PBE lehti EKO 012023 fi

1 2023

Eko

PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI

JERE RIIKONEN JA ITÄMERI

Merianalyytikko on viettänyt elämästään Itämerellä arviolta noin kolme vuotta

JUKOLAA PORVOON MITALLA

Suomen suurin vuosittainen urheilutapahtuma juostaan Epoon metsissä 17.–18.6.2023

MILLAINEN KULUTTAJA, SELLAINEN SOPIMUS

Haluatko hyötyä hintavaihteluista vai suositko vakautta? Onko kotisi sähkö- vai kaukolämmitteinen?

5 UUTISIA

Porvoo-Hattula-Sannainen

110 kV -voimajohtohanke

6 MITEN TALVI SUJUI?

Kysyimme kolmelta porvoolaiselta miten he ratkaisivat energian hinnannousun omassa taloudessaan

10 PALJON VARTIJANA

Benny Broman hoitaa Porvoon Energian sähkön hankintaa

11 MIKÄ NORD POOL?

12 OLKILUOTO 3

Olkiluoto 3 -ydinvoimala on teholtaan Suomen suurin sähköntuotantoyksikkö

Eko

TÄSSÄ NUMEROSSA

13 TUULI TUO YHÄ ENEMMÄN SÄHKÖÄ PORVOON ENERGIALLE

Puhurin tuulipuistojen tuotanto yli kaksinkertaistui

14 MILLAINEN KULUTTAJA, SELLAINEN SOPIMUS

Porvoon Energian vastuulliset sähkötuotteet kotitalouksille

15 SÄHKÖHYVITYKSET MAKSETTU

16 JERE RIIKONEN JA ITÄMERI Merianalyytikko on viettänyt elämästään Itämerellä arviolta noin kolme vuotta

20 JUKOLAA

PORVOON MITALLA

Suomen suurin vuosittainen urheilutapahtuma juostaan Epoon metsissä 17.–18.6.2023

23 ALINALLA ON ASENNETTA

Alina osallistuu Berliinin Special Olympics -kesäkisoihin

24 ENERGIANTÄYTEINEN ELÄMÄ Rakennuttamispäällikkö

Rolf Malmberg jää kesällä eläkkeelle

26 PBE KEHITTÄÄ

Lämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla monipuolisempaa lämmön tuotantoa

28 TILANNEKATSAUS Geolämpöhanke

Monipuolisempaa kaukolämmön tuotantoa

Näin jälkikäteen voimme todeta, että kaikista tuomiopäivän ennustuksista huolimatta suoriudumme kunnialla vaikeasta vuodesta 2022.

Talvesta tuli huomattavasti leudompi ja sähkön markkinahinta oli huomattavasti alhaisempi kuin mitä syksyllä indikoitiin. Myöskään pelätty sähköpula ei toteutunut. Siitä suuri kiitos teille, hyvät asiakkaamme - autoitte aktiivisesti säästämällä sähköä talven aikana.

Kriisin aikana ja sen jälkeen olemme pyrkineet olemaan hyvän maineemme veroinen paikallinen vastuullinen yhtiö.

Mekään emme ole immuuneja sähkömarkkinoiden hintakehitykselle, ja jouduimme nostamaan hintojamme, mutta nostimme hintojamme huomattavasti myöhemmin ja huomattavasti vähemmän kuin useimmat kilpailijamme.

Markkinahintojen laskettua vuoden 2023 alussa, laskimme mekin omia hintojamme 1.4. alkaen. Halusimme myös tehdä jotakin hyvää niille muutamille asiakkaillemme, jotka solmivat määräaikaisen sopimuksen kaikkein kalleimpana ajankohtana viime vuonna, osallistumalla kustannusten jakamiseen. Tarjouksemme oli, että hoidamme loput, jos asiakas maksaa 3 senttiä lisää uudesta määräaikaisesta sopimuksesta.

Vuoden 2023 alku on ollut erittäin epätavallinen. Lähes kaikki riskit sähkön myynnissä ovat toteutuneet eduksemme yhtä aikaa, minkä seurauksena yhtiön tulos vuoden kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta on poikkeuksellisen vahva. Päätimme sen vuoksi laskea hintojamme uudelleen 1.5. alkaen, vain kuukausi edellisen hinnanalennuksen jälkeen. Samalla siirrymme toistaiseksi voimassa olevien Original-sähkösopimustuotteidemme hinnoittelussa kahteen erilliseen hintajaksoon vuodessa: kesähintaan ja talvihintaan.

Jatkamme sähköverkkomme kehittämistä, ja vuodenvaihteessa sähköverkkomme maakaapeloinnin aste oli jo yli 50 prosenttia. Sääsuojatumpi verkko näkyy jo selkeästi parantuneena toimitusvarmuutena: katkoja on vähemmän, ja ne ovat lyhytkestoisempia. Hattulanrannan uusi sähkökeskus, joka otetaan käyttöön myöhemmin tänä vuonna, on sekin investointi yhä parempaan toimitusvarmuuteen.

Porvoon Energia -yhtiöt

Tolkkisten satamatie 1 ja 3, 06750 Tolkkinen PL 95, 06101 Porvoo

019 661 411 www.pbe.fi info@pbe.fi

Päätoimittaja

Ella Kaasinen

Toimittajat

Päivi Ahvonen

Rolf Gabrielsson

Maarit Gabrielsson

Reija Kokkola

Nita Torni

Ulkoasu ja taitto

Creative Peak

Kehitämme edelleen myös kaukolämpötoimintaamme kohti monipuolisempaa lämmön tuotantoa. Investointipäätös lämpöpumpuista biolämpövoimalaitoksen yhteyteen Tolkkisiin on tehty. Lisäksi on olemassa periaatepäätös investoinnista kahteen sähkökattilaan, toinen lämpöakun yhteyteen Kevätkummussa ja toinen lämpökeskuksen yhteyteen Harabackassa.

Lisäksi olemme toukokuussa ilmoittaneet, että olemme yhdessä Nesteen kanssa päättäneet selvittää mahdollisuuksia hyödyntää Nesteen Kilpilahteen suunnitteleman vihreän vedyn tuotantolaitoksen uusiutuvan lämmön osaksi Porvoon Energian kaukolämmön tuotantoa. Lämmöntuotannon monipuolistamisella ja polttoon perustuvan tuotannon osittaisella korvaamisella muilla lämmön tuotantomuodoilla vähennämme polttoaineriippuvuuttamme ja vahvistamme kykyämme hyödyntää vaihtelevia energian markkinahintoja.

Vaikka mennyt talvi oli leuto, se ei kerro mitään tulevista talvista. Meillä on yhä energiakriisi, joskaan ei yhtä kriittinen kuin viime vuoden syksyllä. Eurooppa on myös edelleen riippuvainen kaasusta, ja Suomessa jatkuu energiahakkeen rajoitettu saatavuus. Sähköjärjestelmä voi rasittua erityisesti kylminä ja tyyninä ajanjaksoina, tai jos syntyy ongelmia jossakin suuremmista voimalaitoksista Suomessa.

Nyt on kuitenkin aika toivottaa kaikille mukavaa kesää!

Måns Holmberg Toimitusjohtaja

Paino

PunaMusta

Painos 31 000 kappaletta

Paperit

UPM PrePersonal 90 g

UPM Fine 170 g

Eko-lehti tuotetaan mahdollisimman ympäristöystävällisesti.

Painotuote on hiilineutraali ja siihen käytetty puuraaka-aine on tuotettu vastuullisesti.

Porvoo-Hattula-Sannainen 110 kV -voimajohtohanke

Porvoon Sähköverkko toteuttaa yhteistyössä Kymenlaakson Sähköverkon ja Fingridin kanssa merkittävän 110 kV-voimajohtohankkeen.

Hanke parantaa toimitusvarmuutta noin 12 000 asiakkaalle, ja Porvoossa sillä parannetaan erityisesti keskusta-alueen sähkön toimitusvarmuutta.

Voimajohtojen rakennusurakka on jaettu kahteen erilliseen projektiin: Kaupunginhaka-Hattula-osioon, joka toteutetaan yhteistyössä Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n kanssa sekä Kaupunginhaka-Sannainen-osioon, joka toteutetaan yhteistyössä Fingrid Oyj:n kanssa.

Kymenlaakson Sähköverkko rakentaa voimajohtoyhteyden Fingridin Porvoon 110 kV -sähköasemalta Askolaan. Porvoon Sähköverkon osalta hanke liittyy Hornhattula-Sannainen-välille rakennettavaan 110 kV -voimajohtoon. Voimajohdon kokonaispituus on 2,8 km, ja osuuden kokonaiskustannus n. 1,5 milj. euroa. Hankkeessa on tällä hetkellä meneillään toteutussuunnitelman viimeistely. Johto on tarkoitus rakentaa vuosien 2024–2025 aikana.

Fingridin kanssa rakennettavan joh-

to-osuuden kehittämisellä parannetaan etenkin Kevätkummun ja Grännäsin sähköasemien toimitusvarmuutta. Voimajohdon kokonaispituus on 5,8 km, ja osuu-

den kokonaiskustannus n. 3,0 milj. euroa. Fingrid hakee tällä hetkellä lunastuslupaa suunnitellulle johto-osiolle. Rakentaminen alkaa aikaisintaan syksyllä 2024.

Hattulanrannan uusi sähköasema valmistumassa

Porvoon Sähköverkko Oy:n uusi sähköasema Hattulanrannassa on valmistumassa kesäkuun aikana. Uusi sähköasema korvaa 1970-luvulla rakennetun vanhan sähköaseman ja vahvistaa Porvoon keskusta-alueen ja lähialueiden sähkönjakelua ja toimitusvarmuutta.

Tällä hetkellä uudella sähköasemalla viimeistellään sähkökytkentöjä sekä sisätiloja. Vanhan aseman johtojen siirto ja kytkennät uuteen ovat työn alla. Ulkotyöt ja piha-alueiden laittaminen tehdään kesällä viimeisenä.

Sähköaseman suunnittelusta on vastannut Rejlers Finland Oy, joka on toiminut myös rakennuttajakonsulttina. Kojeistorakennuksen, päämuuntajarakennuksen sekä piha-alueen ja aitauksen rakentamisesta suunnitteluineen vastaa Rakennustoimisto Nousiainen Oy. Keskijännitekojeiston urakasta vastaa Sähkölandia Oy. Hattulanrannan sähköaseman suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota rakentamisen sovittamiseen yleis- ja maakuntakaavassa maisemallisesti arvokkaaksi määritettyyn ympäristöön. Rakennukset ja niitä yhdistävä aita muodostavat selkeän kokonaisuuden, joka eheyttää maisemakuvaa ja täydentää alueella olevaa ja tulevaa rakennuskantaa. Arkkitehtisuunnitelmat on tehnyt Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy:n Pauliina Aho

KUVA: MAANMITTAUSLAITOKSEN MAASTOTIETOKANTA 04/2023

Talo lämpiää vesiilmalämpöpumpulla, varaavalla kivitakalla sekä pienellä valurautaisella takalla.

