Pohjois-Karjalan TRENDIT 2/2018

Pohjois-Karjalan

trendit Talouskatsaus 2/2018

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI Piia Kinnunen kartuttaa valokuvauskokemustaan alan oikeilla työpaikoilla s. 27-29

SUOMI ELÄÄ METSÄSTÄ Mistä osaavaa työvoimaa?

s. 7-11

EU-RAHOITUS TUKEE MAAKUNNAN YRITYSTOIMINTAA JA TYÖLLISYYTTÄ s. 18

NURMES LEIPOO KOKO SUOMELLE

s. 19-22

VUOSIEN ODOTUS PÄÄTTYI: Karelia CBC -ohjelman hankkeet käynnistyivät

s. 23

VAHVAN KASVUN AIKAA Aluekehityksen hyvä vire ja varovaisesti vahvistuneet kehitysnäkymät ovat luonnehtineet vuotta 2018 Pohjois-Karjalassa. Myönteisiä piirteitä on nostettavissa esille niin maakunnan talous-, työllisyys- kuin väestökehityksestäkin. Toisaalta valtakunnan tasolla kasvu on jo hidastunut ja on arvioitu, että huippu olisi ainakin joidenkin alojen osalta saavutettu.

Vaikka työttömyys on edelleen korkealla, työttömien määrä on laskenut Pohjois-Karjalassakin vauhdilla.

Huhtikuun vähenemä (-2 156) oli peräti tilastohistorian suurin. Kehitykseen vaikuttaa muitakin tekijöitä kuin talouskasvu, mutta on perusteltua olettaa, että työpaikkojen määrä olisi viimein kasvussa. Tästä kertovat myös tuoreet suhdannetiedot.

Vuonna 2017 yritysten liikevaihto kasvoi Pohjois-Karjalassa (+4,5 %) vahvimmin sitten vuoden 2011. Kasvu jäi kuitenkin vielä jälkeen koko maan kasvusta (+6,1 %). Vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla liikevaihdon kasvuvauhti (+6,9 %)

ylitti valtakunnalliset luvut (+5,6 %). Erityisen hyvässä vedossa oli rakentaminen, mutta myös kaupan alalla ja teollisuudessa kasvu oli koko maata voimakkaampaa. Vienti (+6,6 %) ei kuitenkaan tällä kertaa yltänyt koko maan vauhtiin (+8,1 %).

Yrityssektorin henkilöstömäärä laski vuonna 2017 Pohjois-Karjalassa kaikilla vuosineljänneksillä, kun valtakunnallisesti kaikilla neljänneksillä yllettiin jo kasvuun. Vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla henkilöstökehityksessä (+2,7 %) tapahtui Pohjois-Karjalassa merkittävä myönteinen käänne, joskin kasvussa jäätiin koko maan kovista luvuista (+3,8 %).

Talouden ja työllisyyden kasvun myötä meidän on yhä tärkeämpää parantaa osaavan työvoiman saatavuutta Pohjois-Karjalassa kaikin mahdollisin keinoin. On syytä jatkaa hyviä ponnisteluja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen kehittämiseksi ja kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi.

+ 6,9

RISTO POUTIAINEN maakuntajohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kevät 2018, perusvuosi 2010.

Syksy 2018, uusi perusvuosi 2015.

150

140

Teollisuuden viennin kehitys Pohjois-Karjalassa ja koko maassa.

140 130

120

120

Indeksi (2010 = 100)

130

110 100 90 80

Teollisuuden viennin kehitys Pohjois-Karjalassa ja koko maassa.

Indeksi (2015 = 100)

150

110 100 90 80 Pohjois-Karjalan maakunta +6,6%

Pohjois-Karjalan maakunta +8,0%

70

70

Koko maa +7,3%

Koko maa +8,1%

60

60

50

50 2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

Uusi perusvuosi (Indeksi 100 = 2015) vaikuttaa kuvaajiin Syksyn trendien kuvaajat ovat erinäköiset kuin aikaisemmat, koska perusvuosi on vaihtunut 2010:sta 2015:een. Esimerkkinä on vaikutus viennin kuvaajaan. Vasemmassa kuvassa perusvuotena on 2010, josta Pohjois-Karjalan vienti näyttää kasvaneen noin 40 % vuoteen 2018. Oikeanpuoleisessa kuvassa perusvuosi on 2015, jolloin koko maan vienti kääntyi kasvuun. Pohjois-Karjalassa se oli kääntynyt kasvuun jo aiemmin, mikä jää uusissa kuvaajissa piiloon. Samantapainen muutos tapahtuu liikevaihtokuvaajissa.

pohjois-karjala.fi

facebook.com/pohjoiskarjala

@pkliitto

instagram.com/pohjoiskarjala

youtube.com/pkmaakuntaliitto

130

130 Liikevaihdon kehitys päätoimialoilla

Liikevaihdon kehitys seutukunnittain

120

Indeksi (2015 = 100)

120

Indeksi (2015 = 100)

110 100 90

80

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

Koko maa +5,6%

90

Joensuun seutukunta +6,7%

80

Pielisen-Karjalan seutukunta +8,7%

C Teollisuus +6,3% G Tukku ja vähittäiskauppa +5,2%

60

100

Pohjois-Karjala +6,9%

A-X Kaikki toimialat +6,9% F Rakentaminen +14,5%

70

110

Keski-Karjalan seutukunta +7,4%

70

2009

2017

120

2010

2011

150

Henkilöstön kehitys seutukunnittain

2012

2013

2014

2015

2016

2017

Teollisuuden viennin (TOL C) kehitys seutukunnittain

140

115

Indeksi (2015 = 100)

105 100

Koko maa +3,8%

95 90

2009

2010

2011

2012

2013

2014

110 100 90

70

Pielisen-Karjala +0,1%

60

2015

2016

2017

Koko maa +8,1%

80

Pohjois-Karjala +2,7% Joensuun seutukunta +3,2% Keski-Karjala +1,3%

85

120

Pohjois-Karjala +6,6% Joensuun seutukunta +4,8% Keski-Karjala +10,8%

Pielisen-Karjalan seutukunta +17,2%

50

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

Indeksi 100 on vuosi 2015. Vuoden 2018 tiedot tarkentuvat vuoden 2019 loppuun asti.

Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät.

Ei sisällä julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 2008 -luokituksen mukainen.

Kuvaajien selitteiden prosenttiluku on viimeisimmän puolivuotisjakson muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.

KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Luovien alojen yritysryhmä Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Rakentaminen (TOL F) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Kaivostoiminta ja louhinta (TOL B) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Jalostus (TOL BC+DF) Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Teollisuus (TOL C) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Palvelut (TOL G-U) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Tietojenkäsittelypalvelut (TOL 62-63) Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237) Muovituotteiden valmistus (TOL 222)

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

1.-6.2018

1.-6.2017

1 000 €

%

98 400

81 284

17 116

21,1

30 511

26 089

4 422

16,9

250 318

215 191

35 126

16,3

369 611

322 905

46 705

14,5

518 980

465 751

53 229

11,4

152 950

139 281

13 669

9,8

66 190

60 282

5 909

9,8

38 566

35 328

3 238

9,2

167 885

155 264

12 621

8,1

165 529

153 149

12 381

8,1

1 784 021

1 653 254

130 768

7,9

56 600

52 735

3 865

7,3

3 491 277

3 264 902

226 375

6,9

1 412 182

1 324 277

87 905

6,6

32 391

30 429

1 962

6,4

1 237 699

1 164 394

73 305

6,3

866 248

823 234

43 014

5,2

68 782

65 467

3 315

5,1

1 543 179

1 474 386

68 793

4,7

60 966

58 850

2 116

3,6

124 045

120 084

3 962

3,3

115 980

113 288

2 692

2,4

43 567

42 565

1 002

2,4

11 648

11 877

-229

-1,9

85 144

91 372

-6 228

-6,8

Pohjois-Karjalan Trendit -lehden julkaisija on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

Lehden tässä numerossa kerrotaan maakunnan talouden kehityksestä vuoden 2018 alkupuolikkaalla.

Vertailuajankohtana on edellisen vuoden vastaava ajankohta. Seuraava julkaisu ilmestyy ensi keväänä.

Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti www.pohjois-karjala.fi/trendit.

Indeksi (2015 = 100)

130 110

Keski-Karjala:

HYVÄ SUHDANNE JATKUU Keski-Karjalan yritykset ovat pärjänneet 2018 tammi-kesäkuussa hyvin 2017 alkuvuoteen nähden. Vuonna 2017 alkanut hyvä kehitys jatkui, sillä kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 7,4 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kasvu on ollut voimakkaampaa kuin koko maassa.

Puun kysyntä on lisääntynyt ja puukauppa elpynyt.

Metsätalouden ja puunkorjuun liikevaihto kasvoi yli 28 % vuotta aiemmasta. Luonnonvarakeskuksen kesäkuisen suhdannebarometrin mukaan metsäteollisuustuotteiden kasvava kysyntä ja kotimaan metsäsektorin investoinnit vauhdittavat teollisuuspuun hakkuita ja metsätuotteiden vientiä.

Metsätalouden ja puunkorjuun kasvu näkyy osaltaan myös kuljetuksen ja varastoinnin liikevaihdon miltei 9 %:n kasvussa.

Keski-Karjalassa perinteisesti vahva toimiala rakentaminen lisäsi liikevaihtoaan yli viidenneksen edellisvuodesta. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdossa noustiin edellisvuoden notkahduksen jälkeen yli 10 %:n kasvuun. Myös teollisuus kokonaisuudessaan jatkaa vuoden 2017 tasaista kasvua, alkuvuonna teollisuuden

liikevaihto kasvoi lähes 4 %.

Palvelut sekä tukku- ja vähittäiskauppa pääsivät liikevaihtokehityksessään plussan puolelle, vaikka kasvuluvut ovat suhteellisen pieniä. Erityisen ilahduttavaa on majoitus- ja ravitsemustoiminnan liikevaihdon lähes 5 %:n kasvu, vaikka majoitustilastojen mukaan majoittujien määrä on selvästi vähentynyt.

Iso haaste on osaavien tekijöiden löytäminen yrityksiin, kun tekijöitä erityisesti tuotannollisiin yrityksiin tarvittaisiin lisää. Henkilöstö on alkuvuonna lisääntynyt kaikilla toimialoilla (1,3 %), eniten teollisuudessa, 2,7 %. Sama kehitys näkyy palkkasumman kehityksessä.

Hyvä tilauskanta ja työtilanne ilmennevät myös siinä, että yritykset keskittyvät nyt tuotantoon ja toimintaan, jolloin investoinnit ja kehittäminen jäävät vähemmälle. Ainakin KETin kautta rahoitushakemuksia on tehty selvästi aiempaa vähemmän.

Keski-Karjalassa on tänä vuonna ollut käynnissä nelisenkymmentä yritysten omistajanvaihdosprosessia, joista seitsemän on saatu onnistuneesti maaliin. KETI tukee omistajanvaihdoksia kokeilulla, jossa muutama myyntiä suunnitteleva yritys laitetaan asiantuntijan avulla myyntikun-

+ 7,4

KESKI-KARJALAN SEUTUKUNTA Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Rakentaminen (TOL F) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Jalostus (TOL BC+DF) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Teollisuus (TOL C) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) Palvelualat yhteensä (TOL G-U) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G)

4

Pohjois-Karjalan TRENDIT

toon. Omistajanvaihdoksissa on käytettävissä myös palveluseteli, jonka käyttöä on laajennettu myös muuhun yrityksen kehittämiseen. Tänä vuonna palveluseteleitä on myönnetty liki 20, joten tarvetta tällaiselle tuelle näyttää olevan.

Seudulla panostetaan edelleen yritysten kehittämiseen ja kasvuun, sillä Kiteen kaupunki päätti lähteä kumppaniksi valtakunnalliseen Kasvu Open -ohjelmaan.

Pk-yritysten sparrausohjelma on avoin kaikille kasvuhaluisille yrityksille riippumatta yrityksen toimialasta, koosta tai iästä.

RISTO HILTUNEN toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

1.-6.2018

1.-6.2017

1 000 €

%

15 260 24 425 3 118 14 649 20 822 272 786 127 529 3 770 27 134 103 691 100 305 30 583 19 252 115 574 4 745 60 465

11 866 20 076 2 820 13 355 19 123 253 952 119 777 3 597 25 979 99 584 96 496 29 457 18 598 112 323 4 626 59 691

3 394 4 349 298 1 294 1 699 18 834 7 751 173 1 155 4 107 3 809 1 126 654 3 251 119 774

28,6 21,7 10,6 9,7 8,9 7,4 6,5 4,8 4,4 4,1 3,9 3,8 3,5 2,9 2,6 1,3

Joensuun seutu:

KASVUN MOOTTOREIHIN LISÄVIRTAA MAAILMALTA? Vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla Joensuun seutu päihitti koko Suomen liikevaihdon kasvussa. Hienoa työtä Joensuun seudun yrityksiltä – silloin on taottava, kun rauta on kuumaa! Merkit povaavat hyvää myös tulevaan, mutta yritysten kansainvälistymiseen ja osaajatarpeisiin tarvitaan lisää panostusta.

Seutukunnan kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi viime vuoden vastaavaan aikaan nähden 6,7 %, kun koko maan vastaava lukema oli vain 5,6 %. Metsätaloudessa ja puunkorjuussa saavutettiin suurin prosentuaalinen kasvu, huikeat 19,1 % viime vuoden tammi–kesäkuuhun nähden.

