__MAIN_TEXT__

Page 1

Vipu j ul kaisu e

10

u-r ahoitu

ks e n vaiku

t tavuudes

ta

haastattelussa DOktorhankkeen priimus

kysymyst채 yritt채j채ksi aikovalle

Tommi Anttonen: on mukava olla oikeassa

SCIENCE INNOVATION BUSINESS


s.12 SIB-labs on Enemmän kuin osiensa summa

s.4

s.20

Kullantekijät

s. 3

Pääkirjoitus

s. 4

Kullantekijät

s. 6

Yrittäjyys on mielentila

s. 9

Heikki Hamunen: "Yrittäjyys oli ratkaisu yhtälööni"

s. 1 0

Metsäopetus on haluttu kumppani

s. 1 2

SIB-labs on enemmän kuin osiensa summa

s. 18

Haja-asutusalueiden jätevesihuolto: Paljon on vielä tekemättä

s. 19

Steelbow Oy:llä menee putkeen!

s. 1 9

Turvallista matkaa!

s. 2 0

Nuorten tuki -hanke herättää valtakunnallista kiinnostusta

s. 2 2

Onnistumisen kokemuksia

s. 2 3

Monitoimikeskus AIMO

s. 2 4

DOKTOR toi lääkäreitä

s. 2 6

Katse tulevaan

2

Nuorten Tuki -hanke

Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Pohjois-Karjalan ELY-Keskus Teksti ja kuvat: Mainotoimisto Fabrik / Annika Sutinen Taitto: Mainotoimisto Fabrik / Päivi Kaasinen Paino: Kopijyvä Oy Painosmäärä: 3000 kpl Kannen kuvassa: Markku Hauta-Kasari, Hannu Saarenmaa, Arto Koistinen ja Mika Suvanto


Pääkirjoitus

EU-rahoituksella kilpailukykyä ja työllisyyttä Pohjois-Karjalaan EU-ohjelmilla on suuri merkitys Pohjois-Karjalaa kehitettäessä. Nykyisen kauden (2007– 2013) tärkeimmät EU-ohjelmat ovat kilpailukyky- ja työllisyysohjelma, maaseutuohjelma sekä rajat ylittävää yhteistyötä edistävä Karelia ENPI-ohjelma. EU-ohjelmista keskeisimmät ovat kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen mukaiset ItäSuomen EAKR-toimenpideohjelma sekä ESR-ohjelma. Näiden kautta tukirahoitusta on ollut käytettävissä keskimäärin 32 miljoonaa euroa vuodessa. Ytimenä toiminnassa on elinkeinoelämän kehittäminen, osaaminen ja koulutus sekä maakunnan vetovoimasta huolehtiminen. Tämän lehden hanke-esimerkit osoittavat, että koko maakunta on ollut kehitystyössä mukana. Rahoitusta on suunnattu niin teknologiateollisuuden, kivi- ja kaivannaisalan, bioenergia-alan ja materiaalitekniikan kehittämiseen kuin nuorten työllistämisen tukemiseen ja junayhteyksien parantamiseen. Rakennerahastotietopalvelu EURA2007:stä löytyy lisätietoja projekteista juttujen yhteydessä olevalla projektikoodilla. Palvelu on osoitteessa www.eura2007.fi/rrtiepa. Maakunnan omat strategiat ovat EU:n linjausten lisäksi olleet hankepäätösten perusteina. Omissa käsissämme on ollut se, miten ja mihin EU-rahoitusta on käytetty. Saavutetut tulokset ovat olleet maakunnan elinkeinoelämän, kuntien ja kehittämisyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden ja muiden aktiivisten toimijoiden ansiota. Se on näkynyt erityi-

sesti uusina työpaikkoina ja yrityksinä, mutta myös koulutuksena ja osaamisen kasvuna sekä muuna maakunnan hyväksi tehtynä kehitystyönä. Vuoden 2011 loppuun mennessä EAKR- ja ESR-hankkeiden arvioitiin osaltaan vaikuttaneen 3 963 työpaikan sekä 495 yrityksen syntyyn Pohjois-Karjalassa. ESRhankkeiden toimenpiteissä oli ollut mukana yli 32 000 henkilöä, noin 3 500 yritystä sekä yli tuhat muuta organisaatiota. Keskeisistä tahoista koostuva maakunnan yhteistyöryhmä ohjaa ja seuraa ohjelmien toteuttamista. Eurot kulkevat maakuntaliiton, ELY-keskuksen ja Finnveran kautta, ja näistä tahoista muodostuva maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö valmistelee asioita. Rahoittajien välinen yhteistyö ja työnjako on toiminut erinomaisesti. Tällä on pystytty varmistamaan se, että rahat ovat tehokkaassa käytössä ja eri ohjelmien kautta kulkevat hankkeet tukevat toisiaan. Vaikka ohjelmien toteutus on vielä kesken, on katseet suunnattu jo eteenpäin. PohjoisKarjalassa tehdään töitä sen eteen, että EUrahoitusta on käytettävissä riittävästi maakunnan kehittämiseen vuonna 2014 alkavalla ohjelmakaudellakin. Risto Poutiainen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön pj. Pirjo Rämänen Maakuntahallituksen vpj. Maakunnan yhteistyöryhmän pj.

3


projektikoodi aihealue A536364, S11130

kullantekijät Kulta. Kimaltavaa, kaunista, mutta niin hankalaa saada. Kulta kiinnostaa ihmisiä ja tartuttaa jopa kultakuumeen. Ilomantsissa haaveista ja suunnitelmista on tehty totta. Yli 20 vuotta kultalinjan löytymisen jälkeen Pampalon kultakaivos on täydessä toiminnassa. Vuosien ja vuosikymmenten työ sekä kymmenien miljoonien eurojen investoinnit kantavat nyt hedelmää.

4


Ammattilaisia tarvitaan Syrjässä oleva kultakaivos on herättänyt kiinnostusta ja herättää yhä. Pampalo pyrkii myös vastaamaan kiinnostukseen. – Olemme järjestäneet avoimien ovien päiviä. Olemme kaikissa asioissamme hyvin avoimia, meillä ei ole mitään salattavaa. Asiamme ovat kunnossa, muistuttaa Ekberg. Vaikka Pampalo vetää ihmisiä puoleensa, osaavan ja korkeasti koulutetun henkilökunnan rekrytointi ei kuitenkaan ole yksinkertaista. – Toistaiseksi olemme saaneet työvoimaa. Voi olla, että kaivosalan koulutus alkaa pikkuhiljaa tuottaa meillekin työntekijöitä. Onneksi kaivosala on kovassa nousussa. Kultakaivoksella käy työntekijöitä Ilomantsista, mutta kauempaakin Joensuusta ja jopa Tohmajärveltä. Ilo-

Koulutuksella kullantekijäksi Pampalossa on kymmenkunta naista töissä ja laboratorion esimies Henna Mutanen on yksi heistä. Hän oli mukana jo ensimmäisessä Pampalon kaivoskoulutuksessa vuonna 2010. – Näin lehdessä ilmoituksen asiasta ja päätin heti hakea. Olin juuri valmistumassa ympäristöteknologian insinööriksi ja minulla oli jo laborantinkin koulutus, joten kaivos tuntui hyvältä työpaikalta. Mutasella ei ollut käytännön kokemusta kaivosalan laborantin työstä, joten täsmäkoulutus antoi nopeasti eväät Pampalon laboratorion esimieheksi. – Harjoittelut GTK:lla ja Labtiumilla olivat loistavia. Kokeneet ammattilaiset neuvoivat minua kädestä pitäen. Nykyisin itse opastan Pampaloon tulevia harjoittelijoita. Nyt minä olen jo kokenut ammattilainen. Laboratorion esimiehen työtehtäviin kuuluu paljon rutiinia kuten jatkuvaa prosessin kokonaisvaltaista seuraamista ja raporttien lähettämistä. Työpäivä alkaa näytteiden kuivaamisella, esikäsittelyllä ja sulatuksella. – Kaikista mukavin vaihe työssäni on punnita kultahippuja. Tunnen olevani oikea kullantekijä, hehkuttaa Mutanen. Mutasen työtehtäviin kuuluvat lisäksi Pampalon ympäristöasiat. – Otan kaivoksen ympäristöstä näytteitä, lähetän niitä eteenpäin ja valvon, että pysymme säädetyissä rajaarvoissa. Siinä ei ole ollut ongelmia. Endomines tekee koko ajan malminetsintää Pampalon läheisyydessä. Tällä hetkellä todennettuja malmivarantoja on noin kuudeksi vuodeksi. Olipa Pampalossa varantoja kuudeksi, kymmeneksi tai 20 vuodeksi, Henna Mutanen on sitoutunut työntekijä. – Jos työt Pampalossa joskus loppuvat, olen varma, että työllistyn tulevaisuudessa hyvin jossain muualla. Kiitos siitä kuuluu pohjakoulutukselleni sekä täsmäkoulutukselle, jonka hankkeen kautta sain. Ja suurin kiitos tietysti kuuluu käytännön työlle Pampalossa, joka opettaa todella paljon joka päivä.

109

Mitä ilomantsilaiselle kullalle tapahtuu? – Endomines Oy myy osan rikasteesta Harjavallan sulatolle ja osan Norjaan. Voisiko joskus löytyä kultakaupasta nimenomaan ilomantsilaisesta kullasta tehtyjä koruja? – Itse asiassa meillä on käynnissä eräs projekti, joka saattaa johtaa siihen. Ilomantsilaisesta kullasta tulisi varsin ekslusiivisia korusarjoja. Selvitystyö on käynnissä, paljastaa toimitusjohtaja Markus Ekberg.

toteutunutta työpai kkaa, josta naisten

8

<< Endomines Oy:n toimitusjohtaja Markus Ekberg on tyytyväinen Pampalon kultakaivoksen tuotantomääriin. Laboratorion esimies Henna Mutanen tekee kultaa työkseen.

<<

Sadonkorjuun aika Pampalon kaivosalue on laaja, mutta jopa aution oloinen. Arkinen aherrus ei näy Pampalossa paljoakaan fyysisesti ulospäin. Vain murskain rouskuttaa kiviainesta rikastamon läheisyydessä. – Normaali tuotanto on käynnissä. Laajennamme lisäksi rikastamoa ja nostamme sen kapasiteettia. Tämä kaikki tapahtuu samojen seinien sisäpuolella, uutta ei rakenneta, mutta muutamia uusia laitteita tulee käyttöön, kertoo toimitusjohtaja. Endominesilla on Pampalossa 80 omaa työntekijää ja 30 urakoitsijaa. Ulkopuolisten käyttö oli suurempaa kaivostoiminnan rakennusvaiheessa. – Halusimme pilkkoa urakat pienempiin osiin, jolloin pystyimme käyttämään nimenomaan pienempiä, paikallisia toimijoita. Jossain määrin siinä oli riski olemassa toimitusvarmuuden suhteen, mutta kaikki valmistui aikataulujen mukaan.

mantsiin on tullut työn perässä paluumuuttajiakin. Työvoiman saamisen turvaaminen ja osaamisen parantaminen onkin ollut ESR:n ja valtion rahoittaman hankkeen päätavoitteena. – Hanke on antanut meille konkreettisesti hyviä ja sitoutuneita työntekijöitä. Yrityksen näkökulmasta koulutushanke oli erittäin hyvä. Siinä päästiin nopeasti liikkeelle, saimme nopeasti aloituspäätökset, pääsimme mukaan koulutuksen sisällön suunnitteluun ja koulutuksen laatu on ollut hyvä. Sen kautta Pampaloon on koulutettu prosessi-, laboratorio- ja kaivostyöntekijöitä, Ekberg listaa. Koulutuksissa on tehty yhteistyötä muiden kaivosten kanssa. Hankkeessa mukana olleet henkilöt ovat olleet käytännön harjoitteluissa muissa kaivoksissa ja esimerkiksi kaivosalan laboratoriossa. – Vastavuoroisesti meilläkin on ollut nyt toiminnan käynnistyttyä harjoittelijoita muista kaivoksista.

