2 minute read

Vaikuttamisen vuosi 2022

siitä on lähes tarkalleen tasan vuosi, kun kuulin ilouutisen valinnastani Perheyritysten liiton uudeksi toimitusjohtajaksi. Vaikka aiemmassa roolissani Palveluyhtiö Baronan toimitusjohtajana olin tottunut ottamaan kantaa ja vaikuttamaan työvoiman saatavuuteen liittyviin teemoihin, on PL:n merkitys yhteiskunnallisena vaikuttajana aivan eri luokkaa ja vaikuttamisen kenttä sen mukainen.

TEKSTI MINNA VANHALA-HARMANEN KUVA RONI REKOMAA

onneksi vaikuttamistyötä on kanssani tekemässä yhteiskuntasuhde- ja viestintäpäällikkö Raine Tiessalo ja veroasiantuntija Simo Valtti.

Viestien painottuessa näin eduskuntavaalien alla vaalivaikuttamiseen on paikallaan raottaa päättäjävaikuttamisen koko kuvaa.

Yritysvierailuja

Yhteenvetona tämän vuoden opeista voisi sanoa, että mikä tahansa on elämälle tuttua, ei ole perheyrityksillekään vierasta. Parhaiten näistä yritysten arjen isoista ja pienistä hankaluuksista saa kuvan yritysvierailujen yhteydessä. Olen kokenut nämä vierailut ja keskustelut erittäin kiinnostaviksi, joista on monta oppia ammennettu. Tutuksi ovat muun muassa tulleet sähkön hinta, turpeen käytön vaikeutuminen, raaka-aineiden hankinnan ongelmat, verottajan ennalta-arvaamattomuus, ELY-keskusten erikoiset tulkinnat ja perintöverotuksen epäoikeudenmukaisuus. Käytännön esimerkit ovat kullanarvoisia, kun päättäjille pitää selittää kulloisenkin puheena olevan korjaustarpeen merkitys.

Kannanottoja

Yritysarjen käytännön mutkien, murheiden ja onneksi usein myös nerokkaiden ratkaisujen lisäksi on lobbarin työkenttään kuulunut erilaisia kannanottoja ja lausuntoja. Kannanotto on toimiva keino vaikuttaa silloin, kun halutaan kiinnittää päättäjien huomio epäkohtaan, joka kaipaisi muutosta. Näitä kannanottoja pyrimme koordinoimaan muiden elinkeinoelämän järjestöjen eli Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Suomen Yrittäjien ja Keskuskauppakamarin kanssa yhdessä. Kun elinkeinoelämä puhuu yhdellä suulla, on se vaikuttavampaa kuin se, että kukin järjestö huutelisi erikseen pahimmillaan jopa ristiriitaisiakin neuvoja päättäjille. Aloite kuhunkin kannanottoon voi tulla miltä näistä tahoista tahansa. Tärkeintä on, että kannanoton lopullinen muoto on sellainen, että sen voivat kaikki neljä järjestöä yksimielisesti allekirjoittaa.

Vuoden aikana on elinkeinoelämä yhdessä ainakin tukenut Ukrainaa, kannattanut Natoon liittymistä, vastustanut hankintalain muuttamista yrityksille epäedullisempaan suuntaan ja ehdottanut yrityskauppavalvonnan parantamista yrityskenttää osallistamalla.

Vuoden 2022 aikana huolestuimme myös kunnallisten in-house yhtiöiden tavasta vallata markkinoita yksityisiltä toimijoilta. Koska aiemmin tekemämme yhteinen kannanotto ei ollut vaikuttanut kuntapäättäjien toimintaan, päätimme kokeilla toimenpidepyynnön tekemistä kilpailu- ja kuluttajaviraston KKV:lle.

Toimenpidepyynnön kohteeksi valikoitu Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, joka oli tehnyt suorahankinnan Sarastialta hankintaa kilpailuttamatta. Toimenpidepyynnön tarkoituksena on ollut herätellä kuntapäättäjät huomioimaan suorahankinnan markkinoita häiritsevä ja julkisia monopoleja luova vaikutus. Toivottavasti tämä järeämpi keino puuttua hankintalain rikkomiseen, muuttaa kuntien toimintatapoja jatkossa.

Kaikki kannanotot ovat ylittäneet uutiskynnyksen ja niihin voi jälkikäteenkin palata PL:n nettisivujen Uutishuoneessa.

Lausuntoja lakihankkeisiin

Kannanottojen lisäksi PL antaa lausuntoja jo vireillä oleviin lakihankkeisiin. Lakihankkeita on vireillä jatkuvasti. Vaikka lausuntopyyntöihin ei lopulta päädyttäisi antamaan lausuntoa, ne vaativat kuitenkin paljon perehtymistä ja työtä. Siksi keskitymme perheyrityksiin ja per-

Kannanotto on toimiva keino vaikuttaa silloin, kun halutaan kiinnittää päättäjien huomio epäkohtaan, joka kaipaisi muutosta.

heyritysten omistajiin eniten vaikuttaviin lakiehdotuksiin. Tänä vuonna on lausuttu oman pääoman velan koron vähennyskelpoisuudesta, T&K verokannustimesta ja arvonnousu- eli maastapoistumisverosta.

Viestiä monin keinoin

Näiden virallisten vaikuttamiskeinojen lisäksi käytössä on tukku vapaamuotoisempia keinoja. Tärkeimpänä näistä nousevat henkilökohtaiset kansanedustaja, puoluesihteeri ja avustajatapaamiset, joita on tämän vuoden aikana ollut lähemmäs neljäkymmenen päättäjän kanssa. Osa tapaamisista on kertynyt Omistajan ääni -kiertueilla, joihin on poliitikkojen lisäksi kutsuttu myös kunkin alueen perheyritysten edustajia kertomaan näkemyksiään yrittämisen arjesta Suomessa.

Lehteen, radioon tai televisioon Perheyritysten liiton tekemiset ja sanomiset ovat päätyneet yli viisikymmentä kertaa, joten toivottavasti sanomamme on saavuttanut myös heitä, joita emme ole päässeet henkilökohtaisesti viestillämme vakuuttamaan.

Ensimmäinen vaikuttamisen vuoteni PL:ssä on nyt lopuillaan. Keväällä liiton 25 v juhlassa Hanasaaressa liiton entinen toimitusjohtaja ja nykyinen eduskunnan puhemies Matti Vanhanen muistutti hienosti, että vaikuttamistyö ei pääty eduskuntavaaleihin. Kun vaalitulos on ratkennut, niin meillä on tilastojen mukaan noin seitsemänkymmentä uutta kansanedustajaa, joista valitettavan monelle perheyritykset eivät ole vielä tuttuja. Työmme jatkuu sitten vielä vaalien jälkeenkin.  

This article is from: