Terveisin
VIESTITÄÄN YHDESSÄ.
Kuva: Arto Wiikari
Kuvalla
on
väliä - ja sanoilla myös
Valokuvaajamme Arto Wiikari ikuisti hetken, jossa on jotain kaunista, karua, nostalgista ja rauhoittavaa. Se kertoo tarinaa jostain päin Suomea, missä kivijalka kuolee, kiinteistöjen arvot romahtavat ja vanhukset jätetään oman onnensa nojaan.
Mies elää elämäänsä, ehkä digitaalisuuden ulottumattomissa odottaen paikallisen sanomalehtensä saapumista ja postikorttia tyttäreltään.
Tarina voi tietysti olla täysin toinen. Tuulta päin, läpi lumen ja tuiskun, viimeiseen hengenvetoon asti.
Saavutettavuus tarkoittaa myös sitä, että painotuotteita tarvitaan edelleen.
Mitenköhän viranomaiset tavoittavat tämän herran tarvittaessa?
40 Eikö viesti mene perille?
10
14
30 26 SISÄLTÖ
KYSY, KUUNTELE JA KERRO ja huolehdi, että korvasi ovat puhtaat
LOVIISAN SIBELIUSPÄIVIEN FACELIFT olikin vähän tavallista rajumpi
TILAA KULTTUURILLE tutkimus luo toivoa
PIKKUKAUPUNKI – paikallinen menestystarina
40 14
ELÄMÄSI KESÄ & ASU PAREMMIN Monikanavaiset kampanjat
Tämä lehti sisältää yrityksen, erehdyksen, oppimisen ja kokemuksen mukanaan tuomaa tietoa. Esittelemme toimintaamme ja kerromme arvoistamme. Nojaamme tutkimukseen pohjautuvaan tietoon, lähdekritiikkiiin, havainnointiin – ja huumoriin. Kerromme tästä kaikesta, koska muut eivät sitä puolestamme tee. Toivomme, että viestimme löytää kaikupohjaa, vaikka se ei vilise muotisanoja.
PÄÄKIRJOITUS
Viestitään YHDESSÄ
Pekka Eemeli Antti Kalle. Joo. Ja press niin kuin lehdistö, peellä. Joo - kaikki yhteen. Eiku piste net. Hoettuani tätä vuositolkulla kirosin itseni alimpaan manalaan, ettemme antaneet firmalle ihan vain suomenkielistä nimeä. Vaikka Viestintäverstas. Se olisi kuvannut toimintaamme hyvin. Verstaalla tehdään yksilöllisiä asioita, tehtaalla monistettavia.
Kun muutimme uuteen valoisaan toimistoon torin laidalle, oli luovuus, luova ala, luova sitä ja luova tätä kuuminta hottia. Vuorossa aivopieru kakkonen ja nimi Creative Peak. Sitäkin olen tavannut puhelimessa monen monta kertaa. Usein päivittäin. Menetimme taas hyvän mahdollisuuden olla Viestintäverstas ja kansainvälisissä projekteissa vaikka Crafted Communication Corner.
Ei nimi miestä pahenna, eikä firmaakaan. Olemme ylpeitä aikaansaannoksistamme kahdenkymmenviiden vuoden aikana. Rakastamme viestintää sen eri muodoissa – kunhan se on selkeää ja osuvaa.
PÄIVI AHVONEN
Päivi on toinen Creative Peakin perustajista, koulutukseltaan sekä kauppatieteiden maisteri että kulttuurin ja taiteen maisteri. Päivillä on pitkä työkokemus toimituspäällikkönä, konseptisuunnittelijana, palvelumuotoilijana ja viestinnän kaiken kattavalla kentällä. Työn ohella Päivi suorittaa tohtoriopintoja Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa. Päivi on luovan tiimimme vetäjä.
Julkaisija: Creative Peak creativepeak.fi
Kuningattarenkatu 13 07900 Loviisa info@creativepeak.fi
Päätoimittaja: Päivi Ahvonen
AD: Milla Kaukiainen
Kannen kuvitus: Sanna Nylén
Valokuvaaja: Arto Wiikari
Paino: Grano
Kansi 190g Multioffset
Sisus 120g Multioffset
Valinnan
varaa on
Suomen kielen perussanakirja sisältää suomen kielen sanaston ytimen: 100 000 sanaa.
Vertailun vuoksi 20-osainen ”Suomen murteiden sanakirja” sisältää jopa 350 000 sanaa. ”Sanoja tulee ja menee; sanasto ei ole koskaan valmis eikä aukoton vaan jatkuvasti elävä, avoin järjestelmä. Siispä ei ole liioiteltua väittää, että suomessa on loputtomasti sanoja.”
(Riitta Eronen /Kotus)
Vaikka perustuslaki takaa kaikille yhdenvertaisen kohtelun, palvelujen siirtyminen verkkoon syrjäyttää osan ihmisistä. Suomessa on laskutavasta riippuen jopa miljoona niin sanottua digipudokasta, jotka elävät syrjässä digitaalisista palveluista. Kokonaan vailla digitaitoja Suomessa on yli 300 000 ihmistä. Lisäksi kaksi kolmesta yli 65-vuotiaasta kertoo tarvitsevansa sähköisessä asioinnissa muiden tukea.
Lähde: Yle/2025
MITÄ, KOSKA, MITEN?
Viestintää voi tarkastella monesta eri näkökulmasta. Tieteellisestä, akateemisesta tai sitten ihan käytännönläheisestä. Me suhtaudumme viestintään intohimolla ja pragmaattisesti: mitä haluamme viestillämme saavuttaa, miltä haluamme kuulostaa, millaista kieltä vastaanottaja ymmärtää ja miten visualisoimme viestit.
Luova ala on vähän harhaanjohtava käsite. Emme keksi yhtäkään alaa, jossa ei tarvittaisi luovuutta. Luovuus tarkoittaa muun muassa ongelmanratkaisukykyä. Ja sitten on se meidän työmme suola: ihana ideointi.
VUOROVAIKUTUS
Oi chattibottien siunattu aika. Vuorovaikutustaitojen kannalta ei ole optimaalista riidellä chattibotin kanssa, se kun ei edes suostu yhdistämään ihmiselle. Puhelinnumerotkin piilotetaan. Tämä ei ole hyvää palvelumuotoilua ainakaan asiakkaan näkökulmasta.
MIKÄ MEITÄ KIEHTOO?
Kuuntelu
Yksi viestijän tärkeimmistä taidoista on kuunteleminen. Se auttaa ymmärtämään toista osapuolta – sitä, jolle ollaan viestimässä jotain. Oli se sitten työminän roolissa tai ihan yksilönä. Pysähdy kuuntelemaan ja sinulle avautuu uusia elämyksiä!
Meitä kiehtovat yhteishyvät, yhteiskunnallisesti merkittävät työt - esimerkiksi vesilaitokset ja jätehuolto sekä kunnallinen viestintä. Lempilapsemme lienee silti kaikki kulttuuriin liittyvä. Ja sehän onkin sitten laaja käsite!
Empatia
Kaikki viestintä ei ole tuomittu epäonnistumaan. Mitä huolellisemmin paneudumme vastaanottajan rooliin, sen paremmin viesti menee perille.
PÄIVI &SEPI
Päivi muutti Loviisaan, ei enää halunnut ajaa Helsinkiin päivittäin töihin ja perusti toiminimen. Seppo liittyi mukaan, toiminimestä tuli osakeyhtiö ja artikkelipajan toiminta laajeni.
ALEKSANTERINKATU 1
Ensimmäinen toimistomme sijaitsi kahvila VaherkyläEkiä vastapäätä komeassa osoitteessa Aleksanterinkatu 1. Puutalossa, jonka putket jäätyivät talvisin. Kätevää, että myös saranapuolelta pääsi sisään.
LAIVURINKATU 2
Vuonna 2004 muutimme idylliseen vanhaan kauppaan Laivurinkadulle väljempiin tiloihin Tullisillan ja ihanan uimarannan läheisyyteen.
PIKKUKAUPUNKI
IHAN ENSIMMÄINEN
PIKKUKAUPUNKI
Idea oli muhinut pitkään mielissämme, ja sitten Milla muutti sen lehdeksi. Konsepti kestää - kohta on 20. ilmestymisvuosi. Ulkoasu on luonnollisesti kokenut monta evoluutiota.
SANNA TÖIHIN
Harjoitteluun Sannakin tuli aluksi ja palasi valmistuttuaan graafiseksi suunnittelijaksi. Pensselin jälki on vähän erilainen kuin Millalla. Hyvä kun on monta käsialaa.
MILLA TÖIHIN
SINI TÖIHIN
Lirkuttelun jälkeen saatiin Sini Meinola mukaan hoitamaan
Graafinen suunnittelija Milla Kaukiainen teki vaikutuksen jo harkassa, joten pakkohan hänet oli saada meille.
Jonkun piti jotain myydä, se osa lankesi ihanalle Essille. Hän päätti sitten 12 vuoden jälkeen myydä jotain muuta, mutta käy onneksi säännöllisesti naurattamassa meitä.