projektikoodi aihealue A536364, S11130

– Olemme investoineet Pampaloon kaivospäätöksen tekemisen jälkeen 20 miljoonaa euroa. Sitä ennen malminetsintään investoimme 10 miljoonaa euroa ja kaivosoikeudet maksoivat kuusi miljoonaa euroa, laskeskelee Endomines Oy:n toimitusjohtaja Markus Ekberg. Hänen mielestä esimerkiksi EAKR-rahoitteisen Kaivostoiminnan infra-investoinnit –projektin suoman tukirahoituksen vaikutuksia on vaikea erottaa Pampalon kaivoksesta. – Yhteiskunnan osallistumisen kautta saimme aluksi rakennettua 50 kilometriä pitkän voimalinjan sekä rikastushiekka-alueet ja tiestöt. Tukien määrä oli noin kaksi miljoonaa euroa. Se on merkittävä rahasumma, kiittelee Ekberg. Pampalossa ei saatu käytettyä kaikkia infra-investointeihin kohdennettuja tukirahoja, mikä oli maksimissaan 2,5 miljoonaa euroa. Avustukset eivät nimittäin saa kohdistua rikastamon laitteisiin eikä rakennukseen. – Kohdentamisen raja on minun mielestäni keinotekoinen, sillä esimerkiksi konepajan saadessa samanlaisia avustuksia ne saavat kohdistua koneisiin ja laitteisiin, Ekberg mainitsee.

5


projektikoodi S10009, S11873, S10920

YRITTÄJYYS

ON MIELENTILA

6


-Jesse Varis, UEFsa. Toteutimme koulutuksen ja ohjauksen yhdistävän prosessin, joka tuki yritysideoiden kasvua liiketoiminnaksi. Teimme myös Asiantuntijayrittäjyyden suunnittelijan pelikirja -oppaan yhteistyössä Pohjois-Savossa toimineen OiLi-hankkeen kanssa, kertoo suunnittelija Jesse Varis Itä-Suomen yliopistosta. OSSI-hankkeen hankeyhteistyökumppanina toimi Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus, jonka käytännön asiantuntemusta vietiin kampukselle opetuksen, mentoroinnin ja sisältöjen tuottamisen keinoin. Samalla Uusyrityskeskukselle kertyi arvokasta kokemusta akateemisista yrityksen perustajista.

Kun hanke päättyy, mitä sitten tapahtuu? – Pahimmillaan käy niin, että hankkeen aikana perustaso on noussut, mutta hankkeen päätyttyä palataan entiselle tasolle. Itse voin sanoa ACE-hankkeen jälkeen, että hyvät käytänteet ja Innovaatiokuukausi ovat jääneet elämään, toteaa Heikki Immonen PKAMK:lta. – Käytänteet myös kehittyvät edelleen eli voimme luoda hyvän pohjan tulevaisuuden toiminnalle. Hankkeista voi jäädä myös jotain aivan konkreettista. PKKY:n hallinnoiman yrittäjyyshankkeen aikana teemme esimerkiksi yrittäjyysuravalintaa tukevan nettipeliympäristön, jatkaa Sari Turunen. –Hankkeen luoman toimintatavan mukaisesti Uusyrityskeskuksen yritysneuvojat jatkavat edelleenkin yliopistolle jalkautumistaan koulutusten, ohjauksen ja yrittäjyysinfojen muodossa. Hankkeessa luodut verkkosisällöt siirtyvät yliopiston Yrittäjyys- ja innovaatiopalvelujen käyttöön. Asiantuntijayrittäjyyden suunnittelijan pelikirja on lisäksi tarkoitus saada valtakunnalliseen jakeluun mm. Suomen Uusyrityskeskusten www-sivujen kautta, mainitsee Jesse Varis. <<

Yrittäjyyden laboratorio ACE-projekti (Advanced Collaboration for Enterpreneurship) päättyi vuosi sitten. Siitä saadut kokemukset ovat hyviä. Hankkeen tarkoituksena oli edistää korkeakoululähtöistä yrittäjyyttä. – Kansainvälisten tutkimusten mukaan perinteiset liiketalousluennot laskevat opiskelijoiden halukkuutta ryhtyä yrittäjiksi. Jotain oli siis tehtävä. ACE-projektissa ajattelimme enemmänkin, että yrittäjyys on kulttuurillinen juttu, haimme toiminta- ja ajattelutapoja, joita voisi siirtää ihmiseltä toiselle, innovaatiokoordinaattori Heikki Immonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta selvittää. ACE-projektissa konkreettisina toimenpiteinä syntyi Innovaatiokuukausi –koulutus, joka on jäänyt elämään projektin päätyt-

”Yrityksen muodollinen perustaminen ei ole hanketoiminnan päätavoite, vaan se miten siihen päästään, mitä siinä matkalla tehdään ja mitä prosessista opitaan.”

<< Sari Turunen, Jesse Varis ja Heikki Immonen kertovat yrittäjyyden olevan yksi vaihtoehto opiskelijoiden keskuudessa niin ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeakouluissakin. 7

projektikoodi

Miten sitten edetä matkalla yrittäjäksi? Yrittäjyyttä voi lähestyä hyvin monella eri tavalla. Oppilaitokset ovat ottautuneet asialle ja muun muassa hankkeiden sekä projektien kautta tarjotaan eväitä yrittäjyyteen. Eri oppilaitosten yrittäjyyskoulutusta värittävät erilaiset sävyt; yliopistossa se on mentorointi, ammattikorkeakoulussa intensiivikurssitus ja toisen asteen koulutuksessa kylvetään ajatustasolla yrittäjyyden siemeniä. Yrittäjyyskasvatuksessa on olennaista luoda mahdollisimman realistinen kuva yrittäjyydestä sitä harkitsevalle. Ei maalailla piruja seinille, mutta ei myöskään tarjota kiiltokuvia. Neuvojia ja opastajia löytyy hankkeista sekä niiden toteuttajista ja yhteistyökumppaneista: JOSEK, Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus, Joensuun Tiedepuiston yrityshautomo, yrityskummit, yrittäjäjärjestöt, kauppakamari…

Asiantuntemus yrittäjyydeksi Korkeakoulutaustaisille tarkoitettu OSSIhanke (Osaamisperustaisen yrittäjyyden ja uuden liiketoiminnan synnyn edistäminen Pohjois-Karjalassa) puolestaan suuntautui asiantuntijapalveluyrittäjyyden edistämiseen. – Hanke selvitti yliopistolähtöisen yritystoiminnan haasteita Pohjois-Karjalas-

OSSI päättyi elokuun lopussa ja siihen mennessä uusia, pääasiassa asiantuntijapalveluita tarjoavia yrityksiä oli perustettu neljätoista. Useita yritysaihioita on myös edelleen vireillä. – Yrityksen muodollinen perustaminen ei ole hanketoiminnan päätavoite, vaan se miten siihen päästään, mitä siinä matkalla tehdään ja mitä siitä prosessista opitaan, Varis toteaa. Akateemisilla yrityksen perustaminen on yleensä pitkän tien huipentuma. Sitä edeltää perusteellinen harkinta ja asioista selvän ottaminen. – Ideaa ei kuitenkaan kannata pyöritellä kovin kauaa yksin omassa päässä, vaan hakeutua jo varhaisessa vaiheessa koulutuksiin ja ohjauksen pariin. Nämä poikivat tiedon lisäksi myös hyödyllisiä kontakteja sekä uusia näkökulmia oman idean jatkokehitykseen.

S10009, S11873, S10920

Yrittäjyydessä on paljon kovaa duunia ja vastuuta. Yrittäjä on töissä 24 tuntia vuorokaudessa. Yrittäjyys on silkkaa hulluutta. Niinhän sitä sanotaan, mutta se voi olla myös varsin varteenotettava uravaihtoehto.

tyä. Kuukauden mittainen intensiivikurssi toimi ikään kuin laboratoriona parhaimpien käytänteiden löytämisessä. – Innovaatiokuukauteen osallistuneet ovat perustaneet yhteensä 15 yritystä. Uskon, että luku kasvaa vielä. Yrittäjyyden valinta yleensä ottaa oman aikansa. Sen pitää antaa ensin muhia, tietää Immonen.


Y

rittäjyys on asia, joka koskettaa varsin monia Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opiskelijoita ja opettajia. PKKY:ssä yrittäjyyshanke aloitettiin helmikuussa 2012 ja jo tämän vuoden aikana koululaitoksen sisällä syntyy kymmenkunta opiskelijoiden pyörittämää pientä yritystä. – Päätavoitteemme on saada ujutettua yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä ajattelutapaa, asennetta ja toimintamallia oppimiseen, opettamiseen ja ammattitaitoon. Tarkoituksena ei suinkaan ole se, että kaikista tulisi yrittäjiä. Vaikka ei olisi itse yrittäjä, on syytä olla silti yrittäjähenkinen ja ymmärtää yrittäjää, projektipäällikkö Sari Turunen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä toteaa. Hanke polkaistiin käyntiin kuntayhtymässä opettajien ja opiskelijoiden yhteisillä innocampeillä, intensiivisillä koulutuksilla ja yrittäjyysleireillä. Ulkopuolisten toimijoiden kautta ostetaan puolestaan yrittäjyyskasvatuskoulutusta opettajille. – Intensiivitoimintaa tullaan jatkamaan. Ne ovat hyviä aloituspamauksia yrittäjyysopintojen suorittamiseen. Jo vuorokauden intensiivikoulutuksella saatiin muutoksia aikaan siinä, miten houkuttelevana nuoret näkevät yrittäjyyden. – Yrittäjyys ei ole mikään peikko tai pelottava asia. Yrittäjyyden oppiminen voi olla hauskaa. Olemme jo saaneet ihan mukavasti positiivisuuden lumipalloefektin aikaan. Hankkeen kautta haluamme saada meiltä valmistuvia nuoria ja aikuisia pysymään maakunnassa ja sillä tavalla pidettyä maakunta elinkelpoisena.

S10009, S11873 ja S10920

projektikoodi

Yrittäjyyden siemeniä

8


Millaisella liikeidealla aiot erottua muista ja menestyä.

Millä maantieteellisellä alueella yrityksesi pitäisi sijaita.

Millaisen asiakaskunnan kanssa haluat olla tekemisissä.

Millaisia tuotteita ja palveluita haluat tuottaa ja myydä.

Millaiset ovat taloudelliset tavoitteesi liikevaihdon ja tuloksen suhteen.

Paljonko olet rahallisesti itse valmis panostamaan.

Millainen on oma visiosi – miltä yrityksesi tulee näyttämään kymmenen vuoden päästä.

