PBE lehti Eko 012019 fi

1 2019

PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI UUSI PÄÄKONTTORI

HYVÄ JA KESTÄVÄ ARKI

TERVETULOA KATTOHAIKARAT

Samalla avara ja kodikas

Porvoossa osataan säästää energiaa

Vanhoihin sähköpylväisiin rakennettiin tekopesiä

ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMISEEN EI AINA TARVITA TYÖLÄITÄ TEKOJA

Valitsemalla Porvoon Energian hiilineutraalia energiaa välität kanssamme tulevista sukupolvista, ja voit olla varma, että kuluttamasi energia ei rasita ympäristöä.

KAIKKI MYYMÄMME SÄHKÖ ON PÄÄSTÖTÖNTÄ puh. 019 661 411 info@pbe.fi | pbe.fi

Tässä numerossa

8 16

Kestävä arki Porvoossa Yli kolmannes kotitalouksien hiilijalanjäljestä muodostuu asumisesta, ja suurin osa siitä lämmityksestä ja sähkönkäytöstä. Porvoolaiset pilottiperheet näyttivät, miten asumisen hiilijalanjälki pienenee.

12 14

30

4

20

24

Kaikki samassa paikassa.

Metsästä, ja metsään takaisin.

Niko Laurila – palkittu valokuvaaja.

18

23

26

Porvoon Sähköverkko maksaa veroina jo lähes 16 miljoonaa euroa.

Paikallisilla tärkeä rooli.

Akilleen kilpapyöräilijä Joni Kanerva.

PÄÄKIRJOITUS

VEROJEN OSUUS MERKITTÄVÄ

KIERTOTALOUS

TERVEISIÄ BRYSSELISTÄ

PORVOOLAINEN

NIMIKKOURHEILIJA

PÄ Ä K I RJ O I T U S

Kaikki samassa paikassa

Porvoon Energia on nyt pääosin Tolkkisissa. Tänne siirsimme hallinnon viime vuoden marraskuussa Mannerheimin­kadun ­varrelta Porvoon keskustasta. Mukana seurasi tytäryhtiön, ­Porvoon Sähköverkon henkilökunta. Keskustaan jäi asiakas­ palvelupiste Lundinkadulle. Sekä tuotanto että hallinto toimivat nyt samassa paikassa. Tuotantoa meillä on myös muualla, mutta ­lähes koko henkilökunta on Tolkkisissa.

FOTO: NIKO LAURILA

Matkamme tänne alkoi, kun sähkönjakelu Porvoon maalaiskun­ nassa, Länsi-Pernajassa ja Pornaisissa ostettiin Etelä-­Suomen Voima Oy:ltä vuoden 1995 lopussa. Sitä seurasi yhtiön Tolkki­ sissa sijaitsevan höyryvoimalan osto huhtikuussa 1996. Seuraava virstanpylväs oli Stora Enson kanssa vuonna 2011 ­tekemämme kauppa konttorirakennuksesta ja selluloosatehtaasta. ­Kauppaan sisältyi myös muita rakennuksia sekä maata. Kaksi vuotta ­myöhemmin valmistui uusi biolämpövoimalaitos.

Tolkkinen on vanha teollisuuspaikkakunta, jossa on keskitytty vihreän kultamme, metsän, jalostukseen puutavaratuotteiksi ja selluloosaksi. Vuonna 1875 perustettu ensimmäinen saha siirtyi kymmenen vuotta myöhemmin August Eklöfille, joka seuraa­v ien vuosikymmenten aikana laajensi aluetta muun muassa sellu­ loosatehtaalla vuonna 1893. Eklöfin yhtiö rakensi myös ensim­ mäisen osan konttorikiinteistöstä, jossa me nyt toimimme.

Sahatavaroita täällä ei enää tuoteta, ei myöskään selluloosaa.

Mutta metsäkytkentä on ja pysyy. Käytämmehän voimalois­ samme polttoaineena hakkuutähteistä sekä metsäteollisuuden jää­m istä tehtyä biomassaa.

Kuten muualla lehdessä olevasta artikkelista selviää, huoleh­ dimme osaltamme siitä, että meillä metsässä olisi uusiutuva ­energianlähde myös tulevaisuudessa. Polttoaine tulee metsästä ja poltossa syntyvä tuhka palautuu metsään lannoitteena – kiertokulkua parhaaseen kierrätystyyliin.

Patrick Wackström verkställande direktör

Porvoon Energia -yhtiöt Tolkkisten satamatie 1 ja 3 06750 Tolkkinen PL 95 06101 PORVOO puh. 019 661 411 info@pbe.fi pbe.fi

4 Eko 1/2019

Päätoimittaja Ella Kaasinen

Taitto FPW Firmaservice

Toimittajat Patrick Wackström Rolf Gabrielsson Maarit Gabrielsson Marika Kangaskolkka Maria Käki

Kansikuva Niko Laurila Niko Laurila Photography

Ulkoasu Sherpa

Painos 33 500 kappaletta

Paino Laakapaino Oy

PBE UUTISET KUVA: NIKO LAURILA

UUSI RAKENNUS

Uusi kytkinasema keskustaan MANNERHEIMINKATU 24 tontille on ­valmistunut uusi kytkinasema. Asema on kauko-­o hjattava ja siinä on vanhaa kytkin­ asemaa kehittyneempi automaatio. Tämä mahdollistaa ­n opeamman sähkönjakelun ­p alauttamisen keskustan alueelle mahdol­ lisissa vikatilanteissa.

ÄLYKÄS OHJAUS

HANKE

Kaukolämmön lämmönohjauspalvelu pilotoinnissa

Canemure KOHTI HIILINEUTRAALEJA kuntia ja maakuntia -hanke edistää ilmaston­

PORVOON ENERGIA pilotoi parhaillaan lämmityksen älykästä ohjaus-

muutoksen hillinnän käytännön

ta yhdessä Leanheat Oy:n ja Porvoon OP-isännöintikeskuksen kanssa.

toimia. Se on Suomen ympäristö­

Pilotoinnin avulla halutaan parantaa asumismukavuutta ja ratkaista

keskuksen koordinoima tutkimus­

taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen vaikuttavia tekijöitä.

hanke, jossa Porvoon kaupunki on

Projektissa kerrostalon asuntoihin asennetaan sensorit ja talojen lämmi-

mukana. Porvoon osahanke etsii

tysjärjestelmää ohjataan Leanheat Oy:n kehittämän tekoälyn avustuk-

parhaita keinoja säästää energia ja

sella. Leanheatin tuottaman tarkan energiankulutuksen ennustetiedon

tuottaa uusiutuvaa energiaa.

ansiosta pystytään optimoimaan rakennusten lämmitysjärjestelmien

Porvoon Energia on hankkeessa

toimintaa, joka tuo taloyhtiöille energiansäästöä.

mukana Porvoon kaupungin yhteistyökumppanina.

KAUKOLÄMPÖ

Uusi sähköinen asiointipalvelu kaukolämmön asiakkaille­ KAUKOLÄMMÖN uusi asiakaspalvelu- ja laskutusjärjestelmä ­o tettiin KUVA: NIKO LAURILA

käyttöön kesäkuussa. Palvelussa on mahdollista seurata muun muassa lämmön kulutusta. Vuoden 2020 aikana järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön myös sähkön siirto- ja myyntiliiketoiminnoissa, jolloin saamme samat palvelut myös sähköä käyttäville asiakkaillemme.

Asiakaspalvelujärjestelmän on toimittanut Solteq Oyj.

Eko 1/2019 5

PBE UUTISET KUVAT: NIKO LAURILA JA PBE-ARKISTO

PORVOOSSA

Energisesti monessa mukana VUODEN AIKANA olemme olleet mukana useissa eri tapahtumissa, kuten Porvoon Päivillä lauantaina 8. kesäkuuta sekä sunnuntaina 9. kesäkuuta Porvoon Ajoissa.

Syksyllä 2019 osallistuimme energisesti Uusimaa Areenalla 8. syyskuuta järjestettyyn JumpIn -tapahtumaan sekä Porvoossa tänä vuonna Kantele-talossa Kevätkummussa 12. lokakuuta järjestettyyn valtakunnalliseen Seniorsurf -digimessupäivään.

Lisäksi järjestimme yhdessä Itä-Uudenmaan kehitysyhtiö ­Posintran sekä LPOnetin kanssa Nordic Business Forum -tapahtuman

Onnea Markku, voitit Jopo-pyörän!

­s triimauksen paikallisesti. NBF-tapahtuma oli kaksipäiväinen ja se järjestettiin 9.–10. lokakuuta Bio Rexissä, Taidetehtaalla Porvoossa.

Porvoon Päivien arvonnassa onni suosi Markku Ruuskasta.

JumpIn -tapahtuman arvonnan voittaja oli Katariina Varpio.

Onnea voittajille!

Porvoon Salibandyseura PSS:n liiganaiset ja Butchersin edustusjoukkue olivat Porvoon Energian mukana Porvoon Päivillä.

Onnea Katariina, voitit sykekellon!

Kiitos kaikille JumpIn -tapahtumassa meitä moikkaamassa käyneille.

Nordic Business Forumissa Porvoon Energian tj Patrick Wackström, LPOnetin tj Gustav Forsblom sekä Posintran yrityspalvelujohtaja Fredik Pressler.

6 1/2019

PALVELEMME ARJESSA. YHDESSÄ ENEMMÄN HYVÄÄ.

OLEMME EDELLÄKÄVIJÄ ENERGIATUOTANNON PUHTAUDESSA

KUVA: NIKO LAURILA

Tolkkisten voimalaitoksellamme tuotettu kaukolämpö tuotetaan vastuullisesti ja ympäristöä säästäen. Keskimäärin yli 94 % kaukolämmöstämme on uusiutuvaa sekä päästötöntä, josta valtaosa täyttää maailman ainoan ympäristömerkityn EKOenergian kaikista tiukimmat kansainväliset kestävyyskriteerit.

OLETKO JO KÄYNYT TUTUSTUMASSA ENERGIANI -PALVELUUN KOTISIVUILLAMME? puh. 019 661 411 kaukolampo@pbe.fi | pbe.fi

Eko Eko 1/2017 1/2019 7 7

Porvoolaiset pilottiperheet näyttivät, miten asumisen hiilijalanjälki pienenee pienillä arjen valinnoilla.

8 Eko 1/2019

H Y VÄ A R K I

Pieniä suuria ekotekoja Porvoossa järjestetyn Kestävien elämäntapojen kiihdyttämön ensimmäisessä kokeiluvaiheessa kahdeksan pilottiperhettä karisti yhden kuukauden aikaan neljänneksen hiilipainostaan.

Asumisen hiilijalanjäljestä putosi peräti 42 prosenttia.

Kolme pilottiperhettä kertoo, millaisilla teoilla siihen päästiin.

TEKSTI JA KUVAT MERJA FORSMAN

KETKÄ: VENÄLÄISTEN PERHE, IRENE, KARI, MIKI, 15, PINJA, 19, EELIS, 8, TARA, 9, INKA, 21, MIRO, 19, NICO, 17 MISSÄ: HORNHATTULA, PORVOO KOTI: 2005 RAKENNETTU OMAKOTITALO NOIN 160 m² ”Jokainen ihminen voi tehdä jotain hiili­ jalanjälkensä pienentämiseksi. Me kokeilimme kampanjan aikana muutamaa asiaa kerrallaan: hankimme biojäteastian, testasimme moniloke­ rokeräystä, korvasimme autoilua muun muassa sähkö­pyörällä ja vähensimme lihan kulutus­ ta. Sen l­isäksi olemme vähentäneet vaatteiden ­pesemistä.

Suurin osa kokeiluista jäi osaksi arkeamme.

Asumisen hiilijalanjälkemme puolittui, kun vaihdoimme ekologisimpaan mahdollisimpaan sähköön, mitä Porvoon Energia tarjoaa ja laskim­ me kotimme lämpötilaa parilla asteella. Ennen kodissamme oli 23 astetta, nyt 19–20. Kotoa muuttanut tyttäremme sanoi, että kodissam­ me on kylmä kuin ruumishuoneella, mutta me ­totuimme tähän nopeasti. Nyt ei enää ole töissä ja ulkona koko ajan kylmä, ja kun käymme tyttä­ remme kerrostaloasunnossa, emme meinaa saada nukahdettua, koska on niin kuuma.

Lämpötilan laskeminen on selkeä asia, jonka kuka tahansa pystyy tekemään – ja sen voi ­tehdä vaikka heti!

Säästämme energiaa myös sammuttamalla lait­ teita, vaihtamalla lamppuja ledeiksi ja tekemällä isomman annoksen ruokaa kerrallaan.

Kari on numerofriikki, ja hän seuraa kuu­ kausittain Porvoon Energian raportteja. ­Niistä näemme vuoden päätteeksi, mikä merkitys näillä teoillamme on ollut. Meillä ei silti huudeta, että Asumisen ”taas pesukone on päällä” tai että ”pleikkari pois seinästä”, jalanjälki mutta välillä muistutetaan, jos puolittui suihku laulaa. Siinä kuluu sekä vettä että energiaa!

Veden kulutus on maanlaajuinen ongelma. Jos kerrostaloissa ja rivitaloissa ihmi­ set maksaisivat omasta käytöstään, säästö olisi aivan järkyttävän suuri!”

}}}  Venäläisten perhee Porvoon Hornhattulassa.

Eko Eko1/2019 9 1/2019 9

KETKÄ: PIA KOJO JA VEIJO SIVINEN MISSÄ: GÄDDRAG, PORVOO KOTI: 1930-LUVUN ENTINEN LASTEN KESÄSIIRTOLA, NOIN 230–280 m²

”Asumme vanhassa suuressa talossa, josta lämmitämme talvisin vain noin 60 neliötä. Pidämme huonelämpötilaa 17 asteessa, Sähkö mikä pitää virkeämpänä ja säästää energiaa. Kotimme vaihtui lämpenee puulla ja sähköllä. ekoon Saimme kampanjan aikana tietää, että Porvoon Energian ekosähköön vaihtaminen kasvattaisi ­laskuamme vain 20 eurolla vuodessa. Olimme siitä ­positiivisesti yllättyneitä.

Ekosähköön vaihtamisella oli radikaali vaikutus hiilijalan­ jälkeemme!

Facebookissa heti kyseltiin, onko olemassa joku ”hyvis- ja pahissähköputki”. Vastaus tietysti kuuluu, että se on ihan samaa sähköä, mutta tällä valinnalla autamme kehittämään päästöttö­ mämpää energiantuotantoa.

Pienennämme asumisemme jalanjälkeä myös hankkimalla uuden ilmanlämpöpumpun vanhan rikkoutuneen tilalle. Ilmanlämpö­ pumppujen tehot ovat nousseet niin, että ne toimivat nykyään jopa 20 asteen pakkasessa!

Harkitsemme myös aurinkopaneeleja ja sähkö- tai kaasuautoa, jolla läh­ tisimme kiertämään Eurooppaa.”

10 Eko Eko1/2019 1/2019 10

H Y VĂ„ A R K I

�Porvoon Energialle luontevaa olla mukana�

P

orvoossa kansainväliseen hank­ keeseen osallistui kotitalouksien lisäksi yhteistyÜkumppaneina yhdeksän yritystä, niiden joukossa ­Porvoon Energia. – Kestävien elämäntapojen kiih­ dyttämÜssä mukanaolo sopii erittäin luontevasti toimintaamme ja tavoittei­ siimme, ympäristÜ- ja kehityspäällikkÜ­ Jukka Rouhiainen sanoo. Onhan ympäristÜn kunnioittaminen ja ympäris­ tÜ­vaikutusten tiedostaminen ollut kiin­ teä osa toimintaamme ja tavoitteitam­ me jo pitkään. Olimme mukana myÜs viime vuonna ja kokemukset olivat silloinkin hyviä.

Porvoon Energia osallistui Taide­ tehtaalla järjestettyyn kick off -tilaisuu­ teen, jossa yhtiÜ kertoi toiminnastaan ja

keskusteli muiden osallistujien kanssa energiaan liittyvistä asioista. – Tarjosimme osallistujien käyt­ tÜÜn myÜs ekosähkÜä erikoishintaan.

Monet osallistujat ovat kokeneet mak­ suttoman energiankulutuksen seuranta­ palvelumme hyÜdylliseksi.

ENTÄ MIKÄ JÄI KÄTEEN? – Erittäin hyviä keskusteluita osallistu­ jien, kotitalouksien ja muiden yritysten kanssa. TyÜpajassa oppi havainnollisesti muun muassa erilaisten tekojen vaiku­ tusten suuruusluokat. Saimme hyviä ideoita, miten kehittää toimintaamme ja palveluitamme, Rouhiainen tiivistää.

Hänen mukaansa yhtiÜn tavoittee­ na on parantaa palveluita entisestään muun muassa kulutusseurannan osalta

ja ­t uoda myÜs uusia kestäviä elämän­ tapoja tukevia palveluita asiakkaille.

Porvoon kaupungin kestävän kehi­ tyksen asiantuntija Sanna Päivärinta toteaa yrityksillä sekä niiden tarjoamilla palveluilla ja tuotteilla olevan valtava merkitys kotitalouksien kestävän elä­ mäntavan mahdollistamisen kannalta. – Kestävä kehitys ja arki tarjoaa­ kin yrityksille uusia liiketoiminta­ mahdollisuuksia, joiden kehittämi­ seen tämä hanke toimii erinomaisena ­a lustana.

KiihdyttämĂś-hankkeen tavoitteena on kerätä tietoa paitsi tutkijoille myĂśs ­Porvoon kaupungille ja yrittäjille kestä­ vän arjen kehittämisen tueksi. Ilmasto­ tyĂśn edelläkävijän rooli on yksi Porvoon strategian neljästä päätavoitteista. đ&#x;”˛

Kirjoittaja Rolf Gabrielsson

KETKÄ: PIA KOJO JA VEIJO SIVINEN KETKÄ: TATU JA MARIANNE MISSÄ: GÄDDRAG, PORVOO CHANTH MISSÄ: KERKKOON KYLÄ,LASTEN PORVOO KOTI: 1930-LUVUN ENTINEN KESÄSIIRTOLA, NOIN 230–280 m² KOTI: 1914 RAKENNETTU OMAKOTITALO, NOIN 75 m² �Asumme vanhassa suuressa talossa, josta lämmitämme talvisin vain noin 60 neliÜtä. Pi­ dämme �Asuminen huonelämpÜtilaa muodostaa1739asteessa, % hiilijalanjäljestämme. mikä pitää virkeämpänä Kotimme ja säästää muttaenergiaa. toisaalta Kotimme kun näkee, miten sähkÜä kuluu, se kannustaa lämpenee 80 % lämpenee puulla ja sähkÜllä sähkÜllä.ja 20 % puulla, ja patterit kuluttavat käyttämään sitä säästäväisemmin. Meidän sähkÜnkäyttÜmme Saimme aika lailla kampanjan sähkÜä. aikana tietää, että Porvoon Energian ekosähkÜÜn trendi onkin vaihtaminen snadistikas­ laskeva. vattaisi Kun laskuamme vaihdoimme vain kampanjan 20 eurolla vuodessa. aikana Porvoon OlimmeEnergian siitä positiivisesti Kunyllättyneitä. ilmat viilenevät, ei tee mieli luukuttaa pattereita, kun EkosähkÜÜn tuulisähkÜÜn, vaihtamisella asumisen jalanjälki oli radikaali pieneni vaikutus melkein hiilijalanjälkeemme! kolman­ näkee, millaisen piikin se tekee kulutukseen.

Facebookissa neksella. Se vaikutti heti kyseltiin, tällä aikavälillä onko olemassa eniten joku päästÜihimme. �hyvis- ja pahissähkÜputki�.

Toukokuussa, Vastaus kuntie­ laitamme lämmityksen pois päältä, Harmi kyllä, pysty enääsähkÜä, hirveästi laskemaan asu­ muut sähkÜnkäytÜn piikit erottuvat hyvin tilastoista. Sieltä tysti kuuluu, että seemme on ihan samaa mutta tällä valinnalla autamme kehittämään päästÜttÜmämpää misen hiilijalanjälkeä. energiantuotantoa.

Kotimme lämpÜtila pyÜrii 18–20 näkee, kun olemme keittäneet aamukahvit ja illalla valmis­ Pienennämme asteessa ja kovilla asumisemme pakkasilla jalanjälkeä 17–18 asteessa, myÜs hankkimalla ja teemmeuuden taneet ilmanlämpÜpumpun ruokaa uunissa. vanhan monia rikkoutuneen muitakin asioita tilalle.sähkÜn IlmanlämpÜpumppujen säästämiseksi. tehot ovat nousseet Jos vielä niin,repisi että nejostain toi­ rahat aurinko­ mivatSähkÜtilastojen nykyään jopa 20seuraaminen asteen pakkasessa! on harrastukseni. Kerään kennoihin...

Porvoon Energian kuukauden kulu­ Kunlähtisimme Porvoon kaupunki Harkitsemme myÜsEnergiani-nettisivuilta aurinkopaneeleja ja sähkÜtai kaasuautoa, jolla kiertä­ pyrkii hiilineut­ SähkÜä mään tukset Eurooppaa.� talteen ja vertailen niitä keskilämpÜtiloihin. raaliksi, toivoisin näkeväni myÜs kaupun­ tuulesta Meillä on myÜs sähkÜnkäytÜn hälytysraja, mutta sen näkee gin omissa rakennuksissa sähkÜn pien­ vasta vuorokauden viiveellä. Menneisyyttä on paha muuttaa, tuotantoa.�

 Eko 1/2019 11

Mistä löydän viime vuoden kulutustietoni ja sopimusten tiedot?

Asiakkuuspäällikkö Maria Käki painottaa, ettei hyvä asiakaskokemus synny pelkästään varsinaisen asiakaspalvelun toimesta.

ENERGIANKULUTUSTA voi seurata verkkosivuiltamme rekisteröitymällä Minun Energiani -palveluun. ­S iellä alueemme asukkaat voivat seurata kulutusta tunti-, kuukausi- ja vuositasolla.

Minun Energiani -palvelussa näkyvät myös voimassa olevat sopimukset sekä avoinna olevien laskujen summat.

Olen muuttamassa, miten minun tulisi toimia?

Me olemme asiakkaita varten

TEE SÄHKÖSOPIMUS uuteen asuntoosi mielellään kaksi viikkoa ennen muuttoa. Näin varmistat, e ­ ttä muuttopäivänä sähköt on kytketty. Aloita uusi

TEKSTI Maarit Gabrielsson KUVA Niko Laurila

sopimus siitä päivästä, jolloin haluat sähköntoimituksen alkavan. Vanha sopimuksesi päättyy vasta, kun päätät itse sopimuksesi tai uusi a ­ siakas tekee osoitteeseen sopimuksensa. Päätä vanha sopimuksesi siihen päivään, kun muutto ja loppu­ siivous on hoidettu.

Sähkösopimukset ovat osoitekohtaisia. S ­ inulla voi olla samanaikaisesti voimassa useampia sähkösopimuksia eri osoitteissa. Saatat tarvita sähköä kahdessa paikassa, jos vaikka remontoit uutta asuntoa, mutta asut vielä vanhassa osoitteessasi.

Kuka vastaa kysymyksiini?

KUN HALUAT K YSYÄ la skus i maksuaja sta tai on ko l a s ku jo ma ks et t u , n i i n ota yhtey t tä Ropo­ ­C apitaliin puh. 09 2315 0468 (pvm/mpm) tai sähköpostilla porvoonenergia@ropocapital.fi Sähkösopimusasioissa palvelee Porvoon ­Energian asiakaspalvelu puh. 019 661 4230, s­ ähköpostilla asiakaspalvelu@pbe.fi tai Porvoon keskustassa, Lundinkatu 7, sijaitseva asiakaspalvelu ­ pisteemme.

12 Eko 1/2019

M

aria Käki lukeutuu Porvoon Energia Oy:n ­uusim­piin työntekijöihin. Hän tuli syksyllä 2019 yhtiön palvelukseen Kouvolassa pääpaikkaansa pitävästä KSS E ­ nergia Oy:stä.

– Toimenkuvani on asiakaskokemuksen kehittämistä, jotta asiakaspalvelu toimii sujuvasti ja monikanavaisesti, ­asiakkaamme tavoittavat meidät ja saavat asiansa hoidettua vaivattomasti.

Energia-alalla Mariaa kiinnostaa asiakaskokemuksen lisäk­ si monikin asia.

– Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on energia-alalla suu­ ri merkitys ja kestävät energia-ratkaisut ovat merkittävässä asemassa.

– On hienoa pystyä sanomaan, että Porvoon Energian kaikki myymä sähkö on päästötöntä ja kaukolämpö tuotettu lähes 100 % uusituvista energialähteistä.

Maria Käki sanoo olevansa parhaimmillaan pienen paineen alla, silloin, kun on paljon tekemistä.

– Koen, että saan parhaiten asioita aikaan, kun kehitetään pienen tai isomman ongelman ratkaisua, ja pohditaan, miten asioita voisi tehdä paremmin.

Hän tähdentää, ettei näe missään vaiheessa itseään yksin puurtajana.

H E N K I L Ă– K U N TA

Kuka?

NIMI Maria Käki SYNTYNYT Helsingissä 1969 ASUU Porvoossa KOULUTUS Kauppatieteiden maisteri PERHE puoliso ja lukiota käyvät 17-vuotiaat kaksoset Anna ja Eva TYÖPAIKKA Porvoon Energia, asiakkuspäällikkÜ TYÖURA KSS Energia Oy:ssä noin 10 vuotta viestintäpäällikkÜnä.

TyÜskennellyt aiemmin markkinointi-, myynti-, viestintä- ja vientitehtävissä eri yhtiÜissä.

MOTTO Positiivinen energia on negatiivista energiaa vahvempi.

(Henrik Dettman, koripallovalmentaja)

– Haluan tehdä ihmisten kanssa tÜitä. Ihmiset itsessään ovat ehdoton suola tyÜssäni, ja eritoten heidän kanssaan asioiden ratkaiseminen.

Oma hiilijalanjälki arjessa puhuttaa monia, myÜs Maria Käki toteaa, että häntäkin hiilijalanjälkensä mietityttää. – Se on minulla kyllä mielessäni ja pyrin siihen, että se pie­ nenee. Mietin monelta eri kantilta niin tyÜn kuin yksityisen elämäni osalta, miten voisin sen tehdä. Kierrätän kaiken, mitä voin, lajittelen roskat kotona, auto on menossa vaihtoon ympäristÜystävällisempään vaihtoehtoon ja syÜmme mahdol­ lisimman kasvipainotteista ruokaa. – Mutta kultainen keskitie on tässäkin asiassa sopivinta minulle, hän hymähtää.

Yksityiselämän puolella Maria Käen unelmat ovat hänen omien sanojensa mukaan maanläheisiä. – Harrastan koirien koulutusta. Meillä on mieheni kanssa alkava yhteinen metsästysharrastus. Olisi kiva, jos pystyi­ simme sitä harrastamaan enemmän, tehdä yhteisiä Lapin matkoja, jossa meillä olisi mukana hyvin koulutetut koirat. – Toivon myÜs, että pystyisin kouluttamaan koiria vielä paremmin ja kilpailemaan niiden kanssa eri lajeissa.

Marian perheessä on kolme koiraa, kaksi- ja puolivuotias labradorinnoutaja Rudi, jota hän kouluttaa metsästyskoiraksi,

ja nyt eläkkeellä oleva 10-vuotias bokseri Nera, joka on ollut myÜs hälytyskoirana, kun vapaaehtoinen pelastuspalvelu VAPEPA on tarvinnut apua, sekä perheen tyttÜjen Annan ja Evan bostoninterrieri 6-vuotias Onni.

Suunnistaminen on ollut Maria Käen perheen yhteinen harrastus. – Ollaan perheen kanssa käyty kilpailemassa pitkin ­Suomea.

Nyt, se vaan alkaa olla enemmänkin pelkästään minun har­ rastukseni, hän naurahtaa. – Positiivinen elämänasenne ja -katsomus auttavat mones­ sakin asiassa. Katson, että asioilla on tapana järjestyä. ­Sitten, kun vähän avittaa, päästään jo aika pitkälle, hän toteaa.

Maria Käki on valmis nostamaan mukavuusrimaa, esi­ merkkinä viime kesän yhden yÜn vaellus P ­ osiolla, Riisitun­ turin maisemissa yhdessä labradorinnoutajan Rudin kanssa. – Kävelin liian kovaa, menin miltei puolijuoksua, kun Rudil­ la oli toisenlainen vauhti kuin minulla. Rinkka painoi selässä ja vesi loppui. Mutta se jätti kipinän, että tämä on pakko tehdä uudestaan, rauhallisemmin, maltilla ja nauttien.

Parasta elämässään hän sanoo olevan perhe ja tasapaino asioiden välillä. – Ja se, että voin liikkua metsässä. Se rauhoittaa, imee stressin pois. Metsä on minulle energian lähde. đ&#x;”˛

 Eko 1/2019 13

Rolf Malmberg Monen käyntikortin mies Rolf Malmbergilla on ollut mitä moninaisimpia energiaan liittyviä työtehtäviä. Häntä voimme myös kiittää Porvoon keskustan jouluvaloista.

TEKSTI Rolf Gabrielsson KUVA Niko Laurila

14 Eko 1/2019

P

or voon Sähköverkon rakennut tamispäällik kö Rolf Malmberg, 60, arvostaa, että on lähes 40 vuo­ den työuransa aikana saanut olla osa energiasektorin kehitys­t yötä Porvoossa.

– Kunnallisesta energialaitoksesta on kehittynyt moderni energiayhtiö, joka kestää vertailun mihin tahansa vastaavan­ laiseen yritykseen, hän toteaa.

Malmberg aloitti noin 38 vuotta sitten tilapäisenä suun­ nitteluapuna Porvoon kaupungin silloisella energialaitoksella heti varusmiespalvelun suoritettuaan. Seuraavana vuonna hän sai sähköteknikon koulutuksellaan työpaikan laitoksella tehtävänä avustaa asennustarkastuksissa, asiakaspalvelussa sekä suunnittelussa.

Siitä hänen uransa energia-alalla lähti, ura, johon on sisäl­ tynyt mitä moninaisimpia työtehtäviä, mistä kertoo havain­ nollisesti Malmbergin säilyttämä käyntikorttinippu.

