Pohjois-Karjalan TRENDIT 1/2018

Pohjois-Karjalan

trendit Talouskatsaus 1/2018

s. 20

s. 7

s. 12 s. 14

s. 2

PIDETÄÄN HYVÄSTÄ kasvuvauhdista kiinni Suomessa elettiin vuonna 2017 ripeän talouskasvun aikaa. Vaihtotase kääntyi positiiviseksi kuuden vuoden tauon jälkeen, kun tavaravienti lähti toden teolla vetämään myös valtakunnan tasolla ja palveluviennin alijäämäkin pieneni. Yritysten liikevaihto kasvoi 6,1 %. Vuoden loppupuoliskolla kasvuprosentti oli hieman vuoden keskiarvoa maltillisempi, 5,6 %.

Pohjois-Karjalassa vastaavat luvut olivat 4,8 % ja 5,1 % eli loppuvuonna kasvu jonkin verran kiihtyi vuoden alkupuoliskosta (4,3 %).

Joulukuussa 2017 julkistetut ennusteet povasivat talouskasvun vauhdin hienoista hiipumista, mutta ainakin Pohjois-Karjalassa vuoden 2018 alku on tuonut hyviä uutisia.

Hyvä vire on jatkunut mm. teknologiateollisuudessa - monet maakunnan yritykset ovat tiedottaneet henkilöstörekrytoinneista ja tuotannon laajennuksista. Metsäbiotaloudessa puunkorjuumäärät kasvavat ja vireillä on uusia investointeja.

Rakentamisessa on rikottu ennätyksiä. Aloitetun rakennus- ja asuntotuotannon kuutiotilavuudet olivat tammi-lokakuussa 2017 vuosikymmenen suurimmat. Rakentaminen säilyy vilkkaana myös lähitulevaisuudessa. Matkailutoimialaa on kehitetty aktiivisesti, esimerkkinä Karelia Expertin uudelleenorganisoiminen ja panostus kansainväliseen matkailuun. Kaupan alallakin on lyöty pöytään ennätyslukuja.

Kriittisin silmin voi nähdä pilviä varjostamassa vahvaa kehitystä. Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2018 alun pk-yritysbarometrin yleisten suhdannenäkymien saldoluku oli Pohjois-Karjalassa +20. Vaikka luku oli selkeästi positiivinen, se oli yhdessä Kymenlaakson kanssa maan matalin ja selvästi koko maan lukua (+35) alhaisempi. Näkymät ovat siis hyvät, mutteivät lähellekään niin hyvät kuin maassa keskimäärin – puhumattakaan kaikkein vahvimmassa vedossa olevista alueista.

Tuoreet talousluvut ovat hyviä, mutta sisältävät huolenaiheita. Vuosikymmenen alkupuoliskolla yleisen heikon talouskehityksen aikaan maakunnan luvut olivat selvästi maan keskiarvoja paremmat muun muassa suhdanteita tasaavan monipuolisen toimialarakenteen ansiosta. Nyt kun kasvuluvut ovat valtakunnallisesti hyviä, Pohjois-Karjala on jäämässä niistä jälkeen huolimatta myönteisestä kehitysvireestä. Tarvitaan yhteisiä ponnisteluja, että pysymme vauhdissa kiinni.

RISTO POUTIAINEN maakuntajohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

SISÄLTÖ 4–7 7-9 7 8 10 11 12 14-15 16-17 18-19 19

pohjois-karjala.fi

Kehitysyhtiöiden vuosi 2017 Teknologiateollisuus Digitaalisuus muuttaa teollisuutta Omistajanvaihdokset Maaseutuluotain Kaupan kehitys Matkailu ja maakunnan vetovoima Kaivostoiminta Maakuntaohjelma POKAT 2021 Liikenneyhteydet Tietojenkäsittelypalvelut

facebook.com/pohjoiskarjala

@pkliitto

20-23 24-25 26 27 27 28 29 30-31

Lääketeollisuusklusteri uuteen nousuun Piristyvä matkailu itänaapurista Biotalousosaaminen kiinnostaa Kanadassa Luovat alat Metsä- ja puutalouslukuja Kauppakamarin mentorointiohjelma Teolliset työpaikat Tulevaisuusnäkymät ELY Josek Pohjois-Karjalan yrittäjät

instagram.com/pohjoiskarjala

youtube.com/pkmaakuntaliitto

@Päätoimialat 150 140

130

Liikevaihdon kehitys päätoimialoilla

Liikevaihdon kehitys seutukunnittain 120

120 110 100 F Rakentaminen +10,7%

90

A- X Kaikki toimialat +5,1% C Teollisuus +5,5% 2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

Koko maa +5,6%

90

70

2017

1 50

115

1 40

Henkilöstön kehitys seutukunnittain 110

Pohjois-Karjala +5,1% Joensuun seutukunta +5,4% Pielisen-Karjalan seutukunta +3,5% Keski-Karjalan seutukunta +5,4% 2009

2010

2011

2012

2014

2013

2015

2016

2017

Teollisuuden viennin (tol C) kehitys seutukunnittain

Indeksi (2010 = 100)

1 30

1 05 1 00 Koko maa +2,1

95 90

110 1 00 90 80

Joensuun seutukunta +0,2

70

Pielisen-Karjala +2,5

2009

1 20

Pohjois-Karjala +0,2

2010

2011

Koko maa +7,3% Pohjois-Karjalan maakunta +8,0% Joensuun seutukunta +7,3% Keski-Karjalan seutukunta +8,1%

60

Keski-Karjala -2,6 85

100

2012

2013

2014

2015

2016

2017

Indeksi (2010 = 100)

70

110

80

G Tukku- ja vähittäiskauppa +2,6%

80

Indeksi (2010 = 100)

indeksi (2010 = 100)

130

50

Pielisen-Karjalan seutukunta +11,7% 2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

Indeksi 100 on vuosi 2010. Vuoden 2017 tiedot tarkentuvat vuoden 2018 loppuun asti.

Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät.

Ei sisällä julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 2008 -luokituksen mukainen.

Kuvaajien selitteiden prosenttiluku on viimeisimmän puolivuotisjakson muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.

KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA Luovien alojen yritysryhmä Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) Rakentaminen (TOL F) Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Jalostus (TOL BC+DF) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Kaivostoiminta ja louhinta (TOL B) Teollisuus (TOL C) Tietojenkäsittelypalvelut (TOL 62-63) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Palvelut (TOL G-U) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237)

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

7.-12.2017

7.-12.2016

1 000 €

%

40 503

34 936

5 567

15,9

59 144

51 551

7 593

14,7

487 455

440 446

47 009

10,7

95 389

86 793

8 596

9,9

232 138

212 523

19 615

9,2

471 862

437 551

34 311

7,8

94 915

88 359

6 556

7,4

1 795 236

1 686 771

108 465

6,4

144 953

136 545

8 409

6,2 5,8

36 283

34 308

1 975

1 189 318

1 127 003

62 315

5,5

29 094

27 615

1 480

5,4

1 340 841

1 274 813

66 029

5,2

3 506 001

3 334 621

171 380

5,1

77 205

73 729

3 476

4,7

162 299

155 731

6 569

4,2

48 339

46 393

1 946

4,2

141 571

136 521

5 050

3,7

1 546 855

1 500 349

46 507

3,1

960 014

935 771

24 243

2,6

58 687

58 193

494

0,8

130 744

130 367

377

0,3

95 366

95 365

1

0,0

24 001

24 198

-197

-0,8

12 861

13 415

-554

-4,1

Pohjois-Karjalan Trendit -lehden julkaisija on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

Lehden tässä numerossa kerrotaan maakunnan talouden kehityksestä vuoden 2017 loppupuolikkaalla.

Vertailuajankohtana on edellisen vuoden vastaava ajankohta. Seuraava julkaisu ilmestyy ensi syksynä.

Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti www.pohjois-karjala.fi/trendit.

Keski-Karjala:

YRITYSTEN LIIKEVAIHTO KASVAA JA VIENTI VETÄÄ Keski-Karjalan kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi vuoden 2017 toisella vuosipuolikkaalla 5,4 % loppuvuoteen 2016 verrattuna. Eniten liikevaihtoaan kasvattivat rakentaminen (16,9 %) puun sahaus ja kyllästys (9,5 %) sekä koneiden ja laitteiden valmistus (7,0 %).

Rakentamisen liikevaihto kasvoi 2017 enemmän kuin koko maassa. Alkuvuonna liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla, mutta kasvoi reippaasti loppuvuonna. Vuonna 2016 alan liikevaihto kasvoi jo yli 8 %.

Puun sahauksen ja höyläyksen liikevaihto kasvoi myös loppuvuonna lähes 10 %. Stora Enson Kiteen saha on suurin toimija alalla ja sahatavaran hyvä kysyntä näkyy liikevaihtokehityksessä.

Palvelujen (2,3 %) ja erityisesti kaupan (3,2 %) liikevaihdot ovat hienoisessa kasvussa, vaikkakin maltillisemmin kuin koko maassa.

Liikevaihto väheni kuljetuksessa ja varastoinnissa, matkailu- ja ravitsemustoiminnassa sekä puutavaran valmistuksessa. Eniten pieneni metallituotteiden valmistuksen liikevaihto. Matkailun osalta

liikevaihdon reilun 7 prosentin pudotus selittynee suurelta osin majoitusöiden lähes kolmanneksen vähenemisellä vuodesta 2016 vuoteen 2017 yrityksissä, joissa on yli 20 vuodepaikkaa. Osaselitys lienee majoituskapasiteetin väheneminen Keski-Karjalassa. Esimerkiksi Niiralassa Hotelli Joki oli jonkin aikaa suljettuna ennen omistajanvaihdosta ja yksi matkailuyritys lopetti toimintansa kokonaan.

Teollisuuden vienti kasvoi Keski-Karjalassa yli 8 %, mitä selittänee pitkälti sahatavaran hyvä menekki maailmanmarkkinoille.

Henkilöstömäärän kehitys on tilastokeskuksen lukujen mukaan Keski-Karjalassa miinusmerkkistä kaikilla toimialoilla. Kuitenkin esimerkiksi teolliset työpaikat ovat Keski-Karjalassa pitkästä aikaa lisääntyneet 4,3 %. Ero johtuu erilaisesta laskentatavasta. KETIn luvut on kysytty vuoden vaihteessa kaikilta seudun teollisilta yrityksiltä, joten keräämämme tieto on luotettavampi eikä laskennallinen, kuten tilastokeskuksen luvut.

Muutenkin hyvä taloussuhdanne näkyy tuotannollisten yritysten tilauskan-

+ 5,4

KESKI-KARJALAN SEUTUKUNTA Rakentaminen (TOL F) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Jalostus (TOL BC+DF) Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Teollisuus (TOL C) Palvelualat yhteensä (TOL G-U) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Metallituotteiden valmistus (TOL 25)

4

Pohjois-Karjalan TRENDIT

nassa, mikä heijastuu myös työllisyyteen seudulla. Joillain toimialoilla on pulaa osaavasta työvoimasta. Työllistymistä helpottaa edelleen jatkuva Koulutustehtaan mestari-kisällimalli, jossa yritykset itse kouluttavat kisälleistä työntekijöitä.

Huolestuttavaa on seudun sote-alan yritysten tilanne, kun isot toimijat ovat valtaamassa markkinaa ja Siun soten kilpailutuksissa pienet yritykset jäävät jalkoihin.

Ainakin yksi toimialan yritys on jo lopettanut toimintansa Keski-Karjalassa. Voidaan jopa puhua sote-yritysten kriisistä aiemmin erittäin vahvalla toimialalla Keski-Karjalassa.

RISTO HILTUNEN toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI

Liikevaihto 1 000 € 7.-12.2017

7.-12.2016

81 512 29 223 15 782 309 395 164 016 12 411 68 765 99 792 91 465 110 849 23 385 11 187 15 471 4 639 4 855 3 271

69 702 26 682 14 750 293 412 155 760 11 888 66 615 97 212 89 162 108 409 23 110 11 110 15 537 4 995 5 637 4 182

Muutos 1 000 €

%

11 809 16,9 2 542 9,5 1 032 7,0 15 983 5,4 8 257 5,3 523 4,4 2 150 3,2 2 581 2,7 2 304 2,6 2 439 2,3 275 1,2 77 0,7 -66 -0,4 -356 -7,1 -783 -13,9 -911 -21,8

Joensuun seutu:

VAUHTI KIIHTYY, KUN VAIN KÄSIÄ RIITTÄÄ Mukavaan nousukiitoon lähtenyt Joensuun seudun talous sai lisää ilmaa siipiensä alle vuoden 2017 loppua kohti. Heinä-joulukuussa kasvuvauhti viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna rikkoi jo viiden prosentin rajan (5,4 %). Vuositasollakin tarkasteltuna saavutimme tuon viiden prosentin rajan (5,0 %). Koko maassa kaikkien toimialojen liikevaihto harppoo kuitenkin eteenpäin vieläkin suuremmin askelin vuoden 2017 kasvulukujen näyttäessä 6,1 prosenttia. Potentiaalia on siis vieläkin kovempaan kasvuvauhtiin.

Loppuvuoden hyvää kasvua rakennettiin seudulla alkuvuoden tyyliin lähes kaikkien toimialojen voimalla. Laajasta rintamasta kaksinumeroisiin kasvulukuihin loppuvuodesta kirivät rakentaminen (10,1 %) sekä tietokoneiden, sähkölaitteiden jne. valmistus (15,1 %), jonka liikevaihto kasvoi meillä selvästi koko maata vauhdikkaammin. Vuositasolla plussaa vuoteen 2016 tuli Joensuun seudulla 12,5 %, kun toimialan kehitysluku koko maassa oli 7,5 %.

Metalliteollisuuden hyvä vire ja poikkeuksellisen positiiviset kehitysnäkymät konkretisoituivat liikevaihdoissa laajemminkin. Metallituot-

teiden valmistuksessa loppuvuoden kasvuluku oli 7,2 % ja muiden koneiden sekä laitteiden valmistuksen toimialalla mukavat 9,4 %.

Koko maan lukuja huomattavasti voimakkaammin Joensuun seudulla kasvoi myös elintarviketeollisuus. Aivan tammi-kesäkuun 8,5 prosentin liitoon ei toimialalla loppuvuonna ylletty (6,9 %), mutta vuoden 2017 kasvuksi muodostunut 7,7 % kulkee silti aivan omalla tasollaan koko maan vastaavaan lukuun verrattuna (1,6 %). Positiivisen suunnan jatkumiselle on hyvät perusteet, sillä kuluttajien kiinnostus lähiruokaa ja ruuan alkuperää kohtaan lisääntyy jatkuvasti. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia tulevaisuuden kannalta piilee paitsi marjoissa, myös uusien proteiinituotteiden ja hyönteisruoan kasvavassa kysynnässä.

Tukku- ja vähittäiskaupan kasvu pysytteli loppuvuonna noin kolmessa prosentissa (2,9 %).

Kokonaisuutena kaupan alan näkymät paranevat jatkuvasti, teollisuuden vahva kasvu tukee tukkukauppaa ja kuluttajien luottamus omaan talouteen huitelee ennätyslukemissa. Hyviä uutisia on siis lupa odottaa jatkossakin, varsinkin, kun mukaan lisätään tasaiselle kasvu-uralle vakiintunut venäläisten matkailijoiden määrä. Se

+ 5,4

JOENSUUN SEUTUKUNTA Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) Rakentaminen (TOL F) Metsätalous ja puun korjuu (TOL 02) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Jalostus (TOL BC+DF) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Teollisuus (TOL C) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Kaikki toimialat (TOL A-X) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (TOL 23) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Palvelut (tol G-U) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33)

on nähtävissä myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan heinä-joulukuun luvuissa: Toimialan liikevaihto kasvoi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna makoisat 6,1 %.