Miten talvi sujui?

Syksyllä Suomea puhutti korkea sähkön hinta. Se kannusti monia kuluttajia tarkastamaan omaa sähkön- ja energiankulutustaan.

Kysyimme kolmelta porvoolaiselta, miten heidän talvensa meni, ja miten he ratkaisivat energian hinnannousun omassa taloudessaan. Mitä oivalluksia heille syntyi, ja mitä uusia energiansäästötapoja he oppivat. Näin meille vastasivat Annika Weckman, Mikko Kataja ja Hanne Kauppinen.

TEKSTI: PÄIVI AHVONEN, REIJA KOKKOLA || KUVAT: ARTO WIIKARI

ANNIKA WECKMAN

Monta keinoa käyttöön

Annika Weckman asuu Porvoon Pellingin saaristossa lähellä isänsä lapsuudenkotia. Talo saa sähköä pienestä aurinkopaneelista. Ylijäämän hän myy Porvoon Energialle.

Annika Weckmanin talo on alun perin rakennettu vapaa-ajan asunnoksi vuonna 2008. Ennen vuosina 2017 ja 2018 toteutettua remonttia se oli vapaa-ajan asunto, jossa ei ollut juurikaan mukavuuksia.

ENERGIATEHOKKAITA RATKAISUJA

Kun Weckman päätti muuttaa alkuperäisen talon vakituiseksi ympärivuotiseksi asunnoksi, hän tutustui Porvoon kaupungin uudisrakennuksia koskeviin vaatimuksiin.

– Kun tekee rakennukseen muutoksia, jotka lisäävät pinta-alaa 30 prosenttia, ja se muuttuu ympärivuotisesti asuttavaksi, vaaditaan tietynlaisia energiaratkaisuja, hän kertoo.

Yksi energiatehokkuutta lisäävä keino oli vaihtaa vanhan pikkutalon ikkunat uusiin ja tiiviisiin. Aluksi se suretti Weckmania, sillä vanhat ikkunat olivat kauniit.

– Se oli kuitenkin järkevä ja energiatehokas ratkaisu. Vanhat ikkunat menivät kiertoon, eikä niitä hävitetty.

Nyt talo lämpiää vesi-ilmalämpöpumpulla, varaavalla kivitakalla sekä pienellä valurautaisella takalla, jolla saa lämpöä nopeasti tarvittaessa.

Talon energialuokka on nykyään B, eli luokituksen toiseksi paras.

Weckman on osallistunut myös Kiihdyttämö-energiansäästöhankkeeseen, joten hänellä oli tietoa energia-asioista jo ennen viime talvea.

– Itseäni energia-asiat ovat aina kiinnostaneet, hän kertoo.

VARAUTUMISTA SÄHKÖKATKOIHIN

Talvella 2021 pihalle asennettiin pieni kymmenen kennon aurinkopaneeli, joka tuottaa osan talon energiatarpeesta. Ylijäämäsähkön Weckman myy Porvoon Energialle.

Vaikka talosta oli remontoitu sähkönkulutusta säästävä, Weckman päätti syystalvella 2022 osallistua koko Suomen sähkötalkoisiin.

– Aloin säästää energiankulutuksessa oikeastaan kaikessa, missä vain pystyin.

EKOLOGISESTI JA TURVALLISESTI

Weckman tekee puolisonsa kanssa etätöitä talossaan, joten he ovat lämmittäneet taloaan takan avulla aamuin illoin. Kaasuhellakin taloon laitettiin jo remontin yhteydessä. Sähköpulan uhatessa sitäkin osasi arvostaa.

– Silloinhan puhuttiin mahdollisista pitkistäkin sähkökatkoista.

Turvallisuuden tunnetta lisäsi sekin, että Weckman rakensi pihalle ulkohuussin. Jos sähkökatkon takia vesipumppu olisi lakannut toimimasta, ei sisävessaa olisi voinut käyttää. Weckmanin ekologiseen ajatteluun ulkohuussi sopii hienosti myös kompostoijana.

Syrjäseudulla asuvana hän miettii vielä yhtä ratkaisua mahdollisten sähkönsaantiongelmien varalle.

– Aggregaatti olisi hyvä olla!

Vesi-ilmalämpö-

Säästöä pienillä konsteilla

Mikko Kataja aikoo jatkossakin tarkkailla pörssisähkön hintaa.

Mikko Kataja asuu vaimonsa Johannan kanssa kahdestaan Porvoon Hamarissa vuonna 1949 rakennetussa 250 neliön omakotitalossa.

Kun sähkökriisi uhkasi, Kataja laskeskeli joutuvansa maksamaan yli 2000 euroa kuukaudessa sähköstä. Onneksi talossa oli kahdeksan vuotta aiemmin asennettu vesi-ilmalämpöpumppu öljylämmityksen tilalle.

– Vesi-ilmalämpöpumppu on hyvin tehokas. Myös ikkunoita olemme nykyaikaistaneet.

Viime kesänä Kataja tilasi takkaan takkasydämen, ja se asennettiin kreivin aikaan marraskuussa. Yhdellä ”kitupoltetulla” pesällisellä saa jo monta astetta lisälämpöä taloon.

pumppu on hyvin tehokas.

MIKKO KATAJA

Katajat myös laskivat asuinhuoneidensa lämpötilaa parilla asteella, eli aiemmasta 21 asteesta 19:ään. Takalla sitten saadaan lisälämpöä tarvittaessa.

– Viileämpään asuinlämpötilaan tottuu yllättävän nopeasti, Kataja huomauttaa.

Kahdelle henkilölle talo on suuri, joten Katajat asuivat kriisitalven aikana vain talonsa keskikerroksessa. Kellarin putkistosta on poistettu eristeet, joten putket pitivät sen lämpimänä talvellakin.

– Yläkerrassa talvella oli vain 15–16 astetta lämmintä, koska emme siellä asustelleet. Nyt, kun on taas kesäiset ilmat, nukumme yläkerran makuuhuoneessa, Kataja kertoo.

SUIHKUSSA KÄYNTIÄ VOI SIIRTÄÄ

Hän sanoo myös tarkkailevansa aktiivisesti pörssisähkön hintaa. Se on kannattanut, sillä sähkölaskut sähkönsiirto pois lukien oli-

Ei koskaan vajaita pyykkikoneellisia

Hanne Kauppinen totutteli viileämpään kotiin lastensa kanssa. Saunomistakin rajoitettiin.

Porvoolaisen Hanne Kauppisen parinsadan neliön omakotitalo lämpiää kaukolämmöllä. Lisäksi käytössä on kaksi ilmalämpöpumppua. Hän asuu talossa kahden lapsensa ja koiran kanssa, ja Kauppisen lisäksi myös lapset harrastavat liikuntaa paljon. Kuten yleensä lapsiperheessä, pyykkikone pyörii ahkerasti.

– En koskaan pese vajaata koneellista. Toisaalta pyykinpesusta ei voi tinkiäkään, eikä muutenkaan lämpimän veden käytöstä, Kauppinen pohtii.

Sen sijaan perhe alkoi vähentää sähkönkulutusta harventamalla saunomiskertoja ja sammuttelemalla turhia valoja. Jouluvalotkin laitettiin toimimaan ajastimella. Oltiin tarkempia vähän kaikessa, mikä sähköä kuluttaa. Tilannetta he seurasivat energiakulutusmittarin avulla. Kauppinen iskosti myös lapsille, että energiakriisissä sähköä pitää säästää.

– Ei meillä ollut mitään vippaskonsteja. Olimme vain tarkempia vähän kaikes-

sa, mutta emme rajoittaneet sellaisia asioita, joista ei voi tinkiä. Säästimme siinä, missä voimme, Kauppinen kertoo.

Perhe oli aiemmin tottunut asumaan melko lämpimässä talossa. Kun alettiin puhua hurjista sähkölaskuista, asuinlämpötilaa laskettiin asteella. Säästöä sekin, eikä silti elämänlaatu kärsinyt.

– Olimme jo muutaman vuoden aikana totutelleet hieman viileämpään. Ennen energiakriisitalvea sa-

vat viime talvena 140–150 euroa kuukaudessa – siitäkin huolimatta, että talo on iso ja veneremontti vaati ylimääräistä sähköä.

Sähkön kulutuksesta huolehtiminen on sittemmin jäänyt tavaksi.

– Seuraan pörssisähkön hintaa aktiivisesti. Kannattaa katsoa, milloin mitäkin tekee. On järkevää siirtää suihkussa käyntiä tai pesukoneen käynnistämistä tunnilla, jos säästää puolet hinnasta, Kataja sanoo.

Hän on huomannut, että sähkön käyttöä pystyy todellakin säätelemään tietyillä toimenpiteillä.

– Kuusi senttiä kilowattitunnilta on meille se raja, jolloin voi elää kuten ennenkin. Sen yli on sitten kalliimpaa, Kataja sanoo.

noin kyllä lapsille, että nyt saatamme laskea lämpötilaa enemmänkin. Ei muuta kuin lisää vaatetta päälle, Kauppinen muistelee.

Syksyllä puhuttiin myös mahdollisista sähkökatkoista, joihin Kauppinen varautui hankkimalla ladattavia lamppuja ja varavirtalähteitä.

– Mutta nyt tulee kesä, ja voimme huokaista helpotuksesta. Eiköhän tämä ollut tässä! Kauppinen hymyilee.

Kun alettiin puhua hurjista sähkölaskuista, asuinlämpötilaa laskettiin asteella. Säästöä sekin.

HANNE KAUPPINEN

On järkevää siirtää suihkussa käyntiä tai pesukoneen käynnistämistä tunnilla, jos säästää puolet hinnasta.

MIKKO KATAJA

Tuemme Porvoon seudulla urheilua, kulttuuria ja muuta vastuullista toimintaa.

Painopisteemme on ensisijaisesti lapsissa ja nuorissa.

Edistämme aktiivisesti ja monipuolisesti oman toimialueemme hyvinvointia sekä vauhditamme vihreää siirtymää ja huomioimme ympäristöarvot kaikessa toiminnassamme. Sponsorointikohteidemme ja yhteistyökumppanuuksiemme määrä on vuosittain rajallinen.

