keskimäärin 161 äänestäjää.

”VIERAILUT JA KONFFERENSSIT VAATIVAT MYÖS POLIISILTA SUUREN TYÖPANOKSEN, EIKÄ

POLIISIEN TYÖVUOROMUUTOKSILTA JA LOMAKIELLOILTA VÄLTYTTY”

Erityisiä tapahtumia

Timo Mikkola kutsuttiin HPY:n kolmanneksi kunniapuheenjohtajaksi

1994 ostettiin Sinivaara lomahuoneisto Leviltä

1995 Malmin poliisitalo vihittiin käyttöön

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto (SPJL) perustettiin 1.7.1995

Tanskalainen vankikarkuri surmasi 22.10.1997 ampumalla yk Eero Holstin ja vk Antero Palon

1998 juhlittiin yhdistyksen 75-vuotista taivalta ja julkistettiin Pentti Jalosen kirjoittama historiikki Myönteiseen järjestykseen.

1999 lopussa päättyi pj Markku Weckmanin 20 vuotta kestänyt puheenjohtajuus

Puheenjohtajat

1990-1999 Markku Weckman

Helsingin Poliisien Yhdistyksen uusi vuosituhat alkoi ylikonstaapeli Erkki Virtasen puheenjohtajuudella. Markku Weckmanin 20 vuotta kestänyt puheenjohtajakausi tuli päätökseen 1999 lopussa.

Yli tuhat poliisia oli mukana mielenilmauksessa, jossa poliisit marssivat Senaatintorilta eduskuntatalolle marraskuussa 2000. Mielenilmaus järjestettiin, koska alhainen peruspalkka oli ollut pitkäaikainen tyytymättömyyden aihe poliisissa. Puheenjohtaja Virtanen kertoi ymmärtävänsä nuoria poliiseja, jotka vaativat suurempaa palkkaa, mutta sanoi, että asiat eivät voi tapahtua nopeasti.

Poliisille pyrittiin saamaan uusi palkkausjärjestelmä. Sitä oli alettu kehitellä jo 1990-lu- vulla. Yhdistys järjesti asiasta jäsenäänestyksen ja jäsenten kanta oli, että ehdotettua palkkausjärjestelmää ei tule hyväksyä. Tämä kanta oli myös puheenjohtaja Virtasella ja yhdistyksen hallituksella. SPJL äänesti myös asiasta ja päätyi yhden äänen enemmistöllä hyväksymään uuden palkkausjärjestelmän ja se hyväksyttiin vuonna 2003. Yhdistys päätti erota SPJL:stä koska se ei hyväksynyt UPJ:ää. SPJL ryhtyi myös toi- menpiteisiin ja silloista puheenjohtajaa Pekka Salomaata ei valittu enää uudelleen puheenjohtajaksi.

Heinäkuussa Pardian puheenjohtaja Matti Kratsin tekemä sovintoesitys päätettiin hyväksyä sekä hallituksessa että yleisessä kokouksessa. UPJ oli varsin vaikea ja jäsenistöä rikkova kiista.

Yksitoista SPJL:n jäsenyhdistystä erosi liitosta vuoden 2003 lopussa, mutta HPY ei lopuksi päättänyt kuitenkaan erota, vaikka UPJ:tä ei hyväksyttykään.

UPJ:n hyväksymistapa johti liiton vakavaan kriisiin, josta noustiin sitkeiden eheyttämistoimien avulla.

HPY:n entinen puheenjohtaja Timo Mikkola oli saanut puhelinsoiton imatralaiselta Aila Kiurulta vuonna 1978, ja tuolloin Kiuru oli kertonut tekevänsä testamentin HPY:lle, koska hänellä ei ollut omaisia. Aila Kiuru menehtyi vuonna 2004 ja HPY sai luvatun perinnön noin 300 000 euroa. Saaduilla rahoilla hankittiin kaikille jäsenille kassi ja lamppu.

Perhonkadun entinen toimistohuoneisto ja Sturenkadulla sijainnut asuinhuoneisto myytiin vuonna 2004. Yhdistys oli ilman toimistoa noin vuoden ajan, kunnes vuoden

2005 alusta lähtien yhdistys muutti uuteen toimistoon Jääkärinkadulle.

Luonnollisesti vuotta 2005 sävyttivät Helsingissä pidetyt yleisurheilun MM-kisat. Kisat koskivat suurinta osaa jäsenistöämme jollakin tapaa ja jos ei muuten niin lomakiellon takia. Yhdistyksenä selvisimme kisoista erittäin hyvin ja kovalla työllä saatiin aikaiseksi edes jonkunlainen erityiskorvaus MM-kisoista.