Henkilöstömäärä seudulla kääntyi kokonaisuutena hienoiseen kasvuun (0,2 %). Teollisuudessa työpaikkojen määrän kasvu oli ripeämpää, 2,6 %. Kapulana rattaissa kolisee työvoimapula. Erityisesti erikoisosaajia kaivataan seudulle lisää tukemaan yritysten kunnianhimoisia kasvu- ja kansainvälistymistavoitteita.

PEKKA NUUTINEN toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

7.-12.2017

7.-12.2016

1 000 €

57 059 363 132 57 033 215 254 436 101 134 630 1 418 551 74 340 916 026 62 965 1 062 288 2 765 834 30 374 49 542 108 459 1 288 937 777 512 41 495 60 212 111 158 82 555 18 468

49 555 7 504 15,1 329 775 33 357 10,1 51 945 5 087 9,8 196 723 18 531 9,4 401 973 34 128 8,5 125 580 9 050 7,2 1 326 769 91 782 6,9 69 565 4 775 6,9 862 285 53 741 6,2 59 339 3 626 6,1 1 003 368 58 920 5,9 2 625 223 140 612 5,4 28 883 1 491 5,2 47 803 1 739 3,6 104 945 3 514 3,3 1 247 791 41 146 3,3 755 425 22 087 2,9 40 377 1 118 2,8 58 808 1 404 2,4 110 527 632 0,6 82 576 -21 0,0 18 678 -210 -1,1

Talouskatsaus 1/2018

%

5

Pielisen Karjala:

VALOISAT NÄKYMÄT LUPAAVAT KASVUA Metsätalous- ja puunkorjuutoimialan liikevaihto oli 2017 selvässä kasvussa puun kasvavan kysynnän vuoksi ja näkymät ovat hyvät myös vuoden 2018 osalta. Toimialan kehitys on Nurmeksen osalta tärkeää, sillä täällä on kaksi Suomen suurimpiin kuuluvaa metsäkoneurakointiyritystä: liikevaihdoltaan Suomen kolmanneksi suurin Koneurakointi S. Kuittinen ja kahdeksanneksi suurin Motoajo Oy (Kauppalehti 31.3.18).

Kasvu oli muuta maata kovempaa myös rakentamisessa ja elintarviketeollisuudessa.

Rakentamisessa Pielisen Karjalassa yllettiin noin 22 prosentin vuosikasvuun, kun koko maassa jäätiin 8,4 prosenttiin. Keväällä Vihreän teollisuuden alueella käynnistyy mittava raakapuuterminaalin rakentamisurakka, jolloin alueelle tehdään pyöreän puun lastausraide ja muuta lastaustoimintaa palveleva yksityinen teollisuusraide. Pielisen Karjalan elintarviketeollisuuden koko vuoden liikevaihto kasvoi 13 %, kun koko maan tasolla kasvu jäi ainoastaan 1,6 prosenttiin.

Matkailun osalta rekisteröityjä yöpymisiä Nurmeksen seudulla oli 2017 yhteensä 53 810, eli yli 6000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu oli kotimaisten yöpymisten lisääntymisen ansiota. PIKES aikoo syksyllä käynnistää Nurmes–Valtimo-alueen matkailun kehittämissuunnitelman laadinnan yhdessä yrittäjien kanssa.

PIKES haastatteli alkuvuonna 60 yritystä Nurmeksen ja Valtimon alueelta. Liiketoimin-

nan nykytilanne on valoisampi kuin aiempina vuosina, ja noin puolet yrityksistä odottaa tilanteen parantuvan entisestään. Vuoden 2017 lopussa Nurmeksessa oli 530 teollista työpaikkaa, 21 enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtimolla teollisuustyöpaikkojen määrä oli vuoden lopussa 34. Haastatelluista 60 yrityksestä kolmasosa aikoo palkata uusia työntekijöitä.

PIKES on käynnistänyt Kohtaanto-hankkeen, jolla pyritään edesauttamaan mm. työvoiman kysynnän ja tarjonnan osuvuutta. Nurmeksen ja Valtimon alueella julkiset ja yksityiset toimijat ovat lisäämässä yhteistyötä työllisyyden edistämiseksi työllisyyspolku-toimintamallin avulla. Lisätoimenpiteitä tarvitaan, sillä yrittäjien mielestä yksi merkittävä kasvun este ovat rajalliset resurssit, erityisesti henkilöstön saatavuus.

HYVÄ PÖHINÄ

NÄKYY JA TUNTUU

LIEKSASSA Tilastot eivät tälläkään kertaa valehtele! Yrityksistä ja tienpäällä tehdyt havainnot vahvistavat Lieksan osalta sen, minkä tilastotkin tietävät – etenkin teollisuudella on nyt hyvä vauhti päällä.

Kaikki lieksalaiset perustoimialat, niin elintarviketeollisuus kuin puun käsittelyyn ja jalostamiseen pohjautuvat alat, ovat vahvassa myötätuulessa. Ei tarvitse kuin ajaa aamulla aikaisin kantatietä, niin ei voi olla huomaamatta lähes yhtämittaista rekkojen jonoa – puuta ja raaka-aineita tehtaille ja teollisuuden tuotteita maailmalle kymmenien rekkojen kyydissä, joka aamu. Vinha tahti tullee jatkumaan myös tulevaisuudessa, kun yritykset ovat kertoneet hyviä uutisia tulevista investoinneistaan ja suunnitelmistaan. On uutta sahaa ja biojalostamoa, energian tuotantoa ja digitalisaatiota, tuotannon kehittämistä ja jos jonkinlaista hilavitkutinta.

Erityisen helppoa on havaita rakentamisen hyvä vire. Lieksassa rakennetaan tällä hetkellä enemmän kuin vuosikausiin. Isoista toimialoista ainoastaan tukku- ja vähittäiskaupan osalta näyttää heikommalta. Toivoa sopii, että jatkossa myös kaupan ala pääsisi mukaan kasvun imuun. Ainakin mahdollisuus siihen on nyt olemassa.

MINNA HEIKKINEN toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES

PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNTA Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Rakentaminen (TOL F) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) Jalostus (TOL BC+DF) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Teollisuus (TOL C) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Palvelualat yhteensä (TOL G-U) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Puutavaran valmistus (TOL 162+310)

6

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

7.-12.2017

7.-12.2016

1 000 €

%

25 859

22 566

3 293

14,6

26 401

23 110

3 291

14,2

17 875

15 647

2 228

14,2

17 888

16 213

1 674

10,3

2 685

2 570

115

4,5

196 019

189 111

6 907

3,7

74 517

71 977

2 541

3,5

379 437

366 739

12 698

3,5

162 715

157 384

5 331

3,4

9 557

9 297

260

2,8

169 944

166 064

3 881

2,3

148 683

145 379

3 304

2,3

90 865

90 997

-132

-0,1

11 638

11 715

-77

-0,7

6 795

6 871

-75

-1,1

8 123

8 489

-365

-4,3

3 820

4 243

-423 -10,0

Myös matkailijamäärissä tultiin ylöspäin.

Työtä on vielä kuitenkin siinä, että kasvava matkailijavirta näkyisi lisäeuroina yritysten liikevaihdossa. Tässä lienee myös kaupan alalle kasvupotentiaalia.

Jotta ei ihan liian hyvältä tuntuisi, niin yksi Lieksan suurimmista työnantajista, JOPTEK, ajautui alkuvuodesta konkurssiin. Uhattuna oli

80 työpaikkaa. Mutta näyttäisi tämäkin hyväksi kääntyvän. Nyt konkurssipesän toiselle puoliskolle on löytynyt uusi ja toimintaa kehittävä omistaja ja loppupuolikaskin näyttäisi menevän hyviin hoteisiin.

Oman haasteensa yritysten hyvälle kasvulle tuo osaavan työvoiman saatavuus. Pahimmassa skenaariossa yritysten kasvu tyssää

tekijöiden puutteeseen. Tällä osin ei auta muu kuin kaikkien kaikkinainen aktiivisuus – mallilla tai ilman.

HARRI VÄLIMÄKI toimitusjohtaja Lieksan Kehitys Oy LieKe

Teollisuuden digitalisaatiossa asenne ratkaisee. - Haluamme ratkaista asiakkaan arkipäivän ongelmia, sanoo Collapickin toimitusjohtaja Petteri Torssonen.

Joensuulaisessa digialan yrityksessä ollaan menossa selkeää päämäärää kohti.

- Teollisuuden digitalisaatioratkaisut ja omien tuotteiden kehittäminen ovat asiat joihin jatkossa keskitymme. Haluamme tuottaa asiakkaille helppokäyttöisiä, visuaalisia ratkaisuja, Petteri Torssonen kertoo.

Collapickin toimintavalmiudet teollisuudessa syventyivät viime keväänä, kun Outokummun Metalli Oy tuli yhtiön osaomistajaksi ja mukaan hallitustyöskentelyyn.

Collapickin oma tuote tuotannonohjaukseen, Ponniste, lanseerattiin vuonna 2015. Yrityksen alkujuuret ovat vuodessa 2011 ja neljässä kaveruksessa, jotka saivat kansallisen kilpailun kautta kehittämisrahaa idealleen.

Nyt yrityksellä on toimipisteitä Joensuun lisäksi Kajaanissa ja Tampereella. Asiakaskuntaa on mm. meriteollisuudesta, ilmailusta ja metsäteknologiayrityksistä.

Teollisen yrityksen digiprojektin onnistumiselle Torssonen pitää tärkeimpänä johdon sitoutumista ja aitoa osallistumista.

- Johto päättää lopulta investoinneista ja tekemisestä. Suurin haaste on saada ihmiset pysähtymään ja miettimään prosesseja. Collapickin lähestymistapa on laatia yhdessä asiakkaan kanssa ensin DigiRoadmap, jossa käydään läpi päivittäistä toimintaa ja pullonkauloja.

- Kokemuksemme mukaan digitalisaatio jalkautuu parhaiten sopivan kokoisilla kokeiluilla. On tärkeää kartoittaa nykytila ja selvittää, missä hyötyjä on saavutettavissa.

Collapickilla on hyviä kokemuksia asiakkaiden kanssa toteutetuista työpajoista, joissa konkreettisin keinoin mietitään mitä hyötyjä tuotannon vaiheiden digitalisaatiosta yritykselle olisi.

- Joskus on hyvä pohtia myös niitä riskejä, joita seuraa, jos emme lähde digikehitykseen mukaan, Torssonen huomauttaa.

Torssosen mukaan teollisuus tulee kuluttajapuolen perässä digitalisaatiossa.

- On tärkeää nähdä markkinaa ja tunnistaa, millaisia teknologioita tulevaisuudessa käytetään. Meillä on myös tärkeitä kehittäjäkumppaniyrityksiä, joiden kanssa sparraamme uusia ajatuksia.

Collapick hakee aktiivisesti kansainvälisiä esimerkkejä toimivista ratkaisuista. Omassa myyntityössään yritys on ottanut käyttöön vahvasti etäpalavereihin ja sähköisiin esittelyihin perustuvan toimintamallin.

ICT-alan yrityksissä on pula osaajista, mutta Torssonen kokee, että yritysten on syytä miettiä myös omia toimintatapojaan.

- Työntekijöille pitää tarjota kiinnostavia ja sopivan haastavia tehtäviä. Samalla täytyy pitää huolta sisäisestä yrityskulttuurista. Meillä on hyvä esimerkki omassa yrityksessä, kuinka myös naiset pärjäävät loistavasti ICT-alan tehtävissä ja ovat kasvaneet yrityksen sisällä isoihin rooleihin, hän huomauttaa.

Collapickin näkökulmasta koulutusorganisaatiot ovat hoitaneet oman tehtävänsä hyvin ja opetus on saatu lähemmäs yrityselämää. Toki parannettavaakin vielä on.

Yhteistyöstä voimaa Torssonen tunnistaa yhteyksiä digitalisaation ja maakunnan elinvoimatyön välillä.

- Kun Saksassa yritykset tarvitsevat ulkopuolista osaamista, he kartoittavat ensin oman alueen yritykset ja seuraavaksi oman maan toimijat. Vasta viimeisenä vaihtoehtona on ostaa ulkomailta. Suomessa ja maakunnissa tarvittaisiin samanlaista ajattelutapaa.

- Pohjois-Karjalassa toimivia yrityksiä hyödyttäisi kaikenlainen yhteistyö. Isommissa teollisissa yrityksissä piilee uusia digiratkaisuihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia, joissa laajemman kokonaisuuden jostakin osasta voisi nousta kansainvälisiä läpimurtoja.

Uusia mahdollisuuksia Torssonen näkee avoimen lähdekoodin soveltamisessa teollisuuden digihaasteisiin.

- Voisimmeko etsiä ja kokeilla ratkaisuja yhdessä ja levittää vertaisverkoston kautta asioita eteenpäin?

Teknologiayritykset voisivat perustaa digipoolin, jossa kohtaisivat valmistavan teollisuuden ja digitaalisen ratkaisujen kehittäjät. Uskon että tulijoita varmasti olisi, hän sanoo.

MAARIT SIITONEN aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Talouskatsaus 1/2018

7

OMISTAJANVAIHDOSTEN PATO JARRUTTAA KASVUA Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) arvion mukaan Suomen työnantajayrityksistä lähes viidennes eli jopa 16 000 on omistajanvaihdostilanteessa. Halu investoida yritykseen on vähäistä, jos jatkajaa ei ole tiedossa.

Omistajanvaihdoksissa on kyse kansantalouden, aluekehityksen ja työllisyyden näkökulmista merkittävästä asiasta. Omistajanvaihdostilanteissa merkittäviä kasvutavoitteita esiintyy yleensä vähän ja investointeja tehdään harvakseltaan. Se on eläköityvän yrittäjän näkökulmasta täysin ymmärrettävää, jos jatkajaa ei ole näköpiirissä. Toisaalta monet omistajanvaihdostilanteessa olevista yrityksistä ovat kannattavia ja toimintakelpoisia ja voisivat uusien yrittäjien käsissä yltää merkittäviinkin kasvupyrähdyksiin ja työllisyysloikkiin.

Omistajanvaihdospadon räjäyttämiseksi kaivataan nyt kipeästi uusia lääkkeitä ja toimintamalleja. Näitä etsitään juuri käynnistyneessä, pääosin työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa valtakunnallisessa omistajanvaihdosfoorumissa. Se kokoaa yhteen laajan joukon elinkeinoelämän järjestöjä, yritysrahoittajia ja -välittäjiä sekä muita yrityspalveluja tarjoavia organisaatioita. Hankkeessa järjestetään yrittäjille suunnattuja aluetilaisuuksia ja tavoitellaan uusia, konkreettisia keinoja erilaisten omistajanvaihdostilanteiden ratkaisemiseksi.

Sitoutujayrittäjät • Kokevat yritystoimintansa osaksi omaa identiteettiään ja persoonaansa ja tekevät usein koko yrittäjäuransa yhdessä yrityksessä.

Säilyttäjäyrittäjät Pääosin iäkkäämpiä toisen ja kolmannen • polven perheyrittäjiä, jotka pyrkivät turvaamaan yritystoiminnan jatkuvuuden seuraavalle sukupolvelle.

