Kuivurivalmistajalle asiakas aina ykkönen

Vasemmalta veljekset Jari Käkönen ja Janne Käkönen sekä Jarin poika Sami Käkönen.

Somerolla sijaitseva Arskametalli valmistaa viljankuivureita maatiloille. Perinteikästä, vuonna 1958 perustettua perheyritystä luotsaa jo kolmas sukupolvi, joka tähyää entistä enemmän ulkomaan markkinoille.

TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ

Kun Janne Käkönen, 44, ja hänen veljensä Jari Käkönen, 56, kertovat asiakkailleen yrityksensä tarinaa, on perheyritystausta asiakkaille tärkeä juttu. ”He ymmärtävät meidän arvomme ja sen, mistä me tullaan ja mitä tehdään. Arska-brändi on sydämessämme”, tiivistää Janne, joka työskentelee Arskametallin toimitusjohtajana. Jari Käkönen taas vastaa toimistopäällikkönä muun muassa yrityksen laskutuksesta.

Arskametallin tarina alkoi yli kuusikymmentä sitten Arvo Käkösestä, joka hankki sodan jälkeen Tammelasta KantaHämeestä omistukseensa neljäntoista hehtaarin maatilan. Tila edusti kokoluokaltaan tyypillistä sen ajan maatilaa. ”Kymmenisen vuotta myöhemmin pappa hankki tilalle leikkuupuimurin. Se kuitenkin pui nopeammin kuin vilja ehti kuivua säkkikuivurissa. Kerrallaan kuivuriin mahtui jyviä vain toistakymmentä säkkiä, joten kun puimurilla oli ajettu pari tuntia, piti kuivauksen valmistumista odotella parikin päivää”, kertoo Janne Käkönen.

Niinpä Arvo lähti kehittelemään uudenlaista kuivuria. Hän rakensi tilan yhteyteen osittain puurakenteisen siilokuivurin, johon mahtui kerrallaan jopa sata säkkiä eli 60 hehtolitraa viljaa. Prototyyppi oli muutenkin monin tavoin edistyksellinen. Koska kuivurissa oli kapasiteettia reilusti yli oman tarpeen, alkoi Arvo tehdä rahtikuivausta naapureille ja lähipitäjiin.

Eräs saman kylän viljelijä innostui tehokkaasta kuivurista niin, että halusi ostaa sen itselleen. Siitä lähti liikkeelle Arska-kuivurien tuotanto. Ensimmäisenä vuonna valmistui yksi kuivuri, toisena vuonna kolme ja kolmantena vuonna kahdeksan kuivuria. Tänä päivänä tehtaalta valmistuu vuodessa yli sata kuivaamoa.

Ei turhaa riskinottoa

”Olen selittänyt ulkomaisille asiakkaille yritysnimemme Arskametallin taustaa ja tuotemerkkiämme Arskaa, että ne tulevat pappamme Arvo Arnoldin nimestä”, Janne Käkönen toteaa. ”Karjalankannaksella syntynyt Arvopappa oli keksijä: itseoppinut ja käsistään kätevä. Hän veisti myös veneitä ja teki eläkkeellä ollessaan sukulaisille könninkelloja. Saunankiukaitakin hän valmisti pellistä. Hän teki mitä halusi.”

Säkkikuivurien ajasta on otettu pitkä loikka tähän päivään, vaikka itse viljan kuivausprosessi ei ole muuttunut niin paljon. Mutta mittasuhteet, tekotavat, kuivurin koko sekä automatiikka ovat muuttuneet ja kehittyneet. ”Kyse on tehokkuudesta. Aika on rahaa, kun saadaan kuivattua viljaa kerralla enemmän. Puimurit ja muut maatalouskoneet ovat muuttuneet vuosien mittaan isommiksi, joten pienemmän kapasiteetin kuivureista tuli pullonkaula”, sanoo Jari Käkönen.

Tammelasta yritys muutti 1960-luvulla ensin Somerniemelle ja sitten sieltä Somerolle, joka kuuluu nykyään Varsinais-Suomeen. Vuodesta 1979 lähtien Arskametalli, silloin vielä Arskatehtaat Ky, on sijainnut viljapeltojen keskellä Härkälän kylässä. ”Sen jälkeen yrityksen hallia on laajennettu jo yhdeksän kertaa aina sen mukaan, kun on tarvittu lisää tilaa. Rahaa on helppo kuluttaa, mutta olemme halunneet edetä kaikessa varovasti jalat maassa, ilman turhaa riskinottoa. Pyrkimys vakavaraisuuteen on tullut meille verenperintönä”, veljekset toteavat.

Tekemällä oppii

Yritys siirtyi Arvolta 1980-luvun alussa kaupan kautta Jannen ja Jarin isälle Jorma

ARSKAMETALLI OY

▶ Perustettu: 1958 ▶ Omistavat: Janne ja Jari Käkönen ▶ Liikevaihto: 5,2 miljoonaa euroa vuonna 2021 ▶ Toimitusjohtaja: Janne Käkönen ▶ Työllistää: 24 työntekijää

MEPU OY

▶ Perustettu: 1952 ▶ Omistavat: Arskametalli sekä Janne ja Jari Käkönen ▶ Liikevaihto: 11,3 miljoonaa euroa ▶ Toimitusjohtaja: Jerker Söderholm ▶ Työllistää: 50 työntekijää

Käköselle, jonka opissa pojat ovat kasvaneet kiinni yritykseen. ”Isä oli aika erityyppinen johtaja kuin pappa, joka oli vilkas ja sosiaalinen karjalainen. Jokainen sukupolvi tuo kuitenkin yrityksen toimintaan jotain uutta. Tekotapoja muuttamalla ja tehostamalla saadaan tuloksellisia vuosia”, sanoo Janne Käkönen.

Kuivureiden valmistus on ihan oma maailmansa, myös teknisesti. Niinpä oppiminen on tapahtunut enimmäkseen omassa yrityksessä, jonka toiminnot Janne ja Jari ovat oppineet läpikotaisin siellä työskennellessään. ”Kävin koulun jälkeen kauppakoulun ja tulin sitten armeijasta suoraan tänne. Isä patisteli vielä kauppaopiston puolelle, mutta sanoin, että kaksi vuotta koulun puolella riittää. Totesin, että osaan jo sen, mitä tulen täällä tarvitsemaan. Tätä työtä ei opi papereista. Sen oppii vain tekemällä”, toteaa toimistopäällikkönä työskentelevä Jari Käkönen. 1990-luvun alussa urheilua aktiivisesti harrastanut Jari lähti kokeilemaan yrittäjyyttä perheyrityksen ulkopuolella ja perusti oman urheiluliikkeen Somerolle ja myöhemmin Forssaan. ”Se osui lamavuosiin, ja kun siihen yhdistyi vielä useampi loskainen talvi,

”Jokainen sukupolvi tuo kuitenkin yrityksen toimintaan jotain uutta. Tekotapoja muuttamalla ja tehostamalla saadaan tuloksellisia vuosia.”

oli talviurheiluvälineiden myynti heikkoa. Kuusi vuotta muualla oli kyllä henkisesti kasvattavaa aikaa. Isä oli kuitenkin sanonut, että voin palata takaisin koska tahansa”, Jari muistelee. ”Satuin sitten vastakkain siskonmiehen kanssa, joka työskenteli Arskametallilla ja hän totesi, että tehtaalla on kauhea hässäkkä, et ehtisi tulla heittämään keikkaa?”

Uunihuoneen asennukset jatkuvat pitkälle syksyyn, ja tehtaassa painettiin hommia yötä päivää. Se oli vuosi 1997, ja siitä lähtien Jari on jatkanut työtä taas suvun perheyrityksessä.

Janne taas opiskeli koulun jälkeen Salon ammattikoulussa sähkö- ja automaatioasentajaksi. Työn jatkaminen perheyrityksessä oli hänelle itsestään selvä asia. ”Totuttujen toimintatapojen kyseenalaistaminen perheyrityksessä vaatii kuitenkin uskallusta”, toteaa Janne.

Hän on työskennellyt perheyrityksessä toimitusjohtajana vuodesta 2010 saakka – jolloin yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos – ja sitä ennen työnjohtajana sekä tuotanto- ja suunnittelupäällikkönä. ”Isä antoi minun tehdä omia kokeiluja, ja vasta sitten kun hänelle pystyi näyttämään ja todistamaan, että joku tekninen muutos veisi yritystä eteenpäin, vakuuttui hän asiasta. Asiaa on auttanut, kun on tehnyt vähän joka hommaa tehtaan puolella.”