TYĂ–URA

Itse hän arvelee, että nykyisessä käyntikortissa lukeva raken­ nuttamispäällikkÜ jää kertomaan hänen viimeiseksi jäävästä tittelistä ja tyÜtehtävästä Porvoon energiayhtiÜissä. – Jäin Porvoon SähkÜverkkoon, kun koko verkkorakennus­ toiminta keväällä 2017 siirrettiin Uudenmaan Verkkorakennus Oy:lle, jonka Porvoon Energia ja Keravan Energia perustivat. – Minun tehtäviini kuuluvat nyt kaikki isommat tyÜtilauk­ set, talouspuoli mukaan lukien.

Talouteen liittyviä tehtäviä Malmbergilla on toki ollut aikaisemminkin. Uran alkuvaiheessa hän vastasi esimerkiksi käyttÜosaston investointibudjetin kustannuslaskelmista. Ensin niitä ja muita energialaitoksen laskelmia tehtiin manuaalises­ ti, kunnes laitokselle 1980-luvun jälkimmäisellä puoliskolla hankittiin ensimmäinen tietokone. – Koska meitä tämän tekniikan ihmelaitteen käyttäjiä oli paljon, piti se sijoittaa neutraaliin paikkaan, joksi valikoitui naisten pukuhuone.

Teknisen kehityksen jatkuessa ryhtyi Malmberg vähitel­ len siirtämään kaupungin koko sähkÜverkkokartastoa tieto­ järjestelmään. – Silloin se ei vielä ollut integroituna niihin digitaalisiin karttoihin, joita meillä tänä päivänä on. Johtokartat olivat käsin piirretty isoille muoviarkeille. Vastasin siihen aikaan myÜs piirustuskonttorista.

UUDET TITTELIT JA TYÖTEHTÄVÄT Roy Granrothin johdolla tapahtuneen energialaitoksen ­yhtiÜittämisen yhteydessä vuonna 1991 muuttuivat Malm­ bergin tyÜtehtävät jälleen kerran. Hänestä tuli tyÜnjohtaja vas­ tuullaan käyttÜ ja kunnossapito. Alaisina hänellä oli ­muutama asentaja. Enimmillään uransa aikana alaisia hänellä on ollut neljännes konsernin koko henkilÜkunnasta.

Vuonna 1995 toiminta jaettiin kolmeen tytäryhtiÜÜn ja sen yhteydessä Malmberg sai taas uuden tittelin – asennuspääl­ likkÜ Porvoon SähkÜverkko Oy:ssä, jonka toimitusjohtaja GÜran Ahlskog oli. – Pääasiallisin tehtävämme oli jakelu- ja valaistusverkko­ jen rakentaminen. Sisäasennustoiminta sai myÜs isomman tyÜllistämismerkityksen, kun Porvoon kaupunki ja maalais­ kunta yhdistyivät, mikä johti siihen, että asennustÜitä riitti, kun kaupungin kiinteistÜissä tehtiin järjestelyjä ja muuttoja.

MyÜs kaupungin liikennevalojen hoitaminen kuului silloin tehtäviimme.

Kuriositeettina Rolf Malmberg mainitsee yhtiÜn hoita­ neen myÜs muutaman polttoaineautomaattiaseman sähkÜtyÜt ­Nesteelle Uudellamaalla. Toisena kuriositeettina hän ottaa esil­ le kaupungin jouluvalaistuksen, jonka aloitteentekijänä hän oli. – Ensto oli ostanut ruotsalaisen jouluvalojen valmistajan ja alkoi markkinoida sen tuotteita. Otin yhteyttä kaupungin elinkeinoasiamieheen tiedustellakseni kaupungin mahdol­ lista intressiä asiaan.

Tämä johti siihen, että jo samana vuonna 1995 ripustettiin ensimmäiset valot tähteineen Mannerheiminkadulle sekä

�Ensimmäinen tietokone piti sijoittaa neutraaliin paikkaan, joksi valikoitui naisten pukuhuone.

Piispankadulle. Vuoden 1996 jouluksi valaistus laajennettiin nykyiselle alueelle kaupungin 650-vuotisjuhlan alla.

Vuonna 2000 energiakonsernin organisaatio uudistettiin ja Porvoon SähkÜverkko yhdistettiin emoyhtiÜÜn. – Vastasin edelleen asennustoiminnasta, johon 2000-luvul­ la kuului myÜs valokuituverkon ja WLAN-asemien asenta­ minen yhtiÜn nettitoiminnalle PBEZonelle, joka sittemmin vuonna 2008 myytiin.

Kun Magnus Nylander vuonna 2008 seurasi eläkkeel­ le siirtynyttä GÜran Ahlskogia Porvoon SähkÜverkko Oy:n toimitusjohtajana sai Malmberg jälleen uuden tittelin, tyÜn­ johtaja. YhtiÜ vastasi siinä vaiheessa verkkotoiminnasta koko­ naisuudessaan. – Sain vastuun verkkorakennustoiminnasta ja myÜs säh­ kÜtÜiden vetäjänä. Jatkoin lisäksi asennustoiminnan parissa kunnes otin vastuun hankevastaajana kaava-alueiden säh­ kÜistämisestä, mikä johti monenlaisiin uusiin tyÜtehtäviin.

SUKELTAMINEN – TYÖ JA HARRASTUS Koska myÜs saaristoalueet kuuluvat Porvoon Energian toi­ minta-alueeseen saattoi Malmberg yhdistää tyÜn ja harras­ tuksensa. – Minulla kun on urheilusukeltaminen yhtenä harrastuk­ sena seurasi siitä erinäisiä merikaapeleiden tarkistustehtäviä vuosien mittaan.

Tähän harrastukseen Malmberg palasi toissa kesänä nuo­ rimman, 24-vuotiaan poikansa kanssa tämän huomattua tarvitsevansa sukeltamisosaamista osana maisteriopiskeluaan meribiologiksi. Viisi vuotta vanhempi veli opiskelee hänkin Åbo Akademissa, valtio-opin tohtoritutkintoa varten.

Porvoon sairaalassa sairaanhoitajana tyÜskentelevän ­vaimonsa kanssa Malmberg jakaa toisen harrastuksen, moot­ toripyÜräilyn. – Meillä on Harley Davidson V-Rod -pyÜrä.

Puutarhan hoito ja suunnittelu sekä omakotitalo ovat ­k uitenkin Malmbergin mukaan tärkein harrastus kesäisin.

Koti on muuten ensimmäinen kaukolämpÜverkkoon liitetty omakotitalo Porvoossa. – Se tapahtui vuonna 1986 ja kaikki on toiminut moitteet­ tomasti kaikki nämä vuodet.

Vielä on lisättävä, että Malmbergin harrastuksiin kuuluu laivojen pienoismallien rakentaminen. đ&#x;”˛

 Eko 1/2019 15

MISSÄ LATAAN AUTONI? KUVA: VIRTA.FI

Sähkö- ja hybridiautojen määrän lisääntyessä latauspisteiden tarve kasvaa. Osoitteessa Virta.fi löydät jo tuhansia tolppia Suomessa.

Sähkömoottoriset täyssähköautot ja ladattavat hybridiautot joissa on sekä sähkö- että polttomoottori yleistyvät katukuvassa. Kun vielä sähkö tuotetaan lähes päästöttömästi, niin energiatehokas sähköauto on monelle se ympäristöystävällisin vaihtoehto. Mutta missä auto ladataan?

TEKSTI Marika Kangaskolkka

S

ähköautojen lataustolppia ilmestyy tällä hetkellä ympäri kaupunkia. Sekä Porvoossa että Loviisassa on jo useam­ pia latauspisteitä, ja voit ladata autosi esimerkiksi sillä välin kun pistäydyt kaupassa tai torilla kahvilla. Monet työn­ antajat tar­joavat myös sähköauton latausmahdollisuutta työ­ aikana. Mutta kaikkein kätevintä on tietysti ladata auto kotona, nukkuessa.

KUUMA PUHEENAIHE YHTIÖKOKOUKSISSA Markkinoilla on useampia latausyksiköiden vaihtoehtoja niille jotka asuvat omakotitalossa tai taloyhtiöille, mutta jälkimmäi­ sen päätöksentekoon vaikuttavat monet eri tekijät. On hyvä selvittää muun muassa kuinka monta lataus­pistettä tarvi­ taan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa, sekä ovatko kiinteistön sähköliittymä ja teho vakuutuksien lisäksi riittävät. Näiden

16 Eko 1/2019

lisäksi kannattaa tarkistaa montako latauspistettä voidaan asentaa ilman uusia kaapelointeja tai suurempia muutoksia kiinteistön sähköjärjestelmään.

Johan Nyholm, Porvoon OP-Isännöintikeskus Oy:n toimi­ tusjohtaja ja isännöitsijä, kertoo että asiasta on keskusteltu vilkkaasti taloyhtiöiden yhtiökokouksissa.

– Sähköautojen lataaminen taloyhtiöiden parkkipaikoilla on ollut puheenaihe numero yksi. Mutta toistaiseksi toimen­ piteet ovat useimmiten vielä keskustelutasolla, ainoastaan muutamia yksittäisiä lataustolppia on asennettu kerrostalojen pihoille ympäri kaupunkia, hän summaa. ÄLYKÄS LATAAMINEN Kuten virta.fi tietoruudusta käy ilmi, on olemassa erilaisia lataustapoja. Sähköauton lataaminen kotitalouspistokkeen,

S Ă„ H K Ă–AU TO

KUVA: VIRTA.FI

niin kutsutun suko-pistokkeen, eli esimerkiksi autopaikan lämmitystolpassa olevan pistokkeen kautta, ei ole suositel­ tavaa. Teho ei ole riittävä. Lataus kestää todella pitkään ja sähkÜturvallisuusriski on huomattava, koska pistoketta ei ole suunniteltu pitkäaikaiseen käyttÜÜn. Autojen lataami­ seen tarkoitettu latausyksikkÜ ja erillinen, kiinteistÜn sähkÜ­ pääkeskuksesta vedetty sähkÜjohto, tekevät lataamisesta tur­ vallisen ja tehokkaamman. – TaloyhtiÜmaailmassa on linjaveto siitä, ettei taloyhtiÜiden tarvitse tarjota pikalatausta, kertoo Nyholm.

Näin useimmat taloyhtiÜt voivat asennuttaa ainakin pari latauspistettä ilman suurempia muutoksia kiinteistÜn sähkÜ­ järjestelmään ja uusia kaapelointeja. Auton lataaminen kes­ tää suunnilleen yÜn yli. KiinteistÜn sähkÜjärjestelmän ja sen tehon perinpohjainen ja kokonaisvaltainen kartoitus pitää kuitenkin tehdä aina ensimmäiseksi. – Suosittelen älykästä latausyksikkÜä leasing -sopimuk­ sella, sanoo Nyholm.