Kehittäjäyrittäjät • Usein kasvuhakuisia sarja- ja portfolioyrittäjiä, jotka testaavat tuotteiden tai palvelujen toimivuutta uusissa yrityksissä ja hakevat jatkuvasti optimaalisinta tapaa organisoida bisneksiään.

Hallitsijayrittäjät • Kookkaampien pk-yritysten omistajia ja sijoittajia, jotka tavoittelevat erityisesti vaikutusvallan ja varallisuuden kartuttamista.

Miten tätä tutkimusperusteista tietoa voidaan hyödyntää käyYrittäjävaikutusten arvioinnil- tännön vaikutusarvioinneissa? la osumatarkkuutta päätöksiin EK on perustanut tyypittelyn ympärille noin Yrittäjyyden ja omistajanvaihdosten edistäminen edellyttää maakunniltakin nykyistä parempaa oman yrittäjäkentän tunnistamista ja profilointia.

EK:ssa on viimeisen kahden vuoden aikana kehitetty poliittisten päätösten ja lainsäädäntöhankkeiden vaikutusarviointiin uutta työkalua, ns. yrittäjäsapluunaa. Se perustuu vuonna 2016 toteutettuun laajaan työnantajayrittäjyystutkimukseen, jossa tunnistettiin neljä tavoitteiltaan erilaista omistajayrittäjien ryhmää:

8

Pohjois-Karjalan TRENDIT

800 työnantajayrittäjän paneelin, jolle se kohdistaa säännöllisesti kyselyjä ja tekee vastausten perusteella arvioita erilaisten päätösten vaikutuksista.

Esimerkiksi Tekesin (nykyinen Business Finland) lokakuussa 2016 lanseeraaman innovaatiosetelin suuri kysyntä yllätti lähes kaikki, mutta EK:n Yrittäjäpaneelin avulla sen suosio oli ennustettavissa. Jo ennen innovaatiosetelin käyttöönottoa julkaisimme arviomme, jonka mukaan noin 7 000 työnantajayrittäjää aikoisi sitä varmuudella hakea. Lisäksi setelin osumatarkkuus vaikutti hyvältä, sillä se kannusti juu-

"

Oman alueen yrittäjäkentän syvällinen hahmottaminen ja tarpeiden ymmärtäminen ovat avain yrittäjämyönteisille päätöksille ja niiden osumatarkkuuden lisäämiselle.

ri tällä hetkellä innovaatiopalvelujen ulkopuolella olevia yrittäjiä, usein sitoutujia ja säilyttäjiä, aloittamaan tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa.

Edellä mainittu innovaatioseteliesimerkki kuvaa hyvin, kuinka yrittäjävaikutusarviointi voi parhaimmillaan auttaa päättäjiä hahmottamaan mm. uusien pk-yrityksille suunnattujen palvelujen kysyntää ja sitä kautta mitoittamaan ja suuntaamaan palvelujen vaatimat resurssit oikein.

Yrittäjyystuntemuksella vauhtia maakuntien kehittymiseen Omistajanvaihdoksissa sopivan jatkajan löytäminen lienee usein vaikeinta sitoutujayrittäjien omistamissa yrityksissä. Niissä yritystoiminta perustuu voimakkaasti yrittäjän omaan osaamiseen ja ammattitaitoon, jolloin toiminnan siirtämisessä uudelle yrittäjälle voi esiintyä hankaluuksia. Voimakas tunneside omaan yritykseen voi heijastua arvonmääritykseen ja elämäntyön myyntihinta karkaa potentiaalisen ostajan näkökulmasta liian korkealle.

Toisaalta alueiden näkökulmasta sitoutujayrittäjät ovat äärimmäisen arvokkaita. Sen lisäksi että he ovat sitoutuneita yritykseensä, he yleensä pitävät kiinni työntekijöistään ja arvostavat kotiseutuaan.

Asioilla on siis usein monta puolta ja kaikilla yrittäjätyypeillä on oma tärkeä funktionsa alueiden kehittämisessä. Nämä yrittäjyyden eri muodot ja asioiden eri ulottuvuudet pitää kuitenkin ensin tunnistaa.

JARI HUOVINEN johtava asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Liikevaihdon muutos, % Vienti Kotimaan Kokonaisliikevaihto liikevaihto 8,0 2,8 5,5 14,8 -8,7 4,2 4,5 7,0 6,2 5,9 -6,3 0,0 0,8 -8,7 -4,1 8,4 6,8 7,8

LIIKEVAIHDON KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA 7.-12.2017/7.-12.2016 C Teollisuus 161 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 25 Metallituotteiden valmistus 222 Muovituotteiden valmistus 237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viim 24-30+33 Metalliteollisuus

80 70 24-30+33 Metalliteollisuus +7,8% 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus +9,2% 25 Metallituotteiden valmistus +6,2% 222 Muovituotteiden valmistus +0% 26-27 Sähköteknisten laitteiden valmistus +14,7% 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto -0,8%

miljoonaa euroa

60 50 40 30 20 10

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010

2009

0

TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA TASAISEN VAHVA MENO JATKUU Maakunnan vahvin teollisuudenala, metalliteollisuus, jatkaa tasaisen kovaa vetoaan. Kärkiyritykset ovat käyneet erittäin menestyksekkäästi vientikauppaa.

Samaan positiivisen kasvun imuun ovat päässeet maakunnan monet alihankkijat.

Metalliteollisuuden liikevaihto kasvoi 7,8 % vertailuajanjaksoon. Kasvuvauhti oli samaa luokkaa kuin koko maassa.

Koko teollisuuden toimiala kasvoi Pohjois-Karjalassa 5,1 %. Teollisuuden viennin kasvuluku 8,0 % oli jopa hieman valtakunnan 7,3 % kasvua suurempi.

Teollisuusyrityksissä on käynnissä merkittäviä investointeja, jotka lisäävät kapasiteettia ja tuotannon volyymia.

Useampi merkittävä teknologiateollisuuden yritys on alkuvuoden aikana ilmoittanut toimintojen vahvistamisesta Pohjois-Karjalassa. Myös digitalisaatioon ja automaatioon liittyviä ratkaisuja otetaan yhä enemmän käyttöön. Kasvun kääntöpuolella epävarmuustekijöinä ovat kansainväliseen kauppapolitiikkaan liittyvät uhat ja protektionismi.

Maakunnassa teollisuuden aloista vahvimmin kasvoi sähköteknisten laitteiden valmistus, peräti 14,7 %. Myös muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen luokassa kasvua syntyi lähes 10 %.

Tätä selittää osaltaan ns. lääketeollisuusklusterin yritysten kasvu Joensuun seudulla. Tilastot eivät kuitenkaan kerro aivan koko totuutta, sillä osa klusterin yrityksistä tilastoituu muovituotteiden valmistukseen, jossa kasvua ei ole tapahtunut pariin viime vuoteen.

Liikevaihdon kasvulukemat heijastuvat henkilöstömäärien kasvuun koko teollisuustoimialaa tarkasteltaessa. Kehitystrendin voi ennakoida jatkuvan, sillä useat teknologiayritykset ovat julkistaneet alkuvuoden 2018 aikana isoja rekrytointisuunnitelmia. Riskinä teollisuudessa laajemminkin on osaavan työvoiman saatavuus ja sen heijastuminen yritysten kasvutavoitteisiin.

Metalliteollisuus

+ 7,8

Muiden koneiden ja laitteiden valmistus

+ 9,2

Metallituotteiden valmistus

+ 6,2

Sähköteknisten laitteiden valmistus

+ 14,7

Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus

- 0,8

MAARIT SIITONEN aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 1/2018

9

POHJOIS-KARJALAN MAASEUTULUOTAIMELLA

TULOKSEKAS ENSILENTO Pohjois-Karjalan maaseudun tilasta ja kehityksestä havaintoja keräävää luotainta on pilotoitu ensimmäistä kertaa. Luotaimen anturit säädettiin tuottamaan informaatiota maaseudun kehityksen seurantaan, tulevaisuuden suunnitteluun ja julkisuuskuvan virittämiseen.

Maaseutuluotain keräsi aineistot uudelle Pohjois-Karjalan maaseutubarometrille. Luotaimen raportti julkaistiin joulukuussa 2017.

Maaseutua arvostetaan asuinpaikkana Pohjois-Karjalan maaseudun saama kokonaisarvosana (4-10) asettuu välttävän ja tyydyttävän välimaastoon (6,6).

Maaseudun vahvimpina osa-alueina pidettiin palveluita ja sujuvaa arkea. Tässä teemassa erityisesti Maaseudun turvallisuus asuinpaikkana, yhteisöllisyys ja sen tarjoamat hyvän elämän puitteet saivat hyvät arvosanat.

Sen sijaan asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia alueensa kehittämiseen sekä palvelujen saatavuutta pidettiin heikkoina.

Maaseutuasumisen ja -ympäristön parhaina puolina arvostettiin monimuotoista luontoa, paikallisidentiteettiä sekä luonnonvarojen ja -arvojen suojelun tilannetta. Maaseutualueiden markkinoinnissa niin asuinpaikkoina, vapaa-ajan kohteina kuin paluumuuttoalueinakin koettiin paljon parannettavaa. Kaupungin läheisellä maaseudulla kehittymisedellytykset nähdään kohtuullisen hyvinä, harvaan asutulla alueella ei.

Luotaimen tulosten mukaan maaseutualueita ei huomioida riittävästi maakunnan kehittämisessä ja niiden uusiutumiskyky koetaan heikoksi. Elinkeinoelämän kehittämisen näkökulmasta on suotuisaa, että paikalliset kehittämisvahvuudet ja -tarpeet koetaan tunnistettavan ainakin kohtalaisesti. Huolestuttavaa on taas näkemys, että pk-yritysten kehitystilanne on heikko maaseutualueilla, omistajan- ja sukupolvenvaihdokset ontuvat ja uuden osaamisen siirtymisessä reuna-alueille on suuria ongelmia.

DIAKOOSTE

10

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Nousevat alat ja näkymät Maaseutualueiden valovoimaisimpina kehittämiskohteina pidetään elintarvikkeiden, maakunnan vahvan luomutuotannon sekä luonnontuotteiden jatkojalostusta ja niiden viennin edistämistä.

Digitaalisiin ratkaisuihin perustuvien palvelujen kehittäminen ja paikkariippumattoman työn edistäminen arvioidaan tärkeiksi.

Matkailua pidetään maaseudun elinvoiman kannalta keskeisenä kehittämiskohteena – laajasti ymmärrettynä aina vapaa-ajan asukkaista marjastajiin ja muihin ohikulkijoihin.

Maaseudun toimijoiden sinänsä hyvään yhteishenkeen toivotaan lisävirettä, myös yli hallinnollisten rajojen.

Kantavana ajatuksena tässä on se, että kaikki ovat samassa veneessä ja samaan suuntaan soutamassa.

Toiminta jatkuu Luotainlento perustui useita elämänalueita käsittelevään tausta-aineistoon, johon tukeutuen kokemusasiantuntijapanelistit arvioivat maaseudun tilaa ja kehityskulkua. Panelistit olivat maaseudun kehittäjiä, aktiivisia toimijoita ja asiantuntijoita. Maaseuturahaston tukemassa pilottivaiheessa ryhmä koostui noin 120 panelistista.

Luotain laukaistaan seuraavan kerran keväällä 2019, jolloin se tavoittelee runsaasti myös uusia jäseniä.

Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain- raportti ja diakooste: www.uef.fi/spatia -> julkaisut (Raportti 4/2017)

PASI SAUKKONEN projektitutkija Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia

RAPORTTI

KAUPAN KEHITYS NOUSUJOHTEISTA

Liike-elämän palvelujen kehitys hyytyi Liike-elämän palvelujen kehitys poikkesi vuonna 2017 selvästi yleisestä kehityskuvasta. Loppuvuoden aikana liikevaihdon kehitys ylsi plussalle vain niukasti (+0,3 %).

Lisäksi alkuvuoden luvut tarkentuivat alaspäin ja koko vuoden osalta liikevaihdon muutos painui pakkasen puolelle ollen -0,2 %.

Yksittäisten yritysten tilanne ei selitä heikkoa kehitystä, sillä liike-elämän palvelujen laaja, noin tuhat yritystä maakunnassa käsittävä toimialaryhmä on suhdanneaineiston toimialoista pienyritysvaltaisin, lukuun ottamatta rakenteeltaan muista aloista poikkeavaa metsätalouden ja puunkorjuun toimialaa. Lukuja tarkasteltaessa on hyvä muistaa kehityksen tausta: Liike-elämän palvelut kasvoivat vuonna 2016 vahvasti, peräti 8,9 %.

+ 0,3

F Rakentaminen +10,7%

140

M+N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta jne. +0,3% G Tukku- ja vähittäiskauppa +2,6%

130 120 110

68 Kiinteistöalan toiminta +4,2%

100

10-11 Elintarviketeollisuus +7,4%

90

Kiinteistöalalla hyvä tahti Kiinteistöalalla kasvu kiihtyi vuoden mittaan. Kun tammi - kesäkuun aikana liikevaihto kasvoi 1,5 %, vuoden jälkimmäisellä puoliskolla kasvuksi kirjautui 4,2 %.

Luku on lähellä alan kolmen edeltävän vuoden kehityksen keskimääräistä kasvuvauhtia.

+ 4,2

Elintarvikealalla ennätysvuosi Elintarviketeollisuudessa 2017 oli vahvan kasvun aikaa. Loppuvuoden kasvuprosentti oli 7,4. Kun alkuvuodenkin luvut tarkentuivat selvästi ylöspäin, koko vuoden kasvuksi tuli lopulta 8,1 %. Kyseessä on elintarvikealan vuodesta 2005 alkavan aineiston kovin vuosittainen kasvu. Omalta osaltaan alan kasvuedellytyksiä tarjoaa lähiruoka- ja luomutuotteiden kysynnän kasvu. Mahdollisuuksia elintarviketeollisuuden tuotteille tuo se, että maakunnan kokonaispeltopinta-alasta 26 % on luomua.

+ 7,4

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010

80 2009

+ 2,6

150

indeksi 2010 = 100

Kaupan liikevaihto kasvoi vuoden 2017 loppupuoliskolla Pohjois-Karjalassa 2,6 % eli kasvuvauhti säilyi hyvänä ja jopa ylitti alkuvuoden kasvun – toki vain niukasti prosentin kymmenyksellä. Koko viime vuoden vahvana pysynyt kuluttajien luottamus oman kotitalouden ja Suomen yleiseen taloudelliseen kehitykseen näkyi siis myös Pohjois-Karjalassa, joskin vuositasolla kaupan liikevaihto jäi vielä hieman alle vuoden 2014 ennätystasosta. Koko maan tasolla kaupan liikevaihdon kasvu vuoden jälkimmäisellä puoliskolla oli peräti 4,9 %. Näin hyviä lukuja ei ole nähty puoleen vuosikymmeneen sen paremmin valtakunnallisesti kuin Pohjois-Karjalassakaan.

Alkuvuoden 2018 ennakkotiedot kertovat, että kaupan kasvu ei jäänyt viime vuoteen. Tilastokeskuksen kaupan alan liikevaihdon kehitystä koskevan pikaennakkokyselyn tietojen mukaan alan valtakunnallinen kasvu jatkui 2018 alussa viime vuoden lopun hyvää tahtia. Tulevaisuuskin näyttää myönteiseltä: Tilastokeskuksen helmikuun kuluttajabarometrin luottamusindikaattorin lukemat olivat kyselyn 30-vuotisen mittaushistorian korkeimmat.

neessä teollisuudessa tai kaupan alalla.

