Pohjois-Karjalan TRENDIT 1/2019 by Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan

trendit Talouskatsaus 1/2019

MAAILMANKARJALAISET Toimme karjalaisen mentaliteetin Helsingin päärautatieasemalle 11. - 12.4. Filosofi Frank Martela pohti, mitä on hyvä elämä. s. 11-14

POHJOIS-KARJALAN TALOUDEN HYVÄ VIRE SAI JATKOA Euroalueen talouskasvun hidastuminen viime vuoden lopulla ei näkynyt ainakaan vielä vuoden 2018 aikana merkittävästi Pohjois-Karjalan talouskehityksessä. Kasvutahti oli edelleen hyvä ja myös hieman valtakunnallista (+5,5 %) parempi. Kokonaisuutena vuosi 2018 kirjautui Pohjois-Karjalan talouskehityksen osalta parhaimmaksi sitten vuoden 2011. Siinä missä liikevaihdon kasvu ylitti valtakunnalliset luvut vain niukasti, henkilöstömäärä kasvoi 3,8 % eli selvästi koko maata (+2,7 %) vahvemmin. Ilahduttavaa on, että nopea työttömyyden lasku ei selity vain eläköitymisillä ja työikäisten määrän pienenemisellä vaan myös työllisyyden kehitys on ollut vahvaa ainakin yksityisellä sektorilla. Monilla maakunnan merkittävillä toimialoilla nähtiin kasvulukuja, jollaisia ei ole koettu vuoden 2011 jälkeen. Sekä teollisuudessa, palveluissa että rakentamisessa vuositason kasvuluvut olivat kovimmat sitten vuosikymmenen alun, vaikka loppuvuonna luvut teollisuutta lukuun ottamatta pienenivätkin.

Vienti veti viime vuoden loppupuoliskolla jälleen hyvin (+7,1 %). Vienti tuo merkittävän määrän euroja kaikkiin maakunnan seutukuntiin, joten teollisuuden ja viennin paluu vahvalle kasvu-uralle on tärkeää koko maakunnan kehitykselle. Valtakunnallisesti viennin kasvuluku oli vielä parempi (+8,4), joskin vuoden viimeisen kuukauden aikana vain niukasti plussalla. Ilmassa on myös avoimia kysymyksiä. Brexit ja maailmantalouden kehitys asettavat omat reunaehtonsa maakunnan talouden ja siten elinvoimaisuuden kehitykselle, mutta paljon riippuu myös kotimaisista tekijöistä. Yksi suurista tulevaisuuden kysymyksistä on, mitä päätöksiä uusi hallitus tekee.

+ 5,7

RISTO POUTIAINEN maakuntajohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

SISÄLTÖ

2 Pääkirjoitus: Talouden hyvä vire sai jatkoa 4-9 Kehitysyhtiöt 5 Edunajamisessa onnistuttava heti vaalikauden alkuun 8 Valtimo vie metsäkonekoulutusta uuteen aikaan 10 Luovan talouden kasvu jatkui 10 Circwaste jatkokaudelle 11-14 Mistä töille tekijät 15 Filmitähti Han Dongjun matkailun lähettiläänä 16-17 Metalliteollisuudessa miljardin rajapyykki rikki 18 Kaupan kasvu puolittui 19 ELMO-pilotti rahoittaa pk-yritysten innovaatioita 20-21 Metsäisen maakunnan kaavatyö 22 Tasokas luontomatkailu kiinnostaa venäläisiä 23 Grüne Woche 23 Destination SMEs -hanke 24-25 Kaivostoiminta 26-27 Hello Barents! 28 Joensuun seudun toimialat 28 Taitaja 2019 29 Koulutus- ja sivistysstrategia 30 ELY:n alueelliset kehitysnäkymät 31 Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry 31 Ilmastoviisaus itää maakunnissa

pohjois-karjala.fi

facebook.com/pohjoiskarjala

@pkliitto

instagram.com/pohjoiskarjala

youtube.com/pkmaakuntaliitto

KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Tietojenkäsittelypalvelut (TOL 62-63) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Teollisuus (TOL C) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Luovien alojen yritysryhmä Jalostus (TOL BC+DF) Rakentaminen (TOL F) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Palvelut (TOL G-U) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Kaivostoiminta ja louhinta (TOL B) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237) Puutavaran valmistus (TOL 162+310)

Liikevaihto 1 000 € 7.-12.2018 7.-12.2017 110 660 258 666 544 787 72 918 47 039 180 138 135 441 58 997 37 337 1 251 625 1 438 339 34 772 1 917 886 492 110 175 096 142 039 3 795 335 80 648 1 695 327 121 402 957 097 38 591 84 991 12 893 52 916

Pohjois-Karjalan Trendit -lehden julkaisija on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Lehden tässä numerossa kerrotaan maakunnan talouden kehityksestä vuoden 2018 loppupuolikkaalla. Vertailuajankohtana on edellisen vuoden vastaava ajankohta. Seuraava julkaisu ilmestyy ensi syksynä. Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti www.pohjois-karjala.fi/trendit.

97 016 228 712 491 488 66 488 43 019 164 984 124 719 54 402 34 445 1 168 024 1 346 911 32 571 1 796 583 461 864 165 125 134 201 3 590 243 77 176 1 635 277 117 444 930 074 38 175 86 389 13 425 55 765

Muutos 1 000 €

13 643 29 954 53 298 6 430 4 019 15 154 10 723 4 594 2 892 83 600 91 429 2 201 121 303 30 246 9 970 7 838 205 091 3 472 60 050 3 958 27 023 416 -1 398 -533 -2 849

14,1 13,1 10,8 9,7 9,3 9,2 8,6 8,4 8,4 7,2 6,8 6,8 6,8 6,5 6,0 5,8 5,7 4,5 3,7 3,4 2,9 1,1 -1,6 -4,0 -5,1

Joensuun seutu, Business Joensuu

NÄIN VARMISTAMME KASVUN JATKUMISEN On ollut upeaa päästä mukaan Joensuun seudun yhteiseen positiiviseen tekemiseen. Viime vuonna seudun yritysten liikevaihto kasvoi 7 % ja henkilöstömäärä 4,5 %. Koko maassa vastaavat luvut olivat alemmat, 5,4 % ja 2,4 %. Metsätalouden kasvu oli huimaa: metsätalous ja puun korjuu 14,3 % ja jalostus 37,8 %. Alalla on noin sata yritystä. Merkittävä osa konevalmistuksestamme liittyy puun käsittelyyn. Metsiin pohjautuva liiketoiminta on seudulle korvaamaton. Metsä-, bio- ja kiertotalous ovat kysyttyjä tulevaisuuden osaamisaloja. Meillä on mahdollisuus olla vahva tekijä uusissa tuotteissa ja brändätä metsä- ja biotalous maakunnan huippuosaamisalaksi. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin innovaatioita ja tuotekehitystä kuten kemian tutkimuksen, materiaalikehityksen ja muiden toimialojen osaamisen yhdistämistä metsäosaamiseen. Seudun metalliteollisuuden kasvu oli 11,3 % ja liikevaihto lähes miljardin. Alan työvoimapullonkaulat on tunnistettu ja apua hankittu monin keinoin. Myös muoviteollisuus rekrytoi viime vuonna urakalla. Se ei näkynyt alan liikevaihdossa, joka kutistui hieman. Nämä teollisuudenalat ovat seudun kivijalkoja ja ennakoivat palkkaavansa lisäväkeä. Seutumme voi olla teollisuudessakin suunnannäyttäjä – automatisaatio, IoT ja datan hyödyntäminen luovat uusia mahdollisuuksia. Erinomaisia täsmäiskuja näihin ovat

Karelia-ammattikorkeakoulun älykkään automaation koulutus ja uusi Industrial Management -koulutusohjelma. Pk-yrityksissä on panostettu Lean-optimointiin. Rakentamisen positiivinen sykli hidastui loppuvuonna, kasvu oli kuitenkin 6,5 %. Seudulla on kaavoitettu uusia teollisuustontteja ja symmetrisen kaupungin kehitys jatkuu, joten rakentamiselle on hyvät edellytykset. Kauppa on 1,5 miljardin euron liikevaihdolla tärkeä työllistäjä ja näyttänyt esimerkkiä rohkeasta alueellisesta laajentumisesta. Kaupan liikevaihdon kasvu taittui edellisestä vuodesta ja oli nyt 4,6 %. Myös majoitusja ravitsemustoimiala kasvoi 4,6 %.

+ 6,5

Peruutuspeili ei riitä Tilastoihin luottaminen on kuin ajaisi autoa peruutuspeiliin katsomalla – kun taustapeilissä näkyy suoraa tietä, niin sama jatkunee. Ei homma niin mene. Oleellista on ymmärtää mihin tie seuraavana kääntyy, siihen ei peruutuspeili riitä. Eteenpäin näkeminen edellyttää maailman trendien seuraamista ja kasvu onnistuu hyödyntämällä niiden luomia mahdollisuuksia. Ekologisuuden, kaupungistumisen, digitalisaation ja inhimillisten arvojen nousun lisäksi yksi tärkeä trendi on kansainvälisyys. Viennin osuus Joensuun seudun liikevaihdosta on 27 % ja se

kasvoi 8 %. Haasteena on vientiyritysten pieni lukumäärä, noin 120. Seudun muiden toimialojen kuin teollisuuden vientiä ei tilastoista löydy – vientiyrityksiä ja -toimialoja on saatava lisää. Toinen alueiden menestystä ennustava asia on kasvuyritysten määrä. Niitä on Joensuun seudulla noin 80 (1 eli muutama prosentti yrityksistä. Potentiaalisia uusia kasvuyrityksiä löytyy esimerkiksi luovilta, ohjelmisto-, fotoniikka-, matkailu- ja elintarvikealoilta. Kasvuyritysten lisääntyminenkään ei hoida yhtä perusongelmistamme: työvoiman heikko saatavuus rajoittaa kasvua, vaikka seudulla on tuhansia työttömiä. Tämä ratkaistaan vain seudun kaikkien toimijoiden yhteistyöllä. Maailman talouskehityksen epävarmuustekijät ovat lisääntyneet ja näkyvät meillä viiveellä. Joensuun seudun yrityksillä on joka tapauksessa edessään mainio tulevaisuus ja uusia mahdollisuuksia. Rohkeudella, toimintaa kehittämällä ja sopivalla riskinotolla seutumme kasvaa jatkossakin. Sen tekemisessä Business Joensuu on kaikin keinoin mukana.

HARRI PALVIAINEN toimitusjohtaja Business Joensuu Oy HARRI PALVIAINEN

toimitusjohtaja Business Joensuu Oy

(1 vähintään 10 % liikevaihdon kasvu kolmena vuotena peräkkäin

JOENSUUN SEUTUKUNTA Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Metsätalous ja puun korjuu (TOL 02) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Teollisuus (TOL C) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Jalostus (TOL BC+DF) Rakentaminen (TOL F) Kaikki toimialat (TOL A-X) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Palvelut (tol G-U) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (TOL 23)

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Liikevaihto 1 000 € 7.-12.2018 7.-12.2017 68 265 71 483 236 254 496 477 1 022 326 27 008 168 432 56 611 1 202 272 1 623 516 429 929 3 132 383 60 396 132 459 117 175 65 944 1 386 920 775 334 99 311 76 533 46 507 32 897

49 538 62 540 208 622 448 564 939 385 24 836 155 153 52 198 1 110 225 1 503 886 403 634 2 942 033 56 937 125 248 110 912 62 858 1 334 460 750 214 97 141 74 986 46 880 34 289

Muutos 1 000 €

18 727 8 943 27 632 47 914 82 941 2 172 13 279 4 414 92 047 119 630 26 295 190 350 3 459 7 212 6 263 3 086 52 460 25 120 2 170 1 547 -373 -1 392

37,8 14,3 13,2 10,7 8,8 8,7 8,6 8,5 8,3 8,0 6,5 6,5 6,1 5,8 5,6 4,9 3,9 3,3 2,2 2,1 -0,8 -4,1

Oleellista on ymmärtää mihin tie seuraavana kääntyy, siihen ei peruutuspeili riitä.