Leasing vaikuttaa asennuskustannuksiin suotuisasti ja älylaite rekisterÜi käyttäjät ja heidän sähkÜnkulutuksensa, mikä helpottaa käytÜn mukaan laskuttamista. Älykäs lataus­ asema on sijoitus tulevaisuuteen. SähkÜautojen määrä lisään­ tyy ja kohta latauspiste pihalla on itsestäänselvyys.

TaloyhtiĂśt voivat anoa avustusta ARA:lta (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) sähkĂśautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistĂśjen sähkĂśjärjestelmiin kohdistuviin muutoksiin. đ&#x;”˛

KIINNOSTAAKO LATAUSPISTE KIINTEISTÖLLE? Ota yhteyttä Porvoon Energian yhteistyÜkumppaniin info@virta.fi • www.virta.fi

Akun koko

Teho

Latausaika

SÄHKÖAUTON LATAAMINEN ÄLYKKÄILLÄ LATAUSLAITTEILLA ON TURVALLISTA JA NOPEAA SähkÜauton lataaminen onnistuu monella eri tavalla.

KäytÜssä on kolme erilaista lataustapaa.

1

Lataaminen tavallisesta sähkÜpistokkeesta

2

Peruslataus tai keskinopea lataus

3

Pikalataus

Tätä kutsutaan tilapäislataukseksi, hitaaksi

Fiksuin tapa ladata sähkÜautoa on käyt-

Pikalatauksen mahdollistavia laitteita lĂśy-

lataamiseksi tai suko-lataamiseksi: täys-

tää lataukseen tarkoitettua latauslaitetta.

tyy esimerkiksi kaupunkien keskustoista

sähkÜauton tyhjän akun lataaminen

Latausnopeus riippuu autosta ja laturista,

tai valtateiden varsilta. Ne sopivat tilan-

­perustÜpselillä kestää vähintään 10 tuntia.

mutta tyhjän akun lataus täyteen kestää

teisiin, joissa auton akkuun täytyy saada

yleensä neljästä tunnista ylÜspäin.

nopeasti lisää varausta. Pikalatureiden

Tavallisia sähkÜpistokkeita ei ole tarkoitettu pitkäkestoiseen lataukseen, eivätkä

Kiinteällä latauslaiteella lataaminen

teho vaihtelee laitteen mukaan. Esimer-

ne kestä lataukseen tarvittavan suuren

on turvallista ja nopeampaa kuin perus-

kiksi 45 minuutin lounastauolla akkuun saa

sähkÜvirran tuottamista pitkiä aikoja.

pistokkeesta.

lisävirtaa 200 km edestä.

 Eko 1/2019 17

VEROJEN OSUUS MERKITTÄVÄ Porvoon Sähköverkko Oy kerää asiakkailtaan valtion puolesta veroina jo lähes 16 miljoonaa euroa.

TEKSTI Rolf Gabrielsson

S

ähkölasku muodostuu sähkön­ siirrosta ja sähköenergiasta perit­ tävistä maksuista sekä veroista.

Näistä kolmesta osasta verot ovat nous­ seet eniten. Niitä maksetaan nyt noin 260 prosenttia enemmän kuin kym­ menisen vuotta sitten, kun esimerkiksi Porvoon Sähköverkko Oy:n laskuttama veroton maksu sähkön siirrosta asiak­ kaalle on samaan aikaan noussut noin 50 prosenttia.

– Fakta on siis se, että verot ovat nous­ seet rajusti, eivät siirtohinnat, Porvoon Sähköverkon toimitusjohtaja Magnus Nylander toteaa.

– Tilanne on sellainen, että val­ tiolle keräämämme ja välittämämme verosumma vuonna 2018 oli jo lähes 16 miljoonaa euroa, kun yhtiömme liike­ vaihto oli noin 22 miljoonaa euroa.

Verojen kerääminen on lailla sää­ det t y paikallisten jakeluverk kojen

omistav ien säh könsiir toyht iöiden tehtäväksi.

SÄHKÖMAKSUN ERI MAKSUT Sähköstä maksetaan Suomessa valmiste­ veroa ja arvonlisäveroa sekä huolto­ varmuusmaksua. Valmistevero on 2,24 senttiä kilowattitunnilta (snt/kWh), huoltovarmuusmaksu 0,013 snt/kWh ja arvonlisävero 24 prosenttia. Yhteen­ sä tämä tekee 2,79 senttiä, jota Suomen

SÄHKÖNMYYNTI JA VEROT VEROJEN KASVU

LIIKEVAIHTO 2018

VEROT VALTIOLLE 2018

VEROT/kWh

OMA SÄHKÖTUOTANTO

vuodesta 2009

Porvoon Sähköverkko (milj.€)

Porvoon Sähköverkko (milj. €)

2019 senttiä

Porvoon Sähköverkko

260 %

16

2,79

30 %

KUVA: istock

18 Eko Eko1/2018 1/2019 18

22

S Ă„ H K Ă– N H I N TA

kaikki verkkoyhtiÜt, Porvoon SähkÜ­ verkko Oy yhtenä niistä valtion puoles­ ta perivät jokaisesta kilowattitunnista ­k ulutettua sähkÜä.

SähkÜn siirtohinnassa on verojen lisäksi verkkoyhtiÜn perimä maksu siirretystä sähkÜmäärästä ja sähkÜliit­ tymän pääsulakkeen koon mukainen perusmaksu.

Perusmaksun liittymän omistava ­a siakas joutuu maksamaan, vaikkei käyttäisikään sähkÜä, esimerkiksi kesä­ mÜkillä talvella. Tätä ei aina ymmärretä, Nylander toteaa. – SähkÜverkkopalveluiden ylläpitä­ misessä suurin osa on kustannuksia, jotka eivät riipu asiakkaiden sähkÜn­ käytÜn määrästä. VerkkopalveluyhtiÜn on huolehdittava siitä, että asiakkaalla on tarvittaessa aina sähkÜnsaanti var­ mistettu, ja siksi sähkÜverkkoa on huol­ lettava ja kehitettävä.

SähkÜn siirtohintaa ei voi kilpailut­ ta. Hinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto.

Mistä sähkÜnsä ostaa asiakas voi vapaasti päättää. SähkÜn siirtohinta ei riipu sähkÜenergian toimittajasta eikä sähkÜn kilpailuttamisesta. Verkkoyh­ tiÜn tehtävänä on välittää asiakas- ja energiatiedot asiakkaan sähkÜnmyyjälle, joka laskuttaa asiakasta siirretyn sähkÜn määrän mukaisesti.

Porvoon Energia, sähkÜn alkuperä 2018

Vesivoima 77,1 % Ydinvoima 17,5 % BiosähkÜ 5,1 % Tuuli- ja aurinkovoima 0,2 %

Jos Porvoon SähkÜverkon piirissä ole­ va asiakas ostaa sähkÜnsä verkkoyhtiÜn emoyhtiÜltä Porvoon Energialta saa hän vain yhden laskun, jossa siirron ja ener­ gian maksuosuudet näkyvät eriteltyi­ nä kuten myÜs verojen osuus. Muussa tapauksessa asiakas saa erilliset laskut, toisen sähkÜn myyjältä ja toisen sähkÜn siirtäjältä.

Porvoon SähkÜverkko Oy omis­ taa sähkÜn jakeluverkon Porvoossa, ­Etelä-Pornaisissa ja Länsi-Loviisassa.

OMA TUOTANTO Porvoon Energian sähkÜkauppapäällik­ kÜ Benny Broman huolehtii siitä, että yhtiÜllä on mitä myydä. Noin 30 pro­ senttia Porvoon Energian kauppaamas­ ta sähkÜstä tuotetaan omissa laitoksissa kuten Tolkkisten biolämpÜvoimalaitok­ sissa ja osaomistetuissa voimaloissa,­ joiden tuotannosta yhtiÜllä on käytet­ tävissään osa. – Omavaraisuusaste on vuosien mit­ taan nostettu muun muassa Norjasta hankituilla vesivoimaosuuksilla, mutta suurimman osan, eli noin 70 prosenttia myyntisähkÜstä Porvoon Energia hank­ ki sähkÜmarkkinoilta, Broman kertoo.

SÄHKÖPÖRSSI Suurin osa sähkÜmarkkinoilta oste­t usta sähkÜstä tulee sähkÜpÜrssin k­ autta,

Kotitalouksien sähkÜn hinnan muodustuminen 2018

missä ostajien (kulutus) ja myyjien ­(tuotanto) tarjoukset kohtaavat. SähkÜ­ pÜrssissä muodostuu tarjouksien perus­ teella jokaiselle tunnille niin sanottu spothinta. Hintatasoon vaikuttaa m ­ onta asiaa, kuten sääolosuhteet, polttoaine­ hinnat, päästÜoikeuksien hinnat ja siirto­ kapasiteetti. Tämä tarkoittaa, että jokai­ sen tunnin sähkÜnmäärätarve tuotetaan mahdollisimman edullisesti.

Bromanin mukaan vesitilanne eli niin sanottu hydrobalanssi on kuiten­ kin ­voimakkaimmin vaikuttava ­tekijä.

Paljon vesivoimaa vaikuttaa hintaan alentavasti.

PÜrssi tai spothinta on sähkÜener­ giahinnoittelun referenssihinta ja mää­ rä vuorastaan sähkÜyhtiÜiden kuten ­Porvoon Energian myyntisähkÜn hin­ noittelun. Viimeisten kymmenen v­ uoden aikana pÜrssihinta on välillä vaihdellut kovastikin, mikä on heijastunut sähkÜn myyntihintoihin. – Viime vuonna keskihinta nousi esi­ merkiksi 41 prosenttia, Broman kertoo.

Tällä hetkellä Porvoon Energian ­sähkÜn myyntihinta on lähellä sitä, mitä se oli kymmenisen vuotta sitten.

Porvoon Energian myymästä sähkÜstä reilu kolme neljäsosaa oli vuonna 2018 vesivoimalla tuotettua sähkÜä (77,1 pro­ senttia), vajaa viidennes (17,5 prosent­ tia) ydinvoimalla tuotettua sähkÜä, 5,1 prosenttia biosähkÜä sekä 0,2 prosenttia tuuli- ja aurinkosähkÜä.