Toisaalta muutamana edeltävänä vuonna rakentamisessa jäätiin jälkeen koko maan kasvusta. Vuoden 2017 loppupuoliskolla rakentamisen tahti oli maakunnassa kuitenkin jälleen niin kova, että asetelma kääntyi. Pohjois-Karjalassa liikevaihto kasvoi 10,7 % ja koko maassa 7,4 %.

Aloitettuja rakennushankkeita oli tammi-lokakuussa 2017 Pohjois-Karjalassa kuutioina mitattuina koko vuosikymmenen ennätysmäärä. Ero toiseksi vilkkaimpaan vuoteen 2010 on pieni, mutta verrattuna pariin edeltävään vuoteen luvut ovat kovia. Myönnettyjen rakennuslupien puolesta viime vuoden tammi-lokakuun rakennuskuutiomääriä mittaava luku oli vuosikymmenen keskiarvoissa. Rakentaminen on ollut ennätysvilkasta huolimatta siitä, ettei luvuissa ole piikkiä. Tästä voi päätellä, että rakennushankkeita on käynnistetty pikavauhtia. Rakentamista on osaltaan vauhdittanut Itä-Suomen yliopiston päätös Savonlinnan kampuksen toimintojen siirtämisestä Joensuuhun – tosin rakentamisen kasvu oli vahvaa kaikissa seutukunnissa. Tahti oli kovin Keski-Karjalassa.

+ 10,7

Rakentaminen kovassa iskussa Rakentaminen on tällä vuosikymmenellä ollut Pohjois-Karjalassa vahva kasvuala, mikä näkyy mm. siinä, että liikevaihtoindeksi on aivan toisella kymmenluvulla kuin esimerkiksi sinänsä hyvin kehitty-

KIMMO NIIRANEN maakunta-asiamies Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 1/2018

11

MATKAILUUN HAETAAN KASVUA KANSAINVÄLISILTÄ MARKKINOILTA Vuonna 2017 Suomessa kirjattiin 6,7 miljoonaa ulkomaista yöpymistä ja yöpymisten määrä lisääntyi 17 prosenttia. VisitKarelia Destination -hanke pyrkii houkuttelemaan kasvavaa kansainvälisten matkailijoiden virtaa myös Pohjois-Karjalaan ja siten vahvistamaan maakunnan matkailuelinkeinoa.

VisitKarelia Destination -hankkeessa Karelia Expert matkailupalvelu Oy rakentaa valikoitujen yhteistyökumppaneiden verkostoa, jonka kanssa yhteistyössä se voi toteuttaa maakunnan matkailijamäärien kasvuun tähtääviä toimia.

Karelia Expertin tavoitteena on, että maakunnan matkailupalvelut ovat asiakkaiden ja ostajien saatavilla digitaalisten jakelualustojen kautta. Yrityksiä ja yhteisöjä kannustetaan ottamaan käyttöön sähköinen varausjärjestelmä, jonka kautta tuotteita voidaan tarjota globaalisti ja räätälöidä markkina-alueittain kohdennettuja kampanjoita.

Pohjois-Karjala on valtakunnallisesti pilottimaakunta, joka on lähtenyt määrätietoisesti viemään matkailupalveluiden digitalisaatiota eteenpäin. Kaikki kaupankäynti ei kuitenkaan tapahdu verkossa, vaan on tärkeää, että yritykset luovat uusia kauppasuhteita myös matkanjärjestäjiin, jotka paketoivat matkoja niin yksilöasiakkaille kuin ryhmille. Uusien kauppasuhteiden luominen on hankkeessa työskentelevän kansainvälisen kaupan kehitysjohtajan Laura Vilanderin tärkein tehtävä.

Hankekoordinaattori Anna Härkönen auttaa yrityksiä digitalisaation polulla.

Pohjois-Karjalan tulevaisuuden näkymät ovat Laura Vilanderin mukaan positiiviset. Alueella on tuotteistettu alueen omaleimaiseen kulttuuriin ja arkipäivään perustuvia palveluita. Kansainvälisille asiakkaille on tarjolla opastettuja retkiä kesällä ja talvella. Vetovoimatekijöitä ovat Pohjois-Karjalan vaaramaisemat, kansallispuistot ja lukuisat järvet, kuten myös mahdollisuus tutustua aidosti paikalliseen elämänmenoon.

12

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Suomalaisiin koteihin tutustuminen kiinnostaa ulkomaisia asiakkaita. Vilander kannustaakin paikallisia avaamaan kotinsa ovat niin sveitsiläisille, saksalaisille kuin esimerkiksi kiinalaisille. Kotivierailujen ohjelmana voivat olla esimerkiksi päiväkahvit ja yhteinen leivontahetki, saunailta tai illallinen.

Kansainväliset leirikouluryhmät vierailevat mielellään suomalaisissa kodeissa. Kyläyhteisöille ja seuroille tarjoutuu mahdollisuus järjestää oheisohjelmaa esimerkiksi kiinalaisille koululaisryhmille.

Uutta matkailun kasvua haetaan erityisesti Keski-Euroopasta, Venäjältä ja Aasiasta. VisitKarelia Destination -hanke tekee tiivistä yhteistyötä Visit Finlandin ja itäisen Järvi-Suomen maakuntien kanssa osana Kiinaan suuntautuvaa Lakeland-markkinointia. Kiinan osalta toimenpiteet keskittyvät koulutusmatkatuotteisiin, kuten leirikouluihin. Keski-Eurooppalaisille halutaan tarjota rentouttavaa mökkilomailua järvimaisemissa sekä erilaisia aktiviteetteja, kuten erätaitojen opettelua, opastettuja patikointiretkiä ja vaikkapa marjatilavierailuita.

VisitKarelia Destination -hanke on käynnistymässä ja kansainväliset matkailukriteerit täyttävien yritysten on mahdollista osallistua hankkeen toteutukseen. Hanke kestää vuoden 2019 loppuun asti ja sitä rahoittavat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Euroopan unionin aluekehitysrahasto.

LAURA VILANDER kehitysjohtaja Karelia Expert Oy

MARKKINOINNIN HIHAT KÄÄRITTY Heli Räsänen on aloittanut maaliskuun 2018 alussa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton markkinointipäällikkönä. Hänen työlistallaan on maakunnan brändi- ja vetovoimatyö sekä viestintästrategian luominen yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa.

Heti alkajaisiksi Räsänen on jalkautunut eri puolille maakuntaa tapaamaan kuntien ja organisaatioiden toimijoita.

Hedelmälliset keskustelut ovat poikineet hyvää evästystä hänen työhönsä.

- Toimijat tulevat tässä tutuksi.

Vetovoimaviestinnän strategiaa tarvitaan, jotta markkinointia voidaan tehdä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Pitää löytää punainen lanka, minkä ympärille toimenpiteet rakentuvat. Halua tehdä yhteistyötä yhteisen viestin läpiviemiseksi selvästi on, Räsänen sanoo.

Hän painottaa, että vetovoima- ja brändityön pohjustukseksi ja vaikuttavuuden todentamiseksi tarvitaan tutkimustietoa.

- Meillä pohjoiskarjalaisilla on omat vahvat mielipiteet maakunnastamme, mutta tärkeää on ymmärtää mitä mielikuvia maakunnasta on sen ulkopuolella.

Räsänen on havainnut selvän tarpeen aktivoida positiivista perusviestintää.

-Tässä asiassa toimijat ovat jo katsoneet vahvasti peiliin. Maakunnan alueella on paljon sellaisia onnistumisia ja hyviä tarinoita, jotka pitää vain saada ulos ja laajempaan tietoisuuteen. Nyt organisoidutaan ja etsitään toimintamallia tähänkin.

- Tekemisen meininki on kova monellakin saralla, hihat on kääritty, ja melkein on jo hiki, Räsänen hymyilee.

KANSANJUHLA TULOSSA Pohjois-Karjalan kaikkien aikojen ensimmäisen maakuntapäivän 25.8.2018 tapahtumakoordinaattorina on aloittanut kulttuurituottaja Katariina Peltonen.

Tu l o s s a o n kaikkien pohjoiskarjalaisten yhteinen kansanjuhla, jolloin hymyillään yhdessä. Ajatuksena on, että tulevaisuudessa se on vuosittainen juhlapäivä, jota vietetään aina elokuun viimeisenä lauantaina.

Maakuntaliitto järjesti keväällä 2018 avoimen haun, jolla etsittiin koko maakunnan alueelta avustettavaksi maakuntapäivän tapahtumia. Päivästä halutaan tehdä

rento ja iloinen koko kansan tapahtuma, jonka järjestämiseen annetaan kaikille mahdollisuus osallistua.

Saatujen hakemusten pohjalta Katariina Peltonen on voinut ammattilaisen silmin nähdä mahdollisuuksia jatkojalostaa ideoita yhdessä tapahtumien järjestäjien kanssa ja yhdistää niitä toimivaksi kokonaisuudeksi.

- Olemme saaneet paljon todella innovatiivisia ja hienoja ideoita. Itse olen ainakin innostunut niistä kaikista, ja tuskin maltan odottaa, että päästään niitä toteuttamaan, hän sanoo.

Talouskatsaus 1/2018

13

MYÖTÄTUULTA

OUTOKUMMUN KAIVOSHANKKEELLE

Yksityinen suomalainen kaivosalan kehitysyhtiö FinnCobalt on tehnyt kanadalaisen Explorex Resources Inc. -nimisen yrityksen kanssa aiesopimuksen, jolla Hautalammen malmion kehityshanke voi jatkua.

Nyt kiinnostuksen kohteena oleva Hautalammen esiintymä valmisteltiin tuotantoon Outokummun Keretin kaivoksen loppuvaiheessa. Kuvassa Keretin kaivostorni.

Hautalammen kaivoksesta on edellisen osaomistaja. kerran louhittu malmia lyhyen aikaa 1980-luvun - Tulokset kotimaisista rahoitusneuvotteluista puolivälissä. Koboltin hinnan huomattava heikjäivät positiivisen ja myötämielisen mutta sakeneminen kuitenkin pakotti tuolloin Outokummalla torjuvan mielenkiinnon tasolle. Suomen mun luopumaan kobolttituotannosta valtiollakin on halu luoda akkumetalkokonaan ja samalla sulkemaan liteollisuuden klusteri Suomeen Kokkolan kobolttipasuton. mutta se ei onnistu pelkillä toiNoin kahden viime vuoveilla, vaan jonkun isomman Outokummussa akden aikana koboltin hinta toimijan pitäisi ottaa kopkuteollisuuden tarviton nelinkertaistunut. Hinpi ja lähteä viemään teolnan ennakoidaan edellisuusklusteria eteenpäin. semia koboltti- ja nikkeleen nousevan, koska - Omin rahoin ja TEKESin likemikaaleja pystytään kobolttia tarvitaan sählainalla toimivana pienetuottamaan vastuullisesti köautojen akkuteollisuunä yrityksenä meillä ei ole ja jäljitettävästi. dessa. mahdollisuutta alkaa raMaailman koboltista noin kentaa uutta teollisuudenalaa 65 prosenttia tuotetaan KonSuomeen. Ulkomailta riskiraha gossa, jonka kaivostoiminnan epätällaiseen hankkeeseen tuntuu löymääräisyyttä ja lapsityövoiman käyttöä tyvän varsin helposti mutta pelkona on, etkritisoidaan. Outokummussa akkuteollisuuden tei siellä katsella Suomen etua, Ekberg pohtii. tarvitsemia koboltti- ja nikkelikemikaaleja pysHautalammen malmion vuotuinen tuotantytään tuottamaan vastuullisesti ja jäljitettävästi. to vastaisi noin 30 – 50 000 sähköauton akun Kaivoksella on voimassa oleva, louhinnan koboltin ja nikkelin tarvetta. Mahdollisesti vuonmahdollistava ympäristölupa ja alueella infrana 2020 tai 2021 uudelleen alkava kaivostoiminstruktuuria tuotantoa varten. ta toisi Outokumpuun noin 150 uutta työpaikkaa - Hankkeen rahoitusneuvotteluissa ja yleisessä vähintään seitsemän vuoden ajaksi. edistämisessä päästään huomattavasti eteenpäin nyt solmitun aiesopimuksen myötä. Yhdeksän kuukautta kolkuteltiin ovia, että hankkeen EEVA HIRVOLA-KOSTAMO kehittämiseen oltaisiin saatu suomalaista risviestintäpäällikkö kirahaa, kertoo Markus Ekberg, FinnCobaltin Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

"

14

Pohjois-Karjalan TRENDIT

AKKUMETALLIEN TUOTANTO AVAA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA KAIVOSALALLE Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) liikevaihto Pohjois-Karjalassa jatkoi kasvuaan viime vuoden loppupuolella 5,8 prosentilla edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kasvu hidastui alkuvuoden vauhdista (14,7 prosenttia) mutta pysyi silti kaikkien toimialojen yhteenlaskettua kasvua (5,1 prosenttia) parempana. Kaivosalan kehitykseen vaikuttaa, että maailmantalous on edelleen kasvu-uralla ja raaka-aineiden hinnat ovat vakiintuneet.

Pohjois-Karjala on saanut osansa myös Suomen malmipotentiaaliin sekä vakaaseen maaperään ja yhteiskuntajärjestykseen perustuvasta kiinnostuksesta. Malminetsintään ja tutkimustyöhön on investoitu. Lupahakemusten määrä kasvaa edelleen.

Kansainvälisessä politiikassa ja maailmantaloudessa tapahtuneet muutokset ovat johtaneet teolliseen murrokseen erityisesti energiatuotannon osalta. Kiinnostuksen kohteena ovat nyt akkuteollisuuden tarvitsemat metallit kuten litium, koboltti ja nikkeli.

Jo paikannetuista mutta kannattamattomiksi todetuista esiintymistä on tullut lupaavia.

Aikaisemmissa tutkimuksissa tuotettu geotieto on nyt kilpailuetu.

+ 5,8

Outokummussa sijaitsevan Hautalammen kobolttimalmiesiintymän hyödyntämistä ollaan valmistelemassa. Nykyisin noin 65 prosenttia maailman kobolttituotannosta louhitaan Kongosta. Myös Suomessa on merkittäviä esiintymiä sekä taitoa ja infrastruktuuria koboltin jalostamiseen. Täällä jalostetaan noin 11 prosenttia maailmanmarkkinoiden koboltista.

Akkumetallit ovat osa uuden sukupolven akkujen tuotantoketjua, jonka kehittämistä EU:n komissio on ilmoittanut tukevansa 200 miljoonalla eurolla. Myös Suomen hallitus tahtoo maasta akkujen suurvallan ja on lisännyt GTK:n rahoitusta miljoonalla akkumineraalivarantojen selvittämiseen korvamerkityllä eurolla.

Metallien kysynnän yleinen lisääntyminen on nostanut raaka-aineiden hintoja ja malminlouhintamääriä ja kasvattanut myös kaivosalaa palvelevien toimialojen liikevaihtoa. Myönteinen vaikutus ulottuu koko raaka-ainearvoketjuun metallinjalostuksesta kierrätykseen, mikä tarjoaa taloudellisen toiminnan mahdollisuuksia myös kaivosten ulkopuolella. Nyrkkisääntönä pidetään, että yksi kaivosalantyöpaikka luo yhteyteensä kaksi muuta.