Metsäteollisuuden markkinoiden kasvunäkymät ovat kiinnostavia jatkossakin sekä talouden että ympäristön näkökulmasta – ympäristöystävällisillä puupohjaisilla tuotteilla kun voidaan korvata öljypohjaisia muovituotteita.

Myös metalli- ja teknologiateollisuuden tulevaisuus näyttää valoisalta. Metalliteollisuuden liikevaihdon kasvulukemat olivat Joensuun seudulla tammi–kesäkuussa 12,0 %, kun muussa maassa kasvua saatiin samalla aikavälillä 6,0 %. Alan yrityksillä on seudullamme kunnianhimoisia kansainvälistymishankkeita ja kasvuun panostetaan mm. teknologiainvestoinneilla, toimitilojen

laajennuksilla sekä digitaalisten toimintamallien käyttöönotolla.

Rakentamisessa sen sijaan on odotettavissa pientä hiipumista – nousu on nyt ollut kovaa, tämän vuoden tammi–kesäkuussa 14,5 % viime vuoden vastaavaan aikaan nähden, mutta aivan yhtä korkeisiin lukemiin emme ehkä ensi vuonna pääse. Rakennuslupia on myönnetty vuodelle 2019 hieman vähemmän kuin kuluvalle vuodelle. Osaavan työvoiman saanti on keskeisin haaste, joka on ratkaistava tuotannon kasvattamiseksi.

Vain muovituotteiden valmistuksen liikevaihto on tällä tarkastelujaksolla päässyt notkahtamaan: pudotusta on tullut 4,5 %. Pidemmällä tähtäimellä ala on kuitenkin kasvu-uralla ja mm. Josek ja Riveria ovat reagoineet alan koulutus- ja kehittämistarpeisiin.

Kuluttajien luottamusindikaattori hyppäsi helmikuussa 2018 mittaushistoriansa korkeimpaan lukemaan. Se näkyy esimerkiksi kaupan alan kehityksessä, joka on jatkunut tasaisen pirteänä: tukku- ja vähittäiskaupassa kasvulukema on 5,3 % – hieman korkeampi kuin koko Suomen vastaava lukema. Hyvin sujunut kesäsesonki povaa mukavia lukemia myös seuraavalle tarkastelujak-

solle niin kaupan alalle kuin matkailuunkin.

Jo pidempään on ollut selvää, että seutumme haasteena on saada työvoima- ja osaamistarpeet täytettyä tehokkaasti, jotta pysymme kasvun vauhdissa jatkossakin.

Haasteeseen vastaamiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä: esimerkiksi Osaava Joensuun seutu -hankkeen myötä Keski-Karjalassa hyväksi havaittu mestari– kisälli-malli on saatu käyttöön myös Joensuun seudulle.

Nyt jos koskaan on ajankohtaista houkutella osaajia seudullemme ennakkoluulottomasti myös kansainvälisiltä areenoilta – ja samaan aikaan autettava esim. rahoitusinstrumentein kunnianhimoisia yrityksiämme löytämään sieltä paikkansa.

+ 6,7

JOENSUUN SEUTUKUNTA

PEKKA NUUTINEN toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Liikevaihto 1 000 € 1.-6.2018

Metsätalous ja puun korjuu (TOL 02) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Rakentaminen (TOL F) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Jalostus (TOL BC+DF) Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Kaikki toimialat (TOL A-X) Teollisuus (TOL C) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Palvelut (TOL G-U) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (TOL 23) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Muovituotteiden valmistus (TOL 222)

61 784 230 246 328 036 476 997 69 800 1 490 741 54 315 159 390 125 770 22 980 1 160 659 2 863 494 995 896 55 424 707 954 56 132 1 267 179 53 319 28 046 101 060 95 541 75 363

1.-6.2017

Muutos 1 000 €

%

51 858 9 927 196 089 34 157 286 465 41 571 425 840 51 157 64 035 5 765 1 377 759 112 983 50 313 4 002 147 682 11 708 116 763 9 007 21 412 1 568 1 085 998 74 661 2 684 049 179 445 935 593 60 303 52 185 3 239 672 392 35 561 53 616 2 516 1 215 226 51 953 51 395 1 924 27 306 740 98 440 2 620 94 532 1 009 78 877 -3 514

19,1 17,4 14,5 12,0 9,0 8,2 8,0 7,9 7,7 7,3 6,9 6,7 6,4 6,2 5,3 4,7 4,3 3,7 2,7 2,7 1,1 -4,5

Talouskatsaus 2/2018

5

Pielisen Karjala:

PALJON MYÖNTEISTÄ Alkuvuoden liikevaihtoluvut ilmentävät hyvin Nurmeksen ja Valtimon alueen henkeä ja yritystoiminnan tämänhetkistä vahvaa virettä. Kaikilla aluetalouskatsaukseen sisältyvillä aloilla kehitys on ollut alkuvuonna plusmerkkistä. On poikkeuksellista, että näin laajalla rintamalla menee hyvin Olemme nyt suhdannehuipulla ja tilauskirjat ovat monella yrityksellä täynnä ainakin vuoden loppuun saakka. Valtakunnalliset ja globaalit trendit osuvat Nurmes–Valtimo-alueen vahvoille aloille: Puun kysyntä ja sahatavaran vienti kasvavat, mikä lupaa hyvää metsätalousja puunkorjuualalle, ja globaalit matkailun vetovoimatekijät kuten luonnonläheisyys, hiljaisuus ja paikallinen kulttuuri täsmäävät Suomeen ja Pielisen Karjalan kaltaiseen alueeseen.

Kasvun myötä yritykset ovat hakeneet myös uusia osaajia, erityisesti puunkorjuu-, elintarvike-, metalli- ja matkailualoille. Hyvin yritys- ja tehtäväkohtaista on, miten helposti uusi osaaja löytyy. Olemme hakeneet aktiivisesti keinoja, joilla voisimme edistää osaajien löytämistä ja olemme mm. toteuttaneet yri-

tysten kanssa joitakin yhteiskampanjoita työvoiman haussa. Kohtaanto-hankkeen kautta alueen yrityksillä on käytettävissään monipuoliset mahdollisuudet uusien työntekijöiden kouluttamiseen.

syn Pk-yritysbarometrin tuloksissa, joissa Pielisen Karjalan pk-yritysten odotukset olivat myönteiset. Pk-yritykset arvioivat liikevaihdon ja kannattavuuden kehittyvän suotuisasti ja myös investointiodotukset olivat korkealla.

Vihreän teollisuuden alueen raideliikenteen terminaalin toiminta käynnistyi

+ 8,7

Vihreän teollisuuden alue kehittyy. Tänä syksynä alueelle valmistui pyöreän puun terminaali ja teollisuusraide. Uuden raideterminaalin avautuminen vahvistaa alueen logistista kilpailuetua edelleen ja houkuttelee alueelle uusia toimijoita. Logistinen toiminta on jo käynnistynyt, terminaali palvelee vuoden ympäri lähialueen teollisuutta raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden varastoinnissa ja kuljetuksessa. Alueen tarjoamat mahdollisuudet innoittavat myös alueella jo toimivia yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa.

Vuosi 2018 sujunee kokonaisuudessaan hyvin. Se tuli selkeästi esiin myös syk-

PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNTA Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Palvelualat yhteensä (TOL G-U) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Teollisuus (TOL C) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Jalostus (TOL BC+DF) Rakentaminen (TOL F) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28)

6

Pohjois-Karjalan TRENDIT

MINNA HEIKKINEN toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

1.-6.2018

1.-6.2017

1 000 €

%

21 306

17 612

3 693

21,0

51 160

45 326

5 834

12,9

16 757

14 866

1 891

12,7

5 265

4 683

582

12,4

18 987

17 305

1 682

9,7

160 951

147 291

13 660

9,3

356 495

327 849

28 646

8,7

8 978

8 296

682

8,2

142 543

132 520

10 022

7,6

98 162

91 508

6 654

7,3

149 370

139 323

10 047

7,2

167 001

155 831

11 170

7,2

17 312

16 218

1 094

6,7

14 760

13 998

762

5,4

3 000

2 885

116

4,0

9 013

8 700

312

3,6

2 934

2 909

24

0,8

SUOMI ELÄÄ METSÄSTÄ Koko alkuvuoden ajan lieksalaisista yrityksistä on kuulunut positiivisia viestejä ja vauhti näyttäisi entisestään kiihtyvän. Tilastojenkin valossa alkuvuoden kasvu koko Pielisen Karjalassa oli sanalla sanoen huimaa - erityisesti metsien ja puun jalostuksen osalta. Keskeisimpiä puun käyttäjiä ja jalostajia alueella ovat Binderholzin sahat Lieksassa ja Nurmeksessa, ScanPolen Höljäkän pylväskyllästämö, Pankaboardin kartonkitehdas Pankakoskella sekä Anaikan omistama Lieksa Timberin saha. Lisäksi alueella toimii useita pienempiä puun jalostajia.

Sahateollisuus, kuten muukin puun jalostukseen perustuva teollisuus on investoinut Pielisen Karjalassa viime aikoina voimakkaasti. Lisäksi on toteutettu merkittäviä julkisia investointeja, kuten Lieksan ja Nurmeksen bioterminaalit ja Nurmeksen ratahanke. Nämä luovat

"Lisää osaajia tarvitaan koko jalostusketjussa" omalta osaltaan edellytyksiä yksityisten hankkeiden toteutukselle. Kaikkiaan investoinnit ovat tuoneet merkittäviä kerrannaisvaikutuksia alueelle. Erilaiset asennusliikkeet, rakennusliikkeet ja ravitsemus- ja majoitusliikkeet ovat onnistuneet ot-

tamaan oman osansa investointien rahavirroista.

Puuta jalostava teollisuus on tyypillisesti hyvin vientivetoista. Tämä näyttäytyy nyt tilastoissa viennin voimakkaana kasvuna – helposti voidaan nähdä, että suuri osa alueen viennin lisäyksestä on juuri metsäteollisuuden vientiä. Ja parasta on se, että suurelta osin sekä investoinnit että vientieurot kasvattavat suoraan tai välillisesti paikallista kulutusta ja sitä kautta vaikuttavat alueen elinvoimaisuuteen. Tämä näkyy osaltaan nyt julkaistuissa tilastoissa esimerkiksi kaupan ja palvelualojen hyvänä kasvuna.

Tulevaisuudessakin on hyvät mahdollisuudet uusille investoinneille ja kasvulle. Investoinnit kohdentunevat sahojen ja puun jatkojalostuksen lisäksi myös muuhun puun jalostamiseen, kuten puupohjaisiin biojalostamoihin. Ja kestävästi korjattavaa raaka-ainetta sekä puunjalostuksen sivuvirtoja alueelta on saatavilla jatkossakin.

Suomessa.

Yritykset ovat oikeasti halukkaita palkkaamaan paikallisia työnhakijoita. Paikkoja on nytkin auki ja tarvittaessa löydetään keinot koulutuksen järjestämiseen. Toinen kriittinen tekijä on tukkipuun korkea hinta, josta yksityisessä omistuksessa oleva sahateollisuus on tällä hetkellä huolissaan.

Pielisen Karjalassa on perinteisesti eletty metsästä ja tulevaisuudessa täällä eletään entistäkin vahvemmin metsästä ja puusta!

Kuka tekee työt tulevaisuudessa?

Aihetta hienoiseen huoleenkin on. Jo nyt on nähtävissä, että uusia työntekijöitä alan tehtäviin ei noin vain löydykään. Jatkossa tarvitaan lisää osaajia koko jalostusketjussa: Esimerkiksi metsätoimihenkilöitä, metsäkoneen kuljettajia, pyöräkoneen ja tukkirekkojen kuljettajia, raskaskoneasentajia, sähkömiehiä ja sahaprosessin hoitajia.

Asiaa ei yhtään helpota se, että esimerkiksi sahateollisuuden työntekijöitä ei kouluteta enää koko

HARRI VÄLIMÄKI toimitusjohtaja Lieksan Kehitys Oy LieKe

Talouskatsaus 2/2018

7

PUUKAUPPA KÄY VILKKAASTI Maakunnassa tehdään tänä vuonna hakkuuaikomuksien perusteella uusi puukauppaennätys. Puuta on tarjottu kaupaksi elokuun loppuun mennessä 5,8 miljoonaa kuutiometriä, mikä on suurempi määrä kuin koko vuoden 2016 puunmyynnit.

Merkittävä tekijä hakkuiden lisääntymiseen ovat Ylä-Karjalassa ja Ilomantsin alueella viime talvena sattuneet lumituhot. Laki metsätuhojen torjunnasta eli niin sanottu ötökkälaki edellyttää, ettei kaarnakuoriaisten ravintonaan käyttämää tuoretta puutavaraa saa jättää kesäksi metsään.

Tuhopuulle, kuten puulle yleensäkin, on ollut kuluvana vuonna myös kysyntää. Metsäteollisuudessa eletään laaja-alaisesti suhdannehuippua. Havusellun vientihinta on noussut erittäin nopeasti. Samoin sahatavaran vientihinta on noussut samalla, kun mänty- ja kuusisahatavaran hintojen välinen ero on kaventunut. Tähän tärkeänä syynä on ollut Pohjois-Afrikan markkinatilanteen kohentuminen.

Myös paperin ja kartongin vientihinnat ovat kohonneet. Viennin hyvä veto on heijastunut met-

säteollisuuden tuotantomääriin sekä puun kysyntään ja kantohintoihin.

