TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT KALEVI KETOLUOTO
SAMI WILLSTRÖM
VIIHTYY METSÄSSÄ Ruotsinkyläläinen maatalousyrittäjä Sami Willström otti sukumaatilan hoitaakseen 90-luvulla. Työ on fyysisesti rankkaa, mutta myös palkitsevaa. Vaikka metsä on hänelle työpaikka, se samalla rauhoittaa mieltä.
Sami Willströmin Valtra-traktori perävaunuineen puskee tietään halki sankan metsän Loviisan Ruotsinkylässä. Willström on menossa metsätöihin, kuten on tehnyt pienestä pitäen. Näpsäkästi puut kaatuvat sinne, minne pitääkin traktorin laitteiston avulla ja moottorisahalla. Kun Willström on sammuttanut moottorisahansa, ilmaa halkoo totaalinen hiljaisuus. Puut seisovat paikollaan tyynen näköisinä, lintuja ei näy eikä kuulu näin keskitalvella. – Joskus hirvet tulevat katsomaan, mitä olen tehnyt. Mutta kuusta ne eivät syö, hän sanoo noustessaan takaisin ajurinpaikalle. Luontaisetuna hyvä kunto
Ajurinhytin lattialla on kiiltävä ja kaunis eväskori. Tänään matkassa on kahvia ja lohileipiä. Työmies tarvitsee kunnon eväät. Joskus on makkaraakin, kun hän innostuu laittamaan nuotion. – Täällä traktorin hytissä on mukavan lämmintä pakkasellakin, hän sanoo haukatessaan leipää. Metsurin homma on raakaa työtä. Hiki tulee jo katsellessa miehen liikkumista lumisessa metsässä. Willström kertoo kasvaneensa maatalousyrittäjäksi pienestä pitäen. Nykynuoret eivät kuulemma oikein enää pärjää niin fyysisessä hommassa. – Luontaisetuna on hyvä kunto, kun päivät puurtaa metsässä. Metsätyössä
24
S M Å S TA D S L I V
Made with
in Loviisa.
