projektikoodi
A30319, A30181, A557437, S10252, S10286, S10268, S11317
aa ja spektroskopiaa. Siitä onkin tullut eräs meidän valttikorttimme, kertoo laboraattori Arto Koistinen. Mikroskopia on erittäin tärkeä osa keskuksen toimintaa samoin kuin materiaalitestaus ja rakennetutkimus. – EAKR ja ESR –rahoituksella vahvistimme laitekantaamme, osaamistamme ja yhteistyöverkostoamme. Nykyinen integraatio SIB-labsiin on meille luonnollinen jatkumo. Olemme perinteisesti olleet laiteinfrastruktuuriyksikkö. Siihen nojaamme nykyisessäkin organisaatiossa, mutta mukaan ovat tulleet omat kehityshankkeemme, jatkaa Koistinen. Biomateriaali on varsin laaja käsite. Lääketieteellinen biomateriaalien tutkiminen käsittää kaikkea mitä ihmiskehon sisään voidaan materiaaliksi laittaa. Biomateriaaleja ovat myös luonnon materiaalit, kuten puu. – Laitteistoillamme voimme tutkimme näitä kaikkia, Koistinen sanoo. Mainoksena tehdyt tutkimukset Helppo lähestyä, paikallinen, osaava ja asiantunteva. Monta hyvää asiaa, jotka vetoavat yhteistyökumppaneita etsiviin yrityksiin. SIB-labsilla ja sen edeltäjillä on ollut jopa vaikutusta yritysten sijoittumisessa. – Kun Honeywell mietti sijoittumista Kuopioon, yliopiston osaamisalat ja koulutettava asiantuntijajoukko olivat yksi niistä asioista, jotka vaikuttivat päätökseen, tietää laboraattori Arto Koistinen. SIB-labs keskittyy voimakkaasti myös markkinointiinsa ja näkyvyyteensä. – Haluamme olla kumppani, jonka kanssa pääsee pienillä asioilla liikkeelle. Konsultaatio tai konkreettisemmin jonkun yksittäisen näytteen analysointipalvelu voi olla ”sisäänheittäjätuote”. Kun pienissä asioissa saa onnistumisen kokemuksen, on helpompi miettiä suurempaa kokonaisuutta, tutkimusta tai pidempiaikaista yhteistyötä. Ei yhteistyön tarvitse olla alussa eikä välttämättä missään vaiheessa esimerkiksi suuri monivuotinen akateeminen tutkimus, johtaja Mika Suvanto kuvailee toimintaa. Markkinoivana materiaalina SIB-labsilla toimivat hyvin tehdyt tutkimukset. Tulosten kautta sana kiirii uusien yhteistyökumppaneiden korviin. – Esimerkiksi yhteistyö Samsungin ja Olympuksen kanssa on saanut alkusiemenensä jo vuosia sitten. Eräs tutkijamme oli silloin Japanissa työskentelemässä ja tutustui paikallisen yliopiston tutkimusryhmään, joka teki kyseisille tahoille tutkimuksia ja projekteja. On koko ajan tärkeä luoda kon16
takteja, niin henkilökohtaisia kuin SIBlabsin kontakteja. Niiden kautta voi paljon myöhemminkin syntyä uusia projekteja, jatkaa Markku Hauta-Kasari. Keksintöjä ja patentteja Kun huipputason osaamista ja tutkimusta tehdään yhdessä yritysten kanssa, ei voida eikä haluta välttyä keksinnöiltä, patenteilta ja innovaatioilta. – Meillä on syntynyt toimintatapa niiden suhteen. Joitakin keksintöjä ja patentteja on syntynytkin ja niitä on kaupallistettu. Yritykset ovat ostaneet niitä meiltä ja niitä on arkipäiväisessä käytössä. Esimerkiksi UPM:n tehtaalla on kehittämämme sahatavaran sydänpuun osuuden määrän selvittävä tekniikka, Markku Hauta-Kasari kertoo tositarinaa. Itä-Suomen yliopiston tutkijat tekivät projektissa keksinnön, josta tehtiin keksintöilmoitus yliopistolle. Aloitettiin neuvottelut keksinnön oikeuksista yrityksen kanssa. – UPM näki sen niin kiinnostavana, että osti oikeudet ja haki patentin. Tutkijat, jotka olivat jatko-opiskelijoitamme ja tekivät asiasta myös