”PERUSTAVASSA KOKOUKSESSA OLI LÄSNÄ 120 HELSINKILÄISTÄ POLIISIMIESTÄ”

yhteistoimintaa. Maaliskuun alussa 1.-3. päivä pidettiin koko maata käsittävä poliisikokous Helsingissä poliisimaneesilla osoitteessa Runeberginkatu 16. Kokouksesta muodostui Suomen Poliisien Liiton perustava kokous. Kokous kehotti poliisimiehiä perustamaan kautta maan paikallisia poliisiyhdistyksiä. Suomen Poliisien Liiton säännöt vahvistettiin vasta loppu kesästä 1923 joten vasta sen jälkeen voitiin toimia yhdistyksen perustamiseksi.

Helsingissä poliisit pitivät useita kokouksia tuon kokouksen jälkeen, mutta vasta 27.28.9.1923 voitiin pitää Helsingin Poliisien Yhdistyksen perustava kokous valtion poliisikoulun voimistelusalissa Suomenlinnassa. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 120 helsinkiläistä poliisimiestä. Kokouksen avauksen suoritti Suomen Poliisien Liiton puheenjohtaja Otto Amann, joka selosti samalla liiton toimintaa poliisimiesten palkkausasiassa sekä luki liiton säännöt. Ko- kouksessa seuranneessa yleiskeskustelussa tuli ilmi, että pääkaupungin poliisimiehistön keskuuteen oli välttämätöntä perustaa oma yhdistys, jotta poliisimiehistön palkkauksessa ja sosiaalisissa eduissa voitaisiin saada edes vähäisintä parannusta.

Niinpä kokouksessa päätettiin perustaa yksimielisesti Helsingin poliisihenkilökunnan keskuuteen oma poliisiyhdistys, jonka nimeksi tuli Helsingin Poliisien Yhdistys. Kokoukseen otti osaa 120 poliisimiestä, joista 109 välittömästi liittyi yhdistyksen jäseniksi. Puheenjohtajaksi valittiin konstaapeli Otto Korvenheimo ja sihteeriksi Kyösti Ojansuu ja hallituksen varsinaisiksi jäseniksi Otto Kosonen, Juho Aalto, Otto Aman, Emil Roine, Johan Emil Vuoristo, Johan Tuominen ja Hjalmar Liljendal sekä varajäseniksi Onni Nieminen ja Vilho Vahvaselkä.

Aloittamistoimet sujuivat ripeästi: säännöt hyväksyttiin yleisessä kokouksessa loka- kuussa ja sosiaaliministeriössä 22.12.1923. Seitsemän päivää myöhemmin 29.12.1923 yhdistys hyväksyttiin Suomen Poliisien Liiton ensimmäiseksi jäsenyhdistykseksi. Vuoden 1923 päätteeksi Helsingin Poliisien Yhdistyksessä oli 500 jäsentä. HPY:n ensimmäisessä vuosikertomuksessa kerrotaan mm. Monen vuosikymmenen toivomus saada Helsingin poliisikunnalle yhdistyselin toimimaan on kuluneena vuotena (1923) vihdoinkin toteutunut. Yli kaiken harmin ja vastuksen, joka yhdistystä alkutaipaleella on kohdannut, voimme nyt paljon valoisammin ja turvallisemmin suhtautua tulevaisuuteen, koska meillä on saatu aikaan yhdistys, joka valvoo poliisihenkilökunnan etuja.

Ensimmäisten sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli:

1 . Liittämällä kotipaikkansa poliisikunnan henkilöitä yhdistyksen jäseniksi, tehdä heidät mahdollisiksi pääsemään myöskin Suomen Poliisien Liiton r.y:n jäseniksi.

2 . Työskennellä laillisuuteen perustuvalla tavalla ja puolueista riippumattomana yhdistyksen jäsenten yhteisten taloudellisten kysymysten parantamiseksi ja selvittämiseksi sekä poliisikunnan arvon kohottamiseksi ja sen oikeuksien valvomiseksi.

