1960-luku

Vuonna 1969 VY liittyi uuteen SAK:hon ja sen nimi muuttui Virkamiesten ja Työntekijöiden Yhteisjärjestö VTY:ksi. Nimenmuutos johtui VY:n liittymisestä yhteen SAK:hon jo ennestään kuuluneen Suomen Virkamiesjärjestön (SVJ) kanssa. SVJ:n jäsenistössä oli viitisentuhatta työsopimussuhteista valtion työntekijää. VTYn kautta SPL ja HPY olivat taas SAK:ssa.

Suomen Rikospoliisiliiton vastapainoksi perustettiin 1966 Suomen Järjestyspoliisien Liitto, joka ei koskaan kuulunut mihinkään keskusjärjestöön. Siihen liittyivät ns. vanhojen kaupunkien järjestyspoliisit. HPY liittyi Järjestyspoliisien Liittoon jäsenäänestyksen perusteella vuoden 1969 alussa. Varsinaisen edunvalvontatehtävän siirryttyä SPL:lle keskittyi SJPL koulutukseen ja järjesti mm. useita ammattietiikkaseminaareja.

Kuusikymmenluvun palkkakehitystä voidaan sanoa varsin kohtuulliseksi. Yleinen palkankorotus 1.1.1961 alkaen oli 4,3 %, vähintään kuitenkin 1.900 markkaa. Samana vuonna maan hallitus antoi eduskunnalle esityksen virkamiespalkkojen järjestelystä. Poliisikunta sai sen mukaan yhden palkkaluokan korotuksen ja samalla poliisilisä saatiin liitetyksi peruspalkkaan Helsingissä kahden ja muualla yhden palkkaluokan suuruisena. Tällä ratkaisulla vahvistettiin

POLIISIHALLINTOA JOHTAVIEN VIRALLISORGANISAATIOIDEN KANSSA”

Helsingin poliisilaitoksen palkkaukselleen erityisasema. Vuonna 1962 palkkaustaulukoiden uusiminen nosti palkkausta 4,5-40,3 prosenttia. Taulukon alapäässä olleiden poliisien kokonaiskorotus jäi alle 10 prosentin. Jäsenmaksujen perintä siirtyi työnantajan hoidettavaksi ja maksut tulivat verovähennyskelpoisiksi 1968.

Kun HPY erosi Suomen Poliisien Liitosta vuonna 1957, oli sen myös lähdettävä yhteisestä toimistosta. Yhdistys oli sen jälkeen vuokralaisena kahdessakin paikassa, kunnes yhdistys vuonna 1965 osti osoitteessa Eteläinen Hesperiankatu 28 A 5 sijaitsevan osakehuoneiston. Hankintaa varten otettu laina maksettiin loppuun jo vuonna 1970 erityisesti Poliisiviestin ylijäämän avulla.

Vuodesta 1957 alkaen HPY oli toiminut välittäjänä asuntoa tarvitsevien jäsentensä ja rakentajien välillä. Yhdistyksen toimet ja erityisesti Nestori Junnilan uutteruus oli helpottanut noin 150 poliisiperheen pääsyä Arava-asuntoon.

Yhdistyksen arvokkaisiin 40-vuotisjuhlatapahtumiin 2.10.1963 kuuluivat kunnianosoitukset, vastaanotto ja juhla Suomalaisella kauppakorkeakoululla sekä juhlaillallinen Kulosaaren Casinolla. Neljästätoista elossa olleesta perustajajäsenestä paikalle oli saapunut kolmetoista. Yhdistys palkitsi perustajajäsenet kultaisella ansiomerkillä. Juhlassa sai ensiesityksensä Auvo Nuotion säveltämä ja sanoittama “Miesten marssi”. Ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin 1968 pitkäaikainen puheenjohtaja ja asiamies Viljo Töyrylä.

Vuosikymmenen aikana jäsenmäärä nousi tasaisesti 847:stä 924:ään.

Erityisiä tapahtumia

Poliisijärjestöjen yhtenäisyys palautuu

Palkkauksen ja työajan lyhentämisen kohdalla saavutetaan merkittäviä tuloksia

HPY osti kesällä 1965 oman osakehuoneiston toimistoksi Eteläiseltä Hesperiankadulta

1966 perustettiin Suomen Järjestyspoliisien Liitto, jonka jäseneksi HPY myös liittyi

Viljo Töyrylästä ensimmäinen kunniapuheenjohtaja vuonna 1968

Puheenjohtajat

1960 Yrjö S. Vaarama

1961-1963 Olavi Mannonen

1964-1966 Pentti Virtanen

1967-1969 Olavi Martikainen

Helsingin ja koko Suomenkin poliisi sai toistaiseksi näyttävimmän sulan hattuunsa hoitamalla laadukkaasti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin

(ETYK) poliisijärjestelyt heinäkuussa 1975. Kokemuksen ja kansainvälisen tuulahduksen lisäksi poliisi sai kokouksen yhteydessä merkittävästi kalustoparannusta.

1970-luvulla HPL:n henkilöstön oloihin vaikutti eniten järjestyspoliisin 1972 alussa toteutettu organisaatiouudistus, jonka myötä yhdeksän vartiopiiriä lakkautettiin ja kaupunki jaettiin kolmeen poliisialueeseen. Aluevastuuperiaatteella toimivien alueosastojen toiminnan tavoitteiksi asetettiin tehokas ennalta estävä toiminta, hälytysvalmiuden lisääminen ja poliisin palvelutason lisääminen. Keskuspoliisiosastoon jäi vielä radiopoliisi, jonka tehtävänä oli hoitaa hälytystehtäviä koko kaupungissa alueosastojen rinnalla ja hälytyskeskuksen johdolla.

Ensimmäiseen virkaehtosopimukseen sisältyi myös luottamusmies järjestelmän käyttöönotto