Kaikki asiakkaiden Porvoon Ener­ gialta ostettu sähkĂś on 100 prosentti­ sesti hiilineutraalia ja 82,5 prosenttisesti uusiutuvaa. Tämäkin on osoituksena koko Porvoon Energia -konsernin pyrki­ myksestä toimimaan kaikessa kestä­ vän kehityksen mukaisesti, aina luonto ­huomioon ottaen. đ&#x;”˛

Verot 32 % (alv 19,3 %, sähkĂśvero 12,5 %) Siirtomaksu 33 % Energian hinta 35 % Kotitalouksien kulutus 1.11.2018, 5 000 kWh/vuosi, 17,96 snt/kWh Lähde: Energiavirasto  Eko 1/2019 19

KUVA: Pamela Westerlund

Metsästä, ja metsään takaisin TEKSTI Rolf Gabrielsson KUVAT Niko Laurila

20 Eko 1/2019

K I E R T O TA L O U S

�Puunpoltosta syntyvä tuhka otetaan talteen ja siitä syntyy metsälannotetta.

Vuositasolla noin 70 säiliÜrekkalastillista.

P

orvoon Energian Tolkkisten biolämpÜvoimalaitosten toiminta on kiertotaloutta parhaimmillaan. Laitosten polttoaine tulee metsistä ja tuotantoprosessissa puun poltosta syntyvä tuhka uusiokäytetään palauttamalla se met­ siin lannoitteen muodossa.

Tuhkan talteenotto tapahtuu sähkÜsuodattimessa, jonka läpi tuotantolaitosten savukaasut johdetaan. Suodattimes­ sa savukaasut puhdistetaan hiukkasista, jotka lentotuhkana otetaan talteen isoon siiloon.

KäyttÜmestari Kaj Kulju kertoo tuhkaa kertyvän vuosi­ tasolla noin 3 000 tonnia eli noin 70 säiliÜrekkalastillista. – SäiliÜrekka käy pari, kolme kertaa viikossa hakemassa tuhkalastin Ecolan Oy:n tuotantolaitokseen, jossa tuhka rakeistetaan metsälannoitteeksi.

Porvoon Energialle tämä on ympäristÜystävällinen tapa hoitaa osa tuotantoprosessin jätehuoltoa. – Vaihtoehto olisi kaatopaikka, Kulju huomauttaa ja lisää, että se olisi paitsi yhtiÜn ympäristÜarvojen vastainen niin myÜs kalliimpi ratkaisu.

Lyhyesti • Porvoon Energia kerää noin 3 000 tonnia tuhkaa vuositasolla, koko maassa määrä on noin 250 000 tonnia • tuhkasta syntyy metsä lannoitetta • suljetun prosessin jälkeen piipusta ei tule juuri muuta kuin vesihÜyryä • Tolkkisten piippu on 75 metriä korkea

Ilmainen ei toki sopimus Ecolaninkaan kanssa ole. Ecolan laskuttaa tuhkan hakemisesta joitain senttejä per kilo.

YhtiÜssä arvioidaan, että lannoitteeksi kelpaavasta tuhkasta hyÜdynnetään Suomessa vasta noin kolmannes.

Suomessa arvellaan syntyvän puhdasta puutuhkaa 250 000 tonnia vuodessa. Siitä saisi asiantuntijoiden mukaan lähes 70 000 hehtaarille hyvälaatuista puutuhkaa lannoitteeksi joka vuosi. Nykyisin suurin osa puuperäisten polttoaineiden tuh­ kasta ja kattiloiden pohjahiekasta päätyy edelleen läjitys­alueille, kaatopaikoille, meluvalleiksi tai tiepohjien täyttÜmaaksi.

Porvoon Energian lämmÜn- ja sähkÜntuotantolaitosten kat­ tiloissa käytetään leijupolttotekniikkaa, jossa polttoaine jou­ tuu tekemisiin kuuman leijutushiekan kanssa. Hiekka toimii lämpÜvarastona ja tasaa tulipesän lämpÜtilaa polttoaineen kosteuden ja lämpÜarvon vaihdellessa.

Leijupetin hiekka pitää säännÜllisin välein vaihtaa. Kuljun mukaan Tolkkisissa puhutaan noin 4 000 tonnista poistettua hiekkaa vuodessa. Eikä tätä hiekkaakaan viedä kaatopaikalle, vaan Porvoon Energia hoitaa myÜs tämän jäteasian ympä­ ristÜystävällisesti. – Fortum hakee hiekan meiltä maksusta uusiokäyttÜÜn muun muassa maanparannusaineeksi ja maisemointitÜihin.

Maksaa melkein yhtä paljon meille kuin hiekan hankkiminen.

Savukaasuista ei pelkästään oteta talteen tuhka, vaan myÜs jäännÜslämpÜ. SähkÜsuodatuksen jälkeen savukaasut johde­ taan lämmÜn talteenottopesuriin ja sieltä 75 metriä korkeaan piippuun.

Kuljun haastatteluhetkellä savukaasujen lämpÜtila oli pesu­ riin tullessaan 148 astetta ja sieltä piippuun mennessään enää 56 astetta. Talteen otettu ja kaukolämpÜjärjestelmään johdettu lämpÜ vastasi noin 10 prosenttia järjestelmän sen hetken lämpÜkuormasta.

Piipusta ei tämän koko suljetun prosessin jälkeen tulee juuri muuta kuin vesihĂśyryä. Pesurissa käytetty vesi puhdistetaan ennen jätevedenverkostoon johtamista. Pesurissa syntyvä liete puolestaan uusiokäytetään polttoaineena laitosten kattiloissa. đ&#x;”˛

SäiliĂśrekka käy pari, kolme kertaa viikossa Tolkkisissa hakemassa tuhkalastin Ecolan Oy:n tuotantolaitokseen, jossa tuhka rakeistetaan metsälannoitteeksi.  Eko 1/2019 21

PBE UUTISET KUVA: NIKO LAURILA

ENERGIATEOLLISUUS

Sähkölämmitysasiakkaan siirtolaskun kehitys VUOSIEN 1997–2017 verot ovat nousseet rajusti.

Verkkotoiminta on luvanvaraista ja tiukasti säännelty.

Valtaosa siirtohinnastona on investointeja ja kunnossapitoa.

Verot

Siirtomaksu

7,00 6,00

INVESTOINTI

5,00

Uudistamme Vekkosken sähköaseman

4,00 3,00 2,00 1,00

03 2 1/ 004 1/ 20 1/ 05 1/ 20 1/ 06 1/ 20 07 1/ 1/ 20 1/ 07 1/ 20 1/ 09 1/ 20 1/ 10 1/ 20 11 1/ 1/ 20 1/ 12 1/ 20 1/ 13 1/ 20 1/ 14 1/ 20 15 1/ 1/ 20 1/ 16 1/ 20 17

02

20

1/

1/

1/

01

20 1/

1/

00

20 1/

1/

1/

99

20

1/

1/

98

19 1/

97

19

1/

19

1/

1/

Projektin kokonaisinvestointi on noin miljoona euroa.

0,00

1/

keväänä ja sen on määrä valmistua syksyn 2020 aikana.

1/

VEKKOSKEN sähköaseman uusiminen aloitetaan tulevana

Seuraa vikapalveluamme! pbe.fi/vikapalvelut

KUVA: VASTAVALO

Tarkista sähköverkon tai lämpöverkon jakelutilanne • Tee vikailmoitus jakeluhäiriöistä, myös linjoille kaatuneet puut • Tee vikailmoitus katuvalaistuksesta • Ota käyttöösi sähköverkon häiriövahti • Katso häiriötiedotteet

22 22 Eko Eko 1/2018 1/2019

KOLUMNI

Terveisiä Brysselistä

PAIKALLISILLA TĂ„RKEĂ„ ROOLI KUVA: OSCAR LINDELL

O

sallistuin syksyllä Brysselissä seminaariin, jonka teemana oli paikallisten energiayhtiÜiden rooli energiapolitiikan murroksessa. Yleensä käyn Brysselissä Suomen Energiateollisuuden ET:n edusta­ jana, mutta tällä kertaa olin siellä paikallisten energia­ yhtiÜiden etuja ajavan Paikallisvoima ry:n hallituksen puheenjohtajana.

Seminaarin järjesti Paikallisvoima yhdessä jakeluverk­ koyhtiÜiden eurooppalaisen kattojärjestÜn Geoden kanssa.

Jo avauspuheenvuoroissa, jotka pitivät Paikallisvoiman toiminnanjohtaja Toivo Hurme ja Geoden puheenjohtaja Hans Kreisel, todettiin, että paikallisten energiayhtiÜillä on keskeinen rooli, kun yhteistä eurooppalaista suuntaa haetaan murroksessa olevalla energiasektorilla.

Samaa painotti myÜs EU-parlamentin suomalainen jäsen Elsi Katainen, todeten, että energia- ja ilmasto­ tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan isojen yhtiÜiden ohella ehdottomasti myÜs pienten yhtiÜiden esimerkkiä ja osaamista.

Tämä kannanotto tukee hyvin Paikallisvoiman keskei­ simpiä pääviestejä, jonka mukaan kaikessa päätÜksenteos­ sa tulee aina ottaa huomioon paikallisten energiayhtiÜiden asema ja toimintaedellytykset, eikä suuria toimijoita saa suosia pienten kustannuksella.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen liittyvässä semi­ naarissa paikallisten energiayhtiÜiden edustajia eri puolilta Eurooppaa esittelivät erilaisia innovatiivisia projekteja, jotka voisivat olla monistettavissa muissa yhtiÜissä. Monil­ la projekteilla on yhteisenä nimittäjänä digitalisaatio.

Sen merkitystä alleviivasi myÜs Manuel Sånchez ­JimÊnez Euroopan komission energiapäästÜosastolta. Hänen mukaansa datan jakaminen ja laajamittainen hyÜdyntä­ minen tulevat olemaan avainasemassa tulevaisuudessa.

Monissa puheenvuoroissa korostettiin seminaaritee­ man ajankohtaisuutta. Energiamurros on jo käsillä ja tahti sen kuin kiihtyy. Siihen on varauduttava ja sopeu­ duttava. MyÜs meillä.

Patrick WackstrĂśm, toimitusjohtaja, Porvoon Energia

đ&#x;”˛

 Eko  Eko1/2019 23 1/2019 23

PORVOOLAINEN

Niko Laurila Valokuvaaminen ei ole pelkkää tekniikkaa, vaan se vaatii myÜs aitoa kiinnostusta kuvattavista kohteista, visuaalista näkemystä, tilannetajua sekä eläytymistä hetkeen, toteaa porvoolainen valokuvaaja, Niko Laurila.

TEKSTI Maarit Gabrielsson KUVA Niko Laurila Photography

24  Eko 1/2019

NIKO LAURILA käyttää kameran tekniikkaa

hyväkseen, mutta haluaa kuitenkin, että kuvat perustuvat aitoihin hetkiin ja tunnelmiin.

Hänen Porvoo-aiheiset kuvansa ovat miellyt­ täneet suurta yleisÜä. Hän on tullut tunnetuksi Facebookissa omalla sivustollaan Niko Laurila Photography. Sivutykkääjiä sekä seuraajia on jo noin 57 000. Jokainen julkaisu kerää kat­sojia jo yli 100 000 ja sivustolla käy viikossa noin 300 000 vierailijaa. MyÜs Instagramissa suosio on nousussa, seuraajia jo noin 9 000.

Niko Laurilan tähänastisen uran kohokohdak­ si muodostui kesän loppu, jolloin hänet valit­ tiin Suomen EU-puheenjohtajakauden aikana Hollannin Haagissa pidettävään suomalaisen taiteen näyttelyyn.

Näyttely on Euroopan unionin oikeudellisen yhteistyÜn yksikÜssä, Eurojustissa vuoden lop­ puun asti. Esillä on hänen 20 valokuvatauluaan.

Niko Laurila aloitti vuoden 2019 alussa yhteis­ tyÜn Porvoon Energian kanssa. Nikon osaami­ nen ja monipuolisuus vakuuttivat.

Droneilla on päästy kuvaamaan Porvoon Ener­ gian uudet toimitilat, voimalaitokset sekä esimer­ kiksi Porvoon SähkÜverkon kohteet.

Kuvia nähdään Porvoon Energian kotisivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä yhtiÜn EKO-asiakas­ lehdessä.

Luonnossa hänelle mieluisin kuvattava ­v uodenaika on kevät.

– Silloin luonto on puhtaan vihreä ja raikas, mutta kyllä jokainen vuodenaika ja kuukausi on tärkeä. Saa erilaisia kuvia. Taivaskin on joka päivä erilainen.

Laurila käy kuvaamassa usein iltaisin ja myÜs aikaisin aamulla, sillä hän rakastaa auringon­ nousuja ja -laskuja sekä tähtitaivasta. – Mietin etukäteen kuvaustilanteen, sommitel­ man ja valon suunnan. Siltikin etukäteen hyvin suunniteltu voi Nikon mukaan muuttua. – Koskaan ei voi olla täysin varma, millai­ sia kuvista tulee. Parissa minuutissa taivas voi muuttua, pilvet liikkuvat, sateenkaari voi kadota.

Laurila kuvaa myÜs hääpareja, lemmikkejä, ottaa henkilÜ- ja yrityskuvia sekä kiinteistÜ­ välitystoimistoille myytävistä kohteista niin 3Dkuin ilmakuviakin.

Lisäksi nuori yrittäjä on perehtynyt myÜs videotuotantoon ja on käynyt kuvaamassa ralli­ kilpailuja muun muassa Espanjassa ja Suomessa sekä häävideoita Suomen Lapissa, Ranskassa, Italiassa ja Kroatiassa.

Hän toteaa, että hyvän kuvan onnistuminen lähtee ensinnäkin hyvästä kuvauspaikasta, mutta myÜs asettelusta ja laitteistosta.

Kuvaajalta vaaditaan visuaalista silmää, mikä korostuu erityisesti henkilĂśkuvissa. – Se vaatii tutustumista kuvattavan persoo­ naan. Pitää saada taltioitua aidot tunteet, ettei lopputulos olisi keinotekoinen, summaa Laurila. đ&#x;”˛

Kuka?

NIMI Niko Laurila SYNTYNYT Porvoossa 1992 ASUU Porvoossa AMMATTI Valokuvausalan yrittäjä, myös ilmakuvaus, videotuotannot ja 3D. OPINNOT Liiketalouden tradenomi.

KIINNOSTUI: 13-vuotiaana valokuvaamisesta. Vuonna 2012 innostui ilmakuvauksista droneilla.

YRITYS: Niko Laurila Photography / Ilmavaltiaat Oy, perustettu 1.5.2015.

PALKITTU: Porvoon Yrittäjät, Porvoo Nuori Yrittäjä -stipendi vuonna 2016 ja vuonna 2018 Porvoon Nuorkauppakamarin valitsema Vuoden porvoolainen.

Eko 1/2019 25

JOUNI KANERVA Porvoon Energian vuoden 2019 nimikkourheilija TEKSTI JA KUVA Maarit Gabrielsson

26 26 Eko Eko 1/2019 1/2019

URHEILIJA

KUVA: JONATHAN EWALDS

Porvoon Energia valitsi alku­vuodesta 2019 ensimmäisen kerran yhtiÜlle vuoden nimikkourheilijan, Akilleen kilpapyÜräilijän Joni Kanervan.

P

orvoon Energian toimitusjohtaja Patrick Wack­ strÜmin mukaan yhtiÜn tavoitteena on luoda yhtiÜl­ le energistä profiilia. – YhtiÜ on aina tukenut laajasti nuorten urheilua ja kult­ tuuria. Periaatteemme on ettemme tue yksittäisiä urheilijoita, vaan tuki tapahtuu seuran kautta, eli tässä tapauksessa se on Akilleen pyÜräilyjaosto. – Nimikkourheilija edustaa yhtiÜmme arvoja kilpaillessaan.

Hän vie meille tärkeää ympäristÜystävällisyyttä eteenpäin kilpaillessaan Suomessa ja muualla Euroopassa.

Joni Kanerva on ollut tyytyväinen Porvoon Energian antamaan tukeen, joka on mahdollistanut sen, että hän on pystynyt panostamaan täyspainoisesti harjoitteluun tähtäi­ menä menestyminen kilpailuissa.

Porvoon Akilleen hän liittyi, koska tiesi seuran olevan vahva tekijä kilpapyÜräilyssä ja koska hän näki, että voisi Akilleen valmennuksessa kehittyä kilpapyÜräilijänä.

Kotkasta kotoisin oleva Kanerva on jo ehtinyt kilpailla pitkin Eurooppaa ja laariin on satanut erinäinen määrä palkintoja. – Porvoon Akilleessa olen oppinut kaiken pyÜräilystä. Pari kautta olin välillä muualla, mutta palasin takaisin kasvat­ tajaseuraani.

Joni Kanervalla on edelleenkin valmentajana Porvoon Akil­ leen Kjell CarlstrÜm, ollut jo syksystä 2015 lähtien.

HIENO KAUSI MUTTA SILTI HIEMAN HARMITTAA Joni oli alkuvuonna sekä Akilleen pyÜräilyjoukkueen kans­ sa että yksin leireillä etelässä. – Leiritys vastasi odotuksiani. Laadukkaita treenejä. Kun­ non tason nousun huomasi selkeämmin kuin viime vuosina.

Kanerva toteaa tämän vuoden kilpailukauden menneen melko hyvin. Hän saavutti SM-kortteliajoissa hopeaa ja SM-maantieajoissa pronssia.

Eniten häntä jäi harmittamaan, ettei voittanut Porvoon Energian tukemassa Porvoon Ajoissa, kuntokin kun oli hänen mukaansa hyvässä nousussa.

Porvoon Akilleen Joni Kanerva saavutti Vantaalla S­ M-kortteliajossa hopeaa.

Kauden parhaimpana saavutuksena hän pitää Kiinassa 11:n päivän Tour of Poyang Lake -etappikilpailun, pistekilpailun kokonaistilanteen 2. sijaa sekä 9. etapin 6. sijaa.

ENSI VUODEN SUUNNITELMAT Joni Kanervalla on ensi kaudelle tavoitteena vielä pukea maan­ tieajossa Suomenmestarin paita ylle. SM-kortteliajon kulta on myÜs toinen tavoite. – Mahdollisissa ulkomaankisoissa top10 tai podiumi oli­ si mukavaa. Suunnitelmissa on keskittyä ehkäpä enemmän kortteliajoihin sekä SM-kisojen lisäksi Porvoon Ajoihin ja muihin Suomen ykkÜskisoihin, hän listaa.

Kanervan haaveena on vielä tutustua enemmän ratapyÜ­ räilyyn ja ehkä hieman muuttaa suuntaa maantieajosta muille pyÜräilyn osa-alueille. – Lisäksi minulla alkaa koulu tammikuussa 2020 ja siten oletettavasti muutto uudelle paikkakunnalle, joten se antaa uuden mausteen pyÜräilylleni.

Hän tähdentää haluavansa myĂśs auttaa Akillesta nostamaan tasoa lisää sekä kehittämään joukkuetta sen tulevaisuuden tavoitteita kohti niin hyvin kun vain pystyy. – Mielestäni ensi kaudeksi meillä on todella hyvät suun­ nitelmat tiedossa ja pitäisi pystyä vieläkin parempaan kuin tällä kaudella. đ&#x;”˛

ď ź Itsekin entinen kilpapyĂśräilijä Porvoon Energia Oy:n toimitusjohtaja Patrick WackstrĂśm onnitteli yhtiĂśn nimikkourheilijaa, pyĂśräilijä Joni Kanervaa.

 Eko 1/2019 27

YHTEISTYÖ

Poistettuihin sähköpylväisiin tekopesiä kattohaikaroille Porvoon seudun lintuyhdistys pystytti viime keväänä yhteistyössä Porvoon Energia Oy:n tytäryhtiön, Porvoon Sähköverkko Oy:n kanssa Itä-Uudellemaalle neljä kattohaikaran tekopesää.

TEKSTI JA KUVA Rolf Gabrielsson

K

attohaikara on jokavuotinen vieras Suomen­ lahden pohjoispuolella, myös Itä-Uudellamaalla ja ­Porvoossa. Virossa kattohaikarapareja arvioidaan olevan noin 5 000, ja uskotaan pesinnän alkavan ennemmin tai myöhemmin myös meillä. Sitä edesauttamaan ensimmäi­ set tekopesät on tehty.

