Issuu on Google+

Suomi 100 -tapahtumia Pohjois-Karjalassa


2

NAUTI KAIKKIEN AIKOJEN

TAPAHTUMARIKKAIMMASTA VUODESTA! Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. On Suomen suuri vuosi, joka rakennetaan Pohjois-Karjalassakin teemansa mukaisesti yhdessä. Juhlavuosi elää koko Suomessa, koko vuoden ja tarkastelee niin Suomen itsenäisyyden vuosisataa, nykyhetkeä kuin tulevaisuuttakin. Vuoden aikana tapahtumia riittää eri puolilla Pohjois-Karjalaa ja ne tarjoavat nautintoa kaikille aisteille. Tällä hetkellä Suomi 100 -ohjelmaan liitettyjä tapahtumia on Pohjois-Karjalassa lähes kaksi sataa. Suomea juhlitaan monissa yleisölle avoimissa suurtapahtumissa. Joensuussa järjestettävään Jukolan viestiin odotetaan paikan päälle 40 000 ihmistä. Kymmeniä tuhansia kävijöitä tavoitellaan myös Silva metsänäyttelyyn Joensuun Laulurinteelle. Scifest kerää Joensuu Areenaan tieteestä ja teknologiasta kiinnostuneet lapset ja nuoret. Musiikista nauttivien kannattaa piipahtaa myös Joensuun musiikkitalvessa, Rääkkylän Kihauksessa, Suven avauksessa, Ilosaarirockissa ja Lieksan Vaskiviikoilla. Pohjois-Karjala on iloinen luonnostaan. Pogostalla hiihdetään keväthangilla ja Luonnonpäivinä järjestetään ohjelmaa eri puolilla maakuntaa eri vuodenaikoina.

Pohjois-Karjala tunnetaan monipuolisesta ruokakulttuurista ja myös kehoa voi ravita erilaisissa tapahtumissa. Ilomantsissa järjestetään elokuussa Syödään Yhdessä –teemalla ”Maailman Suurimmat Villiruokafestarit”. Liperissä vietetään syyskuussa Kynnöstä leipään 100 vuotta -tapahtumaa. Metsä, yksi Pohjois-Karjalan vahvuuksista, nostetaan esille. Esimerkiksi Joensuun kaupunginorkesteri toteuttaa Metsä kutsuu kylään –sovitustyön ja konserttisarjan, Pohjois-Karjalan museo kokoaa näyttelyn metsän merkityksestä nimellä ”Juuret pystymetässä”. Maakunnasta koordinoidaan ENO-verkkokoulun tuki ry:n toimesta valtakunnallista Tulevaisuuden kuusi -kampanjaa. Siinä jatketaan Itsenäisyyden kuusen ja Kotikuusien perinteitä haastamalla Suomen maakunnat, kunnat ja asukkaat istuttamaan juhlakuusia. Suomen itsenäisyyttä juhlistetaan tänä vuonna laajalla ja monipuolisella ohjelmalla. Näyttää siltä, että ohjelmasta tulee toteuttamistavoiltaan ja teemoiltaan yhtä monimuotoinen kuin Suomi ja suomalaisetkin ovat.

Lehti, nettisivut ja Facebook kertovat missä tapahtuu Olemme koonneet tämän julkaisun sivuille keskeisiä kuluvan vuoden tapahtumia Pohjois-Karjalassa. Suurin osa niistä on Suomi 100 –ohjelmaan liittyviä, mutta toki mukana on ohjelman ulkopuolisiakin suurtapahtumia kuten Ilosaarirock. Osoitteessa www.pohjois-karjala.fi/suomi100 on maakunnallinen tapahtumakalenteri, johon on lisätty juhlavuoden tapahtumia maakunnassamme. Niitä voi hakea joko paikkakuntatai teemahaulla. Kalenteria täydennetään, kun uusia tapahtumia vuoden varrella syntyy. Juhlavuoteen liittyen on perustettu Facebookiin sivu nimellä "Suomi 100 Pohjois-Karjalassa". Myös sieltä voi seurata juhlavuoden tarjontaa maakunnassa.

REIJO MUJE Suomi 100 –aluekoordinaattori Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Ps. Pidätämme oikeuden aikataulumuutoksiin. Aikataulut kannattaa aina tarkistaa tapahtuman omalta nettisivulta.


3

Kuva: Suomi 100 / Leena Koskela

KUUSI TUO JUHLAN 2017

Viime jouluna kuusi toi juhlan noin miljoonaan suomalaiseen kotiin. Se kytkeytyy myös merkittävästi Suomen historian juhlahetkeen sata vuotta sitten. Kun Suomi itsenäistyi, kylvettiin Itsenäisyyden kuusen siemen. Itsenäisyyden kuusi siirrettiin Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931. Kuusen viereisessä muistokivessä mainitaan muun muassa, että kuusi on omistettu Suomen eduskunnalle – se edustaa Suomea, kansan aarreaittaa, Suomen metsiä. Kuusen ja muistokiven lahjoitti Chilen kunniakonsuli Rudolf Ray toivoen, että kuusen siemenistä idätetään taimia, joita myöhemmin myydään kotikuusiksi yksityisille ja yhteisöille. Tarina jatkui vuonna 1967, kun itsenäinen Suomi täytti 50 vuotta. Tuolloin SOK myi kotikuusia muistolaatan kera. Kaikkiaan istutettiin yli 30 000 kotikuusta, joiden väitettiin olevan lähtöisin itsenäisyyden kuusesta, vaikka taimet olivat osin eri lajikkeisia. Kuusia istutettiin kotien, koulujen ja julkisten rakennusten pihoille, myös metsiköitä perustettiin. Olemme keränneet kotikuusitiedoista nettisivuston ja Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät nettisarjan, jossa alkuvuoden aikana esitetään kotikuusitarinoita jokaisesta manner-Suomen maakunnasta. Suomen täyttäessä sata vuotta perinne jatkuu. Tavoitteemme on, että mahdollisimman moni suomalainen, Suomessa asuva, ulkosuomalainen ja

Suomen ystävä istuttaa kuusen tai metsikön satavuotiaalle Suomelle. Kampanjan suunnittelu alkoi loppuvuodesta 2014, jolloin Helsingin kaupunki lähetti Itsenäisyyden kuusesta kerätyt kävyt Botaniaan Joensuuhun. Siemenistä on saatu kasvatettua kuusisataa taimea, jotka on varattu kunnille ja instituutioillemme. Kaikille riittää istutettavaa, sillä 4H-yhdistykset myyvät pakettia, johon juhlataimen lisäksi kuuluu muistolaatta ja kirja. Kuusenistutuksella voi juhlistaa samalla perheen merkkitapahtumaa. Tulevaisuuden kuusi on osa virallista Suomen satavuotisjuhlaohjelmaa, ja sen suojelija on presidentti Sauli Niinistö. Eduskunta istuttaa juhlametsikön Helsingin kaupungin ja diplomaattien kanssa. Innostusta on ilmassa muuallakin. Suurlähetystöjä on lähtenyt mukaan ja kampanja leviää ympäri maapallon. Metsä on edelleen aarreaittamme. Tuntuu hienolta olla joensuulainen ja pohjoiskarjalainen. Joensuusta lähteneellä aloitteellamme jätämme Suomen historiaan elävän jäljen, josta on todisteita vielä sadan vuoden päästä. Olethan mukana?

MIKA VANHANEN projektipäällikkö Tulevaisuuden kuusi ENO-verkkokoulun tuki ry


4

JOENSUUN MUSIIKKITALVEN 2017

TEEMANA SUOMI! SUOMI! Joensuun Musiikkitalvea vietetään 23.-26.2.2017. Festivaalin teemana on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Suomi! Suomi! Neljän päivän aikana soi suomalainen musiikki klassisesta jazziin ja iskelmästä sinfoniaan. Vuoden 2017 Joensuun Musiikkitalvi juhlistaa ja kannustaa sata vuotiasta Suomea teemallaan Suomi! Suomi! Festivaalin esiintyjinä tavataan nimiä suomalaisen musiikin huipulta, kuten Atso Almila, Réka Szilvay, Aili Ikonen ja Juha Kotilainen. Konserteissa esiintyvät mm. Joensuun kaupunginorkesteri, Virta Ensemble, Laulutuuli-kuoro, Zander-yhtye, huuliharppukvartetti Sväng sekä suuri joukko joensuulaisia musiikinopiskelijoita konservatoriosta ja Karelia ammattikorkeakoulusta.