Suhdannetilanteen lisäksi puun kysyntään vaikuttavat investoinnit. Vaikka Pohjois-Karjalassa ei ole toteutettu merkittävästi puunkäyttöä kasvattavia hankkeita, heijastuu esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyminen muiden tuotantolaitosten puunhankintaan ja puuvirtoihin huomattavasti laajemmalla alueella kuin vain tehtaan oman hankinta-alueen sisällä. Investointisuunnitelmia sellun ja biopolttoaineiden tuotantoon on runsaasti, ja näistä Pohjois-Karjalan kannalta tärkeimmät lienevät Pielisen Karjalan biopolttoainetehdashankkeet sekä sellutehdashankkeet Kuopiossa ja Paltamossa.

Suomen virallisia puukauppa- ja hakkuutilastoja julkaisee Luonnonvarakeskus. Tietoturvasyistä maakunnittaiset tiedot ilmestyvät ainoastaan vuositasolla kutakin vuotta seuraavan vuoden keväällä.

Yksi vaihtoehto maakuntien puukauppatrendien seuraamiseen on Suomen metsäkeskuksen julkaisema metsänkäyttöilmoituksiin perustuva hakkuuaikomusaineisto.

8

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Hakkuut nousevat kuluvana vuonna Pohjois-Karjalassa todennäköisesti hyvin lähelle kestävää hakkuusuunnitetta tai mahdollisesti sen yli. Yhden tai muutamankaan vuoden ylitykset eivät kuitenkaan vaaranna metsien käytön kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Lisäksi tuoreimpiin valtakunnan metsien inventointitietoihin perustuvat laskelmat nostanevat kestävän hakkuukertymän tasoa myös Pohjois-Karjalassa.

LEENA LESKINEN elinkeinopäällikkö Suomen metsäkeskus, itäinen palvelualue ANTTI MUTANEN tutkija Luonnonvarakeskus

i

i Metsäbiotalousalan koulutustarpeeseen on vastattu käynnistämällä uudenlainen koulutusmuoto, Biotalouden erikoistumiskoulutus. Sen tavoitteena on syventää ammatissa toimivan henkilön aiempaa tutkintoa vastaamaan tämänhetkisen tehtävänkuvan vaatimuksia. Itä-Suomessa sitä toteuttavat yhdessä Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu.

30

Miljoonaa euroa

25

20

161 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys + 9,8 % 02 Metsätalous ja puunkorjuu + 21,1 %

15

162+310 Puutavaran, puutuotteiden jne valmistus + 3,3 % 10

5

0 2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

MISTÄ TYÖVOIMAA METSÄBIOTALOUTEEN? Hanke: Bio4Eco - Kestävän alueellisen bioenergiapolitiikan pelinrakentaja Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetun hankkeen suunnitteluvaiheessa tehtiin toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on edistää metsäbiotaloussektorin kehittymistä maakunnassa erityisesti kestävän bioenergian tuotannon näkökulmasta. Toimintasuunnitelman nostoja on pohdittu yhdessä POKAT-metsäbiotalousryhmän kanssa.

Pohjois-Karjalassa on kattavat mahdollisuudet metsäalan koulutukseen kaikilla tasoilla, mutta alalla toimivat yritykset ovat ilmaisseet huolensa osaavan ja motivoituneen työvoiman saatavuudesta. Puukauppa maakunnassa on vilkasta ja suunnitellut metsäbiotalousinvestoinnit säilyttävät puun kysynnän tulevaisuudessakin korkealla tasolla. Investoinnit vaikuttavat myös työvoiman kysyntään.

Ongelman syihin ja tarvittaviin toimenpiteisiin tulisi paneutua nykyistä tarkemmin. Bio4Eco-hankkeen toimintasuunnitelmassa esitetään työryhmän perustamista, joka kokoaa

keskeiset toimijat yhteen. Työryhmän toiminnan kautta pyritään vaikuttamaan myös metsäalan houkuttelevuuteen sekä tuottamaan uutta materiaalia pohjoiskarjalaisten metsäbiotaloustoimijoiden tueksi. Osaavan työvoiman saatavuuden ja koulutuksen varmistaminen on myös POKAT-metsäbiotalousryhmän yksi keskeisistä toimintaa ohjaavista teemoista lähivuosina.

ANNIINA KONTIOKORPI projektipäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 2/2018

9

"Jos vastuu energiamurroksen toteuttamisesta otetaan nyt, ei myöhemmin tarvita kalliita hätätoimia."

UUSIUTUVA ENERGIA JA ILMASTO VAATIVAT PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖTÄ Ilmasto- ja energiasektorilla on ollut viime vuosina vilkasta. Joulukuussa 2015 solmittu Pariisin ilmastosopimus pyrkii rajoittamaan maapallon lämpötilan nousun enintään kahteen asteeseen ja tavoittelee erilaisilla toimilla alle 1,5 asteen nousua vuoteen 2050 mennessä. Keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi on pohdittu niin EU-tasolla kuin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti.

Kohti fossiilisesta öljystä vapaata maakuntaa EU-tasolla asetetut ilmasto- ja uusiutuvan energian tavoitteet eivät sellaisenaan riitä tukemaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetasoa, vaan lisätoimia tarvitaan. Valtakunnallisesti on etsitty ohjauskeinoja muun muassa kustannustehokkaisiin liikenteen päästövähennyksiin, jotka edistävät myös Pohjois-Karjalan pyrkimystä eroon fossiilisen öljyn käytöstä. Itä-Suomen maakunnissa on energiamurrosta viety eteenpäin jo vuosia. Pohjois-Karjalan uusiutuvan energian osuus koko-

10

Pohjois-Karjalan TRENDIT

naisenergiankulutuksesta on jo 64 % vuoden 2016 tarkastelun perusteella. EU:n, kansallisen ja alueellisen tason näkemysten tulisikin lähentyä toisiaan, jos alueet halutaan kärkitoimijoiksi energiamurroksen läpiviennissä.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat mukana Euroopan komission rahoittamassa Elinkeinot murroksessa -pilotissa, jossa yhtenä teemana on energiamurros. Pilotin toimijat kokoontuivat heinäkuussa Manchesterissa työstämään teemaa yhdessä komission ja OECD:n asiantuntijoiden kanssa. Työpajan johtopäätöksissä todettiin, että maakuntien ja kuntien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa kasvaa, koska EU:n jäsenvaltiot eivät osoita riittävää johtajuutta kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. OECD-maissa infrastruktuuriin liittyvistä investoinneista 60 % on julkisen sektorin toteuttamia, joten myös vähähiilisen teknologian ja ratkaisuiden käyttöönotossa tulisi julkisilla toimijoilla olla merkittävä rooli. Tästä huolimatta esimerkiksi Suomessa aurinkoenergiakapasiteetin kasvusta merkittävä osa liittyy yrityssektorilla toteutettuihin investointeihin.

Uusiutuvaan energiaan tarvittavien lisätoimien taustalle tarvitaan pitkäjänteistä strategia- ja ohjelmatyötä. Energiapolitiikan tulisi mahdollistaa nykyistä vahvemmin hajautettu uusiutuvan energian kannattava tuotanto.

Vaikka energiantuotanto ja -kulutus muodostavat 80 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä liikenne mukaan lukien, ei silti tulisi tarkastella vain fossiilisten polttoaineiden korvaamista uusiutuvilla, vaan koko arvoketjun saattaminen hiilineutraaliksi pidemmällä aikavälillä on tarpeen.

Jos vastuu energiamurroksen toteuttamisesta otetaan nyt, ei myöhemmin tarvita kalliita hätätoimia. Näin pystytään parantamaan myös teollisuuden toimintaedellytyksiä ja -näkymiä.

ANNIINA KONTIOKORPI projektipäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Green Hub: Biotalous, metsäbiotalous, kiertotalous

YRITTÄJILLE APUA TARJOLLA Green Hub tarjoaa pohjoiskarjalaisille yrityksille tiedon ja tutkimuksen kiihdytyskaistan.

Se on linkki yritysten ja tutkimuslaitosten välillä tarjoten osaamistaan ja verkostojaan yritysten hyödynnettäviksi. Green Hub on mahdollisuus kaikenlaisille, tavalla tai toisella biotalouteen linkittyville yrityksille. Mukaan pääseminen on maksutonta ja luottamuksellista.

Green Hub on matalan kynnyksen verkosto, joka tarjoaa tutkimus- ja oppilaitosten osaamisen biotalouteen liittyvien yritysten käyttöön.

Green Hubissa mukana ovat Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Metsäkeskus, Karelia-ammattikorkeakoulu, Riveria, Josek ja Joensuun Tiedepuisto, joka koordinoi kokonaisuutta.

Joensuun Tiedepuiston innovaatiojohtajan Aki Gröhnin mukaan seudulla on runsaasti biotalouteen liittyviä yrityksiä sekä poikkeuksellisen vahva ja laaja biotalouden tutkimuksen, asiantuntijoiden ja koulutuksen resurssi. Tästä huolimatta alueen yrityksissä tuotekehitysja innovaatiotoimintaan panostetaan muihin Suomen alueisiin verrattuna vielä turhan vähän.

Kohtaanto-ongelma on ilmeinen – verkostoitumista yritysten ja asiantuntijoiden välille tarvitaan lisää. On kaikkien etu, että yritykset, tutkijat ja asiantuntijaresurssit saadaan verkostoitumaan ja synnyttämään uutta kasvua yhteistyöllä. Juuri tässä yritysten ja tutkijoiden

rajapinnassa Green Hub aukoo ovia.

- Bisnes syntyy yrityksissä. Pk- ja mikroyritysten arjessa tuotekehitykselle ei aina löydy aikaa. Tarvitaan tietoa sekä taitoa ja sopivasti buustausta mennä eteenpäin, Gröhn kertoo.

Biotaloudessa on kasvun mahdollisuus niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Vuonna 2016 biotalouden toimialojen yhteenlaskettu tuotos oli 64,4 miljardia euroa, eli 16 prosenttia kansantalouden kokonaistuotoksesta. Metsäsektori on kasvun moottori, mutta virkeitä ovat biotalouden muutkin toimialat uusiutuvan energian tuotannosta elintarvikkeisiin ja palveluihin.

Oikea osoite kontaktille Green Hubille on avattu oma sivusto, www. greenhub.fi. Sivustolta löytyvät perustiedot Green Hubista, hubbareiden yhteystiedot sekä verkostossa mukana olevien painavaa puhetta Green Hubin hyödyistä ja konkretiasta.

Luonnonvarakeskus Luke kehottaa kutsumaan tutkijan kylään.

- Matalan kynnyksen kyläilykutsu on saanut hyvän vastaanoton. Tutkija voi viivähtää firmassa kuluitta parikin päivää. Kun ihmiset kohtaavat, löytyy uusia näkökulmia, ratkaisuja ja konkretiaa edetä yritykselle tärkeissä asioissa, Luken johtava tutkija ja Green Hubin hubbari

Lauri Sikanen tietää todeten, että hyviä kehitysideoita yritysten kanssa on jo saatu jalkeille.

Metsäkeskuksen itäisen palvelualueen elinkeinopäällikkö Leena Leskinen muistuttaa, että tieto ruokkii liiketoimintaa.

- Mitä paremmin tieto ja tiedon hyödyntämisen konkreettiset mahdollisuudet ovat metsä- ja luontoalan yrittäjien tiedossa, sitä paremmin metsään liittyvä elinkeinotoiminta etenee.

Kuulunko kohderyhmään?

Green Hub palvelee biotalouden, metsäbiotalouden ja kiertotalouden parissa toimivia yrityksiä. Toisin sanoen Green Hub on paljon muutakin kuin metsää. Sen sijaan, että yrittäjä jää empimään, kuuluuko firmansa kohderyhmään vai ei, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä ja kysyä. Hubbareiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.greenhub.fi.

Lisätiedot: AKI GRÖHN innovaatiojohtaja, Joensuun Tiedepuisto Oy 050 403 7540 aki.grohn@tiedepuisto.fi

Talouskatsaus 2/2018

11

LUOVIEN ALOJEN KLUSTERI KASVUPROSENTEISSA TOISENA Pohjois-Karjalan maakunnan luovien alojen klusteri on jatkanut vuonna 2017 alkanutta kasvuaan. Alkuvuonna 2018 toimialan liikevaihto kasvoi maakunnan toimialoista prosentuaalisesti toiseksi vahvimmin, 16,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuonna 2017 toimiala kasvoi yhteensä 16,0 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen, tammi-kesäkuussa 16,2 prosenttia ja heinä-joulukuussa 15,8 prosenttia.

TEM:n valtakunnallisesti vertailukelpoisen määritelmän mukaisten luovien alojen liikevaihto puolestaan kasvoi Pohjois-Karjalassa 9,1 prosenttia vuonna 2017. Tammi-kesäkuun aikana kasvu oli maltilliset 2,1 prosenttia, mutta heinä-joulukuussa 16,6 prosenttia edeltäneen vuoden vastaaviin ajankohtiin verrattuna. TEM-luovien alojen klusterin kasvu jatkui maakunnassa myös vuonna 2018. Tammi-kesäkuussa 2018 toimialan liikevaihto kohosi 21,6 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

Koko maan tasolla TEM:n mukaisten luovien alojen liikevaihto kasvoi 7,7 prosenttia vuonna 2017, alkuvuonna 7,8 prosenttia ja loppuvuonna 7,6 prosenttia. Tammi-kesäkuussa 2018 toimialan liikevaihto kasvoi koko maassa 2,2 prosenttia.