”Yrittäjyys oli ratkaisu yhtälööni” Asiantuntijayrittäjyys tuli todeksi kontiolahtelaiselle Heikki Hamuselle talvella 2012. Sitä ennen hän oli pohtinut pidempään yrittäjyyttä, ajautunut sattumalta yliopiston hallinnoimaan OSSI-hankkeeseen, saanut sparrausta ja tehnyt ratkaisunsa. – Olen osallistunut OSSI:n koulutuksiin keväästä 2011 lähtien. Seurasin netistä luentoja, osallistuin harjoitustöihin, joissa case-esimerkkinä oli tuleva yritykseni sekä kävin Jesse Variksen sekä Uusyrityskeskuksen Tapani Kuskelinin kanssa sparrauskeskusteluja. Yritykseni perustin vasta talvella 2012, kertoo yrittäjä. – On erittäin hienoa, että yliopistossa on tällaista räätälöityä palvelua akateemista yrittäjyyttä pohtivalle, Hamunen kiittelee. Hänen yrityksensä, Simana Oy, keskittyy viestintäja asiantuntijatehtäviin erityisesti metsä-, luonnonvara- ja ympäristökysymyksissä sekä matkailun, liikunnan ja retkeilyn parissa. – Pääsääntöisesti teen tekstejä ja juttuja asiakkaiden pyytämistä aiheista, mutta myös paljon muutakin. Olin esimerkiksi Riihimäen Erämessuilla pystyttämässä ja hoitamassa erästä messuosastoa. Monipuolisuus on hyvästä, naurahtaa tuore yrittäjä. Yrittäjyys on yksi vaihtoehto Kysymykselle yrittäjyyden rankkuudesta Hamunen nyrpistää nenäänsä. – En koe tekeväni sen rankempaa työtä tai enemmän työtä kuin muiden palkkalistoilla ollessani. En halunnut itselleni 24/7 riippakiveä yrittäjyydestä. Nämä ovat valintakysymyksiä. Jokainen tekee tavallaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö työasiat tai niihin liittyvät ideat pyörisi lähes koko ajan mielessä. Hän kertoo yrittäjyyden olevan yksi tapa hankkia elanto. Tapa, joka sopi juuri nyt hänen elämäntilanteeseensa. – Yrittäjyys oli juuri tällä hetkellä oikea ratkaisu yhtälööni, jossa olivat halu asua PohjoisKarjalassa, tehdä mielekästä työtä, osaaminen sekä kysyntä. Yrittäjyys antoi mahdollisuuden asua Pohjois-Karjalassa vaikka puolet asiakkaistani ovat muualla Suomessa.

Oletko valmis palkkaamaan yritykseesi työntekijöitä vai haluatko toimia itsenäisesti.

Paljonko ”ihanneyrityksesi” perustaminen ja toiminnan käynnistäminen maksaisi.

Lähde: Asiantuntijayrittäjyyden suunnittelijan pelikirja

9

projektikoodi

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Mille toimialalle aiot yrittäjäksi. Toimiala voi liittyä koulutukseesi, työkokemukseesi tai jopa harrastuksiisi.

Heikki Hamunen:

S10009, S11873 ja S10920

? ö k i s k ä j ä tt Yri


on haluttu kumppani

A31498, S11542

projektikoodi

mets채opetus

10


Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimolla halutaan tehdä monia asioita entistä paremmin. Ammattiopisto tahtoo olla paras koko Suomessa ja maailmassa. Kun metsäalan pedagogiikkaan on satsattu vuosia

Yhteiset intressit Itä-Suomen yliopisto toimii Metsänhoitotöiden koneellistaminen -hankkeessa kokeellisen tiedon tuottajana ja jalostajana. PohjoisKarjalan ammattikorkeakoulu puolestaan jatkojalostaa tietoa laatimalla ohjeistusta koneellisen metsänhoidon toteutuksen suunnitteluun ja kohteiden valintaan. Ammattiopisto Valtimo rakentaa työmalleja ja työohjeistuksia yhdessä metsäkoneyrityksien ja niiden koneenkuljettajien kanssa. – Kaikki nämä asiat ovat tärkeitä. Pitää tehdä oikeita asioita, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa, oikeassa järjestyksessä ja oikeilla menetelmillä, projektipäällikkö Parkkinen tietää.

Hyvillä kokemuksilla läpi Koneellinen metsänhoito on nykyään vielä varsin vähäistä yksityismailla. Suurissa metsäalan yrityksissä ja Metsähallituksessa koneellisen metsänhoidon määrän kasvu etenee kuin juna. Mutta kuinka yksityiset metsänomistajat saadaan kiinnostumaan asiasta? – Se on haaste. Ennakkoluulojakin varmasti on kuten oli 20 vuotta sitten koneellista ensiharvennusta kohtaan. Nykyään lähes kaikki harvennukset tehdään koneellisesti. Kun metsänomistajat saavat koneellisesta metsänhoidosta hyviä kokemuksia, se lyö itsensä läpi, arvelee Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimon apulaisrehtori ja Metsänhoitotöiden koneellistaminen –hankkeen projektipäällikkö Timo Parkkinen. Koulutuksella kysyntää Metsäkoneyrittäjät harkitsevat koneellisen metsänhoidon työlajien aloittamista nostaakseen koneiden käyttöastetta. Metsänhoitokoneita ei ole käytössä vielä määrällisesti paljon, mutta kiinnostus niiden hankkimiseen on yrittäjien keskuudessa herännyt. Uusien laitteiden ja menetelmien käyttöön tarvitaan koulutusta ja PohjoisKarjalan ammattiopisto Valtimo vastaa kysyntään järjestämällä sitä ensimmäisenä Suomessa. – On mukava olla oikeassa. Tarkoitan sitä, että metsänhoitotyöt ovat tärkeitä ja niiden eteen pitää tehdä työtä. Lisäksi kehittämällä jotain uutta, ollaan oikeassa, vaikka se ei olisikaan se lopullinen tulevaisuuden juttu. Jos ei kokeile mitään uutta, ei voi myöskään olla oikeassa, rehtori Anttonen myhäilee. Hankkeessa luotavat työmallit ovat hyvä pohja, mistä koneellista metsänhoitoa lähdetään kehittämään. Valtimolla kehitetyt työmallit ovat ja ovat olleet kysyttyjä ulkomaita myöten. – Olemme synnyttäneet koulutuskysyntää. Erityisesti laitevalmistajat ovat kysyneet meitä järjestämään koulutusta ulkomaisille asiakkailleen, Anttonen jatkaa. – Tämä on totta. Eräillä alan messuilla todistin, kun venäläinen herra osti neljä metsänhoitokonetta. Oletan, että jossain vaiheessa hän haluaa oppia käyttämään niitä, naurahtaa lehtori Jenni Kokkarinen, joka tekee hankkeessa koneellisen metsänhoidon oppikirjaa.

Yhteistyö metsäkoneyrittäjien, metsäyritysten, konevalmistajien, ammattiopiston, ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä on koettu erittäin toimivaksi, koska intressit ovat kaikilla samat. – Ei ole aina itsestäänselvyys, että koulutusasteet toimivat yhteen hiileen puhaltaen. Nyt yhteistyö metsä- ja metsäkoneyritysten ja eri kouluasteiden välillä on hankkeen parasta antia, kiittelee projektipäällikkö. << Metsänhoitotöiden ko neellistamiseen liittyy myös investointihanke, jonka turvin Valtimolle on hankittu testattavaksi ja koulutusta varten uusia ja kehitteillä olevia laitteita.

kuvassa Bracke P11.a mätästävän istutuskoneen taimimakasiini 11

A31498, S11542

Metsänhoito on koneellisen vallankumouksen kynnyksellä. Metsänistuttamisen ja taimikon hoidon koneellistamisella pyritään löytämään ratkaisuja metsänhoidon kustannuksiin ja työvoiman saatavuuteen. Metsä on suomalaisten vihreää kultaa. Mitä paremmin metsää hoitaa, sitä paremmin se tuottaa. Koneellistaminen mahdollistaa metsien hyvän hoidon tulevaisuudessa. Näin uskotaan Valtimolla. – Kun meille tarjoutui mahdollisuus olla mukana hankkeessa kehittämässä koneellista metsänhoitoa, ei vastausta tarvinnut kahta kertaa miettiä. Olemme aina olleet koneellistamisen kehityksen eturintamassa ja metsien hoito on meillekin tärkeä asia, rehtori Tommi Anttonen Valtimolta toteaa.

projektikoodi

ja vuosikymmeniä, tulokset näkyvät. Valtimo on osaamisellaan saavuttanut haluttavan kumppanin statuksen.


SIBlabsissa on joukkueen voimaa

12

projektikoodi A30319, A30181, A557437, S10252, S10286, S10268, S11317


on enemmän kuin osiensa summa Kolme kovaa tekijää, BioMater-keskus, InFotonics Center ja SMARC, yhdistyivät huippuosaamisyksiköksi vuonna 2011. Kun vahvuuteen vielä lisättiin Digitarium, syntyi kansainvälisestikin merkittävä SIB-labs -kokonaisuus Itä-Suomen yliopistoon, Joensuun ja Kuopion kampuksille. Julkisesta rahoituksesta nauttiva SIB-labs palvelee yhteiskuntaa ja yrityksiä tutkimusten kautta. Johtaja Mika Suvannolla on todella hyvä joukkue kasassa.

SIB-labs = Biomater-keskus +

Digitarium + InFot

Biomater-keskus: m

onics Center + Smar c

ateriaalitutkimus ja -k

InFotonics Center:

emia

Digitarium: digitoi

nti

fotoniikka ja optiik ka Smarc: kemia

13

projektikoodi

A30319, A30181, A557437, S10252, S10286, S10268, S11317

sib-labs


projektikoodi

A30319, A30181, A557437, S10252, S10286, S10268, S11317

S

IB-labsin taustalla on 20 miljoonan euron laitekanta sekä 200 ammattilaisen osaaminen. Osaamiskeskittymällä on tiiviit yhteydet ainelaitoksiin Itä-Suomen yliopiston sisällä, ovathan sen juuret ainelaitoksissa. Niin kemiaa, fysiikkaa, tietojenkäsittelytiedettä kuin lääketiedettäkin on mukana taustalla. – SIB on osa yliopistoa. Itsekin olen puoliksi kemianlaitoksen ja puoliksi SIBin palkkalistoilla, kertoo johtaja Mika Suvanto. – Ainelaitokset, niiden osaaminen ja yhteistyö on se, mihin SIBin toiminta ja osaaminen perustuu. Me olemme promoottori, joka hankkii partnereita ja valmistelee hankeasioita. Ainelaitoksista löytyy tutkijavoimaa. SIBin toimintamalli, integroituminen yliopiston sisällä, on varsin toimiva, Suvanto jatkaa. Suvannon taustat ovat Joensuun yliopiston kemianlaitoksen SMARC – ja SMARC innovations -hankkeissa, jotka ovat tekijöitä SIB-labsin historiassa matkalla nykypäivän menestykseen. Myös muilla SIB-labsin johtajilla, professori Markku Hauta-Kasarilla, projektipäällikkö Hannu Saarenmaalla ja laboraattori Arto Koistisella on hyvin samankaltainen menneisyys organisaation edeltäjissä. Kaikki SIB-labsin osa-alueet ovat pitkän hankekehityksen tulosta. Juuret yltävät monella yli kymmenen vuoden taakse. – Aikaisemmin luodut hyvät toimintamallit ja konseptit yhdistyvät SIBissä. Olemme poimineet parhaat toimintamallit ja hyödynnämme niitä. Saamme SIBistä virtaviivaisen konseptin ja hyvän tuotteen. Aktiivinen arkityö on jo käynnissä ja toimintojen kehitystyötä tehdään koko ajan. Voi olla, että meidät tunnetaan vielä vanhoilla nimillämme. Emmehän ole pitkään olleet SIB-labs, muistuttaa Suvanto. Kolmen eri tahon integroiminen yhdeksi alkoi nimittäin vasta viime vuonna. SIB-labsin nimi koostuu sanoista Science, Innovation ja Business, mikä kertoo varsin hyvin sen toiminnasta. Nimessä yhdistyvät myös siihen integroituneet edeltäjät BioMater-keskus, InFotonics Center ja SMARC. – Mihinkähän väliin lisäisimme D-kirjaimen digitoinnista, pohtii Suvanto uusimman vahvistuksen eli Digitariumin johtajan Hannu Saarenmaan kanssa.