Palkkauksessa saavutettiin vuosikymmenen lopun sopimuskierroksella noin 13 % palkankorotukset. Samaan aikaan ministeriö oli kuitenkin perustanut työryhmän miettimään olosuhde-, kokemus- ja Helsinki -lisän kohtaloa. Ministeriö ei todellakaan ollut aikeissa nostaa niitä vaan pikemmin poistaa ne kokonaan käytöstä. Varsinkin Helsinki -lisän kohtalo aiheutti huolta, sillä sitä ei oltu kirjattu virkaehtosopimukseen. Yhdistys kutsui palaveriin kaikkien Helsinki- ja pääkaupunkilisää saavien yhdistysten edustajat. Palavereita oli useita ja yhteisymmärryksessä päädyttiin siihen, että mikäli työnantaja yksipuolisesti poistaa lisän varaudumme työtaistelutoimiin.

Yhdistyksemme päätarkoituksena ei todellakaan ole vapaa-ajan paikkojen hankinta, vaan palkkauksellisten, ammatillisten ja sosiaalisten etujen parantaminen. Varalli-

”YHDISTYS OLI ILMAN

TOIMISTOA NOIN VUODEN AJAN, KUNNES VUODEN 2005 ALUSTA LÄHTIEN

YHDISTYS MUUTTI UUTEEN TOIMISTOON JÄÄKÄRINKADULLE”

suuden karttuessa yhdistys haluaa kuitenkin parantaa jäsentensä vapaa-ajanvietto mahdollisuuksia. Yhdistys hankki peräti kolme uutta lomakohdetta tämän vuosikymmenen aikana. Ensin vuonna 2001 ostettiin mökki Messilän laskettelurinteiden vierestä. Mökki nimettiin Sinirinteeksi. Neljä vuotta myöhemmin ostettiin mökki Tahkovuorelta ja se nimettiin Sinitahkoksi. Vuosikymmenen lopulla vuonna 2009 hankittiin kesämökki Päijänteen rannalta Jämsästä. Mökki nimettiin Sinilahdeksi.

Yhdistyksen jäsenmäärä oli noin 1200 koko vuosikymmenen ajan.

Erityisiä tapahtumia

2001 Hätäkeskuslaitos perustetaan

2004 Aila Koivun testamentti yhdistykselle

2005 Yrjö Suhonen valittiin SPJL:n puheenjohtajaksi

2005 yleisurheilun MM-kisat, 2006 Suomen EU-puheenjohtajuus ja ASEM-kokous työllistivät Helsingin poliisia ja jäseniämme

2008 myytiin Pursimiehenkadulla sijaitseva huoneisto, joka toimi aiemmin asuntolana

2009 ostettiin lomamökki Jämsästä Päijänteen rannalta, joka nimettiin Sinilahdeksi

2009 päätettiin työtaistelutoimista, mikäli Helsinki-lisä poistetaan

Puheenjohtajat

2000-2007 Erkki Virtanen

2008-2009 Mika Nygård

Vuonna 2010 Poliisihallitus suunnitteli kieltävänsä poliisien junapartiomatkat ja YTV-alueen virkamerkkimatkat. HPY teki kyselyn jäsenistölle ja vastauksia tuli n. 1100 kpl. Vastaajista 85% kertoi joutuneensa puuttumaan järjestyshäiriöihin matkan aikana. Yhdistyksenä saimme osoitettua edun tarpeellisuuden ja saimme pitää edun. Vuonna 2011 sama asia oli jälleen esillä, mutta etu saatiin säilytettyä. Syksyllä 2013 Poliisihallitus alkoi kolmannen kerran käsittelemään poliisien matkustusoikeutta ja lopulta 1.6.2014 VR lopetti junapartiolippujen myöntämisen. HSL jatkoi kuitenkin oikeutta matkustaa virkamerkillä.

Poliisin puolella siirryttiin vuoden 2012 alussa Pora III:n kautta uuteen maailmaan.

Poliisilaitoksia oli enää 11 ja Liikkuva poliisi katosi valtakunnallisten yksiköiden listalta. Osalla työpaikka ja -tehtävät vaihtuivat. Kahden vuoden palkkatakuu tuli entistä useammalle arkitodellisuudeksi. Helsingissä Pasilan toimitiloihin siirrettiin lisää toimintoja. Pikku-Roban poliisiasema suljettiin ja henkilöstö siirtyi Pasilaan. Myös rikostutkintaa organisoitiin uudelleen mikä vaikutti joidenkin työnkuvaan negatiivisesti. Vuonna 2014 alettiin halvempien kustannusten takia leikkaamaan haittatöistä, joista suurin osa kohdistui sunnuntaitunteihin. Leikkauksia tehtiin kaikille, mutta tasapuolisia ne eivät olleet. Yhdistys esitti lomautuksia, jolloin leikkaukset olisivat koskeneet kaikkia tasapuolisesti, mutta tähän ei suostuttu.