Meillä kaikilla on omat vahvuutemme, osaamisalueemme sekä työtehtävämme, jotka hoidamme itsenäisesti. Ja kun lyömme kaiken osaamisemme yhteen ja kehitämme ja mietimme uutta, olemme vahvoja ja tasa-arvoisia. Ja kaikki olemme osakkaita. Mutta jos oikeasti pitää olla virallinen, niin prokura ja osake-enemmistö on perustajilla eli Päivillä ja Sepolla. 2000
Konseptisuunnittelija
Päivi Ahvonen
ORGANISAATIOKAAVIO
Toimittaja, hallituksen puheenjohtaja Seppo Iisalo
Graafinen suunnittelija, AD Sanna Nylén
Graafinen suunnittelija, AD Milla Kaukiainen
Viestintä- ja markkinointisuunnittelija Lida Haddas
Valokuvaaja Arto Wiikari
Hallinto Sini Meinola
SANNA
KALEVI KETOLUOTO
ei esittelyjä kaivanne, mutta kamera kulkee matkassa. Aina. Ja baskeri myös.
TORIN LAIDALLA UUSI IHANA
SININVAIHTO #2
Hakkarainen päätti keskittyä
kehittää kulttuuripalveluja loviisalaisille. Bravo! Siinä vaiheessa Sini Meinola eli KakkuSini tuli hätiin, joten firman Sinibalanssi säilyi.
TOIMISTO 25 VUOTTA!
Kokeiltiin toimistoa myös Porvoossa. Kokeiluksi jäi.
Toimistomme muutti vanhaan Postiin Loviisan torin laidalle osoitteeseen
Kuningattarenkatu 13. Tila inspiroi meitä valtavasti. Näimme elämää, ihmisiä, autoja, torin ja olimme keskellä kaikkea lukuisine ikkunoinemme.
ARTO WIIKARI
VAKKARIKSI
Vihdoin, pitkän himoitsemisen päätteeksi saimme Arton vakituiseksi kuvaajaksi meille. Se rikastuttaa paljon mahdollisuuksiamme - etenkin kun on niin monipuolinen ja kokenut kuvaaja.
PEAK 25 VUOTTA
Tätä ei vuonna 2000 olisi uskonut, mutta näin se vain on. Olemme onnellisia ja iloisia porukastamme, ihanista asiakkaistamme ja hyvästä elämästä. Oispa milli takataskussa, niin keksittäis vaikka mitä yhteishyvää!
2015
2009 2020 2024
TYÖTERVEYSTIIMI
PELE
Vauvana taloon, Tyynen tuloon asti pomo
VALO
Vauvana taloon, alistuu kaikille. Talonvaltaajillekin. Kuolaa ja kerjää.
TYYNE
Seniorina taloon, heti pomoksi. Nyt tämä Lempeyden
Lähettiläs valvoo työtämme toisesta perspektiivistä.
KYSY, KUUNTELE JA KERRO
Hyvä viestintä edellyttää puhtaita korvia, nauraa Creative Peakin toimitusjohtaja, konseptisuunnittelija ja väitöskirjatutkija Päivi Ahvonen. Viestinnän ydintä on nimittäin toimiva vuorovaikutus ja kuuntelemisen taito.
Kuuntelemalla saa paljon arvokasta informaatiota, Päivi Ahvonen kiteyttää.
– Viisas viestijä käyttää aikaa selvittämällä viestinsaajan tarpeita. Tämä totuus koskee kaikkea yhteisöllistä, erityisesti kunnallista viestintää, lempilastani. Millaisista kunnan palveluista tai tapahtumista asukkaat haluavat erityisen paljon tietoa? Onko tämä tieto helposti löydettävissä? Saavatko he kootusti tietoa myös painettuna, jopa suoraan kotiin kannettuna?
Kysymykset ovat tärkeitä, mutta vastauksia niihin ei välttämättä ole etsitty.
– Kannattaisiko? Kyllä!
Nykytermein – vai jargonein, ihan kummin vain – puhutaan palvelumuotoilusta. Suomeksi sanottuna hyvä palvelumuotoilu tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palvelun tai haluamansa informaation löytää helposti.
– Moniin pankkeihin ja yrityksiin ei voi edes soittaa saadakseen vastauksen yksinkertaiseen asiaan, vaan robotti ohjaa soittajan Q&A-sivulle tai keskustelemaan koneen kanssa.
– Botit eivät ole kovin kivoja keskustelukumppaneita, ja usein kysyjällä nousee vain verenpaine. Onnistuin itse kerran riitelemään botin kanssa, koska se pirulainen ei suostunut yhdistämään minua ihmiskollegalle.
ASETU TOISEN ASEMAAN
Kuuntelu ja empatia ovat Päivin mielestä hyvän viestijän ja kaikkien hyvien suunnittelijoiden perusominaisuuksia. Kun kykenee asettumaan toisen asemaan, voi paremmin ymmärtää, miten tietoa kannattaa välittää luotettavasti ja tehokkaasti.
HAASTATTELU
Teksti: Kirsi Riipinen Kuvitus: Sanna Nylén
– Kuntien ja yritysten kannattaa kuunnella tarkalla korvalla, mitä niille kerrotaan ja mitä niiltä kysytään. Jos viestit eivät kulje alhaalta ylös, ne eivät kulje myöskään ylhäältä alas.
Päivin mielestä kunnat ja muut julkiset toimijat rakentavat luottamusta asukkaisiin kertomalla myös arkisista asioista.
Parhaat organisaatiot kuuntelevat herkällä korvalla yleisöään tai asiakkaitaan kehittäessään palvelujaan ja tuotteitaan.
– Monissa kunnissa tehdään hienoa työtä, josta asukkaat tietävät lopulta aika vähän. Hienosta työstä kannattaa kertoa omassa mediassa, jonka sisältöön voi itse vaikuttaa. Törkypuheesta huolehtivat kyllä muut, ihan omilla alustoillaan.
Joka kerta ei edes tarvitse olla ihka uutta uutisoitavaa. Taustalla tapahtuu kaiken aikaa, asiat ja tilanteet etenevät. Ja etenkin kriiseissä kannattaa olla etukenossa liikkeelllä, ennenkuin muut ovat. – Hiljaisuus lannoittaa juoruja. Seuraajia ei saa ainakaan tekemällä viestintää harvakseltaan omien tarpeiden mukaan. Visuaalinen identiteetti tekee kunnan, yrityksen, kaupan tai yksittäisen tuotteen tunnistettavaksi.
– Visuaalinen identiteetti on oleellinen osa viestiä, ja se kertoo itsessään jo paljon.
KYSY JA KUUNTELE
Parhaat organisaatiot kuuntelevat herkällä korvalla yleisöään tai asiakkaitaan kehittäessään palve-
lujaan ja tuotteitaan. Osallistava suunnittelu on päivän sana, mutta senkin voi pilata hutaisemalla. On ”kuuntelua” ja kuuntelua. Joitakin aikoja sitten Päivi vaikuttui kuultuaan uuden kirjaston suunnittelusta. Heti suunnittelun alkuvaiheessa asukkaiden toiveita kuunneltiin lukuisissa eri yhteyksissä eri puolilla kuntaa ja kasvotusten ihmisiltä kysyen, mitä he – tulevat käyttäjät – toivovat uudelta kirjastoltaan.
– Mukaan saatiin paljon kattavampi otos dataa kuin jos mielipiteitä olisi kysytty pelkästään somessa tai netissä.
”KENEN TOIMESTA”
Julkisella sektorilla viestinnän on oltava saavutettavaa, kaikille helposti lähestyttävää ja ymmärrettävää. Yritysmaailmallakin on vielä paljon opittavaa saavutettavasta viestinnästä.
Viestintä on saavutettavaa, kun se ei sisällä vaikeita ilmaisuja eikä siinä kierrellä ja kaarrella sanottavaa.
Monet edelläkävijät kiinnittävät huomiota myös kielen syrjimättömyyteen ja yhdenvertaisuuteen. Se puolestaan tarkoittaa, että erilaisten ihmisten kirjo näkyy ja kuuluu niin teksteissä kuin verkkosivujen kuvissa.
Ihmisryhmiä ei saa sulkea pois kielen tai kuvitusten takia.
– Hyvässä viestinnässä kaikki pysyvät mukana ja kaikkia pi-
detään samanarvoisina viestin vastaanottajina, eikä myöskään oleteta, että joka ikisellä on digivempaimet tiedonsaantia ja asiointia varten. Ei kaikilla ole varaa tietokoneisiin, toiset eivät osaa niitä käyttää, ja aika moni tuskastuu digipalvelujen viidakossa, Päivi tietää.
Jos esimerkiksi tietyömaasta tai vesihuoltoverkoston rakentamisesta kerrotaan hallintotermein ja lautakuntapäätöksin, viestin ydin hukkuu. Asukkaita kiinnostaa, mikä osa tiestä mahdollisesti suljetaan ja kuinka pitkäksi aikaa, ja aiheuttaako vesihuoltoverkoston saneeraaminen tilapäisen vesikatkon.
On myös hyvä kertoa, miksi työ tehdään ja minkälaisia parannuksia sillä palveluihin saadaan.
Kun asiat kerrotaan ja perustellaan selkeästi, asukkaiden ei tarvitse soitella ja kysellä, mikä on homman nimi. Ehkä liikenteen hidastuminenkaan ei silloin harmita kovin paljon.
– Yksi suosikeistani on verohallinnon humoristinen someviestintä. Huumori on vaikea laji, mutta heillä se on nappisuoritus. Ainakin minua naurattaa aina niin pirusti ja ymmärrän mitä ajetaan takaa.
Päivin toive on, että julkishallinto ulottaisi hyvän suomen kielen myös päätöksiinsä. Päätökset koskettavat ihmisten arkisia asioita, joten olisi vähintäänkin reilua, että ne olisi helppo ymmärtää.
Kun kielestä puhuttaessa päästiin vauhtiin, Päivi muistuttaa, että kieli elää ajassa.