Haluamme pysyä huipputasolla 20 miljoonan laitekanta on SIB-labsin kautta keskittyneenä Itä-Suomeen. – Isoon laitekantaan liittyy vastuu pitää sitä yllä. Rauta vanhenee. Meidän pitää tehdä koko ajan töitä, että pysymme huipputasolla. Täytyy muistaa, että asiakkaamme pääsevät hyödyntämään kauttamme myös ainelaitosten laitekantaa. Eri painopistealueiden tutkimusryhmät ovat avainasemassa kirkkaimmassa kärjessä pysymiselle. He tietävät miten hommat tehdään ja mitä siihen tarvitaan. Paljain käsin voi tietenkin jotain tehdä, mutta huipputason tutkimukseen tarvitaan huippulaitteet, Mika Suvan-

– Meidän kauttamme oikeanlaisen erikoisosaajan tavoittaa varmasti. Meillä on kokemusta miten palveluita tuotetaan niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. SIB-labs on ketterä liikkuja tutkimushankkeiden käynnistämisessä, partnereiden etsimisessä, tutkimisessa, analysoinnissa… Olemme ovi, josta kaikki löytyy samasta paikasta. Jos emme itse osaa tehdä jotain, otamme selvää, johtaja Suvanto toteaa. Julkisesta rahoituksesta nauttiva SIB-labs palvelee yhteiskuntaa ja yrityksiä tutkimusten kautta. Vaikuttavia yhteistyökumppaneita Haastattelussa vilahtaa suuria nimiä yhteistyökumppaneiden listassa niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Exel, UPM, Abloy, Honeywell, Savon Sellu, Yara, Samsung, Olympus… – Yritysyhteistyötä kannattaa ehdottomasti tutkimusaloillamme edelleen vahvistaa. Erilaisten hankkeiden avulla olemme myös kehittäneet yritysyhteistyöverkostojamme, tietää professori, tutkimusjohtaja Markku Hauta-Kasari, jonka juuret ovat InFotonics Centerissä, SIBlabsin yhdessä edeltäjässä. Hänen luotsaamaansa väritutkimusta ja fotoniikkaa sovelletaan tällä hetkellä menestyksekkäästi muun muassa lääketieteessä. – Silmänpohjaa tutkimalla pyritään löytämään sairauksia varhaisessa vaiheessa, kuten diabeteksen, ikärappeuman tai glaukooman esiasteita. Metsäpuolelle teemme myös paljon yhteistyötä. Ja lisäksi olemme aloittamassa mielenkiintoisen yhteistyöhankkeen japanilaisen Olympuksen kanssa.

Science Innovation Business

14

to kuvailee laitteiden tärkeyttä. Laitteita on hankittu aluekehitysrahoilla. Pelkät laitteet eivät kuitenkaan riitä. – Meidän pitää myös osoittaa, että ne ovat käytössä ja niillä saadaan tuloksia aikaiseksi. Uskon, että jatkossa meidän pitää päästä käsiksi myös kansainväliseen rahoitukseen ja siihen tarvitaan kovia tuloksia, Suvanto sanoo. Jo olemassa oleva laiteinfra on merkittävässä osassa hankerahoitusten saamisessa. – Pelkkä rauta ei riitä, pitää olla osaavia käyttäjiä, tietää Mika Suvanto. Ja osaajia Itä-Suomen yliopistossa riittää. Ketterä ja dynaaminen Erilaiset toimijat ja eri alat yhdistyvät SIBlabsissa. Materiaalitutkimus ja materiaalikemia, fotoniikka, optinen väritutkimus, biomateriaalitutkimus ja digitointi ovat ydinasemassa.

Digitointi uusi osa SIB-labsia Suomessa on yli 20 miljoonaa luonnontieteellistä näytettä, jotka pitää digitoida ja saada sitä kautta internetiin kenen tahansa hyödynnettäväksi. Koko maailmassa luku on hurjempi: 2-3 miljardia. Tarvittaisiin tuhansia ja tuhansia henkilötyövuosia, että urakka saataisiin edes alkuun, jos se tehtäisiin käsityönä. Näytteiden säilyminen ja niiden digitointi ovat tärkeitä, sillä ihmisen toiminnan takia luonnon monimuotoisuus pienenee ja lajeja häviää lopullisesti sukupuuttoon tuhansia joka vuosi. – Olemme tekemisissä varsin perustavanlaatuisten kysymysten kanssa. Luonnon mo-


Joensuusta maailmanvalloitukseen Keskiverto digitoija käsittelee 20-50 näytettä päivässä, parhaat yltävät sataan näytteeseen. Linjaston läpi voidaan ajaa tuhat näytettä joka päivä. – Jos saisimme hankittua Suomeen viisi linjastoa, ne pystyisivät käsittelemään vuodessa miljoona näytettä eli urakka olisi tehty kymmenessä vuodessa, laskeskelee Hannu Saarenmaa. Hänen johtamansa digitointikeskus Digitariumin kehittämä linjasto on matkalla maailman maineeseen. Luonnontieteelliset museot ovat verkostoituneet ympäri maailmaa, joten sana linjastosta on jo levinnyt. Odotukset menestyksestä ovat korkealla. – Täytyy myöntää, että se on herättänyt maailmalla suurta kiinnostusta, koska kaikki luonnontieteelliset museot painiskelevat samanlaisen ongelman parissa. Meillä on jo käynyt asiantuntijoita Alankomaista tutustumassa keskeneräiseen linjastoon, mutta varsinainen lanseeraus- ja myyntitilaisuus on lokakuussa. Sinne on tulossa museoiden edustajia muun muassa Pietarista, Berliinistä, Tukholmasta ja Oslosta. Linjasto on tuote, jota tullaan myymään ulkomaille. Ainoastaan Pariisissa sijaitsevassa Ranskan kansallisessa herbaariossa on vastaavantyylinen laite käytössä. – Saimme toiveita myös tulevilta asiakkailtamme, millainen digitointiprosessin ja -linjaston tulisi olla. SIBlabsin asiantuntemuksen avulla linjaston suunnittelu, kehittäminen ja rakentaminen oli mahdollista. Ainoastaan osaavien ohjelmoijien, tietojenkäsittelytieteilijöiden saaminen on ollut hankalaa. He ovat niin kysyttyjä, kertoilee Saarenmaa.

1.1.2011 aloitti toimintansa 200 ammattilaisen osaaminen 20 miljoonan laitekanta <<

Integraatio luonnollinen jatkumo Biomater-keskus Itä-Suomen Yliopiston Kuopion Kampukselta on yksi SIB-labsin osa, B-kirjain. Sen taustat ovat yliopiston sisäisessä palvelutuotannossa. – 2000-luvun alussa tehtiin selvitys materiaalitutkimuksen tarpeeseen liittyen. Sen seurauksena perustettiin BioMater-keskus. Tekesin EAKR-rahoituksella kehitettiin palvelukonseptia myös yritysten tarpeisiin. Hankkeiden avulla on kehitetty myös mm. erikoismikroskopi-

www.uef.fi/siblabs

15

projektikoodi

nimuotoisuutta koskevan tiedon saatavuus on tärkeää, kommentoi Luonnontieteellisen keskusmuseon ja ItäSuomen yliopiston digitointikeskus Digitariumin projektipäällikkö Hannu Saarenmaa. Näytteiden digitointia koskeva hanke on toiminut jo kaksi vuotta ja vuosi nykyisiä ESR- ja EAKR-hankkeita on jäljellä. Digitointikeskus toimii käynnistysvaiheessa eli vuoden 2012 loppuun saakka täysin hankerahoituksen varassa. – Olemme hankkeen aikana kehittäneet ja rakentaneet digitointilinjaston, joka hoitaa työn nopeammin kuin ihminen. Olemme siis automatisoineet digitointiprosessin linjastoon. Hyödynsimme hahmontunnistusta, kuvaus- ja kuvankäsittelytekniikkaa, tietojenkäsittelymenetelmiä, automaattisia kuljettimia, sensoreita… Työ ei kuitenkaan lopu linjaston valmistumiseen, vaan hankkeen jälkeen linjasto jatkaa työtä ihmisen valvonnassa, selventää Saarenmaa.

A30319, A30181, A557437, S10252, S10286, S10268, S11317

Pelkkä rauta ei riitä, pitää olla osaavia käyttäjiä, että saadaan tuloksia aikaiseksi, tietää SIB-labsin johtaja Mika Suvanto.


projektikoodi

A30319, A30181, A557437, S10252, S10286, S10268, S11317

aa ja spektroskopiaa. Siitä onkin tullut eräs meidän valttikorttimme, kertoo laboraattori Arto Koistinen. Mikroskopia on erittäin tärkeä osa keskuksen toimintaa samoin kuin materiaalitestaus ja rakennetutkimus. – EAKR ja ESR –rahoituksella vahvistimme laitekantaamme, osaamistamme ja yhteistyöverkostoamme. Nykyinen integraatio SIB-labsiin on meille luonnollinen jatkumo. Olemme perinteisesti olleet laiteinfrastruktuuriyksikkö. Siihen nojaamme nykyisessäkin organisaatiossa, mutta mukaan ovat tulleet omat kehityshankkeemme, jatkaa Koistinen. Biomateriaali on varsin laaja käsite. Lääketieteellinen biomateriaalien tutkiminen käsittää kaikkea mitä ihmiskehon sisään voidaan materiaaliksi laittaa. Biomateriaaleja ovat myös luonnon materiaalit, kuten puu. – Laitteistoillamme voimme tutkimme näitä kaikkia, Koistinen sanoo. Mainoksena tehdyt tutkimukset Helppo lähestyä, paikallinen, osaava ja asiantunteva. Monta hyvää asiaa, jotka vetoavat yhteistyökumppaneita etsiviin yrityksiin. SIB-labsilla ja sen edeltäjillä on ollut jopa vaikutusta yritysten sijoittumisessa. – Kun Honeywell mietti sijoittumista Kuopioon, yliopiston osaamisalat ja koulutettava asiantuntijajoukko olivat yksi niistä asioista, jotka vaikuttivat päätökseen, tietää laboraattori Arto Koistinen. SIB-labs keskittyy voimakkaasti myös markkinointiinsa ja näkyvyyteensä. – Haluamme olla kumppani, jonka kanssa pääsee pienillä asioilla liikkeelle. Konsultaatio tai konkreettisemmin jonkun yksittäisen näytteen analysointipalvelu voi olla ”sisäänheittäjätuote”. Kun pienissä asioissa saa onnistumisen kokemuksen, on helpompi miettiä suurempaa kokonaisuutta, tutkimusta tai pidempiaikaista yhteistyötä. Ei yhteistyön tarvitse olla alussa eikä välttämättä missään vaiheessa esimerkiksi suuri monivuotinen akateeminen tutkimus, johtaja Mika Suvanto kuvailee toimintaa. Markkinoivana materiaalina SIB-labsilla toimivat hyvin tehdyt tutkimukset. Tulosten kautta sana kiirii uusien yhteistyökumppaneiden korviin. – Esimerkiksi yhteistyö Samsungin ja Olympuksen kanssa on saanut alkusiemenensä jo vuosia sitten. Eräs tutkijamme oli silloin Japanissa työskentelemässä ja tutustui paikallisen yliopiston tutkimusryhmään, joka teki kyseisille tahoille tutkimuksia ja projekteja. On koko ajan tärkeä luoda kon16