Valtion väen vähentäminen ja sitä kautta lisääntyvät työpaineet saivat aikaan liikehdintää myös SPJL:n hallinnonaloilla. Marraskuun 19. päivänä 2014 SPJL järjesti näyttävän mielenilmausmarssin keskellä Helsinkiä. Siihen otti osaa yli 1 200 SPJL:n jäsentä kaikilta hallinnonaloilta. Marssin tarkoitus oli kiinnittää huomiota sisäisen turvallisuuden tilaan ja SPJL:n jäsenten havaintoihin perustuvaan huoleen riittämättömistä resursseista sisäisen turvallisuuden puolustamiseksi. Heikot resurssit vaikuttavat myös työturvallisuuteen ja työssäjaksamiseen.

Loppuvuodesta 2012 tuli huonoja uutisia eläkeiän suhteen. SPJL:n selvitykset eivät vakuuttaneet kansanedustajia poliisityön vaatimuksista ja kansanedustajat äänestivät eläkeiän nousun puolesta. Hallituspuolueiden poliisitaustaiset kansanedustajatkin, juhlapuheista piittaamatta, äänestivät eläkeiän nousun puolesta. Myös Poliisihallitus liputti eläkeiän nostamisen puolesta omissa selvityksissään.

Syksyllä 2014 saimme loppuun pitkäaikaisen projektin eli HPY:n ja Herin yhdistymisen. Yhdistymisestä oli puhuttu jo vuosia. Yhdistyneinä yhdistys pystyy ajamaan tehokkaammin jäsentensä etuja. Kiristyvässä ilmapiirissä isommalla yhdistyksellä on enemmän painoarvoa ja paremmat mahdollisuudet tehokkaaseen edunvalvontaan.

Vuonna 2016 Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry vaihtoi keskusjärjestöä STTK:sta Akavaan. Keskusjärjestömuutoksen myötä palkansaajajärjestö Pardia vaihtui julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn. Yhdistyksemme täytti 90-vuotta 2013. Kutsuvierasjuhla järjestettiin Hotelli Presidentissä. Jäsenistölle annettiin jäsenlahjana HALTI-merkkinen reppu.

Yhdistys hankki kaksi lomakohdetta lisää, ensimmäisen vuonna 2010, jolloin ostettiin Rukatunturilta lomahuoneisto ja se nimettiin Sinirukaksi. Sinilahden mökkiin tehtiin laajennus samana vuonna. Vuosikymmenen lopulla vuonna 2018 hankittiin jo kahdeksas lomakohde. Tällä kertaa hankittiin lomahuoneisto Leviltä, aiemmin vuonna 1994 hankitun huoneiston naapurihuoneisto. Näin ollen koko paritalo tuli yhdistyksen omistukseen ja huoneistot nimettiin Sinivaara 1 ja Sinivaara 2 lomakohteiksi.

Kesällä 2012 juhlittiin Sinirannan 30-vuotis juhlia talkoolaisten kanssa. Rakentajia oli paikalla runsaasti ja oli mukava kuunnella heidän tarinointiaan menneiltä vuosilta ay-toiminnasta ja talkoohengestä.

Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi vuoden 2010 alusta noin 1100 jäsenestä vuoden 2019 loppuun mennessä 1259 jäseneen. Suurin syy jäsenmäärän nousuun oli vuonna 2014 Herin liittyminen yhdistykseemme.

Erityisiä tapahtumia

2012 PORA III Pasilan kiinteistöihin keskitetään enemmän toimintoja, Pikku-Roba suljettiin

2013 90-vuotis juhla Hotelli Presidentissä

2014 syksyllä järjestettiin SPJL:n toimesta poliisimarssi, jonka järjestelyissä HPY oli vahvasti mukana

Loppuvuodesta 2014 HPY ja Heri yhdistyivät ja Mika Nygård valittiin SPJL:n järjestöpäälliköksi

Jonne Rinne valittiin SPJL:n puheenjohtajaksi 2017

Helmikuussa 2018 taloudenhoitajamme ja HPL:n pääluottamusmies Mikko Siponen menehtyi

Puheenjohtajat

2010-2014 Mika Nygård 2015-2019 Tomi Salakka

Eläkeuudistus tuli voimaan 1.1.2017. Uudistus vaikutti myös julkisen sektorin ammatillisiin eläkeikiin: oikeus ammatilliseen eläkeikään säilyi niillä, joilla oikeus oli olemassa, mutta vuodesta 2018 lähtien ammatillisia eläkeikiä nostettiin asteittain. Muutos koski vain niitä henkilöitä, joiden valittu eläkeikä täyttyi vuonna 2018 tai sen jälkeen. Henkilöstöjärjestöt vastustivat ammatillisten eläkeikien nostamista ja riitauttivat päätöksen.

Oikeus alempaan ammatilliseen eläkeikään oli henkilöillä, jotka olivat 1.7.1989 valtion eläketurvan piiriin kuuluvassa palveluksessa. Poliisissa 58 vuoden ammatillinen eläkeikä oli tietyillä miehistöön ja alipäällystöön kuuluvilla poliisimiehillä. Alemman ammatillisen eläkeiän säilyttääkseen henkilön