– Korvaani kalskahtaa aina kun joku puhuu alaisistaan, kun
kyse on tiimityöstä. Ja kuulostaa aika hassulta, kun pääluottamusmiehen etunimi on Kirsi.
KOHTI AVOIMEMPAA KULTTUURIA
– On hurjaa, miten lähes kaikkien työntekijöiden oletetaan osaavan viestiä ammattimaisesti oman työnsä ohella. Välttämättä ei kiinnitetä huomiota edes siihen, onko yhteydenpito ja vuorovaikuttaminen tälle oto-työntekijälle ollenkaan luontevaa.
Tiedon välittämisen lisäksi viestijällä on iso vastuu koko lähettäjäorganisaation maineenhallinnasta.
– Hyvä kuntaviestintä on proaktiivista ja sellaista, että se lisää asukkaiden kotiseutuylpeyttä ja parhaassa tapauksessa houkuttelee kuntaan uusia asukkaita.
Samalla Päivi muistuttaa, että oikea-aikainen, eri kohderyhmät huomioon ottava viestintä ei ole aina helppo tehtävä alan ammattilaisillekaan.
– Viestinnän ammattilaisilla on kuitenkin tietoa, osaamista ja työkaluja jäsentää asioita ja nähdä, millainen viestien sävy kulloinkin on paikallaan.
Joskus ulkopuolista viestinnän ammattilaista tarvitaan tilapäi sesti.
Yhteistyö tuona aikana voi olla hyvällä tavalla mullistava, sillä se saattaa sysätä liikkeelle avoi memman kulttuurin koko orga nisaatioon.
KERRO SIITÄ
– Pieni ravistelu tekee hyvää ke nelle tahansa, sillä omalle työlleen sokeutuu helposti. Lisäksi sitä op pii itsekin lisää jokaisesta työstä.
Päivi itse on usein asiakkai
taan tavatessaan hämmästynyt, mitä kaikkea hyödyllistä työtä he tekevät.
– Miksette kerro siitä enemmän muillekin!
Hän mainitsee, että tämä koskee myös Peakin omaa työtä. – Emme ole kertoneet itsestämme juuri mitään, koska hoidamme asiakkaiden viestintää. Havahduin siihen, että eihän moni edes meidän lähiympäristössä tiedä mitä kaikkea me teemme.
Hyvä kuntaviestintä on sellaista, että se lisää asukkaiden kotiseutuylpeyttä.
No nyt tilanne korjataan ja Creative Peak kertoo itsestään enemmän kuin koskaan 25 vuoden aikana. Sillä kyse ei ole pelkästä viestintätoimistosta vaan myös suunnittelutoimistosta, joka suunnittelee paitsi tekstejä ja konsepteja myös palveluja, sisustuksia, tapahtumia ja ties mitä muuta.
– Kyllä, omalle työlle voi siis sokeutua ihan viestinnän ammattilainenkin. Ja jos tämä lehti haisee, se johtuu omakehusta, Päivi nauraa.
SISÄLTÖ MÄÄRÄÄ SUUNNAN
LOVIISAN SIBELIUSPÄIVIEN PÖLYTTYNEEN
ULKOASUN JA IMAGON
UUDISTAMINEN OLI KIEHTOVA TOIMEKSIANTO. VAALEANSINISELLÄ
FEIDAAVALLA TAUSTALLA
OLLUT VIULUNKAULA JA SIBELIUKSEN PÄÄ SAIVAT KYYTIÄ, JA PÄÄTIMME
MODERNISOIDA KAIKEN KOKONAAN. >>
Teimme kaupungin kulttuurisihteerille kaksikymmentäsivuisen presentaation, joka sisälsi moodboardeja, ja perustelimme lähestymistavan. Analysoimme vastaavia töitä, tunnistimme potentiaaliset kohderyhmät ja kartoitimme Sibeliuspäivien tulevaisuuden mahdollisuudet.
Kahlasimme vanhoja Pori Jazzin julisteita, joista monista on tullut keräilykohteita. Jotain samantapaista lähdimme tavoittelemaan.
Saimme kaupungin kulttuurisihteeriltä vapaat kädet idean kehittämiseen ja julisteen visu-
aaliseen suunnitteluun. Ja sen me totisesti teimme!
Tutkin Sibeliuksen elämää ja teoksia, ja sitten annoin luovuuteni vapaasti virrata. Muut sparrasivat, ja tartuin leveään ja rohkeaan pensseliin.
Olin tyytyväinen lopputulokseen, ja juliste valittiin Mikkelin triennaaliin.
Työ ei jäänyt vain yhteen julisteeseen, vaan se jatkui seuraavina vuosina – aina uusi juliste uniikilla värillä – ja laajeni lanseeraamalla Sibeliuspäivät monikanavaisesti somessa, printissä ja paikallisesti ympäristössä.
Frakkipukuiset opiskelijat sirkushattu päässä jakoivat flyereitä Helsingin musiikkitalon ulkopuolella ja kutsuivat tapahtumaan.
Pitkin kesää oli niin sanottu Soiva kontti Loviisan torilla, ja Wanhat Talot -tapahtumaan sisustimme Sibeliuspäivä-kontin lepokeitaaksi, jossa saattoi kuunnella musiikkia, ja kontin katolla esiintyi tasatunnein sellisti.
Ensimmäinen juliste suunniteltiin vuonna 2016. Olen iloinen siitä, että alkuperäinen julisteen idea toimii edelleen – ja varmaan niin kauan kuin värejä riittää.
Sannan luova kädenjälki näkyy monissa projekteissamme logoista lehtiin ja pakkauksista vaativiin infograafeihin. Sannan erikoisalaa ovat visuaaliset identiteetit, brändit. Hänen intohimoihinsa kuuluvat typografia ja julistesuunnittelu sekä kekseliäät kuvitukset ja teknisten ongelmien ratkaisu.
SANNA NYLEN
VUOSIKERTOMUKSET,
HISTORIIKIT, JUHLAJULKAISUT, YMPÄRISTÖRAPORTIT JA MUUT TYÖT
TOTTA KAI!
Puhumme
usein laadukkaan printin puolesta.
Se ei kuitenkaan tarkoita, ettemmekö pitäisi digitaalisuutta
Suurin osa töistämme on monikanavaisia. Se tarkoittaa sitä, että yhdistelemme monia eri kanavia ja käytämme niistä kulloiseenkin toimeksiantoon parhaiten sopivat.
Radio- ja tv-mainoskäsikirjoitukset ovat meille tuttua työtä, samoin nettisivujen suunnittelu ja digitaalisten kampanjoiden hyödyntäminen.
Samalla meitä huolettaa painetun median kaventuminen ja median omistuksen keskittyminen.
Tiedostamme, että myös digitaalisella puolella on omat haasteensa ja ongelmansa. Valtavat datakeskukset eivät ole kovin ympäristöystävällisiä, tekoälystä puhumattakaan. Silti viesti on vietävä niihin kanaviin, joissa kulloisetkin kohderyhmät viettävät aikaansa ja joista ne hakevat tietonsa.
Internetissä viestinnän tempo on nopeaa ja dynaamista, mutta vuosikertomusten, historiikkien, juhlajulkaisujen ja ympäristöraporttien luonne on toinen. Sitäkin kannattaa miettiä.
MONIKANAVAISUUS
Yksi mielenkiintoinen projektimme oli sähkönmyynti- ja palveluyhtiö Karhu Voiman brändäys. Keksimme yritykselle ja sen tuotteille nimet, loimme visuaalisen identiteetin viimeistä ikonia myöten, määrittelimme viestinnän äänensävyn ja koko yrityksen identiteetin. Ideoimme yleisötapahtumissa jaettavat tuotteet, suunnittelimme Popup-tilat ja huonekalut ja hankimme tapahtumiin latauspolkupyörän, jonka avulla myyjät jalkautuivat yleisön joukkoon. Suunnittelimme yhtiölle monenlaisia jippoja. Järjestimme
”karhuja” tanssimaan energiaa, vastasimme some-kanavien postauksista, ja niin edelleen.
Se oli mielenkiintoinen projekti! Valitettavasti yritys sittemmin myytiin ja lakkautettiin.
TOISEEN PÄÄTYYN
Minkä takia sanomme Totta kai! Sen takia, että se on ollut elinehtomme. Monta mahdollisuutta olisi mennyt meiltä ohi, ellemme olisi sanoneet Totta kai.
Kerran järjestimme isohkolle asiakkaallemme suuret 70-vuotisjuhlat ja päädyimme jopa tarjoilemaan sinne itse varmistaaksemme, että tunnelma pysyy hyvänä myös tiskin toisella puolella.
Pienehkön, pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevan viestintä- ja suunnittelutoimiston on oltava joustava. Sillä on oltava halua oppia ja kehittyä, tutkia ja seurata aikaansa, ja tehdä aina
Teksti: Päivi Ahvonen
vaan parempaa jälkeä.
Olemme ajassa kiinni, ja –uskallamme väittää – monessa edelläkin. Ymmärrämme myös, että pienetkin yritykset, yhdistykset ja kunnat ansaitsevat laadukasta viestintää, sillä niissä tehdään usein erittäin hyvää työtä.
Kun tarkastelemme etäämmältä ja vähän erilaisesta perspektiivistä kulloisiakin trendejä, voimme helpommin havaita päälle liimatun vastuullisuuden, viherpesun ja monien metropoleissa trendikkäinä markkinoitujen ilmiöiden onttouden. Siinäkin yksi etu, että toimipaikkamme sijaitsee Kehä III:n ulkopuolella.
ENTÄ KUN EI OSAA?