EDUNAJAMISESSA ONNISTUTTAVA HETI VAALIKAUDEN ALKUUN Vaalikaudella 2019–2023 eduskunnassa on Pohjois-Karjalasta komeat kahdeksan kansanedustajaa. Lisäksi on tehtävä hyvää yhteistyötä koko vaalipiirin ja Itä-Suomen puitteissa. Uusi eduskunta valmistelee ensi töikseen mm. ensimmäisen parlamentaarisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. Tähän keväällä 2020 valmistuvaan asiakirjaan on saatava selkeät kirjaukset mm. Nopeat Itäradat -hankekokonaisuuden edistämisestä. Lisäksi Joensuun ratapiha tarvitsee toteutusrahansa 77 miljoonaa euroa. Perustienpitoon on tehtävä riittävä tasokorotus, mikä lisäisi teiden kunnossapidon rahoitusta myös Pohjois-Karjalassa. Näyttää vahvasti siltä, että uudella vaalikaudella keskitytään sote-uudistuksen tekemiseen koko valtakunnan tasolla. Muiden tehtävien osalta hallinnon uudistaminen jäänee vähemmälle. Pohjois-karjalaisittain on tärkeää, että valtakunnallinen ratkaisu tukee Siun soten operatiivista toimintaa ja on rahoituksellisesti kannustava ja oikeudenmukainen. Kuntien valtionosuusjärjestelmässä mahdollisesti tehtävät muutokset ovat maakunnalle elämän ja kuoleman kysymys. Kriteerien on huomioitava vahvalla painoarvolla olosuhdetekijät kuten ikärakenne, sairastavuus ja maantiede. Koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa tarvitaan lisää rahoitusta ja maakunnan profiilia, kuten metsäosaamista, edelleen vahvistavia valtakunnallisia linjauksia. Maakuntakeskus Joensuun aseman on oltava vahva kaupunki- ja kasvupoliittisissa ratkaisuissa. Työvoiman saatavuuden osalta tulisi voida kokeilla myös joustavia alueellisia kannustimia. Valtion toimintojen sijoittamispolitiikassa on syytä odottaa vahvistuvaa poliittista tahtotilaa monipaikkaisuus ja digitalisaatio hyödyntäen. EU:n koheesiopolitiikan 2021–2027 ratkaisut ovat Pohjois-Karjalalle valtavan tärkeäitä, sillä maakunnan omassa päätösvallassa olevat kehittämisrahat tulevat ohjelmapolitiikan kautta. Tarvitaan sekä riittävän vahva EU:n rahoitustaso, monipuolisen kehittämisen mahdollistava ohjelman sisältö että Itä- ja Pohjois-Suomelle tuloksekas kansallinen varojen jako.

SAMI LAAKKONEN yhteyspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 1/2019

Keski-Karjala, KETI:

TEOLLISUUDEN HYVÄ SUHDANNE NÄKYY VIENNISSÄ Vienti vetää ilahduttavasti Keski-Karjalan yritysten tuotteita: erityisesti sahatavara sekä koneet ja laitteet ovat löytäneet hyvin ostajia ulkomailta. Teollisuuden vienti kasvoi heinä-joulukuussa 2018 peräti 23 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Yhteensä viime vuonna Keski-Karjalan teollisuuden viennissä yllettiin 17,5 prosentin kasvuun, kun koko maan teollisuuden vienti jäi vain reiluun 8 prosenttiin. Viennin kasvua ruokkii koneiden ja laitteiden valmistus (+13,4 %) ja puun sahaus ja höyläys (+10,9 %). Myös metallituotteiden valmistuksessa päästiin reiluihin kasvulukuihin, sillä toimialan liikevaihto kasvoi loppuvuonna yli 33 %. Metsätalouden ja puunkorjuun liikevaihto kääntyi viime vuonna reippaaseen kasvuun vuoden 2017 lievän laskun jälkeen. Koko vuoden 2018 tämän toimialan liikevaihto kasvoi yhteensä 27,5 %. Kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi loppuvuonna 5,6 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Teollisuudessa, hallinto- ja tukipalveluissa sekä rakentamisessa kasvu jatkuu, mutta kaupan ja palvelujen liikevaihdot ovat joko niukasti kasvussa tai nollassa. Majoitus- ja ravitsemustoiminnan liikevaihto

jatkoi hienoista laskuaan (-0,9 %), missä näkyy muun muassa majoitusten selvä väheneminen tilastoiduissa yöpymisissä.Teollisuuden hyvä suhdanne näkyy myös yritysten henkilöstömäärässä, sillä teollisuudessa henkilöstö lisääntyi Tilastokeskuksen aineiston mukaan loppuvuonna lähes 7 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kaikkien toimialojen henkilöstö sen sijaan väheni lähes prosentilla. Palkkasumma kasvoi hillitysti 0,8 %. Keski-Karjalassa perustettiin viime vuonna 64 uutta yritystä, muutama edellisvuotta enemmän. Teollisuustyöpaikat lisääntyivät viime vuonna ja kaikkiaan Keski-Karjalassa oli vuoden 2018 lopussa 1034 teollista työpaikkaa. Yrityksiä, joissa on omistajanvaihdos meneillään, oli viime vuonna 48. Omistajanvaihdoksia toteutui 13. Yritykset ovat hakeneet ahkerasti investointi- ja kehittämistukia, joihin laadittiin viime vuonna 39 hakemusta. Koko tällä ohjelmakaudella yritykset ovat saaneet 130 myönteistä rahoituspäätöstä eri rahoittajilta. Yhteensä rahoitussumma Finnveran lainojen ja takausten kanssa on lähes 16 miljoonaa euroa. KETIn asiantuntijat ovat auttaneet neljää viidestä hakijasta rahoituksen hakemisessa.

+ 5,6

Työttömyys on laskenut Keski-Karjalassa 17 prosentista 14,7 prosenttiin, mutta edelleen työttömiä on liian paljon. Toisaalta osa yrityksistä ei löydä osaavaa työvoimaa, joten työvoiman kohtaanto- ja rakenneongelma on selvästi olemassa. Keski-Karjalassa panostetaankin osaavan työvoiman saamiseen, jotta yritysten kasvu voisi jatkua. Olemme suuntaamassa toimia myös Venäjän Karjalaan, josta haetaan seudulle uusia työntekijöitä ja opiskelijoita toiselle asteelle Työvoimaa ja opiskelijoita Venäjän Karjalasta -hankkeen avulla.

RISTO HILTUNEN toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI

KESKI-KARJALAN SEUTUKUNTA Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Teollisuus (TOL C) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Jalostus (TOL BC+DF) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Rakentaminen (TOL F) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Palvelualat yhteensä (TOL G-U) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Puutavaran valmistus (TOL 162+310)

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

7.-12.2018

7.-12.2017

1 000 €

4 128 16 227 31 032 22 065 29 734 105 760 102 754 21 461 139 952 16 122 304 316 34 848 75 343 132 905 4 306 4 598

3 098 12 957 27 356 19 451 26 810 96 180 93 470 19 662 128 490 15 067 288 282 33 292 74 680 132 840 4 345 4 700

1 030 3 270 3 677 2 614 2 924 9 580 9 284 1 799 11 462 1 055 16 033 1 556 663 65 -40 -102

33,2 25,2 13,4 13,4 10,9 10,0 9,9 9,2 8,9 7,0 5,6 4,7 0,9 0,0 -0,9 -2,2

Pielisen Karjala, PIKES:

LIIKETOIMINTAENNUSTE HYVÄ Nurmes–Valtimo-alueen perinteiset vahvuudet metalliteollisuus, elintarviketeollisuus ja puunkorjuu olivat hyvässä kasvuvauhdissa. Metallialan liikevaihto kääntyi merkittävästi parempaan pitkän odotuksen jälkeen. Teollisuustyöpaikat ovat Nurmes–Valtimo-alueella kehittyneet viime vuosina myönteisesti. Viime vuosi oli tästä poikkeus, sillä kaksi merkittävää yritystä lopetti toimintansa alueella. Onneksi kehitys alueen muissa teollisuusyrityksissä oli suotuisaa. Teollisuustyöpaikkojen määrä supistui edellisestä vuodesta vain noin 20:lla yhteensä 540:een. Metalliteollisuuden vahva liikevaihdon kehitys kasvatti myös alan työpaikkamäärää. Matkailussa viime vuosi oli onnistunut, yöpymiset Nurmes–Valtimo-alueella nousivat 66 529:ään ja määrissä oli kasvua lähes 13 000 (12 % ). Kasvu tuli erityisesti kotimaisten matkailijoiden yöpymisistä.

- 0,6

Työvoimalle tilausta ja investointeja vireille Kokosimme alkuvuodesta 2019 tietoa yritysten liiketoiminnan tilanteesta ja näkymistä Nurmes–Valtimo-alueella. Haastatteluihin ja kyselyyn osallistui yhteensä 86 yritystä. 52 % mukana olleista yrityksistä pitää liiketoiminnan nykytilannetta normaalina. Liiketoiminnan tilanteen hyväksi arvioi 31 % yrityksistä. Valtaosa yrityksistä (94 %) arvioi, että liiketoiminta pysyy samalla tasolla tai jopa paranee vuoden sisällä. Palkattavan työvoiman määräksi yritykset arvioivat yhteensä noin 80 henkeä mukaan lukien kausityöntekijät. Yritysten investointisuunnitelmien arvo oli yhteensä 6,5 miljoonaa euroa. Investoinnit kohdistuvat pääosin toimitiloihin, koneisiin ja laitteisiin. Investointiaikomukset uusiin tuotteisiin tai palveluihin ovat lisääntyneet aikaisempiin vuosiin verrattuna. Yrityksillä on aiempia vuosia enemmän työn alla tai suunnitteilla myös uusien sähköisten

ohjelmien tai välineiden käyttöönottoa tai kehittämistä tuotannossa, tuotteissa tai palveluissa. Digitaalisuuteen liittyvät suunnitelmat koskevat mm. toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottoa, tuotannon automaatiota ja verkkokaupan perustamista tai kehittämistä.

MINNA HEIKKINEN toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES

PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNTA Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Rakentaminen (TOL F) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Palvelualat yhteensä (TOL G-U) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Jalostus (TOL BC+DF) Teollisuus (TOL C) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Puutavaran valmistus (TOL 162+310)

Liikevaihto 1 000 € 7.-12.2018

7.-12.2017

17 514 7 604 18 676 27 086 9 436 3 011 23 132 21 210 10 499 174 405 105 182 358 474 155 881 125 684 130 336 39 639 1 892

15 612 6 811 17 011 24 935 8 720 2 818 21 754 20 245 10 058 167 140 103 905 360 653 165 266 135 632 141 273 46 265 4 136

Talouskatsaus 1/2019

Muutos 1 000 €

1 902 12,2 792 11,6 1 666 9,8 2 151 8,6 716 8,2 192 6,8 1 377 6,3 965 4,8 441 4,4 7 265 4,3 1 277 1,2 -2 179 -0,6 -9 385 -5,7 -9 948 -7,3 -10 938 -7,7 -6 626 -14,3 -2 244 -54,3

VALTIMO VIE METSÄKONEKOULUTUSTA UUTEEN AIKAAN Valtimolla kehitetyt uudet simulaatiokoulutuksen mallit on otettu käyttöön myös muissa ammatillisissa oppilaitoksissa ja yrityksissä ja simulaattoreiden valmistajat ovat käyttäneet niitä uusien tuotteiden kehittämiseen. Koulutuksen ja opiskeluympäristöjen kehittämisestä ovat hyötyneet opiskelijoiden lisäksi metsäkonealan yrittäjät ja metsäteollisuus. Osaava työvoima mahdollistaa jatkuvan tuottavuuden ja työn laadun parantumisen. Riveria Valtimon koulutusyksikkö on tarttunut rohkeasti mittaviin metsäkonealan koulutuksen ja työn kehittämishankkeisiin. Valtimolla tehty kehittämistyö on ollut jatkuvaa, tavoitteellista ja tuloksellista. Siihen on kannustanut eloonjäämisen tahto ja halu toteuttaa koulutus mahdollisimman hyvin ja tuloksekkaasti, unohtamatta työelämän palvelemista. Kehittämistä on tehty niin perusrahoituksella kuin julkisin varoin tuetuilla hankkeilla. Moni Valtimolla kehitetty asia on otettu käyttöön sekä metsäkonealan oppilaitoksissa että myös muissa ammatillisissa oppilaitoksissa ja yrityksissä.

