Pelastakaa Lapset -lehti kertoo tarinoita lapsena olemisesta ja monipuolisesta työstämme lasten parissa. Olet tervetullut jakamaan lehden äärellä näitä hetkiä. SISÄLLYS 3 • 2022 3 Pääkirjoitus 4 Nämä lapset ovat ilo 9 Valtion ei tule kadottaa lapsiaan 10 Suuret Lastensynttärit 12 Kotimaan uutisia 14 Jari Sinkkonen 16 Leikin ja levon paikka 18 Parasta olivat ihmiset 20 Yrityksillä on valtaa 22 Uutisia maailmalta 24 Berberan lapset 28 Lapset laitteilla 32 Testamenttilahjoitus 33 Näin autoimme Ukrainaa 34 Kolumni: Pakolaisuus lasten silmin Tällä tytöllä on kaksi kotia, oma koti ja tukiperhekoti. Ammatillisessa tukiperheessä hänellä on aikuisten aikaa ja läheisyyttä. Juhlavuosi huipentui elokuussa. 100vuotista taivaltamme on juhlittu eri puolilla maata suurten lastenjuhlien merkeissä. Eerika ja Essi Ukkonen järjestivät Kuopion Perheentalolla keppari-illan ja opastivat niin lapsia kuin aikuisia harrastuksen pariin. Lapset ovat ilo Suuret Lastensynttärit Nuorimmat jäsenemme 2 PELASTAKAA LAPSET 184 10
Tästäkin selvitään KESÄ ON JÄÄMÄSSÄ taakse. Haastavien koronavuosien jäl keen etenemme kohti syksyä ja valmistaudumme kohtaamaan uuden vaikean vastustajan. Korona eristi ja vähensi työpaikkoja. Perheiden sisäinen turval lisuudentunne joutui monin tavoin koetukselle. Lasten ja nuor ten koulunkäynti jäi varoituksetta liikaakin nuorten omille harteille. Perheissä moni saattoi kokea päätyneensä oman onnensa sepäksi. Vain hetki koronan jälkeen Ukrainan sota koettelee meidän globaalia TULEMMEturvallisuudentunnettamme.SYKSYYN,jossainflaatio nostaa hintoja hurjaa vauhtia. Kahvipaketin hinta on noussut neljästä eurosta lähes seitsemään euroon. Suomessa elää reilusti yli 100 000 lasta suhteellisessa köyhyydessä ja näissä perheissä ollaan jo todella Tukemmekovilla. perustuu valtavaan määrään lasten hyvinvoinnista välittäviä ihmisiä; toimintaamme sitoutuneita vapaaehtoisia, lahjoittajia, tukijoita, jäseniä ja työntekijöitä. Ilman heitä eivät nämäkään sanat olisi mahdollisia. Alkava syksy pakottaa meidät jälleen näkemään ihmisen tärkeyden ihmiselle. Järjestönä etsimme keinot ylläpitää toivoa parem Pelastakaamasta. Lasten toimintaa tarvitaan tänään aivan yhtä pal jon kuin sata vuotta sitten. Kuivuus, nälkä ja köyhyys ovat massiivisia
haasteita, mutta näistä huolimatta ”OjentakaammelastensuojeluSomalimaanvahvistuu.toinen toisellemme kättä lasten hyväksi. Liittykäämme verkostoksi yli koko maan ja avatkaamme kotimme hoidottomille lapsille.” Järjestömme perustaja Ester Ståhlberg kirjassaan Tanskan kasvatit (1922) PELASTAKAA LAPSET 3 Hanna Markkula-Kivisilta pääsihteeri24 Ohjaamme 70 € EväitäruokalahjakorttejaElämälle-ohjelmankauttavähävaraisilleperheille Berberan lapset
OVATLAPSETNÄMÄILO
Isla ja Leevi käyvät aikuisten seurassa pyöräilemässä. Polkeminen tarjoaa liikettä ja maisemanvaihdoksia. Jos päämäärä on mukava, matkanteko taittuu vauhdikkaasti. 4 PELASTAKAA LAPSET
Leevi ja Isla ovat Lotvosen perheen ilo seitsemänä päivänä kuukaudessa. Päätös ryhtyä tukiperheeksi tehtiin Lotvosilla vanhempien ja kotona vielä asuvien lasten yhteispäätöksellä, eikä päätöstä ole tarvinnut katua. Leevi ja Isla ovat osa porukkaa. Teksti Raili Mykkänen Kuvat Tuuli Nikki PELASTAKAA LAPSET 5
– Kyllähän pienet heräävät aikaisin, mutta äiti ja isä lähtevät heidän kanssaan ulos. Eikä minua haittaa, vaikka viikonloppuna kuului sikin leikin ääniä heti aamusta, Roosa sanoo.
– Vaikka olen kerkeävä ihminen, niin koin, että yritys, neljä lasta, joista Leevillä on ADHD-diagnoosi ja Islalla omat vaikeutensa, olisivat yksin pitkän päälle liian raskas koko naisuus. Kaksi nuorinta vaativat erityistä huolehtimista. Heillä oli pitkiä päiviä päivä kodissa, koska yritystoiminta vaatii sekin pit kiä päiviä. Olin tukiperhejonossa puolitoista vuotta. Tunnen kiitollisuutta tästä jaetusta vanhemmuudesta, sillä näin minulle jää aikaa palautua, sanoo Jaana. Jaana Myllylä on myös Leevin omaishoi taja. Hän on onnistunut saamaan omaishoi don vapaiden palveluseteleiden kautta 10 tuntia kuukaudessa saman henkilön lasten hoitoavuksi kotiin. Leevi on varsin aikaan saapa nuori mies, ja ilman valvontaa tapah tuisi monenlaista. – Pysyvä tukiperhe on lapsen kannalta tärkeä. Huomasimme, että jos Lotvoset hake vat lapset päiväkodista perjantaina, siinä on yksi äidistä eroaminen vähemmän, ja näin käytännön kokeilujen kautta löysimme las ten kannalta parhaat ratkaisut. Toki alkuun oli sitä ”en halua jäädä”, mutta kun sunnun taina kysyin, miten on mennyt, sain kuulla ”ettei sen kivempaa olisi voinu olla”. Nyt Lot Riittävän paljon fyysistä liikuntaa saattaa aikuisista joskus tuntua mahdottoman paljolta, mutta Leeville liikkuminen tarjoaa hyvän mielen energianpurkua.
A urinko paistaa. Terassilla on las ten uima-allas, mutta nauru kuuluu trampoliinilta. Leevi, 7, ja Isla, 5, siellä näyttävät temp pujaan. Lotvosten viisihenkisestä perheestä on tullut lapsille kolmessa vuodessa tuttu paikka, jossa tavat ja säännöt tiedetään, lelu jen paikat tunnetaan ja nukkumaan on tur vallista käydä. Kun pöytä on katettu ja jauhelihakeitto lautasilla, lapset kutsutaan syömään. Pöydän ääreen istuvat vanhemmat Katja ja Kai Lot vonen , heidän lapsistaan keskimmäinen, Ilari, 19, sekä kuopus Roosa, 17, ja toki Leevi ja Isla. Karjalanpiirakoiden määrästä täytyy keskustella. Kun määrät on selvitetty, pie nimmät keskittyvät keittoihinsa. Roosa ker too, että perheen nuorimpana lapsena hän on aina pitänyt ajatuksesta, että hänellä olisi pikkusisaruksia.
– Tosin voi aamuseitsemältä kyllä kuulua pianokonserttokin, heittää Ilari ja vilkaisee nauraen Leeviä. Kun juttelu siirtyy itse kunkin päivän ohjelmaan, Leeville ja Islalle selviää vierailu Oulun liikennepuistoon.
YHTEISVOIMIN HYVÄ Lasten äiti Jaana Myllylä jäi kahden lap sensa yksinhuoltajaksi pian Islan synnyttyä. Tuolloin hän arvioi oman tilanteensa vaati van lisätukea. Jaana Myllylä on yksityisyrit täjä. Hänellä on Leevin ja Islan lisäksi edelli sestä liitosta kaksi lasta.
6 PELASTAKAA LAPSET
PELASTAKAA LAPSET 7
AMMATILLISEKSI TUKIPERHEEKSI Leevin ADHD-diagnoosi muutti tukiperhetarpeen ammatilliseksi tukiperheeksi. Katjalla ja Kailla oli molemmilla ammattinsa kautta pätevyys kouluttautua ammatillisiksi tukiperhetoimijoiksi. Ja sen he tekivät. Lapsista ei luovuttaisi. Katja on varhaiskasvatuksen las tenhoitaja ja Kai luokanopettaja. – Ammatillinen tukiperhe itse saa päättää millainen lapsi heille olisi sopiva. Perheellä on tietoa ja osaamista lapsen erityistarpeista tai diagnoosista. Erityistarpeisen lapsen taustalla voi olla geneettinen, traumaattinen tai neuropsykiatrinen syy, kertoo Oulun aluetoimiston sosi aaliohjaaja Tuuliina Kaartinen. – Erityistarpeinen lapsi vaatii ammatillista osaamista ja se lisää vastuuta, minkä takia ammatillisesta tukiperhetoiminnasta maksetaan palkkio sekä kulukorvaus. Tavallisesti lapset käyvät tuki perheessä kerran kuussa ja ammatillisen tukiperheen oletetaan kykenevän antamaan vahvempaa tukea. Pelastakaa Lasten ammatillinen tukiperhetoiminta on osa järjestön tarjoamaa palvelutoimintaa kunnille. – Palvelu tunnetaan kuntien sosiaalityössä jo varsin hyvin ja sitä myös osataan ostaa lasten elämän tueksi. Sairaus tai käytöshäiriö saattaisi muuten tiputtaa nämä lapset kokonaan perhetuen ulkopuolelle. Koulutuksessa sanotaankin, että eritystarpeinen lapsi on vain lapsi, joka tarvitsee jotain useammin, enemmän tai pidemmän aikaa… Eikä ammatillisuus ole terapiaa tai hoitoa, vaan lapsen kanssa elämistä. Koulutuksessa painotetaan posi tiivisten asioiden huomaamista lapsessa; missä hän on osaava, kykenevä ja onnistunut, täydentää Tuuliina Kaar tinen. AVOIMUUS JA LUOTTAMUS – Avoimuus ja luottamus ovat tämän toiminnan perusta. Näiden lasten tukikokoonpanoon kuuluvat lasten äiti, päiväkoti ja tukiperhe. Kaikki tietävät samat asiat ja kai Roosa ja Isla ja tyttöjen tuokio. Kaikenlainen kaunis viehättää Islaa. Roosa on luvannut lakata Islan kynnet. Leevi torjuu. Jääkiekkotuomarina toimiva Ilari on kiekkoillut aikanaan paljon, joten pelaamisessa on sekä tunnelmaa että opastusta. Lasten arjen touhut koostuvat varsin perinteisistä viihdykkeistä. Piirtäminen harjoituttaa keskittymistä, kädentaitoja ja antaa mielikuvitukselle toteutumisen mahdollisuuksia.
vosille oikein mangutaan, että milloin se päivä taas on, toteaa Jaana.
– Erityistä näissä lapsissa on meille heidän tärkeytensä, tarkentaa Kai. l Lasten toinen perhe koolla. Katja ja Kai Lotvonen, sekä Isla ja Leevi.
– Minulle miesten arkisen läsnäolon saaminen Leevin ja Islan elämään on ollut sydäntä lämmittävää. Ilman tukiper hettä heillä olisi ympärillään vain aikuisten naisten arkea. Myös Kain ja Ilarin energisyys on ollut molemmille mie luista. Kun tehdään, jaksetaan. Liikkuminen on paras apu vahvojen tunteiden kanssa eläville lapsille, kertoo Jaana.
kille kerrotaan, jos jokin pohdituttaa, sanoo Kai. – Haen lap set meille kolme kertaa kuussa päiväkodista iltapäivällä. Jo tämä tuntuu niin hyvältä, että lapsilla on nämä lyhyet päivät.
– Minä voin hakea työvuoroistani riippuen lounasaikaan tai viedä heidät vasta lounasaikaan silloin, kun lapset läh tevät päiväkotiin meidän luotamme, lisää Katja. Leevin ja Islan turvallisten aikuisten määrä on kasvanut huikeasti Lotvosten myötä. Leevillä ja Islalla on nyt kaksikin mummolaa, Katjan vanhemmat ja Kain äiti ja hänen miesys tävänsä. Jaanan vanhemmat ovat kuolleet.