Jos emme jotakin osaa, kerromme sen avoimesti. Esimerkiksi
koodaukseen on omat ammattilaisensa.
Vahvuutemme on sen sijaan palvelumuotoilu, sisällön ja ulkoasun suunnittelu ja toteutus.
Osaamme ideoida ja käsikirjoittaa kymmenen minuutin yritysvideon, mutta kuvauksen, leikkauksen ja jälkikäsittelyn saatamme antaa yhteistyökumppanillemme, alan erikoisosaajille.
Tarvittaessa autamme myös kriisiviestinnässä, mottonamme: ”Kerro heti kaikki olennainen, sillä totuus tulee kuitenkin julki”.
Viestitään siis vaikeistakin asioista. Yhdessä.
Visuaalisia töitämme
MEILTÄ LÖYTYY ERI VÄREJÄ, MUOTOJA, PENSSELEITÄ JA IDEOITA JOKA LÄHTÖÖN.
2.- 4.9. 2022 MUSIC FES TI VAL
Loviisan Sibeliuspäivät sibeliusdagarna i lovisa
LOVIISANSIBELIUSPAIVAT.FI
LOVIISANSIBELIUSPAIVAT.FI
KULTTUURI
KESKUS
PAINOTUOTTEITA, KONSEPTEJA, SISÄLTÖJÄ, DIGIKAMPANJOITA, KUVAUKSIA, TAPAHTUMIA, BRÄNDEJA, LANSEERAUKSIA, KONSULTOINTIA, SUUNNITTELUA, ARTIKKELEJA, TIEDOTUSTA, TYÖPAJOJA... 25 VUOTEEN MAHTUU PALJON.
Kuva: Arto Wiikari
20 | Postia peakista
KUVAAJA KYTTÄÄ
SYNNYIN RUUSUTARHAAN, MUTTA JOSSAIN VAIHEESSA HOKSASIN, ETTÄ ISÄN
KAITAFILMIKAMERALLA ON KIVEMPI LEIKKIÄ KUIN TALIKOLLA. >>
Satuin pääsemään Taideteolliseen korkeakouluun valokuvausta opiskelemaan, joten hortonomin hommat
Wiikarin Kauppapuutarha ja Kukka -kommandiittiyhtiössä jäivät suunnittelun asteelle.
Olen kuvannut pian neljäkymmentä vuotta ammatikseni kaikenlaista: aluksi Helsingin Sanomien kesäpoikana Kaakkois-Suomen aluetoimituksessa, sitten mediatalo Kynämiehessä asiakaslehtien parissa. Siellä
tutustuin myös Ahvos-Päiviin, jonka ansiosta muutimme sitten myöhemmin Loviisaan.
Otavamedian aikakauslehtiä kuvasin toistakymmentä vuotta tämän vuosituhannen vaihteessa.
Nyt olen työskennellyt useamman vuoden Peakissa kuukausipalkalla, mikä on nykyään harvinaista herkkua valokuvaajalle. Rakastan tehdä Loviisa-propagandaa ja muita kivoja juttuja ihanien kollegoiden kanssa. Eikä tarvitse joka päivä painaa moottoritietä pakosarja punaisena seisomaan ruuhka-Suomen liikennevaloihin!
Peakin julkaisuissa valokuvat ovat usein isossa roolissa, mikä tekee työstä innostavaa ja motivoivaa. Kuvia saa suunnitella vapaasti ja koko toimisto osallistuu ideointiin.
Lukkoon lyötyjen konseptien sijaan jätämme tilaa mielikuvitukselle. Huumorin kukka on kaikkein kaunein kukka, mutta luovuuden kukka tulee hyvänä kakkosena!
Arto on rautainen valokuvauksen ammattilainen ja hänellä on yli 30 vuoden työkokemus maamme suurimpien lehtien kuvaajana. Arto kuvaa niin tuote kuin henkilökuvat, dokumentaristiset kuvat ja taidekuvat. Artolla on paljon näkemystä kuvien suunnittelusta välitettävään viestiin ja valittuun mediaan sopivaksi.
ARTO WIIKARI
HULLUTKIN
IDEAT TOTEUTUVAT
Olemme yhdessä värjänneet erilaisia pintoja ja materiaaleja jo yli 20 vuotta. Ollaan tehty lehtiä, kirjoja, vuoskareita, esitteitä, tapahtumamateriaaleja ja monenlaisia suurkuvatulosteita.
Peakin kanssa yhteistyö on aina ollut todella helppoa, luontevaa ja ennen kaikkea aivan mielettömän hauskaa!
Tuotteet syntyvät ammattitaidolla ja aina hymyssä suin. Peakin kanssa sparrailu on rakentavaa, ja välillä hullutkin ideat toteutuvat tavalla tai toisella.
Petri Seppä
Avainasiakaspäällikkö
Grano Oy
HAUSKAA LAATUA
Olen tehnyt Päivin ja kumppaneiden kanssa yhteistyötä yhtä kauan kuin Creative Peak on ollut olemassa. Vapaana toimittajana arvostan suuresti sujuvaa yhteistyötä ja sitä, että pallottelemme ideoita ja näkökulmia yhdessä. Sekä sitä, että ajatuksiani ihan oikeasti kuunnellaan, suorastaan halutaan kuulla.
Vapaana toimittajana arvostan tietenkin myös tinkimätöntä laatua, jota Peakissa tehdään. Mitään ei tehdä sinne päin tai minimivaatimuksin.
Työnteon meininki on sellainen, että eikö vielä keksitä jotakin ihan uutta. Se uusi on aina myös laadukasta.
Creative Peakin kanssa työ ei tunnu ns. leipätyöltä. Yksi syy tähän on varmasti hyvä porukka ja hervoton huumori.
Kirsi Riipinen toimittaja
VISUALISTI Kaikkiruokainen
OLEN AMMATISSANI
KAIKKIRUOKAINEN
– LOGOT, VISUAALISET IDENTITEETIT, ASIAKASLEHDET, KUVITUKSET, INFOGRAFFAT, KARTAT, TEIPPAUKSET, MESSUOSASTOT, KUVAUSJÄRJESTELYT JA KUVAUSTEN SUUNNITTELU… INNOSTUN KAIKISTA TÖISTÄNI. >>
Aloitin Pikkukaupunki-lehden ensimmäisen numeron ulkoasun suunnittelun ja vastasin sen taitosta.
Se oli lempityöni, mutta kun jäin pahaa aavistamatta äitiyslomalle, työ siirtyi kollegalleni Sannalle – ja jäi sille tielle. Ja hienoa työtä Sanna on tehnytkin! Onneksi Päivi on haalinut minulle muita herkullisia töitä, esimerkkeinä puutarhalehti Keidas ja Smaku-ruokatapahtuman lehti – kummatkin ihanan inspiroivia. Ja mikä parasta, sain niihin vapaat kädet.
Mielenkiintoinen oli myös Kotkan Energian tilaaman Karhu Voiman brändin rakentaminen yhdessä tiimimme kanssa. Vedimme kokonaisvaltaisen projek-
tin alusta loppuun, alkaen firman nimestä ja logosta aina tapahtumatuotantoon ja sen markkinointisuunnitelmaan sekä tilasuunnitteluun ja monien kampanjoiden ja tempausten suunnitteluun.
AD:na ja tiimin jäsenenä olen päässyt tekemään lukuisia projekteja ja kamppiksia. Yksi kiehtovimmista oli Elämäsi kesä -kilpailu ja Visit Loviisa -brändin ja nykyisen Ihana Loviisa / Ljuvliga Lovisa brändin suunnittelu.
Aito ja elämänmakuinen visuaalisuus kantaa, ja sen löytää helpommin, kun on itse kokenut miltä Loviisan saariston Hudön hiekka varpaiden välissä tuntuu.
Suunnittelijana ja AD:nä pääsen mukaan jo taustatyövaiheessa ja osallistun graafiseen suunnitteluun alusta alkaen. Olen myös tottunut ottamaan kunkin asiakkaan erityislaatuisuuden huomioon ja toteuttamaan brändin mukaista ilmettä.
Joistain projekteista minulla on vetovastuu, vaikka meillä kaikki tehdään enemmän tai vähemmän tiimityönä. Emme ole herkkähipiäisiä, kun kommentoimme toistemme työtä. Se vain ruokkii meitä tekemään aina vaan parempaa jälkeä.
Kuluvan vuoden yksi mielenkiintoisimmista töistä oli OP Salpan brändityö ja Roskis-lehden tekeminen.
Meillä Peakissä on mielettömän hyvä yhteishenki. Meitä yhdistävät kirjoittamattomat arvot – ja aivan armoton huumori.
Haluamme, että asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme huomaavat, että kanssamme on miellyttävä työskennellä ja että aikataulut pitävät ja projektit toteutuvat suunnitelmien mukaan.
Millan monipuolinen kokemus aikakaus ja asiakaslehtiin erikoistuneena graafisena suunnittelijana vei hänet visuaalisen journalismin erikoistumisopintoihin Taideteollisessa korkeakoulussa. Lehtien lisäksi Milla suunnittelee mitä vain, pakkauksista karttoihin ja kaikkea siltä väliltä. Milla toimii myös projektipäällikkönä.
MILLA KAUKIAINEN
TILAA
KULTTUURILLE
Kaikki kulttuuriin liittyvät toimeksiannot ovat meille hyvin mieluisia. Tiedämme, että taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset ovat merkittäviä. Olemme kulttuuriaktivisteja.
ulttuurin ja taiteen positiiviset vaikutukset sosiaaliseen hyvinvointiin, terveys-, ympäristö- ja oppimisvaikutuksiin sekä nuorten tulevaisuustaitojen tukemiseen ovat kiistattomia. Kulttuuria ei pitäisi kunnissakaan nähdä vain menoeränä, sillä panosta-
malla kulttuuriin säästämme paljon rahaa toisaalta. Ja onhan kulttuurilla ja taiteella itseisarvo, jota ei edes rahalla voi mitata!
Peakissa meille kaikille kulttuuri on sydämen asia, eikä siinä ole mitään hienostelun aihetta tai ihmeellistä, vaan se on aina yhdes-
sä tuotettua ja tähtää siihen, että kaikki voisimme paremmin.
Erityisen iloisia olimme Loviisan kaupungin kirjasto- ja kulttuuripalvelujen tilauksesta tuottaa Kirjasto nyt! -tapahtuma, Kino Marilynissä pidetty avoin keskustelutilaisuus uuden kirjasto- ja kulttuuritalon tarpeellisuudesta Loviisassa.
Loimme tapahtumalle ulkoasun, mietimme tapahtumakulun, buukkasimme valo- ja ääniteknikon sekä hankimme päättäjistä, viranhaltijoista ja alan asiantuntijoista koostuvat panelistit. Lisäksi teimme taustamateriaaleja, taustascreenin, panelistiesittelyt someen ja taustoittavia juttuja medialle. Tietenkin hoidimme tiedottamisen ennen ja jälkeen tilaisuuden sekä sen kuvauksen.
Alustuksen tilaisuudessa pitivät Svenska Kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen sekä Raaseporin kulttuuripäällikkö Lotta Lerviks.
Kaikille Loviisan kaupungin päättäjille sekä lautakuntien jäsenille lähti henkilökohtainen kutsu
TUURILLE RUM KULTTUURILLE TILAA FÖR KULTUR! RUM FÖR KULTUR
saapua tilaisuuteen. Heidän läsnäolonsa oli tärkeää, sillä kulttuurissa on myös sitä paljon puhuttua pito- ja vetovoimaa, jota kaupungit ja kunnat kipeästi tarvitsevat.
Sali oli täynnä, keskustelu vilkasta ja avartavaa.
Teimme koko tapahtumasta vielä koonnin, joka lähetettiin kaikille siitä kiinnostuneille. Lisäksi tiedotimme siitä, mitkä olisivat seuraavat askeleet Loviisan uuden kirjasto- ja kulttuuritalon viemiseksi eteenpäin. Tapahtuma poiki kirjasto- ja kulttuuritalon laajan selvitystyön, jota Päivi tekee päättäjille päätöksenteon tueksi.
Olemme järjestäneet paljon muitakin tapahtumia, esimerkiksi lukuisia Pecha Kucha -esityksiä sekä erilaisia yleisö- ja juhlatilaisuuksia asiakkaillemme.
Tapahtumatuotanto sen kaikkine vaiheineen ja sudenkuoppineen on työtä, josta pidämme. Ja mikä tärkeintä: tiedämme tasan tarkkaan, että jos tapahtumasta ei viestitä kunnolla, paikalle ei yleisöä tule.
Viestintä kulkee tässäkin kaiken muun mukana olennaisena onnistumisen edellytyksenä.
Haluamme olla kulttuuriaktivisteja.
TILAARUMFÖRKULTURKULTTUURILLE
LUOVUUS KUKOISTAA
Olen tehnyt yhteistyötä ”piikkiläisten” kanssa useampaan otteeseen eri projekteissa, viimeksi uuden kirjaston tila- ja tarvekartoitushankkeessa. Syvällinen ymmärrys yhteiskunnallisista ilmiöistä yhdistettynä taitoon soveltaa tätä tietoa asiakkaan tarpeisiin on tuonut yhteistyölle paljon lisäarvoa.
Peakin proaktiivinen ja ennakoiva ote tekee työstä sujuvaa ja hedelmällistä. Tuoreet näkökulmat vievät projekteja eteenpäin innostavalla tavalla. Yhteistyössämme kukoistavat luovuus, analyyttinen ajattelu, käytännön viisaus, toimiva tiimityö – ja tietysti hurtti huumori.
Hankesuunnittelija, yhteisöpedagogi
Jaana Laaksonen
Myös näitä tapahtumia olemme tehneet:
VIRRAT KAAKKOON
Olimme jo aiemmin suunnitelleet energiayhtiö Karhu Voimalle brändin ja tuotteet, kun yhtiö halusi järjestää näyttävän yleisötapahtuman. Toivomuksena oli monipuolinen ohjelma. Paikaksi valikoitui Hamina Bastion, ja onnistuneessa ilmaistapahtumassa vieraili tuhansia tyytyväisiä ihmisiä.
PECHA KUCHA -ILLAT
Kun Pecha Kucha -illat olivat vasta tekemässä tuloaan eri puolilla maailmaa, olimme mukana ensimmäisten kaupunkien joukossa. Nyt kaupunkeja on yli 1300!
Viimeisin tapahtuma oli Kino Marilynissä. Se veti salin täyteen. Inspiroivia ja vauhdikkaita puheenvuoroja, joista sai paitsi paljon ajateltavaa myös paljon naurettavaa.
AINA TAPAHTUU, KUN PEAKIN SAA APUUN
Olemme tehneet yhteistyötä monien yhteisten hankkeiden parissa, viimeisimpänä Saltfest-musiikkifestarin organisoimisessa ja tiedottamisessa.
Creative Peak on yleensä tehnyt homman ennen kuin on ehtinyt kissaa sanoa, ja aina mahtavalla asenteella.
Arvokkainta on lämmin sydän. Sekä Saltfest-festari että joukkorahoituskampanja tulipalossa vaurioituneen Saltbodan-ravintolan hyväksi tehtiin pro bonona, rakkaudesta kotikaupunkiin ja puhtaasta tekemisen ilosta.
Joukkorahoituskampanjassa Creative Peak masinoi liikkeelle puoli kaupunkia, teki videot ja somesisältöjä, ja kohta kokoon saatiin ihan huikea summa.
Todella ammattitaitoista, nopeaa ja ilon kautta tekemistä, oli kyse sitten asiakastöistä tai avusta kotikaupungin vetovoimatekijöille.
Creative Peak on aina luovuuden, elävän pikkukaupungin puolella.
Mikko Airas Creative, Partner, Wörks
CASE | PIKKUKAUPUNKI
ELÄKÖÖN analoginen paikallisuus!
KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA SITTEN, KUN PUHEET PRINTIN
KUOLEMASTA YLEISTYIVÄT, PÄÄTIMME PERUSTAA
MAHDOLLISIMMAN LAADUKKAAN PAIKALLISEN KAKSIKIELISEN
AIKAKAUSLEHDEN, JONKA NIMEKSI TULI PIKKUKAUPUNKI–SMÅSTADSLIV – MADE WITH IN LOVIISA.
Päivi
Se oli hyvä päätös.
Tähän mennessä on ilmestynyt yli neljäkymmentä tuhtia numeroa. Lehti ilmestyy nykyisin kolme kertaa vuodessa, ja se jaetaan kaikkiin loviisalaisiin kotitalouksiin. Lisäksi sen irtonumeroita on saatavilla seudun ravintoloissa, liikkeissä ja muissa paikoissa, missä ohikulkijat voivat ottaa sen mukaansa.
Ja mitä vielä: Pikkukaupungin on voinut tilata kotiinsa Loviisan ulkopuolella.
Vuosien saatossa lehdestä on muodostunut vahva paikallisen yhteisön ja identiteetin rakentaja, joka tutustuttaa monille vain ulkonäöltä tuttuihin kanssaihmisiin ja kertoo heidän elämästään, ajatuksistaan ja tekemisistään.
Loviisassa eivät olleet parhaat mahdolliset. Kuten monissa muissakin kaupungeissa, valittajia riitti ja tunnelma oli negatiivinen. Moni ei osannut arvostaa kotikaupunkiaan Loviisaa.
Loviisa on asukasluvultaan pieni kaupunki. Meitä on vain noin 15 000 vakituista asukasta.
Pikkukaupungin avulla halusimme vaikuttaa positiivisesti kaupungin ilmapiiriin. Halusimme esitellä usein pimentoon jääneitä kaupungin parhaita puolia ja sen mielenkiintoisia asukkaita. Lehden sivuilla eri-ikäiset, monenlaisissa ammateissa ja elämäntilanteissa olevat ihmiset – olipa heidän äidinkielensä suomi, ruotsi tai jokin muu – pääsevät esille. Näin lehti toimii sillanrakentajana myös eri kieli- ja ikäryhmien välillä.
Kun Pikkukaupungin ensimmäinen numero ilmestyi 2000-luvun alussa, asukkaiden mielialat
Täysi-ikäiseksi tullut Pikkukaupunki-lehti tekee meidät tutummaksi toisillemme. Onnea 18-vuotiaalle! - Hyvän elämän äänitorvi
Samalla lukijat voivat huomata, miten hyvinkin erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä sittenkin yhdistää moni asia.
Teksti:
Ahvonen Kuva: Arto Wiikari
”Tieto ei suinkaan lisää tuskaa, vaan se lisää tietoa”, kuten eräs lukijamme kiteytti. Pikkukaupunki on kohta kahdenkymmenen vuoden ilmestymisensä aikana kokenut monta muodonmuutosta, mutta lehden perusajatus on pysynyt samana.
-
kään. Sitä paitsi haluamme palvella niitäkin – ja heitä on yllättävän paljon – jotka eivät ole digitaalisten palvelujen piirissä tai eivät syystä tai toisesta pysty niitä hyödyntämään.