Luovat alat ovat toimialoja läpileikkaava teema, joka kattaa taidealojen (kuvataiteen, musiikin ja esittävän taiteen) lisäksi mm. median, mainonnan, elokuva-alan ja teollisen muotoilun sekä pelialan. Vakiintuneiden ja perinteisten liiketoimintamallien ja jakelukanavien rinnalle ovat nousseet digitaalisten luovien alustojen liiketoimintamallit, jotka skaalaavat luovien alojen tuotteet ja palvelut globaaleille markkinoille ja synnyttävät samalla luovien alojen kuluttajaliiketoiminnalle uutta kasvupotentiaalia. Aineettoman pääoman luomiseen tehdyt investoinnit on siten mahdollista muuntaa taloudelliseksi arvoksi ja kannattavaksi elinkeinotoiminnaksi.

Pohjois-Karjalan alueella vahvoina luovien alojen toimialoina sekä kehittämisen että sisällön tuottamisen näkökulmasta nähdään tapahtumat, kuvataide, musiikki, esittävä taide, audiovisuaalinen viestintä sekä digitaalista sisältöä tuottavat toimialat.

+ 16,9

12

Pohjois-Karjalan TRENDIT

PIA PITKÄNEN aluekehitysasiantuntija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

PELASTETAAN UHANALAINEN JÄRVILOHI Pohjois-Karjalan nimikkokalan luonnonmukainen lisääntyminen on estynyt ihmisen toiminnan seurauksena ja laji on säilynyt hengissä kalanviljelyn avulla.

Saimaan järvilohen kärkihanke Vuonna 2018 käynnistyneessä, ainutlaatuisessa yhteishankkeessa Kuurnan voimalaitoksen tulvauomaan rakennetaan ympärivuotista, järvilohelle riittävän voimakasta virtaamaa, jossa lajin lisääntyminen ja poikasten kehittyminen on mahdollista.

Hankkeen valmisteluryhmään kuuluvat Kuurnan Voima Oy, Luonnonvarakeskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Hankkeen rahoittajat ovat Maa- ja metsätalousministeriö (Pohjois-Savon ELY-keskus), Kuurnan Voima Oy, UPM Energy Oy, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Nestorisäätiö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj, Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta, Fingrid Oyj, Oriveden ja Pielisjoen kalastusalueet, Joensuun kalastuskunta, Stora Enso Oyj sekä Suur-Saimaan kalastusalue.

Valotaide estää salakalastusta Salakalastus on ollut Pohjois-Karjalassa vakava uhka järvilohen kantojen kehittymiselle. Elo-syyskuussa 2018 valotaiteilija Kari Kolan taideteos (kuva tällä aukeamalla sekä sivuilla 2 - 3) valaisi Kuurnan kanavan salakalastuspaikat kolmen viikon ajaksi. Teoksen rahoittamiseen ovat osallistuneet Kontiolahden kunta, maakuntaliitto sekä Kontiolahden yläkoulun oppilaskunta, joka on lahjoittanut taksvärkkirahansa järvilohen suojeluun.

EEVA HIRVOLA-KOSTAMO viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 2/2018

13

POHJOIS-KARJALAN PROFIILI %-osuus koko maasta

Sisävedet 2018

11,1

Puuston vuotuinen kasvu 2012 -2016

8,4

Metsämaan pinta-ala 2012 -2016

7,3

Maanteiden pituus 2017

6,6

Haja-asutusalueväestö 2017

5,7

Pinta-ala 2017

5,5

Alkutuotanto, työlliset 2016 Kesämökit 2016 Maatilat 2016

5,1 4,8 4,1

Työttömät työnhakijat elokuu 2018

4,0

Kuolleet 2017

3,7

Kirjastojen lainaukset 2016

3,5

Keskiasteen suorittaneet 2016

3,4

Yli 64-vuotiaat 2017

3,4

Väkiluku 2017

3,0

Valtiosektorin työpaikat 2016

2,9

Työikäiset (15-64-vuotiaat) 2017

2,9

Jalostus, työlliset 2016

2,8

Alle 15-vuotiaat 2017

2,6

Työpaikat 2016

2,6

Valtionveronalaiset tulot 2016

2,5

Syntyneet 2017

2,5

Korkea-asteen suorittaneet 2016

2,5

Palvelut, työlliset 2016

2,5

Yritykset 2016

2,4

Aluetalouden arvonlisäys 2016*

2,3

Investoinnit 2015*

2,2

Lopettaneet yritykset 2016

2,2

Kasvihuonekaasupäästöt 2016

2,2

Maahanmuutto 2016

2,2

Yöpymiset majoitusliikkeissä 2017

2,1

Aloittaneet yritykset 2017

1,9

Liikevaihto 2017

1,6

Ulkomaan kansalaiset 2017

1,5

T&K -toiminnan menot 2016

1,5

Maastamuutto 2016

1,4

(Lähteet: Tilastokeskus, Liikennevirasto, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Maanmittauslaitos, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö)

14

Pohjois-Karjalan TRENDIT

KULUTTAJIEN LUOTTAMUS SIIVITTI KAUPAN REIPPAASEEN KASVUUN 130

120

F Rakentaminen + 14,5 %

Indeksi 2015 = 100

110

M+N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta jne. + 3,3 % G Tukku- ja vähittäiskauppa + 5,2 %

100

68 Kiinteistöalantoiminta + 9,8 % 10-11 Elintarviketeollisuus + 2,4 %

90

80

70 2009

2010

2011

2012

Kauppa on käynyt vilkkaana kuluttajien kohentuneen luottamuksen myötä.

Jo viime vuoden liikevaihdon lisääntyminen 2,2 %:lla oli kaupan kovin kasvuluku Pohjois-Karjalassa vuoden 2011 jälkeen.

Vuoden 2018 alkupuoliskolla kaupan liikevaihto kasvoi jo 5,2 %. Pielisen Karjalassa kasvua kertyi peräti 7,3 %.

Tuoreet tiedot kattavat jakson, jolloin Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin luottamusindikaattorin lukemat nousivat ennätyslukemiin. Luvut ovat pysyneet korkeina vuoden edetessä, mutta aivan ennätystasolle ei enää ylletä. Liikevaihdon kasvu tulee jatkumaan, jatkossa todennäköisesti kuitenkin alkuvuotta maltillisempana.

Kaupan henkilöstömäärän viime vuosien kehityksessä ovat näkyneet mm. alan liikevaihdon aiemmin hitaana pysytellyt kasvu, yritysten määrän lasku, kaupan keskittyminen suurempiin yksiköihin sekä toimintojen automatisointi. Vuoden 2018 alkupuoliskolla henkilöstömäärän lasku kääntyi kuitenkin Pohjois-Karjalassa 1,6 %:n kasvuksi.

+ 5,2

Liike-elämän palvelujen kasvu vahvistui Aiempina vuosina vahvassa vedossa olleissa liike-elämän palveluissa ei vuonna 2017 nähty kovia kasvulukuja vaan toimialaryhmän liikevaihdon lisäys jäi 1,0 %:iin.

Kuluvan vuoden alkupuolisko oli kuitenkin taas varsin hyvä – alan liikevaihto kasvoi 3,3 %.

Kasvun voi odottaa jatkuvan. Liike-elämän palvelujen valtakunnalliset lähiajan kehitysnäkymät arvioitiin lop-

+ 3,3

2013

2014

2015

2016

2017

2018

pukesällä 2018 TEM:n julkaisemassa Toimialojen näkymät -katsauksessa vahvoiksi. Kasvuodotusten taustalla olivat sekä elinkeinoelämän hyvät kehitysnäkymät että osin myös julkisen sektorin toimenpiteet. Erityisen vahvaksi kasvualaksi nimettiin ohjelmistoala, jonka painoarvo liike-elämän palveluissa on merkittävä myös Pohjois-Karjalassa.

Kiinteistöala kovassa vedossa Kiinteistöalan liikevaihto kasvoi alkuvuonna peräti 9,8 %. Kasvuprosentti oli alalla suurin sitten alkuvuoden 2007.

Talouden elpyminen on vaikuttanut positiivisesti kiinteistöpalvelualan näkymiin ja kiinteistökaupassa on myös valtakunnallisesti rikottu ennätyksiä. Sekä alan liikevaihdon että henkilöstömäärän kasvun on arvioitu jatkuvan.

+ 9,8

Elintarvikeala kasvussa Elintarvikealan liikevaihto kasvoi alkuvuonna maltillisesti, 2,4 %. Elintarviketeollisuuden lähitulevaisuuden kehitysnäkymissä ei TEM:n Toimialojen näkymät -katsauksessa ennakoitu loppukesästä 2018 sen suurempia käänteitä suuntaan tai toiseen. Alan liikevaihdon kasvun odotetaan jatkuvan – tosin verkkaista tahtia, sillä myönteinen talouskehitys ei heijastu alan kehitykseen yhtä vahvasti kuin joillakin toisilla toimialoilla. Lisäksi kysynnän kasvua hillitsee se, että elintarvikkeiden hinnat ovat nousussa. Hinnat laskivat sekä vuonna 2016 että 2017 noin prosentin, mutta kuluvan vuoden alussa kehitys

taittui ja hinnat nousivat noin 2 prosenttia. Alkoholijuomien hintojen jo aiemmin alkanut nousu puolestaan kiihtyi vuoden alussa selvästi. Toisaalta toimialaan kuuluvan juomateollisuuden vuoden alkua piristänyt alkoholilain uudistus näkyy tulevassakin kehityksessä. Helteinen kesä näkyy sekin vielä myös vuoden jälkipuoliskon tilastoissa.

+ 2,4

Rakentaminen jatkui ennätysvilkkaana Rakentaminen on ollut Pohjois-Karjalassa jo vuosia vahva kasvuala. Vuoden 2018 tammi-kesäkuussa kasvu (14,5 %) oli kovinta tällä vuosikymmenellä ja alan liikevaihto ylsi jälleen uuteen ennätykseen.

Erityisen kovassa iskussa rakentaminen oli Keski-Karjalassa, jossa alan liikevaihto kasvoi 21,7 %.

Joensuussa talonrakentaminen on jatkunut pitkään erittäin vilkkaana, mikä on näkynyt mm. siinä, että rakennustyövoimaa on moniin kohteisiin rekrytoitu ulkomailta. Tänä vuonna rakentamisen tahti on vain entisestään kiihtynyt, sillä Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksen siirtyminen Joensuuhun on merkinnyt satojen uusien opiskelija-asuntojen rakentamista.

Samalla erityisosaajista, esimerkiksi työnjohtajista on ollut rakennusalalla pulaa. Tulevalta kehitykseltä on odotettavissa jonkinlaista rakennusbuumin tasaantumista.

+ 14,5

KIMMO NIIRANEN maakunta-asiamies Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 2/2018

15

Pohjois-Karjalan markkinointi uudistuu

#MAAILMANKARJALAISET Maakunnan markkinointi puhuttelee jatkossa erityisesti maailmankarjalaisia ja kannustaa konkreettisiin tekoihin yksinäisyyden vähentämiseksi. Uuden brändin ydin on ”Kaiken maailman karjalaiset”.

- Viime keväänä tehdyn tutkimuksen mukaan karjalaisuus on Suomen heimotunteista vahvin. Se on Helsingissäkin stadilaisten jälkeen suurin ryhmä. Vahva identiteetti, sosiaalisuus ja älykäs sopeutuminen ovat karjalaisten kauppamiesten ja siirtolaisten perua. Karjalaisuus muuttuu ja elää maailman mukana – pitäen tiukasti kiinni juuristaan, maakuntaliiton markkinointipäällikkö Heli Räsänen alustaa.

Maailmankarjalaisuus nähdäänkin ennen kaikkea mielentilana ja karjalaisuus asenteena.

- Kyse ei ole aluerajoista tai perinteiden henkiin herättämisestä vaan siitä, että heimollamme on paljon annettavaa nykymaailmalle. Karjalaisia hyveitä, kuten vieraanvaraisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyväntahtoisuutta, ei voi olla koskaan liikaa, Räsänen jatkaa.

Pyrkimys, joka näkyy teoissa #kukaaneijääyksin Brändityöhön on osallistunut vuoden alusta lähtien laajasti Pohjois-Karjalan kehittäjiä ja päättäjiä, ja se tehtiin yhteistyössä Mainostoimisto Fabrikin kanssa.

Heti alussa oli selvää, että maakunnan

uusi brändi on paljon muutakin kuin ilme – se on samalla päämäärä ja yhteen sitova tekijä alueen eri toimijoille. Karjalaisuudesta nousee myös Pohjois-Karjalan pyrkimys ja panos ympäröivälle maailmalle.

- Pyrkimyksemme on, että kukaan ei jää täällä yksin. Meillä on aina ollut matala kynnys yhteydenottamiselle sekä yhdessä tekemiselle ja yrittämiselle. Tutkitusti Pohjois-Karjalassa on paljon yksinäisyyttä, ja tämän muuttamiseksi haluamme kutsua kaikki tahot työskentelemään joka päivä.

Maakuntamme organisaatiot ja vaikuttajat ovat lähteneet mukaan todella kiitettävästi, ja toivottavasti saamme myös maakunnan väestön tekemään rohkeita ja merkityksellisiä tekoja. Räsänen sanoo.

Ensimmäiset teot näkyivät heti Pohjois-Karjalan maakuntapäivänä 25.8.2018.

Tulevien vuosien maakuntapäivien yksi kohokohta on yksinäisyyttä vähentävän teon palkitseminen.