väitöskirjaa, olivat mukana patentin haussa. Väitöskirja julkistettiin siten, että se sopi patenttiaikatauluihin. Samasta aiheesta saatiin myös useita jatkokehityshankkeita UPM:n kanssa, kuvailee HautaKasari projektin vaiheita. – Toki muitakin mahdollisuuksia on viedä keksintöjä eteenpäin, kuten spin-off –yritys, Hauta-Kasari muistuttaa. SIB-labsin yhtenä tehtävänä ja luontaisena jatkumona on juuri spin-off- toiminta. Spin-off –toiminnan keulakuvana on Lehmossa sijaitseva Nanocomp, joka on edennyt kansainväliseksi miljoonaluokan yritykseksi. – Jos spin-offattavaa ja kaupallistettavaa on, tuemme sitä ja kannustamme yritystoimintaan, johtaja Suvanto kertoo. Konkreettisista onnistumisista Arto Koistinen kertoo lisäksi tamperelaisesta yrityksestä, jolle BioMater-keskus teki yhteistyössä tutkimusta uudenlaisista implanteista. – Sen avulla he saivat tuotteelle myyntiluvan USA:aan ja paikallisen lääkelaitoksen hyväksynnän. Saimme yliopistollemme samaisesta aiheesta väitöskirjankin. Toimintaa lähellä ja nopeasti SIB-labs kykenee tekemään testejä ja analyysejä hyvinkin nopealla aikataululla. – Kyse voi olla ennemminkin tunneista kuin vuorokausista. Yrityksillä on usein kiire saada tulokset heti, että tuotantoa tai prosessia voidaan muuttaa oikeanlaiseksi. Nopeuden takia SIB-labs on haluttava kumppani,
koska alueella toimivan yrityksen ei kannata lähettää näytettä esimerkiksi Helsinkiin, Pariisiin tai New Yorkiin tutkittavaksi, kun sen voi tehdä Itä-Suomessa. Isotkin yritykset tekevät mielellään paikallisen toimijan kanssa yhteistyötä, Arto Koistinen tietää. Usein yliopiston hankkeet ja ideat jalostuvat hyötykäyttöön vasta vuosien päästä. SIB-labsissa tehtävän yritysyhteistyön kautta prosessi on nopeutunut soveltavissa hankkeissa. – Perinteiset yliopistossa tehtävät tutkimukset saattavat tähdätä toteutumaan 15 vuoden päästä. Yrityscaseissa aikajänne on lyhempi, vuosi tai kaksi. Perustutkimus ei ole SIB-labsin ydintoiminto. Sen jätämme yliopiston ainelaitoksille ja keskitymme itse soveltaviin tutkimuksiin. Emme kilpaile hankkeista ainelaitosten kanssa. Olemme heidän partnerinsa, etsimme heille sopivia partnereita ja annamme lisäarvoa ja tuomme tehokkuutta. SIB-labs on perinteistä yliopistomaailmaa ketterämpi ja dynaamisempi. Meillä on kuitenkin oltava perustutkimuksen pohja ja osaaminen käytössämme, Mika Suvanto toteaa. Joukkueen voima käytössä Neljän yksikön yhdistymisessä on Suvannon, Hauta-Kasarin, Saarenmaan ja Koistisen mukaan päästy jo henkisen integraation tasolle. – Joukkueen voima alkaa olla jo käytössä. Henkilöstö tuntee jo toisensa ja meidän osaaminen alkaa olla koko organisaation tiedossa. Joukkueena olemme enemmän kuin erillisinä osina. Se on SIB-labsin etu, kuvailee Suvanto. – Kun joku projekti tulee SIB-labsiin, voimme yhdessä monialaisesti pohtia sitä ajatustasolla. Siinä voi syntyä myös uusia ajatuksia, kuinka myös jonkin toisen alan osaaminen voisi antaa lisää tutkimukseen. Se avaa maailmaa uudella tavalla ja antaa tehoja, miehet toteavat. SIB-labsin formaatti onkin lisäarvon antaminen. Organisaatio toimii uusien hankkeiden avaajana ja aktivaattorina. SIB-labs antaa hankkeille myös pitkäjänteistä jatkuvuutta jatkohankkeiden kautta. – Toki professorit ja ainelaitokset itsekin etsivät sopivia partnereita, mutta kaikkeen ei heidänkään aikansa riitä, Suvanto arvelee.