Berberan lapset

Teksti Anne Kanene, Raili Mykkänen Kuvat Mustafe Saed Jirdeh

Somalimaan satamakaupunki Berbera tunnetaan lasten kaupunkina. Pelastakaa Lasten lastensuojelutyö kaupungin lasten kanssa ja hyväksi on jatkunut vuosia ja jatkuu edelleen, myös Ukrainan sodan vaikutusten ja äärimmäisen kuivuuden rajaamissa olosuhteissa. Lasten suojelu on näissäkin olosuhteissa valinta.

Somalimaa julistautui itsenäiseksi sisällissodan jälkeen vuonna 1991. Vaikka Somalimaa on yhä vailla kansainvälistä tunnustusta, on se kyennyt Somaliaa paremmin luomaan rakenteita, jotka mahdollistavat Pelastakaa Lasten lastensuojelutyön.

Lasten oikeuksia rakennetaan maassa, jossa 61 prosenttia väestöstä on alle 20-vuotiaita ja 74 prosenttia alle 30-vuotiaita. Lasten kaltoinkohtelu on paikoin surullisen yleistä, mutta nuorissa, rohkeasti toisin ajattelemaan suostuvissa ihmisissä, itää ajatus, että väkivallan hyväksyvät asenteet ja käytännöt ovat aikansa eläneitä. Ja heihin luottavat myös lastensuojelun kehittäjät.

Berberan satama. Pienillä veneillä ei ole keskikesällä käyttöä. Kuumuus ja tuulisuus estävät lähirannikolla kalastamisen. Näillä pienillä veneillä voi kalastaa vain kuuden kilometrin säteellä rannikosta. Kalastus on kuivuuden takia yksi harvoja ravinnon ja toimeentulon lähteitä. Kalastajia on paljon, kaloja aina vain vähemmän. "Khawaaf" -kommentti kuulaankin usein. "Tulimme takaisin tyhjin käsin."

VAIKEUKSIEN UMPISOLMU

Somalimaa oli jo ennen Euroopassa alkanutta sotaa yksi maailman köyhimmistä maista. Lähes kaikki vehnä tuotettiin Venäjältä ja Ukrainasta, eikä viljaa ole ollut saatavissa enää puoleen vuoteen. Sodan takia peruselintarvikkeiden, kuten ruokaöljyn ja durran hinnat ovat kaksinkertaistuneet. Diesel on 42 prosenttia kalliimpaa kuin vuoden alussa. Yhden dollarin varassa päivästään selviytyvien määrä kasvaa kaiken aikaa.

Somalimaa on Afrikan sarven muiden maiden tavoin saanut tuta rankimmin ilmastonmuutoksen vaikutukset. Sadetta on odotettu neljä kautta turhaan. Tämänhetkinen kuivuus on pahin 40 vuoteen. Presidentti Muse Bihi Abdi on jo lähettänyt maailmalle kuivuusavunpyynnön.

Ihmisiä siirtyy maaseudun lohduttomista olosuhteista nälänhädän ajamina kohti kaupunkeja. Myös kohti Berberaa, missä toimeentulosta taistelevat myös itsensä varassa selviytymään joutuvat lapset.

LAPSILLA ON IHMISOIKEUDET

Berberan satamakaupunki sijaitsee Adeninlahden rannalla ja on tärkeä Somalimaan taloudelle. Sataman laajennuksen tavoite on päästä hallitsemaan Punaisenmeren kauppalaivaliikennettä.

Satama ei ole toivo paremmasta tulevaisuudesta vain kaupungin johtajille ja yrittäjille, vaan myös lapsille. Berberan pormestari Abdishakur Mohamoud Hassan Cidin on esittänyt huolensa katulasten suuresta määrästä. Moni tulee työn löytymisen toivossa, mutta useat tulijoista jäävät ilman minkäänlaista turvaa tai palveluita.

Lapset ovat halpaa, sitkeää työvoimaa. Eikä heihin kohdistettua väkivaltaa koeta ongelmallisena. Siksi siitä ei puhuta, ellei kysytä. Pelastakaa Lapset ja paikallinen kumppanijärjestömme YOVENCO käyvät jatkuvaa keskustelua kaupungin päättäjien, uskonnollisten yhteisöjen, koulujen, perheiden ja lasten kanssa, jotta lapsia suojelevat asenteet ja normit vahvistuisivat ja vastaavasti lapsille vahingollisia asenteita saataisiin muutettua. Berberan pormestari on kohdentanut vuosibudjetin lasten auttamiseen. Hän on todennut, että jos avustusjärjestöt kykenevät auttamaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia, niin ”miten emme myös me paikallishallinnossa voisi tehdä sitä.” Vaikuttamistyö on ollut niin pitkäjänteistä, hyvin perusteltua ja sitkeää, että Somalimaa hyväksyi vastikään lastensuojelulain

Pyörätuolia käyttävä Ahmed, 5, on saanut Pelastakaa Lapsilta ja YOVENCOlta apua jalkojensa kuntoutukseen. Pojan isä tekee keikkahommia satamassa, äiti on kotona yhdeksän lapsensa kanssa. Perheen tulotaso on niin alhainen ja kuivuus on vähentänyt töitä siinä määrin, etteivät Ahmedin lääkärikäynnit ole aina mahdollisia. Perheellä ei ole käytössä sähköä.

Hassan, 14, osallistui äitinsä kanssa Pelastakaa Lasten Väkivallaton vanhemmuus -koulutukseen. Äiti osallistui vanhempien ryhmään ja Hassan lasten ryhmään. Hassan ei ole käynyt koskaan koulua, mutta oli motivoinut ihmissuhdetaitojen oppimiseen. Hän kuvaili äitinsä kanssa heidän keskinäisen suhteensa parantuneen, mutta myös suhde sairaaseen isään ja sisaruksiin muuttui myönteisesti.

Abdi työskentee satamassa kalastajien kanssa, kuten monet Berberassa asuvat ja sinne tulevat pojat. Hän puhdistaa kaloja, kantaa jäätä ja käy auttamassa merellä. Tästä kilon painoisesta kalasta hän saa kaksi Yhdysvaltain dollaria. Lapsille annetaan vain pienimmät kalat. Jos Abdi saa kaksi kalaa, toisen hän myy, toisen hän vie perheelleen. Ellei lapsella ole perhettä, hän saattaa käyttää ansionsa päihteisiin. (Child Act), jonka laatimista ja läpimenoa Pelastakaa Lapset on tukenut vuosia monin tavoin yhdessä muiden lasten oikeuksia ajavien järjestöjen kanssa. Laki kieltää kaikki lapsiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun muodot.

BERBERAN KATULAPSET

Satamakaupungin kaduille majoittuvat pojat toimivat kengänkiillottajina, kalastajina, ravintoloissa astioiden pesijöinä. Satamissa heidät laitetaan raskaisiin ruumiillisiin töihin. Tytöt elättävät itsensä näkymättömissä töissä, usein kotiapulaisina. – Lapset tekevät pitkiä päiviä tai työskentelevät vaarallisissa olosuhteissa öisin. He nukkuvat kaduilla. Katu on koti. Paras turva on oma kyvykkyys ja epäluulo. Perheistään erossa olevat lapset kokevat väkivaltaa, onnettomuuksia, sairauksia ja hyväksikäyttöä. Jos ystävä on, se on toinen kadulla elävä ja työtä tekevä lapsi, kertoo Pelastakaa Lasten lastensuojelun asiantuntija Anne Kanene.

Jotta näitä lapsia voitaisiin auttaa, on tiedettävä, mitä he ajattelevat. Pelastakaa Lapset toteutti lasten keskuudessa laadullisen tutkimuksen, joka paljasti lasten täydellisen turvattomuuden. – Jo lasten ajatusten kysyminen vaati pitkän luottamuksen rakentumisvaiheen. Lapset ovat epäluuloisia ja peloissaan, sillä monet tahot haluaisivat vain kuljettaa heidät pois kaupungista. Tilanteen muuttamiseksi tarvitsimme tietoa näkymättömissä pysyvien lasten elämästä, jotta voimme vaikuttaa heidän oikeuksiensa toteutumiseen, Kanene kertoo. – Saamamme tiedon perusteella voimme alkaa ajaa paremmin katulasten oikeuksia, vallitsevista olosuhteista huolimatta.

KUIVUUS ON VALLITSEVA OLOSUHDE

Kuivuus luo nälänhädän. Hätä epätoivoa. Epätoivo ei-toivottavia tekoja. Kun kouluja suljetaan, lapsilta katoaa yksi tärkeimmistä tulevaisuuden turvista. Toivottomuus saa vanhemmat lähettämään lapset kaduille etsimään töitä. Mikäli tytöstä saa myötäjäiset, hänet naitetaan. Lapsiavioliittojen määrä on kasvussa. Lapsia välineellistetään, kun aikuisen henki on vaarassa.

– Tämä katastrofaalinen kuivuus vaikuttaa suoraan lapsiin ja naisiin. Heihin, jotka ovat muutenkin jo kaikkein haavoittuvimpia, kertoo Pelastakaa Lasten Somalimaan lastensuojelutiimin päällikkö Kinsi Farah. – Sydämeni kirjaimellisesti särkyy, kun kuulen, miten kuivuus on lisännyt lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja laiminlyöntejä. Vanhemmat yrittävät selvitä, etsiä ruokaa ja jättävät lapset yksin. Yksin olevat lapset altistuvat hyväksikäyttäjille.

Kuivuus on olosuhde, jonka äärellä jokainen kokee pelkoa. Mutta lastensuojelun merkitys ei katoa missään olosuhteissa. Kinsi Farah sanoo, että vaikka lapselle löydetään ruokaa, juomaa ja katto pään päälle, hänet on rikottu, jos hän on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Eikä ruoka-apu reagoi näihin lastensuojelullisiin tarpeisiin tai ehkäise niitä.

Kinsi sanoo, että lastensuojelun on äärimmäisessä hätätilassa kaiken aikaa lisättävä tietoisuutta lastensuojelullisista riskeistä, lastensuojelun vaikutuksista ja keinoista välttää kaltoinkohtelu. Kaupungin lastensuojelu on kyllä ymmärtänyt sosiaalityön tärkeyden, ja yhteistä tahtoa lasten hyväksi on enemmän kuin aiemmin. Pelastakaa Lasten työnä on ollut välittää tietoa tilanteesta päättäjille, yhteisöille, vanhemmille ja lapsille itselleen. Keskustella, perustella, neuvoa ja antaa tukea lasten asemaa vahvistavalle ajattelulle.

Tätä on kuivuus. Kylä sijaitsee 3 kilometrin päässä Berberan keskustasta. Asumukset ovat purettavia, sillä ihmiset eivät omista maata, eikä heillä ole varaa rakentaa pysyviä asuntoja. Jos joku omistaa kottikärryt, niitä lainataan veden hakuun. Vesipisteistä saa vettä tankata ilmaiseksi, jos sitä on. Köyhimmät jäävät armottoman kesäkuumuuden armoille. Kuivuuden lisäksi tulevat heinäsirkat ja syövät sen mikä kasvaa.

– Tarjoamme nyt lastensuojelun palveluita, koska erityisesti psykososiaalisen tuen tarve lapsille ja heidän huoltajilleen on välttämätöntä. Lapset, jotka ovat joutuneet hyväksikäytetyiksi tai väkivallan uhreiksi, eivät näytä tuskaansa ulospäin. Ellemme pysty auttamaan heitä, heidän sisäinen elämänsä jää tuhotuksi. Siksi tuemme koulutettujen lastensuojelun ammattilaisten tekemää sosiaalityötä ja yksilötason palvelunohjausta, kertoo Kinsi Farah.

Somalimaan lasten suojelu tarvitsee rahaa, jotta lastensuojelulakiin voitaisiin tukeutua, ja jotta se olisi jonakin päivänä kansalaisille vahva ja tunnettu laki. Nyt se jää useimmilta kuivuuden kauhujen varjoon ja siksi lastensuojelujärjestön työ on korvaamatonta. – Lasten suojeleminen väkivallalta, hyväksikäytöltä ja laiminlyönniltä on myös elämää suojelevaa hätäapua, Kinsi Farah muistuttaa. l

Lasten nimet muutettu yksityisyyden suojaamiseksi