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Hankkeet kehittämisen vauhdittajina EAKR- ja ESR-hankerahoituksella rahoitetuissa hankkeissa Metsäkoneopetuksen automatisoitu oppimisympäristö ja MekuPro on kehitetty maailman mittakaavassa edistyksellisiä ekologisia, koulutuskustannuksia alentavia ja oppimistuloksia parantavia sähköllä toimivia kenttäsimulaattoreita kuormaimen käyttöön ja metsäkonetyön oppimiseen. Hankkeiden aikana muun muassa tutkitaan sekä kokeneiden kuljettajien että opiskelijoiden toimintaa ja käyttäytymistä silmänliiketutkimuksen avulla. Hankkeet ovat mahdollistaneet opettamista ja oppimista helpottavien simulaattoreiden kehittämisen yhdessä John Deeren ja Keslan kanssa. Kehitetyt simulaattorit ovat olleet myyntimenestys niin Suomessa kuin maailmalla. Lisäksi hankkeissa on varattu resursseja henkilökunnan osaamisen kehittämiseen. Hankkeissa on tavoitetilan saavuttamiseksi jouduttu käyttämään suunniteltua enemmän resurssia. Rahoittaja on hyväksynyt hankkeelle jatkoaikaa kehittämistyön hitauden vuoksi. Riveria Valtimon koulutusyksikkö on myös käyttänyt suunniteltua enemmän omia resurssejaan hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun

tavoite on selkeä ja toiminnan kannalta hyödyllinen, ovat tällaiset hidasteet pieni murhe. Hankerahoituksen hyvä puoli on, että se mahdollistaa tärkeiden asioiden kehittämisen nopeammalla aikataululla, kuin pelkän perusrahoituksen turvin olisi ollut mahdollista.

Kehittäminen kannattaa aina Valtimolla kehittämistä on tehty määrätietoisesti ja hankkeissa kehitetyt asiat on otettu osaksi jokapäiväistä opetusta ja opiskelua. Tuotetut toimintamallit, laitteet ja ohjelmistot ovat usein mukana uusissa hankkeissa. Aikaisemmat kehittämishankkeet ovat olleet monesti myös uusien kehittämiskohteiden innoittajia tiedon ja osaamisen lisäännyttyä.

TOMMI ANTTONEN koulutuspäällikkö Riveria, metsätiimi

Pielisen Karjala, LieKe:

LIEKSAAN UUSIA INVESTOINTEJA JA TYÖPAIKKOJA

Pohjois-Karjalan puun korjuu ja työstö Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

+8,6%

Metsätalous ja puunkorjuu

+14,1%

Puutavaran valmistus

-5,1%

Pielisen Karjalan loppuvuoden 2018 yritysten yhteenlaskettu liikevaihto väheni aavistuksen aiemmasta, mihin on vaikuttanut erityisesti yksittäisen yrityksen poistuminen markkinoilta. Lieksan näkökulmasta on nähtävä positiivisena, että alueen vahvat toimialat elintarviketeollisuus, metsätalous ja puunkorjuu, kuljetus ja varastointi sekä majoitusja ravitsemistoiminta ovat jatkaneet vahvaa kasvuaan. Metsä- ja biotalouden kasvun odotetaan jatkuvan vahvana myös vuonna 2019. Lieksan kaupunki on panostanut Kevätniemen bioteollisuusalueen kehittämiseen ja alueelle rakentuu Green Fuel Nordic Oy:n uusi biojalostamo. Saha- ja puunjalostusteollisuuden kasvunäkymät näyttävät erittäin hyviltä. Elintarviketeollisuuden uudet investoinnit siivittävät kasvua edelleen vuodelle 2019. Kesällä 2019 alkaa uuden koulukampuksen rakentaminen CLT:stä. Sote-puolellekin on suunnitteilla uusia investointeja yksityisten yritysten toimesta. Matkailualan kasvu oli Pielisen Karjalassa huomattava vuonna 2018. Vuoden 2018 majoitustilastojen mukaan yöpymisten määrä kasvoi Pielisen Karjalassa 10,6 % ja koko Pohjois-Karjalassa 3,1 %. Lieksassa kasvun odotetaan edelleen jatkuvan, mutta se vaatii onnistuakseen investointeja hotellikapasiteettiin niin Kolilla kuin Ruunaallakin. Aiempaa selvemmin Lieksassa on nähtävissä työvoiman kohtaanto-ongelma, mikä ilmenee siten, että kymmeniin avoimiin työpaikkoihin ei saada ammattitaitoista työvoimaa. Lieksan Kehitys Oy:n 5T-Tekemätöntä Työtä Tarjolla, Työpaikkoja Tekijöille -hanke pyrkii osaltaan auttamaan yrityksiä työntekijöiden saamisessa. Ottaen huomioon vuonna 2019 investointien myötä syntyvät uudet työpaikat sekä seuraavien vuosien aikana eläköitymisten kautta vapautuvat työpaikat on työntekijöiden saaminen yrityksiin yksi suurimmista haasteista tulevaisuudessa. Tähän pyrimme myös kehitysyhtiönä osaltamme vaikuttamaan – tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa!

SUSANNA SAASTAMOINEN toimitusjohtaja Lieksan Kehitys Oy LieKe

Talouskatsaus 1/2019

LUOVAN TALOUDEN KASVU JATKUI Pohjois-Karjalan maakunnan luovien alojen klusterin liikevaihto kasvoi vuonna 2017 vahvasti, 15,8 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Vahva kasvu jatkui maakunnassa myös vuoden 2018 tammi-kesäkuussa, 16,6 prosenttia vuotta aiemmasta, ja heinä-joulukuussa kasvua kertyi vielä 6,8 prosenttia vuoden 2017 vastaavasta ajankohdasta. TEM:n mukaisten luovien alojen liikevaihto puolestaan kasvoi vuonna 2017 Pohjois-Karjalassa 9,7 prosenttia ja kasvu jatkui maakunnassa myös vuonna 2018. Tammi-kesäkuussa 2018 toimialan liikevaihto kohosi 21,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta, heinä-joulukuussa yllettiin 7,1 prosentin vuosikasvuun. Koko maan tasolla TEM:n mukaisten luovien alojen liikevaihto kasvoi vuonna 2017 yhteensä 7,9 prosenttia edellisvuodesta ja vuonna 2018 yhteensä 3,2 prosenttia. TEM:n määrittelyn mukaisiin luoviin aloihin lukeutuvat kirjojen kustantaminen, elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto ja jälkituotanto, äänitysstudiot, äänitteiden

ja musiikin kustantaminen, mainostoimistot, teollinen muotoilu, esittävät taiteet ja taiteellinen luominen. Luovat alat ovat toimialoja läpileikkaava teema, joka kattaa taidealojen (kuvataiteen, musiikin ja esittävän taiteen) lisäksi mm. median, mainonnan, elokuva-alan ja teollisen muotoilun sekä pelialan. Pohjois-Karjalan alueella vahvoina luovien alojen toimialoina nähdään sekä kehittämisen että sisällön tuottamisen näkökulmasta tapahtumat, kuvataide, musiikki, esittävä taide, audiovisuaalinen viestintä sekä digitalisaation sisältöä tuottavat toimialat. Luovien alojen yritykset luovat usein lisäarvoa ja uutta liiketoimintaa muulle liiketoiminnalle, esim. tuote- ja palvelukehityksen tai digitaalisen näkyvyyden kautta. Keskeisenä kehittämisteemana on luovien alojen näkyvyyden lisääminen, päämääränä oman Luova Pohjois-Karjala -brändin luominen.

+ 6,8

PIA PITKÄNEN aluekehitysasiantuntija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

CIRCWASTE JATKOKAUDELLE Pohjois-Karjalassa edistetään kiertotaloutta vuoden 2017 alussa käynnistyneellä Circwaste-hankkeella. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoiman hankkeen tavoitteena on kiertotalouden edistäminen ja valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpano. Tammikuussa maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton osallistumisen Circwaste-hankkeen toiselle kaudelle ajalle 1.4.2019 – 30.9.2021. Hankkeen osatoteuttajia maakunnassa ovat Jätehuoltoyhtiö Puhas Oy, Pielisen-Karjalan kehittämiskeskus PIKES Oy, Business Joensuu Oy ja Karelia-ammattikorkeakoulu.

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Maakuntaliitto vastaa alueellisesta koordinoinnista yhdessä hankkeen alueellisen yhteistyöryhmän kanssa. Valtakunnallista jätesuunnitelmaa toteutetaan lisäämällä yhdyskuntajätteiden lajittelua, kierrättämällä rakennus- ja purkujätteitä, lisäämällä materiaalitehokkuutta sekä ehkäisemällä jätteiden syntymistä.

AINO HEIKURA CIRCWASTE-hankkeen projektipäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

MISTÄ TÖILLE TEKIJÄT? Pohjois-Karjalassa on laajasti havahduttu siihen, että osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on tehtävä jotain nopeasti. Toimeen on ryhdyttykin usealla taholla, mutta on tunnistettu myös tarve lisätä avoimuutta ja yhteistyötä.

Talouskatsaus 1/2019

Toimme karjalaisen mentaliteetin huhtikuussa kahdeksi päiväksi Helsingin päärautatieasemalle. Tarjosimme karjalaisuuden testaamismahdollisuuden kaikille, jotka voisivat kuvitella asuvansa Pohjois-Karjalassa joku päivä. Kaikki vieraamme saivat Pohjois-Karjalan Marttojen kutomat punaiset villasukat. Mukana oli myös Joensuun kaupunginorkesterin ylikapellimestarina syksyllä 2019 aloittava Eero Lehtimäki, jonka toivotimme lämpimästi tervetulleeksi Pohjois-Karjalaan. Filosofi Frank Martela puhui perjantaina työn merkityksellisyydestä. Torstaina samasta aiheesta kertoi toimitusjohtaja Mia Mantsinen.

Maakunnassa on käynnissä tai äskettäin toteutettu ainakin 54 hanketta tai toimenpidettä, joiden tavoitteena on auttaa löytämään töille osaavia tekijöitä ja toisaalta tekijöille töitä. Toteuttajina on kehitysyhtiöitä, kuntia, koulutusorganisaatioita, ELY-keskus, TE-palvelut, yhdistyksiä, säätiöitä sekä maakuntaliitto. Työvoiman saatavuutta turvaavia toimia maakuntaliitto kartoitti kuntien pyynnöstä kyselyllä maaliskuussa 2019. Tuloksia käsiteltiin 15.3. maakunnan vetovoimaryhmässä, jossa on edustettuina keskeisiä maakunnallisia toimijoita ja koulutusorganisaatioita. Kokouksessa todettiin, että työperäistä maahanmuuttoa

tarvitaan, koska alueelta tai muualta Suomestakaan ei saada paikkausta organisaatioiden osaajatarpeisiin.

Käytännön toimia Pohjois-Karjalassa on haettu ratkaisua työvoimatarpeeseen rekrymarkkinoinnin pilotilla, jossa hyödynnetään maakunnan uuden brändi- ja vetovoimatyön sisältöjä ja alueen veturiyritysten imagoja ja rekrytarpeita. Kampanjan sisältöjä jaettiin uudella verkkosivustolla www. maailmankarjalaiset.fi. Pilotissa on toteutettu maailmankarjalaisten kutsukampanja, Pohjois-Karjalan valta-

kunnallinen rekrykampanja ja siihen liittyvä tempaus Helsingin päärautatieasemalla 11.– 12.4. sekä kansainvälisten osaajien ja yritysten yhteinen speed date -tapahtuma Joensuun tiedepuistolla 3.4. - Uuden brändimme mukaisesti puhuttelemme maailmankarjalaisia täällä ja ympäri maailmaa – tiedämme, että heillä on muita pienempi kynnys muuttaa henkisille juurilleen. - Näytämme, että Pohjois-Karjalassa on tarjolla uraputkia, maailmanluokan koulutusta ja mahdollisuuksia, joihin pitää vain tarttua. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton markkinointipäällikkö Heli Räsänen kertoo.