takteja, niin henkilökohtaisia kuin SIBlabsin kontakteja. Niiden kautta voi paljon myöhemminkin syntyä uusia projekteja, jatkaa Markku Hauta-Kasari. Keksintöjä ja patentteja Kun huipputason osaamista ja tutkimusta tehdään yhdessä yritysten kanssa, ei voida eikä haluta välttyä keksinnöiltä, patenteilta ja innovaatioilta. – Meillä on syntynyt toimintatapa niiden suhteen. Joitakin keksintöjä ja patentteja on syntynytkin ja niitä on kaupallistettu. Yritykset ovat ostaneet niitä meiltä ja niitä on arkipäiväisessä käytössä. Esimerkiksi UPM:n tehtaalla on kehittämämme sahatavaran sydänpuun osuuden määrän selvittävä tekniikka, Markku Hauta-Kasari kertoo tositarinaa. Itä-Suomen yliopiston tutkijat tekivät projektissa keksinnön, josta tehtiin keksintöilmoitus yliopistolle. Aloitettiin neuvottelut keksinnön oikeuksista yrityksen kanssa. – UPM näki sen niin kiinnostavana, että osti oikeudet ja haki patentin. Tutkijat, jotka olivat jatko-opiskelijoitamme ja tekivät asiasta myös väitöskirjaa, olivat mukana patentin haussa. Väitöskirja julkistettiin siten, että se sopi patenttiaikatauluihin. Samasta aiheesta saatiin myös useita jatkokehityshankkeita UPM:n kanssa, kuvailee HautaKasari projektin vaiheita. – Toki muitakin mahdollisuuksia on viedä keksintöjä eteenpäin, kuten spin-off –yritys, Hauta-Kasari muistuttaa. SIB-labsin yhtenä tehtävänä ja luontaisena jatkumona on juuri spin-off- toiminta. Spin-off –toiminnan keulakuvana on Lehmossa sijaitseva Nanocomp, joka on edennyt kansainväliseksi miljoonaluokan yritykseksi. – Jos spin-offattavaa ja kaupallistettavaa on, tuemme sitä ja kannustamme yritystoimintaan, johtaja Suvanto kertoo. Konkreettisista onnistumisista Arto Koistinen kertoo lisäksi tamperelaisesta yrityksestä, jolle BioMater-keskus teki yhteistyössä tutkimusta uudenlaisista implanteista. – Sen avulla he saivat tuotteelle myyntiluvan USA:aan ja paikallisen lääkelaitoksen hyväksynnän. Saimme yliopistollemme samaisesta aiheesta väitöskirjankin. Toimintaa lähellä ja nopeasti SIB-labs kykenee tekemään testejä ja analyysejä hyvinkin nopealla aikataululla. – Kyse voi olla ennemminkin tunneista kuin vuorokausista. Yrityksillä on usein kiire saada tulokset heti, että tuotantoa tai prosessia voidaan muuttaa oikeanlaiseksi. Nopeuden takia SIB-labs on haluttava kumppani,

koska alueella toimivan yrityksen ei kannata lähettää näytettä esimerkiksi Helsinkiin, Pariisiin tai New Yorkiin tutkittavaksi, kun sen voi tehdä Itä-Suomessa. Isotkin yritykset tekevät mielellään paikallisen toimijan kanssa yhteistyötä, Arto Koistinen tietää. Usein yliopiston hankkeet ja ideat jalostuvat hyötykäyttöön vasta vuosien päästä. SIB-labsissa tehtävän yritysyhteistyön kautta prosessi on nopeutunut soveltavissa hankkeissa. – Perinteiset yliopistossa tehtävät tutkimukset saattavat tähdätä toteutumaan 15 vuoden päästä. Yrityscaseissa aikajänne on lyhempi, vuosi tai kaksi. Perustutkimus ei ole SIB-labsin ydintoiminto. Sen jätämme yliopiston ainelaitoksille ja keskitymme itse soveltaviin tutkimuksiin. Emme kilpaile hankkeista ainelaitosten kanssa. Olemme heidän partnerinsa, etsimme heille sopivia partnereita ja annamme lisäarvoa ja tuomme tehokkuutta. SIB-labs on perinteistä yliopistomaailmaa ketterämpi ja dynaamisempi. Meillä on kuitenkin oltava perustutkimuksen pohja ja osaaminen käytössämme, Mika Suvanto toteaa. Joukkueen voima käytössä Neljän yksikön yhdistymisessä on Suvannon, Hauta-Kasarin, Saarenmaan ja Koistisen mukaan päästy jo henkisen integraation tasolle. – Joukkueen voima alkaa olla jo käytössä. Henkilöstö tuntee jo toisensa ja meidän osaaminen alkaa olla koko organisaation tiedossa. Joukkueena olemme enemmän kuin erillisinä osina. Se on SIB-labsin etu, kuvailee Suvanto. – Kun joku projekti tulee SIB-labsiin, voimme yhdessä monialaisesti pohtia sitä ajatustasolla. Siinä voi syntyä myös uusia ajatuksia, kuinka myös jonkin toisen alan osaaminen voisi antaa lisää tutkimukseen. Se avaa maailmaa uudella tavalla ja antaa tehoja, miehet toteavat. SIB-labsin formaatti onkin lisäarvon antaminen. Organisaatio toimii uusien hankkeiden avaajana ja aktivaattorina. SIB-labs antaa hankkeille myös pitkäjänteistä jatkuvuutta jatkohankkeiden kautta. – Toki professorit ja ainelaitokset itsekin etsivät sopivia partnereita, mutta kaikkeen ei heidänkään aikansa riitä, Suvanto arvelee.


17

projektikoodi

A30319, A30181, A557437, S10252, S10286, S10268, S11317

Arto Koistinen kertoo erikoismikroskopian ja spektroskopian olevan er채it채 SIB-labsin valttikortteja.


hajavesihanke.sskoy A30200

projektikoodi

Haja-asutusalueiden jätevesihuolto

paljon on vielä tekemättä

.fi budjetti 222 000 € resurssit 0,6 htv

Maaliskuun puoliväliin vuonna 2016 mennessä talousjätevesi tulee käsitellä jätevesiasetuksen mukaisesti myös haja-asutusalueella. Nykyisellä yhden prosentin vuosittaisella saneerausvauhdilla näin ei tule tapahtumaan. Hajajätevesihuolto-hanke on tehnyt oman osansa vauhdittaakseen asiaa. – Kiinnostusta asiaan oli hankkeen alussa paljon, mutta muutaman vuoden takaisissa jätevesikeskusteluissa oli välillä varsin poliittinen sävy, tapahtui ylilyöntejä ja väärinkäsityksiä. Se laannutti kiinnostuksen, joka kuitenkin heräsi uudelleen hankkeen loppuvaiheessa viime vuoden loppupuolella. Neuvontaa tarvitaan ehdottomasti edelleen. Olemme asiassa puolueeton tiedontuottaja, jonka yhteiskunta on rahoittanut, kertoo projektipäällikkö Petri Kurki Maveplan Oy:stä.

Nelivuotisen Hajajätevesihuolto-hankkeen keskeisenä tavoitteena oli kehittää haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä muun muassa tutkimalla eri puhdistamotyyppien toimivuutta. Tavoitteena oli myös yleisen jätevesitiedon tuottaminen ja välittäminen sekä kiinnostuksen herättäminen haja-asutusalueen kiinteistöillä jätevesien käsittelyjärjestelmien kuntoon saattamiseen. – Itseäni henkilökohtaisesti huolestuttavat täysin riittämättömät, 1960-luvun jätevesijärjestelmät, joita on edelleen kiinteistöillä käytössä, projektipäällikkö jatkaa. Hinta kompastuskivenä Hankkeen aikana järjestettiin useita erilaisia yleisötilaisuuksia: jätevesi-iltoja, päivätapahtumia, työnäytöksiä ja yhteisiä jätevesiklinikoita kuntien kanssa. – Toivoisin, että kunnat jatkaisivat esimerkiksi klinikoiden pitämistä. Yleisissä tilaisuuksissa kiinteistönomistaja ei välttämättä uskalla kysyä omasta tilanteestaan tarkemmin, mutta klinikalla saisi henkilökohtaista ja luottamuksellista neuvontaa, Petri Kurki mainitsee. Hinta on varmasti myös yksi kompastuskivi jätevesijärjestelmän hankkimiseen. Paljonko jätevesijärjestelmä haja-asutusalueelle maksaa? – Jos esimerkiksi mökillä on kantovesi, ulkohuussi eikä viemäriä niin velvoitteita jätevesijärjestelmän hankkimiseen ei ole, kunhan jätevesiä ei johdeta suoraan vesistöön. Eli kustannukset ovat nolla euroa. Omakotitalot, maaseutuyritykset sekä juoksevalla vedellä varustetut loma-asunnot vaativat järeämmän järjestelmän, joko maahan imeyttämön, maasuodattamon tai pienpuhdistamon. Ne maksavat useita tuhansia euroja, tietää Kurki. Järjestelmän suunnitteluvaiheessa tulee aina selvittää myös kunnalli-

18

seen viemäriin tai kyläpuhdistamoon liittymisen mahdollisuus. Hyviä käyttökokemuksia Hankkeen aikana toteutettiin useita työnäytöskohteita, kuten Tero Hannosen kodin panospuhdistamo Tikkalassa. – Kävin Kiteellä katsomassa työnäytöksen ja siellä kyselin Petriltä tarkemmin jätevesiasioista. Hän teki meille suunnitelmat ja toimi työn valvojana. JitaKemik-panospuhdistamo on ollut meillä toiminnassa jo kohta neljä vuotta eikä meillä ole mitään valittamista. Aluksi sitä piti hieman säätää, että päästiin raja-arvoihin, mutta sen jälkeen on tarvinnut vain lisätä kemikaaleja ja tyhjentää sakokaivoa, kiittelee Hannonen. Hannosen puhdistamo on ollut yksi hankkeen seurantakohteista, josta on otettu näytteitä tutkimuksia varten. – Tämän kohteen puhdistustulokset täyttivät jätevesiasetuksen vaatimukset. Seurannassa oli yhteensä 13 järjestelmää. Saadut tulokset ovat pääsääntöisesti olleet hyviä. Muutamia kehitysehdotuksia olemme laitevalmistajille tehneet ja olemme saaneet muutoksiakin aikaiseksi, mainitsee projektipäällikkö Petri Kurki. Jätevesijärjestelmien seurantaa on tehty muualla Suomessa paljonkin, mutta nyt tutkimustuloksia on saatu omasta maakunnasta. – Jokaisesta kohteesta on hankkeen aikana otettu kahdeksan näytettä. Tuloksia verrattiin muihin vastaavien kohteiden tuloksiin. Vasta sitten tehtiin johtopäätökset, kuvailee Kurki prosessia. Tulokset ja johtopäätökset ovat kaikkien käytettävissä, niin kuntien, suunnittelijoiden, neuvojien, yksityisten ihmisten kuin laitevalmistajienkin.


steelbow oy:llä menee putkeen! myös yritykseltä. Julkisen rahoituksen saaminen vaatii hyvät perusteet. Eivät pienet yritykset pysty omalla rahoituksella tekemään näin mittavia kehitysprojekteja, julkinen rahoitus tulee tarpeeseen, Kettunen tunnustaa.

