003
nyt rasistit ovat julkisessa keskustelussa kaikkein kovaäänisimpiä. Valtajulkisuudessa on käsitelty rasististen puheenvuorojen normalisoitumista eri tavoin. Media välttelee ottamasta kantaa rasismia vastaan ja puhuu epämääräisemmin vihapuheesta. Toimittajilla on tapana rakentaa juttuja niin, että niissä samastutaan ”tavallisen ihmisen” huolenaiheisiin. Joskus jutuissa oletetaan, että yleisö pitää turvapaikanhakijoita ensisijaisesti uhkana tai ongelmana, ja jopa käsitellään tällaisia näkemyksiä tosiasioina. Osa toimittajista on ymmärrettävästi väsynyt verkkokeskusteluista vyöryvään rasismiin ja itseensä kohdistuviin uhkauksiin. On problematisoitu sitä, että verkkokeskustelu siirtää puhevaltaa “aktiivisille vähemmistöille”. Useat verkkomediat suunnittelevat sulkevansa keskustelupalstansa kokonaan. Verkkokeskustelu tosiaan demokratisoi sitä, kuka pääsee ääneen julkisuudessa. Tämä tuo myös demokratiaan sisältyvän konfliktin näkyviin. Julkisuuden portinvartijoiden pohdiskelu keskustelun tukahduttamisesta ei herätä yleisössä luottamusta, vaan näyttäytyy sananvapauden ja demokratian kannalta kyseenalaisena. Keskustelulle voi määritellä säännöt ja linjata avoimen poliittisesti, mitä julkaisija hyväksyy ja mitä ei. Hyvä lähtökohta on, että emme julkaise rasismia tai uhkauksia, ja keskusteluissa on kunnioitettava ihmisarvoa. Sananvapauden takaava perustuslaki edellyttää myös näitä asioita.
Veera Nuutinen Päätoimittaja
MEDIA VÄLTTELEE OTTAMASTA KANTAA RASISMIA VASTAAN JA PUHUU EPÄMÄÄRÄISEMMIN VIHAPUHEESTA.
PS. Hallitus leikkasi syksyllä kehitysyhteistyörahoja 200 miljoonaa euroa. Samaan aikaan se lisäsi suomalaisyritysten toimintaa kehitysmaissa tukevan Finnfundin rahoitusta 130 miljoonalla eurolla. Kehitysyhteistyön tukeminen muuttui siis ajan hengen mukaisesti yritysten tukemiseksi. Valitettavasti yritysten tekemisiä kehitysmaissa valvotaan heikosti. Tämän Perusteen teema on Luonnonvarat ja konfliktit kehitysmaissa. Monet artikkeleista kertovat siitä, kuinka länsimaisten yritysten toiminta kehitysmaissa ei usein täytä yritysvastuun tai edes lain vaatimuksia. Ne käyttävät häikäilemättä hyväkseen kehitysmaiden luonnonvaroja, ympäristöä ja työvoimaa. Julkisen rahoituksen edellytyksenä tulisi olla ihmisoikeuksia ja ympäristöä kunnioittava toiminta. Journalisteilla olisi tutkimisen aihetta siinä, mitä Finnfund tekee rahoituksellaan ja miten sen yritystuet vaikuttavat kehitysmaissa. Kehitysyhteistyörahojen leikkaukset tulevat tavalla tai toisella vaikuttamaan Perusteen tekemiseen vuonna 2016. Valtio on aiemmin tukenut näistä rahoista kansalaisjärjestöjen viestintähankkeita, ja Peruste on useina vuosina ollut tuensaajien joukossa. Lehden ilmestyminen pyritään kuitenkin turvaamaan jatkossakin etsimällä uusia rahoituskanavia.