Maailmankarjalaisten kutsukampanjassa haettiin ilmiantoja henkilöistä, joiden toivottiin muuttavan Pohjois-Karjalaan. Kampanjan alkuun julkaistiin video, jolla kaksi sisarusta miettii läheisensä houkuttelemista muuttamaan tänne. Lämminhenkinen video herätti runsaasti vastakaikua sosiaalisen median kanavilla. Saimme lyhyessä ajassa 300 ilmiantoa henkilöistä tai kokonaisista perheistä, joiden toivottiin muuttavan Pohjois-Karjalaan. Kaikille ilmoitetuille henkilöille lähti maakuntaliitosta hyvän mielen houkuttelupostia.

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Vieraanvaraisuus on yksi karjalaisista hyveistämme. Helsingin Coworking-tapahtumassa oli tarjolla pohjoiskarjalaisia tuotteita, niin kahvilla kuin after workissäkin.

POHJOIS-KARJALA TULI RUUHKASUOMALAISTEN LUO Tempauksemme Helsingin päärautatieasemalla 11.-12.4. herätti positiivista huomiota. Siitä uutisoi muun muassa Ilta-Sanomat. Kyseltiin myös, milloin ”jalkaudumme” seuraavan kerran ja tulemmeko myös Tampereelle? Tapahtumaa isännöi maakuntaliitto yhdessä rekrypilottiin osallistuvien yritysten, kuten Siun soten ja Valamis Oy:n kanssa. Mukana tapahtumassa olivat myös TE-palvelut ja Pohjois-Karjalan Yrittäjät. Kerroimme, että meillä on parhaillaankin auki yli 600 työpaikkaa ja kaupan päälle sellaista elämää, joka hymyilyttää nukkumaan mennessä.

Coworking-tilamme sijaitsi Helsingin päärautatieaseman toisessa kerroksessa. Käytössä oli hiljaisen työskentelyn huone etätöitä varten, yhteisen jutustelun olkkari sekä kammari, jossa vieraamme saivat kysyä asiantuntijoilta mitä vaan esteiden poistamiseksi Pohjois-Karjalaan muuton tieltä. Yhteydenottoja kiinnostuneilta osaajilta on tullut myös tapahtuman jälkeen.

EEVA HIRVOLA-KOSTAMO viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Heli Räsänen kirjoittaa kutsukirjeitä ilmiannetuille mahdollisille paluumuuttajille.

Katriina Nuutinen on kansainvälisesti palkittu muotoilija, erityisesti tunnettu Hely-valaisimestaan. Katriina asuu Pohjois-Karjalassa mutta tekee kansainvälistä uraa.

Talouskatsaus 1/2019

KUINKA REKRYTOIDA KANSAINVÄLISIÄ OSAAJIA? Miksi avoin ja monimuotoinen työyhteisö on usein avain menestykseen? Muun muassa näistä teemoista puhuttiin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Business Joensuun ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyössä järjestämässä speed date -tapahtumassa keskiviikkona 3.4. Joensuun Tiedepuistolla. Päivän keynote-puhuja ja tilaisuuden vetäjä strategi Kati Saari on työskennellyt esimerkiksi Onnisen ja Zaran kaltaisten yritysten kansainvälisen laajentumisen parissa. Hän korosti, että on tärkeää ymmärtää ihmisiä, joilla on toisenlainen tausta kuin itsellä ja kaikille tekisi hyvää tulla ulos omasta kuplastaan. Nolwenture Oy:n toimitusjohtaja Rob Connell kannusti työnhakijoita tutustumaan työnantajaorganisaatioihin etukäteen ja kiinnittämään huomiota siihen, millaista apua yrityksessä voisi tarvita, vaikka avoimesta työpaikasta ei olisi ilmoitettu. Speed Date -tapahtumassa tavoitteena oli saada kansainväliset osaajat ja yritykset kohtaamaan. Psykologian maisteri Suvi Wang ja sosio-lingvistiikan alalta väitöskirjaa tekevä Alicija Fajfer keskustelevat Latin Deals Oy:n Alexandre Figueiredon kanssa.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijat Jade Zhou ja Iris Jiang tulivat speed date -tapahtumaan tutustumaan.

Consesar Mark viimeistelee maisterin opintojaan aikuiskoulutuksen alalta ja suunnittelee yrityksen perustamista auttaakseen Tansanian asukkaita.

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Boris Makhrenskii viimeistelee liiketalouden opinnäytetyötä Karelia-ammattikorkeakoulussa.

FILMITÄHTI HAN DONGJUN POHJOIS-KARJALAN MATKAILUN KIINAN LÄHETTILÄÄNÄ Kiinalainen filmitähti Han Dongjun vieraili maakunnan matkailukohteissa joulukuussa 2018. Vierailu liittyi Euroopan Unionin komission ja Kiinan valtion yhteiseen matkailumarkkinoinnin teemavuoteen EU-China Tourism Year 2018. Sen tavoitteena on edistää elinkeinoelämän toimijoiden verkostoitumista ja kontakteja EU:n ja Kiinan välillä. Pohjois-Euroopan matkakohteista markkinointiyhteistyössä ovat mukana Järvi-Suomen neljä maakuntaa Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Matkan aikana ja matkan jälkeen tuotettiin julkaisuja mm. Weibo-palveluun, jossa Han Dongjunilla on yli seitsemän miljoonaa seuraajaa. Hänen tähdittämäänsä tv-sarjaa esitetään parhaillaan Kiinassa.

EEVA HIRVOLA-KOSTAMO viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Sympaattinen näyttelijä seurueineen kävi maakuntaliiton vastaanotolla Pielisjoen linnassa 8.12.2018 ja sai maakuntajohtaja Risto Poutiaiselta matkailun teemavuoden suurlähettilään maihinnousukortin.

Talouskatsaus 1/2019

METALLITEOLLISUUDESSA MILJARDIN RAJAPYYKKI RIKKI Teknologiateollisuudessa saavutettiin vuonna 2018 merkittävä virstanpylväs, kun maakunnan metalliteollisuuden liikevaihto ylitti ensimmäistä kertaa miljardin euron. Metalliteollisuuden (TOL luokat 24-30+33) vuoden 2018 liikevaihto oli 1,06 miljardia eli 100 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko teollisuuden liikevaihto oli Pohjois-Karjalassa 2,48 miljardia euroa. Metalliteollisuudessa myös vienti kasvoi viime vuoden loppupuoliskolla hyvin, 6,9 % verrattuna vuoden 2017 samaan ajanjaksoon. Lähes puolet toimialan kokonaisliikevaihdosta on peräisin viennistä. Yrityksillä on edelleen hyvin vahvat, jopa ennätykselliset tilauskirjat ja kustannuskilpailukyvyssä on pärjätty hyvin. Tietojenkäsittelypalveluissa näkyi erinomainen kasvuloikka verrattuna edellisvuoteen ja liikevaihdon kasvua tuli 9,3 %. Toimialan yrityksissä on menossa paljon kehityshankkeita ja positiivia näkymiä. Samalla tavoin vahvaa suhdannekehitystä oli sähköteknisten laitteiden valmistuksessa sekä koneiden ja laitteiden korjaus-, huolto- ja asennustoiminnassa, molemmissa kasvuprosentti edellisvuoden tilanteeseen oli 8,4 %. Muovituotteiden valmistuksen osalta vienti kasvoi vuoden 2018 loppupuoliskolla 2,2 %, kun taas koko alan liikevaihdon arvo laski 1,6 prosenttia 84 miljoonaan euroon.

epävarmuustekijöitä on paljon. BKT:n kasvuennusteita on heikennetty kaikilla teknologiateollisuuden päämarkkina-alueilla läntisessä Euroopassa, mukaan lukien Pohjois-Karjalan kannalta tärkeimmät vientimaat. Teollisuuden investoinneissa (aineelliset ja aineettomat) Suomi jää jälkeen kilpailijamaista. Pohjois-Karjalan teolliset yritykset ovat toteuttaneet investointeja lähes edellisten vuosien tahtiin, mutta varovaisuutta ja harkintaa on selkeästi entistä enemmän.

Muutosnopeus ratkaisee Tilanne maakunnan teknologiateollisuudessa tarjoaa kahdensuuntaisia visioita. Toisaalta tarvitaan uskallusta investoida ja uudistaa perinteistä B2B-teollisuutta. Toisaalta tarvitaan entistä monimuotoisempaa teollista toimintaa, jossa yritystoiminnan logiikka perustuu palveluratkaisujen tarjoamiseen asiakkaille. Uudet teknologiat tarjoavat työkalut palvelujen ja kokonaisratkaisujen kehittämiselle, mutta se edellyttää myös enemmän toimijoiden yhteistyötä ja rajapintojen tunnistamista. Haasteena on muodostaa strateginen ymmärrys liiketoimintaympäristön muutoksista ja päästä kiinni uusiin liiketoiminta-alueisiin. Muutosvauhti on tällä hetkellä kova

Kansainvälisen talouden riskit kasvaneet Positiivisten uutisten kääntöpuolena kansainvä-

MAARIT SIITONEN aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

lisen talouden riskit ja häiriöherkkyys ovat edelleen kasvaneet. Myös kansainvälisen politiikan

miljoonaa euroa

24-30+33 Metalliteollisuus +10,8

+13,1%

26-27 Tietokoneiden jne. valmistus +8,4

+8,4% 2009

2010

2011

2012

2013

24-30+33 Metalliteollisuus +10,8 +13,1%

Pohjois-Karjalan TRENDIT

2014

2015

2016

2017

2018

26-27 Tietokoneiden jne. valmistus +8,4

+8,4%

Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Muiden koneiden ja laitteiden valmistus

+8,4

+13,1

Sähköteknisten laitteiden valmistus Metallituotteiden valmistus

+8,4

+9,2

Metalliteollisuus

+10,8 +9,3

Tietojenkäsittelypalvelut

Pohjois-Karjalan metalliteollisuuden kärkiyritysten johtajilla on syytä hymyyn maakunnan metalliteollisuuden historiallisen hyvän menestyksen ansiosta.

Mia Mantsinen, Mantsinen Group Ltd Oy Jari Toivanen, Abloy Oy Simo Saastamoinen, Kesla Oyj Janne Haapasalo, John Deere Forestry Oy

Talouskatsaus 1/2019

KAUPAN KASVU PUOLITTUI Tukku- ja vähittäiskaupan alalta Pohjois-Karjalassa kertyneen liikevaihdon suhteellinen kasvu (+2,9 %) lähestulkoon puolittui alkuvuoden luvusta (+5,4 %). Kasvuprosentti oli kuitenkin edelleen korkeampi kuin minään puolivuotisjaksona vuosina 2012–2016. Sekä kaupan kasvun taittuminen että kasvuprosentti kävivät yksiin koko maan kehityksen (+2,8 %) kanssa. Kaupan liikevaihdon kehitys heijastelee kuluttajien luottamuksessa tapahtunutta muutosta. Helmikuussa 2018 kuluttajien luottamusindikaattori nousi mittaushistorian korkeimpaan arvoonsa (25,8). Luottamus kuitenkin laski vuoden mittaan huippuluvuista. Joulukuussa indikaattori sai arvon 16,1, joka sekin on kuluvan vuosikymmenen alkupuoliskon luottamuslukuihin verrattuna korkea. Luku oli sama myös maaliskuussa 2019. Odotettavissa on, että kauppa käy lähitulevaisuudessakin kohtuullisen hyvin, vaikka kovimpiin kasvulukuihin ei päästä. Liikevaihdon kehityksen siivittämänä kaupan henkilöstömäärä kasvoi Pohjois-Karjalassa vuositasolla 3,5 % ja vuoden loppupuoliskolla jo 4,6 %. Henkilöstömäärän kasvu oli erityisen vahvaa Joensuun seutukunnassa (+5,0 %), mutta myös Pielisen Karjala (3,1 %) ja Keski-Karjala (+2,1 %) pääsivät henkilöstökehityksessä loppuvuonna plussan puolelle.

+ 2,9

Liike-elämän palvelujen kasvu kiihtyi Liike-elämän palvelujen kehityksessä vuosi 2017 oli hitaan kasvun vaihetta, mutta liikevaihdon kasvu kiihtyi vuoden 2018 mittaan. Viime syksyn arvioissa alan kasvunäkymät todettiin vahvoiksi ja loppuvuosi osoittautuikin hyväksi. Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kasvuprosentti oli vuoden 2018 jokaisella neljänneksellä aina edeltäjäänsä parempi. Vuoden jälkimmäisen puoliskon kasvuksi muodostui 5,8 %.