– Samoin rytmi. Pidämme siitä kiinni joka paikassa. Saa tamme katsoa jääkiekkoa televisiosta tai lastenohjelman, mutta mitään pelilaitteita ei ole käytössä. Ulkoilu, ruoka ja uni ovat läsnäolon ja viihtymisen perusta, Katja toteaa.
8 PELASTAKAA LAPSET
Pelastakaahallituskauteen.Lapseton nostanut tapaamisissaan puolueiden kanssa esille hallituskauden onnis tumisista juuri sen, että strategia saatiin valmiik si. Sen toimeenpanoa ohjaavia dokumentteja on myös laadittu kiitettävästi. Lapsetkin on huomi oitu: heitä on kuultu ja heille on kerrottu, mistä on kysymys. Tämä on kaikkinensa edistyksellis tä kansallista kehitystä. Suunnitelmat paperilla eivät silti riitä. Rahaa ja resursseja tarvitaan. Hallitusohjelmasta voi mainita muutaman muun onnistumisen. Se, että harrastamisen Suo men mallin kokeilut ovat olleet käynnissä eri puolilla maata, ohjaa toivottavasti myös tulevaa hallitusta jatkamaan tätä työtä. Laajan sosiaali turvauudistuksen valmistelu on saatu käynnis tymään, vaikkakin alkuvaiheessa lapsenoikeus näkökulma tuntui unohtuneen. Nyt suunnitte luun on saatu mukaan lapsi- ja perhejärjestöjen asiantuntijoita. Lapsiakin halutaan kuulla. Hallituskaudella on säädetty asteittain kiris tyvä vähimmäishenkilöstömitoitus lastensuoje luun. Pelastakaa Lapset on ollut jo pitkään sitä mieltä, että sosiaalityöntekijöiden työkuormaa tulee vähentää, jotta heillä on mahdollisuus huo lehtia lapsen edun toteutumisesta. Hallituskau della on linjattu, että yhdellä sosiaalityönteki jällä saisi olla vastuullaan enintään 35 lasta vuo sina 2022 ja 2023 ja enintään 30 lasta vuodesta 2024. Seuraamme, tuoko tämä helpotusta.
Vuodenvaihteessa hyvinvointialueet ottavat vastuun sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelas tustoimesta tilanteessa, jossa Ukrainan sodan seurauksena kohonneet elin- ja energiakustan nukset ja lainojen korot ovat kaventaneet vähä varaisten ja köyhyydessä elävien lasten elämän edellytyksiä entisestään. Kun perheissä on nälkä, kertyy lisää huolia, ja toimeentulo, terveys ja elämänilo ovat koetuksella. Tällöin tulisi olla varmuus siitä, että hyvinvointivaltion turvaverk ko pitää Epävakainaotteessaan.aikoina meidän tulee keskittyä takaamaan lasten turvalliset kasvuolosuhteet kaikin tavoin. Tämä toteutuu myös vaikuttamal la lapsilähtöisen kriisivalmiuden kehittämiseen kunnissa ja hyvinvointialueilla. l Hyvinvointivaltion ei tule kadottaa lapsiaan Keväällä 2023 pidetään eduskuntavaalit. Vuoden alusta alkaa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttaminen hyvinvointialueilla. Miten käy lasten?
P elastakaa Lasten asiantuntijat ovat lähestyneet kevään 2022 aikana poliit tisia puolueita tunnustellen, miten eri puolueiden mielestä tällä hallituskau della on onnistuttu lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämisessä, ja mitä tulisi tehdä vieläErityisenparemmin.kriittistä on nyt ymmärtää, että täl lä hallituskaudella Suomeen laadittu kansallinen lapsistrategia velvoittaa tulevia hallituksia toteuttamaan pitkäjänteisesti lapsenoikeuspe rustaista politiikkaa ja toimeenpanoa. Lasten asiat ovat se kova ydin, jolla hyvinvointivaltio pysyy kasassa, ja kaikkien sukupolvien keskinäi nen hyvinvointi taataan. KANSALLISEN lapsistrategian jatkuvuus on vaa kalaudalla, kun ainakaan toistaiseksi sen rahoi tusta ei ole taattu ja strategian sijainti valtion hallinnossa on epäselvä. Strategiassa linjataan laajoja tavoitteita, joista osaa toteutetaan jo täl lä hetkellä. Työ ei saa missään nimessä päättyä tähän
VALTIONHALLINNOSSALAPSISTRATEGIALLEEIOLERAHOITUSTA,EIKÄPÄÄTÖSTÄ,KENENVASTUULLASEON
LAPSET 9
PELASTAKAA LAPSET linjaa parhaillaan edus kuntavaalitavoitteitaan. Nostamme esille sitä, että lapset ja nuoret tarvitsevat koronavuosien jälkeen tukea syrjäytymisen ja heihin kohdistu van kaikkinaisen väkivallan ehkäisyyn, oppimi seen ja mielenterveyden ylläpitoon.
Teksti Tiina-Maria Levamo, kotimaan ohjelman lapsen oikeuksien ja vaikuttamistyön eritysasiantuntijaPELASTAKAA
"Todella kiva juhla. Harvoin mitään herkkuja tai muuta saa ilmaiseksi!” "Parasta oli disco!” ”Parasta on hattarat””Elokuva””Pomppulinna ja herkut!" "Kiva leikkiä kavereiden kaa piilosta" EspooHelsinkiHyvinkääMuhos Järjestömme juhli tuhansien lasten iloksi eri puolella Suomea järjestön satavuotisen taipaleen kunniaksi. Poikkeuksellisen lämmin elokuun sää helli juhlijoita. Aikuisten heittäytymisestä näki, että nämä kaikki 55 erilaista lastenjuhlaa eri paikkakunnilla oli tehty rakkaudesta lapsiin, ihan juuri heitä ajatellen. LASTENSYNTTÄRITSUURET20.8.2022 10 PELASTAKAA LAPSET
Lohja KAIKILLEKIITOS Iisalmi Virrat IisalmiPorvoo Kuopio Nivala Lahti Valkeakoski Kemijärvi PELASTAKAA LAPSET 11
– Olen mukana toiminnassa, koska haluan antaa omaa ammatti taitoani yhdistyksen toimintaan, vastavalittu puheenjohtaja sanoo.
Liittovaltuusto käyttää liiton päätösvaltaa varsinaisten liittoko kousten välillä ja koostuu paikallisyhdistysten jäsenistä. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin keväällä Hilkka Pöyliö. Kaksivuotisen toimikautensa aikana hän haluaa huolehtia yhdistysten tasapuolisuudesta ja niiden sääntöihin sitoutumisesta.
Kevään liittokokouksessa valittiin uudeksi liittovaltuuston puheenjohtajaksi KMT Hilkka Pöyliö Tampereen paikallisyhdistyksestä. n Hilkka Pöyliö liittyi Pelastakaa Lapsiin vuonna 1998 ja on toiminut Tampereen paikallisyhdistyksen hallituksessa ensin 2000-luvun alkupuolella ja uudestaan vuodesta 2016 lähtien. Pöyliö toimii Tam pereen Seudun Ammattiopistossa liiketoiminnan koulutuspäällik könä - ja liiketalouden tutkintoon valmistavassa koulutuksessa.
Onnittelemme
HYVÄ IDEA KANTAA JOENSUU Minä olen tärkeä! -toiminta on tavoittanut vuosien ajan paikallisia lapsia ja nuoria. Joensuun paikallisyhdistyksen työn tekijä Kaisa Kontkanen on eräs paikalli sen tason ideanikkareista. Hän on tehnyt kohtaavaa paikallista toimintaa Minä olen tärkeä! -ryhmien parissa. Minä olen tärkeä! -ryhmät ovat lapsille ja nuorille, jotka kokevat yksinäisyyttä tai vai keuksia kaverisuhteissa.Taustalla on iso aja tus, että yhtäkään lasta ei jätetä. Toimintaa rahoitetaan STEAn tuella. 18-vuotta paikallisyhdistyksessä töitä tehnyt Kaisa Kontkanen jää eläkkeelle, jättäen jälkeensä toimintaa, joka on paikallista ja vahvasti järjestömme arvojen mukaista.
ERITYISEN ARVOKKAAN TYÖN TEHNEELLE n Leena Sunisen Lappeenrannan pai kallisyhdistyksessä tekemä vapaaehtoistyö on huomioitu järjestömme korkeim malla arvomerkillä Pietate in Parvulos -mitalilla. Leena Suninen on toiminut yhdistyksen kautta lasten hyväksi vuo desta 1969 alkaen. Kotimaan uutisia
Kiitämme virkistyspäiväTukiperheille OULU Pohjois-Suomen aluetoimisto jär jesti tukiperheille virkistyspäivän Oulussa Lasten liikennepuistossa kiitoksena hei dän työstään. Autoissa riitti polkijoita ja liikenteessäkin mentiin välillä omaan tyyliin, joskin myös ihan liikennekulttuuria opiskellen. Tuuliina Kaartinen toivotti lapset ja tukiperhevanhemmat tervetulleeksi liikennepuistoon.
– Liittovaltuuston puheenjohtajana pidän tärkeänä sitä, että uusi strategia toteutuu ja saavutetuista tuloksista voidaan tiedottaa.
12 PELASTAKAA LAPSET
Hilkka Pöyliö puheenjohtajaksivaltuuston
Juhla vapaaehtoisille JOENSUU Itä-Suomen aluetoimisto ja Joensuun paikallisyhdistys juhlivat järjes tömme sankareita, vapaaehtoisia. Vapaaehtoisten supervoimiksi paljastui vat iloisuus, lapsellisuus, heittäytyminen, empaattisuus, kiltteys, rauhallisuus, pitkä pinna, kärsivällisyys, mielikuvitus… Joensuussa on saatu nauttia vapaaeh toisten osallisuudesta jo 80 vuoden ajan. Leikkiä kaikkien iloksi LAPPEENRANTA Paikallisyhdistysväki osallistui Etelä-Karjalan perhejärjestöjen yhteiseen Leikkipäivä-tapahtumaan Lappeenrannan Kauppatorilla. Lapsille ja leikkimielisille avoimessa tapahtumassa pallonheitto ja puujalkakävely nousivat suosikeiksi. Vasemmalla paikallisyhdistyksenLappeenrannanleikkijät Heidi Haulismaa, Soili
YHTEISTYÖ TEKEE MEISTÄ
Pullopantilla hyvää lapsille Jo yli 100 000 euroa lahjoitettu kotimaan vähävaraisille lapsille Lidlin uuden pullonpalautuspalvelun kautta. n Lidlin pullonpalautuskoneilla otettiin joulukuun 2021 alussa käyttöön uusi pal velu, jossa asiakas voi lahjoittaa panttira hat lyhentämättömänä Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle -ohjelmaan. Lahjoituksilla tuetaan vähävaraisissa perheissä elävien lasten harrastamista. Arvioimme, että yli 400 lasta voi saada nyt kertyneillä Lidlin asiakkaiden lahjoituksilla itselleen harras tuksen.
VAHVOJA Pelastakaa Lasten kotimaan ohjelman sidosryhmille järjestettiin 100 vuotisjuhla Linnanmäen Peacockissa. HELSINKI Paikalla oli mukavan suuri joukko tärkeitä yhteistyökumppanei tamme ja entisiä työntekijöitämme. Tilaisuus koostui pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisiltan, ylilääkäri Kirsi Kettusen, Nettivihjeen erityisasian tuntija Tanja Simolan ja kotimaan ohjelman johtaja Riitta Hyytisen puheenvuoroista, sekä vapaasta keskustelusta juhlaherkkujen äärellä.
Taidekehykset saivat uudet muotokuvat juhlapäivän kunniaksi. Kuvassa THL:stä vastikään eläköitynyt tutkija Tarja Heino, Auta Lasta ry:n toiminnanjohtaja Pertti Kukkonen ja Perhekuntoutuskeskus Lauste ry:n johtaja Kim Berglund
Karhunen ja Leena Suninen PELASTAKAA LAPSET 13
Pelastakaa Lasten kunniajäsen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Jari Sinkkonen toimi järjestömme ylilääkärinä vuosina 1997–2015. Hän nosti lastenkotien hoito- ja kasvatustyön keskiöön lapsen yksilöllisyyden. Lastenkotien työntekijät koulutettiin ymmärtämään, miten erilaiset kiintymyssuhteet peilautuvat vuorovaikutukseen. Tunnekäyttäytymisen ja vuorovaikutustaitojen sanoittajana Jari Sinkkonen oli Suomessa yksi edelläkävijöistä. Jari Sinkkonen osoittautui ylilääkärikautenaan erittäin merkittäväksi yhteiskunnalliseksi keskustelijaksi, joka piti Pelastakaa Lasten näkyvyyttä ja ammatillisuutta esillä ainutkertaisella tavalla yli 20 vuotta.