Haku tapahtuu kotisivuillamme. Seuraavat hakuajat 31.7. ja 15.1.

www.pbe.fi/sponsorointi sponsorointi@pbe.fi

Paljon vartijana

sähkökauppapäällikkö Porvoon Energian

sähkön hankintaa ja riskienhallintaa, eli hän vastaa siitä, että yhtiö pystyy toimittamaan asiakkaille sähköä sähkösopimuksessa luvattuun hintaan.

PPorvoon Energialla on omaa sähköntuotantoa ja osakkuustuotantoa, joilla yhteensä katetaan puolet sähkön toimitustarpeesta. Loput yhtiö hankkii tukkusähkömarkkinoilta.

Benny Bromanille tämä tarkoittaa myynti- ja tuotantohintojen sekä -määrien jatkuvaa tarkkaa silmälläpitämistä ja markkinoiden hintakehityksen aktiivisesti seuraamista.

– Sähkökauppaan liittyy suuria riskejä. Tämä johtuu sähkön hinnan suurista heilahteluista, mikä puolestaan riippuu kysynnän suhteesta tarjontaan. Tämän olemme todella saaneet huomata viime aikoina, Broman toteaa.

– Pidemmällä aikavälillä hinnan heilahtelut riippuvat Pohjolan vesitasapainosta, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnoista sekä kulutukseen vaikuttavasta taloudellisesta tilanteesta. Lyhyellä aikavälillä (spot-hinta) kysymys on hetkellisen tarjonnan ja kysynnän suhteesta.

Bromanin mukaan yhä lisääntyvät tuuli- ja aurinkovoima aiheuttavat suuria hintaheilahteluja markkinapörssissä päivästä toiseen.

– Nord Poolin sähköpörssiin jätettyjen ostoja myyntitarjousten perusteella lasketaan seuraavan vuorokauden tuntihinnat, jotka ilmoitetaan kello 13 Suomen aikaa. Nämä hinnat Porvoon Energian pörssisähköasiakkaat maksavat yhtiön myyntimarginaalilla lisättyinä.

Broman muistuttaa, että on myös isoja hintaeroja eri alueiden välillä. Suomella

on muista Pohjoismaista poiketen vain yksi hinta-alue. Ruotsilla niitä on neljä, Norjalla viisi ja Tanskalla kaksi.

– Jos siirtokapasiteettia eli kaapeleita olisi riittävästi, olisi hinta sama kaikilla Nord Pool -markkinaan kuuluvilla alueilla. Mutta, kun näin ei ole, joudutaan sähköä ehkä jollain maan osa-alueella välillä tuottamaan kalliilla tavalla. Toisaalta tämä niin sanottu aluehinta saattaa pudota jopa negatiiviseksi, jos edullista tuotantoa sattuu kyseisellä alueella olemaan yli kysynnän.

Isot riskit nostavat hinnat korkealle, kuten viime talvi osoitti, Broman muistuttaa.

– Vuoden 2023 talousarviota tehdessämme olivat sekä johdannaishinnat (markkinahinta) että hintaennusteet, joita analyysitahot tekevät, ennätyksellisen korkeita.

Johdannaishinnat muodostuvat ostoja myyntitarjouksista ja antavat niin sanotun markkinahinnan. Kun johdannaishinta nousee korkealle niin nousevat myös asiakashinnat. Sähkönmyyjä ei voi ottaa riskiä ja myydä ilman hintasuojausta.

Määräaikaisten kiinteähintaisten sähkösopimusasiakkaidensa osalta Porvoon Energia suojautuu markkinasähkön hinnanheilahteluja vastaan, eli varautuu siihen, että hinnat voivat nousta sopimusaikana tuntuvastikin.

Suojauksen Broman hoitaa osana riskien hallintatehtäväänsä, hankkimalla yhtiön nimissä futuureita, tai johdannaissopimuk-

sia. Niillä yhtiö varmistaa saavansa tiettynä aikana tulevaisuudessa sähköä markkinoilta sopimushetkellä sovittuun hintaan.

– Vaikka onnistuu hintasuojauksissa niin myyjälle jää riskejä kuten tuotanto-, volyymi-, tase- ja profiiliriskejä. Viime talvena onnistuimme hyvin tuotannossa ja hintasuojauksissa, eikä pitkää kylmää sääjaksoa tullut.

Porvoon Energia selvisi useimpia kilpailijoitaan maltillisemmilla asiakashintakorotuksilla.

– Iso kiitos tästä kuuluu myös kaikille mahtaville yhteistyökumppaneille, Broman lopettaa.

Benny Broman hoitaa tittelillä

Benny Bromanilla on Porvoon Energian sähkönhankinnan ja riskienhallinnan langat käsissään.

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVAT: ELLA KAASINEN, SHUTTERSTOCK

Mikä Nord Pool?

Nord Pool, tai oikeammin Nord Pool Spot

AS on tänä vuonna 30-vuotisjuhliaan

viettävä osakeyhtiömuotoinen sähköpörssi.

Yhteensä 360 yritystä 20 maasta, niiden joukossa Pohjoismaat ja Baltian maat, käyvät kauppaa Norjan Oslossa pääkonttoria pitävässä Nord Poolissa, Euroopan suurimmassa sähköpörssissä.

Nord Poolin omistavat Euronext (66 %) ja TSO Holding (34 %).

Euronext on Hollantiin rekisteröity pörssiyhtiö. TSO Holdingin omistajia ovat muun muassa Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnät, Norjan kantaverkkoyhtiö Statnett ja Tanskan kantaverkkoyhtiö Energinet.

Viime vuoden loppupuolelle asti myös Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj kuului omistajiin. Lokakuun viimeisenä päivänä yhtiö myi osakkeensa TSO Holdingissa Liettuan Vilnan pörssiin rekisteröidylle Liettuan kantaverkkoyhtiö Litgridille.

– Sähköpörssitoiminta on Euroopassa kilpailun alaista liiketoimintaa. Fingridin strategiaan ei luonnollisena monopolina kuulu kilpaillun liiketoiminnan omistaminen. Tämä transaktio viimeistelee vuonna 2019 aloitetun prosessin irtautua kokonaan sähköpörssin omistuksesta, totesi Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen yhtiön päätöksestä luopua omistuksestaan Nord Poolissa.

Vuonna 2022 Nord Pool -sähköpörssissä kaupattiin yhteensä 1 077,35 TWh sähköä, 12 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Keskimääräinen hinta Pohjoismaissa oli 135,86 euroa/MWh.

Tuleva talvi

Sähkön hinta on laskenut menneen talven korkealta tasolta. Tilanne tulevan talven suhteen on viime talvea huomattavasti parempi.

Hiilen ja kaasun hinnat, joilla on merkittävä vaikutus Keski-Euroopan sähkön hintaan, ja joka puolestaan vaikuttaa Pohjolan sähkön hintaan, ovat laskeneet.

Lisäksi kaasuvarastojen täyttöaste on viime vuotta huomattavasti korkeampi. Pohjolan vesitaso on suhteellisen normaali, ja erityisesti Suomessa sähkön tuotantokapasiteettia on saatu lisää.

Sähkön keskimääräiset myyntihinta-arviot tuleville vuosille ovat Bromanin mukaan noin 10 c/kWh (alv 0 %).

– Mutta, kuten aikaisemmin todettiin, ovat hintaheilahtelut voimakkaita ja tilanne voi nopeasti muuttua.

Nord Poolin kaupankäyntikeskus.

Olkiluoto 3 on yksi KOTIMAISEN SÄHKÖNTUOTANNON KIVIJALOISTA

Olkiluoto 3 -ydinvoimala on teholtaan Suomen suurin sähköntuotantoyksikkö. Se tuottaa keskimäärin noin 15 % Suomessa kulutettavasta sähköstä.

Kotimaisella sähköntuotannolla ylläpidetään sähköomavaraisuutta, ja sillä on oma vaikutuksensa myös yhteispohjoismaiseen sähkömarkkinaan.

OOlkiluoto 3 on maailman kolmanneksi tehokkain ydinvoimayksikkö ja pohjoismaisen sähköjärjestelmän suurin yksittäinen voimalaitosyksikkö. Yksikön vuodessa tuottama sähkö, noin 12 TWh, riittää esimerkiksi 3,6 miljoonan sähköauton lataamiseen.

Laitoksen säännöllisen sähköntuotannon myötä Suomen päästöttömän sähköntuotannon osuus kasvaa yli 90 prosenttiin. Lisäksi Olkiluoto 3:n tuotanto vähentää Suomen sähköntuontia noin 60 prosentilla.

VUOSIKYMMENTEN HANKE

Valtioneuvosto myönsi Olkiluoto 3 -hankkeelle rakentamisluvan vuonna 2005. Käyttölupa annettiin maaliskuussa 2019, ja se on myönnetty vuoden 2038 loppuun asti. Laitosyksikkö kytkettiin valtakunnan sähköverkkoon maaliskuussa 2022, ja koekäytön jälkeen säännöllinen sähköntuotanto alkoi huhtikuussa 2023. Jo kokoluokkansa vuok-

si laitos tulee olemaan yksi kotimaisen sähköntuotannon kivijaloista ainakin seuraavat 15 vuotta.

VAKAUTTA SÄHKÖMARKKINALLE

Koska Olkiluoto 3 kasvattaa merkittävästi sähkön tuotantoa Suomessa, sähkön tuontitarve vähenee ja sähköä riittää ajoittain myös vientiin. Tämä tarkoittaa varmempaa sähkön saatavuutta ja tasaisempaa energian hintaa koko pohjoismaisella sähkömarkkina-alueella.

Vaikka sähkön hinta aina lopulta muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella, ja vaikka esimerkiksi tuuliolosuhteet vaikuttavat tarjolla olevan uusiutuvan energian määrään, näin merkittävä sääriippumattoman tuotantokapasiteetin lisäys on omiaan vakauttamaan markkinaa ja turvaamaan kohtuullista sähkön hintaa pitkälle tulevaisuuteen.

Tuotoilla lisää

Ydinvoima on osa Porvoon Energian tuotantosalkkua: Porvoon Energian osaomistamalla Suomen Voima Oy:llä on osuuksia kaikissa Olkiluodon ydinvoimayksiköissä, myös Olkiluoto 3:ssa. Tuotantosalkussa melkein 70 % on uusiutuvia tuotantomuotoja, ja tuotanto on melkein 100 % päästötöntä. Sähkön myynnistä syntyvien tuottojen avulla Porvoon Energia mm. hankkii, kehittää ja rakentaa lisää omaa uusiutuvaa energiantuotantoa.

Lähteet: TVO, Fingrid, Työ- ja elinkeinoministeriö

TEKSTI: NITA TORNI || KUVA: TVO

Tuuli tuo yhä enemmän

sähköä Porvoon Energialle Puhurin tuulipuistojen tuotanto yli kaksinkertaistui

Porvoon Energian omavaraisuusaste sähkönhankinnassa noussee tänä vuonna 50 prosenttiin. Nousun mahdollistaa kasvanut tuulivoimatuotanto.

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVA: ELLA KAASINEN

Osan tuulivoimasta Porvoon Energia saa tuulivoimayhtiö Puhuri Oy:n tuotannosta. Porvoon Energia omistaa 20 prosenttia Suomen Voima Oy:stä, joka on Puhurin suurin omistaja. Omaa tuulivoimatuotantoa Porvoon Energialla ei ole.

Porvoon Energian asiakkailleen hankkimasta tuulisähkön määrästä noin viidennes onkin jo omaa tuulivoimasähköä.

– Vuosi 2022 oli Puhurille hyvä. Operoimiemme tuulipuistojen tuotanto yli kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna, Puhurin toimitusjohtaja Antti Vilkuna kertoo.

Puhurin operoimat tuulipuistot tuottivat vuoden 2022 aikana noin 420 GWh sähköä. Tuotantomäärä vastaa yli 20 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta.

Tänä vuonna tuotantokapasiteetti on lisääntynyt, kun kaksi uutta tuulivoimapuistoa otettiin vastaan helmikuun lopussa: Haapavedellä sijaitseva Keson tuulipuisto koostuu seitsemästä ja Kannuksessa sijaitseva Kaukasen tuulipuisto kahdeksasta voimalasta. Yhteensä ne tuottavat päästötöntä sähköä yli 250 GWh vuodessa.

Lisäksi eriasteisessa suunnitteluvaiheessa on toistakymmentä uutta tuulivoimapuistoa. Tämän vuoden aikana on tarkoitus saada useita hankkeita investointipäätösvalmiuteen. Hankkeet käsittävät yhteensä yli 20 voimalaa.

Energiateollisuus ry:n vuosittain julkaisemien energiatilastojen mukaan Suomessa kulutettiin viime vuonna 82 TWh sähköä. Tästä sähköntarpeesta tuulivoimalla katettiin 11 545 GWh eli 14,1 %.

Spot

Millainen kuluttaja, sellainen sopimus

Sähkönkäyttäjällä on paljon valinnanvaraa mitä tulee sähkösopimuksiin ja niihin valittavissa oleviin sähkösopimustuotteisiin.

Kuluttaja voi valita esimerkiksi määräaikaisen tai toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen ja esimerkiksi yleis- tai aikasähkötuotteen.

Se, mikä kokonaisuus on kenellekin paras, on monen asian summa.

HHaluatko hyötyä hintavaihteluista vai suositko vakautta? Onko kotisi sähkö- vai kaukolämmitteinen? Onko sinulla mahdollisuus hyödyntää yösähköä? Kuinka tärkeänä pidät ekologista sähköntuotantotapaa? Vastaukset näihin kysymyksiin voivat auttaa määrittämään itselle parhaan sähkösopimustyypin ja -tuotteen.

Sähkönkäyttäjälle, jolla on mahdollisuus ajoittaa sähkön kulutushuiput yöaikaan, voi soveltua aikasähkötuote, jossa sähkön hinta on määritetty erikseen päivä- ja yöajoille. Aikasähkö onkin suosittua muun muassa sähkölämmitteisissä omakotitaloissa, joissa varaavan lämmityksen lisäksi esimerkiksi lämminvesivaraaja voidaan asettaa lämmittämään käyttövesi aamuyön edullisempina yösähkötunteina.

Vakautta ja ennustettavuutta arvostavalle paras sopimustyyppi voi olla määräaikainen sähkösopimus. Määräaikaisessa sopi-

muksessa hinnat ja muut sopimusehdot pysyvät samoina koko sopimuskauden, yleensä 12 tai 24 kuukautta, eikä sähkön markkinahinnan vaihtelu tuo yllätyksiä – hyvässä taikka pahassa. Mikäli markkinahinta laskee merkittävästi määräaikaisen sopimuksen voimassaoloaikana, saattaa kiinteä hinta harmittaa, mutta toisaalta tilanteissa, joissa markkinahinta kohoaa voimakkaasti, voi valinta osoittautua erittäin kannattavaksi.

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen valitseva hyötyy sopimustyypin joustavuudesta. Sopimuksen voi aina halutessaan, irtisanomisajan puitteissa, vaihtaa toisenlaiseen, esimerkiksi jos määräaikaisia sopimuksia tulee tarjolle edulliseen hintaan tai esimerkiksi mikäli sähköyhtiö lanseeraa uusia, itselle hyvin sopivia sähkötuotteita. Toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa sähkön hinta voi vaihdella – sähköyhtiöillä on oikeus muuttaa toistaiseksi voimassa olevia

hintoja ilmoittamalla muutoksista kuukautta ennen hinnanmuutosten voimaantuloa.

Kun sähkön hinnan seuraaminen ja matalista markkinahinnoista hyötyminen kiinnostavat, voi markkinahintaa seuraava, toistaiseksi voimassa oleva pörssisähkösopimus olla hyvä valinta. Nord Pool -sähköpörssissä sähkön spot-hinta muuttuu vuorokauden jokaisena tuntina, ja vaihtelu tuntien välillä voi olla suurta. Tuntihintaennusteita seuraamalla voi sähkönkäyttöä ohjata edullisille tunneille ja sitä kautta saavuttaa säästöä energiakustannuksissa.

Myös ekoarvot voivat olla tärkein kriteeri sähkötuotteen valinnassa. Ekoarvoja painottava valitsee sähköyhtiön, jonka myymät sähkötuotteet ovat todistetusti kestävästi tuotettuja.

TEKSTI: NITA TORNI || KUVA: SHUTTERSTOCK

PORVOON ENERGIAN

Sähköhyvitykset maksettu

Porvoon Energian Wind- ja EKO-sähkösopimustuotteet voi tällä hetkellä ostaa 12 tai 24 kuukauden määräaikaisella sopimuksella. Tuoteperheen Ilmastoviisas-tuotteen voi ostaa Porvoon Sähköverkon alueella toistaiseksi voimassa olevalla tai määräaikaisella sopimuksella. Toistaiseksi voimassa olevien Original-sähkösopimustuotteiden hinnoittelussa sovelletaan kahta hintajaksoa vuodessa: kesähinta on voimassa ajanjaksolla 1.4.–31.10. ja talvihinta 1.11.–31.3. Hinnat päivittyvät automaattisesti.

Porvoon Energian pörssisähkösopimustuotteita, PBE Q ja Spot, voi ostaa toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. PBE Q on sähkön markkinahintoja seuraava sähkötuote, jonka hinnat muuttuvat 4 kertaa vuodessa hinnantarkistuspäivien markkinahinnan mukaisesti. Spot-tuotteen myyntihinta perustuu Nord Pool -sähköpörssin tuntikohtaiseen markkinahintaan, johon lisätään toimitusmaksu 0,41 snt/kWh.

Energiamaksun lisäksi veloitetaan tuotekohtaisesti vaihteleva kuukausittainen perusmaksu sekä arvonlisävero.

Sähköhyvitys on huomioitu toukokuussa erääntyneissä laskuissa automaattisesti niillä Porvoon Energian sähkönmyyntiasiakkailla, jotka ovat olleet tukeen oikeutettuja.

TEKSTI: ELLA KAASINEN

Sähköhyvitykset maksettiin asiakkaillemme ensisijaisesti yhdessä erässä. Mikäli saamasi sähköhyvityksen kokonaissumma oli toukokuun sähkölaskua suurempi, siirtyy hyvittämättä jäänyt osuus automaattisesti seuraavalle laskulle. Jos taas käytössäsi on kolmen kuukauden laskutusväli, saat hyvityksen automaattisesti laskutusvälisi mukaisella seuraavalla laskulla.

Hyvitys perustuu eduskunnan 27.2.2023 hyväksymään lakiin takautuvasti maksettavasta sähköhyvityksestä, joka tuli voimaan Työ- ja elinkeinoministeriön ilmoituksen mukaan 6.3.2023.

Takautuvasti maksettava sähköhyvitys maksetaan käyttöpaikkakohtaisesti niille kuluttaja-asiakkaille, joiden sähkönmyyntisopimuksen mukainen sähköenergian hinta on ollut yli 10 snt/kWh, tai joilla on ollut pörssihintoihin sidottu sähkösopimus (ns. pörssisähkö) vuoden 2022 marras-joulukuussa ja/tai vuoden 2023 tammikuussa. Sähköhyvitys maksetaan automaattisesti siihen oikeutetuille kuluttajille sähkön vähittäismyyjän sähköenergialaskuun tekemänä hyvityksenä. Sähköhyvityksen omavastuuosuus on 90 €/kk ja sen ylittävältä osalta maksetaan sähköhyvitystä 50 % maksetun sähköenergian kokonaishinnasta, kuitenkin enintään 700 euroa kuukaudessa. Tammikuun sähköenergialaskun perusteella laskettu sähköhyvitys maksetaan loppukäyttäjälle kaksinkertaisena, jotta laskennallisesti kyseinen hyvitys maksettaisiin kahdelta kuukaudelta. Sähköhyvitystä ei makseta sähkönsiirtolaskun osalta.

Mikäli sähkönmyyntisopimuksesi on päättynyt sähkön myyjän vaihtoon, mutta sinulla on edelleen voimassa oleva sähkön verkkopalvelusopimus samalle käyttöpaikalle, hyvitämme tuen seuraavissa verkkopalvelulaskuissasi.

Jos sähköhyvityksen perusteena olevat sopimukset ovat päättyneet kokonaisuudessaan lähetämme hyvityslaskun, jossa on ohjeet tilinumeron toimittamisesta.

Lisätietoja sähköhyvityksestä Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta sekä kotisivuillamme: www.pbe.fi/sähköhyvitys

Merianalyytikko Jere Riikonen on viettänyt elämästään

Itämerellä arviolta noin kolme vuotta osallistuen merentutkimusalus Arandan tutkimusretkille.

Jere Riikonen ja ITÄMERI

Aranda on Suomen valtion alus, jota hallinnoi Suomen ympäristökeskus. Arandan tehtäväalue on ensisijaisesti Itämeri sekä tarvittaessa arktiset meret. Alus on käynyt kaksi kertaa Etelämantereella tutkimusmatkalla.

– Olen uinut Tyynessä valtameressä, kastellut varpaita Jäämeressä, seilannut Atlantilla ja kellunut Kuolleessa meressä, mutta silti

parhaimmat muistot minulla ovat Itämereltä, kertoo merianalyytikko Jere Riikonen

MYÖS HYLYT TUTKIMUKSEN KOHTEENA

– Aloitin merentutkimustyön jo ennen vuosituhannen vaihdetta Merentutkimuslaitoksella, ja vuodesta 2009 olen toiminut Suomen ympäristökeskuksessa meriana-

lyytikkona Itämeren tutkimuksen parissa.

– Tutkimusretkiä on tullut tehtyä Itämerellä, myös venäläisillä ja saksalaisilla tutkimusaluksilla, sekä rannikolla erilaisilla veneillä ja lautoilla sekä jääkentillä helikoptereilla.

– Tutkimuksen pääpaino työssäni on ollut sedimenttien ja kalojen haitallisten aineiden

TEKSTI: MAARIT GABRIELSSON || KUVAT: ELLA KAASINEN

määrittämisessä sekä Itämeren meriveden kemiallisessa seurannassa, Riikonen sanoo.

– Mielenkiintoisimpia tutkimusmatkoja ovat olleet sodanaikaisten sotalaiva- ja sukellusvenehylkyjen tutkiminen. Nämä hylyt pulpauttelevat yhä öljyä mereen, ja niiden tankkien tyhjennyksiä suunnitellaan yhdessä merivartioston ja ympäristöhallinnon kanssa.

KAUNIS JA KARU YMPÄRISTÖ

– Meriympäristö on kaunis ja karu. Vuosien varrella on tullut nähtyä lukemattomia kauniita auringonnousuja ja -laskuja, mutta vain yhden kerran sininen välähdys silloin, kun aurinko painuu horisonttiin.

Riikonen toteaa, että myrskyävällä merellä häntä on puolestaan kaduttanut se, että miksi tuli lähdettyä.

– Kun on useamman päivän merisairas ja oksentelee jo vihreätä, niin siinä häipyy kaikki romanttiset kuvat seilaamisen idyllistä.

– Itse olen ollut 33 m/s tuulen puuskissa, mutta jotkut vanhemmat kollegat jopa 43 m/s hirmumyrskyssä. Noista hirmumyrskyistä olen lukenut Arandan vanhoista lokikirjoista, kun kapteeni on kirjoittanut sinne: ”sää tyyntyi myrskyksi”. Tuon tutkimus-

KUKA?

JERE RIIKONEN

KOTIPAIKKA: Porvoon

Hornhattula

IKÄ: 48 vuotta

PERHE: sairaanhoitajavaimo ja kaksi tytärtä 15 v. ja 18 v.

TYÖ: merianalyytikko

Itämeren

tutkimuksessa, Suomen ympäristökeskus

LUOTTAMUSTOIMET:

Itä-Uudenmaan

aluevaltuutettu, Porvoon kaupunginvaltuutettu, Porvoon veden

johtokunnan pj., Saaristoasian

neuvottelukunnan jäsen, EU:n meripolitiikkajaoksen jäsen

matkan jälkeen moni tutkija oli kieltäytynyt tulemasta alukselle uudelleen.

– Meri on erikoinen: toisinaan Itämerellä voi olla 15-metrisiä jättiaaltoja, ja joskus talvella meri on jäätynyt kirkkaaksi lasipinnaksi, joka laivan edetessä särkyy kirkkaasti helisten.

– Ainutlaatuisin merellinen kokemukseni on Perämeren jääkentiltä, kun helikopteri jätti minut avustajani kanssa jäälle. Helikop-

teri lähti jäänmurtajalle hakemaan polttoainetta, ja me jäimme ottamaan vesinäytteitä.

– Silloin tuntui yksinäiseltä ja ajattelin –mitä jos helikopteri ei tulekaan tai se tippuu matkalla. Kuka tietää, että me olemme siellä? Joka suunnassa oli ainakin 60 kilometriä jääkenttää ja jäävalleja sekä mahdollisia railoja, joihin saattoi tippua, Jere Riikonen hymähtää.

ITÄMERI ei tunne maiden rajoja

– Itämeren ympäristöongelmat ovat rajat ylittäviä. Meri ei tunne rajoja. Se on yhteinen. Tästä syystä tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja normistoa, johon kaikki

rantavaltiot ovat sitoutuneita, porvoolainen merianalyytikko

Jere Riikonen sanoo.

TEKSTI: MAARIT GABRIELSSON ||

KUVA: SHUTTERSTOCK

V– Vuonna 1974 perustettiin Helsingin komissio (Helcom) eli Itämeren suojelukomissio.

Sen tehtävänä oli suojella Itämerta kaikilta saastelähteiltä hallitusten välisellä yhteistyöllä. Itämeren kaikki rantavaltiot kuuluvat Helcomiin, Jere Riikonen taustoittaa.

– Itämeri on käytännössä EU:n sisämeri, ja tästä syystä Itämerelle on luotu EU-tasoinen suunnitelma eli Itämeristrategia, joka ohjaa kaikkea merellistä toimintaa talous, liikenne ja ympäristö huomioiden.

– Lisäksi Suomi on asettanut omia kansallisia tavoitteitaan Itämeren ympäristön parantamiseen ja tutkimukseen sekä meren hyödyntämiseen.

EDISTYSTÄ ON TAPAHTUNUT

Itämeren tila on vakava, mutta myös edistystä on tapahtunut, Riikonen jatkaa.

– Itämeren rehevöitymistä ei olla saatu pysäytettyä tasapainoiseen tilaan. Ravinnepäästöjä vesistöihin on edelleen vähennettävä.

– Oma hankaluus on myös se, että ravinteita eli fosfori- ja typpiyhdisteitä on merivedessä ja pohjasedimenteissä ylimäärin pitkältä ajalta, hän selvittää.

– Hapettomissa olosuhteissa merenpohjan vanhat ravinteet liukenevat uudelleen veteen aiheuttaen sisäistä ravinnekuormitusta ja sitä kautta levien sekä sameuden runsastumista.

Riikonen toteaa, että Itämeri tarvitsisi säännöllisesti Tanskansalmista hapekasta, pohjia pitkin kulkevaa raskaampaa suolaista vettä, jotta sisäinen kuormitus lakkaisi.

– Sisäiseen kuormitukseen ei löydy ratkaisuja. Itämeri on omalaatuinen murtovesiallas ja veden kiertoa on vaikea parantaa ihmisten keinoilla.

– Joku vitsaili joskus, että tämäkin vedenvaihto-ongelma ratkeaisi, jos Tanska ruopattaisiin pois, naurahtaa Riikonen.

RAJAT YLITTÄVÄÄ YMPÄRISTÖPOLITIIKKAA

– Mutta olisi syytä muistaa myös, että Itämeren yhteisellä rajat ylittävällä ympäristöpolitiikalla on saatu aikaan myös merkittäviä tuloksia, Riikonen jatkaa.

– Esimerkiksi raskasmetallien määrä on vähentynyt meressä, kun on siirrytty lyijyttömiin bensiineihin ja elohopeaa ei käytetä enää paperiteollisuuden prosesseissa.

– Soiden ojitukset ovat vähentyneet, ja sitä kautta maaperän elohopea ei kul-

Ympäristömyrkyt, kuten dioksiinit ovat vähentyneet

Itämeren kaloissa ja silakkaa voi syödä ilman rajoituksia.

Ravinnepäästöjä vesistöihin on edelleen vähennettävä.

keudu samalla tavalla vesistöihin kuin aikaisemmin.

– Roskaaminen meriin on kielletty kansainvälisin sopimuksin, ja laivojen öljypäästöt ovat poistuneet valvonnan sekä sanktioiden vuoksi. Ympäristömyrkyt, kuten dioksiinit ovat vähentyneet Itämeren kaloissa, ja silakkaa voi syödä ilman rajoituksia.

– Yhdyskuntien jätevesien käsittely on parantunut Suomessa sekä Pietarin alueella, ja ravinnemäärät ovat vähentyneet, muun muassa fosforista saadaan talteen jo yli 90 prosenttia. Lisäksi laivojen ja veneiden jätevedet pitää käsitellä nykyään maissa.

Riikonen selvittää, että laivojen savukaasujen rikki- ja typenoksideille on annettu tiukat rajat. Tämä on ollut merkittävä loikka suomalaiselle telakkateollisuudelle, kun on pitänyt kehittää vähäpäästöisiä laivamoottoreita, muun muassa LNG -moottoreita.

OMILLA YMPÄRISTÖVALINNOILLA TEKOJA

– Listaa edistymisistä voisi jatkaa, mutta jo noista esimerkeistä ymmärtää, että Itämeren ympäristöasiat ovat joiltain osin myös kehittyneet myönteiseen suuntaan, Riikonen summaa.

– Jokainen yksilö voi toki tehdä vielä omilla ympäristövalinnoillaan pieniä tekoja vesistöjen hyväksi, mistä sitten suurten ihmismäärien mittakaavassa tulee jo merkittäviä kerrannaisvaikutuksia.

JUKOLAA PORVOON MITALLA

Porvoo Borgå Jukola JUOSTAAN EPOON METSISSÄ

17.–18.6.2023

Jukolan viesti on sekä Suomen suurin vuosittainen urheilutapahtuma että maailman suurin suunnistusviesti. Tapahtuma järjestetään joka vuosi eri paikkakunnalla Suomessa, ja siihen osallistuu n. 20 000 kilpailijaa eri puolilta maailmaa. Myös Porvoon Energia on aktiivisesti mukana tämän vuoden viestitapahtumassa.

KKaikkien aikojen ensimmäinen Jukolan viesti juostiin 1949. Kesäkuun puolivälissä järjestettävä Porvoo Borgå Jukola on järjestyksessään 74. Jukolan viesti. Edellisen kerran Jukola on järjestetty Itä-Uudellamaalla yli 25 vuotta sitten.

Tapahtuman kilpailukeskus nousee Porvoon Epoon kylälle, ja suunnistukset juostaan Epoon eteläpuolisissa metsissä. Viestin järjestämisestä vastaa Kaukametsäläiset ry, ja Orienteringsklubben Trian rf toimii tämän vuoden viestin paikallisena järjestäjänä. Tapahtuma on suurponnistus OK Trianille: yhteistyön suunnittelu on alkanut jo vuonna

2014, ja kokopäiväisen henkilöstön rinnalla tapahtumaa tuottaa noin 1700 vapaaehtoista.

Yöllä juostavaan Jukolan viestiin on ilmoittautunut jo lähes 1700 joukkuetta. Viestijoukkueissa on seitsemän jäsentä, ja viestiosuuksien pituus vaihtelee 7 ja 15 kilometrin välillä. Nykyisin Jukolaan voivat osallistua sekä miehet että naiset.