A30454

mään laakereilleen, vaan aloitti huhtikuussa uuden hankkeen, jossa suunnitellaan isoja työkaluja. Lisäksi yritys hankkii toisen taivuttimen saadakseen lisää nopeutta tuotantoon. EAKR:n rahoittamien hankkeiden saaminen yritykseen ei ole läpihuutojuttu. – Hankeyhteistyössä on monia vaiheita ja se vaatii paljon

projektikoodi

ti, aivan kuten suunnittelimme. Olemme tehneet viimeisen neljän kuukauden ajan sillä tuotteita kahdessa vuorossa. Vientimarkkinat vetävät niin paljon kuin ehdimme tekemään. Paineita laajentamiselle on koko ajan. Suunnitelmissa on mennä myös Venäjän markkinoille, mainitsee Kettunen. Steelbow Oy:n hyvä tuote sekä into kehittää omaa toimintaa ovat poikineet ensimmäiselle hankkeelle jatkoa. Toisessa yritystoiminnan edistämishankkeessa suunniteltiin lisää putkikäyrien tuotantotyökaluja. – Kehitimme oman sahauslinjan, jossa viimeistelysahaus automatisoitiin sekä testasimme käyttämämme voiteluaineen kuivausta. Kasvava, tällä hetkellä seitsemän työntekijän yritys ei ole jäänyt missään vaiheessa lepää-

projektikoodi

Miksi juuri Steelbow Oy:n valmistamat putkikäyrät ovat niin kysyttyjä? – Meillä on itse kehittämämme taivutinkone, jonka avulla olemme saaneet kilpailuetua. Pystymme tekemään putkikäyriä nopeammin ja kustannustehokkaammin kuin kilpailijamme, kertoo toimitusjohtaja Ari Kettunen. Steelbow Oy:n tuotekehitys alkoi jo vuonna 2009, kun EAKR:n rahoittama Uuden liiketoiminta-alueen käynnistämiseen liittyvä konehankintahanke alkoi. Hankkeen aikana Steelbow Oy yhteistyökumppaneineen suunnitteli, kehitti, testasi ja rakensi käyttöönsä putkikäyrien valmistamiseen tarvittavan taivutinkoneen. – Tekniikka on täysin erilainen kuin kilpailijoillamme. Laite toimii erinomaises-

A559359, A553589, A545148

Harva tietää, että Reijolassa tehdään tuhansia ja taas tuhansia putkikäyriä vientimarkkinoille, Saksaan, Sveitsiin, Tanskaan... Kysyntää laadukkaille, ruostumattomille putkille on niin paljon kuin Steelbow Oy ehtii tekemään.

Ari Kettunen näkee putkissa lisääntyvää liiketoimintaa.

turvallista matkaa! Kiteen ja Joensuun väliltä on poistettu kymmeniä tasoristeyksiä. Urakka alkaa olla valmis. Rahaa on mennyt noin 16 miljoonaa euroa, josta 14 miljoonaa EAKR-ohjelmarahoitusta ja loput kuntien rahoitusta. Tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja nopeuttaa junaliikennettä. Joensuusta on tarkoitus päästä Helsinkiin tulevaisuudessa noin 3,5 tunnissa. Vuonna 2011 Suomessa sattui tasoristeysonnettomuuksia kaikkiaan 25 ja vuonna 2010 luku oli 33. Tasoristeysonnettomuuksissa kuolee vuosittain muutamia ihmisiä.

Karjalan radan tasoristeysten poistamishanke lisää radan ylittäjien turvallisuutta. Se luo puitteita alueen elinkeinotoiminnan kehittymiselle. Joensuun kaupunki panosti mittavasti hankkeeseen poistamalla lukuisia tasoristeyksiä kaupungin alueella. Kiteellä yksi hankkeen suurista hyötyjistä on ollut monitoimikeskus Kiteen Aimo. Kaupunki osallistui Ruppovaaran ylikulun kustannuksiin maastoliikennelevennyksen osalta, joka mahdollistaa radan turvallisen ylittämisen moottorikelkalla, moottoripyörällä ja mönkkärillä normaalin liikenteen lisäksi. Kiteen entisen teknisen johtajan, nykyisen erityisasiantuntijan, Risto Asikaisen mukaan tasoristeyksen poistaminen on ollut merkittävä asia Aimolle. – Se edistää alueen tavoitettavuutta ja tukee kehittymistä. Toki myös muut tasoristeysten poistamiset olivat tärkeitä. Niissä on tapahtunut onnettomuuksia, nyt vältymme niiltä, Asikainen sanoo. – Minun mielestäni myös tasoristeysten poistamisen myötä syntyneet kokoomatiet radan varressa ovat alueen päivittäiskäyttäjille varsin tärkeitä, Arto Pirinen, itsekin teiden käyttäjä kommentoi.

16 m€

toteutunut julkin

19

en rahoitus (noin)


Nuorten tuki -hanke S11207, S11324

projektikoodi

HERÄTTÄÄ VALTAKUNNALLISTA KIINNOSTUSTA Nuorten työttömyys on Pohjois-Karjalassa korkeissa lukemissa. Nuorten tuki –hanke keskittyy nuorten työllistymisen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tämän hetkisten laskujen mukaan 650-700 nuorta on ollut ohjauksessa hankkeessa. Sille on myönnetty rahoitusta vuoden 2013 loppuun asti, mutta jatkorahoitusta haetaan. – Tarvetta tällaiselle toiminnalle on. Olemme Suomen mittakaavassa pilottihanke ja toimintatapamme on herättänyt kiinnostusta valtakunnallisesti. Se on todettu hyväksi työvälineeksi yhteiskuntatakuun täyttämiseen, kertoo hankepäällikkö Tero Vornanen. Hankkeesta on saatu hyviä tuloksia. Kaksi kolmasosaa nuorista on aikaisemmin keskeyttänyt koulunsa, mutta ohjauksen ja avoimen ammattiopiston

Toimipaikat asiakkuuksia 637 ut opiskelupaikan saan 20

valmentavan koulutuksen myötä nuoret ovat saaneet valmiuksia opiskeluun. Hankkeen toteuttajaorganisaatiolla Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymällä on oma tahtotilansa vähentää nuorisotyöttömyyttä ja edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kouluttautumista. – Valmentavan koulutuksen kaikki oppiaineet on rakennettu niin, että ne ovat tunnustettavissa ammattiopistossa, kertoo Vornanen. Nuorten tuki –hankkeessa nuoret pystyvät korottamaan englannin, ruotsin, äidinkielen ja

matematiikan numeroitaan peruskoulun päättötodistukseen. – Parhaimmillaan nuoret ovat pystyneet kolmen numeron korotuksiin, hehkuttaa Vornanen. Elämän käännekohta Nuorten tuki –hankkeessa on pyritty luomaan hyvä ilmapiiri onnistumisille, koska nuorilla on monesti varsin negatiivisia kokemuksia koulunkäynnistä ja viranomaisista. Nuorten kohtaaminen on tärkeää. Nuorten tuki –hankkeessa kohdellaan nuoria asiallisesti ja otetaan erilaiset tarpeet huomioon. – Keskitymme positiiviseen vahvistamiseen ja tsemppaamiseen. Kannustaminen on mei-

rmes, Kitee, Lieksa

pu, Nu Joensuu, Outokum

145

dän tuotteemme. Emme tee terapiaa, mutta toiminta on terapeuttista. Oppimisympäristö on epämuodollinen ja turvallinen, kuvailee hankepäällikkö Vornanen. – Rento oppimisympäristö on ollut parasta minun kannaltani. Ei-koulumaisessa paikassa on mukavampi opiskella. Nuorten Tuki -hanke on ollut käännekohta elämässäni. Nyt tuntuu siltä, että kaikki on mahdollista myös minun kohdallani, vahvistaa 18-vuotias Beata Hirvonen Vornasen sanoja kertoessaan omia kokemuksiaan.


tojen kehittämistä. Vähitellen nuoret saavat onnistumisen kokemuksia ja sitä kautta lisää itsetuntoa, ohjaajat kertovat. Joustava opintojen eteneminen nuorten jaksamisen ja tilanteen mukaan sekä pienemmät ryhmät, 10-14 henkilöä, auttavat myös oppimisongelmissa. – Joustonvaraa opinnoissa on tavallista enemmän. Vaikka opiskelutahti on hitaampi, se ei silti tarkoita löysäilyä. Nuorilta myös vaaditaan töiden tekemistä opiskelun eteen. Tärkeintä onnistumisessa on nuoren motivaatio, hankepäällikkö jatkaa. Nuorten tuki- hankkeessa työvaltainen kouluttautuminen on havaittu hyväksi, koska koulunpenkillä istuminen on kohderyhmän nuorille hankalaa. Työharjoitteluja on hankkeessa opinnollistettu ja sitä kautta saatu nuorten opintoja eteenpäin.

<<

Pienin askelin eteenpäin Nuorten tuki –hankkeen onnistumisen taustalla on hankepäällikkö Tero Vornasen mielestä muun muassa joustavat koulutuspolut. Joustavuuden yksi mahdollistaja on oikeanlainen rahoituspohja: työvoimapoliittisen koulutuksen rahoitus korotettuna erityisopiskelijalisällä. Lisäksi Nuorten tuki –hank-

keella on sekä aikuisopiston että ammattiopistojen koulutustarjonta käytössään eli mahdollisuuksia on lähes rajattomasti. – Teemme paljon lyhyitä sopimuspätkiä koulutukseen, että nuori voi testata siipiensä kantavuutta ja alan sopivuutta. Näin keskeyttämisiltä vältytään ja nuori voi pikkuhiljaa suorittaa opintoja, Kristiina Sallinen selventää. – Ensimmäiseksi teemme kuitenkin nuoren kanssa tilannekartoituksen, jonka pohjalta mietimme mitä lähdetään tekemään. Ohjaus on kokonaisvaltaista nuoren tukemista, joka sisältää esimerkiksi ammatinvalintaa ja elämänhallinnan tai-

Nuorten tuki -hanke antaa tuulta siipien alle. Hankepäällikkö Tero Vornanen johtaa joukkoja. 21

S11207, S11324

tiin valmistumisiakin olemme jo saaneet nähdä, koulutussuunnittelija Kristiina Sallinen mainitsee.

projektikoodi

– Olen saanut täällä uusia tavoitteita itselleni. Haluan päästä opiskelemaan Outokumpuun pelialaa. Olen korottanut tavoitteellisesti peruskoulun numeroita ensi kevään hakua varten. Uskon pääseväni opiskelemaan, kun yritän parhaani. Aikaisemmat opintoni ovat jääneet kesken, mutta nyt minulla on motivaatiota opiskella, Beata vakuuttaa. – Iloitsemme myös nuorten onnistumisista. Ammat-


S11207, S11324

projektikoodi

onnistumisen kokemuksia

R

ento ryhmähenki ja avoin yhteisö Nuorten tuki –hankkeessa on nuorten mieleen. Kannustavassa ilmapiirissä nuoret alkavat suhtautua positiivisemmin elämään ja kokevat onnistumisia. Haaveet saavat taas siivet alleen. – Ohjaajat ovat tosi rentoja. Tätä ei voi verrata normaaliin koulumaailmaan. Minulla on todettuja ongelmia opiskelun suhteen, joten tavallista hitaampi opiskelutahti ja pienemmät ryhmät helpottavat minua. Saan enemmän tukea ja olen saanut räätälöidyn aikataulun opiskeluilleni. Minun ei tarvitse opiskella useaa eri ainetta yhtä aikaa, vaan voin keskittyä yhteen tai kahteen. Ruotsin numeroakin sain korotettua, 17-vuotias Henna Valta kertoo tarinaansa ja kokemuksiaan Nuorten tuki -hankkeesta. Hän opiskeli Joensuuhun muuttamisensa jälkeen puualaa, mutta koulu jäi kesken. Nuorisoasema ohjasi Hennan hankkeen pariin. – Yhdessä ohjaajien kanssa olemme pohtineet mitä minun kannattaisi ryhtyä tekemään. Täällä olen saanut miettiä tulevaisuut-

22

tani ja sitä, mitä haluaisin tehdä. Haaveilen työskenteleväni hoiva-alalla ja nimenomaan lasten parissa. Olen tehnyt Nuorten tuki – hankkeen kautta harjoitteluja pariinkin otteeseen Marjalan päiväkodissa. Siellä on ollut kivaa, Henna kertoo iloisena. Opiskelupaikka ja sosiaalisia taitoja 19-vuotias Roosa-Liisa Iivanainen ajautui Nuorten tuki –hankkeeseen muutettuaan viime talvena Joensuuhun. – Koulut olivat jo alkaneet, joten en päässyt opiskelemaan. Tänne pääsi kuitenkin heti mukaan, se oli tosi hyvä juttu, Roosa-Liisa toteaa. Hän on päässyt hiljattain opiskelemaan hoiva- ja huolenpitoalan aikuispuolelle. – Itse en olisi edes tajunnut mitä kaikkia reittejä pitkin voi saada opiskelupaikan. Vaikka sain opiskelupaikan, voin aina ottaa uudelleen yhteyttä Nuorten tuki –hankkee-

seen. Täältä saan apua ongelmatilanteisiin. Haaveilen opintojen suorittamisesta loppuun ja työpaikasta, hehkuttaa Roosa-Liisa. Miten nuorten tuki on helpottanut elämää? – Kun tulin aivan uutena kaupunkiin, en tiennyt eri toimijatahoista mitään. Nuorten tuen kautta olen saanut ohjausta ja neuvoja esimerkiksi työkkärin ja Kelan tarjoamista palveluista. Myös sosiaaliset taitoni ovat parantuneet täällä. Olen saanut itsevarmuutta. Minunhan ei uskottu selviävän edes yläasteelta, Roosa-Liisa mainitsee. – Hankkeen kautta toimeentuloni on nyt parempi, koska saan työmarkkinatukea. Se helpottaa normaalielämää ja sitä kautta opintojen suorittamista sitten jossain vaiheessa, Henna kertoo omalta osaltaan.


jo maakuntakaavassa sekä alueelle tehdyssä yleiskaavassa. – Kaupungin tahtotila on ollut saada harrastusalueesta mahdollisimman iso ja monipuolinen, Asikainen mainitsee. Alue laajenee koko ajan. Kiteen kaupunki on neuvotellut lisäalueiden hankkimisesta maanomistajien kanssa ja neuvottelut ovat loppumetreillä. Tällä hetkellä kaupungin omistama alue on noin 300 hehtaaria. Kiteen AIMOn kerrannaisvaikutuksista odotetaan piristysruisketta kaupunkiin. – Haluamme nostaa Kiteen imagoa ja lisätä vetovoimaa haluttavana asuin- ja työskentelypaikkana. Monipuoliset harrastukset auttavat siinä. Toivomme lisäksi, että alueesta tulisi matkailullisesti merkittävä ja että syntyisi harrastuksiin tukeutuvaa yritystoimintaa, kertoo Asikainen kaupungin intresseistä. – Suuret tapahtumat kestävät yleensä pari päivää, joten ihmiset yöpyvät Kiteellä, käyvät kaupassa, käyttävät palveluita, koko perhe on mukana… Yritystoiminta vilkastuu ja kaupunki saa veroeuroja, Asikainen jatkaa. Esimerkiksi viime talvena alueella pidettiin kahdet suuret SM-kilpailut, SM-moottorikelkkasprint ja SM-rallisprintin osakilpailu. Tavoitteena on järjestää joka vuosi yhdestä kolmeen SM-kisaa sekä lisäksi useita pienempiä kansallisia kisoja eri lajeissa.

Hankkeella isot vaikutukset Sekä Arto Pirinen että Risto Asikainen kiittelevät kolmivuotista Itä-Suomen Monitoimikeskus -hanketta ja sen onnistumista. – Se antoi lisäpotkua alueelle, herrat sanovat hymyillen. Uusia yrityksiä on perustettu hankkeen aikana kaksi: Keski-Karjalan Urheiluautoilijat ry:n markkinointiyhtiö K-KUA Sport Oy sekä alueen toimijoiden yhdessä perustama Kiteen AIMO osuuskunta. Toimijoiden sitoutuminen ja halu kehittää Kiteen AIMOn toimintaympäristöä hankkeen päättymisen jälkeenkin on vahva. Osuuskunnan myötä yrittämisen kynnys loivenee ja pientä ansaintaa on mahdollista tehdä helpommin. – Ennen jokainen toimija toimi omalla tontillaan, mutta nyt puhallamme yhteen hiileen. Hanke on tiivistänyt meitä, Arto Pirinen toteaa. Piristysruiske Kiteelle Kiteen AIMO -alueen kehittämisen tavoitteena on ollut, että meteliä aiheuttavat harrastustoiminnot keskittyisivät yhdelle alueelle. Alueen tuleva käyttö on otettu huomioon

rahat takaisin alueeseen Kiteen AIMOn vahvuutena ovat aktiiviset seurat, jotka ovat perustaneet osuuskunnan alueen toimintojen koordinoijaksi, hallinnoijaksi ja pelisääntöjen luojaksi. AIMOa pyörittävässä osuuskunnassa on yhdeksän eri seuraa mukana. Osuuskunta myös vuokraa aluetta ulkopuolisille toimijoille. Esimerkiksi kartingradalla on tänä kesänä ollut savonlinnalainen yrittäjä Keski-Karjalan Urheiluautoilijoiden vuokralaisena. – Merkittävää on, että näissä seuroissa toimintaan tulee jatkuvasti uusia, nuoria ihmisiä. Seurat eivät ole ukkoutuneet, kuten usein Tolosenkäy. Jatkuvuutta on toimäellä passaa sessa ja jopa kolmanpäristellä, lentää, nessa polvessa. Seurat ampua, hevostella, kouluttaa koiria tekevät aktiivises-

ti talkootyötä ja sijoittavat tienaamansa rahat alueeseen. Esimerkillistä toimintaa, Risto Asikainen kiittelee. Pian tänä syksynä Kiteen AIMOssa paukkuvat jälleen vasarat, kun Keski-Karjalan UA:n toimistorakennuksen sosiaaliset tilat saavat kaksi uutta kerrosta päälleen. Rakennus nousee talkootyönä ja seuran omilla rahoilla. Seuran toimisto tulee jatkossa siirtymään rakennuksen ylimpään kerrokseen Tohmajärveltä, näin UA:n toiminta tulee entisestään keskittymään alueelle. – Tänne on laitettu paljon rahaa. Mukava olisi jossain vaiheessa päästä tienaamaankin. Olisi myös hienoa, jos paikalliset yrityksetkin tulisivat mukaan yhteistyöhön eivätkä vain keräisi kermoja päältä, Arto naurahtaa. Tulevaisuudessa Kiteen AIMOn alueella rakennetaan myös koko alueen käyttäjiä palveleva päärakennus. Myös pienimuotoista leirintäaluetta on kaavailtu alueen käyttäjille.

Kansainvälisesti kiinnostava Moottoriurheilu- ja ilmailukeskuksia on eri puolilla maata, mutta ei mitään AIMOlle vertoja vetävää yli kymmenen lajin kokonaisuutta. Kuopioon ollaan suunnittelemassa vastaavaa aluetta, mutta hanke on vasta kaavoitusvaiheessa. Alueella on potentiaalia myös kansainvälisen matkailun kannalta. AIMO sijaitsee itärajan tuntumassa rajanylityspaikan läheisyydessä. – Vastikään eräs venäläinen matkailujohtaja kävi tutustumassa alueeseen, paljastaa Arto Pirinen.

ja mitellä paintballissa, esittelevät Risto Asikainen (vas.) ja Arto Pirinen.

23

A30695

– AIMO kokoaa kaikki alueen harrastustoimijat yhteen, kertovat Kiteen kaupungin entinen tekninen johtaja, nykyinen erityisasiantuntija Risto Asikainen ja Arto Pirinen, Kiteen AIMOa pyörittävän osuuskunnan puheenjohtaja. Aluetta on kehitetty kokonaisuudeksi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton 3-vuotisella hankkeella. – Hankkeella saatiin konkreettisesti aikaiseksi käyttöä ohjaava suunnitelma, jonka pohjalta kaupunki laati alueelle yleiskaavan. Tiestön parantamiseen ja laajentamiseen sekä vesi- ja viemäriverkoston laajentamiseen on osallistunut myös Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Aluetta on kehitetty myös paljon muilla hankkeilla, kuten Keski-Karjalan Jetina ry:n rahoittamilla maaseudun kehittämishankkeilla, Asikainen selventää. Alue tuskin koskaan valmistuu lopulliseen muotoonsa, sillä niin voimakas on toimijoiden tahtotila alueen jatkuvasta kehittämisestä.

projektikoodi

aimo

Ilmailua, ammuntaa, moottoriurheilua, paintballia, hevostelua, koiratoimintaa, leirejä, SM-kilpailuja, 3000-4000 harrastajaa, yli kymmenen monipuolista lajia, mahdollisuuksia matkailuyrittäjille, vetovoimaa Kiteen kaupungille ja koko maakunnalle. K i t e e n AIMO Tolosenmäessä on alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä monitoimikeskus.


S10259

projektikoodi

doktor toi lääkäreitä Kiteen terveyskeskuksen tutkimushuoneen oven avaa iloisesti hymyilevä lääkäri, G alina K ha lapay ne n, suomalaisittain Holopainen. Hänen uusi elämänsä Suomessa sai alkunsa DOKTOR –hankkeesta. Samalla Kiteen kaupunki sai uuden terveyskeskuslääkärin.

aneet

hankkeessa aloitt ö l h 8 valtion rahoitus ja EU t u n tu eu 462 528 € tot t julkinen rahoitus toteutunu € 9 0 6 4 r o 4 t 7 k o d / t i t k je o r p / y a ifer wanda.uef.fi/tkk/l

24


Galina Khalapaysellä on lähes 30 vuoden kokemus lääkärin ammatista.

S10259

Materiaali jää elämään Hankkeen aikana valmistui paljon kirjallista materiaalia. Lääkäriharjoittelun ohjaamisesta saatujen kokemuksien pohjalta tehtiin teos "Lääkäriksi Suomeen, Opas työyhteisöille". Lisäksi tehtiin internet-sivusto, jossa annetaan ohjeita Suomeen muuttaville lääkäreille. – Materiaalit ovat edelleen ajan tasalla ja ne jäävät konkreettisesti elämään hankkeen jälkeen, Heli Kaarniemi sanoo.

Kouluttaja Heli Kaarniemi iloitsee jokaisen DOKTOR-hankkeen opiskelijan onnistumisista.