14 PELASTAKAA LAPSET
KIINTYMYSSUHTEETKESKIÖSSÄTekstijakuva Raili Mykkänen
KORONAN JA SODAN MUUTTAMA ARKI – Näen, että tänä päivän Pelastakaa Lapsilla on aivan eri tyinen merkitys. Maailma ei ole entisensä, se on nyrjähtä nyt sijoiltaan. Juuri tässä tilanteessa tarvitaan Pelastakaa Lasten tulisieluisia työntekijöitä turvaamaan maailmaan se hyvä, joka lapselle kuuluu, miettii Jari Sinkkonen. l TYÖN
PELASTAKAA LAPSET 15
P elastakaa Lasten toimintaan ovat alusta asti vai kuttaneet rohkeasti edistykselliset persoonat. Yli lääkärinä toiminut Jari Sinkkonen ei ole ollut joukossa poikkeus. Hänen ohjauksessaan järjestömme toteutti kansain välisestikin merkittävän seurantatutkimuksen, FinAdon, ulkomailta adoptoitujen lasten hyvinvointi- ja terveystutkimuk sen. Järjestömme adoptiohistoria mahdollisti ihanteelliset puitteet selvittää kokonaisvaltaisesti, millä tavoin adoptio on vaikuttanut lasten elämään. Tutkimus koski sekä ala ikäisiä että aikuistuneita adoptoituja. – Tutkimukseen osallistuivat kaikki Suomen adoptiojär jestöt, eli Pelastakaa Lasten ohella Interpedia ja Helsingin kaupunki. Siitä on julkaistu useita tieteellisiä ja yleistajuisia artikkeleita. Tutkimus on hyödyttänyt kan sainvälisesti adoptio-osaamista tarvitsevia aloja, sanoo Jari Sinkkonen.
TAVOITTEENA TURVALLINEN KIINTYMYSSUHDE Perhehoitoon ja lastenkoteihin sijoitettujen lasten hoito ankkuroitiin Jari Sinkkosen työvuosina kiintymyssuhde teoriaan. Lastenkodeissa jokainen lapsi sai oman ohjaa jan, luottoaikuisen, joka tunsi lapsen tavat, edesottamukset ja tarpeet. Häneen lapsi saattoi kiintyä. Omaohjaajasta tuli luottoaikuinen, samaan tapaan kuin perhehoidossa sijaisvanhemmat. Työntekijöiden vaihtuvuus lastensuoje lussa oli huomattavasti pienempää vuosituhannen vaih teessa kuin nykyisin. – Lastensuojelun ja psykiatrian välillä on omituinen juopa, ja jopa kielenkäyttö on erilaista. Juuri näiden alojen toisiaan täydentävällä yhteistyöllä olisi sijoitetulle lapselle kuitenkin erityisen suuri merkitys, sanoo Jari Sinkkonen. Jari Sinkkosen ylilääkäriaikana erityislastenkoti Tir littan ja Jorvin sairaalan psykiatrian osasto toteuttivat kahden erityisalan kiinteän yhteistyön.Tirlittanin tuolloi nen johtaja Seppo Kinnunennen oli toiminut hoitajana Lastenlinnassa samaan aikaan kuin Jari Sinkkonen toimi siellä osastonlääkärinä. – Jorvin psykiatrisen osaston tehtävä oli antaa tukea, ottaa koppi siitä, mihin lapsen ohjaajalla ei ollut päte vyyttä. Lastensuojelussa esiintyy paljon käytöshäiriöitä, vaikeitakin sellaisia. Suuri osa näistä lapsista toipuu riit tävän pitkäkestoisen ennakoitavan, turvallisen, luotetta van ihmissuhteen ja hoidon myötä. Se on lastensuojelun työtä. Käytökseen vaikuttavat lasten varhaiset kiintymys suhteet ja vuorovaikutusmallit, mutta myös genetiikka. Se taas on lääketieteen aluetta. Siksi yhteistyötä tarvitaan, sanoo Jari YhteistyöSinkkonen.onantoisimmillaan silloin, kun ammattilaiset kunnioittavat toistensa osaamista, ja lapsella on tapaa misissa mahdollisuus olla oman elämänsä asiantuntija.
Pelastakaa Lasten ylilääkärikautenaan Jari Sinkkonen kansanomaisti lasten tunneelämän tarpeita ja vanhemmuuden perustehtäviä sadoille suomalaisille vanhemmille. Samoin lastenkodeissa ja sijaisperheissä tehtiin lasten kiintymyssuhteiden turvallisuuden parantamiseksi intensiivisesti töitä.
JÄRJESTÖMME TUNNETUIN Jari Sinkkosesta tuli poikien puolestapuhuja sattumalta. Elettiin 1990-lukua, jolloin sodan keskellä kasvaneiden vanhempien lapset olivat aikuistuneet ja saaneet omia lap sia. WSOY:n tuolloinen kustannuspäällikkö Liisa Sep pälä koki, että aika oli kypsä romuttamaan ”pojat eivät itke” mieskäsityksen ja niin hän pyysi Jari Sinkkosta kir joittamaan kirjan pojaksi kasvamisesta. Ilmestyi ensim mäinen Jari Sinkkosen kirja nimeltä Pienistä pojista kunnon miehiä. Kaikkiaan Sinkkonen on kirjoittanut omissa nimissään13Esikoinenkirjaa.oli menestys. Liisa Seppälä oli aistinut ajan tar peen oikein. Kirjan tuoman julkisuuden myötä Jari Sinkko sesta tuli erittäin pidetty ja kysytty luennoitsija. Kansanta juinen lempeä-ääninen puhuja, jonka polveileva kerronta vetosi kuulijoihin. Minne hän menikin, hän vei mukanaan nimen Pelastakaa Lapset. Hän oli vuosikausia lähes brändi.
tuntinen toiminta. Pelastakaa Lasten vapaaehtoiset saavat asuinkerroksista mukaansa joukon innokkaita lapsia. Joukko suuntaa lapsiystävälliseen tilaan.Tilassa lapsille on järjestetty monen laista toimintaa kahden tunnin ajaksi: piirtämistä ja askartelua, pelejä ja leik kejä. Lapsille on tarjolla myös välipalaa. Kaksituntinen kuluu nopeasti lähes parinkymmenen noin 2–10-vuotiaan lapsen touhutessa. Lasten mielestä lap siystävällisessä tilassa parasta on niin tekeminen, kaverit kuin syöminenkin. Ajan käydessä loppuun yksi tytöistä kaappaa vapaaehtoisemme pitkään halaukseen. Nämä ovat sydäntä läm mittäviä kohtaamisia.
LAPSIA VARTEN Miljoonien lasten oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen uhkaavat eri laiset kriisit ja konfliktit ympäri maail man. Poikkeustilanteiden keskellä juuri lapset ovat kaikkein heikoimmassa ase massa. Lapsiystävällinen tila -toiminta on Pelastakaa Lasten ja muiden kan sainvälisten humanitääristen toimijoi den eri puolilla maailmaa käyttämä toi mintamalli lasten tukemiseksi näissä katastrofi- ja kriisitilanteissa. Lapsiystävällinen tila on paikka, Jokainen lapsi tarvitsee leikkiä ja lepoa riippumatta siitä, millaiset olosuhteet ympärillä
Leikin ja levonpaikka
Teksti Elina Pitkäranta Kuvat Pelastakaa Lapset: Isobel Turriff, Mira Ahlstedt
Romanialaistaustainen Marian Cobzaru Pelastakaa Lapset Norjasta halusi hyödyntää kielitaitoaan ja lähteä Romaniaan auttamaan Ukrainan sotaa pakenevia lapsia.
16 PELASTAKAA LAPSET
On vällisenaloittaakeskuksessa13.00.päivä.perjantai-iltaKellotuleeVastaanottoonaikalapsiystätilanpari
tilalapsuuttapilkahduksenkriisienmuunPelastakaavallitsevat.LapsettuohätäavunohellakeskellälapsilletavallistaLapsiystävällinen-toiminnallaan.
PELASTAKAA LAPSET 17
MALLI TOIMII MYÖS SUOMESSA – Käynnistimme Lapsiystävällinen tila -toiminnan edellisen kerran Suomessa syksyllä 2015, jolloin Suomeen tuli suuri määrä turvapaikanhakijoita. Lap
koulutarvikkeita.ruokalahjakorttejavaippojahygieniatarvikkeita,järjestöltäkanssa.johonLapsiystävällinenvastaanottokeskuksessajärjestäätila-toimintaa,KristinaosallistuuäitinsäLisäksiperheetsaavatruokaa,vaatteitajasekätarvittaessaja
Lapsiystä vällisiin tiloihin ovat tervetulleita kaikki lapset iästä, kielestä, etnisestä taustasta tai sukupuolesta riippumatta.
siystävällisten tilojen perustaminen laajemmassa mittakaavassa tuli jälleen ajankohtaiseksi tänä keväänä, kun Ukrainan sotaa pakenevat perheet tuli vat Suomeen etsimään turvaa. Perus timme vapaaehtoistemme tuella lap siystävällisiä tiloja eri puolille maata, Pelastakaa Lasten valmiussuunnittelun asiantuntija Anna Salmenhaara ker too.Suomessa lapsiystävällisiä tiloja pyörittävät Pelastakaa Lasten työnteki jät ja koulutetut vapaaehtoiset. Toimin nalla voidaan parhaimmillaan tukea viranomaisten ja muiden organisaati oiden toimintaa. Yleensä toiminta on lyhytaikaista ja väliaikaista, eli kestää sen aikaa kuin kriisin akuutti vaihe jat kuu. – Kriisejä ja konflikteja pakenevat lapset ovat usein joutuneet kokemaan asioita, joita yhdenkään lapsen ei pitäisi kokea. Jokaisella lapsella on poikkeus olojen keskelläkin tarve saada olla ihan vain lapsi, Salmenhaara sanoo. l Lasten nimet muutettu yksityisyyden suojaamiseksi Suomessa Pelastakaa Lapset perusti viime keväänä yhden lapsiystävällisistä tiloista Helsingin Länsisatamaan Ukrainan sotaa pakenevien lasten ja perheiden tukemiseksi heidän saapuessaan maahan. Reilun vuoden ikäinen Kristina pakeni Ukrainan sotaa Puolaan äitinsä Irinan ja 13-vuotiaan siskonsa Katian kanssa. Pelastakaa Lapset
Lapsiystävällinen tila on turvallinen ympäristö, jossa lapsi voi levätä, osal listua järjestettyyn toimintaan, käsi tellä turvallisesti kokemuksiaan, saada tietoa sekä oppia uusia taitoja. Toimin nasta lapsi voidaan ohjata tarvittaessa lisätuen piiriin.
jossa lapsi saa kriisitilanteen keskellä ensisijaisesti olla lapsi ja tehdä lapselle ominaisia asioita, kuten leikkiä ja pelata, unohtaa hetkeksi huolet ja pelot. Lasten ollessa turvassa ja valvonnassa vanhemmat saavat hengähdyshetken tai hetken omien asioiden hoitamiselle.
Lapsiystävällisiä tiloja ylläpidetään kansainvälisesti muun muassa pako laisleireillä, perheiden läpikulkurei teillä, kuten satamissa, rautatieasemilla ja lentokentillä, vastaanottokeskuksissa sekä evakuointikeskuksissa.
JÄSENILLÄMME TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIAON n Onko paikkakunnallasi Pelastakaa Lasten paikallisyh distys? Ota heihin yhteyttä ja kerro, millaista toimintaa haluaisit järjestää tai millaisessa toiminnassa haluaisit olla mukana. Jäseneksi liitytään juuri paikallisyhdistyksen Olemmekautta. viime vuosina voineet vahvistaa nuorten tar peita vastaavaa toimintaa sekä vahvistaa lasten oikeuk sista kertomista nuorille toimivimmalla tavalla. Siksi, tule sinäkin! 18 PELASTAKAA LAPSET
PELASTAKAA LAPSET 19
SITTENKIN
VIIHTYMINEN ALKAA LÄSNÄOLOSTA Tytöillä on vankka luotto siihen, että kun vain saa itsensä lähtemään kotoa liikkeelle ja tulemaan pai kalle, tekeminen alkaa kyllä luonnistua. Harrastus illat ovat olleet Kuopiossa oikein kunnon koronan murtajaiset. Vihdoin yhdessä. Yhteinen ilo on aina parasta paikan päällä. Pelastakaa Lasten Kuopion paikallisyhdistyksellä on tarvittaessa käytettävissään Kuopion Perheen talon tilat. Harrastusiltojen idea on, että kaikkien on mahdollista jakaa toimintailloissa omaa osaa mistaan ja innostustaan. ”Yhdessä ja yhteispelillä” on kuopiolaisten yhdistystoiminnan valuuttaa. Molemmat tytöt palaavat vielä siihen, miten eri tyiseltä se heistä tuntui, että aikuisetkin olivat kiin nostuneita. l Katso Eerikan ja Essin kepparivideo You Tubesta gR1UYMOMWYa.https://www.youtube.com/watch?v=v-
OLIVATPARASTAIHMISET Hauskuus on halpa huvi ja mukanaolijoiden innostuminen tuntuu hyvältä, totesivat järjestön nuorimpiin kuuluvat jäsenet Eerika ja Essi Ukkonen. He ovat ohjanneet Kuopion paikallisyhdistyksen keppari-iltoja. Tekst ja kuvai Raili Mykkänen
P
elastakaa Lasten nuorimpiin jäseniin kuu luvat Eerika, 13, ja Essi, 10, ovat tietoisia järjestön pääasiallisesta tehtävästä, lasten suojelutyöstä, ja siitä, miten suuri merkitys lahjoituksilla on kriiseissä auttamiselle. Mutta jäse nenä oleminen merkitsee heille itselleen konkreet tista toimintaa Kuopion Perheentalolla.
Essi on keppihevosharrastuksen konkari. Siinä hänen lajinsa on esteratsastus. Essi kertoo, että jotta keppari hyppää hyvin, on myös ratsastajan kyettävä hyppäämään hyvin. Essin tämän kauden tavoite on ylittää yli metrin korkuiset esteet. Nyt hänen kep parinsa Raita ja Zicalinda hyppäävät ratoja, joissa estekorkeus on 85 senttimetriä. Keppareista Raita on–sukkakeppari.TeimmePerheentalolla juuri näitä sukkakeppa reita, kertoo Essi. YHDESSÄ TEKEMINEN ON VAAN NIIN KIVAA Essin isosisko Eerika toimi illoissa askarteluavus tajana. Suurin osa iltaan osallistuneista nuorista tunsi entuudestaan keppariharrastuksen, mutta osa läsnäolijoista tuli ihan uteliaisuuttaan kuulemaan, mitä kepparitouhu oikein on. Perheentalon suunnittelija Liisa Törn kuvaa tyt töjen ohjaamaa iltaa yhteisöllisyyden uutena löy tymisenä pitkän koronaeristyksen jälkeen. – Lapsille tuntuu olevan tärkeää, että tapaami sessa on jokin teema. Vanhempien mukana olo ja heidän kanssaan yhdessä tekeminen oli pienimmille lapsille tärkeää. Paikalla oli lapsia kolmesta vuo desta kahteentoista, kertoo Liisa Törn. YHDESSÄ KOKEILUN VIEHÄTYS Keppari-illan ohjaajat ovat molemmat innostuneita myös akrobatiasta, Eerikan intohimona ovat cheer leader-hommat ja Essi puolestaan on innostunut ilma-akrobatiasta.–Voisimmepitää vaikka akrobatiailtoja samalla ajatuksella, että tervetuloa vaan kokeilemaan, poh tii Eerika. – Eihän liikkeiden tarvitse olla vaikeita, vaan sellaisia, että jokainen onnistuu. Helpompia ja vähän haastavampia. – Sellainen voisi olla hauskaa. On hauskaa, kun ihmiset innostuvat kokeilemaan yhdessä, yhtyy Essi.–Olisi kiva saada teini-ikäiset innostumaan. Ei kenenkään iällä ole väliä, kun aletaan kokeilla ja jokainen pääsee alkuun. Alkumainostusta voisimme kehittää vielä somessa, koska luulen, etteivät tei ni-ikäiset tienneet keppari-illasta, miettii Eerika.
VÄLINPITÄMÄTTÖMYYS VAIKUTTAA ESIMERKIKSI NÄIN Välinpitämättömän yritystoiminnan vaikutukset las ten elämään voivat olla todella rankat. Arviolta 300 miljoonaa lasta hengittää päivittäin tehdasalueiden saastunutta ilmaa. Kymmenet miljoonat lapset ovat pitkiä aikoja erossa vanhemmistaan siksi, että vanhemmat ovat poissa lastensa luota työnsä takia. Jopa 160 miljoonaa lasta tekee sellaista työtä, joka vaarantaa heidän lapsuutensa tai koulunkäyn tinsä. Maailman lapsityöläisistä puolet tekee suoraan vaarallista työtä esimerkiksi kaivoksilla, rakennus työmailla. ja maataloudessa.
20 PELASTAKAA LAPSET YRITYKSILLÄ ON VALTAA
LAPSIMYÖNTEISYYS VAIKUTTAA ESIMERKIKSI NÄIN Yritykset toteuttavat lapsen oikeuksia myös pitä mällä lapsista huolta, jolloin lapsille ei markkinoida epäterveellisiä tai lapsille sopimattomia tuotteita. Lasten vanhempien työajat määritellään ymmär täen, että lapset tarvitsevat riittävästi huolenpitoa. Yritykset ovat aidosti kiinnostuneita turvaamaan lasten hyvinvointia verkossa. Liiketoimintaa lapsenoikeusperiaatteetohjaavat
Pelastakaa Lapset toimii myös kuluttajatietoisuuden lisäämiseksi, jotta liiketoiminnan lapsivaikutukset saadaan näkyviksi. Mitä paremmin kuluttajat tiedostavat sen, miten yritysmaa ilma vaikuttaa lapsiin, sitä kiinnostuneempia he ovat yritysten eettisestä kannasta. Olisi kaikkien etu, että yritykset arvioisivat liiketoimintansa vaikutuksia lasten elämään tai vähintään kin minimoisivat havaitsemansa haitalliset vaikutukset. Lasten kunnioittamiseen kuuluu, että heidän oikeuksiensa toteutumi nen otetaan vakavasti myös liiketoiminnassa. Lapsen oikeuksien edistäminen liiketoiminnassa vaatii jatkuvaa työtä – yhteistyö Pelastakaa Lasten kanssa ei sertifioi yrityksiä, mutta antaa työkaluja ja neuvoja jatkuvaan parannustyöhön.
luotiin 10 vuotta sitten siksi, että toimintaperiaatteillayritystenonmerkitystä lapsille. L apset muodostavat kolmanneksen maailman väestöstä. Se, miten yritykset toimivat tai mitä he jättä vät tekemättä, vaikuttaa jokaisen lapsen elämään. Yritykset voivat joko olla mukana tukemassa lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia – tai osaltaan heikentää heidän terveyttään, turvallisuuttaan tai tulevaisuuttaan. Liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet ( Children’s Rights and Business Principles) luotiin 10 vuotta sitten Pelastakaa Lasten, UNICEFin ja YK:n Global Compact -aloitteen yhteistyöllä. Niiden tavoitteena on saada yritykset oivaltamaan liiketoiminnan suuri vastuu lasten hyvinvoinnista.Vastuun kantaminen ja toimiminen on hyvää bisnestä.
PELASTAKAA LAPSET 21
TELIA Vuodesta 2016 lähtien Telia on yhdessä Pelastakaa Lasten kanssa edistänyt lapsen oikeuksia digitaalisissa ympäristöissä. Osana toimintaa yritys on ollut mukana digimaailman tapahtumissa, levittänyt aiheeseen liittyvää tietoa ja materiaaleja kaiken ikäisille digimaailman käyttäjille. Telian kanssa on muun muassa tuotettu digitaalinen vanhemmuuspakkaus, johon on koottu ohjeita ja vinkkejä lapsen digiturvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyen. Telia on myös mukana edistämässä vastuullisen pelaamisen mer kitystä osana pelialan kulttuuria. Telia on yksi lasten hyvinvointia, turvallisuutta ja osal lisuutta digimaailmassa edistävän Kidital-osaamiskeskuksen pääkumppaneista. Lapsen oikeudet tekstiilituotannossa S-RYHMÄ Suomen merkittävimpiin kuuluva vähittäiskaupan ja palvelualan yritysver kosto S-ryhmä on vahvistamassa liiketoimintansa lapsi- ja perheystävällisyyttä. Tänä vuonna S-ryhmä selvittää Pelastakaa Lasten sekä yritysten vastuullisuuteen keskitty vän Work Aheadin kanssa naisten ja lapsen oikeuksien toteutumista tekstiilituotan nossa Bangladeshissa. Alihankkijoiden naisvaltaisten tehtaiden työntekijöiltä kerätään tietoja muun muassa perhe- ja työelämän yhteensovittamisesta, naisten asemasta työ paikoilla sekä lapsen oikeuksien toteutumisesta. Tarkastelemalla liiketoimintansa suo ria ja epäsuoria vaikutuksia lapsiin ja perheisiin S-ryhmä voi tunnistaa keinoja edistää työntekijöiden ja heidän perheittensä hyvinvointia. Lasten hyvinvoinnin tukeminen LIDL Yksi Lidlin laajan vastuullisuusohjelman painopisteistä on vuoropuhelu osana yhteiskuntaa. Tällä Lidl edistää parempaa ymmärrystä yhteiskunnalle merkittävistä asioista, jotta yhteistä oppimista ja edistystä voi tapahtua. Osana sosiaalisen vastuun kantamista, yritys haluaa olla mukana tukemassa lapsia ja nuoria. Suomessa Lidl on mukana edistämässä lasten ja nuorten hyvinvointia, heidän yhtäläistä oikeuttaan oppi miseen ja mielekkääseen vapaa-aikaan. Kaupoista käsin tapahtuvan pullonpalautuk sen kautta kerätään varoja Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle -ohjelmaan. Tämän kautta tuetaan pienituloisten perheiden lasten ja nuorten harrastamista sekä opintoja. Ohjel man kautta jaetaan myös ruoka-apua tätä tarvitseville. Lapsen oikeudet käytännön tasolla STORA ENSO Maailmanlaajuisesti toimiva Stora Enso on pitkäjänteisesti edistänyt lap sen oikeuksia Pelastakaa Lasten tukemana. Vuodesta 2014 jatkunut yhteistyö on tehty osana Stora Enson laajempaa sitoutumista ihmisoikeuksien edistämiseen liiketoimin nassa. Pelastakaa Lapset on tarkastellut Stora Enson politiikkaa ja prosesseja lapsen oikeuksien näkökulmasta, antanut suosituksia ja ja kouluttanut yli 400 konsernin työn tekijää lapsen oikeuksista liiketoiminnassa, mukaan lukien ylintä johtoa ja muita avain henkilöitä. Latinalaisessa Amerikassa toteutettiin koulutuksia konsernin työntekijöille ja sidos ryhmille lapsen oikeuksista. Intiassa tarkastettiin eräs tuotantoyksikkö sekä erilaisia toimintaketjuja lapsen oikeuksien näkökulmasta. Viime vuosina konserni on myös tuke nut Pelastakaa Lasten hätäapua eri puolilla maailmaa sekä varmistanut ahdingossa ole ville perheille ruoka-apua Suomessa.
Digimaailmasta lapsille turvallinen paikka
Uutisia maailmalta 22 PELASTAKAA LAPSET
koulunkäyntiinMahdollisuus myös
PelastakaakriiseissäLapset
Lapset PelastakaaKuva:Lapset Mugo/PelastakaaDelfhinKuva:“Jos sataisi, elämä olisi niin toisenlaista. En joutuisi menemään vedenhakuun ja voisin keskittyä Samia,opintoihini.”12,Somalia.
Abdallah kertoo, että hänen koulunsa on paljon turvallisempi sen jälkeen, kun sen ympärille rakennettiin aita. Pojan haave on kouluttautua lääkäriksi. Maailmassa on 222 miljoonaa lasta tai nuorta, jotka uhkaavat jäädä ilman koulutusta erilaisten kriisien takia, tiedottaa YK.
on vasta saanut päätökseen kolme vuotta kestäneen hankkeen, jolla varmistimme kriiseistä kärsivien lasten koulutuksen eri paikkakunnilla kolmessa Sudanin osavaltiossa. SUDAN EU:n humanitaarisen avun ja lahjoittajiemme tuella yli 55 000 lasta on Sudanissa voinut jatkaa koulunkäyntiään tai muu toin saanut tukea opintoihinsa.Tuimme yhteensä 53 paikallista kou lua kouluttamalla opettajia ssekä kunnostamalla ja varustamalla kouluja. Kouluissa ja valmistavassa opetuksessa olevat lapset ovat eri puolilta Sudania sekä Sudanin naapurimaista paenneita lapsia.
Pelastakaa Lapset torjuu nälkiintymistä Nälästä kärsivien ihmisten määrä maailmassa on YK:n mukaan enemmän kuin kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Lähes 50 miljoonaa ihmistä joutuu joka päivä kamppailemaan saadakseen henkensä pitimiksi ruokaa. He ovat jo suoranaisen nälänhädän partaalla. n Tilanne on erityisen vakava itäisessä Afrikassa, Etelä-Suda nissa, Jemenissä ja Afganistanissa. Merkittäviä syitä tähän ovat ilmastokriisi, koronapandemia sekä elintarvikkeiden hintoja maailmanlaajuisesti nostanut Ukrainan sota. Sambialaiset lapset kertoivat netinkäytöstään SAMBIA Pelastakaa Lasten tuore Zambia Kids Online -tutki mus on laatuaan ensimmäinen Sambiassa tehty tutkimus las ten verkkokokemuksista. Digitaaliseen lapsuuteen pureutu vaa tutkimusta hyödynnetään tiedotuskampanjoissa ja netin käyttöä koskevan kansallisen strategian täytäntöönpanossa. Tutkimuksessa selvitettiin lasten digitaalisia taitoja, verkon käyttöön liittyviä riskejä sekä haittoja. Lapset kertoivat, että he kohtaavat verkossa usein väkivaltaista ja seksuaalissävytteistä sisältöä. Toisaalta verkon käyttö tarjoaa lapsille tavan viettää aikaa ystävien kanssa sekä paikan oppia uutta tietoa. Useimmat lapset kaipasivat verkon käyttöön enemmän tukea tur valliselta aikuiselta.
Lahjoitusvarat ovat korvaamaton osa Voimmetyötämmevarmistaalasten ja perheiden avun saannin maailman pahimmissa kriisipesäkkeissä. Nyt erityisesti pahenevan nälkäkriisin koettelemilla alueilla. n Olemme lähettäneet hätäapurahastostamme varoja lasten ja perheiden auttamiseksi Syyriassa ja sen lähialueiden maissa. Afganistanissa olemme laajentaneet lahjoitusvaroilla jo käyn nissä olevaa avustushankettamme. Lisäksi olemme lähettäneet puoli miljoonaa euroa humanitaariseen avustustyöhön. On vaara siitä, että useissa maissa tullaan nälänhätäjulistamaanennenkuin vuosi on lopuillaan. Nimet muutettu yksityisyyden suojelemiseksi.
PELASTAKAA LAPSET 23
Siksi Pelastakaa Lapset laajentaa ja vahvistaa parhaillaan apuaan maissa, joissa nyt kärsitään nälän takia. Hädän alaisille jaetaan ruokaa, välttämättömiä tar vikkeita sekä käteisavustusta. Aliravitut lapset huolehditaan hoitoon. Lasten, perheiden ja yhteisöjen varautumista ja selviytymistä edessä olevan kriisin yli tuetaan vahvistamalla lasten suojelua ja terveydenhuoltoa. Yli puoli miljoonaa onnistumista! Suomen Pelastakaa Lasten ohjelmakauteen 2017–2021 mahtuu yli puoli miljoonaa onnistumista, suuria ja pieniä. n Lapsen oikeuksia – eloonjäämistä, oppimista ja kehitystä edistävä toimintamme tavoitti yli 260 000 lasta ja vastaavan määrään aikuisia 11 maassa. Lapsille varmistettiin pääsy ter veydenhoitoon ja laadukkaaseen opetukseen, ja heitä suojeltiin väkivallalta ja kaikenlaiselta hyväksikäytöltä, kuten lapsityöltä. Samalla vaikutettiin lakeihin ja viranomaisten käytäntöihin, jotta lasten oikeudet ja tarpeet tulisivat aiempaa paremmin huomioiduiksi. Tutustu ohjelmaraporttiin: www.pelastakaalapset.fi/tyomme-maailmalla
Somalimaan satamakaupunki Berbera tunnetaan lasten kaupunkina. Pelastakaa Lasten lastensuojelutyö kaupungin lasten kanssa ja hyväksi on jatkunut vuosia ja jatkuu edelleen, myös Ukrainan sodan vaikutusten ja äärimmäisen kuivuuden rajaamissa olosuhteissa. Lasten suojelu on näissäkin olosuhteissa valinta. Teksti Anne Kanene, Raili Mykkänen Kuvat Mustafe Saed Jirdeh
BERBERAN LAPSET
24 PELASTAKAA LAPSET
VAIKEUKSIEN UMPISOLMU Somalimaa oli jo ennen Euroopassa alkanutta sotaa yksi maa ilman köyhimmistä maista. Lähes kaikki vehnä tuotettiin Venä jältä ja Ukrainasta, eikä viljaa ole ollut saatavissa enää puoleen vuoteen. Sodan takia peruselintarvikkeiden, kuten ruokaöljyn ja durran hinnat ovat kaksinkertaistuneet. Diesel on 42 prosenttia kalliimpaa kuin vuoden alussa. Yhden dollarin varassa päiväs tään selviytyvien määrä kasvaa kaiken aikaa. Somalimaa on Afrikan sarven muiden maiden tavoin saa nut tuta rankimmin ilmastonmuutoksen vaikutukset. Sadetta on odotettu neljä kautta turhaan. Tämänhetkinen kuivuus on pahin 40 vuoteen. Presidentti Muse Bihi Abdi on jo lähettänyt maailmalle kuivuusavunpyynnön. Ihmisiä siirtyy maaseudun lohduttomista olosuhteista nälän hädän ajamina kohti kaupunkeja. Myös kohti Berberaa, missä toimeentulosta taistelevat myös itsensä varassa selviytymään joutuvat lapset. LAPSILLA ON IHMISOIKEUDET Berberan satamakaupunki sijaitsee Adeninlahden rannalla ja on tärkeä Somalimaan taloudelle. Sataman laajennuksen tavoite on päästä hallitsemaan Punaisenmeren kauppalaivaliikennettä. Satama ei ole toivo paremmasta tulevaisuudesta vain kau pungin johtajille ja yrittäjille, vaan myös lapsille. Berberan por mestari Abdishakur Mohamoud Hassan Cidin on esittänyt huolensa katulasten suuresta määrästä. Moni tulee työn löy tymisen toivossa, mutta useat tulijoista jäävät ilman minkään laista turvaa tai palveluita. Lapset ovat halpaa, sitkeää työvoimaa. Eikä heihin kohdistettua väkivaltaa koeta ongelmallisena. Siksi siitä ei puhuta, ellei kysytä. Pelastakaa Lapset ja paikallinen kumppanijärjestömme YOVENCO käyvät jatkuvaa keskustelua kaupungin päättäjien, uskonnollisten yhteisöjen, koulujen, perheiden ja lasten kanssa, jotta lapsia suojelevat asenteet ja normit vahvistuisivat ja vas taavasti lapsille vahingollisia asenteita saataisiin muutettua. Berberan pormestari on kohdentanut vuosibudjetin lasten auttamiseen. Hän on todennut, että jos avustusjärjestöt kykenevät auttamaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia lap sia, niin ”miten emme myös me paikallishallinnossa voisi tehdä sitä.” Vaikuttamistyö on ollut niin pitkäjänteistä, hyvin perusteltua ja sitkeää, että Somalimaa hyväksyi vastikään lastensuojelulain
PELASTAKAAkäsin."
LAPSET 25
Somalimaa julistautui itsenäiseksi sisällissodan jäl keen vuonna 1991. Vaikka Somalimaa on yhä vailla kansainvälistä tunnustusta, on se kyennyt Somaliaa paremmin luomaan rakenteita, jotka mahdollistavat Pelastakaa Lasten lastensuojelutyön. Lasten oikeuksia rakennetaan maassa, jossa 61 prosenttia väestöstä on alle 20-vuotiaita ja 74 prosenttia alle 30-vuotiaita. Lasten kaltoinkohtelu on paikoin surullisen yleistä, mutta nuorissa, rohkeasti toisin ajattelemaan suostuvissa ihmi sissä, itää ajatus, että väkivallan hyväksyvät asenteet ja käy tännöt ovat aikansa eläneitä. Ja heihin luottavat myös lastensuojelun kehittäjät.
Berberan satama. Pienillä veneillä ei ole keskikesällä käyttöä. Kuumuus ja tuulisuus estävät lähirannikolla kalastamisen. Näillä pienillä veneillä voi kalastaa vain kuuden kilometrin säteellä rannikosta. Kalastus on kuivuuden takia yksi harvoja ravinnon ja toimeentulon lähteitä. Kalastajia on paljon, kaloja aina vain vähemmän. "Khawaaf" -kommentti kuulaankin usein. "Tulimme takaisin tyhjin
Hassan, 14, osallistui äitinsä kanssa Pelastakaa Lasten Väkivallaton vanhemmuus -koulutukseen. Äiti osallistui vanhempien ryhmään ja Hassan lasten ryhmään. Hassan ei ole käynyt koskaan koulua, mutta oli motivoinut ihmissuhdetaitojen oppimiseen. Hän kuvaili äitinsä kanssa heidän keskinäisen suhteensa parantuneen, mutta myös suhde sairaaseen isään ja sisaruksiin muuttui myönteisesti.
BERBERAN KATULAPSET Satamakaupungin kaduille majoittuvat pojat toimivat kengän kiillottajina, kalastajina, ravintoloissa astioiden pesijöinä. Sata missa heidät laitetaan raskaisiin ruumiillisiin töihin. Tytöt elät tävät itsensä näkymättömissä töissä, usein kotiapulaisina. – Lapset tekevät pitkiä päiviä tai työskentelevät vaarallisissa olosuhteissa öisin. He nukkuvat kaduilla. Katu on koti. Paras turva on oma kyvykkyys ja epäluulo. Perheistään erossa olevat lapset kokevat väkivaltaa, onnettomuuksia, sairauksia ja hyväksikäyttöä. Jos ystävä on, se on toinen kadulla elävä ja työtä tekevä lapsi, kertoo Pelastakaa Lasten lastensuojelun asiantuntija Anne Kanene. Jotta näitä lapsia voitaisiin auttaa, on tiedettävä, mitä he ajattelevat. Pelastakaa Lapset toteutti lasten keskuudessa laa dullisen tutkimuksen, joka paljasti lasten täydellisen turvatto muuden.–Jolasten ajatusten kysyminen vaati pitkän luottamuk sen rakentumisvaiheen. Lapset ovat epäluuloisia ja peloissaan, sillä monet tahot haluaisivat vain kuljettaa heidät pois kaupun gista. Tilanteen muuttamiseksi tarvitsimme tietoa näkymättömissä pysyvien lasten elämästä, jotta voimme vaikuttaa heidän oikeuksiensa toteutumiseen, Kanene kertoo. – Saamamme tiedon perusteella voimme alkaa ajaa parem min katulasten oikeuksia, vallitsevista olosuhteista huolimatta.
KUIVUUS ON VALLITSEVA OLOSUHDE Kuivuus luo nälänhädän. Hätä epätoivoa. Epätoivo ei-toivottavia tekoja. Kun kouluja suljetaan, lapsilta katoaa yksi tärkeim mistä tulevaisuuden turvista. Toivottomuus saa vanhemmat lähettämään lapset kaduille etsimään töitä. Mikäli tytöstä saa myötäjäiset, hänet naitetaan. Lapsiavioliittojen määrä on kasvussa. Lapsia välineellistetään, kun aikuisen henki on vaarassa. Abdi työskentee satamassa kalastajien kanssa, kuten monet Berberassa asuvat ja sinne tulevat pojat. Hän puhdistaa kaloja, kantaa jäätä ja käy auttamassa merellä. Tästä kilon painoisesta kalasta hän saa kaksi Yhdysvaltain dollaria. Lapsille annetaan vain pienimmät kalat. Jos Abdi saa kaksi kalaa, toisen hän myy, toisen hän vie perheelleen. Ellei lapsella ole perhettä, hän saattaa käyttää ansionsa päihteisiin.
Pyörätuolia käyttävä Ahmed, 5, on saanut Pelastakaa Lapsilta ja YOVENCOlta apua jalkojensa kuntoutukseen. Pojan isä tekee keikkahommia satamassa, äiti on kotona yhdeksän lapsensa kanssa. Perheen tulotaso on niin alhainen ja kuivuus on vähentänyt töitä siinä määrin, etteivät Ahmedin lääkärikäynnit ole aina mahdollisia. Perheellä ei ole käytössä sähköä.
26 PELASTAKAA LAPSET
(Child Act), jonka laatimista ja läpimenoa Pelastakaa Lapset on tukenut vuosia monin tavoin yhdessä muiden lasten oikeuksia ajavien järjestöjen kanssa. Laki kieltää kaikki lapsiin kohdistu van väkivallan ja kaltoinkohtelun muodot.
Tätä on kuivuus. Kylä sijaitsee 3 kilometrin päässä Berberan keskustasta. Asumukset ovat purettavia, sillä ihmiset eivät omista maata, eikä heillä ole varaa rakentaa pysyviä asuntoja. Jos joku omistaa kottikärryt, niitä lainataan veden hakuun. Vesipisteistä saa vettä tankata ilmaiseksi, jos sitä on. Köyhimmät jäävät armottoman kesäkuumuuden armoille. Kuivuuden lisäksi tulevat heinäsirkat ja syövät sen mikä kasvaa. Lasten nimet muutettu yksityisyyden suojaamiseksi – Tämä katastrofaalinen kuivuus vaikuttaa suoraan lapsiin ja naisiin. Heihin, jotka ovat muutenkin jo kaikkein haavoittu vimpia, kertoo Pelastakaa Lasten Somalimaan lastensuojelu tiimin päällikkö Kinsi Farah. – Sydämeni kirjaimellisesti särkyy, kun kuulen, miten kuivuus on lisännyt lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja laiminlyöntejä.Vanhemmat yrittävät selvitä, etsiä ruokaa ja jättävät lapset yksin. Yksin olevat lapset altistuvat hyväksikäyttäjille.Kuivuusonolosuhde, jonka äärellä jokainen kokee pelkoa. Mutta lastensuojelun merkitys ei katoa missään olosuhteissa. Kinsi Farah sanoo, että vaikka lapselle löydetään ruokaa, juomaa ja katto pään päälle, hänet on rikottu, jos hän on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Eikä ruoka-apu reagoi näihin lasten suojelullisiin tarpeisiin tai ehkäise niitä. Kinsi sanoo, että lastensuojelun on äärimmäisessä hätäti lassa kaiken aikaa lisättävä tietoisuutta lastensuojelullisista riskeistä, lastensuojelun vaikutuksista ja keinoista välttää kal toinkohtelu. Kaupungin lastensuojelu on kyllä ymmärtänyt sosiaalityön tärkeyden, ja yhteistä tahtoa lasten hyväksi on enem män kuin aiemmin. Pelastakaa Lasten työnä on ollut välittää tietoa tilanteesta päättäjille, yhteisöille, vanhemmille ja lapsille itselleen. Keskustella, perustella, neuvoa ja antaa tukea lasten asemaa vahvistavalle ajattelulle. – Tarjoamme nyt lastensuojelun palveluita, koska erityisesti psykososiaalisen tuen tarve lapsille ja heidän huoltajilleen on välttämätöntä. Lapset, jotka ovat joutuneet hyväksikäytetyiksi tai väkivallan uhreiksi, eivät näytä tuskaansa ulospäin. Ellemme pysty auttamaan heitä, heidän sisäinen elämänsä jää tuho tuksi. Siksi tuemme koulutettujen lastensuojelun ammattilaisten tekemää sosiaalityötä ja yksilötason palvelunohjausta, kertoo KinsiSomalimaanFarah. lasten suojelu tarvitsee rahaa, jotta lastensuojelulakiin voitaisiin tukeutua, ja jotta se olisi jonakin päivänä kansalaisille vahva ja tunnettu laki. Nyt se jää useimmilta kui vuuden kauhujen varjoon ja siksi lastensuojelujärjestön työ on korvaamatonta.–Lastensuojeleminen väkivallalta, hyväksikäytöltä ja lai minlyönniltä on myös elämää suojelevaa hätäapua, Kinsi Farah muistuttaa. l
PELASTAKAA LAPSET 27
28 PELASTAKAA LAPSET
DIGILAITE PERHEENJÄSENÄ
Ongelmalle on tyypillistä, että se havaitaan vasta, kun se on. Näin myös perheessä, kun ongelmaksi nimetään lapsen sähköisten medialaitteiden - tietokoneen, läppärin, kännykän tai pelikoneen - käytön määrä tai Perhetapa. elää sähköisten medialaitteiden kanssa ja parissa. Laitteiden hallinta on välttämättömyys. Siksi laitteita on osattava käyttää, mutta teknisen osaamisen rinnalle on noussut myös Kasvatuksenlaitekasvatus.oletetaansisältävän lapsen ja laitteiden välisen suhteen rakentumista. Lapsen mielen ja laitesisäl töjen houkuttavuuden välinen jännite on niin epäsuhtai nen, että laitteen houkuttavuus vangitsee ilman aikuisen selkeää ja kärsivällistä opastusta. Tunnevoimainen halu luo vahvoja tottumuksia, ellei suhtautumistaan opi kont rolloimaan.Aikuisen on hyvä tarkistaa, miten itse näihin laitteisiin on orientoitunut. Kasvattaja saattaa vuorokaudessa pyyh käistä parisataa kertaa puhelimensa näyttöä. Se on aika tiuhaa verkkotapahtumatutkailua. Ja juuri tämä on sitä Vanhempien ja lasten suhde sähköisiin medialaitteisiin rakentuu eri tavoin, mutta mikä erityisen mielenkiintoista, jokaisen perheenjäsenen henkilökohtainen suhde näihin laitteisiin vaikuttaa koko perheen keskinäiseen dynamiikkaan. Teksti Raili Mykkänen Kuvitus Kaisa Eskola
Sähköiset medialaitteet ovat kova vastus kaikenlaiselle
tunnevoimaista tottumista, eräänlainen ”pakko vilkaista”. Pieni toistuva ele, joka taatusti omaksutaan vierestä seu raamallakin.
Esimerkkinä: lapsen näkökulmasta on valtava ero, odo tetaanko lastenteatterin alkamista katsomossa yhdessä, esitykseen virittäytyen, vai mallintaako aikuinen odotta misen jonkinlaisena luppoaikana, jolloin voikin seurustella kännyköiden kanssa. Aikuisten kännykänkäyttö on monesti yllättävän ajattelematonta ja epäkohteliasta, usein tiedostamatonta huonoa käytöstä muiden seurassa.
PELASTAKAA LAPSET 29
VAIKUTTAJA PERHEESSÄ Yhteiskunta toimii sähköisten medialaitteiden varassa, joten verkkosyrjäytyminen ei ole suotavaa. Perheiden lai tevarustelussa on eroa, mutta kasvussa se on ollut jo vuo sienLaitesuhteeseenajan. kasvattaminen on tämän ajan lasten hyvinvoinnin perusjalka, koska iästä riippumatta jokainen käyttäjä rakentaa laitteisiin ja niiden sisältöihin omanlai sensa henkilökohtaisen suhteen. Toisin kuin radio tai televisio aikanaan, nykyiset laitteet tarjoavat ajasta ja paikasta riippumatonta jatkuvaa vuo rovaikutuksellista sisältöä. Nämä laitteet vaikuttavat myös perhedynamiikkaan.Mitätietoisempaa erilaisten laitteiden käyttö perheessä on, sitä luontevampaa on keskustella laitteilla vietettä västä ajasta, laitekavereista ja viihtymisen syistä, unohta matta käydä sitä keskustelua, jossa kerrotaan lapsen läs näolon tärkeydestä muille perheenjäsenille. Jos lapsi on paljon vain laitteiden äärellä, muille saattaa tulla häntä ikävä.Laitteiden käyttö on nimittäin yllättävän yksityistä, ellei sen äärellä koetuista tapahtumista, tunteista ja aja tuksista opetella myös keskustelemaan. Tieteellisesti on vielä varsin vähän tutkittu sitä, millai nen vaikutus medialaitteilla on perheenjäseniin ja perhe suhteisiin. Se tiedetään, että vaikutusta on. KAUKANA LÄHELLÄ Pilkkoutuneen arjen yhdistäjänä sähköiset medialaitteet ovat vertaansa vailla. Teksti-, ääni-, kuva- ja videoviestit antavat välittömän yhteydessä olemisen kokemuksen. Joi denkin perheenjäsenten kanssa yhteydenpito voi painot tua pääasiallisesti näiden viestien varaan perhetilanteen takia.Se, missä määrin medialaitteet vahvistavat perheenjä senten keskinäistä yhteyttä riippuu kuitenkin myös siitä, missä määrin perheellä on kotioloissa yhteisiä laitevapaita rutiineja, työn, koulun ja päiväkodin vastapainona. Arkeen juurrutetut rutiinit ovat vahva vastatoimi laitteiden sisäl löllisiä houkutuksia vastaan. Katja Revon toimittama kirja Media lapsiperheissä nos taa esiin, että sama aikakeskustelu, joka käydään aprikoi taessa lemmikin hankintaa, tulisi oikeastaan käydä myös sähköisten medialaitteiden kohdalla. Mistä kaikesta lait teella vietettävä aika on pois?
LAPSI TÄRKEÄMPI KUIN LAITE Tähän mennessä tehtyjen kartoitusten perustella tiede tään, että henkilökohtainen laitteiden käyttö perheessä voi olla jopa niin tiivistä, etteivät perheenjäsenet tiedä, mitä muille kuuluu. Kun keskinäisen keskustelun määrä hiipuu, myös myötäelävien tunteiden ja ajatusten koke minen laimenee. Laitesuhteeseen opastaminen on per heessä uudenlainen kasvatusvastuu ja sähköiset media laitteet kasvatuksellisen haaste. Mediakasvatus tulee yhtenä aihekokonaisuutena vastaan kyllä peruskoulu- ja lukio-opetuksessa, mutta lasten kannalta se on varsin myöhään.Sosiaalipsykologian professori Anja Riitta Lahikainen on tuonut esiin, että erilaiset asenteet ja tavat, joilla per heissä sähköisten medialaitteiden käyttöön suhtaudutaan, näkyvät päiväkoti-ikäisten lasten sosiaalisissa taidoissa. Laitteiden äärellä vietetty aika ei kehitä samalla tavalla sosiaalisia taitoja kuin mitä on mahdollista oppia elävässä vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten seurassa toimien.Kasvatuksen eräs tehtävä on sosiaalistaa lapsi. Sosiaa liset taidot ovat käytöstapoja, tilannetajua, tunnetaitoja, kontaktin ottamista ja konfliktien käsittelyä.
Ajallisesti lapsilla on aina enemmän aikaa viettää lait teiden parissa kuin lasten ja kodin hoidosta vastuussa ole valla aikuisella, mikäli laitteet ovat kotona vapaasti saata villa. Lapset ovat kuitenkin kehityksessään ikänsä vankeja, ja siten aikuista kyvyttömämpiä arvioimaan laitteiden käytön seurauksia välittömästi ja pitkällä aikavälillä.
Ihmiset herkistyvät eriasteisesti uteliaisuudelleen seu rata, mitä muualla tapahtuu, keiden toimesta ja missä. Eikä se ole kuin pyyhkäisy puhelimen ruudulla ja asia selviää. Aikuisen on hyvä varmistaa, että lapsen kanssa yhdessä olemiseen jää myös hetkiä, joista selviää ilman puhelinta.