AATTEET JA ARVOT TÄRKEÄ OSA PERINNETTÄ

Kaukametsäläiset ry:n tärkein tehtävä on huolehtia, että Jukolan viesti järjestetään, että se järjestetään laadukkaasti, ja että järjestelyissä pidetään yllä Aleksis Kiven Seit-

semän veljeksen henkeä. Perinteisesti viestissä viedään sanomaa, jolla kaukametsäläiset tervehtivät ajankohtaista yhteisöä tai ryhmää, tai kiinnittävät huomiota johonkin tärkeäksi katsomaansa asiaan. Sanoman lukee voittajajoukkueen ankkuri maaliin saapumisen jälkeen. Vuonna 2022 viesti ohjattiin 100-vuotiaalle pesäpallolle ja vuonna 2021 arktisen luonnon ainutkertaisuudelle.

Jukolan viestissä ammennetaan hyvinvointia luonnossa tapahtuvasta liikunnasta, joten ympäristön kunnioittaminen on luonteva osa Jukolan kehittyvää toimintaa. Tämän vuoden tapahtumassa suureen roo-

TEKSTI: NITA TORNI || KUVAT: JUKOLAN VIESTI, OK TRIAN, MAARIT GABRIELSSON

liin nouseva Hiiliviisas Jukola -hanke tähtää massatapahtuman hiilijalanjäljen keventämiseen: Jukolalle lasketaan ensimmäistä kertaa hiilijalanjälki ja luodaan sen keventämisestä massatapahtumiin soveltuva malli.

MUKANA AINUTLAATUISESSA TAPAHTUMASSA

Porvoon Energialla on pitkät perinteet paikallisen urheilun ja kulttuurin tukemisessa. Tukitoiminnalle on linjattu yrityksen arvoihin perustuen kolme painopistealuetta. Vihreälle energiayhtiölle ympäristö ja toiminnan vastuullisuus ovat tärkeitä kriteereitä. Lapset ja nuoret edustavat tulevaisuutta, joten iso osa tuesta halutaan ohjata nuorisotoimintaan. Keskittymällä paikallisiin hankkeisiin Porvoon Energia on vahvasti mukana rakentamassa, kehittämässä ja ylläpitämässä kotikaupunkinsa elinvoimaa. Tätä taustaa vasten Jukolan viestin tukeminen on Porvoon Energialle luonnollinen valinta.

– Ympäristöarvot ja vastuullisuus ovat aina olleet meille tärkeitä, ja siksi olemme mielellämme tukemassa samat arvot omaavaa Jukolan viestiä. Luonnossa tapahtuva liikkuminen sopii hyvin omaan ajatteluumme, Porvoon Energian toimitusjohtaja Måns Holmberg perustelee.

VAHVAA SYNERGIAA

Yhtenä tapahtuman pääyhteistyökumppaneista Porvoon Energia saa laajaa näkyvyyttä esimerkiksi kisa-asuissa, tapahtumakanavissa ja -alueella. Porvoon Energia muun muassa isännöi yhden viestiosuuden ja rakentaa yhteistyökumppaninsa

IOTOI:n kanssa tapahtuma-alueelle loungen, jossa vieraat voivat käydä jututtamassa Porvoon Energian edustajia.

KAIKKIEN AIKOJEN ENSIMMÄINEN METSÄAREENA

Jukola-viikonloppu käynnistyy perjantaina 16.6.2023 historian ensimmäisellä Metsäareena-tapahtumalla. Jukolan viesti järjestää areenan yhteistyössä Suomen Suunnistusliiton kanssa, ja tilaisuudessa keskitytään vastuullisuuteen ja hiiliviisauteen kierto-

talous-, kestävä yritystoiminta- sekä sosiaalinen vastuu -teemojen kautta. Aiheiden alustajina toimivat tunnettu suunnistaja, OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio, Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen sekä Porvoo Borgå Jukolan suojelija, energia-alan yrittäjä ja yritysjohtaja Mika Anttonen. Porvoon Energia ja IOTOI ovat mukana alustuksia seuraavissa paneelikeskusteluissa teemalla ”Energiayhtiöt ja yritykset yhteiskunnan energiamurroksessa”. Tapahtuma on suunnattu Jukolan viestin kumppaniyritysten sidosryhmille.

HIILIVIISAS JUKOLA

Hiiliviisas Jukola -hankkeen päätavoitteena on kehittää ja pilotoida mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen muodostavan mas-

satapahtuman oppimis- ja toimintamalli Porvoo Borgå Jukolan yhteydessä. Hanke toteutetaan tapahtumatuotantoon osallistuvien yritysten ja yhteistyökumppanien kanssa, ja toteuttajina toimivat Posintra, OK Trian sekä Aalto-yliopisto. Hankkeen rahoittaa Euroopan alue- ja kehitysrahasto.

Keskittymällä paikallisiin hankkeisiin Porvoon Energia on vahvasti mukana rakentamassa, kehittämässä ja ylläpitämässä kotikaupunkinsa elinvoimaa.

– Kumppanivalinnassamme painotamme merkittäviä, arvomaailmaltaan kanssamme yhteneväisiä paikallisia toimijoita. Porvoon Energian kanssa jaamme esimerkiksi vastuullisuuden ja yhteisöllisyyden arvot, ja tämän vuoden teemamme, hiiliviisaus, nosti Porvoon Energian merkitystä kumppanina edelleen. Porvoon Energialta olemme saaneet sekä osaamista että tietämystä, ja yhteistyömme on erittäin moniulotteista, Porvoo Borgå Jukolan kumppani- ja markkinointiasioista sekä Hiiliviisas Jukola -hankkeesta vastaava, jo pitkään OK Trianissa vaikuttanut Jari Johansson kertoo.

Hiiliviisas-hanke on herättänyt myös omaa organisaatiotamme toimimaan uusilla tavoilla. Olemme saaneet Porvoon Energialta loistavaa sparrausta sekä uusia kontakteja, joiden avulla teemme lajista entistäkin ympäristöystävällisemmän.

VENLOJEN VIESTI

lauantaina 17.6.2023

klo 14:00 alkaen

JUKOLAN VIESTI

lauantaina 17.6.2023

klo 23:00 alkaen

SUJUVASTI TAPAHTUMAPAIKALLE!

Lue ohjeet: www.jukola.com/2023/saapuminen

Ebbo Venlat osallistuu

45. Venlojen viestiin

Jukolan viestin yhteydessä juostaan päiväsaikaan vain naisille suunnattu Venlojen viesti, johon on tänä vuonna ilmoittautunut yli 1500 joukkuetta. Venlojen

viestissä joukkueessa on neljä jäsentä, ja juostavien osuuksien pituudet ovat 5-8 kilometriä. Epoon kylän oma joukkue, Ebbo Venlat, osallistuu viestiin ensimmäistä kertaa. Joukkueeseen kuuluvat (kuvassa) Marianne Nordström, Miranda Hanska, Petra Bärlund-Hämäläinen ja Johanna Koskivaara

Porvoon Energia on ollut mukana mahdollistamassa Ebbo Venlojen talvikauden harjoittelua: voit lukea joukkueen jäsenet esittelevän juttusarjan verkkosivuillamme!

ALINALLA ON ASENNETTA

Porvoossa, Eestinmäessä asuva Alina Skog on tullut kotikaupungissaan jo julkkikseksi sovelletun judon harrastajana.

A

Alina Skog on iloinen ja viehättävä nuori neiti. Viime vuoden toukokuussa hän voitti sovelletun judon Suomen mestaruuden SN-48 -sarjassa, nuorimpana osanottajana.

Voittoputki jatkui, ja tämän vuoden alussa Pajulahdessa Alina sai hopeaa.

Huhtikuussa Porvoon Urheiluhallilla järjestettiin sovelletun parajudon kilpailut, joissa Alina sijoittui toiseksi.

Special Olympics -kesämaailmankisat järjestetään 17.–25. kesäkuuta Saksassa, ja Alinalla on kovat haasteet edessä, kun hän 10. kesäkuuta suuntaa kohti Berliiniä.

– Hän on siellä viikon ennen avajaisia, jotka pidetään Berliinin Olympiastadionilla, kertoo isä Anders Skog.

Paikalle matkustaa myös iso tukijoukko, eli koko perhe: isä Anders, äiti Jenny ja pikkuveljet Aron ja Elvin sekä ystäväperhe.

– Viikkoa ennen kisoja on kaksi päivää esikarsintoja, joissa luokitellaan eri ryhmiä, joita on kymmeniä. Tämän jälkeen pidetään kaksi päivää taukoa ennen varsinaisia kisoja.

Judon lisäksi Alina harrastaa myös uintia. Hän käy uimassa Porvoon kaupungin ylläpitämässä erikoisuimareitten ryhmässä.

– Alina on varmaan nopein uimari meidän perheessä, isä Anders naurahtaa.

Anders on tehnyt autotallin yhteyteen pienen kuntosalin, jossa koko perhe treenaa. Alinaltakin sujuu painojen nosto luontevasti.

Parasta judossa Alinan mielestä on kaverit ja se, että saa treenata.

– Parhaimpiin kavereihini kuuluu Onni, joka myöskin harrastaa uintia.

PIKKUVELI VASTUSTAJANA

Alina on oman sarjansa kilpailijoista kevyin. Ero seuraavaan on yli kymmenen kiloa.

– Koska Alina on kevyt ja siro, on Porvoon judoharjoituksissa ollut etenkin viime aikoina haasteena se, että treeniparina on aika paljon isoja poikia.

– Yleensä on hyvä, jos saa samankokoisen vastustajan.

Alinaa. Vasemmalta äiti Jenny, Alinan takana Aron, vieressä Elvin ja isä Anders.

Koko Skogin perhe

Porvoon Energia tukee

Alinan osallistumista Special Olympics -kesäkisoihin.

Alinan harjoittelua ja valmistautumista voi seurata esimerkiksi hänen Instagram-tililtään @athlete_alinaskog.

Toivotamme Alinalle upeaa kisamatkaa ja menestystä kisoihin!

Treenaamassa käy myös 12-vuotias pikkuveli Aron, josta Alina saa hyvän harjoittelukaverin.

– Kukaan ei ärsytä niin kuin pikkuveli. Alina tykkää heitellä vastustajia, ja pikkuveljen kanssa kamppaillessa hän saa erilaiset voimat, Anders Skog naurahtaa.

Alinan viikkotreeneihin kuuluu judoharjoittelua kolme kertaa viikossa, uintia ja kuntosalitreeniä.

Judoon lajina Alina tutustui vuonna 2014, kun Porvoon Shirokawa esitteli lajia Porvoon torilla. Siitä tuli kipinä.

Alinan valmentaja on Anu Stör. Anu toimii Judoliiton Muksujudon ohjaaja-kouluttajana ja Special Olympics -lajivalmentajana, ja tulee myös Saksaan.