+ 5,8

Kiinteistöala edelleen kovassa vedossa Kiinteistöalan liikevaihto kasvoi loppuvuonna 2018 peräti 9,7 %. Vuosi oli alan liikevaihdon kasvun osalta selvästi vahvin sitten vuoden 2007. Talouskasvu ja vilkas rakentaminen ovat näkyneet kiinteistöpalvelujen kasvaneena kysyntänä.

+ 9,7

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Elintarvikealalla hyvä suunta Myös elintarvikealan liikevaihdon kasvuluvut paranivat vuoden mittaan. Loppuvuonna liikevaihto kasvoi 3,4 %. Syksyllä 2018 julkistetussa valtakunnallisessa Pk-toimialabarometrissa elintarvikkeiden valmistusta edustavien pk-yritysten vastaajat arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät hyviksi. Yleisiä suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku oli peräti +55. Tähän nähden vuoden viimeisen neljänneksen valtakunnallinen liikevaihdon kasvuluku jäi melko pieneksi (+1,8 %). Pohjois-Karjalassa alan liikevaihto kasvoi loka-joulukuussa jo 5,5 %. Kyseessä oli paras vuosineljännes sitten vuoden 2012 alun. Pohjois-Karjalan elintarviketeollisuus on hyvässä nosteessa ja esimerkiksi Pielisen Karjalassa monet alan yritykset hakevat myös kansainvälistä kasvua.

+ 3,4

Rakentamisen kasvu tasaantui, mutta euroennätykset paukkuivat Rakentamisen liikevaihdon kasvuprosentti (6,5 %) jäi kauas alkuvuoden luvusta (+15,2 %). Suhteellisen kasvun hiipumisesta huolimatta vuoden 2018 loppupuolisko kerrytti rakentamisen liikevaihtoa ennätysmäiset yli 490 miljoonaa euroa. Jo useita vuosia kestänyt asuntorakentamisen buumi huipentui Joensuussa viime vuonna, kun kaupunkiin valmistui yli 1 000 uutta asuntoa. Piikin taustalla olivat Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksen siirrosta johtuneet opiskelija-asuntotarpeet ja tilanne on nyt normalisoitumassa. Rakentamisen kovin korkeasuhdanne on ohitettu valtakunnallisestikin. Tuotannon volyymin lasku ja tulevaa rakentamista ennakoiva rakennuslupien määrän pieneneminen ovat koko maan tuoreimmissa tilastoissa näkyviä kehityssuuntia. Vaikka huippu on takana, rakentaminen jatkuu kuitenkin edelleen kohtuullisen vilkkaana. Uusien asuntojen ohella Pohjois-Karjalassa on paljon tarvetta korjausrakentamiselle. Asuntorakentamisen lisäksi mm. teollisuuden merkittävät tehdashankkeet ja julkisen sektorin kouluinvestoinnit työllistävät eri puolilla maakuntaa.

+ 6,5

KIMMO NIIRANEN maakunta-asiamies Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

PUUSTA ON MONEKSI – ELMO-PILOTTI RAHOITTAA PK-YRITYSTEN INNOVAATIOITA Itä- ja Pohjois-Suomen maa-alasta 77 % on määritelty metsäksi, ja metsien merkitys alueelle on erittäin keskeinen. Ei olekaan ihme, että puuhun ja metsään liittyvät innovaatiot valittiin kehittämisen kohteeksi Itä- ja Pohjois-Suomen alueen yhteisessä ELMO-pilotissa. Pohjois-Karjalassa Euroopan komission rahoittamaa pilottia koordinoi maakuntaliitto. Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Viime vuoden aikana koottiin alueen yhteinen Älykkään erikoistumisen strategia vuosiksi 2019–2023. Termillä ”älykäs erikoistuminen” viitataan siihen, että keskittymällä alueen vahvuuksiin ja erityisosaamiseen saadaan aikaan tuotteita ja palveluita, jotka edistävät parhaiten alueen kasvua ja kilpailukykyä. Itä- ja Pohjois-Suomen alueella yhteisiksi kasvualoiksi tunnistettiin biojalostus ja uudet tuotteet, kestävä kaivannaistoiminta, kemianteollisuus, kestävä matkailu ja vetovoima sekä valmistava teollisuus. Yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tuetaan erityisesti näillä aloilla.

Digitalisaatiolla pituutta arvoketjuun Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen strategia viedään tämän vuoden aikana käytäntöön Elinkeinot murroksessa (ELMO) -pilotin avulla. ELMO on Euroopan komission rahoittama pilottihanke, joka tarjoaa rahoitusta mikro- ja pk-yritysten

tuotekehityksen tueksi. Pilotointikohteeksi Itäja Pohjois-Suomen maakunnat valitsivat puun sekä puun uudet tuotteet, palvelut ja prosessit. Pilottiin valittavien yritysten alaa ei ole rajattu. Puun ja metsän innovaatioissa voi hyödyntää esimerkiksi digitalisaation ja kiertotalouden tarjoamia mahdollisuuksia. Perimmäisenä tavoitteena on kasvattaa puun ja metsän jalostusarvoa ja edistää pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä mukaan puuperäisten tuotteiden arvoketjuihin. Pohjois-Karjalassa ELMO-pilottia koordinoi maakuntaliitto, joka kokoaa jatkossa yhteen rahoitettavaksi sopivia ideoita. Pilotissa tuetaan yritysten ja tutkimusja kehittämisorganisaatioiden yhteistyötä noin 50 000–60 000 euron suuruisilla rahoitusseteleillä. Tuki kohdistuu erityisesti prototyyppivaiheessa oleviin tuotteisiin ja palveluihin.

KIRSI TASKINEN projektiasiantuntija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

ELMO-pilotti lyhyesti • Suora EU-rahoitus Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle • Rahoittaa mikro- ja pk-yritysten yhteistyötä tutkimusja kehittämisorganisaatioiden kanssa • Etsii puuhun ja metsään liittyviä innovaatioita • Jaossa 50 000–60 000 euron rahoitusseteleitä • Haku käynnistyy kesällä 2019 • Lisätiedot: http://www.pohjois-karjala.fi/smec tai kirsi.taskinen@pohjois-karjala.fi, 050 475 1669

Talouskatsaus 1/2019

METSÄISEN MAAKUNNAN KAAVATYÖ Maakuntakaavassa luodaan pohjaa tulevaisuuden alueidenkäytölle. Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta voi hyvällä syyllä näkyä, että metsät ovat maakunnan vahvuus. Pohjois-Karjalassa maakuntakaavaa on laadittu neljässä vaiheessa, joissa tarkastellaan eri aihekokonaisuuksia kuten esimerkiksi aluerakennetta, kauppaa, yhteysverkkoja ja liikennejärjestelmää, kulttuuri- ja luontoympäristöä, luonnonvarojen käyttöä, energiahuoltoa ja matkailua. Verkkosivustolta pohjois-karjala.fi/maakuntakaava löytyy lisää tietoa, miten aihekokonaisuudet on jaettu vaiheisiin 1. – 4. Neljä vaihetta ovat nyt vahvistettuina maakuntakaavoina voimassa ja Pohjois-Karjalan kokonaismaakuntakaavan 2040 laadinta on käynnissä. Työn pitkäjänteisyyttä kuvaa se, että 1. vaihe on vahvistettu valtioneuvostossa jo vuonna 2007. Kun neljä voimassa olevaa vaihekaavaa kootaan yksiin kansiin, asioita on paljon. Kaavaa valmistellaan maakunnan toimijoita ja asukkaita laajasti osallistaen.

Kuntien kaavat ja metsälaki ohjaavat tarkemmin Kuntien yleiskaavoissa ja asemakaavoissa metsiä on monesti esitetty maa- ja metsätalousalueina jo huomattavasti enemmän ja tarkemmin. Maakuntakaavalla ei ole tarvetta puuttua metsänhoitoon eikä metsänkäsittelyyn. Metsien käsittelyä kaikkialla maakuntakaavan alueella ohjaa Metsälaki lukuun ottamatta luonnonsuojelualueeksi osoitettuja alueita (SL).

PASI PITKÄNEN aluesuunnittelupäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

MAAKUNTAKAAVA 2040 ETENEE PARHAILLAAN LUONNOSVAIHEESSA 2016 LÄHTÖKOHDAT

2017 KESÄKUU TAVOITTEET

Pohjois-Karjalan maakuntahallitus teki käynnistyspäätöksen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2040 valmistelusta joulukuussa 2015.

Maakuntakaavan lähtökohdat ja tavoitteet asetettiin julkisesti nähtäville ja pyydettiin niistä lausunnot alkusyksystä 2017.

2018 LOKAKUU LUONNOS Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavan luonnoksen nähtäville ja lausunnolle tammikuun 2019 loppuun. Luonnosvaiheessa eniten keskustelua herättivät metsät, rannat ja liikennekysymykset. Maakuntaliitto hakee näihin ja muihin saapuneisiin palautteisiin ratkaisuvaihtoehtoja syksyyn mennessä. Maakuntahallituksessa helmikuussa 2019 päätettiin luopua mera-merkinnästä, joka tarkoittaa metsien ja rantojen käytön kannalta arvo-

Pohjois-Karjalan TRENDIT

i Maakuntakaavan laadintaa ohjaavat periaatteet • Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Maakuntakaavaa laaditaan osallistavasti lain sisällön ja hengen mukaisesti • Maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) • Valtakunnaliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT) • Maakuntakaavan lähtökohdat ja tavoitteet

Metsät kaavoituksessa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2040 luonnoksessa on käytetty seuraavia metsiin tai metsäteollisuuteen liittyviä merkintöjä: • Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) • Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) • Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) • Maakunnan keskeiset metsäbiotalouden keskittymät on esitetty teollisuusaluevarauksin (T) ja omin merkinnöin on esitetty puun kuljetusta palveleva maantie-, rautatie- ja vesitieverkosto maakunnallisesti merkittävine satamineen, puuterminaaleineen ja lastauspaikkoineen • Luonnonsuojelualueet (SL) ja virkistysalueet (V) ja viheryhteystarpeet kohdistuvat myös paljolti metsäalueille ja tarjoavat monimuotoisuus- ja virkistysarvoja

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Suomen metsäkeskus järjestävät 29.5.2019 Joensuussa seminaarin ”Metsät ja maankäytön ohjaus”. Lisätietoja pohjois-karjala.fi/tapahtumat

2019 KESÄKUU

2019 LOKAKUU (tavoiteaikataulu) EHDOTUS

2020 Maakuntahallitus ja –valtuusto, HYVÄKSYMINEN

Luonnosvaiheessa saatujen palautteiden vastineet käsitellään maakuntahallituksessa.

Maakuntakaavaehdotus linjataan kokonaisuudessaan maakuntahallituksessa.

Tavoiteaikataulu on, että maakuntakaava hyväksytään maakuntavaltuustossa keväällä/ kesällä 2020.

Tavoite on, että maakuntakaavaehdotus hyväksytään viranomaislausunnoille lokakuussa 2019 ja sen jälkeen erikseen yleisesti nähtäville alkuvuodesta 2020.

Talouskatsaus 1/2019

TASOKAS LUONTOMATKAILU KIINNOSTAA VENÄLÄISIÄ Venäläiset ovat koko Suomen ja Pohjois-Karjalan suurin yksittäinen ulkomainen matkailijaryhmä. Vuonna 2018 venäläisten yöpymisten määrä maakunnassa oli 30 000, joka on 4 % enemmän kuin edellisvuonna. Heidän osuutensa ulkomaisista matkaajista on yli 30 % ja mökkimajoituksissa osuus voi olla tätäkin suurempi. He käyttivät Pohjois-Karjalassa majoitukseen arviolta noin 1,5 miljoonaa euroa. Venäläiset matkustavat Suomeen ympärivuotisesti. Suomi on venäläisille kuluttajille paljon tutumpi matkakohde kuin muut pohjoismaat. Pohjois-Karjalaan on helppo tulla, koska tänne on sopiva ajomatka sekä Pietarista että Petroskoista ja tieyhteyksien parannuttua moskovalaisetkin ovat löytäneet uudestaan tänne. Pohjois-Karjala ei ole kuitenkaan venäläisten massaturismin kohde, vaan tänne tulijat ovat kokeneita Suomen kävijöitä, jotka hakevat matkallensa uutta sisältöä ja hyvää hinta-laatusuhdetta.

Tuotetiedot venäjäksi netissä Vuoden 2014 kriisi ja ruplan kurssin lasku ovat tehneet venäläisistä entistä hintatietoisempia, ja hinta on heille usein ratkaiseva tekijä kohteen valinnassa. Myynnin kannalta on tärkeää,

Pohjois-Karjalan TRENDIT

että tuotetiedot löytyvät venäjäksi ja tuote on helposti varattavissa netissä. Venäjänkielinen palvelu paikan päällä on iso plussa muttei välttämättömyys. Venäläiset ovat myös uskollisia asiakkaita. He palaavat samaan matkakohteeseen toistekin ja suosittelevat sitä ystäville, jos kohde vastasi odotuksia. Vuonna 2019 panostamme erityisesti kuluttajamarkkinointiin Pietarin ja Moskovan alueelle yhdessä pohjoiskarjalaisten matkailuyritysten kanssa. Talvikampanjan päätyttyä haemme parhaillaan uusia tuotteita kesäkauteen. Kutsumme alueelle suosittuja venäläisiä bloggaajia ja tiivistämme yhteistyötä matkanjärjestäjien ja Venäjän Karjalan matkailutoimijoiden kanssa. Ja tietysti osallistumme jatkuvasti matkailun kehittämistoimiin yhdessä Visit Finlandin Venäjä-tiimin kanssa. Venäjän Karjalassa on viime vuosina parannettu liikenneyhteyksiä ja alueelle on tullut uusia tasokkaita lomakeskuksia, nähtävyyksiä ja tapahtumia. Alueen kärkikehityskohteina pidetään liikunta-, luonto- ja tapahtumamatkailua, unohtamatta kulttuuria ja nähtävyyksiä. Kasvua haetaan erityisesti matalaan sesonkiin kuten meilläkin. Suurimmat matkailijavirrat tulevat kotimaasta, pääasiassa Pietarin ja

Moskovan alueelta. Pyrimme hyödyntämään Karjalan matkailun kasvua ohjaamalla osan matkailijavirroista Pohjois-Karjalaan mm. jakamalla tietoa, tekemällä uusia rajanylittäviä tuotepaketteja ja hyödyntämällä molempien alueiden vahvuuksia. Venäläisen silmin katsottuna Pohjois-Karjalan vahvuuksia ovat erityisesti turvalliset ja tasokkaat luontomatkailukohteet ja -reitit sekä niiden ympärillä olevat hyvät palvelut. Toisaalta Venäjän Karjalan ainutlaatuisuus ja kontrastit tarjoavat suomalaisille ja eurooppalaisille matkailijoille erilaisen elämyksen, joka on helppo yhdistää lomaan Pohjois-Karjalassa. Tavoitteenamme on suunnitella sellaiset tuotepaketit, jotka tekevät rajanylittävästä matkasta mahdollisimman helpon ja tarjoavat ainutlaatuisia elämyksiä molemmin puolin rajaa.

ANNA HÄRKÖNEN projektikoordinaattori Karelia Expert Matkailupalvelu Oy VisitKarelia Destination -hanke

GRÜNE WOCHE Kahdeksan pohjoiskarjalaista yritystä esittäytyi maailman suurimmilla ruokamessuilla tammikuussa 2019. Suomi oli tänä vuonna Grüne Woche -ruokamessujen kumppanimaa teemalla ”Aus der Wildnis”, villistä luonnosta. Yli 80 yritystä eri puolilta Suomea toi tuotteensa ja palvelunsa Suomen messuhalliin Berliinissä 18.–27.1.2019. Pohjois-Karjalasta mukana olivat Porokylän leipomo Oy, Majatalosta Majataloon -retket, Kalevala Distillery, Puteli Oy, Möhkön Rajakartano, Lehmäleiri, Puustilan Maisematila ja KoiHu Adventures Oy. Kuluttajanäkyvyyden ohella yrityksille on Grüne Wochella luvassa myös kohtaamisia ammattilaisten kanssa. Ammattilaistapahtumassa osa suomalaisyrityksistä tapasi 80 merkittävien saksalaisten kauppaketjujen ja erikoisliikkeiden sisäänostajaa. - Osallistuminen ammattilaistapahtumaan edellyttää muun muassa valmiita myyntipakkauksia ja mahdollisuuksia suuriin valmistusvolyymeihin. Jotta tuote voisi päästä kauppojen valikoimiin, määrät voivat olla todella suuria. Esimerkiksi Berliinin Edeka, eli keskisuurta vähittäiskauppaa vastaava ketju, saattaa kerralla tilata vaikka 100 000 mustikkakukkoa, Hanne Husso Business Joensuusta vertaa. EEVA HIRVOLA-KOSTAMO viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

DESTINATION SMEs -HANKE Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on ollut lähes kolmen vuoden ajan mukana kansainvälisessä Destination SMEs -hankkeessa, jossa on etsitty uusia toimintamalleja matkailukohteiden johtamiseen sekä matkailualan pk-yritysten kilpailukyvyn edistämiseen. Hankkeessa on mukana seitsemän eurooppalaista aluetta, joiden matkailuosaamiseen on tutustuttu opintomatkojen aikana. Huhtikuussa 2019 käynnistyi hankkeen kaksivuotinen seurantavaihe, jonka aikana seurataan miten hankealueet hyödyntävät oppimaansa oman alueen kehittämisessä. Pohjois-Karjalan osalta hankkeen jatkovaiheessa pyritään vaikuttamaan uusien yritysyhteistyömallien syntymiseen, kestävän matkailun kehittämiseen sekä aluekehittämistä ohjaavien strategioiden sisältöihin. Lisätietoa: pohjois-karjala.fi/destination-smes TIINA HYVÄRINEN projektisuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 1/2019

OUTOKUMPU MINING CAMP Kehittämistoimia kansainvälisen vertailuryhmän avulla Outokummussa on monenlaisia kaivannaisalan osaajia pienellä alueella. Business Joensuun kaivannaisalan kehityspäällikkö Ilkka Nykänen pitää tätä Outokumpu Mining Campiksi nimettyä keskittymää poikkeuksellisen voimakkaana. FinnCobalt, GTK Mintec ja teollisuuskylä ovat Outokumpu Mining Campin ytimessä. Niihin kaikkiin liittyy runsaasti mahdollisuuksia, osaamista ja kansainvälistä toimintaa. Hautalammen koboltti–nikkeli-malmion hyödyntämiseen tähtäävä kaivoshanke on tärkeä Outokummun tulevaisuuden kannalta. Toteutuessaan se toisi työtä noin 150 hengelle kymmenen vuoden ajaksi. GTK Mintec on kansainvälisesti tunnettu tutkimusyksikkö, jolla on asiakkaita ympäri maailmaa. Teollisuuskylässä on lukuisa määrä huippuluokan yrityksiä, muun muassa Outotec Turula Oy, jota Ilkka Nykäsen mukaan pidetään kansainvälisesti ajatellen erittäin luotettavana toimijana. Outokumpu Mining Campiin limittyy vahvaa kaivosperinnettä Vanhan kaivoksen ja Kaivosmuseon myötä. Perinteitä on myös kaivosalan koulutuksella, ja alan koulutusta on saatavissa edelleenkin teollisuuskylässä toimivan Riverian kautta. Koulutukseen ja tutkimukseen liittyvää apua löytyy lisää lähialueelta. Itä-Suomen yliopiston Joensuun toimipisteeseen on vain muutamien kymmenien kilometrien matka. Kaikkia keskittymän osa-alueita yhdistää Outokummun nimi. Sillä on hyvä maine ja se tunnetaan edelleenkin maailmalla vahvana kaivosteollisuuden osaajana.

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Kehittämistoimiin OECD:n avulla Outokumpu Mining Camp on ollut puolentoista vuoden ajan mukana Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n hankkeessa, jonka tarkoituksena on eri alueiden kehittäminen vertailemalla niitä muissa maissa oleviin vastaavantyyppisiin alueisiin. Hanke lähti liikkeelle OECD:n Chilessä vuoden 2017 loppupuolella pidetyssä maailmankonferenssissa, johon Ilkka Nykänen osallistui. - Tavoitteena on OECD:n toimintaperiaatteiden mukaisesti kehittää mukaan tulevien alueiden kilpailu- ja selviytymiskykyä. Etsimme parhaiten sopivia käytäntöjä taloudellisen kasvun ja työllisyyden edistämiseksi sekä hyvinvoinnin lisäämiseksi, Ilkka Nykänen selvittää. Outokumpu tuli ensimmäiseksi alueeksi ja toisena mukaan valikoitui Västerbotten Ruotsista. Västerbottenin tienoo on vanhaa kulttuurialuetta, jossa on isoja kaivoksia ja vahvaa metalliteollisuutta. Hankkeessa mukana olevilla on tarkoitus tutustua alueeseen, aivan samoin kuin he tutustuivat Outokummun tilanteeseen maaliskuun lopulla 2019. Outokumpu pääsee esittäytymään myös kesäkuussa 2019 Ruotsissa pidettävässä maailmanlaajuisessa konferenssissa. Aikaa on varattu niin teollisuuskylän, Vanhan kaivoksen kuin kaupunginkin esittäytymiseen.

Ensimmäinen raportti antaa tuntumaa tulevaan Outokummun maaliskuisen tapaamisen osan-

ottajat, joita oli suomalaisten lisäksi kahdeksasta muusta Euroopan maasta, tekivät tutustumisten lisäksi ryhmätöitä. Niissä pohdittiin tilannetta Outokummussa ja mietittiin erilaisia kehitystyön ratkaisumalleja. Näiden ryhmätöiden tulokset ovat osaltaan mukana siinä raportissa, joka on tarkoitus saada valmiiksi kesäkuussa. Kysymyksessä on hankkeen ensimmäinen väliraportti, se antaa pohjaa tuleville ratkaisuille. Ilkka Nykänen kertoo, että raportissa on tilannekartoitus ja esityksiä kehitystyön saattamiseksi käyntiin. - Ensimmäiseksi pitää tietysti kartoittaa tarpeet, sitten hankkia resursseja kehitystyön hoitamiseen ja seuraavassa vaiheessa ryhtyä käytännön töihin. Outokummussa kaivannaisala on kehittämisen kärkenä, mutta kysymys on myös laajemmasta kokonaisuudesta. Uskon että kehittämisesityksiä löytyy myös muilta sektoreilta. Kesäkuun raportin jälkeen tulevat pohdittaviksi myös yhteistyökuvioiden eri muodot ja laajuus. Asiat edistyvät parhaiten, kun niitä on hoitamassa ja edistämässä paikallisia ihmisiä. Outokummun osalta hankkeessa ovat vahvimmin mukana teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta ja yritysasiantuntija Juha Saastamoinen. Artikkeli on kirjoitettu keväällä 2019 julkaistava Outokummun teollisuuskylän 40-vuotisjuhlakirjaa varten

KIMMO TIMONEN

KAIVOSTOIMINTA KEHITTYI KOHTALAISESTI – VUOLUKIVITEOLLISUUS VOI KEHNOMMIN Kaivostoiminnan ja louhinnan liikevaihto vuonna 2018 kasvoi kokonaisuudessaan 5,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tammi-kesäkuussa kasvua kertyi peräti 11,0 prosenttia mutta heinä – joulukuussa vain 1,1 prosenttia. Pohjois-Karjalassa toimii tällä hetkellä vain yksi metallimalmikaivos, Kylylahden kuparikaivos Polvijärvellä. Pampalon kultakaivos Ilomantsissa on tauolla kullan melko alhaisen hinnan ja esiintymien odotettua vähäisemmän kultapitoisuuden vuoksi. FinnCobalt Oy:n kobolttikaivoshanke Outokummun Hautalammella etenee, joskin maailmankaupan ristiriidat hidastavat rahoituksen järjestymistä. Malmia etsitään edelleen muun muassa Bolidenin, Endominesin, ja Bluejay Miningin toimesta. Luottamus kaivosalan tulevaisuuteen näkyy muun muassa Suomen valtion satsauksissa alan kehittämiseen. Suomen Malminjalostus Oy:n kautta kehitetään erityisesti akkuteollisuutta, ja Business Finlandilla on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on saattaa Suomi osaksi eurooppalaista ja maailmanlaajuista akkuverkostoa. Euroopan komissio on reagoinut akkutuotannon tarpeisiin perustamalla European Battery Alliancen. Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa perusakkumateriaalien koboltin ja nikkelin tuotannon lisäksi valmistellaan litiumin ja grafiitin tuotannon aloittamista. Rakennuskivien kuten ns. mustankiven, graniittien ja liuskeiden louhiminen ja jalostus jatkui jokseenkin ennallaan, samoin teollisuusmineraalien talkin ja kalkin tuottaminen. Murheellisimmat uutiset tulevat vuolukiviteollisuudesta. Yritysten liikevaihto laski vuoden 2018 aikana yhteensä 3,3 prosenttia ja heinä-joulukuussa peräti 4 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Syyt juontavat globaaleista megatrendeistä rakentamisen ja lämmöntuottamisen aloilla. Suuntausta on kotikonstein tai edes valtakunnallisin keinoin vaikea korjata.