Perhe- ja paripsykoterapeutti, kouluttaja-asiantuntija Pirjo Niemi-Järvinen toimii Pelastakaa Lapsissa Silta-kouluttajana ja työskentelee perheiden parissa, joissa on haasteellista rakentaa luontevaa vuorovaikutussuh detta. Yhteyden rakentuminen on tärkeää, koska lapsen emotionaalinen hyvinvointi on riippuvainen vanhemman ja lapsen keskinäisen kommunikoinnin laadusta.
toiminnallisuudelle, sillä ne stimuloivat nopean nautinnon ja vaivattomuuden kokemuksia. MIELI VASTAAN RUUTU Joissain neuvoloissa kysytään lapsen yksivuotistarkastuk sen yhteydessä, millaisia ajatuksia vanhemmilla on säh köisten medialaitteiden käytöstä. Kysymys sopisi kaikkien neuvoloiden repertuaariin, sillä taaperoikäisten laitetot tumuksia on kartoitettu äärimmäisen vähän. Eräs otanta on Kuopion Perheentalolta viime vuodelta. Roosa Almilan ja Inkaliina Lyijysen toimesta siellä toteutettiin opinnäytetyö alle kolmivuotiaiden älylaittei den käytöstä. Mukana olleiden lasten ruutuaika vaihteli 5–30 minuuttiin päivässä. Eräs kyselyyn vastannut äiti kertoi kaksivuotiaastaan: ’’Hän ottaa kännykän käsiinsä, jos on saatavilla esimerkiksi pöydän kulmalla tai sohvalla jne. Saattaa ottaa aamuisin yöpöydältä, jos vanhemmat vielä nukkuvat ja alkaa touhuilla ja viihdyttää itseään.’’ Digilaitteiden käytön aloittamisen ajankohta on van hempien valinta. Pieni lapsi on utelias, mutta myös altis ja suojaton laitteiden sisällön ääressä. Laitteen kuvavirta on pienelle lapselle hypnotisoiva. Kuvilla on suuri vaikutus, koska pienen lapsen kielen hallinta on vajavaista. Kuvavirta tarttuu lapsen tajuntaan ilman tulkintaa. Kuvat jäävät lapsen tietoisuuteen ilman yhteyksiä ja sanoja. Vastaava tilanne aikuisella olisi sellai nen, jossa hän kokee ”en tajua yhtään mitä tapahtuu”. Kat sottu menee lapsen mieleen ilman ymmärryksen ja elä mänkokemuksen tuomaa tukea. Esikouluikäiselläkään ei vielä ole vielä kykyä jäsentää kuvaruudun tapahtumia. Tuon ikäisen muisti kyllä pelittää ja hän saattaa kertoa viikkoja myöhemmin hyvin tarkasti jonkin häneen vahvasti vaikuttaneen ruututapahtuman. Alle kouluikäiselle lapselle kaikki on totta. Tämäntapai nen elämän kohtaamisen vakavuus ohittuu aikuiselta hel posti. Mutta lapsen logiikalla se, mikä voi tapahtua ruu dulla voi tapahtua missä tahansa, siis myös kotona, siis myös hänelle itselleen. Siksi pelko ja painajaiset. Vasta yli 8-vuotias alkaa hahmottaa, että se mitä ruu dussa tapahtuu, ei olekaan sama asia kuin oma todellisuus. Mutta vasta murrosiän kynnyksellä kehittyy kyky realisti seenMielenlaatutodennäköisyysajatteluun.onlapsenarvokkain pääoma. Se, miten mieli maailmaa tulkitsee, niin maailma ihmiselle aukeaa.
– Kun perheyhteys on lapsen emotionaalisen kehityksen kannalta hataraa, voi kännykkä, läppäri tai peli tarjota psyykkistä helpotusta hetkiin, joina ollaan yhdessä samassa tilassa, sanoo Pirjo Niemi-Järvinen.
– Silloin, kun perheen puheväleistä seuraa usein ja her kästi perheenjäsenten keskinäistä riitelyä, puhumisesta voi halutakin vieraantua. Ainakin teoriassa laitteen seuraa ja sisältöjä pystyy hallitsemaan paremmin kuin perheen vuorovaikutusta. Näin arvioiden laite on emotionaalisesti turvallinen ”kaveri”. Kodin kireä, jännittynyt, huonoilla energioilla ladattu ilmapiiri vaurioittaa lapsen mieltä. Se, että lapsi on lait teiden äärellä useasti siksi, että vanhemmilla on eripuraa tai vanhempi on toistuvasti liian väsynyt kanssakäymi seen, saattaa lohduttaa. Laitelohtu on lohtua sekin, ja aut taa realiteettien torjumisessa.
HELPOMPI KUN EI PUHUTA Sosiologi Anthony Giddens on todennut, että ”tunteista syntyy voima, joka vetää perheenjäseniä yhteen tai työntää heitä erilleen”. Perheenjäsenten mahdollisuus oppia tun temaan toisiaan keskittyy niihin hetkiin, jolloin ollaan samanaikaisesti kotona, mikäli silloin syntyy keskinäistä keskustelua.
30 PELASTAKAA LAPSET
Pirjo Niemi-Järvinen toteaa kuitenkin, että lapsiper hearjen syövereissä on tarpeen tullen parempi valita het kelliseksi lapsenvahdiksi laite kuin menettää hermonsa lapseen stressin, väsymyksen tai satunnaisten vastoinkäy misten vuoksi. Vähemmän haittaa satutuokiosta laitteen äärellä on kuin läheisen epämääräisestä lapseen hermos tumisesta.–Hetkiomaa aikaa antaa aikuiselle tilaa laskea kymme neen ja puhaltaa ulos. Ei näiden laitteiden hyötyjä pidä ohittaa. SINULLA ON ONGELMA Niin kauan kuin digilaitteiden käyttö ei ole vanhemmista ongelma, ei perheessä laiteongelmaa olekaan. Vasta kun vanhempi turhautuu lapsen laitekiinnitteisyyteen ja sen takia vuorovaikutuksen katoamiseen, koetaan perheessä olevanOikeastaanongelma.kuuroille korville puhuminen on ongelma, ei niinkään laite. Keskinäisen yhteyden olemassaoloon on olemassa yksinkertainen sääntö: vuorovaikutus kahden henkilön välillä on aktiivista ja läsnä olevaa silloin, kun kysy mykseen saa vastauksen välittömästi ja vastauksen sisältö on selkeästi yhteydessä kysyttyyn. Eli ei ihme, että huomiota hakevan ärsyyntyneisyys lisääntyy, kun toisen huomio ei irrottaudu laitteelta, vaikka häntä puhutellaan. Meneehän se tunteeseen, ärsyttää ja suututtaa, kun sama toistuu jo tuhannetta kertaa. Hermo jen hallinta kannattaa. Mitä lapsi laitteella tekeekin, hän osoittaa tekemistään kohtaan aitoa kiinnostusta. Eikä kave ria jätetä, pätee laitekaveruudessakin. Ei siis haukuta lait
PELASTAKAA LAPSET 31 teen käytöstä, koska ei lasta nuhdeltaisi kaveruudesta kaan.Yhteyden säilyminen ja perheyhteyteen paluu ovat lapsen parhaaksi, tietää lasten verkkoturvallisuutta ja digitaalista hyvinvointia edistävän Reconnect-hankkeen suunnittelija Lauri Sundberg Pelastakaa Lapsista. Las ten laitekasvatuksen ei tulisi rakentua haitta- ja huoli puheelle vaan kiinnostukselle. Kaikenikäisille hyvä kysy mys on: Miksi se, mitä teet, on noin kiinnostavaa? – Kontrolloinnin sijasta voisi antaa lapsen miettiä ja tarjota ratkaisuja, joilla kompromissi yhteisen ajan ja laiteajan välillä löytyy. Tämä kunnioittasi ehkä parem min lapsen tarpeita. Aikuinen voi pitää kiinni siitä, että joku ratkaisu nykyiseen tilanteeseen tarvitaan, lapsella on mahdollisuus miettiä, millainen se hänestä voisi olla, ehdottaa Lauri Sundberg. KIDITAL – VERKKO TURVALLISEKSI Pelastakaa Lapset lanseerasi keväällä Suomen laajimman digitaalisen lapsuuden osaamiskeskuksen, Kiditalin. Kidi tal jalkauttaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 25. yleiskommenttia, joka käsittelee lasten digitaalisia oikeuksia. Osaamiskeskukseen on kerätty maan kattavin ammattiosaaminen.Kidital-osaamiskeskuksen
keväällä teettämän Lapset laitteilla -kyselytutkimuksen perusteella vanhemmilla ja 13–18-vuotiailla lapsilla on samansuuntaisia näkemyk siä kotona olevien sähköisten medioiden käytöstä. Kyse lyyn vastasi 1003 vanhempaa sekä 567 näiden kanssa samassa taloudessa asuvaa lasta. Valtaosa selvitykseen osallistuneista lapsista ja aikuisista ei kokenut digilait teilla ja sovelluksilla olleen merkittävää vaikutusta lap sen sosiaaliseen, fyysiseen tai psyykkiseen hyvinvointiin. Sähköisillä medialaitteilla koettiin olevan suotuisia vaikutuksia oppimiseen ja tiedonsaantiin sekä sosiaali siin suhteisiin. – Hieman toisenlainen kuva hahmottuu, kun jätetään tarkastelusta pois neutraalit vastaukset ja kiinnitetään huomio vain kielteisiin ja myönteisiin arvioihin. Näin tarkasteltuna vanhemmat ovat enemmän huolissaan laitteiden vaikutuksista lasten fyysiseen hyvinvointiin. He käyttivät jopa ilmaisuja riippuvuus, vaikeus irrottautua laitteilta ja liiallinen käyttö. Lapset puolestaan näkevät digitaalisuuden vaikutukset voittopuolisesti positiivi sina, mutta heidänkin vastauksissaan korostuvat fyysi seen hyvinvointiin liittyvät kielteiset arviot, toteaa tut kimusvastaava Lauri Sundberg.
7–12-vuotiailla negatiiviset vaikutukset liittyvät sosi aalisiin suhteisiin, kuten digilaitteiden aiheuttamiin rii toihin perheessä sekä kurjaan mielialaan. 13–18-vuoti aat pitävät laitteiden vaikutuksia fyysiseen terveyteen yleisimpänä huolenaiheenaan. l
omaisuudellerajoittein,voiihminenmerkityksellisimmistäTestamentinmerkittävälaatiminenTestamentinonpäätöskirjoittaminenonyksipäätöksistä,joitaelämässääntekee.Senavullamääritellä,tietyinlakisääteisinmitämaanpäälliselletehdään.
Meneekö Pelastakaa Lapsille tehdystä testamenttilahjoituksesta veroja? Ei mene, Pelastakaa Lasten ei yleishyödyllisenä yhdistyksenä tarvitse maksaa testamenttilahjoituksesta perintö- eikä lahjaveroa. Millaista omaisuutta voin jättää Pelastakaa Lapsille testamenttilahjoituksena? Päätös on sinun. Jotkut ihmiset ovat päätyneet lahjoittamaan testamentissaan työllemme koko omaisuutensa, jotkut tietyn rahasumman tai osuuden omaisuudestaan, jotkut esimerkiksi
Kyllä voit.Testamenttiin voi määritellä ehdon millaiseen Pelas takaa Lasten toimintaan kuuluvaan työhön tai missä järjestön toimintamaassa testamenttilahjoitus tulee käyttää.Tämä mää rittely ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Jos testamenttilahjoi tuksen tekee Pelastakaa Lapsille ilman tarkempaa kohdennusta, järjestön johtoryhmä päättää asiantuntijoiden tukemana sen, missä testamenttilahjoitusta tarvitaan kaikkein eniten sen het kisessä maailmantilanteessa.