– Kyllä me kaikki yritämme auttaa ja tukea häntä niin paljon kuin mahdollista. Tsempataan koko perhe Alinaa, äiti Jenny toteaa.

Anders Skog on harrastanut nuorena urheilua, ja tietää treenien merkityksen.

TEKSTI: MAARIT GABRIELSSON || KUVAT: ELLA KAASINEN

tsemppaa

– Alina on sellainen, ettei hän ikinä halua olla treeneistä pois. Hän tykkää lähteä treenaamaan etenkin nyt, kun tuli mahdollisuus, että hän pääsee olympialaisiin.

Elvin ja Aron harrastavat myös liikuntaa. Judon lisäksi Aron jääpalloa ja Elvin yleisurheilua, käsipalloa ja jääpalloa.

Tuleviin Berliinin kisoihin osallistuu 7 000-8 000 kilpailijaa ja lisäksi tukihenkilöitä.

– Olympiastadion tulee olemaan täynnä. Kisat kestävät viikon. Eli Alina on siellä kaksi viikkoa putkeen. Emme saa nähdä häntä. Ehkä sitten, jos päävalmentaja antaa luvan. Muuten hän on siellä kisakylässä.

Kokemusta hänellä on jo kotoa poissaolosta: viime syksynä hän oli Sveitsissä leirillä ja osallistui myös siellä kilpailuihin.

Ennen kesäkuun kisoja toukokuun puoliväliin mahtui vielä vastaavanlainen matka Ruotsin Lindersbergiin viikoksi.

Alina lähtee tuleviin koitoksiin reippain mielin tavoittelemaan kultaa tai hopeaa.

– Sitten on kiva tulla taas takaisin, hän iloisena toteaa.

– Haluan pärjätä hyvin, jotta pääsen seuraaviin kisoihin.

Neljän vuoden kuluttua vastaavanlaiset kisat ovatkin Australiassa.

Energiantäyteinen ELÄMÄ

Porvoon Sähköverkko Oy:n

rakennuttamispäällikkö Rolf

Malmberg jää kesällä eläkkeelle ja jättää taakseen pitkän uran

emoyhtiö Porvoon Energia Oy:n ja sen edeltäjän Porvoon

energialaitoksen palveluksessa.

KUKA?

ALINA SKOG

IKÄ: 17 v.

PERHE: isä Anders, äiti Jenny, veljet Aron 12 v. ja Elvin 9 v. sekä perheen Australian

Labradoodle Cosmo

ASUU: Porvoossa, Eestinmäessä

KOULU: Lyceiparkens skola (LyPa), 9-luokka

LAJI: judo, Porvoon Shirokawa

HARRASTAA: judon lisäksi uintia

VVuosikymmenien aikana Rolf Malmberg on työskennellyt useissa eri tehtävissä ja nähnyt energia-alan ison kehityksen.

Hän pääsi 40 vuotta sitten silloisen Porvoon kaupungin energialaitoksen palvelukseen ensi alkuun tilapäisesti töihin.

Vuotta myöhemmin laitos haki sähköteknikkoa. Malmberg haki paikkaa ja myös sai sen.

– Työ oli monipuolista. Tein suunnittelutyötä ja liittymissopimuksia, täydensin puutteellisia johtokarttoja, tuurasin asennustarkastajaa, tein maadoitusmittauksia maastossa ja niin edelleen, hän luettelee.

– Yngve Lindqvist oli esimieheni ensimmäiset vuodet. Myöhemmin siirryin Gösta Andelinin alaisuuteen.

TEKSTI: MAARIT GABRIELSSON || KUVA: ELLA KAASINEN

Malmberg sanoo alussa istuneensa piirustuskonttorissa, ja sittemmin jakoi työhuoneen Patrick Wackströmin kanssa, joka aloitti häntä vuotta myöhemmin.

– Konttori Mannerheiminkadulla oli aika ahdas, koska Porvoon Vesi, silloinen Vesilaitos, toimi samoissa tiloissa.

Teknisen kehityksen myötä Malmberg ryhtyi vähitellen käsin siirtämään kaupungin koko sähköverkkoa tietojärjestelmään.

– Se oli 1980-luvun loppupuolella. Sitä ennen jouduin käymään läpi kaupungin koko sähköverkoston ja tarkistamaan muun muassa kaikki johtotyypit ja sulakekoot.

– Työ oli aikaa vievää. Tiedot syötettiin tietojärjestelmään käsin aakkosnumeerisella systeemillä, jonka Nixdorf Computer oli kehittänyt. Silloin ei ollut digikarttoja vielä. Ei ainakaan meillä.

MUUTOKSEN TUULET

Kun Roy Granrothin johdolla energialaitos yhtiöitettiin vuonna 1991, työtehtävät muuttuivat ja Malmbergistä tuli työnjohtaja vastuullaan käyttö ja kunnossapito. Hänellä oli alaisenaan muutama asentaja.

KUKA?

ROLF MALMBERG

SYNTYNYT: 11.3.1959 Loviisassa

KOULUTUS: sähköteknikko

PERHE: vaimo Dorita, erikoissairaanhoitaja/kätilö, nykyään eläkkeellä

Pojat Fredrik 33 v. ja Johan 28 v., pojat asuvat Turussa

ASUU: Porvoossa

TYÖURA: aloitti 16.3.1983 Porvoon kaupungin silloisella energialaitoksella, jossa jatkanut erilaisissa työtehtävissä aina eläkkeelle jäämiseensä asti. Sinä aikana energialaitos on kehittynyt tämän päivän energiayhtiökonserniksi. Eläkkeelle Malmberg siirtyy konserniin kuuluvasta Porvoon Sähköverkko Oy:stä.

TÄRKEINTÄ ELÄMÄSSÄ: perhe ja työ

HARRASTUKSET: Urheilusukeltaminen, jota hän on viime aikoina harjoittanut nuoremman meribiologipoikansa kanssa. Moottoripyöräily vaimon kanssa Harley-Davidson V-Rodpyörällä. Laivojen pienoismallien rakentaminen.

Vuonna 1995 toiminta jaettiin kolmeen tytäryhtiöön. Malmberg sai taas uuden tittelin asennuspäälliköksi Porvoon Sähköverkko osakeyhtiöön, jonka toimitusjohtajana oli Göran Ahlskog

Porvoon Energia oli ostanut Porvoon maalaiskunnan, Pernajan ja Pornaisten alueilla olevien Etelä-Suomen Voiman ESV:n sähköverkot ja vesivoimalat.

Porvoon Energia päätti, että kaikki asentajat ja työnjohto muuttavat Hattulaan, missä ESV:n toimipiste oli ollut.

– Siihen aikaan Porvoon kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät, mikä johti siihen, että asennustöitä riitti, kun kaupungin kiinteistöissä tehtiin järjestelyjä ja muuttoja.

– Parhaimmillaan oli lähes kymmenen asentajaa, jotka tekivät sähköasennuksia ja rakensivat dataverkkoja konttoreissa, kouluissa, päiväkodeissa ja muissa kohteissa sekä sähkölaitoksella. Myös kaupungin liikennevalot hoidettiin.

Malmberg muistelee miten vuonna 1995 heidän aloitteella ripustettiin ensimmäiset jouluvalot tähtineen Mannerheiminkadulle ja Piispankadulle.

– Vuonna 1996 jouluksi valaistus laajennettiin nykyiselle alueelle kaupungin 650-vuotisjuhlan alla.

Vuonna 2000 energiakonsernin organisaatio uudistettiin ja Porvoon Sähköverkko yhdistettiin emoyhtiöön.

Malmberg vastasi edelleen asennustoiminnasta, johon 2000-luvulla kuuluivat myös valokuituverkon ja WLAN-asemien asentaminen yhtiön nettitoiminnalle PBEZonelle, joka sittemmin vuonna 2008 myytiin.

MUUTOKSET JATKUIVAT

Kun Magnus Nylander vuonna 2005 seurasi eläkkeelle jäänyttä Göran Ahlskogia toimitusjohtajana, Malmbergistä tuli työpäällikkö.

Hän jäi Porvoon Sähköverkkoon rakennuttamispäälliköksi, kun verkonrakennus keväällä 2017 siirrettiin uudelle Uudenmaan Verkkorakennus Oy:lle, jonka Porvoon Energia ja Keravan Energia yhdessä omistavat.

– Minun tehtäviini ovat kuuluneet kaikki isommat työtilaukset. Kehitys, valvonta ja projektien talouspuoli mukaan lukien.

– Teimme joku vuosi sitten ”sukupolvenvaihdoksen”. Olen loppuaikana toiminut vanhempana asiantuntijana ja tehnyt erilaisia selvitystöitä ja toiminut vähän mentorinakin.

UUSI VAIHE ELÄMÄSSÄ

Rolf Malmberg sanoo jäävänsä ihan hyvillä mielin eläkkeelle.

– Minulla on suurimmaksi osaksi hyviä muistoja näistä vuosikymmenistä.

Hän on arvostanut Porvoon Sähköverkossa sitä, että on saanut olla mukana monenlaisissa työtehtävissä ja saanut tehdä itsenäisiä päätöksiä.

Kohokohdakseen hän lukee sen, että sai olla mukana rakentamassa uutta toimintamallia vuonna 2017, kun yhtiön rakennus- ja huoltotoiminta ulkoistettiin.

Hän sanoo jäävänsä kaipaamaan työkavereitaan, mutta energisellä miehellä ei aika tule pitkäksi.

– Kun asuu omakotitalossa aina löytyy tekemistä. Ja nythän alkaa taas moottoripyöräkausikin.

Minulla on suurimmaksi osaksi hyviä muistoja näistä vuosikymmenistä.

PBE KEHITTÄÄ

Lämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla

MONIPUOLISEMPAA

LÄMMÖN TUOTANTOA

Suunnitelmissa myös Nesteeltä mahdollisesti saatavan uusiutuvan lämmön hyödyntäminen.

PPorvoon Energia on monipuolistamassa kaukolämmön tuotantoansa. Samalla vähenee puun poltto. Ensimmäisenä askeleena rakennetaan uusi, sähköteholtaan 2 MW:n lämpöpumppulaitos Tolkkisiin, nykyisen biolämpövoimalaitoksen yhteyteen. Lisäksi investoidaan kahteen 10 MW:n sähkökattilaan.

Porvoon Energia on myös yhdessä Nesteen kanssa päättänyt selvittää mahdollisuuksia hyödyntää Nesteen Kilpilahteen suunnitellun vihreän vedyn tuotantolaitoksessa sivutuotteena syntyvää uusiutuvaa lämpöä kaukolämmön lähteenä.

