Asiantuntijoiden aitiopaikka

TEKSTI RAINE TIESSALO

Miten uusi yhteistoimintalaki toimii käytännössä? Mitä mahdollisuuksia tuotannon palauttaminen Aasiasta Eurooppaan voi tarjota suomalaisille yrityksille? Miksi suorat sijoitukset kertovat "family officeiden" ammattimaistumisesta? Tässä PL:n kumppaneiden parasta asiantuntemusta perheyritysten omistajille räätälöitynä, olkaa hyvä!

Uusi yhteistoimintalaki Castrén & Snellmanin testissä

castrén & snellmanin osakas Tomi Kemppainen näkee tummia pilviä työmarkkinoilla. ”Työmarkkinat vaikuttavat olevan vedenjakajalla”, Kemppainen sanoo. ”Inflaatio ja heikkenevä taloustilanne saattavat johtaa siihen, että monissa yrityksissä muutosneuvottelut tullaan käynnistämään vuoden vaihteessa tai keväällä."

Uusi yhteistoimintalaki astui voimaan vuoden 2022 alussa. Yritykset, jotka joutuvat lomautuksiin tai irtisanomisiin, joutuvat pian opettelemaan, kuinka uuden yhteistoimintalain kanssa toimitaan. Onko laki hyvä? ”Uuden lain tavoite on hyvä. Sillä ohjataan työpaikalle enemmän vuoropuhelua liittyen yrityksen kehitysnäkymiin ja mahdollisiin muutostarpeisiin”, Kemppainen arvioi. ”Uusi laki on tuonut vuosikelloon mukaan vuoropuheluvelvoitteen. Dialogia pitää käydä pääsäännön mukaan vähintään neljä kertaa vuodessa. Luottamusmiehen tai henkilöstön edustajan ja johdon kesken keskustellaan muun muassa yhtiön talouskehityksestä, työyhteisön kehittämisestä ja koulutuksesta.”

Jos työpaikalla ei ole edustajaa, vuoropuhelua pitää käydä lähtökohtaisesti kerran vuodessa.

Menneitä ovat siis ajat, jolloin työntekijälle ilmoitettiin lomautuksen tai irtisanomisen yhteydessä syyksi yleisesti "taloudelliset ja tuotannolliset syyt". Keskustelun aikakausi on alkanut – vai onko? ”Lain haaste on yhä se, että muotovirheiden pelko voi kangistaa keskustelut. Ihanteellisessa ajatustenvaihdossa yhtiön edustaja voisi keskittyä asiasisältöön. Usein toimivinta on, jos on luottamushenkilö, jonka kanssa neuvotteluja on käyty aiemminkin."

Uusi yhteistoimintalaki edellyttää yhtiöltä enemmän tiedonjakoa. Siksi muutosneuvotteluihin valmistautuminen on entistä tärkeämpää. ”Usein on kiire, mutta kaikki sujuu paremmin, jos neuvottelut ja erityisesti viestintä on suunniteltu hyvin etukäteen." "Hyvä viestintä avaa konkreettisesti, miksi lomautuksia tai muita muutoksia suunnitellaan. Huonosti suunnitellulla viestinnällä voi saada merkittävästi vahinkoa”, Kemppainen sanoo.

VAALIT 2023

Mitä yhtä muutosta toivot seuraavalta hallitukselta?

”Työsuhteen päättymisestä laskettavaa kahden vuoden kanneaikaa olisi syytä saada lyhennettyä. Ajan kuluessa työnantajan on usein haastavaa näyttää toteen, että se on toiminut oikein. Tämä koskee erityisesti pieniä yrityksiä, joissa tapahtumista tarjolla oleva näyttö on usein vain suullista.”

“Kahden vuoden kanneajan lisäksi ruuhkautuneet tuomioistuimet lisäävät jopa kaksi vuotta lisää. Nykyinen systeemi ei ole kohtuullinen. Ei ole kenenkään edun mukaista, että muistellaan 4–5 vuoden takaisia asioita”, Tomi Kemppainen sanoo.

Käänteinen Kiina-ilmiö on alkanut

käänteinen kiina-ilmiö on alkanut, OP:n Yrityspankin Antti Niemelä sanoo. Siinä länsimaiset yritykset palauttavat alihankintaa ja tuotantoa lähemmäs markkinoitaan. Syinä ovat koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi ja Kiinan negatiivinen kehitys. ”Koronapandemiasta alkaen toimitusketjut ovat yskineet, eikä loppua näy. Seurauksena on, että suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset ovat toden teolla lähteneet etsimään uusia tapoja järjestää toimitusketjunsa”, Niemelä sanoo.

Lokalisointi eli kotoistus on käänteisilmiö globalisaatiolle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yritysten ”kotiinpaluu” on luonut vuoden 2010 jälkeen noin 1,6 miljoonaa työpaikkaa. Näistä noin 350 000 syntyy arvion mukaan ainoastaan tämän vuoden aikana, kertoo yhdysvaltalaisen Reshoring Initiative -hankkeen aiemmin tänä vuonna julkaistu raportti. ”Käynnissä on globaalin työnjaon murros. Se tapahtuu vähän kuin painon nousu – arjessa sitä ei huomaa, mutta vuosittain tarkasteltuna se tapahtuu. Kauppavirtojen kautta mitattuna globalisaatiokehitys pysähtyi noin vuosikymmen sitten."

Mutta onko tämä hyvä vai huono juttu suomalaisille? Niemelän mukaan moni suomalainen yritys on saanut uusia asiakkaita ja myyntiä Eurooppaan on suhteessa enemmän kuin aiemmin.

”Se on merkki siitä, että monet eurooppalaiset yritykset ovat ottaneet aasialaisten tavarantoimittajien rinnalle muita alihankkijoita lähempää."

Niemelän mukaan monille suomalaisille keskisuurille perheyrityksille aukeaa uusia mahdollisuuksia, kun aasialaiskomponenttien toimitusvarmuus heikkenee ja hinnat nousevat. ”Perheyrityksen omistajan pitäisi nyt ajatella Euroopan markkinaa ja nimenomaan toimitusketjujen kautta. Mistä ostetaan, ketkä ovat asiakkaitanne ja millaisia ovat puolestaan heidän toimitusketjunsa?”

Mitä lokalisointi muuttaa, Antti Niemelä?

1. Kotiinpaluu. Tuodaan tuotantoa ja hankintaa lähemmäs. 2. Varastoja kasvatetaan. ”Yritykset ostavat mahdollisimman paljon ja vähän kovemmalla hinnalla." 3. Varautuminen.

”Niin sanotun ”second sourcing” -vaihtoehdon miettiminen tullut vahvasti jo tuotekehittelijöiden pöydille. Jos tuotekehitys lähtee vain yhden valmistajan komponenteista ja toimittajista, tavarantoimittajia on tarpeen tullessa vaikeaa vaihtaa ”, Niemelä sanoo.

Perheiden sijoitustoiminta ammattimaistuu

pwc:n kansainvälisten tutkimusten mukaan perheiden sijoitustoiminta ammattimaistuu nopeasti. Family officeiden eli perheomisteisten sijoitusyhtiöiden yhteenlasketut sijoitusvoluumit ovat nousseet vuosikymmenessä moninkertaisiksi.

Sama trendi on tarttumassa nyt vahvasti Suomeenkin, uskoo PwC:n partneri Anne Launis. ”Perheomisteisten sijoitusyhtiöiden sijoitustoiminnan ammattimaistumisesta kertoo muun muassa se, että suoria sijoituksia tehdään enemmän.”Launiksen mukaan verrattuna perinteisten, passiivisempien sijoitusinstrumenttien ostamiseen suorat sijoitukset vaativat parempaa kohteen tuntemista ja suuremman riskin ottamista.”Kasvuyhtiöön tehtävään sijoitukseen voi usein liittyä esimerkiksi hallituspaikka. Se vaatii yritykseen mukaan lähtemistä ihan eri tasolla." ”Kun family officet sijoittavat alkuvaiheen yrityksiin, usein on niin, että perheessä annetaan vastuuta nuoremmalle jatkajasukupolvelle, jolta voi hyvinkin löytyä startup-maailmaan yhteensopivaa uudenlaista näkemystä, kokemusta ja kiinnostusta.”

Launis näkee, että perhe- ja sukuyritysten sijoittamisessa korostuvat vastuullisuus ja vaikuttavuussijoittaminen eli ’impact investing’. Sille on luonteva perusta, koska perheyritysten toimintaa ohjaavat usein vahvat arvot, joissa vastuullisuus on ollut sisäänrakennettuna voimana monesti vuosikymmeniä.

Lisäksi tyypillinen perheyritysten tutkimuksissakin todennettu piirre varovaisuudesta ja maltista näkyvät myös sijoittamisessa. ”Perheyritysten riskitietoisuus käy ilmi myös siinä, missä vaiheessa sijoituksia stratupeihin tehdään.” ”Tyypillisesti perheyrityksen suora sijoitus tehdään vasta korkeamman riskin siemenvaiheeen jälkeen. Sijoitukset ovat siksi euromääräisesti isompia kuin alkuvaiheen suorat sijoitukset.”

Iso kuva. Launis näkee perheomisteisten sijoitusyhtiöt kiinnostavana vaihtoehtona. ”Rahoitusta hakevien yritysten näkökulmasta on hienoa, että Suomeen tulee lisää vaihtoehtoja. Family office -toimija voi olla monelle yritykselle kansainvälistä pääomasijoittajaa mielekkäämpi vaihtoehto. Esimerkiksi sijoitushorisontit voivat perheomisteisella sijoitusyhtiöllä olla huomattavasti joustavampia.”