– Suomen kielen opetus keskittyi paljon viestinnällisiin taitoihin sekä ammattisanastoon. Hankkeen aikana kerättiin Moodleoppimisympäristöön lääketieteellisen sanaston sanakirjaa yhdessä opettajan ja opiskelijoiden kanssa. Vierasperäisen lääkärin on tärkeä ymmärtää mitä potilas sanoo - myös murteella. Hänen pitää lisäksi itse osata selittää esimerkiksi diagnoosi suomeksi niin, että potilas ymmärtää sen. Se ei välttämättä onnistu kaikilta suomalaisiltakaan lääkäreiltä, huomauttaa Kaarniemi. Priimus viihtyy Suomessa Lääkäri Galina Khalapaynen on vaikuttunut DOKTOR-hankkeesta ja sen tarjoamasta koulutuksesta, avusta ja tuesta. – Kuulin DOKTOR-hankkeesta serkkuni vaimolta aivan sattumalta, joka oli lukenut siitä venäläisestä lehdestä. Menin Petroskoissa infotilaisuuteen, jossa DOKTOR-hankkeesta kerrottiin tarkemmin ja pääsin mukaan. Muutin melkein heti sen jälkeen tyttäreni kanssa Kiteelle asumaan ja aloitin kouluttautumisen suomalaiseksi lääkäriksi, Galina kertoo tarinaansa. Miten sopeutuminen Suomeen ja Kiteelle on sujunut? – Vaikka minulla on suomalaiset sukujuuret, en puhunut pätkääkään suomea muuttaessani tänne. Nyt puhun jo ihan hyvin, mutta täytyy myöntää, että suomen kieli on todella vaikeaa. Suuri kiitos kielitaitoni kehittymisestä kuuluu DOKTOR-hankkeen todella loistavalle suomen kielen opettaja Helene Mentulalle, kiittelee Galina. Khalapaynen on opiskellut 1980-luvulla Pietarissa lastenlääkäriksi ja toiminut Venäjällä lähes 30 vuotta lääkärinä. Kiteelle saadulla lääkärillä on siis varsin pitkä kokemus alalta. Miten suomalainen ja venäläinen terveydenhoitokulttuuri eroavat toisistaan? – Venäjällä lääkäreitä ei arvosteta kuten Suomessa. Täällä potilaatkin kunnioittavat lääkäriä aivan eri tavalla. Venäjällä lisäksi valtion suhtautuminen yleiseen terveydenhuoltoon on huonompaa tai ainakin hyvin erilaista, Galina toteaa. – Olen asunut Kiteellä viitisen vuotta. Viihdyn oikein hyvin. Olen ostanut oman kodin ja auton. Venäjällä se olisi ollut mahdotonta. Suomessa unelmani ovat toteutuneet. Kouluttaja Heli Kaarniemikin on vaikuttunut Galinan sopeutumisesta yhteiskuntaan sekä onnistumisesta hankkeen koulutuksessa. – Galina on DOKTOR-hankkeen priimus. Hän suoritti kaikki tentit ensimmäisellä kerralla hyväksytysti. Hän on erittäin hyvä diagnostikko ja äärimmäisen huolellinen työssään. On Kiteen onni, että he saivat Galinan vahvuuteensa, Kaarniemi kehuu. 25

projektikoodi

DOKTOR - Lääkäreiden työperäisen maahanmuuton edistäminen –hanke pyrki lievittämään Pohjois-Karjalan kuntien terveyskeskuksissa vallitsevaa lääkäripulaa. Hanke alkoi vuonna 2008 ja päättyi toissa keväänä. Hankkeen toteutti Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate yhteistyössä yliopiston terveystieteiden tiedekunnan kanssa. Hankkeeseen osallistuneet saivat suomen kielen koulutuksen lisäksi kotoutumiskoulutusta, työelämävalmennusta, ammatillista täydennyskoulutusta sekä yhteiskuntaan integroitumisen tukea. He myös suorittivat amanuenssiharjoittelun ja Valviran vaatimia kuulusteluja koskien lääkärinä työskentelemistä. Venäläisperäisten amanuenssien tutorlääkärinä toimi Tapio Hämäläinen Rääkkylästä. Hankkeeseen osallistuneista lääkäreistä kolme on saanut laillistuksen ja oikeuden harjoittaa itsenäisesti lääkärin ammattia Suomessa. Muut lääkärit ovat pätevöitymisprosessin eri vaiheissa. Myös heidän perheenjäseniään on muuttanut Pohjois-Karjalaan. – Seitsemän kahdeksasta osallistujasta on edelleen Pohjois-Karjalassa, yksi pääkaupunkiseudulla. Aivan kaikki eivät tällä hetkellä kuitenkaan toimi lääkäreinä. Esimerkiksi yksi on perustanut oman terveysalan yrityksen, kertoo kouluttaja Heli Kaarniemi. – Oli todella hienoa olla mukana hankkeessa, josta oli konkreettista hyötyä ja jolle oli selkeästi tarvetta. Parasta antia hankkeessa ovat olleet opiskelijoiden onnistumiset, kuten suoritetut tentit. Niitä juhlittiin ja niistä iloittiin. Viimeisin huippuhetki oli aivan hankkeen lopussa, kun eräs opiskelija oli diagnosoinut alkuvaiheessa olevan syövän. Maahanmuuttajalääkäreillä on ammattitaitoa ja annettavaa työyhteisöissä, lisää Kaarniemi.


katse tulevaan

26


EU

:n tulevaa ohjelmakautta ja rakennerahasto-ohjelmaa 2014–2020 valmistellaan kuumeisesti. Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa asioiden valmistelu on aluekehityspäällikkö Eira Variksen harteilla. – Tulevalle ohjelmakaudelle tulee vain yksi kansallinen, monirahastoinen ohjelma. Euroopan aluekehitysrahasto ja sosiaalirahasto ovat siis tulevaisuudessa samassa ohjelmassa, kun ne nykyisin ovat erillään. Koko ajan pyritään yksinkertaistamaan rahastojen hallinnointia. Yksi ohjelma helpottaa toimintaa, kun ei tehdä päällekkäistä työtä, kuvailee Varis. Alueellisia ja valtakunnallisia suunnitelmia Alueellisia suunnitelmia tehdään kaksi ja ministeriöt puolestaan valmistelevat valtakunnallisen suunnitelman. Tuleva ohjelma on kooste näistä. – Ohjelmaan tulee seitsemän toimintalinjaa, joista neljä on EAKR-toimintalinjoja ja kolme ESR:n. Aivan uusi toimintalinja on vähähiilisen talouden edistäminen. Sen avulla toteutetaan Eurooppa 2020 – strategiaa, jonka yhtenä painopisteenä on ilmastonmuutokseen vastaaminen, selventää Eira Varis. – Alueellisen saavutettavuuden toimintalinjaa toteutetaan puolestaan vain Itä- ja Pohjois-Suomessa. Meillä on tunnetusti pitkät välimatkat, alue on harvaan asuttu ja täällä on kylmä ilmasto, Varis jatkaa. Rahat tulevat vähenemään Euroopan Unionin alueet jaetaan kolmeen eri luokkaan bruttokansantuotteen mukaan. – Pyrkimys on, että koko Suomi olisi kehittyneessä alueessa. On vielä epävarmaa, tuleeko asia voimaan jo uuden ohjelmakau-

den alkaessa. Olisi edullisempaa meille, että Suomi olisi kehittyneessä alueessa, koska tukitaso olisi silloin suurempi. Päätös jää aivan neuvottelujen loppumetreille, tietää Varis. Viime lokakuussa komissio antoi esityksensä EU:n budjetiksi vuosille 20142020. Sitä ei ole kuitenkaan vielä lopullisesti päätetty. – Näyttää siltä, että aluepoliittinen rakennerahastoihin tuleva rahoitus pienenee noin viisi prosenttia. Tätäkään ei ole vielä lopullisesti päätetty. Rahoitus ratkeaa aikaisintaan joulukuussa 2012. Vasta sitten tiedämme varmasti paljonko rakennerahastoihin tulee rahaa. Kuluvalla ohjelmakaudella rakennerahastojen siivu per asukas on ollut Itä-Suomessa 104 euroa vuosittain. Tämän hetken käsityksen mukaan ensi kaudella määrä on 40-90 euroa. – Se tulee pienenemään selkeästi. Rahat tulevat vähenemään ja meidän pitää priorisoida tarkemmin, mihin rahaa käytetään, kuvailee Eira Varis tiukkaa tilannetta. Itä- ja Pohjois-Suomessa on mahdollista saada myös NSPA -erityistukea, jota on kaavailtu noin 20 euroa/hlö/v suuruiseksi. – Saimme erityisaseman, kun valmistelimme kuluvaa ohjelmakautta. Nyt erityisasemamme on jo yleisesti komissiossa tunnustettu. Edunvalvontatyössä pyrimme nostamaan tuen määrää takaisin nykyiselle tasolle eli 35 euroon/hlö/vuosi. Vallitseva taloudellinen tilanne ja eurokriisi heijastuu vääjäämättä EU:n budjettiin ja sitä kautta myös aluerahastoihin.

– Meidän kannaltamme olisi edullisempaa, että EU:n budjetti olisi mahdollisimman suuri, koska meille tuleva osuus olisi vastaavasti suurempi. Alueellinen intressimme on hieman erilainen kuin kansallinen intressi EU:n budjettia kohtaan. On jännä juttu, että EU:n vastustus on Itä-Suomessa suurinta, vaikka nautimme suurinta taloudellista hyötyä EU:sta. Alueellisten suunnitelmien toinen luonnos on valmis lokakuussa 2012. Lopullisesti suunnitelmien pitäisi olla valmiita ensi helmikuussa. Työ- ja elinkeinoministeriö käy koko ajan kumppanuusneuvotteluja komission kanssa. Kukin jäsenmaa tekee kumppanuussopimuksen komission kanssa, mitä rahoituksella tullaan tekemään. – Tämä on tällaista palapelin kokoamista, naurahtaa aluekehityspäällikkö Varis. Hallinto muuttuu Maakuntaliitot ja ELY-keskukset jatkavat rahoitusviranomaisina rakennerahasto-ohjelmassa. Kaikissa maakunnissa on maakunnan yhteistyöryhmä eli MYR, joka on vastuussa ohjelman toteuttamisesta. – MYR:n asema vahvistuu nykyisestä. Se päättää alueellisista hankkeista ja antaa suositukset valtakunnallisista hankkeista. Nykyisellä kaudella MYR suosittelee rahoitusviranomaisille hankepäätökset, tulevalla hankekaudella MYR päättää itse. Järjestelystä on tehty jo valtioneuvoston päätös. Se on merkittävä muutos nykyiseen kauteen verrattuna.

Toimintalinjat

1. PK-yritysten kilp ailukyvyn edistäm inen 2. Uusimman tied on ja osaamisen hyö dyntäminen 3. Vähähiilisen talo uden edistäminen 4. Alueellisen saav utettavuuden paran taminen 5. Työllisyyden ja työvoiman liikkuvu uden parantaminen 6. Koulutuksen, am mattitaidon ja elin ikäisen oppimisen kehittäminen 7. Sosiaalisen osalli suuden lisääminen ja köyhyyden torju nta

eakr eakr eakr eakr esr esr esr


Vipu on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yhteistyöllä tekemä julkaisu EU-rahoituksen vaikuttavuudesta. Julkaisussa esitellään monipuolinen ja mielenkiintoinen läpileikkaus ESR- ja EAKR-rahoitteisista hankkeista ja niiden tuloksista Pohjois-Karjalassa. Lue onnistumisista, konkreettisista aikaansaannoksista sekä hankkeissa mukana olleiden kokemuksista. Rakennerahastotietopalvelu EURA2007:stä löydät lisätietoja projekteista jutun yhteydessä olevalla projektikoodilla. Palvelu löytyy osoitteesta www.eura2007.fi/rrtiepa. Itä-Suomen rakennerahastoportaali puolestaan esittelee laajemmin alueen EU-rahoitusta. Http://rakennerahastot.ita-suomi.fi

pohjois-karjalan maakuntaliitto

pohjois-karjalan ely-keskus

Pielisjoen linna, Siltakatu 2, 80100 Joensuu Puhelin: (013) 267 4700 www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto kirjaamo(at)pohjois-karjala.fi

Kauppakatu 40 B (kolmas kerros), 80100 Joensuu Puhelinvaihde: 02950 26000 www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala kirjaamo.pohjois-karjala@ely-keskus.fi

Profile for Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Vipu - Julkaisu EU-rahoituksen vaikuttavuudesta  

Julkaisu EU-rahoituksen vaikuttavuudesta

Vipu - Julkaisu EU-rahoituksen vaikuttavuudesta  

Julkaisu EU-rahoituksen vaikuttavuudesta

Advertisement