32 PELASTAKAA LAPSET
Lisätietoa verkossa: pelastakaalapset.fi/testamentt nimettyjä arvopapereita, asunto-osakkeen, kiinteistön, taulun tai muun arvoesineen. Me huolehdimme testamentatun omai suuden realisoinnista ja varojen käytöstä lasten hyväksi. Jokai nen testamenttilahjoitus on suuri kunnianosoitus työtämme kohtaan ja merkittävä apu lapsille. Voinko Pelastakaa Lapset laatia minulle testamentin? Suosittelemme testamentin laatijaksi riippumatonta juristia. Useat pankit tarjoavat asiakkailleen kohtuuhintaista palvelua testamentin laadintaan. Myös useilla asianajotoimistoilla on testamenttilainsäädäntöön perehtyneitä juristeja, heiltä kan nattaa rohkeasti kysyä hintatietoa. Missä testamentti kannattaa säilyttää? Testamentti on hyvä säilyttää samassa varmassa paikassa kuin muut tärkeät asiakirjasi. Tärkeintä on, että testamentti on aikanaan löydettävissä jäämistöstäsi. Halutessasi voit toi mittaa yhden allekirjoitetun version tai kopion testamentis tasi järjestöllemme. Emme suosittele, että testamentin ainut versio olisi meillä. l
ina on oikea aika laatia testamentti. Siten viimeinen tahto toteutuu äkillisenkin ikävän tilanteen kohda tessa. Järjestömme vastaanottaa joka vuosi useita testamenttilahjoituksia. Meille on suuri kunnia olla viemässä eteenpäin testamentin tehneen viimeistä tahtoa kaik kein heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi. Kohtaan työssäni testamenttilahjoitusta harkitsevia ihmisiä ja olen huomannut hyvin samankaltaisten asioiden mietityttävän heitä. Vastaankin tässä artikkelissa useimmin minulle esi tettyihin kysymyksiin. Voinko itse päättää mihin työhön Pelastakaa Lapset käyttää testamenttilahjoitukseni?
A
Ota rohkeasti yhteyttä, jos harkitset testamenttilahjoituk sen tekemistä. Autan mielelläni luottamuksella ja henki lökohtaisesti tämän merkittävän päätöksen tekemisessä. Sanna Kuusisto Johtaja, viestintä ja varainhankinta, Pelastakaa Lapset ry 045 104 sanna.kuusisto@pelastakaalapset.fi6633
HARKITSETKO TESTAMENTTAUSTA?
miljoonat ihmiset ovat tarvinneet kuluneen puolen vuoden aikana välitöntä humanitaarista apua. Yli 6,4 miljoonaa ihmistä on paennut sotaa maan rajojen ulkopuolelle. Sen lisäksi 6,6 miljoonaa on joutunut jättä mään kotinsa maan sisällä. Puoli vuotta kestänyt tilanne on lapsille ja perheille vaikea. Lasten terveys ja hyvinvointi ovat vaarantuneet pom mitusten takia. Yli 950 lasta on menehtynyt tai loukkaan tunut sodassa. Sodasta selviytyvät lapset kärsivät sodan aiheuttamista traumoista pitkään. Pelastakaa Lapset on ollut läsnä lapsille siellä, missä he tarvitsevat eniten tukea, kuten rajanylityspaikoilla ja vas taanottokeskuksissa. Lapsille tuttu arki on kadonnut sodan keskeytettyä heidän koulunkäyntinsä. Siksi heille on pystytetty rajanylityspaikoille, keskei sille kulkureiteille ja vastaanottokeskuksiin lapsiystäväl lisiä tiloja, joissa Pelastakaa Lasten sosiaalityöntekijät ja vapaaehtoiset tarjoavat perheille turvallisen paikan hen gähtää, lapsille mahdollisuuden oppia, leikkiä ja saada psy kososiaalista tukea.Vanhemmille on apua viranomaisasioidenSodanhoitamiseen.aikana
PELASTAKAA LAPSET 33 TUE TYÖTÄMMEHYVÄKSIUKRAINAN Kohdenna lahjoitus FI64 1017 3000 2107 27 - viestikenttään ”Ukraina” KunAutamme!Ukrainankonflikti kärjistyi sodaksi helmikuun 24. päivä, Pelastakaa Lapset aloitti välittömästi sotaa pakenevien lasten ja perheiden auttamisen. Olemme tukeneet sodan viattomia uhreja sodan jokaisena päivänä. Ukrainassa
Pelastakaa Lasten. avustutiimit ovat yhdessä kumppaneiden kanssa toimittaneet lapsille ja per heille elintärkeää hätäapua Ukrainassa, sen rajoilla, ja naapurimaissa. Puhdasta juomavettä, lämmintä ruokaa, tär keimpiä lääkkeitä ja hygieniatarvikkeita sekä muuta apua oli Ukrainassa elokuun alkuun mennessä saanut 281 882 henkilöä, heistä lapsia 149 594. Naapurimaihin, kuten Romaniaan ja Puolaan saapuville perheille, olemme tarjonneet käteisapua, jolla he pysty vät ostamaan itselleen tärkeimpiä perustarvikkeita. Sotaa pakenevien lasten koulutusta on tuettu paikallisissa kou luissa digitaalisten opiskeluvälineiden sekä tukiopetuksen muodossa.Avunvälittäminen sitä eniten tarvitseville on ollut mah dollista lahjoittajien ansiosta. l
Pakolaisuus lasten silmin
34 PELASTAKAA LAPSET
AutioAnnaKuva
Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, ollaan hieman samankaltaisessa tilanteessa. Ukrai nan kriisistä seurannut pakolaisuus on nopeasti saanut suomalaiset liikkeelle ja tar joamaan apuaan tarvitseville. Uusia vastaan ottokeskuksia perustetaan jälleen vauhdilla.
Syksyllä 2015 olin matkalla kotiin, kun junasta nousi kanssani kaksi ulkomaalaista lasta äitinsä kanssa. He katselivat hämmentyneinä hil jaista asemalaituria. Eräs ystävällinen kans samatkustaja tiedusteli, minne he olivat mat kalla ja auttoi järjestämään kyydin vastaan ottokeskukseen. Auttamishalu oli juuri heräämässä, ja elettiin niin kutsutun pako laiskriisin alkuvaiheita.
EVELIINA erityisasiantuntijaliikkeelläPakolaisuus-VIITANENjalapset-aiheiden
Vaikka tilanteissa on paljon samaa, on pal jonSuomierojakin.on nyt ollut paremmin valmistau tunut, eikä pakolaisuus tunnu olevan kriisi itsessään. Vuonna 2015 uuden tilanteen pelko sai suomalaisissa aikaan niin myöntei siä kuin ikäviäkin reaktioita. Samaan aikaan, kun pääministeri tarjosi asuntoaan Suomeen saapuville, joku toinen heitteli polttopulloja pakolaisperheitä kuljettavan linja-auton kyl keen. Tätä vastakkainasettelua ei ole onneksi näkynyt nyt, ainakaan yhtä vahvasti. OLEN TYÖSSÄNI jutellut lukuisien lasten kanssa siitä, miten he kokevat pakolaisuu den. Näissä kohtaamisissa etenkin erot muihin lapsiin herättävät paljon kes kustelua.”Miksei meillä ole kaupan vihreää korttia?” eräs pieni lapsi kysyi ker ran tuohtuneena. Kauppaketjun etukortin puute erotti hänen per heensä muista kaupassa asioi vista.Ukrainasta paenneiden koh dalla eroja on myös toisenlaisia. ”Meillä on tällainen”, kertoi eräs tyttö ja näytti henkilökortti aan. ”Tällä ukrainalaiset pääsevät ilmaiseksi bussilla.” Vain heille bus sikyyti oli ilmainen, ei suomalaisille tai muille vastaanottokeskuksen lap sille. AIKUISILTA KYSYTTÄESSÄ ilmainen bussi kyyti on vain pieni ero. Suojelupäätöksen odotusaika, mahdollisuus hakea töitä ja suunnitella tulevaisuutta näyttäytyy tällä hetkellä hyvin erilaisena Ukrainasta ja muualta paenneiden kohdalla. Erilaiset koke mukset vastaanotosta kiristävät ilmapiiriä. Lapset aistivat tunnelman, mutta eivät aina ymmärrä mistä se johtuu. Sotaa ja väkivaltaa pakenevissa lapsissa on mielestäni nähtävissä kuitenkin paljon samaa, lähtömaasta riippumatta. Väkivallan kokemukset jättävät moniin jälkiä, ja suoma lainen yhteiskunta vaatii totuttelua. Kaikkia yhdistää jonkinlainen tuen tarve ja toisaalta haluLapsetselviytyä.puolestaan löytävät yhteneväisyyk siä toisistaan ihan muiden seikkojen perus teella: joitain yhdistää rakkaus jalkapalloon, toisia kiinnostus supersankareihin tai koti leikkeihin. Kuten eräs kymmenvuotias lapsi vastaanottokeskuksessa osuvasti hiljattain kiteytti, kun puhuimme erimaalaisten lasten eroista: ”En keksi eroja. Lapset ovat lapsia.” Hyvä muistutus meille kaikille.l
pelastakaalapset.fi PelastakaaLapsetfacebook.com/ @pelastakaalapse pelastakaalapset 4041 0428 KERROLEHDESTÄMIELIPITEESI à www.pelastakaalapset.fi/ lukijakysely Voit myös antaa palautteen puhelimitse 010 843 5037 Kanava on aina auki. Voit jättää nettiin juttuaiheita, muutosehdotuksia, kehuja ja toruja. PELASTAKAA LAPSET 35 Aluetoimistoista saat tukea ja tietoa
Itä-Suomen aluetoimisto Länsikatu 15, Rakennus 4 A, 4 krs. 80110 Joensuu p. 010 843 5180 Kuopion toimipiste Suokatu 36 B 36 70100 Kuopio aluetoimistoKeski-Suomen Kauppakatu 32 (2. krs) 40100 Jyväskylä p. 010 843 5160 Seinäjoen toimipiste Maamiehenkatu 4 A 1, 60100 Seinäjoki p. 050 472 1950 aluetoimistoLänsi-Suomen Hallituskatu 8 B, 3. krs 33200 Tampere p. 010 843 5140 aluetoimistoPohjois-Suomen Rantakatu 3, 90100 Oulu p. 010 843 5120
Lehden tilaajien ja muiden asiakasryhmiimme kuuluvien henkilöiden tiedot ovat asiakasrekiste rissämme, jossa niitä käsitellään. Rekisteröidyllä on oikeus milloin tahansa peruuttaa antamansa suostumukset, kieltää henkilötietojensa käsittely tai vaatia niiden poistamista. Lisätietoja rekisterin käyttötarkoituksesta ja rekisteröidyn oikeuksista saat tietosuojaselosteesta Pelastakaa Lasten verkkosivuilta: www.pelastakaalapset.fi/asiakas rekisteri. Lehden tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset lehtitilaukset@pelastakaalapset.fiSeuraavaPelastakaaLapset-lehtiilmestyymarraskuussa2022.
AUTA! NÄLKÄKRIISI LAAJENEE! Nälkää näkevien lasten määrä itäisessä Afrikassa kasvaa huolestuttavan nopeasti. KOHDENNA LAHJOITUS FI64 1017 3000 2107 27VIESTIKENTTÄÄN ”AFRIKAN NÄLKÄ” KIITOS. Keräyslupa: Poliisihallitus RA/2017/823, voimassa 1.1.2018–31.12.2022 koko Suomen alueella Ahve nanmaata lukuun ottamatta. Päätoimittaja Hanna Markkula-Kivisilta Toimitussihteeri Raili Mykkänen lkoasu ja taitto Heidi Majdahl Kannen kuva Pelastakaa Lapset Toimituksen osoite Koskelantie 38, PL 95, 00601 Helsinki, 010 843 vuosikertahintaIlmestyyraili.mykkanen@pelastakaalapset.fi50004kertaavuodessa65€ Painopaikka ISSN Pelastakaa0355-9041Lapset ry:n järjestölehti 76. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen aluetoimistoEtelä-Suomen Koskelantie 38, 00610 Helsinki p. 010 843 5000 Turun toimipiste Käsityöläiskatu 4 a 20100 Turku
pelastakaalapset.fi TULE SANKARIKSILASTEN
Nyt jos koskaan, lapset tarvitsevat sankareita. Liittymällä kuukausilahjoittajaksi sinä voit olla yksi heistä. Kuukausilahjoittajana varmistat, että lapset saavat nopeasti apua esimerkiksi luonnonkatastrofin tai konfliktin iskiessä. Lisäksi olet mukana auttamassa kotimaan vähävaraisten perheiden lapsia ja ehkäisemässä nuorten Teesyrjäytymistä.nytyksielämäsi merkittävimmistä päätöksistä, ja tule mukaan auttamaan pienimpiä ja heikoimpia. Se, mitä päätät tänään, voi muuttaa apua tarvitsevan lapsen koko elämän. KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI TÄNÄÄN Verkossa: pelastakaalapset.fi puh. 050 439 7259 (arkisin 9–15) lahjoittajapalvelu@pelastakaalapset.fi
RYHDY
»
» Soittamalla:
JO
» Sähköpostilla:
