093
”Rajat kiinni, raajat auki!” Rasismi ja naisviha verkossa
kijoita, poliitikkoja ja muita toimijoita. Viha- ja uhkausviestien kohteena ovat olleet useimmiten naiset2, kuten Helsingin kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo, jonka kimppuun muun muassa europarlamentaarikko Jussi Halla-aho on masinoinut tukijoitaan3. MVlehden hampaissa ovat olleet etenkin lehteä kritisoineet naiset, kuten Loppu MV-lehdelle -kampanjan lanseeranneen SONKin puheenjohtaja Hanna Huumonen, Ylen toimittaja Jessikka Aro sekä verkkolehti Uuden Suomen toimittaja Linda Pelkonen. Heidi Kurvinen huomauttaa (2015, 38), ettei ilmiö etenkään naisjournalistien kohdalla ole uusi. Etenkin 1960-luvulla jolloin ala alkoi naisistua, monet naistoimittajat saivat osakseen vähättelyä ja pilkkaa myös kollegoilta. Tunkeutuminen aiemmin miesten hallitsemalle elämänalueelle koettiin uhkana. Internetin ja sosiaalisen median nousu on kuitenkin muuttanut vihaviestimisen tapoja: siinä, missä aikaisemmin soitettiin puheluita tai lähetettiin kirje, nyt uhkaukset ja solvaamiset tapahtuvat yleisimmin sosiaalisessa mediassa. Ilmiö on vähintään yhteispohjoismainen. Ruotsalaisesta tutkimuksesta käy ilmi, että vaikka viime aikoina uhkailua on saanut osakseen huomattavan suuri
osa toimittajista sukupuoleen katsomatta, on naisiin kohdistuva uhkailu luonteeltaan erilaista: seksuaalista ja naisvihamielistä (Nilsson 2015, 52). suvakkihuorat ja suomi-neito
Naisvihamielisten asenteiden vahvistumisesta ei voi tietenkään syyttää vain internetiä, vaikka sillä onkin iso rooli asenteiden ja ilmaisutapojen levittäjänä. On kiinnostavaa, miten viime vuosina lähes käsiin räjähtänyt ”maahanmuuttokritiikki”, rasistinen ja muukalaisvihamielinen puhe, on tuonut mukanaan myös naisiin kohdistuvan vihapuheen valtavan kasvun. Teoreettisesti tarkasteltuna tämä on hyvin ymmärrettävää. Robert Miles toteaa, että tärkeimmät ideologiat rasismin taustalla ovat nimenomaan nationalismi ja seksismi (Miles 1994, 129): siinä, missä rasismi ottaa ”rotujen” väliset erot annettuina ja geneettisesti periytyvinä, jäädyttää ja hierarkisoi seksismi sukupuolieron. Sekä naisten että rodullistettujen syrjintä perustuu samaan mekanismiin: yksinkertaistettujen olkiukkojen luomiseen ja niiden reposteluun. Yritykset murtaa näitä hierarkioita koetaan vihamielisiksi ja niihin myös vastataan vihalla. Pohjimmiltaan kyse
2 Reeta Pöyhtärin tutkimuksen mukaan naisiin kohdistuva vihaviestintä poikkeaa selvästi miehille suunnatusta. Se on luonteeltaan erityisen väkivaltaista ja seksististä. Vastaavanlaisia tutkimustuloksia löytyy myös Ruotsista. (Pöyhtäri 2015, 259; Wadbring 2015, 27.) Guardian-lehden tuoreesta selvityksestä taas kävi ilmi, että naiskirjoittajien jutut kirvoittavat lukijoista huomattavasti enemmän asiattomia kommentteja. Eniten häirityistä kymmenestä kirjoittajasta kahdeksan oli naista, kun taas vähiten häirityt kymmenen olivat kaikki miehiä. Myös tietyt aihepiirit, erityisesti feminismi, tuottivat vihapuhetta. (Gardiner jne. 2016.) 3 Ylen Uutisten verkkosivu 11.2.2015. http://yle.fi/uutiset/halla-aho_ohjasi_kannattajansa_vasemmistopoliitikon_ facebook-sivuille__ja_trolliarmeija_hyokkasi/7797138