EEVA HIRVOLA-KOSTAMO viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Tempauksia yksinäisyyden vähentämisen puolesta • • • • • • • • • •

16

Vie kaveri kahville -kampanja, Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Riveria altimolla lasten ja ikäihmisten yhteisiä motoriikkakerhoja V Henkilöstön liikuntapäivänä vapaaehtoistyötä yksinäisyyden torjumiseen, Joensuun kaupunki Täytekakku vanhusten yhteiselle kahvituokiolle hoitokoti Helmeen, Utran Uittotupa I lmaista markkinoinnin työpanosta hyvää tekevälle yhdistykselle tai yritykselle 10 000 euron edestä, Mainostoimisto Fabrik Avoimen varhaiskasvatuksen Kaveri mukaan -aamu, Kontiolahden Karhunpesä Yrityskäyntejä yksinyrittäjien luo, Lieksan Kehitys Oy Lieke Ohjelmaa vanhustentaloille vanhusten viikolla, Ilomantsin kunta Yksinyrittäjä-vastaavan nimittäminen ja yrittäjien haastaminen vierailemaan yrittäjäystävän luona, Pohjois-Karjalan Yrittäjät Yhteisiä käsityöiltoja Lähiötalon maahanmuuttajanaisten sekä Marttojen kanssa, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Visuaalisen suunnittelun lähtökohtina ovat olleet maailmankarjalaisuuteen kuuluvat hyväntahtoisuus ja rohkeus. Ilme sai inspiraationsa Pohjois-Karjalan maakunnan vaakunasta, josta tehtiin leikkimielisiä ja yksinkertaistettuja versioita.

Lopputuloksena syntyi sarja erilaisia rytmikkäitä hymiöitä. Kaikki, joita karjalaisuus jollain tavalla puhuttelee, voivat luoda oman persoonallisen hymiönsä heimokuvakoneessa osoitteessa: www.maailmankarjalaiset.fi/

MAAKUNTAPÄIVÄ Historian ensimmäinen Pohjois-Karjalan maakuntapäivä 25.8.2018 oli yhdistysten, harrastajien ja ammattilaisten yhteinen voimannäyte. Millä tavoin maakuntapäivää juhlitaan jatkossa?

Elokuun viimeisenä lauantaina runsaat 50 rentoa ja iloista koko perheen tapahtumaa eri puolilla maakuntaa kokosivat yhteen niin tutut kuin vieraatkin juhlimaan maakunnan syntymäpäivää ja hymyilemään yhdessä.

Ensi vuoden maakuntapäivän suunnittelu käynnistetään loppuvuoden aikana elokuun maakuntapäivästä saatujen kokemusten ja palautteiden pohjalta.

Palautteita on koottu nettikyselyllä tapahtumajärjestäjiltä ja tapahtumiin osallistuneilta syyskuun loppuun mennessä. Palautteet on saatu kaikilta tapahtumajärjestäjiltä, mukana olleilta maakuntaliiton työntekijöiltä sekä 45 muulta tapahtumiin osallistuneelta. Jo päivän lähestyessä, sen aikana ja heti sen jälkeen tapahtumajärjestäjät ovat päivittäneet kuulumisiaan maakuntapäivän Facebook-sivuilla ja ryhmän sisäisillä sivuilla.

Viesteistä ja kuvista välittyy todellinen talkoohenki, energisyys ja into saada aikaan onnistuneita tapahtumia sekä myös ilo onnistumisista.

Päivän toteutuksen arviointiin osallistuu mm. maakuntapäivän valmistelutyöryhmä, joka on ollut taustavaikuttajana mukana jo maakuntapäivän ajankohdan valinnasta lähtien. Ryhmässä ovat edustettuina Pohjois-Karjalan alueen keskeiset toimijat.

Palautteiden tarkempi tarkastelu on vielä tämän kirjoitushetkellä edessäpäin. Yleinen ensivaikutelma on rohkaiseva ja kiteytyy yhden tapahtumajärjestäjän lauseeseen ”Idea yhteisestä maakuntapäivästä on mainio ja ehdottomasti jatkokehittelyn arvoinen.”

Maakunnan uuden brändin ilmeen syntyminen juuri maakuntapäivän kynnyksellä ja lomakauden aikana vaati tapahtumajärjestäjiltä ylimääräistä venymistä. Ensi vuoden maakuntapäivään ilmeen perusasiat ovat jo onneksi valmiina.

EEVA HIRVOLA-KOSTAMO viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 2/2018

17

"Kuluvaa ohjelmakautta ja rahoitusta on vielä kaksi vuotta jäljellä, joten nyt tarvitaan hyviä, innovatiivisia hankkeita."

EU-RAHOITUS TUKEE POHJOIS-KARJALAN YRITYSTOIMINTAA JA TYÖLLISYYTTÄ Pohjois-Karjalassa on käytössä EU:n rakennerahastovaroja vuosittain keskimäärin 30 miljoonaa euroa ja maaseutuohjelman kehittämisrahaa noin 7 miljoonaa euroa.

EU-rahoitus on osarahoitusta yritystoiminnan tukemiseen, yritysten ja koulutus- ja tutkimuslaitosten toimintaympäristöjen kehittämiseen. Lisäksi tuetaan työllisyyttä ja osaamista sekä syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä. Liikennehankkeita nämä rahoitukset eivät koske.

Maakuntaohjelman POKAT 2014-2017 mukaisesti toteutettiin 477 kehittämishanketta, 155 yrityshanketta ja 201 Leader-hanketta. Maaseuturahaston yrityshankkeita rahoitettiin yhteensä 14,25 miljoonaa euroa. Yhteensä näihin hankkeisiin käytettiin EU-ohjelmien rahaa 252,3 miljoonaa euroa.

Vaikka Pohjois-Karjalan bruttokansantuote ja monet muut sosioekonomiset mittarit ovat jäljessä koko maan kehityksestä, on EU-rahoituksella ollut merkittävä rooli maakunnan nykyisen vireen ja kasvun saavuttamisessa. Myönteiselle kehitykselle on tärkeä luoda jatkossakin mahdollisimman hyvät edellytykset. EU:n tulevan ohjelmakauden 2021-2027 valmistelu on nyt kiivaimmillaan. Euroopan komission antoi toukokuussa budjettiesityksen ja kesäkuussa asetuspaketin, jossa säädellään rahan käyttöä. Tällä hetkellä budjetti ja asetukset ovat jäsenmaiden käsittelyssä.

Komissio esittää toiminnan sisällöksi viisi temaattista tavoitetta: älykkäämpi, vihreämpi vähähiilinen, verkostoituneempi, sosiaalisempi ja kansalaisten Eurooppa. Ne ovat Pohjois-Karjalan kannalta täysin relevantteja. Maakuntaohjelman tavoitteitahan ovat älykäs erikoistuminen, öljyvapaa Pohjois-Karjala sekä elinikäinen osallistuminen, joiden sisällöt sopivat hyvin aluetasolla komission temaattisiin tavoitteisiin.

18

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Harvan asutuksen kriteeri Komission esityksen mukaan Suomen rahoitusosuus kasvaa. Äkkiseltään hyvältä kuulostava asia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Tämän ohjelmakauden Suomen rakennerahastopotista reilu puolet tulee ns. harvan asutuksen kriteerin kautta. Uudessa esityksessä Itä- ja Pohjois-Suomi on ns. siirtymäaluetta, johon harvan asutuksen kriteeriä sovelletaan vain nk. turvalausekkeen kautta. Se on olemassa sitä varten, ettei mikään alue saisi kärsiä teknisten muutosten aiheuttamista huononnuksista.

Komission esitys ottaa onneksi huomioon Suomen liittymissopimuksessa määritellyt Itä- ja Pohjois-Suomea koskevat maantieteelliset haitat – kylmän ilmaston, pitkät välimatkat ja harvan asutuksen. Tällä hetkellä edunvalvonnassa keskitytään tämän nk. pohjoisen harvaan asuttujen alueiden tuen tason nostamiseen. Tällä ohjelmakaudella se on 30 euroa vuodessa asuakasta kohden.

Kuluvaa ohjelmakautta ja rahoitusta on vielä kaksi vuotta jäljellä, joten nyt tarvitaan hyviä, innovatiivisia hankkeita. On tärkeää saada vielä käytettävissä oleva EU-rahoitus hyödyttämään Pohjois-Karjalan kehittymistä mahdollisimman hyvin.

EIRA VARIS kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

NURMES LEIPOO KOKO SUOMELLE! LOGISTIIKKA ON KAUPUNGIN ILONAIHE Kahdeksasta Suomen suurimmasta leipomosta kaksi sijaitsee Nurmeksessa. Pielispakari ja Porokylän Leipomo pyöräyttävät vuosittain yhteensä muun muassa yli 60 miljoonaa karjalanpiirakkaa suomalaisten ruokapöytiin. Päivittäistuotteiden jakelua ajatellen Nurmeksen logistinen sijainti on loistava – kuuden tien viuhka ja uusi teollisuusraide takaavat sujuvat yhteydet koko valtakuntaan.

Talouskatsaus 2/2018

19

Porokylän leipomossa leipää leivotaan kuutena päivänä viikossa. Esa Leppä nostaa lämpimäisiä ulos uunista

Yli 41 kiloa vuodessa Leipätiedotuksen tilaston mukaan suomalaiset söivät ruokaleipää keskimäärin noin 41,5 kiloa viime vuonna. Päivittäinen leipäannos on noin 115 grammaa – lähes neljä viipaletta tuoreleipää tai yksitoista palaa kuivaleipää. Pullaa ja konditoriatuotteita suomalaiset herkuttelivat noin 8 kiloa per henkilö. Leipomotuotteiden (sisältää pehmeän leivän, näkkileivän, kahvileivän ja ruokaisat tuotteet) tuontimäärä oli viime vuonna runsas 20 prosenttia. Leivän tuontimäärä jäi kuitenkin alle 20 prosentin.

Suomessa on kaikkiaan hieman alle 700 leipomoa. Niistä noin 500 leipomoa työllistää alle 5 henkilöä ja noin 100 leipomoa 5-10 henkilöä. Loput hieman alle 100 leipomoa työllistävät yli 10 henkilöä.

Lähde: Leipätiedotus ry

20

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Nurmeksen hyvä logistinen sijainti on asia, jonka myös Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi nostaa esille. Lokakuun puolivälistä lähtien tavara on liikkunut myös raiteilla, kun Nurmeksen uusi Pitkämäen liikenneasema yhdistettiin Suomen rataverkkoon.

- Teollisuusraiteen yhdistäminen valtakunnan rataverkkoon oli laatuaan ainutkertainen Suomessa tänä vuonna. Konsepti on avoin, uutta teollisuusraidetta pääsevät käyttämään kaikki toimijat liikennöitsijäriippumattomasti, kaupunginjohtaja Saatsi iloitsee.

Vajaan 8 000 asukkaan Nurmeksessa elinkeinorakenne on monipuolinen. Joukosta kaksi toimialaa ovat ylitse muiden: metsäkoneyrittäjyys ja leipomoala.

- Valtakunnallisesti kokoomme nähden täällä leivotaan leipää 30-kertaisesti ja korjataan puuta yli 20-kertaisesti. Näillä toimialoilla Nurmes on todella iso tekijä.

Teollista kestävää Asko Saatsin mukaan elinkeinopolitiikkaa kaupungissa tehdään määrätietoisesti ja aktiivisesti ennakoiden.

- Pyrimme koko ajan luomaan tänne uutta teollisuutta, sillä kestävä hyvinvointi lähtee nimenomaan teollisista työpaikoista.

Pielispakarin toimitusjohtaja Erkki Timonen on kaupunginjohtajan kanssa samoilla linjoilla.

- Nurmeksen virkamiehet ja luottamusväki ovat hyvin yrittäjähenkisiä ja pyrkivät omalta osaltaan aktiivisesti edesauttamaan elinkeinoelämää. Kehityksen jarruna eivät ole.

Sekä Pielispakari että Porokylän leipomo toimivat kaupungin vuokratiloissa.

- Yritykset investoivat koneisiin ja laitteisiin, eivät seiniin. Mielellämme olemme investoineet tiloihin, joista kaupunki saa viiden prosentin pääomavuokran – ihan kelpo tuotto kunnan näkökulmasta, Asko Saatsi ynnää.

KETTERÄ KAKSINUMEROISISSA KASVULUVUISSA Porokylän Leipomo työllistää yhteen- Pyrimme ketteryyteen ja tarvittaessa sä 120 henkilöä, liikevaihto on noin 17 milnopeaan reagoimiseen. Kuuntelemme kujoonaa euroa. Yhtiön Lieksan-tehtaalla leiluttajien toiveita ja pyrimme vastaamaan votaan gluteenitonta, Nurmeksen leipomo myös trendeihin. Esimerkiksi gluteenittopuolestaan tunnetaan parhaiten perinteimia leivonnaisia olemme valmistaneet nyt sestä ruislimpusta. Porokylällä on lisäksi jauneljä vuotta. Tuoteryhmä kasvaa voimakholeipomot Joensuun Prismassa sekä Koukaasti muodostaen jo noin kolmanneksen volan Citymarketissa. koko liikevaihdostamme.

- Leipää leivotaan kuutePorokylän Leipomo on viina päivänä viikossa. Käsityö meisen viiden vuoden aikaon kunniassa; limput leina tehnyt noin 10 miljoonan votaan käsin. Niin syntyy euron investoinnit. Lieksan Isot investoinnit talaatu, maku, hyvä rakenleipomon uusin laajennus kana, mutta tahti jatne ja maukas kuori, Poroon vajaa 2 000 neliötä, kylän Leipomon toimituskuluvan vuoden syksyn aikuu myös tulevaijohtaja Timo Väänänen kana Nurmeksen tiloja laasuudessa sanoo. jennettiin 300 neliön verran.

Porokylän Leipomo on - Isot investoinnit takana, perustettu vuonna 1983. Vuonmutta tahti jatkuu myös tulevaina 2006 Brahean Paakareiden kolsuudessa, Timo Väänänen vahvistaa. mannen polven yrittäjänä toiminut VäänäMetsäkoneyrittäjä Koneurakointi S. Kuitnen osti Porokylän Leipomon liiketoiminnan. tinen Oy:n sekä Jukolan osuuskaupan jälkeen Yrityksen markkina-alueena on lähes koko Nurmeksen kolmanneksi suurin yksityinen Suomi Helsingistä Ivaloon ja Ilomantsista työllistäjä rekrytoi jatkuvasti uusia työnteKokkolaan. kijöitä. Parhaillaan leipomoissa työskenteTänä vuonna – kuten myös viime vuonlee yli kymmenen oppisopimustyöntekijää. na – yrityksen liikevaihdon kasvu on noin 15 prosenttia. Leipä ja leivonnaiset maistuvat suomalaisille, joita Väänäsen mukaan hellitään maailman monipuolisimmalla valikoimalla.

"

Talouskatsaus 2/2018

21

KARJALAN JUURILTA VIENTIMARKKINOILLE - Yrityksen juuret ovat Pielisen rannalla. Karjalassa täytyy osata piirakan valmistus – ja me osaamme, siitä osoituksena olemme saaneet lukuisia palkintoja, Pielispakarin toimitusjohtaja Erkki Timonen kertoo.

Tärkein palkinto leipomolle on kuitenkin kuluttajien antama tunnustus – Nurmeksessa leivottuja tuotteita ostetaan joka päivä eri puolilla Suomea.

- Suomalaisen ruokakulttuurin perusta on ruisleipä ja sellaisena se säilyykin. Viime kädessä ostoskärryn takana on se todellinen päätöksentekijä.

Pielispakarin tarina alkoi kahden hengen kotileipomosta vuonna 1992. Nyt yhtiö työllistää noin 80 henkilöä ja pyöräyttää reilun 10 miljoonan euron liikevaihdon. Markkina-aluetta on koko kotimaa, kärkituotteena aidot karjalanpiirakat.

Parin viime vuoden aikana Pielispakari on investoinut noin kaksi miljoonaa euroa leivontapakasteiden ja piirakoiden tuotantoon.

Uusia investointeja on jo muhimassa. Uusia markkinoita haetaan viennistä, ja kansainvälistymistavoitteet vauhdittavat investointeja.

Leipomoala on kovasti kilpailtu. Kaikki kilpailu ei tule Suomesta; viime vuonna joka viides leipomotuote oli tuontitavaraa. Timonen arvioi, että kilpailutilanne on murroksessa ja ylikapasiteettia on selvästi.

- Kauppa on avainasemassa, se määrittelee valikoiman laajuuden. Itse arvioin, että valikoima tulee jatkossa tiivistymään. Valikoiman runsaus lienee kaupankin kannalta vaikea hallittava, mutta tokikaan en lähde kauppiaita konsultoimaan.

Timonen korostaa jatkuvan tuotekehityksen merkitystä.

- Suomalainen kauppa myy mielellään suomalaisia leipomotuotteita, yritysten tehtävä on tarjota kaupalle kotimaisia uutuuksia. Kilpailukykyisillä kotimaisilla tuotteilla voidaan vastata myös tuonnin haasteisiin.

TEKSTI: SIRKKA-LIISA AALTONEN, VIESTINTÄ ÄSSÄ OY

22

Pohjois-Karjalan TRENDIT

VUOSIEN ODOTUS PÄÄTTYI KARELIA CBC -OHJELMAN HANKKEET KÄYNNISTYIVÄT VIHDOIN LOKAKUUSSA. Maakunnan Venäjä-toimijat saivat heinäkuun lopussa kuulla ilouutisen, että Venäjä oli ratifioinut rahoitussopimuksen samaan aikaan kahden muun Suomen ja Venäjän välillä toteutettavan yhteistyöohjelman kanssa.

Karelia Cross-Border Cooperation on rajanylittävän yhteistyön ohjelma, jolla lisätään alueen vetovoimaisuutta. Ohjelmaa rahoittavat Euroopan unioni, Suomi ja Venäjä, ja sen rahoitus on 43 miljoonaa euroa. Ohjelman hankkeiden tulee hyödyttää ohjelman ydinaluetta, johon kuuluvat Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa sekä Karjalan tasavalta. Myös liitännäisalueilta voi olla hankepartnereita.

Kiinnostus ohjelmaa kohtaan on ollut suuri. Viime vuoden hakukierroksilla saatiin kaikkiaan 112 hankehakemusta, joissa oli yli 500 hankepartneria.

Ohjelman seurantakomitea on hyväksynyt toteutettavaksi 41 hanketta toimintalinjoissa: 1 Kasvava rajanylittävä yritysyhteistyö 2 Houkutteleva kulttuuriympäristö 3 Puhdas ja miellyttävä elinympäristö.

Listaus valituista hankkeista löytyy ohjelman verkkosivuilta www.kareliacbc.fi/en/projects

Pohjois-Karjalan menestys loistava Pohjoiskarjalaisia toimijoita oli mukana 30 hankkeessa eli lähes 3/4:ssa, joista pääpartnereina 11 hankkeessa.

Yritysyhteistyön hankkeissa mm. lisätään rajan ylittävää metsäalan pk-yritysten yhteistyötä, puunrakentamista ja ruokamatkailua.

Kulttuurin alalla kehitetään uusia elokuvateollisuuden toimintamalleja sekä perheille ja nuorille suunnattuja teatteripalveluita.

Ympäristöhankkeissa parannetaan mm. maaseutukylien jätehuoltoa ja luodaan ennakointijärjestelmä metsiköiden paloriskin arvioimiseksi.

Toimintalinjan 4 ”Toimivat rajanylitykset” suurissa investointihankkeissa poistetaan pullonkauloja ohjelma-alueen kansainvälisiltä rajanylityspaikoilta. Sopimusneuvotteluvaiheessa ovat tällä hetkellä Pohjois-Karjalan kannalta tärkeä Värtsilän rajanylityspaikan peruskorjaushanke (kokonaisbudjetti 5,5 miljoonaa euroa) ja Vartiuksen rajanylityspaikan kehittäminen (8,1 miljoonaa euroa). Kolmas on ympäristötoimintalinjan Sor-

tavalan vesi- ja jätevesihuollon kehittämishanke (4 miljoonaa euroa). Hankkeet ovat kolmivuotisia.

Tavoitteena houkutteleva Pohjois-Karjala ihmisille ja yrityksille Ohjelman viimeiset kehittämishankkeiden hakukierrokset olivat avoinna 27.8.–15.10.2018.

Haettavana oleva ohjelmarahoitus oli kaikkiaan 6,8 miljoonaa euroa. Valitut hankkeet ovat selvillä touko-kesäkuussa 2019.

Seuraavat kolme–neljä vuotta ovat vilkasta kehittämistyötä. Maakunnassa on käynnissä noin 40 rajanylittävän yhteistyön hanketta. Hankkeiden määrää tärkeämpää on kuitenkin se, että ohjelman yleistavoitteen mukaisesti Pohjois-Karjalasta tulee entistä houkuttelevampi alue ihmisille asua ja työskennellä sekä yrityksille sijoittua ja toimia.

TIMO LEINONEN yhteyspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA TOTEUTETTAVAT ENI CBC -OHJELMAT 2014-2020

Talouskatsaus 2/2018

23

VERKOSTOSSA KASVUVIISAUS TIIVISTYY Teknologiateollisuuden alueelliset Kasvuverkostot tarjoavat pk-yrityksille konkreettista tukea ja intoa kasvuun. Pohjois-Karjalan Kasvusavotta-ryhmässä on mukana yhdeksän teknologia-alan pk-yritystä sparraamassa toisiaan. Mentorointiapua antamassa on myös kaksi isompaa yritystä alueelta: John Deere ja Abloy.

Teknologiateollisuuden Kasvuverkostojen toiminta en saatavuuden merkittävimpänä yksittäisenä kasvun käynnistyi vuoden 2017 aikana Pohjois-Karjalassa, Kesedellytyksenä. Myös sisäinen uudistuminen – oman toiki-Suomessa ja Länsi-Suomessa kasvun teemailloilla. minnan kehittäminen, kasvuun sopeutuminen ja uudet Keväällä 2018 toiminta syventyi konkreettiseksi toimintatavat – sai useita mainintoja. kasvun tukemiseksi vertaissparrausta hyöKaikki vastanneet yritykset ilmoittidyntävissä Kasvusavotta-pienryhmissä. vat tavoittelevansa kasvua, reilut puoPienryhmätoiminta on suunnatlet jopa yli 10 prosentin vuosittaista tu erityisesti vienti- ja kasvuhaluisilkasvua.

Kaikki vastanneet yritykle, yli 30 henkilöä työllistäville alueen set ilmoittivat tavoittelevanyrityksille. Hyvien tulosten edellytyksa kasvua, reilut puolet jopa Kasvusavotta-pienryhsenä on ylimmän johdon aktiivinen yli 10 prosentin vuosittaista missä vertaissparrausta osallistuminen ja läsnäolo sekä sitoukasvua.

Kasvuryhmän tyyliin tuminen merkittävään kasvutavoitteeseen ja kärkihankkeeseen. Pohjois-KarKasvukartoituksen tuloksista on apua Kasjalassa Kasvusavotta-ryhmään on lähtenyt vusavotta-yritysten kärkihankkeiden määrittelyssä. mukaan 9 yritystä.

Kasvusavotassa hyödynnetään vertaisverkoston ja Teknologiateollisuus ry rakentaa Kasvuverkostojen -sparrauksen metodeita, joista keskisuurten yritysten verkostomaista toimintamallia yhdessä paikallisten yhKasvuryhmällä on hyviä kokemuksia. Kasvuryhmässä teistyökumppaneiden kanssa. Pohjois-Karjalan kasvuvertaissparraus on saanut aikaan vertaispainetta kasverkostotoiminta saa Aiko-rahoitusta Pohjois-Karjalan vun eteenpäin viemiseksi esimerkiksi ääneen lausuttumaakuntaliitolta. jen tavoitteiden kautta.

Myös Pohjois-Karjalan Kasvusavotta-yritykset ovat Kasvuvoima-kartoituksesta ymmärkorostaneet, että tärkeintä pienryhmätoiminnassa on rystä yrityksen omiin kasvulähtökoh- ollut juuri muilta mukana olevilta yrityksiltä saatu vertiin taissparraus ja haastaminen.

Kasvuhaasteet ovat harvoin täysin yksilöllisiä: ratkaisuja kannattaakin miettiä yhdessä ja useammilla Noin 60 pilottialueiden yritysten edustajaa vastaaivoilla. Kollegoiden kysymykset voivat synnyttää oisi kevään 2018 aikana Kasvuvoima-kartoitukseen. Karvalluksia, joita normaalin arjen keskellä ei olisi tullut ajatoituksessa kysyttiin yritysjohdolta ja omistajilta heitelleeksi. Vertaispaine auttaa myös sitoutumaan kundän näkemyksiään kasvun edellytyksistä ja haasteista. nianhimoiseen kasvutavoitteeseen.

Yritykset saavat Kasvuvoima-kartoituksesta konk-

"

reettista apua oman kasvunsa suunnitteluun. Räätälöity tutkimusraportti antaa kokonaiskuvan oman yrityksen kasvukyvystä ja tarjoaa myös ajatuksia kehitystarpeista sekä vertailun muiden yritysten keskiarvoihin.

Kartoitukseen vastanneet yritykset näkivät osaaji-

LIIKEVAIHDON KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA 1.-6.2018 / 1.-6.2017 C Teollisuus 161 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 25 Metallituotteiden valmistus 222 Muovituotteiden valmistus 237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely 24-30+33 Metalliteollisuus

24

Pohjois-Karjalan TRENDIT

LISÄTIETOJA: www.teknologiateollisuus.fi/ kasvuverkostot

Liikevaihdon muutos, % Vienti Kotimaan Kokonaisliikevaihto liikevaihto 6,6 6,0 6,3 11,8 6,7 9,8 2,5 11,0 8,1 -3,2 -12,9 -6,8 -7,0 3,8 -1,9 10,5 12,3 11,4

Viennin osuus liikevaihdosta 50,9 % 61,9 % 31,8 % 64,9 % 50,2 % 47,9 %

TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA VAHVA ALKUVUOSI Teknologiateollisuuden vientiluvut kehittyivät vahvasti alkuvuoden aikana. Maakunnan vientiteollisuus jatkoi kasvuaan (+6,6 %) edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Koko maassa teollisuuden viennin liikevaihto kasvoi kuitenkin vielä nopeammin (+8,1 %).

Kasvu oli maakunnassa voimakkainta metalliteollisuudessa, 11,4 %. Kovin tahti oli Joensuun seudulla koneiden ja laitteiden valmistuksessa, jonka liikevaihto kasvoi hulppeat 17,4 %, eli 34 miljoonaa euroa. Vastaavanlaisia lukuja saa etsiä seitsemän vuoden takaa. Positiivista kehitystä himmentää huoli kysyntähuipun ohittamisesta sekä yritysten reaalikasvun hiipumisesta, mihin vaikuttavat mm. välituotteiden ja raaka-aineiden hintojen nousu. Myös globaalien markkinoiden epävarmuus ja tullipakotteet luovat riskejä vahvan kasvun jatkumiselle.

Mistä osaajat?

Teknologiateollisuuden investointien ja hyvän kasvuvireen tueksi tarvitaan osaavaa työvoimaa. Uusimpien arvioiden mukaan teknologiateollisuuden uuden työvoiman tarve kansallisesti vuoteen 2021 mennessä on 53 000 henkilöä. Maakunnallisiin henkilöstömääriin suhteutettuna se tarkoittaa 1 200 uutta osaajaa Pohjois-Karjalaan jakautuen

melko tasan sekä ammatti- että korkeakoulututkinnon suorittaneisiin. Tämä on suuri haaste, joka vaatii toimia mm. teollisuuden imagoon ja alan houkuttelevuuteen, täydennys- ja muuntokoulutukseen sekä työperäiseen maahanmuuttoon.

Uutta tukea kasvuun Business Finland on syksyllä käynnistänyt Sampo-ohjelman tukemaan valmistavan teollisuuden uudistumista ja kansainvälistymistä. Toimenpiteillä tähdätään mm. teollisuusyritysten liiketoimintamallien uudistumiseen, digitaalisten ratkaisujen haltuunottoon ja johtamiseen. Sampo-ohjelma tullaan toteuttamaan yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Maakunnan yrityksillä onkin nyt hyvä mahdollisuus päästä mukaan verkostoon ja kansainvälistymispalvelujen piiriin.

Pohjois-Karjalan teknologiayritysten kasvuverkosto on käynnistynyt lupaavasti ja mukaan haetaan edelleen kasvuhakuisia teollisuusyrityksiä. Verkoston kautta moniin yrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviin pullonkauloihin voidaan löytää ratkaisuja. Vertaisoppiminen ja luottamuksellinen hyvien toimintamallien jakaminen yritysten välillä kiihdyttävät positiivista kasvun nälkää.

Digitalisaatio kiihdyttää vauhtia Tietojenkäsittelypalveluiden toimialalla näkyy hienoinen positiivinen vire.

Alkuvuonna 2018 toimialan liikevaihto kohosi 2,4 % vuoden 2017 vastaavasta jaksosta. Digitalisaatio on mukana yhä useamman teollisuusyrityksen kehittämis- ja investointihankkeissa. Edelleen tarvitaan kuitenkin vaikuttavaa työtä sen eteen, että digitalisaatioon liittyvät liiketoiminnalliset hyödyt ja kilpailuedut pystytään tunnistamaan ja kohdistamaan niihin oikeita toimenpiteitä. Teollisuuden tulevaisuuden osaajaprofiileissa korostuvat digitalisaatiotaidot ja -osaaminen eri tasoilla. Digitalisaatio muuttaa työtä ja lisää uudenlaisen osaamisen tarvetta.

Maakunnalliset hankkeet DigiKarjala ja Osaajat Osaa pureutuvat näihin kysymyksiin ja palvelevat tuotannollisia yrityksiä seudullisten elinkeinoyhtiöiden kautta. Hyviä kokemuksia on saatu mm. yrityskohtaisista digikartoituksista, joiden jälkeen lähdetään pienimuotoisella kokeilulla demonstroimaan käytännön ratkaisuja. Ketterien kokeilujen kautta yritysten kynnystä digitalisaatioon onkin saatu madallettua.

MAARIT SIITONEN aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

90

80

70

24-30+33 Metalliteollisuus +11,4 %

Miljoonaa euroa

60

28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus +16,3 % 50

25 Metallituotteiden valmistus +8,1 %

40

222 Muovituotteiden valmistus -6,8 %

30

26-27 Tietokoneiden jne. valmistus +7,3 %

20

33 Koneiden ja laitteiden korjaus ja huolto +6,4 %

10

0 2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

Talouskatsaus 2/2018

25

KASVUA EDESSÄ

METALLIKAIVOSALALLA

Pohjois-Karjalan kaivannaisalan yritysten liikevaihto jatkoi kasvuaan alkuvuonna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Syynä ovat maailmantalouden myönteinen kehitys sekä taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisen myötä kasvanut raaka-aineiden kysyntä ja metallien hinnan nousu.

Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) liikevaihto kasvoi 9,2 prosentilla. Se on 1,3 prosenttia enemmän kuin kaikilla aloilla keskimäärin maakunnassa ja 3,6 prosenttia enemmän kun valtakunnan tasolla.

Liikevaihtoa kasvattivat edelleen malminetsintä sekä kaivoshankkeiden suunnittelutyö. Erityispiirteenä näkyy ns. akkumetalleihin kohdistuva kiinnostus. Akkuteollisuuden kehittämistarpeet juontavat ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja energiatuotannon rakennemuutoksen megatrendeistä. Suomi on siinä kiitollisessa asemassa, että sen maaperä sisältää kaikkia akkuteollisuuden tarvitsemia metalleja.

Myös tulevaisuus näyttää kaivostoiminnan kannalta hyvältä. Boliden Kylylahden kuparikaivoksen avaamispäätöksen pohjana ollut suunniteltu louhintamäärä on jo ylittynyt. Lähinnä sivutuotteina saatujen koboltin ja nikkelin kysynnän kasvun seurauksena kaivosta kannattaa pyörittää täydellä teholla vielä ainakin kaksi vuotta eteenpäin.

Myös malminetsintä jatkuu kaivoksen ympäristössä. Hautalammen kobolttikaivoshankkeen valmistelu etenee suunnitellusti.

Mahdollinen Heinäveden liittyminen Pohjois-Karjalaan toisi kaivosselvitysvaiheessa olevan Aitolammen grafiittiesiintymän maakunnan alueelle.

26

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Miten saada vuolukiviteollisuus kasvu-uralle Kivenleikkaamisen, muotoilun ja viimeistelyn (TOL 237) toimiala Pohjois-Karjalassa on suurelta osin ollut vuolukiven varassa. Alan liikevaihto on laskenut jo toista kymmentä vuotta huolimatta, että kehityksen suuntaa on yritetty korjata liike- ja tuotantotaloudellisilla keinoilla.

Silti Pohjois-Karjala on säilynyt edelleen maailman vuolukiviteollisuuden johtavana alueena.

Tarkasteluajankohtana toimialan liikevaihto laski 1,9 prosenttia. Syy laskeviin käyriin on pitkään löytynyt kuluttajakäyttäytymisestä, vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen kehityksestä ja rakennusteollisuuden trendeistä. Suomalainen vuolukivi on edelleen arvostettu materiaali erityisesti kotimaassa, Keski-Euroopassa ja Venäjällä.

Mutta vuolukivi ei ole yksi homogeeninen materiaali. Sitä tuotetaan monissa paikoissa eri puolilla maailmaa. Kivilajeja on useita ja eri laatuisia.

Alalla toimivien yritysten vastuulla on kehittää tuotteet kuluttajien vaatimuksia vastaavaksi ja kehittää uusia tuotesovellutuksia, joilla on kysyntää markkinoilla. Tuotteet on saatava kuluttajia kiinnostaviksi. Yksi vuolukiven kilpailukykyä uuni-, rakennus- ja käyttöesinemateriaalina parantava tekijä voisi olla vuolukivilajien pätevää luokitus ja standardointi, niiden ominaisuuksien ja sopivien käyttötarkoitusten selvittäminen. Tarve on tunnistettu kuluttajatutkimuksissa, yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa.

RAIMO TURUNEN aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

RÄÄTÄLÖITYJÄ OPINTOPOLKUJA JA AITOA TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYTTÄ Ammatillisen koulutuksen reformi näkyy Riverian opiskelijoiden arjessa erityisesti opintojen joustavuuden lisääntymisenä ja katseiden kääntymisenä työpaikoille.

Piia Kinnunen opiskelee toista vuotta Riveriassa Media-alan perustutkintoa, valokuvausta ja graafista suunnittelua. Hän on jo aiemmin valmistunut artesaaniksi, merkonomiksi ja muotoilijaksi, mutta rakkaasta harrastuksesta syntyi halu sukeltaa valokuvaamisessa vielä pintaa syvemmälle – ammattilaisuuteen saakka.

Talouskatsaus 2/2018

27

RÄÄTÄLÖITYJÄ OPINTOPOLKUJA JA AITOA TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYTTÄ

Huipulle ei ole oikotietä Ammatillisen koulutuksen reformi on paitsi yhdistänyt nuorten ja aikuisten koulutuksen, tuonut mukanaan lisää joustavuutta omien opintojen suunnitteluun.

- Aikaisempaa osaamistani kartoitettiin yhdessä opettajan kanssa ja sen pohjalta lähdimme suunnittelemaan minulle sopivia työelämässä tapahtuvan oppimisen mahdollisuuksia. Opettaja on paitsi kannustanut minua, myös puskenut sopivasti haastetta ja tarjonnut kuvauskeikkoja erityisesti oman mukavuusalueen ulkopuolelta, Kinnunen kehuu.

Piia Kinnunen kertoo, että valokuvauksen opinnoissa ei juurikaan opiskella luokkatiloissa, vaan monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä tekemällä asiakastöitä.

- Kun olin saanut koululla kuvaustekniikat haltuun, oli mahdollista lähteä heti kentälle töihin, Piia Kinnunen iloitsee.

- On ollut hienoa kartuttaa kokemusta alan oikeilla työpaikoilla. Siellä voi verkostoitua ja saada oven raolleen työelämään. Pienet hommat ovat poikineet lisää – ei kukaan voi hypätä suoraan huipulle.

Piia Kinnunen on ehtinyt olla mukana esimerkiksi kuvausassistenttina Kontiolahden ampumahiihdon maailmancupissa, somettajana pyöräilytapahtumissa, kuvaajana sanomalehti Karjalaisessa, Roukalahden kesäteatterissa sekä Tahkon alppikoulun nuorten SM-kisoissa. Intoa on riittänyt vielä iltaisin toi-

28

Pohjois-Karjalan TRENDIT

mia apuohjaajana Pekkalan kuvataidekoulun valokuvausryhmissä. Puhumattakaan lukuisista asiakastöistä!

- Työpaikoilla paine onnistua on kovempi.

Tosin oppimassahan siellä ollaan ja aina voi kysyä, jos ei jotain osaa, Piia Kinnunen painottaa.

- Olen saanut tästä koulutuksesta enemmän mitä osasin kuvitellakaan – opiskelua ei tosiaan kannata koskaan lopettaa!

Monipuoliset oppimisympäristöt kuljettavat kohti omaa unelmatyötä Kostin Vsevolod opiskelee Riveriassa ensimmäistä vuotta Logistiikan perustutkintoa.

Hänellä ei ole vertailukohtaa opiskelusta ennen ammatillisen koulutuksen reformia, mutta opettaja Kimmo Sairanen kertoo monen asian kehittyneen reformin myötä oikeaan suuntaan.

- Mietimme yhdessä jokaisen opiskelijan urasuunnitelmaa, kuitenkaan lukitsematta liikaa tulevaisuutta, painottaa Kimmo Sairanen.

- Monilla alalle hakeutuvista opiskelijoista on jo kokemusta vaikkapa traktorin käsittelystä ihan lapsuudesta saakka, joten osaamista voidaan todentaa näytöillä, Sairanen kertoo.

Myös Kostin Vsevolodilla uravalinta ja unelmatyön visio kumpuaa omasta kodista.

- Haluan olla puutavaran kuljettajana perheyrityksessämme, hän tuumaa heti.

Logistiikan koulutuksessa vaalitaan erilaisia oppimisympäristöjä parhaan ammattitaidon saavuttamiseksi.

- Meillä on käytössä hieno suljettu harjoittelualue oppilaitoksen pihassa, josta löytyy monenlaista kalustoa. Lisäksi käytämme useita digitaalisia ympäristöjä ja jonkin verran on teoriaa luokassa. Myös työpaikoille pyrimme suuntautumaan entistäkin enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa, kertoo Kimmo Sairanen.

- Nykyään erilaiset opiskelijat pystytään huomioimaan paremmin, koska on enemmän mahdollisuuksia. Toisaalta tämä on myös haaste opettajalle, että pystyykö repeämään moneen paikkaan, pohtii Sairanen. Vielä on tietä kuljettavana myös työpaikkaohjaajien kouluttamisessa.

- Itselleni sopivin opiskelumuoto on käytännön tekeminen. Odotan jo pääsyä rekan puikkoihin! sanoo Kostin Vsevolod. Myös odotukset ensimmäistä työelämässä oppimista kohtaan ovat korkealla.

Opettaja Kimmo Sairasen mukaan jokaisen opiskelijan kanssa mietitään urasuunnitelmaa yhdessä ja pyritään suuntautumaan työelämään yhä varhaisemmassa vaiheessa.

PAULA HULKKONEN viestintäsihteeri Riveria

Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö astui voimaan 2018. Kysymyksessä on yksi suurimmista koulutusuudistuksista vuosikymmeniin.

Keskeisimmät muutokset liittyvät nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen raja-aitojen poistumiseen, opiskelun henkilökohtaistamiseen, työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja osaamisen näyttämiseen, tutkintojärjestelmän uudistamiseen, koulutuksen järjestämislupaan sekä rahoitusjärjestelmään. Rahoituksessa siirrytään palkitsemaan tutkinnon suorittamista ja työllistymistä.

Ammatillista koulutusta tarkastellaan nyt kokonaisuutena opiskelijan iästä riippumatta. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan yksilöllistä opintopolkua varten henkilökohtainen opiskelun kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa aikaisempi osaaminen on myös tunnustettu sen hankkimistavasta riippumatta.

Työelämäyhteistyö ja työpaikalla tapahtuva oppiminen lisääntyy. Osaaminen näytetään pääsääntöisesti työpaikalla ja osaamisen arvioivat työelämän edustaja ja opettaja yhdessä.

Tutkinnot uudistuvat sisällöllisesti ja niiden määrä vähenee. Koulutuksen järjestäjillä on nyt yksi järjestämislupa aikaisempien lukuisten lupien ja sopimusten sijaan.

Jatkossa puolet rahoituksesta tulee opiskelijamääristä ja toinen puoli tutkinnoista sekä työllistymisestä.

ESA KARVNEN kuntayhtymän johtaja, rehtori Riveria

Yhteistyöllä osaamista ja elinvoimaa Pohjois-Karjalan uutta koulutus- ja sivistysstrategiaa on valmisteltu Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vetämänä tiiviissä yhteistyössä maakunnan koulutus- ja työelämätoimijoiden kanssa. Strategian lähtökohtana on ollut, että koulutus, tutkimus ja osaaminen ovat kriittisiä menestystekijöitä alueen kehittymisessä. Oikea-aikaisella ja hyvin kohdennetulla koulutuksella voidaan tukea työllisyyden ja yritysten kasvua.

Pohjois-Karjala on kokoaan suurempi koulutusmaakunta: asukkaita Pohjois-Karjalassa on 163 000, johon suhteutettuna maakunnan oppilaitosten opiskelijamäärä 39 500 on lähes neljännes (24%). Konkreettisina teemoina strategiatyössä esille nousivat: työelämälähtöisten koulutusten tukeminen ja nopeisiin työelämätarpeisiin vastaaminen koulutuksella, työelämäkatkosten hyödyntäminen osaamisen kehittämisessä ja ammatin vaihtamisen helpottaminen, koulutus- ja työelämätoimijoiden yhteistyön tiivistäminen, koulutuksen vetovoiman kasvattaminen, ICT:n mahdollisuuksien älykäs hyödyntäminen ja koulutustason ja koulutuksen arvostuksen nostaminen.

Lisätietoja: www.pohjois-karjala.fi/koulutusstrategia TUUKKA AROSARA aluekehitysasiantuntija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 2/2018

29

Alueelliset kehitysnäkymät:

HYVÄSSÄ NOSTEESSA Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne on jatkanut parantumistaan ja tulevaisuus näyttää edelleen valoisalta. Myös maakunnan työttömien määrä on edelleen laskenut ja työllisyyskehityksen odotetaan kehittyvän parempaan suuntaan.

Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat1 arvioivat syyskuussa 2018 ELY-keskuksen johdolla elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä.

Elinkeinoelämän kasvu on Pohjois-Karjalassa jatkunut myönteisenä. Teknologiateollisuuden ja erityisesti metalli- ja muoviteollisuuden näkymät ovat edelleen hyvät ja pk-yritysten tulevaisuus näyttää ilahduttavan suotuisalta.

Ruplan kurssi on pysynyt suhteellisen vakaana ja näin vakiinnuttanut venäläisten matkailijoiden määrää. Matkailutoimialan sekä vähittäiskaupan ja palveluiden kehitys on myötätuulessa.

Rakennusalan taittuminen on maltillista ja suhteellisen hyvä kehitys jatkuu. Ensi vuonna käynnistyvä Joensuun ratapihahanke on maakunnan lähivuosien infrastruktuurihankkeista merkittävin.

Elintarviketeollisuus on hyvässä nosteessa edelleen, samoin metsäbiotalous, jossa on investointeja vireillä. Sen sijaan sote-alalla epävarmuus on kääntynyt paikallisten pk-yritysten tappioksi erityisesti hoivapuolella.

Yleisiä haasteita ovat Pohjois-Karjalan markkinointi yritysten sijoittumispaikaksi, uusien yrittäjien löytäminen eläköityvien työn jatkamiseksi sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen.

Työvoimaa ovat lisänneet erityisesti metalli- ja muovialat ja tämä kehitys jatkuu. Sote-ala Pohjois-Karjala

kaipaa jatkuvasti uusia tekijöitä eläköityvien tilalle. Niin ikään puutavaran hakkuu- ja kuljetusketjuun tarvitaan lisää työntekijöitä. Työvoiman tarpeisiin käytetään rekrytointikoulutusta, vaikka sen kysyntä on vähentynyt aiemmasta. Kriittinen ratkaistava kysymys on työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto erityisesti metalli- ja muoviteollisuudessa. Työnhakijoista ikääntyneiden ja ikääntyvien osuus on merkittävä. Nuorten työllisyystilanteen ennakoidaan paranevan jatkossakin ja pitkäaikaistyöttömyys alkoi vähetä vuoden alkupuolella.

Maatalouden kannattavuus on edelleen heikkoa, eikä tilannetta helpottanut kuluneen kesän ennätysmäinen kuivuus. Tilanne jatkuu haastavana, vaikka tuottajahintojen lasku on pysähtynyt ja ennuste lupaa korjausta tilanteeseen. Luomumaidontuotanto kasvaa kuten myös tuotteiden kysyntä vähittäiskaupassa.

Puukauppavuodesta lienee tulossa ennätysvilkas edellisen vuoden tapaan ja kysyntä jatkuu hyvänä kaikkien puutavaralajien osalta. Markkinoiden kasvu luo investointitarpeita metsä- ja puuteollisuuteen.

MINNA KERÄNEN-KULTANEN suunnittelija Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen

Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

+

+

+

Työttömyyden määrä ja rakenne

+

+

+

Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi 1

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TE-toimisto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Finnvera Oyj Savo-Karjala, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun Tiedepuisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Suomen metsäkeskus itäinen palvelualue sekä seudulliset elinkeinoyhtiöt (Josek Oy, Keti Oy ja Pikes Oy).

OSAAMISTARPEITAKIN ENNAKOIDAAN Jatkona alueellisten kehitysnäkymien arviointiin laaditaan tänä syksynä kolmatta kertaa myös katsaus alueellisista osaamistarpeista ja -kapeikoista. Katsauksen tavoitteena on, että jokaisesta maakunnasta tuotetaan näkemyksiä työvoimakysyntää vastaavista lyhyen aikavälin osaamisen kehittämishaasteista. Katsauksessa arvioidaan keskeisten toimialojen haasteiden lisäksi myös ratkaisuja, mahdollisuuksien mukaan jopa osaamisen tason mukaan. Katsaus laaditaan lokakuun aikana ELY-keskuksen johdolla yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Laatimisessa hyödynnetään erityisesti POKAT- koulutus- ja ennakointiryhmän näkemyksiä. Alueilla laadittuja ennakointinäkemyksiä hyödynnetään oman alueemme ennakointityön lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä alueiden välisessä keskustelussa ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen kohdentamisesta.

Lisätietoja: www.oph.fi/vae (13.11.2018) MINNA KERÄNEN-KULTANEN

30

Pohjois-Karjalan TRENDIT

JOENSUUN SEUDUN TOIMIALOJEN NÄKYMIÄ Joensuun seudun metalli- ja teknologiateollisuuden yritysten näkymät jatkuvat edelleen poikkeuksellisen hyvinä, vaikka teollisuuden tuotanto-odotukset kokonaisuudessaan ovat Suomen laajuisesti EK:n mukaan hieman laskussa. Teknologiateollisuuden osuus Pohjois-Karjalan tavaraviennistä on 35 %. Teollisuusmetallien hintojen nousu on taittunut viimeisen kolmen kuukauden aikana, mutta energian hinnat ovat yhä korkealla tasolla.

Teknologiateollisuuden yrityksissä on meneillään sekä kansainvälistymishankkeita että mittavia investointeja teknologioihin, toimitiloihin ja digitaalisiin toimintamalleihin. Tuotannon tehostamiseen ja automatisointiin hyödynnetään yrityksissä IoT- ja 3D-ratkaisuita, joihin on seudullamme maailmanluokan osaamista.

Haasteena alalla on edelleen osaavan työvoiman saanti. Yritykset paikkaavatkin työvoimatarpeitaan rekrytoimalla alan ammattilaisia, esimerkiksi koneistajia, asentajia ja levyseppähitsaajia vuokravälityksen kautta koko Euroopan alueelta.

Metsä- ja puuteollisuuden kasvunäkymät ovat hyvät. Markkinoiden arvioidaan kasvavan ja uusia tuotteita kehitetään, mikä luo myös investointitarpeita. Raaka-aineiden hintakehitys on kasvusuuntainen, mistä on hyötyä puuraaka-aineen myyjille, mutta haittaa jalostajille. Myös muovituoteteollisuus jatkaa kasvu-urallaan.

Kaupan alan positiivinen kehitys jatkuu.

Teollisuus vetää tukkukauppaa ja rakentaminen teknistä kauppaa. Vähittäiskaupan valoisia näkymiä tukee kuluttajien ostovoiman kehitys: sitä piristävät tulevat palkankorotukset, lisääntyvä työllisten määrä sekä alhaisena pysyvä inflaatio. Vaikka kuluttajien luottamusindikaattori on kääntynyt hieman laskuun helmikuussa saavutetusta ennätyslukemasta, on se kuitenkin edelleen erittäin vahvalla tasolla.

Matkailussa on potentiaalia. Ruplan kurssi on heikko, mutta vakaa, minkä ansiosta venäläismatkailijoiden määrä Joensuun seudulla on suhteellisen vakiintunut. Matkailijoita saapuu meille enenevissä määrin myös Saksasta sekä

Aasian maista, etenkin Kiinasta, Koreasta ja Japanista. Matkailualueiden kehittämiseen ja uusien vetovoimakohteiden rakentamiseen onkin syytä hakea kumppaneita näistä maista.

ICT-alan kasvun näkymät ovat pääosin hyvät: tuotannon digitalisaatio lisää alan kysyntää.

Luovilla aloilla taas yritysten kaipaamien markkinointikoulutusten ja palvelumuotoilun kysyntä on kasvussa. Luovilla aloilla on saatu positiivisia kokemuksia monialaisista toimitiloista – monialainen yhteistyö onkin kasvussa. Tekoälyyn liittyvät sovellutukset ovat trendi luovien alojen, ICT:n ja liiketoiminnan leikkauspisteissä: niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisen ennustamisessa.

JOSEKIN YRITYSNEUVOJAT

PK-YRITYSTEN SUHDANNEODOTUKSET POHJOIS-KARJALASSA KEVÄTTÄ VALOISAMMAT Vaikka pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat valtakunnan tasolla heikommat kuin keväällä 2018, nähdään tilanne Pohjois-Karjalassa hieman toiveikkaampana saldoluvun ollessa nyt +24, kun luku keväällä oli +20. Maakunnan suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat myös hieman kevättä paremmat. Saldoluvuksi muodostuu nyt +12, kun se keväällä oli +8. Nousu tuntuu jo yrityksissä, sillä monella yrityksellä on pulaa osaavasta työvoimasta.

Noin puolet (53 %) pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Pohjois-Karjalan alueella on eniten asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä (37 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 5 % vastaajista, mikä on yhden prosenttiyksikön verran enemmän kuin keväällä 2018.

Seuraavan kahden vuoden aikana peräti 17 % yrityksistä suunnittelee toteuttavansa omistajanvaihdoksen.

Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on koko maassa lähes vastaava määrä ja Pohjois-Karjalassa hieman enemmän kuin keväällä. Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat Pohjois-Karjalan pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia.

Kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä Pohjois-Karjalassa pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Kehittämisen esteinä nähdään yleinen suhdanne- ja taloustilanne, kilpailutilan-

ne, rahoitus ja työvoiman saatavuus.

Joka neljännellä Pohjois-Karjalan alueen pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Pk-yritykset hyödyntävät digitaalisista työkaluista ja palveluista yleisimmin omia internet-sivuja sekä sosiaalista mediaa.

Pohjois-Karjalan pk-yrityksistä noin joka seitsemännellä vastanneista on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana, mutta kuitenkin maksuvaikeuksia kokeneita on nyt vähemmän kuin keväällä.

Syksyn 2018 pk-yritysbarometri perustuu 4 636 pk-yrityksen vastauksiin. Pk-yritysbarometri julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Se kuvaa pk-yritysten odotuksia vuoden eteenpäin.

MERJA BLOMBERG toimitusjohtaja Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry

*Saldoluku kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta.

Talouskatsaus 2/2018

31

SISÄLTÖ

2 4 7 7 8 9 10 11 12 14 16 18 19 23 24 26 27 30 31

Pääkirjoitus: Vahvan kasvun aikaa Kehitysyhtiöt Metsäbiotalous ja uusiutuva energia Suomi elää metsästä Puukauppa käy vilkkaasti Bio4Eco-hankkeesta eväitä alan houkuttelevuuteen Öljyvapaa maakunta Green Hub Valotaiteella salakalastusta vastaan Pohjois-Karjalan profiili ja kaupan kasvuluvut Maailmankarjalaiset ja ensimmäinen maakuntapäivä EU-rahoitus tukee yritystoimintaa ja työllisyyttä Nurmes leipoo koko suomelle Karelia CBC -ohjelmat vihdoin käyntiin Teknologiateollisuus ja alueelliset Kasvuverkostot Metallikaivosalalla kasvua edessä Räätälöityjä opintopolkuja ja työelämälähtöisyyttä ELY Alueelliset kehitysnäkymät Joensuun seudun ja PK-yritysten näkymiä

Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Päätoimittaja: Eeva Hirvola-Kostamo Graafinen suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Fabrik Oy Aineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara Tilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvat: Kansi Sarianna Ikonen, s. 2-3, 12-13 Johanna Kokkola, s. 7, 8-9, 10-11 Anniina Kontiokorpi, s. 14 Keijo Penttinen, s. 17 Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, s. 22 Pielispakari, s. 27 Sarianna Ikonen, s. 19-20 Risto Kuittinen, s. 24-25 Abloy Oy, s. 26 Shutterstock, s. 28-29 Paula Hulkkonen, s. 30-31 Jukka Mähönen Painatus: Grano Oy Painosmäärä: 1 600 kpl Ilmestyminen: kaksi kertaa vuodessa