Pro Gradu: Saako johta jallakin olla tunteet

Saako johtajallakin olla tunteet?

“Jokaisen investointihankkeen voi perustella numeroilla ja perustellaankin, mutta sen lisäksi siihen loppuun tulee myös aina se tunnepuoli, että lähdetäänkö vai eikö lähdetä. Joku päätös, joka voi näyttää järkevältä, mutta jos fi ilis sanoo, että ei ehkä kuitenkaan, niin se ei tarkoita että siihen lähdettäisiin vaikka numerot ovat oikeat.”

Näillä sanoin päätöksentekoaan kuvailee eräs suomalaisen perheyhtiön toimitusjohtaja, jota haastattelin hänen päätöksentekoprosesseista pro gradu -tutkielmaani varten keväällä 2021. Yllä mainittu toteamus on ristiriidassa yleisesti kuvitellun käsityksen kanssa yrityksen johdosta. Eikö toimitusjohtaja olekaan kylmäverinen itse rationaalisuus, joka tekee päätökset analyyttisesti faktoihin ja tilastoihin perustuen?

Tunteiden roolia strategisessa päätöksenteossa on väheksytty niin päätöksenteon tutkimuksen kuin myös strategisen johtamisen kentällä. Sen sijaan, että tunteiden merkitystä väheksyttäisiin, pitäisi ne tunnistaa, hyväksyä ja niitä opetella säätelemään. On todistettu, että yksilö voi säädellä tunteitaan, eli vaikuttaa siihen, millaisina, milloin ja miten koemme tunteemme. Tutkielmassani tutkin tunteiden säätelyn strategioita, joita perheyritysten johtajat hyödyntävät tehdessään strategisia päätöksiä ja miten ne mahdollisesti auttavat päätöksen tekemistä.

Tutkielman aineisto kerättiin laadullisesti perheyritysten johtajia haastatellen. Tuloksena aineistosta tunnistettiin erilaisia tunteiden säätelyn strategioita. Näitä ovat esimerkiksi päätöstä tukevan tiedon kerääminen oman epävarmuuden tunteen laskemiseksi, huomion kiinnittäminen ulkoiseen paineeseen stressin tunteiden lieventämiseksi tai onnistumisesta muille kertominen oman ilon ja onnen tunteen vahvistamiseksi.

Osa strategioista palveli ja tuki johtajan päätöksentekoa, mutta esimerkiksi henkilöstöä koskevissa päätöksissä moni päätyi ristiriitaisesti vahvistamaan omaa negatiivista tunnettaan asettumalla vahvasti työntekijän asemaan ja kantamalla työntekijöidenkin surut ja huolet. Positiivisia tunteita taas ajettiin usein alas, koska johtajalla oli tietynlainen ajatus siitä, ettei onnistumisia ole varaa juhlia, koska nurkan takana on taas uudet haasteet ja ongelmat. Nämä havainnot heijastelivat osaltaan perheyritysten ominaispiirteitä.

Tutkielman sanoma liikkeenjohdolle voidaan kiteyttää muutamaan avainteesiin:

1. Tunnista, että sinullakin on tunteet ja hyväksy niiden olemassaolo

Tunteet voivat toimia voimavarana ja niiden tunnistaminen on erityisen hyödyllistä johtajille. Mitä jos seuraavan onnistumisen kohdalla tuulettaisit sitä ihan kunnolla?

2. Tunnista käyttämäsi tunteiden säätelyn strategiat

Ollakseen taitava strategi, tulisi johtajan pystyä säätelemään sekä omia että muiden ihmisten tunteita. Tunnistamalla strategiat voi niitä hyödyntää tietoisemmin. Onko taktiikkasi haastavissa henkilöstöpäätöksissä pitää tunteet itselläsi?

3. Kehitä tunteiden säätelyn strategioitasi

Tunteiden säätelyn tavat voivat olla toksisia ja lopulta omaan hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavia. Seuraavalla kerralla kun mieli on maassa, jaa tunnekokemuksesi luottotyypin kanssa, sen sijaan että pitäisit tunteet itselläsi tai pysähdy onnistumisen äärellä ja kiitä itseäsi kovasta työstä.

Kiinnittämällä huomion tunteiden säätelyn strategioihin, johtaja voi taata sujuvan ja analyyttisen, mutta samaan aikaan empaattisen ja ihmisläheisen strategisen päätöksenteon. Maailma tarvitsee lisää johtajia, jotka ovat sinut oman inhimillisyytensä kanssa ja osaavat hyödyntää sitä liike-elämässä.

Lue lisää aiheesta: Tunteiden säätely perheyrityksen johdon strategisessa päätöksenteossa: Dynaamisten kyvykkyyksien näkökulma https://trepo.tuni.fi /handle/10024/131549

Maria Suutala