Veljeksillä on keskenään selkeä työnjako. Kumpikin vastaa omasta tontistaan. Heidän lisäkseen yrityksessä työskentelee muitakin suvun jäseniä. Jari Käkösen kolmesta lapsesta kaksi on löytänyt paikkansa Arskametallista. Poika Sami Käkönen työskentelee tehtaan puolella. Tytär Jenni Tavén vastaa taas yrityksen markkinoinnista ja some-viestinnästä, minkä lisäksi hän toimii myynnin apuna.

Katse ulkomaille

Suomessa toimii nykyään kolme kuivuri-

valmistajaa: Arskametalli, Mepu ja Antti jää ja Mepulla Yläneellä 50 työntekijää. Teollisuus. ”Ilman hyviä työntekijöitä ja heidän

Vuonna 2016 tapahtuneen yrityskau- joustavuuttaan me emme tekisi yhtään pan jälkeen Arskametallilla on entis- mitään. Vaikka me menemme pieneltä vahvempi markkina-asema, kun se lä orkesterilla, on meillä oikeat ihmiset hankki omistukseensa Mepu Oy:n, joka oikeilla paikoilla”, jatkaa Janne Käkönen. valmistaa maatalouskoneita Yläneellä. Myyjänä oli kanadalainen pörssiyhtiö Ag Usko maatalouteen Growth International (AGI), joten Mepu Ihmiset tarvitsevat ruokaa, joten veljekpalasi taas suomalaiseen omistukseen. set uskovat suomalaiseen maatalouteen,

Mepulta Arskametalli sai osaavan henkilökunnan, koneet, brändin ja valmiin kanavan ulkomaille. Arskametallin liikevaihdosta 15 prosenttia tulee viennistä, kun taas Mepulla viennin osuus on 60 prosenttia. Jälleenmyyjiä näillä yrityksillä on parissa kymmenessä maassa. Tärkeimpiä vientimaita ovat Ruotsi, Norja, Puola sekä Baltian maat. Jalansijaa etsitään myös Ranskasta ja Saksasta. ”Meidän on heitettävä entistä enemmän verkkoja muille vesille, sillä asiakkuudet Suomessa eivät tule kasvamaan. Tilojen määrä on vähentynyt, vaikka tilakoot ovat kasvaneet”, toteaa Janne Käkönen.

Koko konsernin liikevaihto oli viime vuonna yhteensä 17 miljoonaa euroa, josta Arskametallin osuus on 5 miljoonaa euroa ja Mepun osuus 12 miljoonaa euroa. Arskametallilla on Somerolla 24 työnteki- Tehtaan puolella työskentelevä Sami Käkönen edustaa Arskametallin neljättä polvea

omavaraisuuteen ja omaan tekemiseensä. Huoltovarmuus on kriittinen asia koko maan kannalta. ”Meillä on nykyään jo asiakkaita kolmannessa polvessa. Toimimme palvelualalla, ja kun isännällä on kuivurin toimintaan liittyvä hätätilanne, on meidän tultava apuun ja mentävä kaikissa tilanteissa isännän saappaisiin. Joustavuus, ketteryys ja asiakaslähtöisyys eivät ole meille vain kauniita sanoja. Asiakas on aina ykkönen”, sanoo Janne Käkönen. ”Kaikkein kiireisin sesonki meillä on puintiaikaan heinäkuusta syyskuuhun. Silloin soittoja voi tulla milloin vaan ja niihin täytyy vastata heti ja etsiä ratkaisua ongelmaan. Joskus on soitettu jopa puolikolmelta sunnuntaiaamuna.”

Arskametallin arvopohjaan kuuluu myös se, että se haluaa olla kestävän kehityksen edelläkävijä ja kehittää tuotantoa vastuullisemmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.

Yrityksen tuotantotiloihin on asennettu viime vuosina lähes sata aurinkopaneelia sekä kymmeniä ilmalämpöpumppuja öljyn käytön vähentämiseksi. Viime aikoina yleistyneillä ympäristöystävällisillä biouuneilla voidaan polttaa muun muassa kotimaista haketta, turvetta ja pellettiä.