Mutta pinta-alaltaan
Loviisa on isompi
Lyhyesti ilmaistuna se on tämä: mielenkiintoiset jutut korkeatasoiseen ulkoasuun paketoituna.
Hyvän elämän äänitorvi
Täysi-ikäiseksi tullut Pikkukaupunki-lehti tekee meidät tutummaksi toisillemme. Onnea 18-vuotiaalle!
kuin Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen yhteensä. Merenrantaa on satoja kilometrejä.
Lehden aihepiirit vaihtelevat ihmisten elämänkokemuksista luonto- ja kulttuurielämyksiin, harrastusmahdollisuuksien esittelystä ja erilaisista kuriositeeteista mitä erilaisimpiin hyödyllisiin vinkkeihin asukkaille.
Tuemme vahvasti paikallista taide- ja kulttuurielämää, sillä onhan tutkittu tosiasia, että kulttuuri ja taide lisäävät ihmisten empatiakykyä.
Pikkukaupunki on luettavissa myös digitaalisesti, mutta me uskomme vahvasti laadukkaan printtiaikakauslehden voimaan.
Pikkukaupungin kesänumero ilmestyy touko–kesäkuun vaihteessa, syksyn numero syyskuussa sekä talven numero joulun alla.
Hyvän elämän äänitorvi
Täysi-ikäiseksi tullut Pikkukaupunki-lehti tekee meidät tutummaksi toisillemme. Onnea 18-vuotiaalle!
Lehti eroaa monessakin sanomalehdestä. Päivän uutiset eivät ole aikakauslehdelle peruskauraa, eikä meidän tarvitse puuttua jokaiseen kaupungissa tehtävään päätökseen.
Haluamme tuoda ihmisille hyvää mieltä ja samalla herättää heidän mielenkiintonsa merkityksellisiin asioihin, edistää osallistuvuutta ja asukkaiden omaehtoista toimintaa – keskinäistä ymmärrystä ja tasa-arvoa.
Pikkukaupungin kohta kahdenkymmenen vuoden taival on osoittanut, että paikallisuus on kova sana globaalissa maailmassa!
Päivi Ahvonen
- Hyvän elämän äänitorvi
Sen ääreen voi pysähtyä rauhassa ja sen ääressä voi viihtyä pit-
Päätoimittaja
Täysi-ikäiseksi tullut Pikkukaupunki-lehti tekee meidät tutummaksi toisillemme. Onnea 18-vuotiaalle!
Ihmiset asuvat hyvinkin erilaisissa miljöissä: maaseudulla, kylissä ja kaupungin keskustassa. Me haluamme
tuoda heidät lähemmäs toisiaan.
- Hyvän elämän äänitorvi
Täysi-ikäiseksi tullut Pikkukaupunki-lehti tutummaksi toisillemme. Onnea 18-vuotiaalle!
-
Hyvän elämän
Täysi-ikäiseksi tullut Pikkukaupunki-lehti tutummaksi toisillemme. Onnea
Hyvän
Täysi-ikäiseksi tutummaksi
Seuraava eli talven 2024–2025 numero ilmestyy marraskuun lopussa. Sitten alamme jo valmistautua meidän, eli lehden julkaisijan Creative Peakin 25-vuotisjuhlavuoteen. Hienoa kulkea yhdessä ja nauttia kaikista pienistäkin iloista!
Seuraava eli talven 2024–2025 numero ilmestyy marraskuun
Sitten alamme jo valmistautua meidän, eli lehden julkaisijan
Creative Peakin 25-vuotisjuhlavuoteen.
Hienoa kulkea yhdessä ja nauttia kaikista pienistäkin iloista!
Ihastuin lehteenne
Seuraava eli talven 2024–2025 numero ilmestyy marraskuun lopussa.
Sitten alamme jo valmistautua meidän, eli lehden julkaisijan
Creative Peakin 25-vuotisjuhlavuoteen.
Hienoa kulkea yhdessä ja nauttia kaikista pienistäkin iloista!
”Liityin Pikkukaupungin tilaajiin muutama vuosi sitten. Ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että olin nähnyt lehden ja ihastunut siihen. >>
En ollut törmännyt mihinkään vastaavaan. Ja minä jos kuka olen törmännyt satoihin ellei tuhansiin lehtiin. Oppilaanikin ovat uudistaneet vuosikymmenien varrella pari sataa lehteä.
Ihastuin Pikkukaupunkiin – en lukijana, en tekijänä vaan ilmiön aktiivitarkkailijana ja opettajana. Vastasin 15 vuotta graafisen suunnittelun opetuksen linjauksista Taideteollisessa korkeakoulussa ja toimin luennoitsijana tai kurssien vetäjänä lähes kaikissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
Nyt kun lehden uusin numero tuli postiluukusta, tunne uusiutui.
Varsinaisesti siteeni Loviisaan ovat aika olemattomat, ellei ajatella sinne muuttaneita entisiä nuoruuden tuttuja, kakkoskodin helsinkiläisiä tai entisiä Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoita. Niitä onkin aika monta.
Teidän työnne on tuonut mielihyvää, uskoa journalismiin ja
erityisesti paikallisen yhteisön ylläpitämiseen sen avulla. Teette todella merkittävää työtä erittäin suurella osaamisella.
Ainakin minut teette onnelliseksi vaikken olekaan varsinainen kohde.”
Tapio Vapaasalo
Täysi-ikäiseksi tullut Pikkukaupunki-lehti tutummaksi toisillemme. Onnea
Täysi-ikäiseksi tullut Pikkukaupunki-lehti tutummaksi toisillemme. Onnea 18-vuotiaalle!
Sitten alamme jo valmistautua meidän, eli lehden julkaisijan
Creative Peakin 25-vuotisjuhlavuoteen.
Hienoa kulkea yhdessä ja kaikista pienistäkin iloista!
Seuraava eli talven 2024–2025 numero ilmestyy marraskuun lopussa.
Sitten alamme jo valmistautua meidän, eli lehden julkaisijan
Creative Peakin 25-vuotisjuhlavuoteen.
Hienoa kulkea yhdessä ja nauttia kaikista pienistäkin iloista!
Monesti palkittu graafinen suunnittelija ja luennoitsija, Taideteollisen korkeakoulun emeritusprofessori
Seuraava numero Sitten meidän, Creative Hienoa kaikista
Seuraava eli talven 2024–2025 numero ilmestyy marraskuun
Seuraava numero
Sitten meidän, Creative Hienoa kaikista
Sepolla on vuosikymmenten toimittajakokemus valtakunnallisissa sanoma ja aikakauslehdissä niin esimiestehtävissä kuin ulkomaan toimittajana ja kirjeenvaihtajana. Hän on erikoistunut ympäristö, energia ja kuluttajakysymyksiin. Seppo vastaa meillä näiden projektien vetämisestä sekä julkaisujen suunnittelusta ja toteutuksesta.
”EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA”
Ennen kuin vuonna 2000 perustimme Päivin kanssa peak press & productions Osakeyhtiön, Päivillä oli ollut muutaman vuoden oma toiminimi ja minä hankin elantoni freelancer-toimittajana.
Molempien tausta oli journalismissa. Päivi oli työskennellyt mediatalo Kynämiehessä toimittajana ja toimituspäällikkönä, minä taas tehnyt uran toimittajana ja toimituspäällikkönä sekä ulkomaankirjeenvaihtajana.
Aluksi Peak oli luontevasti artikkelivälittämö. Teimme yhdessä ja erikseen artikkeleita ja laajoja kuvitettuja reportaaseja valtakunnallisiin aikakaus- ja erikoislehtiin. Niitä oli todella monta: Kuluttaja, Kuntalehti, Rajamme Vartijat, Tekniikan Maailma, Rakennusmaailma, Moottori, Viini-lehti, Glorian koti, Nordis, Aromi, Hyvä Terveys, ja niin edelleen.
Kiersimme Suomea ja Eurooppaa juttu- ja haastattelukeikoilla. Kävimme ties kuinka monella keikalla Lapissa, Turun saaristossa, Ahvenanmaalla ja Saimaalla – Lofooteilla ja Pohjois-Norjassa, Lontoossa taksia ostamassa, Slovenian sumuisilla vuorilla, Baskimaassa ja silloisilla Schengenin ulkorajoilla läpi Baltian maiden Unkarin ja Romanian raja-alueille.
Sitten eräänä päivänä Päivi, joka oli vasta muutamia vuosia aiemmin muuttanut Loviisaan ja ihastunut kaupunkiin, ehdotti, että perustaisimme paikallisen aikakauslehden.
”Ei missään tapauksessa”, vastasin. ”Ei siitä mitään tule. Hankitaan työt muualta ja eletään hyvää elämää Loviisassa.”
Päivi ei antanut periksi, ja nyt paikallinen aikakauslehti Pikkukaupunki on ilmestynyt kohta 20 vuotta.
Jatkoimme kirjoittamista ja kuvaamista moniin aikakaus- ja asiakaslehtiin ja aloitimme viestintäyhteistyön Loviisan kaupungin sekä Fortumin ja eräiden muiden energiayhtiöiden ja vesilaitosten kanssa. Asiakaskunta laajeni pörssiyhtiöistä piskuiseen Tuhannen tuskan kahvilaan.
Hyvä yhteistyö Loviisan kaupungin, Fortumin, Porvoon Energian ja Porvoon veden kanssa on jatkunut pitkälle toistakymmentä vuotta. Se on aika poikkeuksellista alallamme, ja osaamme arvostaa sitä.