3. Nimiinsä saavuttaa oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata.

4. Toimeenpanna taloudellisen asemansa vahvistamiseksi juhlia, huveja y.m. sen tapaisia tilaisuuksia.

Poliisikunnan edunvalvonta on periaatteessa tapahtunut alusta alkaen liittomme kautta, mutta yhdistyksellämme ja sen johtohenkilöillä on käytännössä ollut vahva asema liiton toiminnassa keskeisen sijainnin ja suuren jäsenmäärän takia. Suomen Poliisien Liitto nuorena ja pienehkönä järjestönä ei ollut riittävän voimakas ja poliisin palkkaus olikin pitkään selvästi alhaisempi kuin monilla vastaavilla virkamiesten ryhmillä.

Vuosi 1924 aloitettiin yhdistystyö varmalta pohjalta kaikkien poliisimiesten hyväksi. Vuoden alusta lukien saatiin pieni parannus palkkaukseen. Ikäkorotuksiin nähden poliisikunta saatiin virkamiesten kanssa samaan asteikkoon. Myös eläkekysymys sai kohtalaisen ratkaisun ja tapaturmavakuutus pantiin vireille.

Yhdistys sai saatettua poliisikunnan loma-asiat jäsenkuntaa tyydyttävälle tasolle. Huvitoimikunta aloitti myös tuolloin ja se järjesti neljä iltamatilaisuutta ja kaksi huvimatkaa, Tallinnaan ja Loviisaan. Huvitoimikunnan ansiot yhdistyksen raha-asioiden tukemiseksi oli merkittävät, kun jäsenmaksu tuotot 30 markkaa jäsentä kohden menivät

1920-luku

”YHDISTYSTOIMINTA OLI VIREÄTÄ JA UUSIA

JÄSENIÄ LIITTYI YHDISTYKSEEN 140”

suurimmaksi osaksi juokseviin kuluihin. Yhdistyksen jäsenmäärä lisääntyi 63 uudella jäsenellä, mutta samaan aikaan jäsenyydestä erotettiin 43 jäsentä maksamattomien jäsenmaksujen ym. takia.

Toimintakertomuksessa on maininta erotetuista jäsenistä, ”Vuoden harmillisin asia on mielestämme se, että hallitus on ollut pakotettu erottamaan monta jäsentä jäsenmaksujen laiminlyönnin takia, jotka ilmankin ovat muihin ammatti- ym. yhdistysmaksuihin verraten aivan mitättömät. Tämä jäsenten leväperäisyys osoittaa sanottujen henkilöiden erinomaisen alhaista älytasoa. Tämä sanottakoon suoraan siksi, ettei ihminen, joka ymmärrä edes vähäpätöisellä vuosimaksuavustuksella tukea hänen omaksi hyväkseen toimivaa yhdistystä, ei voi paljoa käsittää virkatehtävänsä tärkeydestä, koska ei käsitä edes häntä lähimpänä olevia ja hänen toimeen tuloansa koskevia asioita.”

Vuodet 1925 ja 1926 olivat näennäistä paikallaan oloa, koska mitään näkyviä parannuksia poliisien oloihin taloudellisessa suhteessa ei ehditty saamaan lävitse. Palkka-asiaa hoidettiin Suomen Poliisien Liiton kautta tarmolla eteenpäin sekä sanomalehtikirjoittelulla että päättäjiä tapaamalla. Jäsenhankintaa tehostettiin ja uusia jäseniä liittyi useita kymmeniä, mutta samaan aikaan eronneita oli saman verran. Yhdistyksen huvitoimikunta jatkoi edelleen ansiokasta työtä järjestämällä useita tanssi-iltoja Suomenlinnan poliisikoululla ja siten yhdistys alkoi vaurastumaan.

Tammikuun 1926 kokouksessa hallitus esitti jäsenmerkin hyväksymisestä. Vuosikokous ei kuitenkaan asiaa käsitellyt ja asia raukesi ja jäsenmerkki toteutettiin vasta 34 vuotta myöhemmin eli vuonna 1960 ja tuolloin vuonna 1953 hyväksytty jäsenmerkkiluonnos hyväksyttiin jäsenmerkiksi.

Helsingin poliisilaitoksessa palveli tuolloin paljon ruotsinkielisiä poliisimiehiä, jonka vuoksi yhdistyksen säännöt painettiin myös ruotsin kielellä.