– Päätös tuotannon monipuolistamisesta liittyy kiinteästi tarpeeseen korvata käyttöikänsä loppua lähenevän, vanhemman Tolkkisten voimalaitoksen lämmöntuotanto, Porvoon Energian lämmön ja tuotannon päällikkö Ari Raunio taustoittaa.

Sen sijaan, että käytöstä jossain vaiheessa poistuvan sekä lämpöä että sähköä tuotta-

van laitoksen tilalle rakennettaisiin pelkästään puulla lämpöä tuottava uusi laitos –kuten aikaisemmin suunniteltiin – päädyttiin lämpöpumppulaitoksesta ja sähkökattiloista muodostettavaan kokonaisuuteen, mahdollisesti Nesteeltä saatavalla uusiutuvalla lämmöllä täydennettynä.

– Polttoon perustuvan tuotannon korvaaminen näillä uusilla lämmön tuotantomuodoilla vähentää riippuvuuttamme polttoaineista ja vahvistaa kykyämme hyödyntää vaihtelevia energian markkinahintoja, Porvoon Energian toimitusjohtaja Måns Holmberg toteaa.

Polttoaineriippuvuuteen liittyy myös hintanäkökohta.

– Hakkeen hinta on lähes kaksinkertaistunut reilun vuoden sisällä, ja uusilla tuotantoratkaisuilla pyritään osaltaan vähentämään tuotantokustannusten aiheuttamia asiakashintapaineita, Raunio kertoo.

Toteutuessaan lämmön uudet tuotantomuodot korvaavat lähes kokonaan vanhan voimalaitoksen myötä aikanaan poistuvan 38 MW:n tuotantokapasiteetin.

Raunio huomauttaa, että uudet tuotantomuodot eivät vaikuta Porvoon Energian kaukolämpötuotannon vihreyteen.

– Tuotanto on jo nyt lähes 100-prosenttisesti uusiutuvaa.

Raunion mukaan noin 4 miljoonan euron lämpöpumppulaitosinvestointi saataneen ensimmäisenä maaliin ensi vuoden aikana.

– Valmistelutöihin on tarkoitus päästä jo tämän kesän voimalaitosten huoltoseisokkien aikana. Toimintavalmiiksi laitosta tuskin kuitenkaan saada vielä 2023-24 lämmityskauteen.

Lämpöpumppulaitos tulee hyödyntämään kaukolämmön paluupuolelle vastaanotettua hukkalämpöä. Lämpöpumpuilla lasketaan kaukolämmön paluulämmön läm-

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVA: ANSSI VUOHELAINEN

pötilaa, mikä osaltaan myös tehostaa lämmön talteenottoa voimalan savukaasuista.

Sähkökattiloiden hankintaprosessi aloitetaan lähiaikoina. Euromääriltään ne ovat ilmapumppulaitosta selvästi pienempi investointi. Tarkkaa toteutusaikataulua ei vielä ole.

– Moni muu energiayhtiö investoi tänä päivänä sähkökattiloihin, mikä saattaa pidentää toimitusaikatauluja, Raunio sanoo.

Sähkökattiloista toinen on päätetty rakentaa Kevätkumpuun, Kipinätiellä sijaitsevan uuden lämpöakun yhteyteen, ja toinen Harabackan lämpölaitoksen yhteyteen. Laitos uudistettiin taannoin kahdella uudella kaasukattilalla pelkästään lämpöä tuottavaksi laitokseksi.

Kilpilahden tuotantolaitosten hukkalämmön hyödyntämistä Porvoon Energian kaukolämmön tuotannossa on tutkittu aikaisemminkin useamman kerran.

– Ongelmaksi on muodostunut toteuttamisen vaikeudet ja hinta, kun kysymys on olemassa olevissa laitoksissa syntyvän hukkalämmön talteenotosta. On käynyt ilmi, että uuden laitoksen rakentamisen yhteydessä olisi tarkoituksenmukaisempaa ja edullisempaa ottaa lämmön talteenotto huomioon, Raunio kertoo.

Nyt Neste on mahdollisesti rakentamassa uutta vihreän vedyn tuotantolaitosta Kilpilahteen, jolloin edellytykset toimivalle uusiutuvan lämmön talteenotolle ovat paremmat.

– Uusiutuvan vedyn tuottaminen elektrolyysillä tuottaa merkittäviä määriä uusiutuvaa lämpöä, ja olen iloinen siitä, että olemme päättäneet hyvässä yhteistyössä Nesteen kanssa selvittää mahdollisuutta hyödyntää tätä uusiutuvaa lämpöä por-

Kaukolämpöverkkoon kytketty sähkökattila on toiminnaltaan verrattavissa vedenkeittimeen. Vesi kiertää kattilassa kahdessa tasossa, yläosassa vesi lämmitetään ja sieltä se johdetaan alaosaan luovuttamaan lämpöä kaukolämpöverkoston veteen lämmönvaihtimen välityksellä. Sen jälkeen vesi johdetaan takaisin kattilan yläosaan, jossa se lämmitetään taas uudelleen.

voolaisten asiakkaidemme hyödyksi, Måns Holmberg toteaa.

Alustavana suunnitelmana on johtaa raakalämpö Kilpilahdesta merenalaista putkistoa pitkin Tolkkisten voimalaitosalueelle. Putkiston kokonaispituus on noin 4,6 km, josta merenalaisen osuuden pituus noin 2,5 km, mikä olisi Suomen pisin merenalainen kaukolämpöputkisto. Lämpöpumpuilla raakalämmön lämpötila nostettaisiin kaukolämpöverkkoon sopivalle tasolle.

Ari Raunion mukaan selvitystyössä tullaan muun muassa kartoittamaan merenpohjaa ja sen sedimenttejä.

– Siellä on ennestään esimerkiksi vesiputkistoa ja kaapeleita, jotka pitää huomioida.

Neste on kertonut siirtyneensä vetyhankkeessaan perussuunnitteluvaiheeseen. Ta-

voitteena on rakentaa elektrolysaattori uusiutuvan vedyn tuottamiseksi syöttöaineeksi Porvoon jalostamon tuotantoprosesseihin. Vihreä vety korvaisi fossiilisista raaka-aineista valmistetun vedyn.

– Hankkeemme on yksi suurimmista Euroopan jalostamoilla käynnissä olevista vihreän vedyn kehityshankkeista ja se tukee Nesteen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, ja tehdä Porvoon jalostamosta Euroopan vastuullisin vuoteen 2030 mennessä, Nesteen Öljytuotteet-liiketoimintayksikön johtaja Markku Korvenranta sanoo.

– Olemme iloisia voidessamme aloittaa yhteisen esiselvityksen Porvoon Energian kanssa vetytuotannossa syntyvän uusiutuvan lämmön hyödyntämisestä.

Löydät tietoa lähialueesi ja koko Porvoon Sähköverkon toiminta-alueen hankkeista hankekartaltamme

www.pbe.fi/hankekartta/.

Kartan projekti-infosta näet mm. hankkeen tyypin, töiden aikataulun sekä yhteyshenkilöt.

Lämmönvaihdin

Kaukolämpöverkko

Sähkökattila

Lämmönvaihdin

Asiakas

TILANNEKATSAUS

Geolämpöhanke

Porvoon Energian ja 14 muun energiayhtiön kesällä

2021 tutkimustarkoituksessa käynnistämä geolämpökaivon poraushanke Tampereen

Tarastenjärvellä on keskeytetty. Porauksessa päästiin noin 2,3 kilometrin syvyyteen.

Saavutetussa poraussyvyydessä tuli vastaan kallioperässä oleva valtava louhos, jonka täyttämiseen kului noin 300–400 kuutiota vettä. Jotta porausta voitaisiin jatkaa, tulisi louhoskohta suojata putkittamalla. Yhtiöiden muodostamasta Kaupunkilämmön yhteenliittymästä kerrotaan, että hankkeen pilotointivaihe keskittyi porauksen tutkimiseen, ja koska putkittamista ei ole budjetoitu, päätettiin poraaminen keskeyttää 31 toteutuneen porauspäivän jälkeen.

– Kaivon halkaisija 2,2 kilometrin syvyydessä on yli 12 tuumaa ja sellaisena se on suurin vesivasaralla toteutettu kaivo Euroopassa. Jatkaminen johtaisi kuitenkin alkuperäisen budjetin ylittymiseen. Tässä vaiheessa ylimääräinen kaivon putkittaminen on yllättä-

vän kallista, mutta se on tarkoitus tehdä myöhemmässä vaiheessa. Parempana vaihtoehtona nähtiin edetä niin, että mahdollisesta jatkosta tehdään huolellisesti arvio, johtaja Jukka Joronen yhteenliittymään kuuluvalta Tampereen Sähkölaitokselta kertoo.

– Jatkovaihtoehtoja on kaksi, nykyisen kaivon käyttöönotto käyttökokemuksen saamiseksi geolämmön tuotannosta tai kaivon syventäminen entisestään yhteistyössä poranvalmistajan kanssa. Tutkiminen, suunnittelu ja rahoituksen sopiminen vievät aikaa, joten aivan lähiaikoina ei ole odotettavissa seuraavia vaiheita geolämpötyömaalla.

Porvoon Energian kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen muistuttaa alkuperäisen suunnitelman tavoitteena olleen noin 6 kilometrin syvyinen kaivo, missä lämpötilataso on nyt saavutettua syvyyttä korkeampi.

Ajatuksena on ollut, että tutkimushankkeeseen osallistuvat yhtiöt kukin aikanaan omalta osaltaan tulosten pohjalta päättäisivät mahdollisesta geolämmön poraamisesta omalla kaukolämmön jakelualueellaan.

– Nähtäväksi jää, saadaanko hankkeesta riittävästi tietoa esimerkiksi meidän päätöksentekoamme varten, Rouhiainen tuumii.

Geolämmön etuja ovat muun muassa sen päästöttömyys, säädettävyys ja riippumattomuus vuodenajoista. Geolämpö ei aiheuta kuljetuskustannuksia, ja sille on valmis

asiakaskunta laajojen kaukolämpöverkkojen kaupungeissa.

Suomen alueella geotermisen energian hyödyntämismahdollisuuksissa on alueellisia eroja. Geolämmön potentiaali ja paras teknologia selviävät vain pilottikaivojen avulla.

Kirjoitimme geolämmöstä asiakaslehdessämme 2/2021.

Kaupunkilämmön yhteenliittymän hankesivu: www.kaupunkilämpö.fi

Olethan muistanut tarkistaa -palvelusta kaivualueella sijaitsevien johtojen sijainnit?

kaivulupa.fi

Tarkistamalla voit suunnitella työt tehokkaasti ja välttää vahingot ja viivästykset!

Geolämpöhankkeessa käytetty porausvaunu.

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVA: TAMPEREEN SÄHKÖLAITOS