Pesät sijaitsevat Isnäsissä, Sannaisissa, Piirlahdessa ja Strömsbergissä.

Soveliaat paikat tekopesille ovat yhdessä etsineet lintuyhdis­ tyksen puolesta projektia vetävä ornitologi Juha Tuomaala ja tekopesien rakentamisesta Itä-Uudellemaalle aloitteen tehnyt yhdistyksen kunniajäsen, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste.

– Uskomme, että löytämämme neljä paikkaa mahdollis­ tavat kattohaikarapesinnän Itä-Uudellamaalla. On vain ajan kysymys, milloin haikarapariskunta päättää asettua tänne pesimään, Tuomaala ja Kajaste totesivat keväällä.

Tänä vuonna se ei vielä tapahtunut. Pesät pysyivät menneen pesimäkauden tyhjinä, mikä Kajasteen mukaan ei mikään varsinainen yllätys ollut.

Ornitologi Juha Tuomaala (vasemmalla) Porvoon seudun lintu­ yhdistyksestä, seuran kunniajäsen, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste (keskellä) ja Porvoon Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Magnus Nylander odottivat keväällä innolla mahdollista ensimmäistä tekopesän haltuun ottavaa kattohaikarapesijäparia.

Vielä menneenä pesimäkautena se ei tapahtunut.

28 Eko 1/2019

TiesitkÜ tämän kattohaikarasta? • Pituus 100–115 cm, siipien kärkiväli 180–215 cm, paino 2,3–4,4 kg. • Munii huhti–toukokuussa 3–5 munaa.

Molemmat emot hautovat.

Haudonta-aika 29–34 vuorokautta. • Poikaset lentokykyisiä 58–64 vuorokaudessa.

Saavuttaa sukukypsyyden neljän vuoden iässä. • Muuttaa trooppiseen Afrikkaan elo–syyskuussa, palaa huhti­kuun loppupuolella–toukokuussa. • Vanhin rengastettu kattohaikara on ollut 32-vuotias.

– Pikemmin olisi ollut yllätys, jos heti olisi tärpännyt, Kajaste lisää.

Tuomaala ja Kajaste ovat iloisia siitä, että haikarahank­ keen yhteistyÜkumppaniksi lÜytyi Porvoon SähkÜverkko Oy, joka osaa kattohaikaran tekopesille tarpeellisten pylväiden ja tukirakenteiden teon.

Porvoon SähkÜverkon toimitusjohtaja Magnus Nylander sanoo olleensa iloinen, kun lintuyhdistyksestä oltiin haikara­asiassa yhteydessä häneen. – Neljän kattohaikaran tekopesän pystyttäminen on mie­ lestäni pieni, mutta hyvä esimerkki siitä, että koko Porvoon Energia -konserni tahtoo toimia kestävän kehityksen mukai­ sesti aina luonnon huomioon ottaen.

Porvoon SähkÜverkko lahjoitti ja pystytti tekopesien run­ gon. Risuiset pesäaihiot valmisti Porvoon kaupungin tyÜlli­ syyspalveluiden aikuisten puutyÜverstas.

Tekopesien pystytyspaikoista neuvoteltiin maanomistajien kanssa ja kaikki suhtautuivat positiivisesti ja antoivat luvan pesien pystyttämiseen. đ&#x;”˛

Kattohaikara.

Kuva: Wikipedia Commons

KATTOHAIKARA Kattohaikara on kookas kahlaaja, j­olla

ja Suomessakin, haikaran uskotaan

Euroopa s sa lintu rakentaa maa ­

on punaiset jalat ja punainen, ­kookas,

tuovan vauvoja. Jotkut eurooppalai-

seutumaisessa ympäristÜssä hatarah-

kiilamainen nokka. HĂśyhenpeite on

set maanviljelijät uskovat, että katolla

kolta näy t tävän pesänsä mieluusti

muuten valkoinen, mut ta siipisulat

pesivä haikara suojaa taloa salaman­

ihmisen tekemiin rakennelmiin. Pesät

ovat mustat. Lentäessä linnun kaula

iskulta.

saattavat olla paikkauskollisten lintujen

on suora.

Uljas lintu viihtyy ja pesii lähes poikkeuk-

käytÜssä useita vuosikymmeniä.

Maassa liikkuessaan haikara astelee

setta kulttuuriympäristÜssä. Katto­haikara

Ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan

hitaasti ja arvokkaasta. Levätessään se

ei anna ihmisen normaalin toiminnan häi-

kerran kattohaikara pesi ­S uomessa Var-

seisoo yhdellä jalalla.

ritä pesimistään. Pesällään olevia haika-

sinais-Suomessa vuonna 2015 sähkÜ-

roita ei silti pidä lähestyä. Lintujen häirit-

tolpan päähän rakennettuun tekope-

seminen on kielletty lailla.

sään. Yksi poikanen menehtyi varhain

– Haikara on monissa kulttuureissa ­hyvän onnen merkki. Vanhassa Kiinassa sitä pidettiin pitkän iän vertauskuvana,

Kattohaikarat syÜvät pikkunisäkkäitä,

ja muinaisessa Egyptissä se symboloi

myyriä, matoja, toukkia ja kaikenlaisia

hurskautta. Amerikassa, kuten ­V irossa

pieniä matelijoita ja sammakkoeläimiä.

rankkasateisiin, toinen sähkÜlankoihin ja kolmas muutti Afrikkaan.

Kirjoittaja Kimmo Kajaste

 Eko 1/2019 29

PÄ Ä K O N T T O R I

TEKSTI/TEXT Maarit Gabrielsson KUVAT/FOTO Niko Laurila

Tolkkisissa PORVOON ENERGIA -konserni keskitti toimintojaan Tolkkisiin.

Alueella on jo ennestään tuotantopuoli voimalaitoksineen.

Samalla alueella sijaitsevan konttorirakennuksen vanhalle osalle tehtiin täysi remontti.

– Se purettiin ihan rungoilleen. Käytännössä ei jäänyt ­mitään muuta kuin ulkoseinät ja kantavat rakenteet, yhtiön isännöitsijänä toimiva, ICT-päällikkö Osmo Bäckman kertoo.

Kaiken kaikkiaan remonttivaihe kesti noin puolitoista vuotta.

Pihatyöt on vielä tekemättä. Vanhan osan remontin suunnitteli arkkitehti Olli Heininen.

– Lähtökohtana oli, että julkisivuun ei kosketa johtuen jo siitä, että se on suojeltu kohde.

 Biovoimalaitos Tolkkisissa / Biokraftverket i Tolkis. .

Porvoon Energian isännöitsijä, ICT-päällikkö Osmo Bäckman

(vasemmalla), arkkitehdit Olli Heininen ja Matti Valkeavirta sekä rakennusarkkitehti Taina Valkeavirta ovat tyytyväisiä lopputulokseen.

Borgå Energis disponent, ICT-chef Osmo Bäckman (t.v.), arkitekterna Olli Heininen och Matti Valkeavirta samt byggnadsarkitekt Taina Valkeavirta är nöjda med slutresultatet.  Toimistosihteeri, byråsekreterare Ninni Ukkola-Suuronen.

HUVUDKONTOR

I Tolkis BORGÅ ENERGI -koncernen koncentrerade verksamheten till Tolkis, där produktionen med kraftverken funnits redan sedan tidigare. Den äldre delen av kontorsbyggnaden pü omrüdet totalrenoverades. – Den revs ända in till stommen. I praktiken lämnades bara ytterväggarna och de bärande konstruktionerna kvar, berättar bolagets disponent, ICT-chef Osmo Bäckman.

Allt som allt tog renoveringen ca ett och ett halvt ĂĽr. GĂĽrdsarbetena är ännu ogjorda. Renoveringen av den gamla kontorsdelen planerades av arkitekt Olli Heininen. – UtgĂĽngspunkten var att fasaderna lämnas orĂśrda redan av den orsaken att det är frĂĽga om ett skyddat objekt. ď‚€ SähkĂśverkon valvomossa / i Elnätets kontrollrum Tomas NordstrĂśm. ď ž Yhteiset tilat ovat avarat ja viihtyisät.

De gemensamma utrymmena är Üppna och trivsamma.

Arkkitehtitiimi ja Osmo Bäckman suunnittelivat kokonaisuutta: vaĚˆrejaĚˆ, puulajia, tekstiilejaĚˆ ja irtokalusteita. – Kartoitimme henkiloĚˆkunnan tyoĚˆhuoneiden irtokalustustarpeet. KaĚˆvimme laĚˆpi tyoĚˆhuoneet saadaksemme kullekin toimivat ja kaĚˆytaĚˆnnoĚˆlliset ratkaisut, kertoo rakennusarkkitehti Taina Valkeavirta.

Sisustuksen yhtenaĚˆinen kokonaisuus syntyi siitaĚˆ, ettaĚˆ kaikkien irtokalusteiden pintamateriaaliksi valittiin samaa puulajia, valkaistua tammiviilua.

Taina Valkeavirta toivoo, ettaĚˆ vastakohtana naapuri­ rakennusten massiivisuudelle ikkunoista naĚˆkyy tulevaisuudessa myoĚˆs herkkiaĚˆ kirsikka- ja omenapuita.

đ&#x;”˛

 Uusi raikas neuvotteluhuone / Ett nytt fräscht mÜtesrum.

ď ž Toimitusjohtajan tyĂśhuone. Oikealla valoisa konttorikäytävä.

Verkställande direktÜrens arbetsrum. Ljus kontorsgüng till hÜger.

Arkitektteamet och Osmo Bäckman planerade helheten: färgsättning, träslag, textilier och mÜbler. – Vi kartlade mÜbleringsbehoven i arbetsrummen, gick igenom dem fÜr att finna fungerande och praktiska lÜs­ningar fÜr var och en anställd, berättar byggnadsarkitekt Taina Valkeavirta.

Som ytmaterial till mĂśblerna valdes blekt ekfanĂŠr, vilket gjorde inredningen enhetlig.

Taina Valkeavirta hoppas att man genom fÜnstren i framtiden skall kunna se gracila kÜrsbärs- och äppelträd som kontrast till grannbyggnadernas massivitet.

đ&#x;”˛

ď ź Porvoon Energian asiakaspalvelupiste Lundinkadulla.

Borgü Energis kundbetjäningspunkt pü Lundagatan i Borgü.