Pohjois-Karjalan kuten koko maan kaivosteollisuuden tulevaisuus näyttää edelleen

hyvältä kultakaivostoiminnassa esille tulleista haasteista huolimatta. Potentiaalisia uhkia myönteiselle kehitykselle ovat ammattitaitoisen työvoiman puute ja mahdollinen suurvaltojen kauppasota.

Kivenleikkaaminen kyntää edelleen pohjalukemissa Yli vuosikymmenen kestänyt kivenleikkaamisen, muotoilun ja viimeistelyn (TOL 237) alamäki näytti vihdoin taittuneen mutta loppuvuoden lukema (- 4,1 prosenttia) osoittaa muuta. Ongelman ytimessä ovat vuolukiviteollisuuden kohtaamat vaikeudet, jotka johtuvat rakennusalan trendeistä ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksista sekä nykyaikaisista rakennus- ja lämpötekniikan vaatimuksista.

Ainoa toivonkipinä kiiluu viennissä, joka oli kasvanut 0,8 prosenttia. Nimenomaan viennistä kivenleikkaus on kannattavuutensa tahkonnut. Maakunnan alihyödynnettyjä mahdollisuuksia ovat runsaat ja laadukkaat luonnonkiviesiintymä kuten graniitit, mustakivi ja liuskeet.

RAIMO TURUNEN aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

- 4,1

Talouskatsaus 1/2018

15

MAAKUNTAOHJELMA POKAT 2021 KÄYNNISTYY Pohjois-Karjalan 2018–2021 maakuntaohjelmaa esiteltiin kaikille avoimessa käynnistysseminaarissa Joensuussa torstaina 22.3.2018.

Maakuntaohjelmalla ohjataan maakuntaan osoitettujen EU-varojen ja muiden resurssien käyttöä. Sen rahoituksen arvioidaan olevan noin 170 miljoonaa euroa vuodessa. Sen valmisteluun on osallistunut yli 400 asiantuntijaa laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt POKAT 2021 -maakuntaohjelman joulukuussa 2017.

Ohjelman tähtäimessä ovat elinkeinoelämän älykäs erikoistuminen, öljyvapaa maakunta ja väestön elinikäinen osallistuminen.

Älykäs erikoistuminen Älykäs erikoistuminen on Euroopan unionin käyttöönottama lähestymistapa, jolla haetaan innovaatiovetoista kasvua ja kilpailuetua alueille. Pohjois-Karjalan kannalta älykäs erikoistuminen tarkoittaa omien TKI-alojen tunnistamista ja niiden soveltamista elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tarpeisiin. Tärkeä näkökulma on myös osaamisalojen yhdistely ja vuorovaikutus. Älykkään erikoistumisen tavoitteena ovat innovatiiviset tuotteet, palvelut ja ratkaisut, joiden kautta syntyy taloudellista kasvua alueelle. Älykkään erikoistumisen valintoja voidaan tarkastella yhteiskunnallisten muutoshaasteiden kautta. Näillä tarkoitetaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, joihin meidän tulee reagoida.

Innovaatiotoiminnan keskiöön otetaan entistä vahvemmin yritykset; erityisesti kasvuhakuiset mikro- ja pk-yritykset maakunnasta. Erityisen tärkeää on kehittää alueella jo olevaa osaamispohjaa TKI-organisaatioissa ja yrityksissä, mutta samanaikaisesti myös pitää huolta uusiutumiskyvystä. Yhteistyön ja tekemisen tulee olla kunnianhimoista ja viedä ratkaisulähtöisesti asioita eteenpäin.

Innovaatiokärjet metsäbiotalous sekä teknologiat ja materiaalit Maakunnassa on noin 600 tutkimus-, koulutus-ja kehittämisorganisaatioissa työskentelevää metsäbiotalouden asiantuntijaa. Alalla on vahvoja kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita sekä yhteistyön perinteet ja kulttuuri olemassa. Haasteena on osaamisen ja tiedon siirto ja soveltaminen elinkeinoelämän tarpeisiin ja yrittäjyyden näkökulman sitominen kehittämistyöhön.

Teknologiat ja materiaalit on yritysvetoinen kokonaisuus, jota täydentää yliopiston luonnontieteiden ja ammattikorkeakoulun tekniikan koulutuksen osaaminen ja TKI-infrastuktuuri. Kaikesta maakunnan TKI-toiminnasta 53 % tapahtuu teknologiateollisuudessa.

Öljyvapaa maakunta – Kestävä kasvu Pohjois-Karjalassa on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita ilmasto- ja energiasektorille. Maakunnassa on päätetty luopua fossiilisen öljyn hyödyntämisestä energiantuotannossa vuoteen 2020 mennessä ja liikenteessä vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvan energian osuus pyritään nostamaan vuoden 2014 tasosta (66 %) sataan prosenttiin. Lisäksi maakunnan laajuisesti tavoitellaan 80 % kasvihuonekaasupäästövähennystä osana Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU-verkostoa.

Vuodesta 2007 vuoteen 2015 mennessä Pohjois-Karjalan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 27 %. Maakunnasta löytyy runsaasti erinomaisia esimerkkejä fossiilisen lämmitysöljyn korvaamisesta uusiutuvilla. Valtakunnan tasolla panostetaan liikennesektorin kustannustehokkaisiin päästövähennyksiin, mutta tätä työtä tulisi aktivoida myös Pohjois-Karjalassa.

Kestävää kasvua ja luonnonvarojen viisasta käyttöä eli resurssiviisautta edis-

tetään Pohjois-Karjalassa kierto- ja biotalouden innovaatioilla sekä liiketaloutta edistävillä toimilla. Samalla luodaan ja otetaan käyttöön teknologisia ratkaisuja ja sovelluksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi varmistaen luonnonvarojen kestävä käyttö.

Väestön elinikäinen osallistuminen Osallisuus ja elinikäinen osallistuminen tarkoittaa, että varmistetaan kaikkien ikäryhmien vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet uudessa maakunnassa.

Osallisuuden kokemuksella on vahva yhteys ihmisen hyvinvointiin sekä alueen elinvoimaan ja se on syrjäytymisen vastavoima.

Osallisuus kuvaa ihmisen suhdetta muihin ihmisiin ja yhteisöihin sekä mahdollisuutta vaikuttaa elämänsä suuntaan eri tavoin. Se on tunteiden, kokemuksen, kuulluksi tulemisen, kuuntelemisen ja yhteisöön kuulumisen kokonaisuus, jossa on keskeistä luottamus, vastuun ottaminen, vaikuttaminen, sitoutuminen ja toimiminen vastavuoroisesti.

Maakunnan kaikenikäisiä asukkaita autetaan ottamaan vastuuta omasta ja toisten arjesta ja lähiyhteisöistä. Erityishuomiota kiinnitetään nuorten sekä ikääntyvien ihmisten mahdollisuuteen osallistua oman elämänsä valintoihin ja yhteisölliseen toimintaan. Järjestöjenkeskeinen tehtävä on tarjota osallistumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuksia.

Osallisuuteen kuuluu • Oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen palveluista, vaikuttamisen kanavista ja päätöksenteosta • Konkreettinen osallistuminen toimintaan • Osallistuminen toiminnan tai palveluiden suunnitteluun ja päätöksentekoon

EIRA VARIS, kehittämisjohtaja MAARIT SIITONEN, aluekehityspäällikkö ANNIINA KONTIOKORPI, projektipäällikkö, Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hanke MAARITA MANNELIN, aluekehitysasiantuntija/osallisuusasiantuntija

16

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Öljyvapaa maakunta – kestävä kasvu

Elinikäinen osallistuminen – osallistava kasvu

Voimistuva biotalous ja ilmastonmuutoksen huomioiminen antaa hyvät mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa resurssiviisaaseen toimintaan.

Fossiilisista öljyistä vapaa maakunta on kova, mutta realistinen tavoite.

Ikääntyvä väestörakenne on alueelle paitsi haaste myös mahdollisuus. Eri-ikäisten ihmisten aktivoinnilla halutaan maakunta koettavan kaikenikäisten kotimaakuntana.

Älykäs erikoistuminen – älykäs kasvu

Pohjois-Karjalassa panostetaan valikoituihin tuotannollisiin aloihin.

Erityisesti haetaan yritysten ja osaamisen kansainvälisen tason kilpailukykyä.

Maakuntaohjelman painopisteet • • •

Elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta – Hyvä saavutettavuus ja toimintaympäristö Uudistumisella kasvua – Monipuolinen, kestävä ja työllistävä elinkeinorakenne Hyvinvointia kumppanuuksilla – Sujuva arki

Maakuntaohjelman läpileikkaavat teemat • • • •

Asuin- ja elinympäristö ja alueen vetovoimaisuus Kaupunki- ja maaseutukehittämisen erityispiirteet Resurssiviisaus Turvallisuus

Talouskatsaus 1/2018

17

SAAVUTETTAVUUS MAAKUNNAN

ELINVOIMAN TAKEENA

Nopeat ja varmat liikenneyhteydet ovat Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän elinehto.

Joensuun lentoyhteydet takaavat nopeat yhteydet Helsinkiin ja jatkoyhteyksinä edelleen Eurooppaan ja maailmalle. Lentoaseman ylläpitäjänä Finavia on kiitettävällä tavalla kehittänyt Joensuun lentoasemaa ja investoinut siihen. Maakuntaliitto ja mm. kauppakamari tekevät jatkuvaa yhteistyötä Finnairin kanssa hyvän vuorotarjonnan, jatkoyhteyksien ja aikataulujen mahdollistamiseksi ympäri vuoden, ottaen huomioon kaupallisen liiketoiminnan vaatimukset.

Junaliikenteen vääristynyt aikamaantiede Matka-aika Helsingistä Joensuuhun ja Kuopioon vie neljä tuntia ja vartin, kun lännessä Helsingistä Seinäjoelle pääsee jo alle kolmen tunnin. Lähivuosikymmenen aikana valtion on parannettava Karjalan ja Savon ratojen infrastruktuuria ja liikenneturvallisuutta matka-aikojen nopeuttamiseksi.

Selvitämme parhaillaan laajana maakuntien yhteistyönä mahdollisuutta toteuttaa uusi oikorata Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan. Se nopeuttaisi merkittävästi koko Itä-Suomen junayhteyksiä. Haluamme samalla tuoda valtakunnantason liikennepoliittiseen keskusteluun Tallinnan

tunnelin, Jäämeren radan ja Turun junan rinnalle järeän itäsuomalaisen infrahankkeen. Tavoitteena on kolmen tunnin junayhteys Joensuun ja Helsingin välillä.

Maantieliikenne on päivittäisen logistiikkamme ydin, joten tiestön on oltava hyvässä kunnossa. Korjausvelkaa on vähennettävä ja investoitava tiestön kehittämiseen. Maakunnallemme merkittävimmät pääväylät ovat valtatiet 6, 9 ja 23. Maaseutuyrittäjyydelle, kaivostoiminnalle ja metsäsektorille myös pienemmät paikalliset maantiet ovat elintärkeitä. Esimerkiksi Pielisen itäpuolinen tieverkko on kriittinen metsä- ja bioteollisuuden raaka-ainehuollolle ja lopputuotekuljetuksille.

Maakuntauudistus tuo maakunnalle lisää tehtäviä ja valtaa myös liikenneasioissa. Se koskee mm. tienpitoa ja joukkoliikennetehtäviä. Tienpitoalueen maantieteellisestä laajuudesta 1.1.2020 alkaen käymme parhaillaan neuvotteluja maakuntien kesken.

Tehdään maakuntana yhdessä töitä paremman saavutettavuuden eteen!

Saavutettavuus = • • • •

Ihmisten liikkuminen eri liikennemuodoilla Valmistavien yritysten raaka-aineiden kuljetus tehtaalle Valmiiden tuotteiden vienti markkinoille Tietoliikenneyhteyksien kapasiteetti ja toimintavarmuus

18

Pohjois-Karjalan TRENDIT

SAMI LAAKKONEN yhteyspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

MAAKUNTA LIIKENTEESSÄ Maakunta- ja sote-uudistuksella on vaikutuksensa liikennetehtäviin ja tienpidon rahoitukseen. Maakunta huolehtii liikennejärjestelmän toimivuudesta, liikenneturvallisuudesta ja alueellisesta tieverkon yllä- ja kunnossapidosta. Maakunta voi halutessaan ottaa järjestettäväkseen myös julkisen henkilöliikenteen.

Tulevaisuudessa kaikki muut yllä mainitut tehtävät paitsi tienpito rahoitetaan maakunnan valtiolta saamalla yleiskatteellisella rahoituksella. Tällöin maakunnalla on niissä enemmän pää-

tösvaltaa kuin tienpidossa. Jatkossakin suuret tiehankkeet rahoitetaan suoraan valtion budjetista, koska maantieverkko on sen omistuksessa.

Maakunnat sopivat keskenään tienpidon käytännön toteuttamisesta korkeintaan yhdeksällä tienpitoalueella.

Nykyisten ELY-keskusten liikennevastuualueen maantienpidon tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy pääosin maakuntien palvelukseen.

TIETOJENKÄSITTELY-

PALVELUJEN

LIIKEVAIHTO KASVUSSA

RAUNO JUSSILA viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus

Koko vuoden kattavan ja tarkennetun tilastoaineiston perusteella vuosi 2017 oli tietojenkäsittelypalveluiden osalta kaiken kaikkiaan myönteinen.

Kasvua ohjelmistot ja tietopalvelun käsittävällä tietojenkäsittelypalvelut toimialalla (tol 62-63) tapahtui vuoden 2017 viimeisellä puoliskolla 5,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Euromääräisesti liikevaihto oli noin 1,5 miljoonaa suurempi vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon nähden. Vuositasolla toimialan liikevaihto kasvoi Pohjois-Karjalassa 7,2 prosenttia.

Luokitusten vuoksi tilastoilla on hankalaa arvioida tietojenkäsittelypalvelujen kehitystä. Siirtyminen entistä enemmän tuotteista palveluihin ja toimialojen välisten rajojen hämärtyminen tuovat haasteita yksittäisten alojen suorien vaikutusten mittaamiseen ja kehityssuunnan arviointiin.

Tietojenkäsittelypalveluilla on keskeinen rooli digitalisoitumisessa, joka luo jatkuvasti uusia kasvun edellytyksiä. Sitä kautta tietojenkäsittelypalvelut ovat jatkossakin toimiala, jonka on mahdollista luoda uusia työpaikkoja ja jatkaa tasaista kasvuaan.

Digitalisaatioon panostettiin viime vuonna myös ohjaamalla hankerahoitusta mm. oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä teollisuuden ja rakentamisen uusiin ratkaisuihin.

+ 5,4

KATJA RIIKONEN vs. tietopalvelupäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 1/2018

19

KUIN FEENIKSLINTU TUHKASTA! Tuottamaton. Pelkkä kulu. Turha rönsy. Myyntiin vaan! Näin tuumattiin aikanaan Perloksella yhtiön omasta muottituotannosta, automaatioyksiköstä ja lopulta koko medical-liiketoimintayksiköstä.

- Ilman muottiosastoa ja automaatiota meillä ei olisi mitään! Erityisesti muottiosaston merkitys piti monta kertaa kirkastaa uusille taloon tulleille esimiehille, jotka eivät ymmärtäneet muovitekniikasta mitään, puuskahtaa 35 vuotta Perloksella työskennellyt Seppo Arento.

Arento aloitti työuransa työkaluvalmistuksessa ja muovituotannossa, haalarihommissa. Se oli kunnon perehdytystä ja antoi hyvät valmiudet myöhempiin tehtäviin mm. lääkeyhtiö Astrasta vastaavana tuotepäällikkönä, Euroopan markkinoiden teknisenä johtajana ja lopulta Medisize Oy:n varatoimitusjohtajana. Arento ei hylännyt toimialaa edes siirtyessään eläkkeelle vuonna 2013, konsultointi- ja koulutus jatkuu omalla toiminimellä.

Palaneita sulakkeita Kauan ennen kännykkähuumaa Perlos valmisti mm. pullon tulppia ja korkkeja, puuterirasioita, huulipunamekanismeja, televisioiden osia ja liittimiä. Lääketeollisuuden tuotteet tulivat kuvaan mukaan jo 1960-luvulla. Astmalääkityksessä käytetyn jauheinhalaattorin valmistuksen aloittaminen 1980-luvun puolivälissä oli iso juttu.

Puhdastilakulttuuri ja laatujärjestelmä ottivat isoja harppauksia. Myös oma automaattisten kokoonpanokoneiden valmistus pääsi vauhtiin.

Kännykkäbisnes voimistui, Nokian rinnalle puhelinasiakkaaksi tuli myös Ericsson.

Vuosien 1994-97 kasvua kuvattiin räjähdysmäiseksi. Vuonna 1999 Perlos listautui pörssiin. ”Perlos tekee maailman myydyintä astma-annostelijaa”, uutisoi Taloussanomat vuonna 1999. Lääketehdas Astran kanssa kehitetty uuden sukupolven astmainhalaattori oli Turbuhaler, lehden mukaan ”varsinainen Formula 1 -tuote”. Enteellisesti jutussa mainittiin myös se, että Perloksen lääketoimialan osuus konsernin liikevaihdosta oli vaatimaton 14,5 prosenttia.

- Yhteistyön rakentaminen lääketeollisuuteen on pitkäjänteistä hommaa, puhutaan vuosista. Yhtiön omistajat halusivat nopeampaa kasvua. Kun sitä ei tullut, vaihdettiin miehiä. Kerrankin eräs esimies sai

20

Pohjois-Karjalan TRENDIT

lähteä samana päivänä. Hän totesi, että toimitusjohtaja on kuin yrityksen sulake, joka palaa silloin tällöin.

näkuussa 2011. Kauppaa kommentoi myös Medisizen varatoimitusjohtajana tuolloin työskennellyt Arento toteamalla, että ”Kontiolahti on Medisizen osaamiskeskus jo Perloksen ajoilta saakka”.

Hiuskarvan varassa Arento korostaa osaamisen ja motiPerloksen medical-liiketoiminta koki vaation tärkeyttä. Työkaluvalmistus ja aupahan takaiskun vuonna 2006, kun yhtiö tomaatio olivat Perlokselle kaiken a ja o. menetti Turbuhalerin tuotannon.

- Joensuun seudulla työn jälki, toimitus- Koko Kontiolahden tehtaan taru olisi varmuus, laatu ja asiakaspalvelun osaamivoinut loppua siihen, ellei meillä olisi jo sanen ovat aina olleet aivan omaa mana vuonna ollut uusia tuotteita nousuluokkaansa. Todennäköikiidossa, Arento muistaa. sesti koulutus, rekrytoinVuonna 2006 Perlos kertoi nit, perehdyttäminen myyvänsä inhalaattoreita valon osattu hoitaa oimistavan Medifiq Healthcakein. Varmaan myös reksi nimetyn terveydenhuolKoko Kontiolahden pohjoiskarjalainen lon yksikkönsä ruotsalaiselle tehtaan taru olisi suhtautuminen työsijoitusyhtiö Ratokselle. Pervoinut loppua hön näkyy tekemilokselle jäi 20 prosentin väsen laadussa ja motihemmistöosuus. vaatiossa. ”Terveydenhuolto on ollut Koulutus, osaaminen, Perloksessa lapsipuolen asemaskokemus ja sen jakaminen uusa jo pitkään”, kirjoitti Mediuutiset ja arsille tulokkaille, kielitaito, asenne sekä vasveli, että vähemmistöosuus tullee tuomaan tuuta ja valtaa oikeassa suhteessa jakava Perloksen kassaan rahaa, jota se voi käytjohtamisen tapa. Seppo Arennon mukaan tää matkapuhelinbisneksensä kehittäminämä ovat niitä asioita, joilla pohjoiskarjaseen. Kauppahinta oli 55 miljoonaa euroa. laiset yritykset voivat edelleen lujittaa yhKontiolahden tehtaan pääluottateyksiä kansainväliseen lääketeollisuuteen. musmies Olavi Oslanus kommentoi Ra- Luottamuksen ja yhteistyön rakentatos-kauppaa Turun Sanomien jutussa: ”Terminen lääketeollisuuden asiakaskuntaan on veydenhuoltoteollisuuden kehittäminen on äärimmäisen kovan työn takana. Kun laatu jäänyt pahasti televiestinnän jalkoihin. Toion kunnossa ja lupauksista pidetään kiinni, vomme, että nyt saadaan kaivattua voimaa maine kiirii yllättävän kauas. liiketoiminnan kehittämiseen.”

"

Perloksen taru Suomessa loppui vuonna 2007. Vielä kaksi vuotta aiemmin yhtiöllä oli Joensuun seudulla yli 2 000 työntekijää.

Osaamisen syvin olemus Ratoksen omistuksessa Medifiq-nimi oli jäänyt historiaan ja yritys tunnettiin nyt nimellä Medisize.

Ratokselle alihankintayrityksen omistus oli uutta. Myynnin kasvu oli hitaampaa, kuin mihin sijoitusyhtiö oli tottunut. Vuonna 2011 investointiinsa pettynyt Ratos myi Medisizen amerikkalaiselle Phillips Plastic Corporationille. Ratoksen myyntivoitoksi kerrottiin vajaat 5 miljoonaa euroa. ”Perloksen paras pala meni amerikkalaisille”, otsikoi Talouselämä-lehti hei-

Lupausten lunastusta Medisize Oy on lääketeollisuutta ja terveysalaa palvelevan arvoverkoston kärkiyritys Pohjois-Karjalassa. Phillips-kauppaa vuonna 2011 kommentoidessaan Arento osui naulan kantaan arvioidessaan, että uusi omistaja tuo mukanaan hyvää ja että Kontiolahdelle on lupa odottaa lisätöitä. Kuluvan vuoden tammikuun alkupuolella yhtiö tiedotti reilun kahden miljoonan euron investoinneista ja uusista tuotelinjoista. Työntekijämäärä Kontiolahdella kipuaa yli 500:n, kun yhtiö ennakoi palkkaavansa tänä vuonna 75 uutta työntekijää.

Koko Phillips-Medisizen liikevaihto on yli 700 miljoonaa USA:n dollaria.

KUKA KOULUTTAISI VALIDOIJIA? - Mekaniikkapuolen kaveri, sähköasentaja, mielellään moniosaaja, vastaa Kaptaksen toimitusjohtaja Pertti Tykkyläinen kysymykseen yhtiön rekrytointitarpeista. Haluttuja ammattinimikkeitä monessa muussakin yrityksessä.

Seppo Arento muistuttaa perehdyttämisen tärkeydestä: - Hyvä perehdyttämien on tärkeätä tiimihengen ja sitoutumisen kannalta. Valitettavasti monet firmat tinkivät tästä. Uudet työntekijät joutuvat helposti tuuliajolle eivätkä integroidu muuhun organisaatioon, Arento tietää.

Hän korostaa myös kielitaidon merkitystä.

- Vähintään englanti on hallittava, mutta myös saksa ja ranska olisivat eduksi, kun Euroopan ja USA:n markkinoilla ollaan.

Kun lääketeollisuudesta on kyse, validointi on äärimmäisen tärkeä asia. Validointi on pedanttia riskinhallintaa ja laadun varmistamista.

- Kunpa tälle osa-alueelle saataisiin koulutusta. Tarvetta on, tietää Tykkyläinen.

Lääketeollisuutta palveleva pohjoiskarjalainen ekosysteemi rakentuu osaamiseen, asenteeseen ja yhteistyöhön. Kaptas Oy:n toimitusjohtaja Pertti Tykkyläinen (vas) ja tuotantojohtaja Kari Sinkkonen ovat kymmenessä vuodessa kasvattaneet yrityksestään ekosysteemin energisen toimijan.

Talouskatsaus 1/2018

21

JÄTTILOIKKA

EUROOPAN KARTALLE Yksi kirkkaimmista Medisizen sateenvarjolla alla kasvaneista menestyjistä on Kaptas Oy. Vuonna 2007 Pertti Tykkyläinen vaskonseptin. Oivallus mullisti lääketeollisuutasi Perloksella automaation kehityksestä. den kilpailukyvyn tuotekehityksen ja tuotanKari Sinkkosen vastuulla olivat after sales non herkässä alkuvaiheessa, jossa tuotteen -toiminnot Unkarissa ja USA:ssa. Kun lopnopea markkinoillepääsy on ratkaisevaa. pu tuli, alansa huippuosaajat olivat muiden Keväällä 2015 Kaptas teki historianmukana tyhjän edessä. Jäljellä oli rautainen sa suurimman vientikaupan diabeteksen osaaminen, jonka varaan kaksikko peruslääkeannostelijan kokoonpanolinjasta. ti Kaptaksen.

Kauppa oli merkittävä asia koko Ensimmäiset vuodet KapPohjois-Karjalan lääketeollitas toimi Joensuussa vaatisuutta palvelevalle verkosmattomissa tuotantotiloistolle. Verkostokumppanit sa. Vuonna 2010 yhtiölle edustavat oman alanVerkostokumppanit valmistui uusi tehdas Lisa parasta osaamista edustavat oman perin Ylämyllylle. Modersuunnittelua, simuloinalansa parasta nilla, lähes 1 300 neliön tia, koneistusta. osaamista tehtaalla oli erityisen suuri Voimakkaasti kansainvaikutus Kaptaksen kasvuun. välistyvä yhtiö on voimaanTehdasta laajennettiin jo vuonnuttanut koko Pohjois-Karjalaa na 2014. ja luonut maakuntaan uutta verkosJatkuva kehittämisen ajatus ohjaa Kaptoitumista. Kyse on osaamisesta ja laadusta. taksen kulkua. Kasvuun ja kansainvälisyyVerkostoonsa yritys on tullut lanseeranneekteen kurottelevat yrittäjät ovat osanneet si myös kokonaan uuden laadun määritelkuunnella näkemyksiä ja neuvoja myös ulmän, Kaptas-laadun. kopuolisilta. Yksi keskeinen sparraaja, kynOmia laadun tekijöitä yritys työllistää jo nysten madaltaja ja ovien avaaja on ollut 26. Yhtiön liikevaihto on reilut 4 miljoonaa Seppo Arento. euroa. Liikevaihdosta noin puolet muodosVuoden 2012 lopulla Kaptas julkisti läätuu lääketeollisuudesta. keteollisuuden tuotannon ainutlaatuisen

"

22

Pohjois-Karjalan TRENDIT

KOMMENTTI:

Tunnustuksen

ansaitseva arvoverkosto

Arvoverkosto, kumppanuusverkosto, klusteri. Taloustieteessä klusteri tarkoittaa yritysten ja organisaatioiden muodostamaa keskittymää. Klusterin ominaisuuksia ovat tuottavuuden kasvu, innovaatiokyky ja strateginen kyvykkyys – vahvuuksia ja osaamista yhdistelemällä kokonaisuus on paljon enemmän kuin osiensa summa. Tämä hienous on Pohjois-Karjalassa oivallettu!

Medisize, Kaptas, Valukumpu, Muovisola, Muottituote, Thermo Fischer, Medix Biochemica. Kansainvälistä lääketeollisuutta ja terveysalaa palvelevissa yrityksissä työpaikkoja on Pohjois-Karjalassa jo nyt yli tuhat. Työpaikkojen määrä on vieläkin suurempi, kun mukaan ynnätään yritysten käyttämä alihankintaverkosto. Paljonko on paljon – sitä voi arvioida vaikkapa sillä perusteella, että Suomessa suuryritykseksi lasketaan vähintään 250 henkilöä työllistävä yritys.

Kansainvälisessä toimintaympäristössä maat ja alueet kilpailevat investoinneista. Investoinnit synnyttävät työpaikkoja, vahvistavat talouskasvua ja lisäävät verotuloja. Yritysten ja alueiden menestys riippuu niiden kyvystä asemoitua globaaleihin verkostoihin ja tuottaa roolissaan muita enemmän lisäarvoa. Vain lisäarvoa tuottava yritys, alue tai yhteisö on vakavasti otettava kumppani, joka houkuttelee puoleensa muita toimijoita kaikkialta maailmasta.

Koulutusta ja toimenpiteitä osaavan työvoiman saamiseksi, yhteismarkkinoinnin koordinoimista, yritysystävällistä elinkeinopolitiikkaa, klusterin tärkeyden tunnustamista. Mitä ikinä vetoapua arvoverkosto tarvitseekaan, valppaana ja avuliaana on syytä olla. Terveysala on maailman nopeimmin kasvavia toimialoja. Lääketeollisuutta palveleva alihankintateollisuus on osa terveysteknologiaa. Vuonna 2016 Suomen terveysteknologian vienti oli 2,1 miljardia euroa.

SIRKKA-LIISA AALTONEN Viestintä Ässä Oy

Talouskatsaus 1/2018

23

POSITIIVISTA VIRETTÄ

VENÄLÄISTEN MATKAILUSSA

Invoice-kuitit, muutos % / Niirala 140% 120% 100% 80% 60%

Venäläisten matkailu Pohjois-Karjalaan ja muualle Suomeen piristyi vuonna 2017 kolmen vuoden laskusuhdanteen jälkeen. Itänaapurimme Suomen edustoissa tehtiin viisumipäätöksiä 57 % enemmän kuin vuonna 2016. Kun kaupoissa kuulee venäjän kieltä, tietää että turistit vahvistavat taas maakuntamme elinvoimaa.

Venäläismatkailijoiden rekisteröityjen yöpymisten kehitys Pohjois-Karjalassa vaihteli runsaasti seutukunnittain. Joensuussa yöpymiset lisääntyivät 19,7 %, Joensuun seudulla ja Lieksassa noin 15 - 16 % ja koko Pielisen Karjalan seudulla 5,7 %. Sen sijaan Keski-Karjalassa yöpymisten määrä laski lähes 30 %. Koko maakunnassa yöpymiset jäivät 2 % alle vuoden 2016 tason.

Venäläismatkailijat viipyivät maakunnassa edellisvuosien tapaan keskimäärin pari vuorokautta. Joensuun seudulle tehdyt matkat kestivät keskimäärin 1,7, Pielisen Karjalaan 2,4 ja Keski-Karjalaan 2,7 vuorokautta.

Niirala-Värtsilän kautta raja ylitettiin 1,21 miljoonaa kertaa vuonna 2017, mikä oli 16,3 % vähemmän kuin vuonna 2016. Tilastotietojen tarkempi tarkastelu osoittaa laskun johtuvan suomalaisista. Suomalaisten rajanylitykset ovat laskeneet Niiralassa merkittävästi joka kuukausi elokuussa 2016 voimaan tulleen tupakkalain jälkeen. Vuonna 2017 laskua oli 10 000 - 30 000 rajanylitystä kuukaudessa.

