Teksti | Seija Knuth
Kärkölän kyläkirkko
– Lohjan seurakunnan pienin kirkko köisesti taiteilija itse otti taulun mukaansa, kun hänet kotiutettiin 6.12.1941. Kärkölästä
muuttaneet saivat ostaa sen Jaatiselta vuonna 1948. Kylässä 1920-luvulla toiminut opettaja teki aloitteen.
Vuonna 1948 kyläläiset järjestivät kirkol-
leen 100-vuotisjuhlan, joka oli sodan vuoksi
viivästynyt. Kylän naiset kutoivat juhlaa varten matot, joiden loimet oli tehty omassa kylässä kasvatetusta pellavasta ja kuteet saatu
niinipuusta (metsälehmus) otetusta kuidusta.
Kärkölän kyläkirkko on tunnelmallinen pieni puurakennus. Kuva: Lohjan seurakunta
Arvokkain lahja oli kuitenkin alttaritaulu, joka kirkosta oli puuttunut. Kirkon vierellä ole-
Pusulan Kärkölänmaa sai kiinteän asutuksen
voi kuvitella tunnelmia 200 vuoden takaisis-
toi Kärkölän uudisasukkaille muuttokirjat ta-
huoneissa. Saarnastuoli on saksalaista mallia
1760-luvulla. Vuonna 1783 lääninhallitus anloihinsa, mikä tarkoitti asumisoikeutta. Samana vuonna Turun tuomiokapituli antoi luvan saarnahuoneeseen ja hautausmaahan.
Rakentaminen alkoi vasta kuudenkym-
menen vuoden päästä. Kirkon rakentamiseen osallistui koko kylä. Työpäivät jyvitettiin
manttaalien mukaan. Hirret saatiin kyläläisten metsästä ja naulat sekä saranat taottiin kylän pajassa. Penkeissä on pieniä eroja, koska
talot ovat veistäneet omat penkkinsä. Kirkon
seinään on tuntematon rakentaja kirjoittanut punaliidulla: ”Vuona 1840 on Tämä herran huone alustettu 1842 on Tämä sitten valmiksi satu”.
Samalla varmistui alueen kuuluminen
sa hämärissä ja lämmittämättömissä Herran
1600-luvun alkupuolelta. Tammisaaren historiassa kerrotaan, että kappalainen Nils Sti-
gelius osti vanhan puukirkon saarnastuolin, koska Tammisaaren 1691-1694 rakennettuun
kivikirkkoon haluttiin uusi. Hän oli syntynyt
kylän läpi valmistui vasta 30 vuotta myöhemmin, vuonna 1870.
Kirkon vanhimmat esineet saatiin lahjoi-
tuksina ympäröivistä seurakunnista. Tilaa ei
ole muutettu rakentamisen jälkeen. Vierailija
36 Opas | Guide 1/2021
koivun väliin. 1860-luvulla hankittiin toinen
kirkonkello. Kärköläläiset vastasivat kyläkirkon hoidosta 130 vuotta, minkä jälkeen hoitovastuu oli Pusulan seurakunnalla.
Vuoden 2013 alussa Kärkölän saarnahuo-
kirkosta tuli yksi Lohjan seitsemästä kirkosta.
lahjoitettiin Kärkölään. Puiset patsaat ovat 1700-luvulla Lohjan kirkosta ensin Pusulaan
lahjoitettuja. Nykyinen kirkkolaiva on kopio 1990-luvulla murron yhteydessä hävinneestä
esineestä. Laivassa oli vuosiluku 1688. Peri-
mätiedon mukaan se oli Tammisaaren kirkosta. Alttaritaulun maalasi taiteilija Eeli Jaa-
”Jeesus tyynnyttää
koväärtin eli kirkkoisännän. Ensimmäinen tie
hen asti kirkonkello oli kiinnitettynä kahden
kirkkoon hankittiin uusi saarnastuoli, vanha
vihki kirkon ja hautausmaan 5.3.1843. Kirknahuonekunta, joka valitsi johtajakseen kirk-
rakennettu vuonna 1848. Kerrotaan, että sii-
neen ja hautausmaan omistus siirtyi saarna-
Pusulan vuonna 1838 valmistuneeseen uuteen
tinen
koa alkoi hoitaa kyläläisten muodostama saar-
tumista käytetty hautaukseen. Kellotapuli on
Pusulassa ja lahjoitti saarnastuolin sinne. Kun
Lohjan seurakuntaan ja Pusulan kappeliin. Lohjan kirkkoherra, lääninrovasti von Pfaler
vaa hautausmaata on jo ennen kirkon valmis-
huonekunnalta Lohjan seurakunnalle. KyläLohjan seurakunta remontoi saarnahuoneen Museoviraston valvonnassa vuonna 2016. Sen
vaaliminen on kunnianosoitus 1700-1800-lukujen raivaajille ja heidän työlleen tulevien sukupolvien hyväksi. Kärkölän kirkko sijaitsee osoitteessa Kärköläntie 1380, 03850 Pusula.
lokakuussa
1941. Aiheena on
myrskyn Genetsaretin järvellä». Jaatinen maalasi sen
sodan keskellä Terijoen kirkon sakastissa. Taulu siirrettiin Helsinkiin
turvaan sotatoimialueelta. Todennä-
Kirkon sisätila on hirsipintainen eikä siellä ole sähkövaloja tai lämmitystä. Kuva: Torsti Salonen