Pitkien yhteistyösuhteiden ansiosta ymmärrys asiakkaan liiketoiminnasta syvenee, ja substanssiosaamisesta on hyötyä myös silloin, kun suunnitte-
SEPPO IISALO
lemme ja ideoimme yhdessä asiakkaamme kanssa kulloisenkin työn sisältöä ja muotoa.
Matkan varrella asiakkuudet ovat luonnollisesti vaihtuneet, ja joka vuosi olemme saaneet uusia mielenkiintoisia projekteja ideoitavaksi ja hoidettavaksi – töitä laidasta laitaan, sillä osaamispalettimme on monesta syystä kasvanut.
Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselvitysten ja jatkohakemuksen vaativiin ulkoasutöihin liittyi myös saavutettavuuden vaatimus. Digitaalisuus on tietysti kaikkien huulilla, ja tällä hetkellä opiskelemme tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia kriittisellä mielellä – arvostaen edelleen perinteistä asiajournalismia ja viestintää.
Laadusta tinkimättä on ollut koko Peakin olemassaolon ajan ohjenuoramme. Se tarkoittaa paitsi hyvää journalismia myös oivaltavaa visuaalisuutta, havainnolliset infografiikat mukaan lukien. Emme juokse jokaisen trendin perässä, emmekä kaipaa tai suosi klikkiotsikoita tai muutakaan temppuilua. Pinnallisuus ja katteeton viestintä vievät uskottavuutta.
Näillä eväillä olemme pärjänneet ja voineet tarjota hyvän työpaikan ja toimeentulon paitsi omille työntekijöillemme myös monille avustajillemme.
Seppo Iisalo Toimittaja, hallituksen puheenjohtaja
CREATIVE PEAK – TULEVAISUUTEEN SUUNTAAVA
JA AJASSA KIINNI
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella olemme tyytyväisiä yhteistyöhön ajan hermolla taitavasti työskentelevän Creative Peakin kanssa. Yhteisissä projekteissamme on näkynyt runsaasti innovatiivisia ideoita sekä ammattitaitoista toteutusta.
Yhteistyö on sujunut saumattomasti, ja arvostamme Creative Peakin kykyä yhdistää toimituksellinen, visuaalinen ja strateginen viestintä.
Creative Peakilla on taito kuunnella ja reagoida asiakkaan tarpeisiin, samalla kun he tarjoavat oma-aloitteisesti myös uusia näkökulmia.
Voin lämpimästi suositella Creative Peakia kaikille, jotka etsivät kumppania viestinnän ja markkinoinnin projekteihin – heidän kanssaan myös projektinhallinta sujuu mallikkaasti.
Pia Hannula viestintäpäällikkö
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Milla Kaukiainen, AD, graafinen suunnittelija
Sanna Nylen, AD, graafinen suunnittelija
Arto Wiikari, valokuvaaja
Sini Meinola, hallintopomo
Axel Kalavainen, tulevaisuuden lupaus, graafisen suunnittelun opiskelija
Tästä puuttuu uusin vahvistuksemme, markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Lida Haddas
Päivi Ahvonen, konseptisuunnittelija, viestinnän asiantuntija
KAKSI TYÖTÄ Kakkumaakarin
Tulin Peakiin töihin ensimmäistä kertaa syyskuussa 2004. Silloin toimisto sijaitsi Laivurinkadulla, Seppo oli toimitusjohtaja ja Päivi luova johtaja. Minun hommani oli toimiston ja taloushallinnon pyörittäminen. Tiimi kasvoi, ja töitä ja hauskuutta riitti. Osa-aikaisesta alkanut pestini kasvoi vähitellen kokopäiväiseksi ja vaihtelevaksi. Syksyllä 2020 suljin Peakin oven väliaikaisesti, kun hyppäsin matkalle kohti kakku-unelmaani, ja keväällä 2022 aloitin Kakkupihan toiminnan.
Jostain syystä ihmiset tarvitsevat syksyllä ja talvella vähemmän synttärikakkuja, ja siihen saumaan minulle tarjoutui tilaisuus hypätä osa-aikaisesti vanhaan pestiini Peakissa.
Alkoikin jo olla ikävä vanhaa työyhteisöä!
Toisinaan kipitän päivän aikana toimistolta paistamaan kakkupohjia ja sitten taas leipomolta toimistolle hoitamaan asioita. Kiva kombinaatio!
Sini alias Mrs. Moneypenny on aito kakku ja hallintohybridi. Sini viihtyi kokonaiset kuusitoista vuotta Peakissa, kunnes tarvitsi vaihtelua, kävi kondiittorikoulun, perusti kakkuihin erikoistuneen leipomon ja on kaupungin kiistaton kakkukuningatar. Sitten hän palasi takaisin Peakin Excelien ääreen.
SINI MEINOLA
HAJUTON JA MAUTON KUNTAMARKKINOINTI
Hyvä asua, elää ja yrittää?
Olet kenties kuullut tämän lauseen joskus ennenkin. Mutta mistä kunnasta olikaan kyse?
Aivan liian usein ns. kunta- ja asukasmarkkinointi toistaa samoja fraaseja. Kuntia ei juuri erota toisistaan. Tosin iloisiakin poikkeuksia on nähty, kuten aikanaan Porin ”porisuhdeneuvonta”, joka nauratti muitakin kuin meitä.
Ei nyt varsinaisesti sen takia, että olisimme juuri muuttamassa Poriin, mutta sympaattisen vaikutelman se Porista antoi, ja ehkä joku sai siitä potkua harkita muuttoa.
Pääkaupunkiseudun kehyskunnat ja lähietäisyydellä sijaitsevat pienemmät kaupungit himoitsevat muuttajia omalle paikkakunnalleen – taka-ajatuksena usein yksi ja sama syy: ne haluavat ja tarvitsevat uusia veronmaksajia.
Mutta kukaan tuskin muuttaa uudelle paikkakunnalle objektina, jonka arvo mitataan hyödyllisenä veronmaksajana.
Mikä siis neuvoksi?
Kunnan vetovoiman ratkaisevat sijainti, hyvät työpaikat ja ennen kaikkea palvelut, kuten toimiva
koulu, kirjasto, monipuoliset liikunta- ja kulttuuripalvelut, toimiva kansalaisopisto ja sujuva terveydenhoito. Ympäristö, merellisyys ja hyvin hoidetut puistot, lähimetsät ja puhtaat rannat houkuttelevat – ja vielä parempi, jos kaupungissa on moderni ja monipuolinen kirjasto- ja kulttuuritalo. Hyvä maine on se, mihin kannattaa panostaa.
Paras kuntamarkkinointi on tehty tyytyväisistä kuntalaisista. He viestivät vaivihkaa omasta kotikaupungistaan ja sen positiivisesta pöhinästä. Usein he ovat kaikkein uskottavin tietolähde –ja täysin unohdettu voimavara!
Kannattaako laittaa 200 000 euroa ison mainostoimiston ulkokultaiseen kampanjaan, vai olisiko sittenkin fiksumpaa panostaa asukkaiden ja oman henkilökunnan hyvinvointiin? Tehdä jotain yllättävääkin, jokin teko. Totuudelle on helppo rakentaa uskottavaa markkinointia.
Hyvistä teoista sana kiertää. Sellaisessa kunnassa minäkin haluan asua!
Päivi Ahvonen
MIELIPIDE
ELÄMÄSI KESÄ & Asu paremmin
Loviisan kaupungille ja silloiselle Visit Loviisalle teimme monikanavaisen Elämäsi kesä & Asu paremmin -kampanjan. Kampanjaa varten keräsimme seurantapikseleitä ristiin rastiin retargetointi- ja uudelleenmarkkinointia varten.
Työtä edelsi huolellinen tutkimusvaihe, jossa kävimme läpi megatrendejä ja heikkoja signaaleja, tutkimme eri näkökulmista kohdeympäristöä, teimme haastatteluja ja perehdyimme kampanjan kohderyhmiin.
Identifioimme viisi kohderyhmää.
35–65-VUOTIAAT PALUUMUUTTAJAT
Aktiiviset, enemmän elämisen laatua samalla rahalla hakevat kypsät aikuiset.
25–55-VUOTIAAT AKTIIVISET OUTDOOR-AIKUISET
Perheelliset tai perheettömät, urheilulliset, paljon liikkuvat aikuiset, jotka hakevat innoituksensa ulkoilmalajeista (kiipeily, juoksu, vaellus, melonta, suppailu, pyöräily, frisbeegolf, tennis jne.).
Luonnonläheinen elämä = cool.
”LUOMULAPSIPERHEET”
Tiedostavat vanhemmat, jotka haluavat lapsilleen turvallisen kasvuympäristön pienehkössä kaupungissa. He haluavat enemmän elintilaa, oman pihan, ehkä kasvimaan ja koiran. Lähemmäksi luonnonmukaisempaa elämää.
NUORET PARISKUNNAT – TULEVAT PERHEENPERUSTAJAT
Kohderyhmä, jota houkuttaa ajatus muuttaa esimerkiksi Helsingin Kalliosta asuinympäristöön, jossa on hyvä ”groovy” mutta ei liian snobia. Etuina kaksikielisyys ja edullisuus. Muutama kaveri asuu jo täällä.
ARVOPOHJAISET AIKUISET
Iso kaupunki on jo niin nähty, haaveena rauhallisempi ja luonnonläheisempi elämä. Pariskuntaa yhdistää rakkaus mereen, toisaalta meren tila myös huolestuttaa.