Ohjelmassa kuullaan mm. Almilan 5. sinfonian kantaesitys, Suomi-iskelmää eri muodoissaan, hotelli Kämpin hengessä monitaiteellinen klubi Teatteriravintolassa, Joonas Kokkosen musiikkia kirkossa sekä kansainvälisesti palkittua musiikkia dokumenttielokuvasta Metsän tarina. Suomi 100 juhlavuoden virallisena teemana on yhdessä tekeminen. Vankka yhteistyö, jolla musiikkitalvi jälleen kootaan, on hieno esimerkki tämän toteutumisesta Joensuussa muulloinkin kuin juhlavuotena. Mukana järjestämässä ovat jälleen Joensuun kaupunginorkesteri, oopperayhdistys, konservatorio ja evankelisluterilainen seurakunta sekä Jazzkerho-76, Virta Ensemble ja Karelia ammattikorkeakoulu.

www.joensuu.fi/musiikkitalvi

Kuva: Sami Tirkkonen

Kuva: Antti Makkonen

Kuva: Mikko Huotari


5

100 VUOTTA URHEILUA JA LIIKUNTAA

SUOMESSA -LUENTOSARJA Suomen itsenäisyyden aikana urheilulla on ollut suuri merkitys suomalaisen identiteetin, kansallisen itsetunnon sekä suomalaisuuden rakentumisessa ja rakentamisessa. Erityisesti tämä korostui itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä. Liikunnalla on ollut kasvava merkitys nyt 100-vuotisen historian viimeisten vuosikymmenien aikana sekä kansanterveyden kannalta että vapaa-ajan käyttämisen kannalta. Liikunnalla ja urheilulla on suuri merkitys myös taloudelliselta kannalta. Urheiluun liittyy myös voimak-

kaita tunteita. Itsenäisyyden ajan liikunta- ja urheiluhistorian yleistietämys on kuitenkin puutteellista erityisesti nuorten aikuisten parissa. ISLO järjestää vuonna 2017 osana Suomi 100 -ohjelmaa ilmaisen yleisöluentosarjan, jossa pureudutaan syvemmälle Suomen urheilun ja liikunnan historian tapahtumiin. Luentosarjan päätteeksi järjestetään Pohjois-Karjalan Suomi 100 urheilutietäjä -tietovisa, jonka kysymykset pohjautuvat luentosarjan sisältöihin.

Luennoitsijat professori Hannu Itkonen, dosentti Arto Nevala, dosentti Ismo Björn ja tutkija, LitM Annu Kaivosaari

Luentopaikka Kaikki luennot järjestetään Joensuussa kulttuuri-, museo- ja matkailukeskus Carelicumissa, Koskikatu 5. Carelicumissa luentotilana on auditorio, sisäänkäynti Torikadun puolelta.

Aikataulu 19.1.2017 klo 18-21 23.2.2017 klo 18-21 23.3.2017 klo 18-21 28.9.2017 klo 18-21 19.10.2017 klo 18-21 16.11.2017 klo 18-21 14.12.2017 klo 18-21

Urheilu kansakuntaa rakentamassa (Hannu Itkonen) Urheilua Pohjois-Karjalassa (Arto Nevala) Suomalaistyylistä mäkihyppyä (Ismo Björn) Suomalaiset olympia-areenoilla (Hannu Itkonen) Kuningas jalkapallon tarina (Arto Nevala) Naishiihdon historia (Annu Kaivosaari) Pohjois-Karjalan urheilutietäjä -tietovisa

www.islo.fi


6

AMPUMAHIIHTOHUUMA PYYHKÄISEE

Kuva: Kontiolahden Urheilijat/Laiho

JÄLLEEN POHJOIS-KARJALAAN

Ampumahiihdon maailmancup tuo 10.-12. maaliskuussa Kontiolahden maisemiin lajin huiput ottamaan toisistaan mittaa pikakilpailussa, takaa-ajossa ja sekaviesteissä. Kisat ovat Pohjois-Karjalalle iso mahdollisuus näyttää osaamistaan ripeällä aikataululla ja suomalaisurheilijoille tilaisuus nauttia kotiyleisön kannustuksesta. Kotiyleisön äänekästä kannustusta toivovat myös Suomen ykköstoivot Kaisa Mäkäräinen ja Mari Laukkanen, jotka olivat todella iloisia Kontiolahden valinnasta korvaavaksi järjestäjäksi. Lajin kansainvälisiin tähtiin kuuluva Mäkäräinen on siivittänyt 2010-luvulla Suomessa lentoon paitsi lajin, myös oman seuransa järjestämät tapahtumat. – Vuodesta 2012 Kontiolahdella kisoissa on ollut hyvä meininki. Kun voitin kokonaiscupin, yleisön kiinnostus nousi. Tottakai on kiva, jos pystyy itse olemaan yksi syy siihen, miksi ihmiset tulevat paikalle, Mäkäräinen sanoo. Vuonna 2014 hän järjesti yleisölle poikkeuksellisen paljon hurrattavaa, sillä saldona oli kolme voittoa. – Ei missään ajatuksissakaan ollut käynyt mielessä, että sellaista voi tapahtua. Samat kisat olivat unohtumattomat myös Mari Laukkaselle. Uran ensimmäinen palkintopallisija kotiyleisön edessä ei unohdu.

– Onhan se ollut yksi vahvimpia muistoja mitä voi jäädä. Se kisa itsessään ja palkintojenjako. Kun ääntä on, se oikeasti antaa virtaa. On mukava hiihtää ja varmasti saa aika paljon enemmän irti, Laukkanen sanoo.

kontiolahtibiathlon.com

Kaisan vinkit kisavieraille Maailmalla monenlaista kannustusta kokenut ja monenlaista yleisöä nähnyt Kaisa Mäkäräinen tietää, miksi ampumahiihtoa kannattaa 10. –12. maaliskuuta tulla katsomaan juuri paikan päälle: 1. Kisatunnelma on ehdottomasti parhaimmillaan paikan päällä ja tunnelmaan kannattaa tulla virittäytymään jo muutamaa tuntia ennen kisojen alkua. Hyvissä ajoin paikan päälle seuraamaan joukkueiden valmistautumista kisaan ja varmistamaan itselleen parhaat paikat. 2. Katso ja seuraa paikan päällä sellaisia asioita, mitä et näe tv:stä. Seuraa jotain sellaista urheilijaa, joka ei ehkä ole kärkikahinoissa mukana. 3. Houkuttele kisoihin mukaasi joku ystävä, joka ei ole vielä tutustunut lajin jännittävyyteen. Paikan päällä viestit ja takaa-ajot ovat aloittelijallekin helppo seurata, sillä kisatilanteen näkee koko ajan.

@kontiolahtibiathlon

@klahtibiathlon

@klahtibiathlon


Kuva: Kontiolahden Urheilijat/Kari Kuninkaanniemi

7

OSTA LIPUT Osta lippusi Ticketmaster Suomen verkkokaupasta ticketmaster.fi tai puhelinpalvelusta 0600 10 800 (1,98 euroa/min+pvm) Kisapäivinä lippuja voi ostaa myös stadionin porteilta. Lippuja voi ostaa yksittäiselle kisapäivälle tai kolmen päivän lippupakettina. Edullisimmat liput maksavat 15 euroa.

lippupalvelu

Kuva: Kontiolahden Urheilijat/Kari Kuninkaanniemi

YLEISÖKULJETUKSET Kisoihin pääsee kätevimmin yleisökuljetuksilla Joensuun keskustasta. Torikadulta on ilmaiset bussikuljetukset stadionille kaikkina kisapäivinä. Kuljetukset alkavat kolme tuntia ennen ensimmäistä starttia ja niitä ajetaan nonstoppina. Stadionilla on yleisölle lämmitetty teltta, jossa myydään ruokaa ja juomia. Teltassa on myös oheisohjelmaa. 30 min KONTIOLAHDEN AMPUMAHIIHTOSTADION

JOENSUUN TORI 30 min

KILPAILUOHJELMA Perjantai 10.3.

Lauantai 11.3.

Sunnuntai 12.3.

15.30 Pikakilpailu, miehet 18.45 Pikakilpailu, naiset

13.00 Takaa-ajo, miehet 16.15 Takaa-ajo, naiset

14.30 Sekapariviesti 17.15 Sekaviesti

Kuva: Kontiolahden Urheilijat/Atte Karppinen


8

ITALIALAINEN MASSIMO MARTELLI: SUOMI PARAS MAA MAASTOHIIHTOON

Italian Bolognasta on pitkä matka hiihtoladulle ja vielä pidempi taival Suomeen. Mutta Suomi vaan on paras paikka hiihtäjälle, sanoo maaliskuussa Pogostan Hiihtoon matkaava Massimo Martelli. - Bolognasta on pitkä matka vuorille, enkä oikein pääse harjoittelemaan maastohiihtoa. Harjoittelu on sekoitus juoksua, uintia, pyöräilyä ja kuntosalia, sanoo 58-vuotias Massimo Martelli. Martelli on kokenut Suomen-kävijä, ja suomenkieliset sanat vilahtelevat englannin seassa. Hän on opastanut useita Suomeen hiihtämään saapuneita matkailijaryhmiä. Savusauna, lumessa kieriskely ja avanto ovat tulleet rakkaiksi. Martelli luettelee helposti kymmenkunta suomalaista hiihtotapahtumaa tai -kohdetta,

joissa hän on käynyt. Heti perään tulee yhtä pitkä lista muiden maiden tapahtumista. Mutta miehen oma suosikki on selkeä. - Suomi on paras maa maastohiihtoon!

Suksille 27-vuotiaana Martelli sai ensimmäiset suksensa joululahjaksi 1985, ja mies lähti opettelemaan hiihtoa 27-vuotiaana. Nyt, yli 30 vuotta myöhemmin Martelli on taas pakkaamassa suksiaan Suomeen, tällä kertaa maaliskuussa Ilomantsissa hiihdettävään Pogostan Hiihtoon. Italialainen hiihtää ensin 51 kilometriä perinteisellä tekniikalla lauantaina. Sunnuntaina on vuorossa 58 kilometriä luistellen.

Valmistava leiri Joensuussa Martelli matkustaa Suomeen neljän ystävänsä kanssa, joista kaksi osallistuu Pogostan Hiihtoon. - Kahdelle muulle etsimme muuta tekemistä kuten moottorikelkkailua, pilkkimistä tai lumikenkäilyä. Hekin kyllä tulevat lähtöön ja maaliin ottamaan kuvia, Martelli sanoo. Seurue saapuu Joensuuhun jo aiemmin tapahtumaviikolla. - Käymme hiihtämässä paikallisilla laduilla. Tapahtumaa varten sukset tosin pitänee voidella paikallisten osaajien avulla, Martelli sanoo.


maaliskuu

9

29.11.2016–19.3.2017 Hetkiä ennen itsenäisyyttä -valokuvanäyttely, Joensuu 2.2.–30.4. Reetta Gröhn-Soininen: Voi poijjaat! Taidemuseon vaihtuva näyttely, Joensuu 1.3. Nuorten Joensuu Disco -kiertue, Hammaslahti 15.3. Nuorten Joensuu Disco -kiertue, Uimaharju 23.3. Suomalaistyylistä mäkihyppyä -luento, Joensuu 25.3. Soul-Suomi -kiertue, Joensuu 31.3.–2.4. SM-hiihdot, Kontiolahti Lisää tietoa tapahtumakalenterissa: www.pohjois-karjala.fi/suomi100

Kuva: Juha Inkinen

Pogostan Hiihto juhlii ja uudistuu 18.–19.3.2017 Maan itäisin massahiihto juhlii Suomen itsenäisyyttä ja omaa 40-vuotista taivaltaan uudistamalla tapahtumaa. Uudistukset on suunnattu kilpailijoille, perheille ja yhteisöille.

Uutuus #1: Retkisarja 30 km nyt myös viestihiihtona: • • • •

2-3 hlön joukkueet Ei ajanottoa Hiihtomatkat 4-15 km Sopii esimerkiksi perheille, työ-, harrastus- ja ystäväporukoille

Uutuus #2: 30 km palkintosarjat

Uutuus #3: Geokätköt

• •

• •

Lauantaina perinteinen tekniikka Sunnuntaina vapaa tekniikka

5-10 geokätköä reitin varrella Yksi kätköistä tulee olemaan Suomi 100 vuotta -geokätkö

www.pogostanhiihto.fi, facebook.com/pogostanhiihto


10

POHJOIS-KARJALAN MUSEO HILMA

ON SUOMEN IKÄTOVERI

Kuva: Stefan de Batselier

Helsingin yliopiston Karjalainen osakunta aloitti museokokoelmien keräämisen vuonna 1914. Pohjois-Karjalan museon syntysanat lausuttiin Joensuun kaupunginvaltuustossa 28.12.1917. Sikuripuzu ja meätsö. Muun muassa nämä kaksi esinettä on valittu Juuret pystymetässä -juhlanäyttelyyn. Valmistautuminen näyttelyyn aloitettiin kevätpuolella 2015. Vaikka oli itsestään selvää, että museon kokoelmat ovat pääosassa, aiheen rajaaminen ei ollut helppoa. Alusta asti halusimme ottaa huomioon myös itsenäisyyden juhlavuoden. Loppusyksystä 2015 aihe oli kirkastunut: museon kokoelmissa on paljon kauniita ja mielenkiintoisia puuhun ja metsään liittyviä esineitä ja valokuvia. Samalla puu- ja metsäteemassa on jotain hyvin suomalaista ja jotain hyvin pohjoiskarjalaista. Olemmehan olleet suurten savottatöiden maakunta ja edelleen meillä riittää puuta ja metsää.

Tämän valinnan jälkeen aloitimme näyttelyyn tulevien esineiden perkauksen. Tämäkään tehtävä ei ollut helppo – jälleen oli tarjolla näkökulman kirkastamista ja tiukkaa rajaamista. Keväällä 2016 käsikirjoituksen runko oli valmis. Näyttely alkaa entisajan ihmisen metsäsuhteesta, jatkuu laajasti puunkäytön tarkasteluun, esittelee museon ensimmäisen esineen, pikakelaa savottatöiden muutoksen sadassa vuodessa ja loppuu nykyihmisen metsäsuhteeseen. Eikä tätä kaikkea esitellä ilman näyttelyn rakennussuunnitelmaa. Tätä kirjoittaessa - tammikuussa 2017 - vinhat ideat pursuvista puusuksista ja pönöttävistä rukinlavoista alkavat konkretisoitua työpiirustuksiksi. Helmikuu ja maaliskuu kuluvat tekstejä hioessa, näyttelyrakenteita nikkaroidessa ja valaistusta sekä mahdollista äänimaailmaa miettiessä. Huhtikuussa aloitetaan pystytys, joka vie oman aikansa, koska museoesineitä pitää kohdella hellästi ja näyttelyn rakenteet

tehdään pieteetillä. Mutta mitä sitten ovat alussa mainitut puzu ja meätsö? Oikeastaan ihan tavallisia esineitä, joita nykyäänkin käytetään, tosin ei enää puusta tehtynä. Sikuripuzu on sokerinsäilytyspurkki ja meätsö, tai toiselta nimeltään rapapalli, on helistin. Näyttely avataan yleisölle 27.4.2017 ja se on auki vuoden loppuun saakka. Avajaispäivänä museon henkilökunta antaa tietoiskuja näyttelyn esineistä klo 12–15 välisenä aikana. Tarjolla on myös joka kuukausi yleisöopastuksia ja luentosarja syksyllä. Kouluille järjestetään metsäaiheisia animaatiotyöpajoja toukokuussa.

Lämpimästi tervetuloa! IIRIS HEINO amanuenssi

www.joensuu.fi/pohjoiskarjalanmuseo


Kuva: Stefan de Batselier

Kuva: Esko Eskelinen/ Pohjois-Karjalan museon kokoelmat

Kuva: Esko Eskelinen/ Pohjois-Karjalan museon kokoelmat

11

huhtikuu 2.2.–30.4. Reetta Gröhn-Soininen: Voi poijjaat! Taidemuseon vaihtuva näyttely, Joensuu 1.4.–31.5. Safkasynttärit Suomelle –lasten villiruokajuhlat 100-vuotiaalle! 19.4. Isänmaan puolustajat ja rakentajat -seminaari, Joensuu 25.4. Runolaulupäivä, Ilomantsi Lisää tietoa tapahtumakalenterissa: www.pohjois-karjala.fi/suomi100 Kuva: Stefan de Batselier


12

Kuva: Jarno Artika

FINNISH

BASEBALL

Superpesiksen joukkueet vievät satavuotiaan Suomen kunniaksi kansallislajimme pesäpallon SM-sarjan avausottelut Tukholmaan! Käy kokemassa pesishuuma Zinkensdamm IP -stadionilla 22.04.2017. Miesten Superpesiksen avausottelussa kohtaavat Joensuun ja Kouvolan joukkueet, naisten superpesiksen avausottelu tapahtuu Tampereen ja Porin joukkueiden välillä. Neljä vuotta mitaliotteluissa pelannut Joensuun Maila on vahvistanut asemaansa pesäpallon kärkiseurojen joukossa. Seura näkyy vahvasti joensuulaisessa katukuvassa.

GOES

STOCKHOLM

Lauri "Tahko" Pihkala kehitti pesäpallon 1910-luvulla aktiivisemmaksi versioksi amerikkalaisesta baseballista. Pesäpallosta alettiin nopeasti puhua Suomen kansallispelinä ja se levisi 1920–1930-luvuilla kouluissa ja suojeluskunnissa. Myös armeija suhtautui pesäpalloon myönteisesti, sillä pelaamisen katsottiin kehittävän sotilaallisia taitoja. Ensimmäinen nykytyyppisen pesäpallon koepeli pelattiin 14. marraskuuta 1920 Helsingin Kaisaniemen kentällä. Nykyaikaisen pesäpallon ensimmäiset viralliset säännöt julkaistiin 1921 armeijan päiväkäskyn liitteenä.

www.finnishbaseballstockholm.com


13

KESÄLAHTI CITY MAHATON

– MIKÄ IHME SE ON Kesälahti city mahattomassa kierretään viestinä noin viisi kilometriä pitkää lenkkiä. Vaihto on tasatunnein ja vaihtopaikkana on tori Kesälahden pitäjän keskustassa. Viesti alkaa perjantaina 19.5. kello 15 ja päättyy helatorstaina 25.5. klo 16. Yhtäjaksoinen kesto on 146 tuntia. Satavuotiaan Suomen kunniaksi viestin kierrokset vastaavat vuosia siten, että lähtökierros vastaa vuotta 1873, jolloin Kesälahden kunta perustettiin. Siitä tullaan vuosi ja tunti kerrallaan tähän päivään. Tavoite on tuoda tapahtumassa esille maailman, Suomen ja paikkakunnan historiaa, ja osallistujat voivat tuoda omaa historiaansa näkyviin haluamallaan tavalla. Pro Kesälahden kotisivuille on avattu ”lukujärjestys”, jossa näkyvät viestin tunnit ja niitä vastaavat vuodet. Huhtikuun alusta alkaen Pro Kesälahden sähköpostissa varataan viestivuorot ja kerrotaan haasteista. Leikkimieliset ja vapaaehtoisiin summiin perustuvat haasteet julkaistaan viikoittain Koti-Karjala -lehdessä. Asioita päivitetään myös Pro Kesälahden Facebook-sivuille.

Tämä ei ole kurttuotsaista: Osallistua voi ilman haastamista tai haastesumman maksamista ja samalle vuorolle voi tulla vaikka kuinka paljon osallistujia. Tavoite voi olla myös kiertää mahdollisimman paljon kierroksia. Viestiä voi kiertää kävellen, juosten, rullaluistellen, polkupyörällä, rollaattorilla, ratsastaen… Koko Kesälahti city mahaton –tapahtuman ajan tori sykkii elämää. Pro Kesälahti ylläpitää tapahtumatoimistoa, martat muonittavat ja yhteistyössä Kiteen vapaa-aikatoimen, koulujen, Maaseudun sivistysliiton ja paikallisten järjestöjen kanssa on monenlaista oheisohjelmaa kunkin päivän teeman mukaisesti. Jotta Suomi olisi hyvä myös tuleville sukupolville, ympäristöasiat ovat laajasti esillä. Tarkastelussa muun muassa lähiympäristö, luonto, lähiruoka, kierrätys ja kiertotalous, liikkuminen ja energian käyttö.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.prokesalahti.fi Kuvat: Sirpa Suomalainen


14

MIKÄ IHMEEN SCIFEST? Tapahtuman syvintä tarkoitusta ei voi rahallakaan mitata: se on sitä, että elämyksiä ja kokemuksia syntyy itse tekemällä ja hoksaamalla. (Kävijäpalaute 2016) SciFest on jokavuotinen Joensuussa järjestettävä tiede-, ympäristö- ja teknologiafestivaali. Vuodesta 2007 järjestetty SciFest on Suomen suurin lasten ja nuorten tiedeta-

pahtuma, jonka perusajatuksena on ”tiede kuuluu kaikille”. Tapahtuma kokoaa vuosittain yhteen tuhansia osanottajia ja kymmeniä työpajoja. Vuonna 2016 tapahtuma juhli jo kymmenvuotista taivaltaan teemalla Pallo riittää! – One Earth’s Enough! – jolloin tapahtuma houkutteli paikalle ennätykselliset 14 000 vierailijaa.

SciFestin tärkeimpinä tavoitteina on tuoda tiedettä ja tutkimusta tutuksi suurelle yleisölle mielenkiintoisella ja helposti lähestyttävällä tavalla sekä lisätä etenkin lasten ja nuorten kiinnostusta luonnontieteitä, ympäristöä ja teknisiä aloja kohtaan. SciFestin tarkoituksena on innostaa lapsia ja nuoria näkemään ala tulevaisuuden uramahdollisuutena! Teksti: Pinja Sirviö Kuvat: Ilkka Jormanainen ja Petteri Kettunen


15

SciFest 2017

Matkalla – On the Road Vuonna 2017 SciFest on virallinen Suomi 100 -tapahtuma. Suomen juhlavuoden teemana on Yhdessä ja mikä olisikaan sopivampaa, sillä myös SciFest tehdään yhdessä. Järjestyksessään jo 11. SciFest juhlii Suomen itsenäisyyttä teemalla Matkalla – On the Road. SciFest-tapahtuman pääjärjestänä toimii Joensuun Tiedeseura ry pääyhteistyökumppaninaan Itä-Suomen yliopisto. SciFest järjestetään 11.-12.5.2017 Joensuu Areenalla. Ohjelmassa on muun muassa työpajoja, yleisöluentoja, tiedekahviloita ja kilpailuja. Työpajat ovat SciFestin sydän, niissä lapset ja nuoret, mutta myös varttuneemmat osallistujat pääsevät yhdessä työpajojen pitäjien kanssa tutkimaan, kokeilemaan ja kehittämään. Työpajoja järjestävät yliopistojen tutkimusryhmät, ammattikorkeakoulut, koulutuskuntayhtymä, yritykset, oppilaitokset eri kouluasteilta sekä muut tieteestä ja teknologiasta kiinnostuneet yhteisöt. Tänä vuonna SciFestiin on suunnitteilla Robottikylä, jossa vierailijat pääsevät tutustumaan erilaisten robottien kirjoon teollisuusroboteista palvelurobotteihin. Paikalle on siis tulossa sekä yksinkertaisempia robotteja että interaktiivisia robotteja. SciFest pyrkii kehittämään yritysyhteistyötä entisestään. Viime vuonna yrityksiä ja yrittäjiä oli mukana monipuolisissa rooleissa mm. rahoittajina, pajojen pitäjinä, tuomareina ja mentoreina. Myös yrittäjyyskasvatus tulee näkymään tänäkin vuonna SciFestin ohjelmassa nuorten yrittäjyysideakilpailu Karhunpesän muodossa. Kilpailussa kolme yrittäjää arvioi nuorten yritysideoita. Lisäksi SciFestin ohjelmassa näkyvät uudenlaiset oppimisympäristöt. Itä-Suomen yliopiston Digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiskeskus -hankkeen hautomoissa tarkastellaan asiantuntijoiden avulla mukana olevien yritysten tuotteita ja palveluita. Palveluista kootaan eri tarkoituksiin sopivia kokonaisuuksia, jotka esitellään kevään SciFestissa. Innovatiiviset uudet oppimisympäristöt toteutetaan ja testataan SciFestissa vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Lauantaina 13.5. SciFest on mukana Pohjois-Karjalan Kauppakamarin järjestämissä Kesäntekijäisissä Joensuun Taitokorttelissa. Kesäntekijäiset on ilmainen yleisötapahtuma, josta löytyy tekemistä ja näkemistä kaiken ikäisille. Ohjelmassa on mm. digitalisaatioon liittyviä lasten puuhapajoja, tunnetun tubettajan Meet & Greet sekä jokaiselle sopiva digipaneeli. Tervetuloa katsastamaan myös SciFestin piste!

www.scifest.fi MATKALLA – JOENSUUSSA 11.-13.5.2017

toukokuu 1.4.–31.5. 27.4.–31.12. 1.5.–30.9. 13.5. 18.5.–17.9. 19.5.–25.5. 20.5.

Safkasynttärit Suomelle – lasten villiruoka -juhlat 100-vuotiaalle! Juuret pystymetässä – Pohjois-Karjalan museon juhlanäyttely, Joensuu Yhteinen tahtomme, Ilomantsi Juhlakonsertti Kiteen jäähallissa BACKSTAGE, Taidemuseon vaihtuvat näyttelyt, Joensuu Kesälahti City Mahaton Kontiolahden folkmusiikkipäivä

Lisää tietoa tapahtumakalenterissa: www.pohjois-karjala.fi/suomi100


16

17.–18.6.2017

JOENSUU-JUKOLA

SUUNNISTETAAN POHJOIS-KARJALAN KAUNIISSA LUONNOSSA Jukolan viesti yhdistää huiput ja harrastajat suomalaisessa luonnossa kesän kauneimmalla hetkellä. Jukolan tunnelmaa kuvaillaan ainutlaatuiseksi ja se on vaikuttava kokemus aina niin ensikertalaiselle kuin kokeneelle kävijälle. Kalevan Rasti järjestää Joensuu-Jukolan Pohjois-Karjalan kauniissa luonnossa. Tapahtumaan tulee osallistumaan yli 18 000 kilpailijaa ja yhteensä 40 000 kisavierasta nauttii tunnelmasta paikan päällä. Osanottajamaita on yli 25. Joensuu-Jukola suunnistetaan Enossa 35 km Joensuusta koilliseen. Maastotyyppi on vaihteleva pohjoiskarjalainen vaaramaasto. Joensuu-Jukola tarjoaa aitoa suunnistusta eli taidollisia ja fyysisiä haasteita koskemattomassa maastossa! Yle välittää Suomi 100 Venlojen juhlaviestin ja Jukolan viestin suorina lähetyksinä TV:ssä ja verkossa Yle Areenassa. Lappee-Jukolan TV-lähetystä seurasi läpi yön keskimäärin 260 000 katsojaa. – Jukolan viestin järjestelyt vaativat mittavan joukon talkoolaisia. Tavoitteemme on saada tapahtumajärjestelyihin mukaan 1500 talkoolaista, kertoo Joensuu-Jukolan kilpailunjohtaja Arja Makkonen. Jukolan viesti on noussut sisulla ja talkootyöllä maailman arvostetuimmaksi suunnistustapah-

tumaksi ja Suomen suurimmaksi aikuisliikuntatapahtumaksi. 95 prosenttia järjestelyistä tehdään vapaaehtoisten talkootyönä.

Jukolan viestin sanoma satavuotiaalle Suomelle Joensuu-Jukola on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa ja Suomi 100 Venlojen juhlaviesti suunnistetaan nimensä mukaisesti satavuotiaan Suomen kunniaksi. Suomi 100 Venlojen juhlaviesti on 40. Venlojen viesti. Naisten henkilökohtainen yhteislähtökilpailu Venlojen juoksu järjestettiin ensimmäisen kerran 1951 ja osanottajamäärien kasvaessa se muuttui Venlojen viestiksi vuonna 1978. Tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio on Joensuu-Jukolan suojelija. Jukolan viestin sanoma osoitetaan 100-vuotiaalle Suomelle ja sen ottaa vastaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Sanoma on aikaisemmin pidetty salassa Jukolan voittajajoukkueen ankkurin maaliin saapumiseen saakka, mutta Joensuu-Jukolan osalta on tehty poikkeus, jotta sanomaan liittyvät perinteet voidaan liittää Suomen itsenäisyyden juhlaohjelmaan.

Joensuu-Jukola ja ENO-verkkokoulu istuttavat Joensuu-Jukolan kilpailukeskukseen 100 puuntainta satavuotiaalle Suomelle puhtaan luonnon puolesta nyt ja tulevaisuudessa. ENO-verkkokoulu on kestävän kehityksen kansainvälinen verkkokoulu ja sen Tulevaisuuden kuusi –kampanja on myös osa Suomi 100 -ohjelmaa.

Kalevan Rasti järjestää Jukolan kolmannen kerran Kalevan Rasti on vuonna 1950 perustettu joensuulainen suunnistuksen erikoisseura. Kalevan Rastin toiminta keskittyy huippusuunnistukseen, nuorten toimintaan, kuntosuunnistustapahtumiin sekä kilpailuiden järjestämiseen. Kalevan Rasti on järjestänyt Jukolan viestin aikaisemmin Liperin Pärnävaaralla 1982 ja 2000. Kalevan Rasti on voittanut Jukolan viestin vuosina 2004, 2005, 2007 ja 2012-2014 sekä Venlojen viestin 1979 ja 1992. Kalevan Rasti tunnetaan kartoitus-, ratamestari- ja valmennusosaamisesta, jotka luovat Joensuuhun Suomen parhaat suunnistusolosuhteet.

www.jukola.com


17

Kesäkuu 27.4.–31.12. 1.5.–30.9. 18.5.–17.9. 1.6.–2.6. 2.6. 8.6.–9.6. 10.6. 17.6. 17.6.–18.6.

Juuret pystymetässä – Pohjois-Karjalan museon juhlanäyttely, Joensuu Yhteinen tahtomme, Ilomantsi BACKSTAGE, Taidemuseon vaihtuvat näyttelyt, Joensuu Rukajärven suunnan veteraanitapahtumat, Lieksa Suomen suven avaus, Joensuu Materiaaleista Kvanttimateriaaleihin – 100 vuotta, Joensuu Avoimet kylät Pohjois-Karjala Luonnon päivä: Patvinsuon ja Kolin kansallispuistoissa Pielisen helmet

Lisää tietoa tapahtumakalenterissa: www.pohjois-karjala.fi/suomi100

Kuvat: Kimmo Hirvonen

Kuvat: Kimmo Hirvonen

Kuvat: Mika Surakka


18

LUONNON PÄIVINÄ SUUNNATAAN

YHDESSÄ LUONTOON

Kuva:Karelia Expert/ Jarno Artika

Luonnon päivät ovat yhdessä tekemisen ja luontoon yhdessä menemisen päiviä satavuotiaan Suomen kunniaksi. Juhlia voi monella tapaa – järjestämällä tapahtuman, osallistumalla tapahtumiin tai yksinkertaisesti menemällä kaverin tai perheen kanssa luontoon yhdessä. Luonnon päivät 2017 on neljä yhdessä tekemisen ja luontoon yhdessä menemisen päivää. Talvisena Luonnon päivänä 4.2.2017 sukelletaan talveen ja nautitaan lumisesta luonnosta retkeillen, hiihtäen tai talvitulien ääressä. Keväisenä Luonnon päivänä 20.5.2017 villiinnytään luonnosta kaikilla aisteilla ja maistetaan luonto. Kesäyöhön voit rakastua 17.6.2017 vaikkapa

nukkumalla yösi ulkona. Silloin vietetään myös Luonnonkukkien päivää ja juhlitaan Suomen 40. kansallispuiston avajaisia. Juhlinta huipentuu Suomen luonnon päivänä 26.8.2017, jolloin kuorot kajauttavat kansallispuistoissa, nostetaan malja Suomen luonnolle ja juhlitaan luonnon helmassa tulien äärellä.

Rakastu kesäyöhön Patvinsuolla Patvinsuon kansallispuistossa järjestetään Luonnon päivien Kesäyö-tapahtuma 17. kesäkuuta. Tutustu luonnonkukkiin ja nuku yö ulkona tai Suo-

mun metsänvartijatilan riihessä! Jos et malta nukkua, vaeltele öisen Suomunjärven upeissa maisemissa tai vietä yö meloen tai soutaen. Aamukahvit maistuvat aamukolmelta jollakin Suomunjärven tulipaikalla. Ukit ja mummot! Mitä jos annatte lapsillenne vapaata lastenhoidosta ja otatte yli 4-vuotiaat lastenlapset mukaan seikkailuun? Suomun luontotalolla on ohjelmaa lapsille ja lapsenmielisille, mm. aarteenmetsästystä ja ammuntaa jättiritsoilla. Käydäänpä etsimässä ihan oikeaa karhunpesääkin.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.luonnonpaivat.fi

SUOMEN SUVEN AVAUS 2.6. Suomen suven avaus on alakoululaisten laulutapahtuma, joka kruunaa kouluvuoden. Vuodesta 1985 lähtien järjestetty tapahtuma kokoaa Laulurinteelle vuosittain noin 6 000 lasta ympäri maakuntaa. Lapsikuoroa säestää Joensuun puhallinorkesteri ja monituhatpäisen kuoron solistina vierailee eturivin artisteja. Yleisöä tapahtumassa on vuosittain 10 000–15 000.

www.joensuu.fi/suvenavaus Kuvat: Pekka Turtiainen


19

KIHAUS - FESTIVAALI VAILLA VERTAA Itä-Suomen pienessä itsenäisessä pitäjässä Rääkkylässä järjestetään kesäfestivaali, jossa kansanmusiikki on keskeisessä roolissa. Aluksi tapahtuma oli nimeltään Heinähupa, kunnes vuonna 1991 järjestettiin ensimmäinen kansanmusiikkifestivaali nimellä Karjalainen Kesäkihaus. Siitä lähtien Kihausten ketju on ollut katkeamaton. 7.–8.7. järjestettävä Kihaus Folk toimii nykyään kansanmusiikin lippulaivana koko maakunnan alueella. Se on yksi vuoden tärkeimmistä, kansainvälisistä kansanmusiikkitapahtumista Suomessa. Tänä vuonna Kihaus Folk on osa Suomi 100 -juhlavuoden kunniakasta tapahtumien sarjaa.

Ohjelmaa kaiken ikäisille Kihaus Folk järjestetään Rääkkylän kirkonkylän keskustassa, perinnepihan ja koulukeskuksen välisellä viihtyisällä alueella. Festivaali on profiloitunut kotoisaksi ja tunnelmalliseksi koko perheen juhlaksi. Ohjelmistossa on huomioitu sekä lapset että aikuiset aina ikäihmisiin saakka. Festivaalin sydämenä on kansanmusiikki, mutta mukaan mahtuu myös poppia ja rokkia. Tänä vuonna tanssitaan esimerkiksi Jukka Poika & Jam Original reggaerytmeissä ja Jaakko Laitisen & Väärän rahan rovaniemeläis-balkanrytmien tahtiin. Sukelletaan rajantakaisen Karjalan maisemiin Anne-Mari Kivimäen Lakkautettu Kylä -teoksen videoiden välityksellä ja nautitaan huikeista videovisualisoinneista harmonikkavirtuoosi Johanna Juholan Imaginary Friends -konsertissa. Lastenmusiikin maailmaan johdattavat muun muassa rääkkyläläislähtöiset Mimmit.

Tapahtumia joka lähtöön

heinäkuu 27.4.–31.12. 1.5.–30.9. 18.5.–17.9. 1.7. 5.7.–31.7. 8.7. 9.7. 25.7. 16.7.–27.7. 29.7.–30.7.

Juuret pystymetässä – Pohjois-Karjalan museon juhlanäyttely Yhteinen tahtomme, Ilomantsi BACKSTAGE, Taidemuseon vaihtuvat näyttelyt, Joensuu Nurmes 100 vuotta sitten Syrjän voima -näytelmä, Ilomantsi Suomi-juoksu, Joensuu Möhkön ruukkipäivä: Möhkö 100 – siinä rajalla, Ilomantsi Superpesiksen ottelu Kiteen Pallo – 90-Alajärven Ankkurit, Kitee Rintamalta raiviolla -näytelmä, Lieksa Suomen Tarina -monigenrespektaakkeli, Liperi ja Joensuu

Lisää tietoa tapahtumakalenterissa: www.pohjois-karjala.fi/suomi100

Ennen festivaalia olevalla Kihausviikolla tapahtumia on joka lähtöön ympäri pitäjää: luonto-iltoja, pelimannitansseja, hiljaisuusmatkailua tai vaikka järvellä soutelua. Pelimannileirille osallistuu vuosittain noin 30 soittajaa eri puolilta Suomea, lastenleiri johdattaa perheen pienimmät musiikin maailmaan, mutta myös seikkailemaan! Festivaalin ruokatarjoilussa perinteinen karjalainen keittiö on edustettuna etnisen keittiön sekä paikallisten tuottajien antimien ohella. Myös oman pitäjän kansainvälisesti palkitut siiderit löytyvät festivaalin anniskeluteltalta.

www.kihaus.fi


20

ILOSAARIROCK

ITÄ-SUOMEN SUURIN JA KAUNEIN 14.–16.7.2017

Ilosaarirock on sana, jonka miltei jokainen suomalainen yhdistää Joensuuhun ja Pohjois-Karjalaan. Vuonna 1971 perustettu festivaali kuuluu Euroopan vanhimpiin yhtäjaksoisesti järjestettyihin rocktapahtumiin. Samalla se on yksi Suomen suurimmista kesätapahtumista tuoden vuosittain yli 50 000 festivaalivierasta Joensuun Laulurinteen tapahtumapuistoon. Ilosaarirockin on järjestänyt alusta saakka elävän musiikin yhdistys Joensuun Popmuusikot ry. Voittoa tavoittelematon yhdistys on kasvanut vuosikymmenien saatossa suureksi yksityiseksi kulttuuritoimijaksi, joka hallinnoi kulttuurialan hankkeita, huolehtii Joensuun bändiohjauksesta ja järjestää Ilosaarirockin li-

säksi elokuvafestivaali Rokumenttia ja lastentapahtuma Vekararokkia. Yhdistys myös omistaa Joensuun Töminä Oy -osakeyhtiön, joka järjestää lukuisia tapahtumia ja pyörittää satoja keikkoja vuodessa järjestävää ravintola Kerubia. Koko toiminnan pohja on heinäkuun puolessa välissä järjestettävä Ilosaarirock, kesän paras viikonloppu.

Yleisöennätys rikkoutumassa Ilosaarirock on laajentunut hallitusti kolmen sadan ihmisen paikallisfestivaalista nykyiseksi yli 50 000 kävijää kerääväksi, kansainvälisestä kiinnostusta herättäväksi suurtapahtumaksi. Suuri käänne tapahtui vuonna 1991, jolloin kak-

sikymppinen tapahtuma siirrettiin juhlavuoden kunniaksi alkuperäiseltä paikaltaan Joensuun Ilosaaresta Laulurinteelle. 1990-luvun alusta lähtien festivaali on paisunut ja kasvattanut hiljalleen tapahtuma-aluettaan. Toinen merkkivuosi oli 2012, jolloin edellisenä kesänä neljäkymppisiään juhlinut Ilosaarirock laajensi aluettaan Laulurinteen takanurmelle ja kasvatti yleisökapasiteettiaan usealla tuhannella. Hetki oli oikea, olihan tapahtuma myyty loppuun 14 vuotta peräjälkeen. Tulevana kesänä Ilosaarirock järjestetään ensimmäistä kertaa kolmipäiväisenä, joten odotettavissa on uusien yleisöennätysten rikkominen.

www.ilosaarirock.fi Kuva: Arttu Kokkonen


21

OMAPERÄISELLÄ OHJELMALLA

EROTTUU! ROYAL BLOOD Kuva: Pooneh Ghana

Ilosaarirock erottuu muista Suomen kesän megatapahtumista taustansa ja omaperäisen ohjelmalinjansa ansiosta. Ohjelmalinjaukseltaan festivaali tunnetaan oman tiensä kulkijana, joka onnistuu yllättämään kävijät joka vuosi erikoiselämyksillä. Tänä kesänä Ilosaarirockissa esiintyvät muun muassa ensimmäistä kertaa Suomessa nähtävä kulttilegenda Pixies (USA) sekä paluun tehneet The Hellacopters (SWE) ja Ultra Bra. Tapahtumassa kuullaan myös ainutkertainen yhteistyöteos, kun kuolonmetalliyhtye Insomnium soittaa palkitun Winter’s Gate -albuminsa yhdessä Joensuun kaupunginorkesterin kanssa. Konsertti on mahdollista kokea vain Ilosaarirockissa.

PIXIES Kuva: Travis Shinn

FESTARI TUNNETAAN

ARVOISTAAN Ilosaarirock on yksi maan harvoista suurista rocktapahtumista, jonka taustalla on elävän musiikin yhdistys. Voittoa tavoittelematon tausta näkyy ennen kaikkea festivaalin arvoissa. Ympäristötyö, vapaaehtoisuus, osallistuminen ja kunnianhimoinen ohjelmasuunnittelu ovat asioita, josta festivaali tunnetaan. Ilosaarirockissa työskentelee yli 2 000 vapaaehtoista, joka on Suomen oloissa poikkeuksellisen suuri määrä. Festivaali on pioneeri ympäristöarvojen huomioonottamisessa, Ilosaarirockin ympäristötyö on kansainvälisesti palkittua. Taloudellisesti Ilosaarirockin viikonloppu on useille paikallisille yrittäjille vuoden parhaimpiin kuuluva; hotellit täyttyvät sadan kilometrin säteellä ja ravintolatyöntekijät ovat täystyöllistettyjä. Vuonna 2013 tehdyn arvion mukaan Ilosaarirock jättää yli kymmenen miljoonaa euroa alueelle. Lisäksi tapahtuman imagovaikutus on mittaamattoman arvokas. Ilosaarirockiin - ja Joensuuhun yhdistetään aurinkoisuus, ystävällisyys, korkea laatu ja omalaatuisuus. Osittain Ilosaarirockin myötä Pohjois-Karjalaan on kasvanut tapahtuma-alan ammattilaisten joukko, jonka myötä tapahtumien järjestäminen Joensuussa on helppoa myös ulkopuolisille.

ULTRA BRA Kuva: Aleksi Koskinen

INSOMNIUM Kuva: Jussi Ratilainen


22

LIEKSAN VASKIVIIKKO TÄYNNÄ VÄRIÄ, ELOA JA MUSIIKKIA

LUONNOLLISESTI

Lieksan Vaskiviikko järjestetään 21.29.7.2017 jo 37. kerran. Kävijöitä odotetaan entiseen tapaan 12 000. Vaskiviikolla on taiteellisen johtajan Jouko Harjanteen valitsema konserttiohjelmisto, joka sisältää ainakin 15 konserttia. Esiintymässä ovat kesällä 2017 ensi kertaa Eurooppaan saapuva Seraph Brass Amerikasta, Sonus Brass Itävallasta, Amerikan Pojat ja Con Brassica. Mestariluokkien virtuoosit ilahduttavat myös konserteissamme: trumpetistit Pacho Flores Venezuelasta sekä Matco Pierobon Italiasta. Tuubisti Velvet Brown ja pasunisti Mayumi Shimizu tulevat ensi kertaa festivaalille. Lisäksi Vaskiviikon muut opettajat ja tuomaristo esiintyvät Avajaisissa, Mestareiden Illassa ja kavalkadikonserteissa. Ohjelmistossa huomioidaan Suomen 100 -juhlavuosi. Viides kansainvälinen trumpettikilpailu (Raimo Sarmas in memoriam) tuo Lieksaan alle 35-vuotiaita trumpettitaiteilijoita useasta eri maasta. Kilpailussa on alkuerät, välierä ja finaali, jossa kolme taiteilijaa esiintyy Joensuun kaupunginorkesterin kanssa. Lisäksi Vaskiviikolla järjestetään peruskursseja, mestariluokkia sekä seitsikkoja yhtyeopetusta vaskisoittajille. Opettajina toimivat edellä mainittujen lisäksi mm. Tommi Hyytinen, Lassi Ikäheimo, Line Johannesen, Harri Lidsle, Tero Lindberg, Jukka Myllys, Marjo Riihimäki, Ville Hiilivirta ja Aki Välimäki. Konsertteja järjestetään Lieksan kulttuurikeskuksessa, Lieksan kirkossa, Viekin kirkossa ja ainutlaatuisessa Mätäsvaaran

kaivoslaguunissa. Pihasoitot viihdyttävät kävijöitä Lieksan raitilla, Pielisen museossa ja Kolilla päiväsaikaan. Lisäksi on kaksi lastenkonserttia sekä yhteislaulutilaisuus Ilja Tepon vetämänä. Vaskiviikon aikana Lieksassa tapahtuu paljon, on mm. Vaskiyhdistetty ja muita oheistapahtumia. Tarkoituksena on saada Lieksa hehkumaan vaskista välkettä aamusta iltaan. Majoitusta on tarjolla hotelleissa ja mökeissä sekä lisäksi puolen tunnin bussimatkan päässä olevan Nurmeksen monipuolista majoitustarjontaa voi hyödyntää. Vaskiviikko on keskellä erämaata, Pielisen itäpuolella. Kolin kansallismaisema kuuluu Lieksaan ja on järven toisella puolella.

Harjanteen säkenöivät nostot Lieksan taiteellisena johtajana toimii Radion Sinfoniaorkesterin soolotrumpetisti ja kansainvälisesti tunnustettu trumpettitaiteilija Jouko Harjanne. Harjanne on käynyt Vaskiviikolla jo vuodesta 1981 asti ja toiminut taiteellisena johtajana vuodesta 1997 alkaen. Harjanne haluaa nostaa erityisesti kesän ohjelmistosta Venezuelasta tulevan Pacho Floresin, joka on jokin aika sitten tehnyt levytyssopimuksen maineikkaan Deutsche Gramophonin kanssa. Myös Seraph Brass -kvintetin vierailu tulee olemaan yksi viikon kohokohta. Viiden nuoren amerikattaren musisointi on saanut kiitosta maailmalla.

Lieksan Vaskiviikon maine tunnetaan ympäri maailman, mistä johtuen tapahtumaan on tarjolla esiintyjiä enemmän kuin mukaan mahtuu. Kansainvälinen trumpettikilpailu on Harjanteen mielestä palkitseva niin tuomareille kuin kilpailijoille, koska kaikki saavat virikkeitä ja nuorille trumpetisteille on erittäin kehittävää mittauttaa itsensä muun maailman taitureiden joukossa. Parhaimmille kilpailu voi olla hieno ponnahduslauta uralle. Kilpailun voittajia ovat mm. käyrätorvisti Ville Hiilivirta, joka toimii nykyään Helsingin Kaupunginorkesterin soolokäyrätorven soittajana ja nyt tuomaristossa toimiva Radion sinfoniaorkesterin 2. soolotrumpetisti Tomas Gricius. Kaikkien kannattaa tulla Lieksaan, koska kaupunki on äärettömän miellyttävä niin tunnelmaltaan kuin luonnon kauneudellaan. Korkeatasoiset konsertit saavat kuulijat kokemaan kerta toisensa jälkeen hienoa musiikillista sielun ruokaa. Musiikin ammattilaisille, tai sellaiseksi opiskeleville, konsertit tuovat uusia tuulia ja elämyksiä. Tavallinen musiikinkuluttaja saa varmasti konserteissa uudenlaisia kokemuksia. Tärkeää on, että vaskikonserteissa ei pönötetä eikä pukukoodia yleisölle ole, vaan kaikki voivat nauttia korkeatasoisesta vasken soinnista rennossa ilmapiirissä.


elokuu 27.4.–31.12. 1.5.–30.9. 18.5.–17.9. 10.8. 25.8. 26.8.

Juuret pystymetässä – Pohjois-Karjalan museon juhlanäyttely, Joensuu Yhteinen tahtomme, Ilomantsi BACKSTAGE, Taidemuseon vaihtuvat näyttelyt, Joensuu Puolustusvoimien Suomi 100 -kesäkiertue Joen yö, Joensuu Maailman suurimmat villiruokafestarit, Ilomantsi

Lisää tietoa tapahtumakalenterissa: www.pohjois-karjala.fi/suomi100

SONUS BRASS

JOUKO HARJANNE Kuva: Takaaki Koshiba

Kuva: Jarno Artika

SERAPH BRASS

23


24

TEATTERI MÖHKÖSSÄ KOETAAN

SYRJÄN VOIMAA

Teatteri Möhkön Syrjän voima -näytelmä kuvaa Ilomantsin, rajaseudun ja Suomen historian vaiheita vuodesta 1957 nykypäivään. Näytelmän päähenkilön Amanda Kähkösen vaiherikas ja osin uhkarohkeakin elämä esittää oivaltavasti ja tunteikkaasti yksilön ja yhteiskunnan kehitystä viime vuosikymmeninä: maaltapaosta kehitysaluepolitiikan kultavuosiin ja siitä kohti EU:ta ja taistelua syrjäseutujen puolesta. Teatteri Möhkö haastaa katsojat ja tekijät spektaakkeeliin, jossa tunteet itkusta nauruun vaihtelevat, kuten Amandan elämässäkin käy. Amanda Kähkösen 100-vuo-

tisjuhlapuheen sanoin: ”En ois voina ikinä uskkoo, jotta kaiken tämän oon nähnä ja kokena, eiköhän siinä oo yhen ihmiselon osalta aika paljo.” Näytelmä on itsenäinen jatko-osa kesällä 2016 nähdylle Rajalla kulkijat -näytelmälle. Joonas Nuutisen säveltämä musiikki ja ainutlaatuinen maisemanäyttämö Koitajoen varrella luovat upeat puitteet teatterielämykselle. Näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Lauri Jänis jatkaa Suomen lähihistoriasta kertovien näytelmien sarjaa Ilomantsin Möhkössä. Näe ja koe todellinen Syrjän voima! Näytökset ovat 5.7. – 31.7.

Katso esitysajat ja liput www.teatterimohko.fi

Kuva: Jukka Jänis


25

Kuva: Markku Laatikainen

Kuva: Markku Laatikainen

MAAILMAN SUURIMMAT

VILLIRUOKAFESTARIT ILOMANTSISSA Ilomantsiin katetaan 26. elokuuta maailman suurin villiruokalounaspöytä, jonka ääressä nautitaan parhaimpia pohjoiskarjalaisen luonnon antimia. Tapahtumassa valitaan ja palkitaan paras alku- pää- ja jälkiruoka sekä makea ja suolainen leivonnainen. Arvovaltaista raatia johtaa ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki. Tapahtuma kokoaa kaikki villiruoasta kiinnostuneet henkilöt, toimijat ja tahot syömään yhdessä. Maailman Suurimmat Villiruokafestarit toteutetaan pop-up villiruokaravintolatapahtumana, jossa erilaiset toimijat, yhdistykset, yritykset ja yksityiset henkilöt valmistavat ja myyvät maukkaita ja maistuvia villiruoka-annoksia Ilomantsin keskustaan katetun lounaspöydän äärellä. Tapahtumaan valmistautuminen aloitetaan keväällä toukokuussa järjestettävillä villiruokakoulutuksilla Ilomantsissa, Lieksassa ja Valtimolla. Päivän mittaisia koulutuksia vetää pohjoiskarjalainen villiruoka-asiantuntija ja kokki Markku Laatikainen. Teoriaosuudessa opetellaan mm. pop-up ravintolapäivän tapahtumatuottamista, annoksen hinnoitteluun, ulkonäköön ja esille laittoon liittyviä asioita. Lop-

pupäivä vietetään keittiössä perehtyen riistan, kalan, sienien, marjojen ja villiyrttien reseptiikkaan ja päivän päätteeksi syödään yhdessä osallistujien valmistama villiruokamenu. Villiruokakoulutusten ja Maailman Suurimmat Villiruokafestarit -tapahtuman avulla nostetaan esille pohjoiskarjalaisen villiruoan tunnettuutta alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti sekä luodaan myös edellytyksiä uudenlaiselle villiruokayrittämiselle. Maailman Suurimmat Villiruokafestarit -tapahtuman järjestää Vaara-Karjalan Leader ry osana Suomi 100 -vuotta juhlallisuuksia ja Elo-säätiön toteuttamaa Syödään Yhdessä -hanketta. Tapahtuma liittyy myös metsästävien naisten toimintaa alueellisesti ja kansainvälisesti kehittävään Woman the Hunter -hankkeeseen, jossa villiruokaan liittyvät kehittämistoimet ovat yhtenä hankkeen pääteemana. Villiruokafestareita juhlitaan samanaikaisesti Ilomantsissa järjestettävien Karhunveiston MM-kisojen kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös 4H:n toteuttaman ”Safkasynttärit Suomelle – lasten villiruokajuhlat 100-vuotiaalle! ” -hankkeen kanssa.

Kuva:Karelia Expert/ Jarno Artika

Kuva:Karelia Expert/ Jarno Artika

Kuva: Markku Laatikainen


26

SILVASSA

METSÄ KUTSUU HUOMISEEN

Kuudes Silva-Metsänäyttely järjestetään 1.-2. syyskuuta teemalla Metsä kutsuu huomiseen!. Näyttely tuo mukanaan mm. digitaalisuuden, nuoret, tulevaisuuden työpaikat metsäsektorilla ja biotalouden mahdollisuudet. Näitä esitellään Silvan näytteilleasettajien osastoilla, ohjelmissa ja tilaisuuksissa Joensuun Laulurinteellä. Aiemmin Silva on järjestetty touko-kesäkuussa, mutta nyt syksyyn ajoittuva tapahtuma antaa mahdollisuuden uudenlaiseen sisältöön. Eri oppilaitokset voivat hyödyntää Silvan tarjontaa ja mahdollisuuksia omissa opetussuunnitelmissaan. Ammatinvalintaa harkitsevat voivat tavata asiantuntijoita ja kuulla käytännön kokemuksia työelämästä. Pohjois-Karjala on metsämaakuntana oikea paikka metsänäyttelyn järjestämiseen. Vuoden 2013 tapahtumasta saadun hyvän kokemuksen ja palautteen perusteella on Silva tehty jälleen pääsymak-

www.silvafair.fi Facebookissa Silva metsänäyttely

suttomaksi tilaisuudeksi. Järjestäjätahojen ProAgria Pohjois-Karjalan ja Suomen metsäkeskuksen kautta tapahtuman vahva painopiste on neuvonnallisuus. Järjestäjät odottavat tapahtumaan n. 20 00030 000 kävijää Itä-Suomesta ja myös valtakunnallisesti. Silvan näytteilleasettajamarkkinointi ja näyttelypaikkojen myynti on käynnissä ja tapahtumaan odotetaan n. 200 näytteilleasettajaa. Ensimmäisen Silva 99 -näyttelyn järjestämisestä on ensi vuonna kulunut jo 18 vuotta. Kolme Silvaa on järjestetty Joensuussa ja kaksi Liperin Pärnävaaralla. Silva toistuu 3-4 vuoden välein ja tapahtuma on vastannut vuosien aikana ajankohtaisiin haasteisiin ja elänyt aina ajassa katsoen tulevaisuuteen. Silva on pääsymaksuton ja näyttelyalue on aivan Joensuun keskustan tuntumassa hyvien parkkipaikkojen äärellä.


27

MITTAVA TAPAHTUMIEN JOUKKO Silvan ympärillä tapahtuu monenmoista. Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliitto tuo HevosWoimaa raviradan valjaskatosten tuntumaan. Tapahtumassa juhlitaan mm. Suomen hevosen 110-vuotista taivalta ja tarjolle tulee Suomen hevosen kantakirjausta, varsanäyttely, työnäytöksiä, poniajelua ja paljon muuta. Silvassa Tulevaisuuden kuusi on esillä istutusnäytöksessä, jossa esitellään myös koneellista istuttamista. 4h-nuoret ovat myymässä taimipaketteja. Muu toiminnallisuus täydentyy valmistelujen edetessä. Laulurinteellä on lampaiden paimennusnäytös ja samalla voi nähdä kuinka lampaat toimivat maisemanhoitoeläiminä. Silva itsessään pitää sisällään työnäytöksiä, ohjelmaa Laulurinteellä, paneeleja, tietoiskuja ja tutustumiskohteita puurakentamiseen. Näytteilleasettajien laaja kirjo esittelee koneet, laitteet, metsäpalvelut, metsänhoitotyöt niin ammattilaisille kuin yksityisillekin.

syyskuu–joulukuu 27.4.–31.12. Juuret pystymetässä – Pohjois-Karjalan museon juhlanäyttely, Joensuu 1.5.–30.9. Yhteinen tahtomme, Ilomantsi 18.5.–17.9. BACKSTAGE, Taidemuseon vaihtuvat näyttelyt, Joensuu 1.9.–3.9. 14. Divisioonan Perinneyhdistyksen Nuoriso-Perinnepäivät, Lieksa 15.9.–17.9. Joensuun kirjallisuustapahtuma 18.9.–12.12. Metsä, raja ja kulttuuri – Suomi 100 -yleisöluennot, Lieksa 20.9.–22.9. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, Joensuu 28.9. Suomalaiset olympia-areenoilla -luento, Joensuu 29.9.–30.9. Kynnöstä leipään 100 vuotta, Liperi 5.10.2017–14.1.2018 ITEpäisyys, Taidemuseon vaihtuvat näyttely, Joensuu 19.10. Kuningas jalkapallon tarina -luento, Joensuu 16.11. Naishiihdon historia -luento, Joensuu 29.11–6.12. Joensuu-viikko 14.12. Pohjois-Karjalan urheilutietäjä -tietovisa, Joensuu Lisää tietoa tapahtumakalenterissa: www.pohjois-karjala.fi/suomi100


MINÄ LÄHDEN POHJOIS-KARJALAAN,

VAIHDAN FARKUT… Tämä Pohjois-Karjalan Suomi 100 –lehti tehtiin helmikuussa 2017 yhteistyössä tapahtumajärjestäjien kanssa. Lämmin kiitos kaikille talkoissa mukana olleille. Saimme kasaan herkullisen koosteen juhlavuoden tapahtumista eri puolilla maakuntaa. Näkemistä ja kokemista riittää jokaiselle kuukaudelle. On harmillista, että useasta mielenkiintoisesta tapahtumasta ei ollut vielä helmikuussa niin tarkkaa tietoa kuin olisimme kaivanneet. Meidän tekijöiden toive on, että voisimme tehdä vielä ennen kesälomia lehdestä uuden version, joka sitten keskittyisi kesän ja loppuvuoden menovinkkeihin. Käy tutkailemassa Sinua kiinnostavia Suomi 100 -tapahtumia nettisivujemme tapahtumakalenterista www.pohjois-karjala.fi/suomi100 ja seuraa Suomi 100 Pohjois-Karjalassa Facebookin sivuamme. Nauttikaamme Suomen juhlavuodesta! Terveisin Rauno & Laura Jussila Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kuva: Salla Seeslahti

Kuvan mandoliinimies: Pertti Feller

Suomi 100 -tapahtumia Pohjois-Karjalassa Julkaisija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 80100 Joensuu puhelin 013 337 4700 s-posti: kirjaamo@pohjois-karjala.fi www.pohjois-karjala.fi

Toimitus Rauno Jussila Graafinen suunnittelu ja taitto Laura Jussila Painosmäärä 3 000 kpl Painotalo Grano Oy


Suomi100 tapahtumia Pohjois-Karjalassa