PORVOO Meidän
”Kaupunki ei nuku kesälläkään”
6 Arkiliikunnan asialla
10 Parempaa kaupunkia rakentamassa
12 Soitto soikoonMusiikin iloa kaikenikäisille!
14 Kestävä kaupunkiluonto 16 English Summary
Porvoon kaupungin asukaslehti — 1/2024
Julkinen tiedote
Kesäretkille ei tarvitse lähteä omaa
kaupunkia
kauemmas.
Paras kesälläkin
Pitelet kädessäsi Porvoon kaupungin ihka ensimmäistä asukaslehteä – Meidän Porvoota.
Meidän Porvoo -lehdestä saat lukea muun muassa kaupungin ajankohtaisista kuulumisista ja asukkaille tarjottavista palveluista. Ehkäpä bongaat jonkun tutunkin lehden sivuilta!
Tämän ensimmäisen numeron katse on kesässä. Kuten sisällöstä voi todeta, kaupunkiorganisaatio ei nuku kesälläkään: lapsille ja nuorille tarjotaan monenlaista tekemistä, liikuntapalvelut laittaa liikettä niveliin ja paahteisten päivien varalle on huolehdittu varjostavasta ja viilentävästä kaupunkiluonnosta. Kesäretkillekään ei tarvitse lähteä omaa kaupunkia kauemmas, sillä kaikkia aisteja hiveleviä retkikohteita löytyy omasta takaa.
Porvoo on yksinkertaisesti paras kesälläkin. Kerrottavaa kaupungista olisi niin paljon, että kaiken mahduttaminen yhteen numeroon on täysin mahdotonta. Mutta onneksi Meidän Porvoo ilmestyy myös syksyllä! Mitä sinä haluaisit lukea seuraavasta numerosta? Voit antaa juttuvinkkejä ja palautetta sähköpostilla osoitteeseen viestinta@porvoo.fi
Ihanaa porvoolaista kesää meidän Porvoossa !
Mia Grönstrand
SISÄLLYS
3 Kesänmakuista
tekemistä
Maximilian ja Alexander viihtyvät kesäpäiväkodissa.
4 Poimintoja
Porvoosta
Parasta kesätekemistä, asukkaat vinkkaavat.
6 Arkiliikunnan asialla
Liikuntapalvelupäällikkö
Marjo Rantala kannustaa liikuskeluun.
9 Kaupunki vastaa
Mihin valittaa parkkisakosta ja mistä saa Runebergintorttu-mukin?
10 Suunnittelija tähyää tulevaisuuteen
Jarkko Lyytinen uskoo Edelfeltinrannan vetovoimaan.
12 Soitto soikoon! Porvoonseudun musiikkiopisto täyttää 60 vuotta.
14 Kestävä kaupunkiluonto
Miksi Porvoossa istutetaan niin monia eri puulajeja?
15 Kesämuistio
Uimarannoista lasten juhannusjuhliin.
16 Our Porvoo English Summary Well, hello there! We have news for you in English also.
Vastaava toimittaja: yhteys- ja viestintäjohtaja Aino-Marja Kontio | aino-marja.kontio@porvoo.fi toimituspäällikkö: Mia Grönstrand | Porvoon kaupungin viestintä | mia.gronstrand@porvoo.fi
Sisällöntuotanto: Source Creative Oy | taitto: ELINA LUKKA | SOURCE CREATIVE OY
Julkaisija: Porvoon kaupunki | Paino: Grano Oy, 5/2024 ISSN 2984-1992
PÄÄKIRJOITUS
Kuva PORVOON KAUPUNKI
2 |
Meidän Porvoo
VARHAISKASVATUS
Kesänmakuista tekemistä
Lomakausi hiljentää koulujen edustat, mutta päiväkotien pihoilla vauhti saattaa vain kiihtyä. Varhaiskasvatuksen kesätoiminta on korvaamaton apu monelle perheelle.
KUN NICOLINA KUMLININ vanhemmat kesällä työskentelivät, olivat lapset keskenään kotona.
“Keksimme paistaa lettuja ja heittelimme niitä kattoon. Kisasimme siitä, kenen lettu pysyisi siellä pisimpään”, Kumlin kertoo nauraen.
Kotiin palaavia vanhempia eivät hillo- ja rasvajäljet katossa ilahduttaneet.
“Onneksi minun ei tarvitse olla tällaisesta huolissani ainakaan vielä. Meidän molemmat lapset osallistuvat myös tänä kesänä varhaiskasvatuksen kesätoimintaan.”
6-vuotias Maximilian ja 4-vuotias Alexander ovat jo suorastaan kesäpäiväkotikonkareita. Maximilianin tuleva kesä Porvoon Mäntykummun päiväkodissa on hänelle jo neljäs.
Erityisen paljon lapset tykkäävät kesäisistä piha-aktiviteeteista, kuten jalkapallosta, vesileikeistä ja pyöräilystä - sekä siitä, että aina välillä tarjotaan jäätelöä.
Turvallista ja laadukasta varhaiskasvatusta
Vuonna 2024 kesätoimintaa järjestetään Porvoossa neljässä varhaiskasvatusyksikössä ja sitä hyödyntää noin 15 prosenttia porvoolaisista lapsiperheistä. Toiminta on merkityksellistä niin huoltajille kuin lapsille.
“Varhaiskasvatuksen asiakkaille, joiden oma yksikkö sulkeutuu kesäksi ja loma osuu toiseen ajankohtaan, kesätoiminta on tärkeää”, sanoo Sinikka Vähäkangas, päiväkoti Metsätähden johtaja.
“Lapset puolestaan tapaavat uusia kavereita, saavat leikkiä heille uusilla leluilla ja osallistua kaikenlaiseen kesänmakuiseen tekemiseen.”
Myös kesätoiminnan tavoitteena on tarjota laadukasta ja turvallista varhaiskasvatusta. Lasten päiviä rytmittävät tutut rutiinit mutta esimerkiksi pihalla oleillaan enemmän.
Kesäkuukausina päiväkodit yhdistävät toimintojaan, eli esimerkiksi Metsätähteen saapuu lapsia ja aikuisia Porvoon muista päiväkodeista.
“Perehdytämme työntekijät huolella.
Lomat yritetään järjestää niin, että vaikka lapsia tuleekin yksikköön muualta, heidän mukanaan tulee henkilökuntaa myös omasta yksiköstä.”
Nicolina Kumlinin mielestä kaikki on sujunut kesätoiminnassa hyvin.
“Olen tosi kiitollinen, että tätä järjestetään. Meidän perhe – ja varmasti moni muukin –olisi ihan pulassa ilman sitä.”
KESÄISTÄ TEKEMISTÄ ETSIMÄSSÄ? Katso avoimien varhaiskasvatuspalveluiden kesätoiminnan tiedot tämän lehden sivulta 15
Teksti Elli Collan / Kuva PORVOON KAUPuNKI
Meidän Porvoo | 3
SAAVUTETTAVIA RETKIELÄMYKSIÄ
Johanna Aaltonen retkeilee kehitysvammaisen Leonatyttärensä kanssa Porvoossa usein kesäisin. Tässä heidän suosituksensa retkikohteista!
1
VARLAXUDDEN
“Helppokulkuista reittiä pitkin pääsee nauttimaan merellisestä tunnelmasta Fågelboetin kallioniemeen. Alueen pohjoisosan palvelut ovat esteettömiä. Täällä on myös grillikatos, jolle johtaa invaluiska.”
2
LÄNSIRANTA “Kesäisin rannassa on mukavia tuoleja, joissa levähtää kävelyn välillä ja katsella jokimaisemaa. Länsirannassa on katsottavaa ja koettavaa kaikille aisteille. Esimerkiksi taidereitin patsaisiin saa koskea.”
3
HUMLAN
ULKOILUMAJA
“Humlan maja sijaitsee Veckjärven kylässä ulkoilureitin varrella. Polku on esteetön, mutta poikkeamme toisinaan metsän puolelle harjoittelemaan tietoista metsässä kulkemista, joka käy Leonalle jumpasta. Täälläkin on grillipaikka.”
Kuvassa Leona retkellä.
NUORISON KESÄ
LiMo kulkee kesällä
PORVOON KOLME NUORISOTILAA sulkevat ovensa koulujen alkuun saakka ja toiminta siirtyy yhdeksänpaikkaiseen pikkubussi LiMoon. Liikkuvasta nuorisotilasta löytyy kaikenlaista kesäpäivään sopivaa, kuten musiikkia, mehua ja kahvia, lihaisia ja vegaanisia grillimakkaroita – ja grilli. Peleistä suosituin on Uno, mutta autoon on lastattu myös monenlaisia pihapelejä. Auto kulkee keskiviikosta lauantaihin. Tavallisesti se pysähtyy koulujen pihoilla, Keskuskoulun kentällä ja Kokonniemen skeittiparkissa, mutta myös pienemmillä paikoilla.
Auton nimi LiMo tulee sanoista liikkuva nuorisotyö, mobilt ungdomsarbete. Se sai alkunsa vuonna 2017, ja etenkin korona-aikana se oli kovassa käytössä. Auton kyydissä kulkevat nuorisotyöntekijät Minttu, Miika, Petra, Suski ja Mirka tavoittavat kesän aikana noin 1300 porvoolaista nuorta.
LiMon palvelut on tarkoitettu kolmasluokkalaisista aina 29-vuotiaisiin saakka, mutta ketään ei autolta käännytetä.
”Luottamus nuoriin rakentuu pikkuhiljaa. Yleensä juttelemme päivän kuulumisista tai onko kesätyötä löytynyt. Aika usein nuoret haluavat puhua meille suhdehuolistaan”, kertoo nuorisotyöntekijä Maija Ahtinen
LiMo liikkuu ke, to klo 14–22, pe, la 15–23. Toiveita pysähdyspaikoista ja tekemisestä voi esittää numeroon 040 192 8728 ja sosiaalisen median kautta: IG: @nuortenporvoo.deungasborga ja Snapchatissä: @liikkuvanuoriso
TIESITKÖ, ETTÄ... Porvoon kirjaston kokoelmissa on yli
200 000 kirjaa ainakin 15 eri kielellä.
KAUPUNGILTA KUULTUA
"Kesäksi istutamme muun muassa pelargoneja, salvioita, verbenoita ja petuniaa. Jotain uutta kokeillaan joka
vuosi. Kaikkiaan istutamme 8 500 kukkaa."
- Mirjam Manninen, puistotyönjohtaja
kuva johanna aaltonen 4 | Meidän Porvoo
Kari Liljendal pyöräilee kaupungissa arkipyörällä, pidemmille lenkeille hän valitsee maantiepyörän. Kilometrejä kertyy vuodessa jopa 3000. ”Vaimollani on sähköavusteinen pyörä, jolla hän nousee ylämäetkin kevyesti”, Liljendal kertoo.
AKTIIVISESTI PORVOOSSA
Liikettä niveliin
TYÖVUOSINA KARI LILJENDAL , 66, otti tavaksi pyöräillä ainakin muutamana päivänä viikossa Porvoosta töihin Espooseen. Liljendal on aina pitänyt huolta kunnostaan, mutta isännöitsijän työssä vapaa-aika oli vähissä.
”Nyt eläkkeellä työ ei enää häiritse harrastamista”, Liljendal sanoo.
Pyöräillessään Liljendal valitsee vaihtelevia reittejä. Tänä kesänä hän aikoo polkea Emäsalon eteläkärkeen testaamaan uusia ulkogrillejä. Jos paikka osoittautuu mieluisaksi, hän suuntaa sinne myöhemmin lastenlasten kanssa.
Liljendal on syntynyt Porvoossa ja elänyt siellä suurimman osan elämästään. Kolmen eläkevuoden aikana tuttu kaupunki on alkanut näyttää vähän erilaiselta, ja elä-
mään on tullut monenlaista uutta. Viikkoa rytmittävät Porvoon kaupungin maksuttomat liikuntaryhmät. Liljendal sulkapalloilee, pelaa kaukalopalloa ja harrastaa lajia, josta ei työvuosina ollut vielä kuullutkaan: kävelysählyä.
”Hyvin siinäkin syke nousee, vaikka alkuun epäilin”, Kari tunnustaa.
Treeneissä käy iäkästäkin porukkaa eikä tasapaino ole kaikilla priimakunnossa. Juoksemista ja ryntäilyä välttämällä pelaajat pyrkivät pitämään omansa ja muiden luut ehjinä.
Liikuntaharrastuksista on löytynyt myös uusia kavereita, joihin tulee törmättyä kauppareissuilla ja kaupungilla – ja aina riittää juteltavaa.
Liikuntapalveluiden kausiesite ilmestyy elokuussa.
Kysyimme
Mikä on parasta kesätekemistä Porvoossa?
“Emäsalon kärjen kallioilla voi ihan vain loikoilla ja nauttia merestä. Reitti pitää katsoa tarkasti, sillä täällä on myös sotilasaluetta.”
Anniina Kähkönen
"Porvoon Jokirannassa kahvittelu. Pullankin voi ottaa kahvin kylkeen. Täällä saisi olla enemmän kahviloita.”
Hannu Maho
“Ulkoilu tai piknik Linnamäellä. Siellä yhdistyvät keskusta, joki, historia, kirkko ja luonto. Alueella on myös hienoja kävelysiltoja.”
Jyri Haapalahti
viitanen, kuva samuli Skantsi
teksti kaisa
| 5
Meidän Porvoo
Arkiliikunnan asialla
Porvoon kaupunki tarjoaa asukkailleen monipuolisia liikuntapalveluita. Liikuntapalvelupäällikkö Marjo Rantala kannustaa arkiseen liikuskeluun ja aktiivisen elämäntavan opetteluun kaikessa rauhassa.
HELMIKUUSSA 2024 PORVOOLAISET saivat tiedon, että kaupungin uudeksi liikuntapalvelupäälliköksi oli valittu fysioterapeutti, sairaanhoitaja (YAMK) Marjo Rantala
Nyt Porvoossa uuden työpöytänsä takana seisovaa Rantalaa hieman naurattaa.
“Joku on varmasti ihmetellyt, mitä kummaa sairaanhoitaja tekee liikuntapalveluiden päällikkönä”, hän sanoo.
“Perinteinen hoiva ei ole koskaan ollut opintojeni keskiössä. Olen kuntoutuksen, fysioterapian ja liikunnan ammattilainen, joka tarkastelee hyvinvointia ennaltaehkäisyn näkökulmasta.”
Porvoon liikuntapalvelupäällikkönä Rantala vastaa muun muassa noin 40 henkeä vakituisesti työllistävän yksikkönsä operatiivisesta toiminnasta, liikuntapaikkojen ja –palveluiden toimivuudesta, henkilöstön osaamisesta ja kehittämisestä, Porvoon Mitalla –liikkumisohjeen jalkauttamisesta sekä poikkihallinnollisesta yhteistyöstä.
“Kaupunkiorganisaation sisäinen yhteistyö on monialaista ja laajaa. Vaikutan työssäni liikunnan ja liikkumisen huomiointiin myös esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa”, Rantala kuvailee.
Liikuttamista vankalla kokemuksella
Liikuntapalveluiden päällikkönä Porvoossa Rantala nojaa vuosien kokemukseen vastaavista tehtävistä. Porvooseen hän siirtyi Kotkan kaupungin liikuntapäällikön paikalta.
“Työskentelin valmistumiseni jälkeen Kotkan liikuntapalveluissa vuoteen 2018 saakka. Sieltä siirryin Helsingin kaupungin liikuntapalveluiden erityisasiantuntijaksi”, Rantala
85 % aikuis- ja koululaisvastaajista on tyytyväisiä Porvoon liikuntamahdollisuuksien nykytilaan.
Lähde: Porvoon Mitalla -liikuntaohjelman taustaselvitys, 2023
kertaa työhistoriaansa.
Viiden Helsinki-vuoden jälkeen hän palasi Kotkaan tekemään liikuntapalveluiden johtajan viransijaisuutta. Kun Porvoon liikuntapalvelupäällikön paikka avautui, Rantala tarttui tilaisuuteen.
“Jos työhaastattelussa olisi pitänyt vakuuttaa jollain liikunnallisella taidolla, olisin todennäköisesti vetänyt pikku jumpan”, aikanaan paljon ryhmäliikuntatunteja ohjannut Rantala sanoo leikkisästi.
Hän lisää, että osaisi todennäköisesti pitää liikuntatunnin vaikka unissaan.
“Mutta sellaista ei tietenkään tarvinnut tehdä. Olen toki liikunnallinen ihminen ja varsinkin ahkera hyötyliikkuja, mutta mikään himoliikkuja tässä työssä ei tarvitse olla.”
Kaikille avoimet puistojumpat ja kuntoportaat ovat matalan kynnyksen tapoja aloittaa liikuntaharrastus Porvoossa.
6 | Meidän Porvoo
Teksti Elli Collan / Kuvat samuli Skantsi ja PORVOON KAUPunki
PORVOON liikuntapalvelupäällikkö Marjo Rantala viihtyy uudessa työssään. Itse hän on aktiivinen hyötyliikkuja.
KESÄN PUISTOJUMPAT 3.6–23.8.2024
Suiston kenttä
MA Puistojumppa klo 19–20
TI Kehonhuolto klo 19–20
KE Kevyt jumppa klo 10–11, Kahvakuula klo 19–20
TO Puistojumppa klo 19–20
Kokonniemen tekonurmi
MA Kevyt jumppa klo 10–11 ( Ei 21.6.)
Taidetehtaan rantapuisto
PE Kevyt jumppa klo 8.30–9.30
Maksuton, ei ilmoittautumista. Oma alusta ja kahvakuula mukaan. Säävaraus.
Lisätietoja: porvoo.fi/liikunta
Meidän Porvoo | 7
”Liikunta tuo ihmisiä yhteen kaikissa ikäryhmissä. Se ehkäisee syrjäytymistä ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.”
Aktiivinen Porvoo
Rantala on ehtinyt tutustua uuteen tehtäväkenttäänsä nyt parisen kuukautta. Hän sanoo viihtyvänsä mainiosti.
“Oman ja muiden toimialojen kollegat ovat ottaneet minut hyvin vastaan ja kaikki ovat toivottaneet tervetulleeksi.”
Tiettyjen yhtäläisyyksien ohella Rantala näkee Porvoon ja Kotkan kaupunkien välillä pieniä, persoonallisia eroja. Molemmat esimerkiksi ovat verrattain pieniä ja kompakteja, mutta Porvoo kylineen leviää maantieteellisesti laajemmalle alueelle, mikä tekee liikuntapalveluiden järjestämisestä ja toimivuuden varmistamisesta erilaista.
Myös kaupunkien lajivalikoimissa ja harrastajissa on eroja. Porvoossa pelataan lajeja, jotka ovat monelle kotkalaiselle täysin vieraita. Tällaisia ovat esimerkiksi maahockey sekä jääpallo.
“Paljon on tietysti samaakin. Jalkapallo pitää pintansa vuodesta toiseen, ihmisiä kiinnostaa ulkoilu ja uimahallien sekä kuntoportaiden käyttöaste on korkea.”
Rantalalle on jo ehtinyt syntyä näppituntuma, että moni porvoolainen on aktiivinen ja monipuolinen liikkujia. Monipuolisesti Porvoo liikuntaa pyrkii tarjoamaankin.
Rauhallisesti omaan tahtiin
Rantala kertoo pyöritelleensä jo runsaasti ideoita liittyen Porvoon liikuntapalveluiden kehittämiseen. Aika näyttää, kuinka ne käyvät toteen.
“Mielestäni työni tärkein asia on palvella kaupunkilaisia ja saada porvoolaiset liikkumaan oman terveytensä kannalta riittävästi”, Rantala sanoo.
Kaupungilla on liikuntalain asettamat lakisääteiset tehtävät siitä, millaisia palveluita se asukkailleen tuottaa ja tarjoaa. Nämä tehtävät määrittävät myös tavoitteita, joiden toteutumista mitataan jatkuvasti.
Mittaaminen tapahtuu esimerkiksi palveluiden kävijämääriä ja tilojen käyttöastetta seuraamalla, käyttäjätyytyväisyystutkimuksilla sekä tarkastelemalla urheiluseurojen saamia avustuksia ja toimintaa.
Rantala muistuttaa, että liikunta kaupunkilaisten arjessa on paljon muutakin kuin liikuntapalvelut ja niiden mitattavissa olevat toiminnot. Omaa hyvinvointia ja terveyttä voi edistää ilman, että kuuluu urheiluseuraan.
“Haluaisin tukea porvoolaisia arkiliikunnassa ja liikuskelussa entistä enemmän. Siirtymiä paikasta toiseen pitäisi olla mielekästä toteuttaa vaikkapa kävellen, toimintakyvystä ja kunnosta riippumatta. Kaupunkia suunnitellessa olisi reittien lisäksi huomioitava myös mahdollisuus levähtää, mikä sekin on tärkeä osa liikkumista”, hän sanoo.
Liikunnalla on lukuisia hyviä vaikutuksia. Se tuottaa hyvää oloa ja parantaa toimintakykyä mutta vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin. Esimerkiksi metsässä liikkuminen rauhoittaa ja maadoittaa mieltä. Unohtaa ei sovi myöskään sosiaalisia hyötyjä.
“Liikunta tuo ihmisiä yhteen kaikissa ikäryhmissä. Se ehkäisee syrjäytymistä ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.”
Ideaalitilanteessa liikunnalliseen elämäntapaan kasvaa kuin itsestään, mutta yhteiskunnan on annettava vetoapua. Esimerkiksi Liikkuva koulu –ohjelma on yksi valtakunnallisista liikunnan edistämisohjelmista, joka ohjaa tähän suuntaan.
“Itse uskon, että koulun lisäksi liikunta on mahdollista tuoda luontevaksi osaksi myös vaikkapa ammattiopintoja ja työelämää. Se vaatii vain yhteistä tahtotilaa.”
TUTUSTU Porvoon Mitalla -liikuntaohjelmaan netissä: porvoo.fi/liikuntaohjelma
8 | Meidän Porvoo
KAUPUNKILAISTEN TOP 5 KYSYMYKSET
Minne mennä tai minne auto meni, ja mistä saan Runebergintorttu-mukin?
Porvoon kaupungin asiakaspalvelu vastaa!
Mihin ilmoittaa kotikadulla havaitut ongelmat ja selvittää niiden korjauksen aikataulut?
Missä autoni on? Mihin voin valittaa parkkisakosta?
Olipa kyse aurauksesta, risteyksen näkymän peittävistä oksista tai rikkoutuneista reunakivistä, asiakaspalvelun kautta viesti välittyy eteenpäin kaupunki-infran vastaavalle tiimille. Tehokas keino antaa palautetta on ePorvoo-palvelu, jonne havainnot voi kirjata ja josta ne kulkevat suoraan asianosaisten tietoon.
Mitä tehdä Porvoossa?
Kun parkkeeraa auton paikkaan, jossa on pysäköintikielto tai siirtokehotus, kuljettajaa saatetaan muistaa parkkisakolla ja/tai siirretään auto pois ylläpito- ja huoltotöiden tieltä. Asiakaspalvelu auttaa kuljettajat autojensa ääreen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä helgapark.net-sivustolla.
2
Asiakaspalvelumme vastaa myös matkailuneuvonnasta, joten meiltä voi kysyä kohteita suoraan vaikkapa porvoo.fi -chatissa. Kannattaa ottaa seurantaan porvoo.fi-sivuston tapahtumakalenteri. Kalenteriin voit ilmoittaa myös itse järjestämiäsi tapahtumia. Kurkkaa myös visitporvoo.fi -sivusto!
Mistä voin ostaa Runebergintorttumukin?
5
Miten me Kompassissa autamme?
Mukin voi ostaa esimerkiksi netistä osoitteessa verkkokauppa.porvoo.fi. Verkkokaupasta saat myös esimerkiksi kalastusluvat, jumppakortit ja kiinteistörekisteriotteet - katso koko tarjonta! Tuotteita saa myös Rihkamatorin asiakaspalvelupisteestä sen ollessa auki, mutta verkkokauppa palvelee 24/7.
4
Jos mikä tahansa kaupungin hakemus tai vaikkapa kotiäänestys mietityttää, asiakaspalvelussa Rihkamatorin laidalla autetaan tarvittaessa kädestä pitäen. Voit varata myös etäneuvonta-ajan.
Tavoitat kaupungin asiakaspalvelun sähköpostitse kompassi@porvoo.fi, ePorvoo-fi-palvelusta, porvoo.fi -chatista tai puhelimitse numerosta 020 692 250
Porvoo
1
3
Meidän
| 9
PAREMPAA KAUPUNKIA RAKENTAMASSA –
Suunnittelija tähyää tulevaisuuteen
Edelfeltinrannan uusi asemakaava on pian porvoolaisten nähtävillä. Kaupunkisuunnittelupäällikkö pitää vuoropuhelua yhtenä työnsä tärkeimmistä asioista.
SORAA, KIVENMURIKOITA, käännettyä maata, litteiksi länteiksi sulaneita lumikasoja ja loskaa. Alkukeväisenä tiistaina Edelfeltinrannan alue Porvoossa ei tunnu antavan vierailijalle aivan parastaan, olkoonkin että vanhat männyt sentään ovat hienoja.
“Tässä oli aiemmin vanha ammattikoulu, jonka huonokuntoiset rakennukset purettiin jo vuonna 2020”, esittelee Porvoon kaupunkisuunnittelupäällikkönä tammikuussa aloittanut Jarkko Lyytinen
Kokeneella arkkitehdin superkatseellaan Lyytinen näkee harmaan kevätpäivän läpi tulevaisuuteen, jossa Edelfetinranta on 300 uuden asukkaan merellinen, viihtyisä ja ekologinen asuinalue. Alueen uuden asemakaavan valmistelu aloitettiin vuonna 2021 ja pian sen kolme viimeisintä versiota asetetaan esille kaupunkilaisten ja päättäjien kommentoitavaksi. Kaavaehdotukset ovat esillä kuukauden ja sinä aikana niitä saa vapaasti kommentoida.
“Eri versioilla haemme palautetta siitä, mitä ihmiset alueeseen kohdistuvista suunnitelmista pitävät”, Lyytinen kertoo.
Edelfeltinrannan kaavaversioiden neliömetrit vaihtelevat kerrosaloittain 15 000–25 000 välillä ja kaavaillut kerrosluvut kahdesta viiteen tai kahdesta seitsemään. Myös autojen pysäköintiä ajatellen on mietitty erilaisia vaihtoehtoja, kuten pihapysäköintiä parkkitaloa tai maanalaista luolaa.
Yhteistä suunnitelmille sen sijaan on talojen sijoittuminen metsän keskelle, yhteisöllinen keskusaukioalue, ekologinen suunnittelu, merelliset maisemat sekä upeat ulkoilumahdollisuudet. Talojen kivijalkojen toivotaan puolestaan houkuttavan erilaisia yrittäjiä ainakin uuden aukion ympärillä.
“Varsinkin kesäaikaan olisi mukavaa, jos täällä olisi jotain palvelujakin, esimerkiksi
kahvilatoimintaa”, Lyytinen arvelee. Alueen rannalle on sommiteltu venesatama, rantasaunoja sekä uimapaikka.
“Merenrantakohteena tämä tulee valmistuttuaan olemaan varmasti hyvin kiinnostava.”
Pitkän tähtäimen suunnittelua
Porvoon kaupunkisuunnittelua ohjaavat Porvoon kaupunkistrategia, pitkäaikainen maankäytön suunnitelma sekä myös ilmastostrategia. Esimerkiksi rakentamisen hiilijalanjälki, etätyömahdollisuudet ja sujuvat joukkoliikenneyhteydet pyritään huomioimaan kaikessa kaavoittamisessa.
Näin ollen myös Edelfeltinrannan asemakaavassa suunnittelun avainsanoja ovat olleet ilmastoviisaus ja hiilineutraalius.
“Pyrimme saamaan tänne hiiltä sitovia, hiilikuormitukseltaan vähäpäästöisiä puukerrostaloja, jotka toteutuessaan tukevat Porvoon ilmastotavoitteita. Päästöt huomioidaan jo rakennusvaiheessa esimerkiksi siten, että louhittua maa-ainesta ei kuljeteta pois, vaan se pyritään uusiokäyttämään alueella”, Lyytinen kertoo.
Jatkuvaa vuoropuhelua kaupunkilaisten kanssa
Kaavoittaminen on työtä, jossa oman kätensä jäljen näkee mahdollisesti vasta vuosien viiveellä. Lyytinen pitää kiinnostavana mahdollisuutena sitä, että omalla työllään luo elinympäristöjä paitsi nykyisille porvoolaisille, myös heille, jotka tulevat elämään alueella vasta sadan vuoden kuluttua.
“Porvoo on elinvoimainen ja kehittyvä alue. Meillä on paljon kiinnostavia kaavoitushankkeita, kuten keskustan tiivistäminen osayleiskaavassa. Viihdyn työssäni erinomaisesti”, Lyytinen sanoo.
teksti Elli Collan / Kuvaaja samuli Skantsi 10 | Meidän Porvoo
Lyytinen näkee työpaikkansa ikkunoista useita kehityskohteita. Hän sanoo viihtyvänsä työssään erinomaisesti.
Vaikka esimerkiksi Edelfeltinrannan asemakaavaehdotus, kuten kaavat yleensäkin, on esillä ainoastaan kuukauden, sanoo Lyytinen työnsä olevan jatkuvaa vuorovaikutusta ja keskustelua kaupunkilaisten ja päättäjien kanssa riippumatta siitä, missä vaiheessa projektit ovat.
“Kaupungissa asuville ihmisille me tätä työtä teemme. Työssä onnistumista ajatellen dialogin täytyykin olla sujuvaa ja jatkuvaa, eikä rajoittua ainoastaan lain sanelemiin esilläpitoaikoihin .”
EDELFELTINRANNAN
KAAVAN VALMISTELUSTA Porvoon kaupungilla on vastannut työryhmä Luca de Gol ja Emilia Saatsi.
POIMINTOJA KAAVOITUSKATSAUKSESTA
Kaupunkisuunnittelun yksikössä on hankkeita käynnissä jatkuvasti. Kaupunkisuunnittelu julkaisee vuosittain kaavoituskatsauksen, jossa kerrotaan vireillä olevista ja vireille tulevista hankkeista.
• Parhaillaan yksikkö tarkastelee esimerkiksi keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavaa ja tutkii, miltä Unelmien Porvoo vuonna 2050 voisi näyttää. Päätetty kaupunkistrategia ohjaa kohti tiivistä keskustaa, joka tarvitsee lisää myös kerrostalotontteja. Osayleiskaava on tarkoitus saada nähtäville vuoden 2024 aikana.
• Kokonniemen liikuntakeskuksen uusi asemakaava on valmistumassa. Alueelle tutkitaan nykyistä monipuolisempaa ja laajempaa urheilutoimintojen keskittymää. Kaupunginhallitus perusti maaliskuussa 2022 hankeyhtiön, edistämään alueen suunnittelua.
• Gammelbackan keskustassa tutkitaan koulun ja muiden julkisten palveluiden uudistamista sekä ostos- ja palvelukeskusympäristön kehittämistä täydennysrakentamisen keinoin.
• Meritullia koskevassa kaavassa tutkitaan kaupunkirakenteen tiivistämistä asuinrakentamisella, uuden päiväkodin sijoittamista sekä urheilupalveluiden sijoittamista alueelle. Uusi asemakaavaluonnos on nähtävillä. Suunnittelun yhtenä tavoitteena on luoda viihtyisä, viherympäristönä laadukas ja kiinnostava kokonaisuus.
• Lue lisää: porvoo.fi/asuminen-ymparisto/kaavoitus/kaavoituskatsaus/
NÄkymä aukiolle. Kuva StudioLUMART
11
Meidän Porvoo |
Soitto soikoon!
Porvoonseudun musiikkiopisto täyttää tänä
vuonna 60 vuotta. Laadukkaasta taidekasvatuksesta nauttii jo yli 5000 opiskelijaa.
Uuden harrastuksen voi aloittaa vaikka heti.
OVEN TAKAA KANTAUTUU vienoa helinää.
Tuottaja Marika Kettusen koputtaessa oveen helinä taukoaa ja pian ovi avautuu. Sisällä opetushuoneessa yhdeksänvuotiaat kaverukset Fanny ja Lina harjoittelevat harpunsoittoa. Toimittajan ja kuvaajan saapuminen herättää tytöissä hykerrystä.
“Soittakaa vain”, kehottaa opettaja Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen Pienet sormet liikkuvat jo varsin tottuneesti harppujen kielillä, soitto kuulostaa yhtä aikaa varmalta ja pehmeältä.
“Olemme Fannyn kanssa harjoitelleet nyt kaksi vuotta”, kertoo Lina.
Harmonikasta käyrätorveen
Harppu on Suomessa harvinainen soitin. Kovin yleinen ei ole myöskään oboe, jonka soittoa sitäkin Porvoonseudun musiikkiopistossa opetetaan.
“Meillä on laaja valikoima erilaisia soittimia”, sanoo Marika Kettunen.
“Oboen lisäksi on muita puhaltimia, kuten fagotti, klarinetti ja trumpetti, kielisoittimia kuten ukulele ja klassinen kitara, erilaisia lyömäsoittimia, sähkökitara ja -basso, sello ja kontrabasso. Laulua opetetaan myös. Vuodesta toiseen suosituimmat soittimet ovat kuitenkin viulu ja piano.”
Paperintuoksuisessa kansliassa apulaisrehtori Maire Aakko vahvistaa viulun ja pianon ylivallan.
“Pianonsoittajia on valtavasti ja heitä tulee koko ajan lisää. Viulu on toisena, mutta viime aikoina sellistien määrä on lisääntynyt. Myös puupuhaltimiin on ollut paljon tulijoita.”
Hän arvelee pianon suosion selittyvän sen yleisyydellä.
“Piano on tuttu soitin. Yritämme kuitenkin
tuoda myös muita soittimia esille esimerkiksi kutsumalla vuosittain kaikki Porvoon kakkosluokkalaiset konserttiin, jossa niitä on mahdollista kuulla.”
Muuttunut maailma
“Saako olla?”
Musiikkiopiston pitkäaikainen rehtori Felix von Willebrand istahtaa pöydän toiselle puolelle ja tarjoaa porvoolaista klassikkoa, mansikanmakuista suklaasuukkoa.
Von Willebrand on tullut taloon vuonna 1987. Ajat ovat muuttuneet ja musiikkiopisto niiden mukana. Numeroiden valossa suurin muutos on tapahtunut oppilasmäärässä: siinä missä oppilaita oli von Willebrandtin aloittaessa 398, on heitä nyt noin 5000.
“Opettajiakin on noin 130. Heistä monet ovat alansa huippuja. Meillä työskentelee väitelleitä tohtoreita, esiintyviä taiteilijoita ja kovan luokan muusikoita”, von Willebrand sanoo.
Kovia nimiä löytyy jo musiikkiopiston vuonna 1964 päivätyn perustamiskirjan allekirjoituksista. Esimerkiksi Taneli Kuusisto ja Kyllikki Kuusisto olivat tuolloin suuria musiikkialan vaikuttajia, ja Taneli Kuusisto toimi myös Sibelius-Akatemian rehtorina.
Toinen suuri muutos liittyy oppilaaksiottoon. Enää musiikkiopistoon ei pyritä, vaan sinne ilmoittaudutaan. Aloittelija osallistuu niin sanottuun valmentavaan opetukseen yhden tai kahden vuoden ajan, minkä jälkeen oppilas voi jatkaa valinnaiseen opetukseen tai siirtyä perusopetukseen, jossa soittotunnit ovat pidempiä ja joka etenee tasolta toiselle.
Porvoonseudun musiikkiopisto on alueellinen taideoppilaitos, joka tarjoaa opetusta Askolassa, Lapinjärvellä, Loviisassa, Mäntsälässä, Pornaisissa, Porvoossa, Pukkilassa ja Sipoossa.
Opiston soitinvalikoima on laaja. Kiinnostavaa instrumenttia voi testata vaikkapa kolmen kerran kokeilulla ja päättää sen jälkeen jatkosta.
Teksti ELLI COLLAN / Kuvaaja samuli Skantsi
12 | Meidän Porvoo
"Meillä opettajat ovat alansa huippuja."
- rehtori Felix von Willebrand
Ilmoittautuminen ei ole myöskään sidottu mihinkään tiettyyn ajankohtaan. Harrastuksen voi aloittaa vaikka kesken vuoden, mikäli toivotussa instrumentissa vain on tilaa.
Moni innostuu soittamisesta muskaritoiminnan myötä, jota sitäkin järjestetään talossa. Maksuttomassa musiikkileikkikoulussa on vuosittain käynyt alueen päiväkodeista noin 2500 alle kouluikäistä, iloista mekastajaa tutustumassa rytmeihin ja soittimiin leikin ja laulun välityksellä.
“Vastapainoksi vanhin oppilaamme taitaa olla 77-vuotias laulunopiskelija”, Marika Kettunen muistelee.
Musiikki yhdistää ihmiset
Musiikkiopiston toisessa päädyssä paukkuu rumpusetti, jonka vierellä ohjeita antaa Jartsa Karvonen. “Jälkimmäisen tahdin lopussa basari ja haitsu ovat vierekkäin”, ohjeistaa Karvonen ja oppilas Timo Virkkala nyökkäilee.
Virkkalan pääsoitin on oikeastaan sello, mutta rumpuharrastuksen hän aloitti pari vuotta sitten, jotta koko perhe voisi harrastaa yhdessä - sellolla kun harvoin on paljoakaan tekemistä puhaltimien kanssa, joita Virkkalan vaimo ja lapsi soittavat.
“Opiskelun musiikkiopistossa voi oikein hyvin aloittaa aikuisena”, kannustaa Virkkala.
Itsekin rumpuja soittava Marika Kettunen pohtii, että musiikki voi tuoda elämään valtavasti hyvää.
“Se tuottaa mielihyvää ja innostaa. Soittamisesta tulee uskomattoman hyvä fiilis. Myös yhteisöllisyys on osa musiikkiharrastusta - täällä harjoitellaan ja soitetaan yhdessä, kuulutaan yhteen. Se on monelle tosi tärkeää.”
INNOSTUITKO? Lue lisää: porvoonseudunmusiikkiopisto.fi/
Meidän
| 13
Porvoo
“Eri puulajit tuovat monimuotoisuutta ja elävyyttä sekä tiettyä kerroksellisuutta kaupunkiluontoon”
- Jaana Öhman, puistotyönjohtaja
VIHERALUEIDEN ÄÄRELLÄ
Kestävä kaupunkiluonto
Porvoon viheralueilla kasvaa ja niille istutetaan useita eri puulajeja, kuten kuusta, lehmusta, tammea, vuorimäntyä ja rusokirsikkaa. Siihen on syynsä.
Kaupunginpuiston vuorimännyt ovat venähtäneet huikealle mutkalle. Porvoon kaupungin puistotyönjohtaja Jaana Öhman arvelee syypääksi erinomaista kasvualustaa.
“Vuorimännyt kasvavat usein karuissa olosuhteissa, mutta täällä niillä on paljon ravitsevaa multaa”, hän sanoo.
Pelkästään Kaupunginpuistosta voi bongata mäntyjen lisäksi ainakin kuusia, vaahteroita ja puistolehmuksia sekä erilaisia pensaita. Puut valikoituvat usein maisemointisuunnitelman perusteella. Toisaalle kaivataan kapeampaa
puuta, toisaalle sopii pörheämmin oksiaan levittävä puu.
Vaihtelevat puulajit pitävät maiseman kiinnostavana, sillä niillä on erilaisia ominaisuuksia, jotka tulevat esiin vuodenkierron myötä. Esimerkiksi kirsikkapuut kukkivat toukokuussa ja vaahterat puolestaan ovat parhaimmillaan syksyn ruskassa.
“Eri puulajit tuovat monimuotoisuutta ja elävyyttä sekä tiettyä kerroksellisuutta kaupunkiluontoon”, Öhman esittelee.
Monimuotoinen puusto lisää luonnon kestävyyttä, sillä se hajauttaa puihin iskevien tautien riskiä. Viheralueet myös lisäävät kaupunkiympäristön arvoa ja parantavat asukkaiden elämänlaatua.
Vanhojen, huonokuntoisten puiden kaataminen on toisinaan kova pala, sillä niihin on voitu suorastaan kiintyä.
“Tiedän porvoolaisten antaneen puille jopa nimiä.”
KAUPUNGIN PUISTO- JA METSÄALUEET:
• puistoja 104 hehtaaria
• niittyjä 80 hehtaaria
• puistometsiä noin 725 hehtaaria
• metsiä noin 2700 hehtaaria
• 46 leikkipuistoa
• 6 koirapuistoa
• Viheralueet ovat kaupunkilaisten viihtymistä varten! Niiden suunnittelusta ja kunnossapidosta vastaa kaupunki-infra. Voit antaa palautetta tai esittää viheralueisiin liittyviä kysymyksiä ePorvoo-palvelussa.
teksti
Elli Collan / Kuva samuli Skantsi
14 | Meidän Porvoo
Kesämemo
Katso myös porvoo.fi/tapahtumat/
Avoimet varhaiskasvatuspalvelut järjestävät kesätoimintaa 3.–20.6.2024
Perhepuistotoiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille huoltajineen. Puistossa voi leikkiä ja tavata muita lapsiperheitä, toisinaan on myös ohjattua ohjelmaa.
Perhetupa Ilona ma ja ke 9–13, Pappilanmäki, Vanha Kuninkaantie 27 ja Perhepaikka Famili, Gammelbackan monitoimitalo, Keskusaukio 1, ti ja to 9–12 on tarkoitettu alle 1,5-vuotiaille lapsille huoltajineen Tervetuloa tapaamaan muita vauvaperheitä ja viihtymään yhdessä!
Perhetupa Ilona ti 13.30–15.30 ja pe 9.30–12
Lasten juhannusjuhla
Runeberg-kodilla 21.6.2024, klo 12–15
Lasten juhannusjuhla järjestetään Runebergin kodin puutarhassa. Lapsiperheille suunnatussa tapahtumassa juhannusta vietetään Pohjoismaiseen tapaan 1800-luvun miljöössä.
Kesän joukkoliikenne
Porvoon joukkoliikenteen kesäaikataulut astuvat voimaan 3.6.2024. Useimpien reittien numerointi muuttuu. Huomaa, että Rinkeli ei liikennöi kesällä 2024. Keskusta-alueella liikennöi linja 7. Katso reitit: porvoo.fi/bussit
Minne tänään lähdetään uimaan?
Tänään Kokonniemen maauimalaan, huomenna jollekin
Sondbyn rannoista ja viikonloppuna Hasselholmaan Uimaan tietenkin. Porvoon kaupungilla on kymmenen uimarantaa, joita huolletaan säännöllisesti. Ympäristöterveydenhuolto tutkii veden laatua kesän mittaan. Uimareissuja kannattaa siis suunnata myös Lindvikiin, Staffakseen, Tervajärvelle, Venjärvelle ja Virvikiin. Uimarannat: porvoo.fi/uimarannat
Runebergin kodin kaupunkipuutarha on yksi Suomen parhaiten säilyneistä historiallisista kaupunkipuutarhoista. Fredrika Runebergin puutarhan kukkien kirjo on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen ja puutarha kukkii koko kesän.
Juhlan aikana sidotaan paperisia kukkaseppeleitä ja tanssitaan juhannussalon ympärillä.
Runeberg-kodin leikki- ja oppimisalue on myös auki.
Mukaan voit tuoda omat piknikeväät.
Juhannusjuhla järjestetään ensimmäistä kertaa. Maksuttoman tapahtuman järjestää Porvoon kaupungin kulttuuripalvelut.
Runebergin koti, Aleksanterinkatu 3
Uusi harrastus syksylle?
Kiinnostaisiko esimerkiksi hiilipiirustus, valokuvaus tai tietotekniikka?
Porvoon kansalaisopiston syksyn kurssitarjonta on runsas ja monipuolinen – varmista paikkasi ilmoittautumalla ajoissa! Lisätietoja kansalaisopiston sivuilta: porvoo.fi/kansalaisopisto
KOULUTYÖ ALKAA TORSTAINA 8. ELOKUUTA 2024
Kuva Miira Holländer
Piirros Elina LUkka
| 15
Meidän Porvoo
You are holding the first residents' magazine of the City of Porvoo — Meidän Porvoo - Vårt Borgå ("Our Porvoo").
Summer is the theme for this first issue. This magazine introduces current news and some of the services offered to residents. You may also encounter some familiar faces!
The next issue will be published in the fall. What would you like to read about? You can give us feedback by emailing viestinta@porvoo.fi
Have a wonderful summer in our Porvoo!
Mia Grönstrand FROM THE EDITORS
BUILDING A BETTER CITY
Urban planning is all about communication
Was your car moved, or do you need help with our digital services?
Service Point Compass will advise you on any services provided by the City of Porvoo. We can also give you tips for sights to see in the city!
Service Point Compass, Rihkamatori B, +358 20 692 259, kompassi@porvoo.fi
APART FROM THE OLD , fine pine trees, the Edelfeltinranta area looks nothing special to the layman's eye. Instead, Porvoo's urban planning manager, Jarkko Lyytinen, sees through a grey spring day to the future, where Edelfeltinranta will be a pleasant and ecological residential area by the sea for 300 new residents.
Preparation of the area's new site plan began in 2021. The three latest versions of the plan will soon be available for comment by residents and decision-makers.
"As a seaside residential area, this will be very attractive," says
Lyytinen.
Porvoo's urban planning is guided by the city strategy, long-term land use plan, and climate strategy. Consequently, climate-smart and carbon-neutral have been keywords in the Edelfeltinranta site plan. According to Lyytinen, constant dialogue is important in planning.
"We do our work for the people living in the city. The dialogue must be smooth and continuous."
The working group Luca de Gol and Emilia Saatsi were responsible for preparing the plan for Edelfeltinranta in the city of Porvoo.
ACTIVE PORVOO
Promoting everyday exercise
MARJO RANTALA, started as the director of the City of Porvoo Sports Services in February 2024. She encourages everyday exercise and learning an active lifestyle at one's own pace.
In her work, Rantala is responsible for the operations of her unit, the sports services and facilities in Porvoo, the competence of personnel, the implementation of Porvoo's own movement guidelines, and cross-administrative cooperation, among other things.
"I also influence the consideration of exercise and movement in, for example, urban planning," Rantala describes.
Rantala reminds us that well-being and health can be promoted without membership in a sports club.
"I'm not an avid exerciser myself either, but I often walk and engage in utility exercise. I always choose the stairs instead of the elevator, for example."
PICTURE StudioLUMART
16 |
Marjo Rantala
Meidän
Porvoo
Things to remember!
Remember also: porvoo.fi/en/events/
Public transport during summer
THE SUMMER SCHEDULE starts on June 3, 2024
The route numbers will change. Please note that Rinkeli bus will not operate this summer, instead, the central area is operated by line 7. See routes: porvoo.fi/bussit
Where are we going swimming today?
TODAY TO KOKONNIEMI , tomorrow to one of Sondby's beaches and at the weekend to Hasselholma. Swimming, of course. The city of Porvoo has ten beaches that are regularly maintained. The Environmental Health Department carries out water quality tests throughout the summer. Also remember to visit the beaches Lindvik, Staffas, Tervajärvi, Lake Venjärvi and Virvik. Beaches: porvoo.fi/uimarannat
Mobile youth work rides again
A SMALL BUS called LiMo travels to meet young people during the summer months. The car runs Wed-Thu from 14 to 22 and Saturday from 15 to 23. Requests for stops can be made to the number 040 192 8728 and through social media on IG: @nuortenporvoo.deungasborga and on Snapchat @liikkuvanuoriso
Open early childhood education services organize summer activities 3.6.-20.6.2024
Family park activities are intended for children under school age and their guardians. Family Room Ilona Mon and Wed 9–13, Pappilanmäki, Vanha Kuninkaantie 27 and Family Room Famili, Gammelbacka multipurpose facility, Keskusaukio 1, Tue and Thur 9–12
Baby dates are intended for children under 1.5 years old and their guardians. Welcome to meet other families with babies! Family Room Ilona Tue 13.30–15.30 and Fri 9.30–12
Children's Midsummer party
A MIDSUMMER PARTY for children will be held in the garden of Runeberg's house on Midsummer Eve, June 21, 2024. The event is free of charge and alcohol-free. The museum itself is closed in Midsummer 21.-22.6. Runeberg's house, Aleksanterinkatu 3
LOOKING FORWARD TO AUTUMN ... and schoolwork starts again on August 8, 2024. At the same time, the doors of the youth facilities will also open again.
How about a new hobby?
LEARN NEW SKILLS , MEET NEW PEOPLE! By registering in time for the Porvoo Adult Education Center autumn courses, you will secure your place. See more information on the website porvoo.fi/en/culture-and-leisure/ kansalaisopisto/
DID YOU KNOW? Porvoo library's collections have over 200,000 books in at least 15 languages.
Picture Miira Holländer
Meidän Porvoo | 17