+ 1,1

- 4,0

Kaikkia keskittymän osa-alueita yhdistää Outokummun nimi. Sillä on hyvä maine ja se tunnetaan edelleenkin maailmalla vahvana kaivosteollisuuden osaajana.

RAIMO TURUNEN aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 1/2019

Pohjois-Karjalan TRENDIT

HELLO BARENTS! B2B Business to Barents -projekti huipentui 14.2.2019 Joensuussa pidettyyn verkostoitumistapahtumaan. Pohjois-Karjala on kuulunut Barentsin alueen neuvostoon vuodesta 2016. Ruotsin, Norjan, Suomen ja Venäjän pohjoisia seutuja yhdistävät samat haasteet ja mahdollisuudet. Alueen liiketoimintamahdollisuuksia on selvitetty vuoden kestäneessä B2B Business to Barents -projektissa. Projekti rahoitettiin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton AIKO-rahoituksella (Alueelliset innovaatiota ja kokeilut) ja sen toteuttajana oli Pohjois-Karjalan Kauppakamari ja sparrausryhmässä joensuulainen Tecwill sekä outokumpulainen Finelcomp. Itä- ja Pohjois-Suomen alueella yhteisiksi kasvualoiksi on tunnistettu biojalostus ja uudet tuotteet, kestävä kaivannaistoiminta, kemianteollisuus, kestävä matkailu ja vetovoima sekä valmistava teollisuus. Yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tuetaan erityisesti näillä aloilla.

Vienninedistämistä ja verkostojen rakentamista Pohjois-Karjalan benchmarking- ja markkinointimatka Luoteis-Venäjälle marraskuussa 2018 Murmanskin kansainväliselle talousviikolle onnistui hyvin. Matkalle osallistuneista yrityksistä 30%:lle on toteutumassa kaupat ja lisäksi työn alla on muita yhteistyösuunnitelmia. Finnish-Russian networking -päivänä saimme tilaisuuden maakunnan osaamisen esittelyyn, yritysten pitchaukseen ja kahdenvälisiin neuvotteluihin. Erityisen huomion sai pohjoiskarjalan delegaation sujuva venäjän kielen taito. Kirovskin kaivosalan seminaarissa pidimme

kaksi esitystä ja kävimme kahdenvälisiä neuvotteluita. Järjestelyissä auttoivat Murmanskin kauppa- ja teollisuuskamari sekä Murmanskin Suomen konsulaatti ja konsuli Sari Kantola. Projekti huipentui Northern Potential in the Barents Region -tapahtumaan helmikuussa. Yksi sen teemoista oli nuorten tulevaisuus. Barentsin alueen nuorisoneuvoston puheenjohtaja Tim Andersson pohti, pitääkö kaikkien asua isoissa kaupungeissa. Ohjelmassa oli myös vierailuja Pohjois-Karjalan kärkiyrityksiin ja kuultiin ilomantsilaisen Nordic Premium Beverages -tislaamon menestystarina. Yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kansainvälisyysviikon, Joensuun kaupungin, Euregio-Karelian sekä Nuorisoneuvosto BRYC:n kanssa toteutettu tapahtuma kokosi Joensuuhun suuren joukon Barentsin ystäviä. B2B-projektin myötä Pohjois-Karjalan tunnettuus Barentsin alueella on lisääntynyt ja sitä voidaan hyödyntää uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Parhaillaan mietitään, miten yritykset ja organisaatiot saavat jatkossakin hyviä yhteistyön avausmahdollisuuksia Barentsin alueelle mm. maakunnan vienninedistämismatkoilta.

JANITA YLITALO projektipäällikkö B2B Business to Barents Pohjois-Karjalan kauppakamari

Northern Potential in the Barents Region -tapahtuman pääpuhujana oli East Officen hallituksen puheenjohtaja ja entinen pääministeri Esko Aho. Hän korosti koulutuksen ja osaamiseen panostamisen tärkeyttä ja kertoi innostavia esimerkkejä digitalisaation hyödyntämisestä harvaan asutuilla alueilla, jollainen myös Barentsin alue on.

Talouskatsaus 1/2019

JOENSUUN SEUDUN TOIMIALOILLA HYVÄT NÄKYMÄT Maailmalla korkeasuhdanne näyttää olevan ohi. Suomessa 2018 talouskasvu oli VM:n mukaan 2,3 % ja laskee tulevina vuosina ollen 2021 enää 1,2 %. Riskeinä ovat kauppapoliittiset jännitteet, Kiinan talouden hidastuminen, maiden poliittiset epävarmuustekijät ja Brexit-sähläys. Nämä näkyvät jo esimerkiksi Saksan teollisuustuotannon supistumisena. Joensuun seudun yritysten toimialanäkymät ovat yleisiä ennusteita paremmat. Joensuun seudun teknologiateollisuuden tilauskanta on ennätyksellinen ja alalla on edelleen pula osaajista. Suomessa teollisuuden tilauskanta kasvoi 2018, mutta euromaissa teollisuustuotannon kasvu pysähtyi. Nuorten mielikuvat teollisista ammateista eivät vastaa nykyistä todellisuutta. Yhä useammin joudutaan hyödyntämään ulkomaalaista vuokratyövoimaa. Teollisuusyritykset ovat vahvistuneet investoimalla tuotannon automatisoimiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen. Muoviteollisuutemme liittyy vahvasti terveydenhuoltotuotteisiin, joiden markkinat kasvavat. Metsäbiotaloudessa on positiiviset näkymät: metsäkoneiden tilauskannat ja puunkorjuun ja jalostuksen liikevaihto ovat ennätyslukemissa. Uudet sovellukset kasvattavat liukosellun kysyntää ja Enocell investoi. Rakentamisen laatu- ja kustannushaasteet sekä ilmastotavoitteet suuntaavat alaa teolliseen puurakentamiseen. Liikenteen päästötavoitteet ja sitoumukset biopolttoaineiden osuuden nostamiseksi ovat

käynnistäneet bioöljyhankkeita, joista esimerkkinä ovat Green Fuel Nordicin investointiuutiset Lieksassa. Vapon investointi teknisen hiilen tuotantoon Ilomantsissa vie biotalousalaa eteenpäin. Metsäbiotalous on maailmalla positiivisessa nosteessa. Kehityssuunta ennustaa hyvää puun hankintaketjulle. Seudun menestyminen edellyttää kuitenkin puun ja sen sivutuotteiden jalostusarvon kasvattamista. Kaupan liitto ennustaa kaupan kasvun hidastuvan. Suunta on sama myös Joensuun seudulla. Kaupan alalla digitalisaatio tarjoaa seudun yrityksille uusia mahdollisuuksia. Sama koskee matkailua. Venäläisten matkailijoiden määrä on kasvanut maan talouden epävarmuudesta huolimatta. Seudun matkailuun kasvua on haettu erityisesti saksankielisestä Euroopasta ja Hollannista. Eniten on kasvanut kotimaisten matkailijoiden määrä. Kansainvälistä potentiaalia omaavien matkailuyritysten kehittäminen ja investoinnit vetovoimaisen matkailukohteen rakentumiseen alueellemme on välttämätöntä. Seudun ICT-yrityksissä kasvuodotukset ovat hyvät. Henkilöstön palkkaaminen vaatii usein rekrytointiaseudunulkopuolelta.YhäuseampiICTyritys on kansainvälistymässä tai laajentumassa maailmalla. Yritykset panostavat tuote- ja palvelukehitykseen. Seudullemme on syntynyt uusia ICT-yrityksiä esimerkiksi ohjelmistorobotiikkaan ja data-analytiikkaan. Maailmalla suuri osa uusista yrityksistä on ICT:tä hyödyntäviä ns. digiyri-

tyksiä. Tämä näkyy myös Business Joensuun yrityskiihdyttämössä. Digitalisaation konkreettinen hyödyntäminen on välttämätöntä kaikkien toimialojen yrityksillemme. Seudullamme on yli sata elintarvikealan yritystä. Olemme kärkitasoa luomutuotannossa ja gluteenittomien tuotteidemme kysyntä kasvaa maailmalla. Alalle on noussut merkittävää luonnontuote- ja juoma-alan liiketoimintaa. Fotoniikka on alueen tulevaisuuden kasvualoja, jossa täällä on kapealla alueella maailmanluokan osaamista. Tämän konkretisointi uusiksi yrityksiksi ja kasvavaksi liiketoiminnaksi on seudullemme tärkeää. Avainasemassa on fotoniikan soveltaminen teollisuuteen ja metsäbiotalouteen. Sama koskee myös seudun pelija visualisointialaa. Luovista aloista seudun vahvuuksia ovat yli miljoona kävijää vuodessa tavoittava tapahtumatuotanto sekä elokuvatuotannot. Vaikka yritysjoukko on pieni, alan asiakkaat ovat merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita, jotka tuovat alueelle pääomien lisäksi kansainvälistä näkyvyyttä.

TOIMIALAVASTAAVAT ASIANTUNTIJAT Business Joensuu Oy

TAITAJA 2019 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on yhteistyökumppanina Joensuu Areenassa 21.–23.5. järjestettävissä ammattitaidon SM-kilpailuissa ja on ollut mukana tietojenkäsittelyn lajitehtävän suunnittelussa. Kokonaisvastuun Taitaja 2019 -kilpailuista kantaa toisen asteen oppilaitos, Riveria. Tietojenkäsittely on laji, jossa yleisten toimisto-ohjelmien tehokas ja oikeaoppinen hyödyntäminen on avainasemassa. Kyseessä on datanomiksi opiskelevien välinen mittelö. Lajiin osallistuu kahdeksan suomalaiskilpailijaa ja yksi kansainvälinen osallistuja Venäjältä. - Hienoa, että saimme maakuntaliiton mukaan lajiimme. Näin merkittävä paikallinen toimija tuo lajiin ihan uuden ulottuvuuden, lajivastaava opettaja Anssi Määttä vahvistaa.

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Lajista vastaa Määtän lisäksi opettaja Jarkko Turpeinen. Molemmat ovat toimineet vastaavissa tehtävissä Taitaja-kilpailuissa useina aiempinakin vuosina. Tehtävien suunnittelussa on vahva panos ollut Päivi Kiiskisellä ja Kalle Laaksolla. Heidän vuosien kokemuksensa yrityksille räätälöityjen koulutusten toteutuksesta on näkynyt tehtävien toteutuksessa. Maakuntaliitto on esillä lajipisteellä ja on luovuttanut tehtäviin liittyvää aineistoa työelämälähtöisten tehtävien laatimiseksi. - Yhteistyössä maakuntaliiton kanssa saimme monipuolisen tehtäväpaketin kasaan. Niissä käsitellään esimerkiksi tulevaa maakuntapäivää ja uusiutunutta brändiä. Aitoa työelämämateriaalia, Päivi Kiiskinen iloitsee yhteistyöstä.

- Yhteistyö on hyvä osoitus työelämän ja oppilaitoksen monipuolisesta vuorovaikutuksesta. Innolla olemme olleet mukana, maakuntaliiton viestintäpäällikkö Eeva Hirvola-Kostamo vahvistaa. Taitaja-tapahtuma ja kaikki lajit rakentuvat teemojen yrittäjyys, kestävä kehitys, työhyvinvointi ja työturvallisuuden edistäminen, ympärille.

KARI VILJAKAINEN koulutuspäällikkö, tietoja viestintätekniikka Riveria

KOULUTUKSELLA OSAAJIA JA ELINVOIMAA POHJOIS-KARJALAAN Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia 2019–2021 on julkaistu tänä keväänä. Sen mukaan koulutus, tutkimus ja osaaminen ovat kriittisiä menestystekijöitä alueen kehittämisessä. Osaavan työvoiman saatavuusongelmat ovat kasvaneet talouden nousukauden ja väestön ikääntymisen myötä ja yleistyneet koko maassa alueesta ja monesti toimialasta riippumatta, myös kasvukeskusten ulkopuolella. Pohjois-Karjalalla on hyvät mahdollisuudet toimia osaamisen kehittämisen mallimaakuntana. Jo nyt Pohjois-Karjala on asukasmääräänsä suhteutettuna kokoaan suurempi koulutustoimija ja voi vahvistaa tätä asemaa profiloitumalla koulutusmaakunnaksi. Koulutuksen profiilin korottamisessa tarvitaan koulutusorganisaatioiden, työnantajien, työelämän kehittäjien, järjestöjen ja opiskelijoiden yhteistyön tiivistämistä. Pohjois-Karjalan nostaminen jatkuvan oppimisen kärkimaakunnaksi edellyttää koulutustason ja koulutuksen arvostuksen nostamista ja laaja-alaista yhteistyötä yhteisen tavoitteen eteen. Iloa ja elinvoimaa osaamisesta – Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia löytyy osoitteesta www.pohjois-karjala.fi/koulutusstrategia TUUKKA AROSARA aluekehitysasiantuntija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Koulutusstrategian keskeisiä kehittämisteemoja • Sivistyksen ja osallisuuden tukeminen koulutuksella • Työn ja yrittäjyyden uudistuminen – jatkuva oppiminen ja aikuisoppimista tukevat järjestelmät • Koulutuksen vetovoiman ja työllistävyyden parantaminen • Lisäksi strategialla edistetään sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa ja työmarkkinoilla sekä oppimisen mahdollisuuksien tasa-arvoa

Koulutusalan vahvistumista ja osaavan työvoiman saatavuutta tuetaan näillä konkreettisilla keinoilla • Nopeisiin työvoimatarpeisiin vastataan koulutuksella • Työurien katkokset käytetään hyödyksi ja uuden ammatin oppiminen tehdään helpoksi tunnistamalla aikaisempaa osaamista ja kehittämällä täydennyskoulutusta • Tiivistetään koulutus- ja työelämätoimijoiden ja työnantajien yhteistyötä ja tiedonvaihtoa • Viestinnällä vahvistetaan kuvaa Pohjois-Karjalasta houkuttelevana koulutusmaakuntana.

Julkaisu 193 2019

ILOA JA ELINVOIMAA 2019 – OSAAMISESTA 2021 P O H J O I S - KA R J A L A N KOULUTUS - JA S I V I S T Y S S T R AT E G I A

Talouskatsaus 1/2019

Alueelliset kehitysnäkymät:

SEESTEISET NÄKYMÄT Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne on kehittynyt edelleen parempaan suuntaan eikä tulevaisuuskaan näytä heikkenemisen merkkejä. Työttömien määrä on laskenut ja laskun odotetaan jatkuvan. Osaavan työvoiman saatavuus on heikkenemässä edelleen. Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat arvioivat helmikuussa 2019 ELY-keskuksen johdolla 25. kerran elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä. Elinkeinoelämä on jatkanut kasvuaan Pohjois-Karjalassa. Nähtävillä on viitteitä, että kasvu olisi jo taittumassa. Teknologiateollisuuden ja erityisesti metalli- ja muoviteollisuuden näkymät ovat edelleen hyvät. Rakennusalan kasvu on maltillista huippuvuosien jälkeen. Joensuun ratapihan peruskorjauksen käynnistävät Kuhasalon maantiesillan työt alkavat tänä vuonna. Kokonaisuudessaan ratapihahanke on maakunnan lähivuosien infrastruktuurihankkeista merkittävin. Elintarviketeollisuus on hyvässä nosteessa edelleen. Metsäbiotaloudella on hyvät näkymät ja maakunnassa on myös investointeja vireillä. Pohjois-Karjalan markkinointia yritysten sijoittumispaikaksi tarvitaan edelleen. On löydettävä uusia yrittäjiä eläköityvien yrittäjien työtä jatkamaan ja samalla huolehdittava osaavan työvoiman saatavuudesta. Henkilöstömäärät ovat kasvaneet erityisesti metalli- ja muovialoilla ja kasvu jatkuu edelleen. Myös sote-alalla tarvitaan koko ajan uusia tekijöitä.

Niin ikään puutavaran hakkuu- ja kuljetusketjuun tarvitaan lisää työntekijöitä. Työvoiman tarpeisiin käytetään edelleen rekrytointikoulutusta, vaikka sen kysyntä on vähentynyt aiemmasta. Suurimpana haasteena on työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto, erityisesti metalli- ja muoviteollisuudessa. Kohtaanto-ongelmat ovat kasvaneet ja näköpiirissä on myös laajeneminen uusille ammattialoille. Työttömien määrä laskee, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys. Ammattitaitoisen työvoiman sekä nuorten työllisyystilanne paranee aiempaan verrattuna. Maataloudessa tilojen määrä vähenee ja tuottajat ikääntyvät. Viljelijät kamppailevat alhaisten tuottajahintojen ja kasvavien kustannusten paineessa. Luomutuotanto kasvaa kuten myös tuotteiden kysyntä vähittäiskaupassa. Metsätaloudessa sen sijaan hyvä vire jatkuu. Puun kysyntä jatkunee hyvänä kaikkien puutavaralajien osalta, joskin hinnat ovat tasaantumassa. Markkinoiden kasvu luo investointitarpeita metsä- ja puuteollisuuteen.

MINNA KERÄNEN-KULTANEN suunnittelija Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen

Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

Työttömyyden määrä ja rakenne

Osaavan työvoiman saatavuus

Pohjois-Karjala

Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi

LIIKEVAIHDON KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA 7.-12.2018/7.-12.2017 C Teollisuus

7,1

Kotimaan liikevaihto 7,2

Kokonaisliikevaihto 7,2

Viennin osuus liikevaihdosta 49,6 %

161 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

6,9

11,6

8,6

63,1 %

25 Metallituotteiden valmistus

4,7

11,3

9,2

30,5 %

222 Muovituotteiden valmistus 237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely 24-30+33 Metalliteollisuus

Liikevaihdon muutos, % Vienti

Pohjois-Karjalan TRENDIT

2,2

-7,4

-1,6

62,5 %

-8,1

-0,6

-4,0

50,2 %

6,9

14,5

10,8

46,5 %

Kevään 2019 Pk-yritysbarometri:

JOKA TOINEN YRITYS TAVOITTELEE KASVUA Maakunnan pk-yrityksistä 26 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 17 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Vastaajista 56 prosenttia uskoo suhdannenäkymien pysyvän ennallaan. Pohjois-Karjalan alueella suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat lähes vastaavat kuin syksyllä saldoluvun ollessa nyt +11 (syksyllä +12). Pohjois-Karjalan alueella uskotaan vahvimmin materiaalien hintojen nousuun (+46). Seuraavaksi vahvimmat odotukset kohdistuvat lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun (+41) sekä palkkakustannusten kasvuun (+38). Odotukset investointien arvon kehityksestä ovat saldoluvun perusteella aiempaa heikommat (saldoluku nyt -7, syksyllä 0). Pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä laskivat selvästi syksyn barometrista ja saivat arvon 24. Tämä on selvästi alle hyvän talouskehityksen pitkäaikaisen keskiarvon. Myös pk-yritysten

kannattavuusodotukset ovat heikentyneet, ja arviot pk-yritysten investointien lähiajan kehityksestä laskivat negatiivisiksi. Muutos syksystä on selvä. Investointien heikko kehitys kertonee pk-yritysten heikosta uskosta talouden pidemmän aikavälin kehitykseen. Pk-yrityksistä suurin ryhmä vastasi olevansa mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä sekä koko maassa (35 %) että Pohjois-Karjalassa (jopa 42 %). Tämä on iloinen havainto verrattuna viime syksyn otokseen, jossa Pohjois-Karjalan niukasti suurin ryhmä oli asemansa säilyttämään pyrkiviä. Koko maassa kolmannes ja Pohjois-Karjalan alueella vajaa kolmannes (28 %) pk-yrityksistä vastasi, että tarvetta työllis-

tää ei ole. Työvoiman saatavuus ja kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus ovat suurimmiksi koetut työllistämisen esteet. Pohjois-Karjalassa joka viides suunnittelee toimintansa sopeuttamista nykyisen suhdannetilanteen vuoksi. Työaikajärjestelyt ja lomautukset ovat yleisimmät toteutetut tai harkinnassa olevat sopeutustoimet.

MERJA BLOMBERG toimitusjohtaja Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry

ILMASTOVIISAUS ITÄÄ MAAKUNNISSA Pohjois-Karjalan valtuuskunta ja maakuntaliitto pitivät yhteisen ilmastoseminaarin Helsingissä 13. helmikuuta 2019. Seminaarissa pohdittiin, miten ilmastotavoitteet vaikuttavat maakuntien tulevaisuuteen, saavutettavuuteen ja elinvoimaisuuteen. Seminaarin avasi Pohjois-Karjalan valtuuskunnan puheenjohtaja, ekonomisti Seppo Honkapohja. Hän kiitteli, että maakunnassa on tehty monia kasvihuonekaasuihin liittyviä tavoitepäätöksiä ja totesi, että aktiivinen ote luo edellytyksiä sille, miten tulevaisuudessa pärjätään. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner muistutti, että maakunnilla on keskeinen rooli talouden edellytysten rakentamisessa. Uusi teknologia ja liikennepalvelut mahdollistavat liikkumisen tapojen muuttumisen. Teknologiaan ja alan osaamiseen panostavilla mailla on parhaat edellytykset menestyä uusiutuvilla energiamarkkinoilla. Suomi on muutoksessa vahvoilla, alu-

eilla on oma roolinsa ja liikenteen päästövähennyskeinot voidaan nähdä myös kilpailukykytekijöinä. Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja Kaisa Hietala puolsi fossiilisten liikennepolttoaineiden korvaamista uusiutuvilla polttoaineilla. Raskaan liikenteen osalta avainasemassa on uusiutuva diesel, jonka käyttö vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Maakuntaliiton projektisuunnittelija Jukka Hasu kertoi kuutoskäytävän kehittämisestä osaksi kestävää, puhdasta ja rajat ylittävää eurooppalaista tieverkkoa. Kuutoskäytävä on tärkein ja kustannustehokkain tapa parantaa maakunnan saa-

vutettavuutta Euroopasta. Iso merkitys on myös multimodaalisuudella, liikennemuotojen yhdistämisellä. Johtaja Jukka Metsälä Gasumista alusti kaasun mahdollisuuksista liikenteen päästöjen vähentämisessä. Biokaasun käyttö on kiertotaloutta parhaimmillaan. Sen osuus raskaan liikenteen polttoaineena kasvaa lähivuosina ja myös kuluttajat suosivat liikkumismuotoja, joilla päästökertymää voi tehokkaasti alentaa.

KIMMO NIIRANEN maakunta-asiamies Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 1/2019

Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Päätoimittaja: Eeva Hirvola-Kostamo Graafinen suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Fabrik Oy Aineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara Tilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvat: Kansi Tero Pajukallio, s. 5 Jarno Artika, s. 8 Riveria, s. 12 Heli Räsänen, s. 11,14,15 Piia Kinnunen, s. 13 Tero Pajukallio, s. 16-17 Johanna Kokkola, s. 18 Shutterstock, s. 21 Anniina Kontiokorpi, s. 2-3, 22 Karelia Expert Matkailupalvelu , s. 24 Outokummun seudun teollisuuskylä Oy, s. 26 Pohjois-Karjalan kauppakamari, s. 30-31 Shutterstock. Painatus: Grano Oy Painosmäärä: 1 600 kpl Ilmestyminen: kaksi kertaa vuodessa