Suomalaiset tekivät lähes 261 000 rajanylitystä vähemmän kuin vuonna 2016, mikä vastaa -27,5 prosentin eroa. Sen sijaan venäläisten rajanylitykset lisääntyivät 1000 - 6000 ylityksen verran kuukaudessa lukuun ottamatta keskikesän kuukausia. Kesäkuussa ylitysten määrä kasvoi vain 130 ja heinäkuussa laski 962 ylityksen verran. Koko vuoden tasolla venäläisten rajanylitykset lisääntyivät 5 prosenttia. Venäläisten suhteellinen osuus Niiralan rajanylittäjistä nousi vuoden 2016 vajaasta 34 prosentista reiluun 42 prosenttiin vuonna 2017.

Ruplan kurssi vahvistui vuonna 2017 erityisesti alkuvuoden aikana. Tammi-kesäkuussa euro vastasi 61 – 65 ruplaa. Kurssi oli parhaimmillaan 27 % parempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2016. Loppuvuotta kohti kurssi heikkeni hieman. Alimmillaan kurssi oli 70 ruplaa yhtä euroa kohden. Hyvä ruplan kurssi vai-

kutti positiivisesti venäläisten ostosmatkailuun, vaikkei se ollut vielä lähelläkään laskusuhdannetta edeltänyttä vuoden 2013 tasoa – 42 ruplaa per euro.

Pohjois-Karjalan TRENDIT

20% 0% -20%

tammi

helmi

maalis

huhti

touko

kesä

heinä

elo

syys

loka

marras

joulu

marras

joulu

-40% -60% 2016

2017

Venäläisten tax free -ostot (Joensuu) 120 % 100 % 80 % 60 %

Taxfree- ja invoice-ostot kasvoivat kolmen miinusvuoden jälkeen Heikko rupla vähensi venäläisten verovapaita ostoksia Pohjois-Karjalassa vuosina 20142016. Taxfee-kauppa laski eniten vuosina 2014 ja 2015, noin 50 % edeltävään vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 laskua oli vielä vajaat 15 prosenttia. Invoice-kaupassa miinusta oli vuonna 2014 noin 26 %, seuraavana vuonna 44% ja vuonna 2016 vajaat 21 %.

Viime vuonna verovapaa kauppa lähti kasvuun ja oli Pohjois-Karjalassa muuta maata korkeampaa. Joensuussa taxfree-kauppa kasvoi 26,6 % vuodesta 2016, koko maan vastaavan luvun ollessa 14 %. Parhaimmillaan taxfree kasvoi yli 100 % kuukaudessa, mutta kääntyi lokakuusta alkaen laskuun, todennäköisesti ruplan kurssin heikentymisen vuoksi.

Niiralassa tilastoitu Invoice-kauppa kasvoi 55 % vuodesta 2016 ja kehittyi positiivisesti koko vuoden marraskuuta lukuun ottamatta.

Korkeimmillaan kasvu oli tammi-kesäkuussa, 94-123 % kuukaudessa. Loppuvuotta kohti kasvu vähitellen hiipui ollen joulukuussa enää 3 %.

Koko maassa Invoice-kauppa kasvoi 34,4 %.

Tilastoista ja katukuvassa lisääntyneistä venäläisautoista päätellen venäläisten matkailu Pohjois-Karjalaan on elpymässä. Matkailun kehitys näyttää kuitenkin olevan herkkää ruplan kurssin vaihteluille. Toivotaan siis, että ruplan kurssi jatkaa vahvistumistaan.

TIINA MOISALA aluekehitysasiantuntija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

24

40%

40 % 20 % 0% -20 %

tammi

helmi

maalis

huhti

touko

kesä

heinä

-40 % -60 % 2016

2017

elo

syys

loka

YHTEISTYÖLLÄ PIRISTYSRUISKEESTA

ENEMMÄN IRTI

Vaikka suhdanteet ja volyymit vaihtelevat, Venäjä on tulevinakin vuosina Pohjois-Karjalalle taloudellinen piristysruiske. Rajanaapuri tarjoaa meille niin tuonti-, vienti-, työvoimakuin matkailupotentiaaliakin. Sen täysimittainen hyödyntäminen vaatii, että meidän pohjoiskarjalaisten toimijoiden pitää aina tehdä mahdollisimman paljon yhteistyötä suhdanteista ja paikallisesta kilpailutilanteesta huolimatta. Yhdessä olemme enemmän.

Venäjän kehitykseen liittyviä poliittisia riskejä, sanktioita sekä ruplan kurssin kehitystä on vaikea tarkasti ennustaa. Kaikki nuo tekijät vaikuttavat nopeasti ja suoraan myös matkailuun ja vähittäiskauppaan. Varsinkin ruplan kurssikehitys on selkeä indikaattori: kun kurssikehitys on positiivinen, silloin myös matkojen määrä kehittyy myönteisesti.

Määrä ratkaisee Paikallisena toimijana Pohjois-Karjalan Osuuskaupalle (PKO) ehkä tärkein venäläispotentiaalin hyödyntämisen mittari on rajanylittäjien määrä. (Ks. viereinen sivu) Venäläismatkailijoiden määrä alkoi kasvaa jo toissa vuoden syksyllä ja on käytännössä jatkunut siitä lähes näihin päiviin asti. Hotelleissa majoittujista ulkomaalaisia on 5-10 prosenttia, ja tuosta joukosta venäläiset ovat merkittävä ryhmä.

Vaikka rajanylittäjien määrä on alkuvuoden ensikuukausien aikana lievästi laskenut (-4,2%), edelleen venäläisten rajanylittäjien tekemä kauppa merkitsee lisämyyntiä monelle pohjoiskarjalaiselle toimijalle. Vastaavaa kysynnän lisäystä on vaikeaa saada muualta.

Venäläisten matkustamisessa ja rahankäytössä on kuitenkin tapahtunut selkeä muutos huippuvuosiin 2013-2014 verrattuna. Nykyisin venäläisissä rajanylittäjissä on yöpyjien sijaan entistä enemmän päivämatkustajia, jotka käyvät Suomessa nimenomaan elintarvikeostoksilla. Myöskään venäläisten Pohjois-Karjalassa käyttämät rahamäärät eivät ole samoja kuin ennen: hyvistä kasvuluvuista huolimatta käytetty euromäärä on noin neljäsosan pienempi kuin huippuvuosina. Noihin huippulukuihin tuskin lähiaikoina päästään.

Esimerkiksi pietarilaisten tekemät matkat ja ostokset suuntautuvat Pohjois-Karjalan ja Suomen sijaan entistä enemmän muihin kohteisiin. Kun kilpailu kovenee, maakunnan toimijoiden täytyy entisestään tiivistää yhteistyötä pärjätäkseen kilpailussa.

JUHA KIVELÄ toimitusjohtaja PKO

PKO:n Nurmeksessa operoima Break Sokos Hotel Bomba houkuttelee venäläisturisteja maakuntaan niin uudistetulla markkinointi-ilmeellä kuin palvelutarjonnallakin. Kylpylähotellin allas- ja saunamaailma avattiin täysin uudistettuina elokuussa 2017.

Talouskatsaus 1/2018

25

KANADASSA MAHDOLLISUUKSIA SUOMALAISILLE BIOTALOUSRATKAISUILLE

Kanada on luonnonvaroiltaan rikas maa. Biomassan energiakäyttö on ollut siellä tähän saakka vähäistä edullisen öljyn ja kaasun sekä valtio-omisteisten metsien takia. Se ei ole kannustanut hyödyntämään puuvarantoa yhtä tehokkaasti kuin yksityismetsien Suomessa.

Kanadan sitoutuminen Pariisin ilmastosopimukseen ja 30 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä tarkoittaa merkittävää öljyn käytön vähentämistä. Suomalaiselle teknologialle ja osaamiselle avautuu muutoksen kautta suuri markkinapotentiaali. Mahdollisuuksia on metsänkasvatus- ja korjuuosaamisesta puhtaaseen puunpoltto-osaamiseen, kattilateknologioihin ja kaukolämpöjärjestelmiin. Kanadalaisia kiinnostaa myös suomalainen lämpöyrittäjyyskonsepti ja siihen liittyvä paikallinen työllistäminen.

Kanadan markkinoilla ovat haasteena toimintaympäristön erityspiirteet. Maassa on vain vähän kaukolämpöverkkoja ja siksi isojen biomassaa polttavien kattiloiden kysyntä ei tulevaisuudessakaan nousse kovin suureksi. Pienille kiinteistökohtaisille ja pienten lämpöverkkojen kattilaratkaisuille on kohteita kuitenkin sadoittain. Karkea arvio markkinapotentiaalista on noin 50100 erikokoista kattilaratkaisua vuodessa seuraavien viiden vuoden aikana. Jos näistä kymmenen olisi suuria leijupetikattiloita, markkinan koko olisi noin 150 -200 miljoonaa euroa vuodessa. Poliittiset ratkaisut

26

Pohjois-Karjalan TRENDIT

eri energiamuotojen tukemisesta ja muusta edistämisestä vaikuttavat voimakkaasti markkinan realisoitumiseen.

Kilpailu on myös kattilamarkkinoilla kovaa. Pienessä kokoluokassa Saksan ja Itävallan valmistajilla on jo kohtuullinen jalansija Kanadassa. Skandinaavisen puunkorjuuteknologian viennissä Suomen asema on paljon vahvempi ja esimerkiksi Ponsse on jo tunnettu merkki etenkin Kanadan itäisissä provinsseissa.

Pilotteja pohjoiskarjalaisella osaamisella Markkinan avaamisessa laajemmin tarvitaan vielä paljon asiakkaiden tutustuttamista uuteen teknologiaan ja ajatteluun. Tätä tehdään mm. erilaisten pilottihankkeiden kautta. Pohjoiskarjalaisella osaamisella on merkittävä rooli pilottien käynnistämisessä.

Quebecin Matapediassa on jo vuosia toiminut puuenergiaosuuskunta, jonka toimintamalli siirrettiin yhteistyössä Suomesta. Sen toimintamalli on melko tarkka kopio Enon energiaosuuskunnan toimin-

nasta ja ratkaisuista. Muutkin suunnitteilla olevat pilottiprojektit Quebecissä ja Ontariossa ovat pienten taajamien ja yhteisöjen sekä julkisten rakennusten ja oppilaitosten kampusalueiden puuenergiaprojekteja, joihin malleja löytyy Suomesta sadoittain.

On tärkeää huolehtia, että suomalaiset ratkaisut huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa ennen tarjouskilpailuiden avautumista. Tuloksiin pääseminen vaatii suomalaisten toimijoiden voimien yhdistämistä ja pitkäjänteistä luottamuksen rakentamista toimijoihin ja sidosryhmiin.

Yhteistyössä suomalaiset pk-yritykset voivat päästä suurilla Kanadan markkinoilla kaupallisiin tuloksiin nopeammin kuin yksin yrittämällä.

Kanadaa ja Suomea yhdistävät tekijät, pohjoinen sijainti, kaksi virallista kieltä sekä samankaltainen arvopohja luovat hyvän perustan yhteistyölle.

EU:n ja Kanadan välinen kattava talous- ja kauppasopimus CETA helpottaa markkinan avautumista ja teknologioiden sertifiointia. Sopimus poistaa mm. tullit kaikilta teollisuustuotteilta, joiden alkuperä on Kanada tai EU-jäsenvaltio.

LAURI SIKANEN, LUKE TAPIO KINNUNEN, Pohjois-Karjalan ELY-keskus SEPPO TOSSAVAINEN, Business Finland

LUOVIEN ALOJEN

KASVU JATKUU

Pohjois-Karjalassa käytetyn laajan määritelmän mukaisen luovien alojen yritysryhmän liikevaihto kasvoi vuoden 2017 aikana 16,1 % vuodesta 2016. Yritysryhmän koko vuoden 2017 liikevaihto oli 72 miljoonaa euroa, josta vuoden jälkimmäisen puoliskon toteuma oli 40 miljoona euroa.

Kasvulukujen taustalla ovat tietojenkäsittelypalvelut ja ohjelmistoala, joilla syntyy ¾ luovien alojen liikevaihdosta. Yritykset hakevat liiketoimintamahdollisuuksia uusista teknologioista, tekoälystä, palvelumuotoilusta ja kansainvälisestä kaupasta. Yritysten kasvu vauhdittuu uudenlaisissa työyhteisöissä ja

toimitiloissa, joihin sijoittuneet yritykset pystyvät hyödyntämään toistensa monialaista osaamista ja yhteisiä toimintamuotoja.

TEM:n valtakunnallisesti vertailukelpoisen määritelmän mukaisten Luovien alojen liikevaihto puolestaan kasvoi vuonna 2017 Pohjois-Karjalan maakunnassa 8,1 % ja koko maassa 7,6 %. Maakunnassa sen liikevaihtoa kertyi 2017 yhteensä 18,6 miljoonaa euroa. TEM:n mukainen määritelmä ei sisällä tietojenkäsittelypalveluita ja ohjelmistoalaa.

+ 15,9

PIA PITKÄNEN aluekehitysasiantuntija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

230 Liikevaihdon kehitys luovilla aloilla

210

indeksi 2010 = 100

Pohjois-Karjala ml. Ohjelmistoala +15,9%

190

Pohjois-Karjala +15,3% Koko maa +7,3%

170 150 130 110

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010

Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

+ 4,2

Metsätalous ja puunkorjuu

+ 9,9

Puutavaran valmistus

+ 0,8

35 30 25 20 15 10

161 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys +4,2%

5

Talouskatsaus 1/2018

27

2017

2016

2015

2014

2013

2011

2010

0

2012

02 Metsätalous ja puunkorjuu +9,9% 162+310 Puutavaran, puutuotteiden jne. valmistus +0,8% 2009

miljoonaa euroa

2009

90

MENTOROINNILLA MENESTYKSEEN Omasta boksista kurkistaminen avaa silmät ja innostaa päivittämään omia taitoja, kehittymään ammatillisesti ja ennen kaikkea tarttumaan avoimin mielin uusiin asioihin. Pohjois-Karjalan kauppakamarin ensimmäinen mentorointiohjelma on saatu päätökseen.

Vuonna 2016 kauppakamarin koulutus- ja työvoimavaliokuntalaiset saivat idean. Valiokunnan aktiivijäsenten käsissä se kehittyi nopeasti konseptiksi, joka otettiin käyttöön 2017 tammikuussa ensimmäisen Kauppakamarin mentorointiohjelman käynnistyessä.

Ohjelma saattaa yhteen maakunnan työelämän asiantuntijat sekä Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat.

Kauppakamarin koulutus- ja työvoimavaliokunnan edustajat yhdistävät mukaan ilmoittautuneet taustojen ja toivomusten perusteella mentorointipareiksi, jotka yhteisen valmennuksen jälkeen vapaasti sopivat parikohtaisista ta-

28

Pohjois-Karjalan TRENDIT

voitteistaan ja kahdenkeskisten keskustelujensa aikatauluista.

Kasvattaa molempien osaamista ja avaa näkökulmia Sukupolvien kohtaaminen tuo paljon hyvää niin työelämälle kuin opintoihinkin.

Opiskelijoita ohjelma kannustaa opintojen joutuisaan loppuunsaattamiseen. Mentorointi myös luo verkostoja sekä auttaa tutustumaan alueen yrityksiin ja organisaatioihin helpottaen työelämään siirtymistä.

Mentoreille keskustelut opiskelijoiden kans-

sa tuovat uusia, raikkaita näkökulmia ja konkreettista oppia vaikkapa sovellusten moninaisista metkuista. Nuorten näkemysten ja kokemusten kuuntelu tuo myös rohkeutta ottaa käyttöön vaihtoehtoja työelämän syvään juurtuneille toimintatavoille.

Vuoden 2018 mentorointiohjelma alkoi 21. maaliskuuta ja kasvatti osallistuneiden parien määrän jo yli neljäänkymmeneen. Seuraavaan ohjelmaan ilmoittautuminen alkaa vuoden lopussa.

NIINA MUSTONEN Pohjois-Karjalan Kauppakamari

TEOLLISTEN TYÖPAIKKOJEN

KEHITYS VUONNA 2017 Suomen talouden selvä kasvu ei vielä näkynyt merkittävämmin Pohjois-Karjalan teollisuuden työllisyydessä. Maakunnan teollisten työpaikkojen määrän kasvu tosin jatkui vuonna 2017 kolmatta vuotta peräkkäin. Silti teollisuuden työpaikkojen määrä (11 268) on vielä kaukana vuosituhannen huippulukemista. Vuonna 2005 teollisia työpaikkoja oli reilusti yli 14 000 eli noin 3000 nykyistä enemmän. Voimakkaassa rakennemuutoksessa on työpaikkoja hävinnyt suhteellisen paljon metsäteollisuudessa, kumi-, muovi- sekä kiviteollisuudessa. Metalli- ja elintarviketeollisuuden työpaikkojen määrä on sen sijaan säilynyt lähes ennallaan.

Vuonna 2017 teollisia työpaikkoja oli 139 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua kertyi reilun prosentin verran. Päätoimialoittain tarkasteltuna sekä absoluuttisesti että suhteellisesti parhaiten kehittyi kumi- ja muoviteollisuus, jossa työpaikkojen määrä lisääntyi sadalla. Selvästi pienempään kasvuun päätyivät kaksi suurinta toimialaa eli metalli- sekä metsäteollisuus.

Muilla aloilla ei merkittävämpiä muutoksia tapahtunut. Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi, niin toimipaikoissa tapahtui yllättävän suurtakin, lähes viiden prosentin laskua. Vuoden lopussa maakunnassa oli

952 teollisuuden toimipaikkaa.

Teollisten työpaikkojen kasvua oli ilahduttavasti kaikissa seutukunnissa. Kunnittain erot olivat kuitenkin huomattavia. Kaikissa seutukunnissa oli sekä menestyneitä että työpaikkoja menettäneitäkin kuntia.

Määrällisesti ja myös suhteellisesti parhaiten menestyi Kontiolahti 115 työpaikan nettokasvullaan. Sen teollisten työpaikkojen kokonaismäärä lähestyy jälleen tuhannen rajaa, millä se vielä oli reilusti 2000-luvun loppupuoliskolla. Myös Joensuun työpaikat kasvoivat, mutta selvästi vähemmän.

Seutukunnan suurimmat pudotukset tulivat Ilomantsissa sekä Outokummussa, joka on edelleen maakunnan teollistunein kunta.

Keski-Karjala menestyi maakunnassa suhteellisesti parhaiten Kiteen ansioista. Pitkään vaikeuksissa ja alamäessä ollut kaupungin teollisuus kääntyi vihdoin hyvään nousuun, ja sen työpaikkasaldo oli viime vuodelta +59. Kasvu oli vaatimattomampaa Pielisen Karjalassa, missä nousua kirjautui suhteellisen hyvin Nurmekselle.

SEPPO TIAINEN kuntakehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Teolliset työpaikat päätoimialoittain (31.12.)

TOL 2008

2016

2017

Metalliteollisuus

24-30, 33 4 483

4 518

Metsäteollisuus Kumi- ja muoviteollisuus

Muutos abs.

%

35

0,8

16-17, 31

1 804

1 824

20

1,1

22

1 109

1 205

96

8,7

-36 -20,0

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus

13-15

180

144

Elintarviketeollisuus

10-11

1 076

1 068

-8

-0,7

23

536

524

-12

-2,2

Muut

1 941

1 985

44

2,3

Yhteensä

11 129

11 268

139

1,2

Kiviteollisuus ym.

Pohjois-Karjalan teolliset työpaikat 14 500 14 000 13 500 13 000 12 500 12 000 11 500 11 000 10 500 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

10 000

*TOL 2008-luokituksen vuoksi muutos -281 työp.

Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisteri

Talouskatsaus 1/2018

29

Alueelliset kehitysnäkymät:

VALOA NÄKYVISSÄ Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne on parantunut vuoden takaisesta ja tulevaisuus näyttää nykyistä valoisammalta. Työttömien määrä on laskenut ja työllisyyden odotetaan jatkavan paranemistaan.

Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat1 arvioivat maaliskuussa 2018 ELY-keskuksen johdolla elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä.

Elinkeinoelämän kasvu on Pohjois-Karjalassa jatkunut myönteisenä. Teknologiateollisuuden kilpailukyky ja erityisesti metalli- ja muoviteollisuuden näkymät ovat hyvät. Myös pk-yritysten tulevaisuuden näkymät ovat ilahduttavan positiivisia. Venäjän taloudellisen alamäen taittuminen kasvattaa venäläisten matkailijoiden määrää. Matkailutoimialan sekä vähittäiskaupan ja palveluiden kehitysnäkymät ovat kokonaisuudessaan varsin hyvät.

Rakennustoiminta ja elintarviketeollisuus ovat hyvässä nosteessa edelleen. Bioenergian tehokas hyödyntäminen ja energiateknologian kehittäminen luovat uusia liiketoiminnan tilaisuuksia. Sen sijaan sote-alalla epävarmuus on kääntynyt paikallisten pk-yritysten tappioksi erityisesti hoiva-alalla.

Vireä elinkeinoelämä vaatii Pohjois-Karjalan markkinointia yritysten sijoittumispaikaksi sekä uusien yrittäjien löytämistä eläköityvien työtä jatkamaan. Teollisuuden uutisoimat tilauskannan kasvut Pohjois-Karjalassa ennakoivat viennin kasvua.

Työvoimaa ovat lisänneet erityisesti metalli- ja muovialat ja tämä kehitys jatkuu edel-

Pohjois-Karjala

leen. Sote-alalla tarvitaan eläköitymisten vuoksi koko ajan uusia tekijöitä. Niin ikään puutavaran hakkuu- ja kuljetusketjuun tarvitaan lisää työntekijöitä.

Työvoiman tarpeisiin on käytetty ja käytetään edelleen rekrytointikoulutusta ja sen kysyntä on lisääntynyt. Siitäkin huolimatta työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät edelleenkään kohtaa riittävästi. Merkittävä osa pitkäaikaistyöttömistä on ikääntyneitä ja ikääntyviä työnhakijoita, mutta osuus ei enää kasva yhtä paljon kuin aikaisemmin. Nuorten työllisyystilanteen ennakoidaan paranevan jatkossakin.

Maatalouden kannattavuudessa on edelleen paljon parannettavaa, vaikka tuottajahintojen lasku on pysähtynyt ja ennuste lupaa korjausta tilanteeseen. Noususuhdanne näkyy kasvavana vireytenä myös maaseutualueilla yritystukien kysynnässä.

Puukauppavuosi muodostunee edellisen vuoden tapaan ennätysvilkkaaksi. Parantunut kysyntä pitää yllä hyvää puun kantohintatasoa.

Metsäteollisuuden isot investoinnit lähimaakuntiin lisäävät osaltaan uskoa metsätalouteen.

MINNA KERÄNEN-KULTANEN suunnittelija Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen

Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

+

+

+

Työttömyyden määrä ja rakenne

+

+

+

Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi 1

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TE-toimisto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Finnvera Oyj Savo-Karjala, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun Tiedepuisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Suomen metsäkeskus itäinen palvelualue sekä seudulliset elinkeinoyhtiöt (Josek Oy, Keti Oy ja Pikes Oy).

30

Pohjois-Karjalan TRENDIT

JOENSUUN SEUDUN YRITYSRYHMIEN NÄKYMIÄ Muovituoteteollisuus on Joensuun seudulla Suomen vahvinta. Vahvuustekijöitä ovat laajin teollinen puhdastilakapasiteetti kotimaisen ja kansainvälisen lääke- ja diagnostiikkateollisuuden tarpeisiin, oma tuotekehitys, suunnittelu–valmistus-ketjun hallinta sekä vahva automaatio- ja työvälinevalmistuksen osaaminen.

Muoviteollisuudessa toimii monien eri alojen osaajia. Kokonaisuutta täydentävät automaatioratkaisuja ja työvälineitä valmistavat kymmenkunta pk-yritystä. Klusteri on uniikki Suomessa sekä osaamisensa että laajuutensa vuoksi, sisältäen kansainvälisiä merkittäviä brändejä ja kotimaisia kärkiyrityksiä. Klusteri työllistää yli 1000 henkilöä. Siihen kuuluu kasvavia komposiitti- ja lujitemuovialan yrityksiä, joiden tuotekehitys tuottaa jatkuvasti uusia tuoteratkaisuja.

Luonnonkuitukomposiitista valmistetaan yhä laajempaa valikoimaa tuotteita, esimerkiksi soittimia ja niiden osia, liikunta-, urheilu- ja ulkoiluvälineitä ja kaiuttimia. Monet tuotteista ovat löytäneet jo kansainvälisiä markkinoita. Alalle

ennustetaan jatkuvaa kasvu-uraa.

On varmistettava, että muovi-, automaatioja työvälinealan koulutuksen puutteesta ei tule kasvun estettä alueen toimijoille. Kilpailukyvyn varmistaminen pidemmällä tähtäimellä mahdollistaa alan kasvun ja laajenemisen edelleen.

Joensuulainen Muottituote valittiin vahvan osaamisensa ja investointiensa ansiosta Suomen vuoden 2018 työvälineyritykseksi Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivillä Naantalissa tammikuussa.

Elintarvikealalla on kysyntää leipäviljasta, juureksista, avomaan vihanneksista ja valkuaiskasveista, erityisesti ruokaherneestä ja härkäpavusta. Kuluttajien kiinnostus lähiruokaan ja ruuan alkuperään on nousemassa valinnan kriteeriksi. Tämä trendi vaikuttaa myönteisesti myös maakunnan julkisiin hankintoihin.

Kotimaisten tuore- ja pakastemarjojen kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Alalle tarvitaan uusia yrittäjiä. Sen sijaan maitoalan tuottajilla on kannattavuusongelmia. Haasteena on myös tuottajien ikärakenne ja edelleen vähenevä tilojen määrä. Ruokatrendeistä ovat nou-

sussa kokonaisvaltainen hyvinvointi, satokausiajattelu, välipalaruokailu, hyönteistuotteet ja kasvistuotteet.

Sote-alalla epävarmuus on kääntynyt paikallisten pk-yritysten tappioksi etenkin hoivapalveluissa. Paikallisten yritysten määrä on pienentynyt merkittävästi yrityskauppojen myötä. Pohjois-Karjalassa on kuntia, joissa ei toimi enää yhtään paikallista sote-alan yritystä. Asiakkaiden valinnanvapauden toteutuminen tarjoaisi myös pienille yrityksille mahdollisuuden menestyä, mutta valtakunnallinen sote-uudistus on pk-yritysten menestymisen kannalta liian kaukana.

Siun sote on ottanut omaksi tuotannokseen myös esimerkiksi kuljetuspalveluja, joita pk-yritykset ovat perinteisesti tarjonneet. Siun soten hankintamenettelyn ainoa kriteeri, hinta, ei edistä paikallisten pk-yritysten toimintaedellytyksiä, tuottavuutta parantavia, innovatiivisia ja laatua kehittäviä palveluja.

JOSEKIN YRITYSNEUVOJAT

PK-YRITYKSET PYRKIVÄT SÄILYTTÄMÄÄN ASEMANSA Kevään pk-yritysbarometrin tulokset julkistettiin 15. helmikuuta. Siinä selvitettiin suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä.

Pohjois-Karjalassa työllistämisodotukset ovat viimesyksyiseen verrattuna paremmat, vaikkakin saldoluku (* oli selvästi muuta maata heikompi. Koko Suomessa saldoluku (* oli + 17, kun Pohjois-Karjalassa se oli + 8. Syksyn barometrissa saldoluku oli vain niukasti positiivinen + 1.

Lähiajan suhdannenäkymät Pohjois-Karjalassa ovat selvästi koko maata heikommat. Saldoluku oli syksyn tapaan + 20, kun koko Suomessa vastaava luku oli + 35.

Pohjoiskarjalaiset pk-yritykset uskovat vahvimmin materiaalien hintojen, palkkakustannusten ja lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun. Liikevaihdon kehityksen odotukset ovat lähes vastaavat kuin syksyllä, mutta kan-

nattavuuden osalta hieman toiveikkaammat.

Nyt Pohjois-Karjalan alueella olevat yritykset pyrkivät säilyttämään asemansa, kun taas syksyllä oli enemmän kasvuhalukkuutta. Yritystoiminnan loppumista ennakoi 4 % vastaajista. Pohjois-Karjalan alueen pk-yrityksistä noin joka seitsemäs suunnittelee toimintansa tilapäistä sopeuttamista nykyisen suhdannetilanteen vuoksi. Yli puolet Pohjois-Karjalan yrityspäättäjistä sanoo seuraavansa yrityksensä arvoa aktiivisesti.

Vajaa puolet vastanneista sanoo tarjolla olevan riittävästi tarpeitaan vastaavaa osaavaa työvoimaa. Mutta kaksi viidestä kokee työvoiman saatavuuden jossain määrin rajoittavan yrityksen kasvua. Yli joka kymmenes pitää työ-

voiman saatavuutta yrityksensä kasvun merkittävänä esteenä.

Pk-yritykset pyrkivät turvaamaan osaavan työvoiman saannin useimmin henkilöstön osaamisen kehittämistoimilla, hyödyntämällä aiempaa enemmän alihankinta- ja toimittajaverkostoja ja palkkaamalla lisää työvoimaa.

Pohjois-Karjalassa koulutussopimuksia tai työkokeilua harkitsevia on suhteellisesti enemmän kuin koko maassa.

Kuusi kymmenestä Pohjois-Karjalan alueen pk-yrityksestä ei hyödynnä tekoälyä. Noin joka kolmas alueen vastanneista päättäjistä sanoo tutkivansa asiaa.

MERJA BLOMBERG toimitusjohtaja Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry

*Saldoluku kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta.

Talouskatsaus 1/2018

31

Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Päätoimittaja: Eeva Hirvola-Kostamo Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Aineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara Tilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvat: Kansi Kaptas Oy, s. 2-3, 8-9 Abloy Oy, s. 4-5, 12, 30-31 Karelia Expert Oy, s. 7 Collapick, s. 10 Keijo Penttinen, s. 13 Karjalan Heili, s. 13, 2223 Sanomalehti Karjalainen, s. 14-15 FinCobaltin arkistot, s. 16-17, 19, 27 Pixabay, s. 18-19 Jarno Artika, s. 24-25 PKO, s. 26-27 Lauri Sikanen, s. 28-29 Anne Vänskä Painatus: Grano Oy Painosmäärä: 1 600 kpl Ilmestyminen: kaksi kertaa vuodessa