Kaksi viimemainittua kohderyhmää yhdistimme yhdeksi. Kustakin identifioidusta potentiaalisesta muuttajaryhmästä teimme perusteellisen profiloinnin. Tärkeintä oli kuitenkin se, että saimme rajallisella budjetilla kattavan näkyvyyden monessa eri kanavassa, ja visuaalisuus puhutteli juuri kohderyhmiä.
Elämäsi kesä oli iloinen väriläiskä ja näyttävä kuukauden mittainen asumismarkkinoinnin kampanja Helsingin julkisissa liikennevälineissä. QR-koodilla pääsi kam-
SISSITOIMENPIDE
panjasivustolle ja saattoi voittaa miniloman Loviisassa.
Sivustolla oli vilkas liikenne, ja se esitteli laajasti Loviisan mahdollisuuksia tekemiselle. Kyselylistassa tarjottiin erilaisia aktiviteetteja, joista sai valita omansa. Saimme yli 500 osallistumista, joista sitten valikoimme voittajaporukan.
Sanoma Median ja Alma Median raikkaat kampanjat alkoivat heti onnistuneen ulkomainoskampanjan päätyttyä.
Myös muut viestinnälliset toimenpiteet, tempaukset ja Pikkukaupunki-lehti maalasivat tunnistettavaa kuvaa sympaattisesta merellisestä kaupungista, jonne ehdottomasti kannattaa tulla tutustumaan.
Elämäsi kesä -kampanjan mediapintoina toimivat Helsingin raitiovaunujen kyljet, bussien istuinselkänojat sekä oma landing page www.elamasikesa.fi , jolla saattoi osallistua kilpailuun.
Kampanja menestyi kaikilla mittareilla, ja sen vahvistivat myös Sanoman ja Alman raportit. 1 2 4 3 5
Cafe Regatta tarjosi kahvin kaikille yksin kahvilaan tuleville naisille ”Loviisan kaupungilta” -terveisin. Naiset saivat ilmaisen juoman, lehden ja tikkarin, ja tempaus riemastutti monessa somekanavassa. Hyvän mielen isku pikkukaupungin henkeen sopivassa paikassa Helsingissä.
PAIMION PARANTOLA
TUNNETUKSI MYÖS KOTIMAASSA
Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Paimion parantola – arkkitehtuurin, kalustemuotoilun ja innovaatioiden synnyinsija Suomessa - on herättänyt suurta kansainvälistä huomiota aktiivisen viestinnän ansiosta. Samaan aikaan kotimaan viestintä oli parantolalla jäänyt vähän varjoon.
Me saimme kunnian tarttua tueksi kotimaan viestinnän kentällä. Teimme toimenpiteille oman matkailutuotteita tukevan viestintäsuunnitelman, jota lähdimme noudattamaan.
Eli aktiivista kotimaan tiedotusta, median kontak-
tointia ja juttujen tarjontaa. Saatoimme tunnistaa kärkiä, joista media kiinnostui - yksi sellainen oli selkeästi joulunalusajan Eija Kosken Himmelinäyttely.
Tiedottaminen on silti pitkäjänteistä työtä, ja toiset mediat ovat toisia nopeampia. Esimerkiksi joulun omia aikakauslehtiä suunnitellaan jo edellisenä jouluna.
Rytmin ja toimitusrutiinien tunteminen ja hyvät mediakontaktit olivat meille tässä toimeksiannossa suureksi avuksi.
Värikylläinen
KEIDAS
Olemme vuosien saatossa yrittäneet selvittää, minkälaisella konseptilla paikallinen aikakauslehti löytää lukijansa. Miten se voisi toimia vahvana yhteisön rakentajana ja miten se voisi edistää asukkaiden viihtyvyyttä ja tuoda inhimillisen näkökulman ihmisten arkeen.
Paikallisuuden arvostus on kaikilla mittareilla nousussa, ja usein maaseudulla ja pienissä kaupungeissa elämänlaatu on jopa parempi kuin suurissa kaupungeissa.
Uskomme siihen, että Pikkukaupunki-lehden konsepti on monistettavissa.
Olemme kokeilleet myös toisenlaista lähestymistapaa, eli paikallista yhden asian aikakauslehteä valtakunnallisena myyntituotteena.
Niin syntyi Keidas-aikakauslehti, jonka kantavana teemana olivat upeat loviisalaiset puutarhat. Esittelimme kaikki ne puutarhat, jotka olivat mukana Loviisan Avoimet Puutarhat -tapahtumassa. Tavoitteenamme oli houkutella lisää ihmisiä paikan päälle sekä jakaa viheriloa.
Keidasta oli ilo tehdä. Sen konseptilla oli hyvät menestymisen edellytykset, mutta ongelmana oli se, että isot mediatoimistot eivät ymmärtäneet paikallisuuden merkitystä. Esimerkiksi brändimainontaa oli kutakuinkin mahdotonta saada tähän lehteen. Pieneltä paikkakunnalta taas ei voi saada rajattomasti ilmoitustuloja.
Keidas-lehden myyntitulot kattoivat juuri ja juuri kulut, ja selvisimme tästäkin kokemuksesta jalat kuivina, muutamaa oppia rikkaampana.
Hoi mediatoimistot! Tutkikaa hieman paikallisuuden tarjoamia mahdollisuuksia.
Kaikki eivät halua lukea aikakausmediaa netistä, koska se on niin täynnä digitaalista hälinää. Siksikin laadukas printtimedia säilyttää paikkansa, mutta uusiakin rohkeita avauksia tarvitaan.
Kokemustemme kautta olemme oivaltaneet, että valtakunnallisen aikakausmedian tai järjestöihin kytketyn sidosryhmämedian konseptin voi monilta osin tuoda paikalliseen kontekstiin, ja että se voi kasvaa elinkelpoiseksi ja työllistäväksi yhteisöä palvelevaksi, osallistavaksi paikalliseksi mediaksi.
Järvenpään kaupunki halusi uudet tienvarsimainokset kaupungin sisääntuloväylien varrelle. Briiffissä tilaaja halusi jotain taianomaista kuvaamaan kaupungin uutta slogania ”Sinun sinfoniasi”.
FANTASIAA Haluamme
Meidän piti huomioida eri ikäryhmät, ja taulujen tuli ilmentää arjen vaivattomuutta, hyvän elämän mahdollisuuksia, luonnonläheistä elämää ja dynaamista liike-elämää.
Kun mietimme hahmoja ja lähestymistapaa, huomasimme pian, että meillä oli hyvin samansuuntaiset ajatukset tilaajan kanssa.
Järvenpään kaupungin viestintäjohtaja Heli Komulainen antoi meille vapaat kädet. Ennen viimeistelyä esitimme yhden välivai-
heen työn varmistaaksemme, että kuljetamme suunnittelua oikeaan suuntaan.
”Näistä tulee niin hyvä mieli. Jatkakaa samaan malliin”, kuului Komulaisen kommentti.
Ja niin me teimme. Nälkä kas voi syödessä ja lisäsimme kuviin vielä rutkasti lisää fantasiaa. Mallit valikoituivat helposti, kun tiesimme mitä tyyliä yhdessä haemme.
Tämä oli herkullinen työ meille. Kiitos luottamuksesta!
AD, graafiset suunnittelijat Sanna Nylén ja Milla Kaukiainen
IDEAT EIVÄT KESKEN LOPU
Olen arkkitehti, konseptisuunnittelija, kuraattori ja tapahtumatuottaja. Olen ollut mukana lukuisissa Peakin projekteissa, joissa on tarvittu arkkitehdin taitoja ja konseptuaalista osaamistani.
Peakissä olen suunnitellut muun muassa Kymenlaakson museon leikkimön huonekalut ja tehnyt museon yläkerran väliaikaisen tilasuunnitelman. Lisäksi suunnittelin Kotkan Energialle KarhuVoiman väliaikaiseen Pop-UP Co-workiin Deka-levyistä optimoidut huonekalut sekä CoWork Loviisan huonekalut ja tilasuunnittelun. Vastasin myös Fortumin Loviisan voimalaitoksen brändin mukaisten dosimetritelineiden suunnittelusta – joitakin projekteja mainitakseni.
Itävallassa olen suunnitellut sisustuksia sairaaloihin, hoivakoteihin ja lääkäreiden vastaanotoille sekä sosiaalisen tuen piirissä oleville yhdistyksille ja muille toimijoille.
Peakin töissä olen voinut hyödyntää osaamistani ja tuoda konseptuaalisen näkemykseni tiimien avuksi. Ideat eivät kesken lopu!
DI Arkkitehti SAFA Susanna Ahvonen on yksi Creative Peakin perustajista. Hän osallistuu projekteihin aina kun juuri hänen ammattitaitoaan tarvitaan, esimerkiksi kaluste tai näyttelysuunnittelussa.
SUSANNA AHVONEN
PRO BONO
Sosiaalisen muotoilun projekteja yhdistää saavutettavuus. Saavutettavuus voi koskea tuotteita tai palveluita. Sen vaikutukset voivat olla aluksi hyvin paikallisia, mutta vähitellen ne laajentuvat isoksikin saaristoksi.
Olemme panneet alulle useita sosiaalisen muotoilun projekteja paikallisesti, koska olemme halunneet vaikuttaa myönteisellä tavalla elinympäristöömme. Osa on ollut tilaustöitä, osa omia töitämme. Mutta olemme tehneet myös ihan Pro Bono -yhteishyödyllisiä projekteja.
Avoinna öppet on projekti, joka on tarjonnut osallistavaa toimintaa käsityöpajoista taidenäyttelyihin. Pajoja on pidetty vuodesta 2012 lähtien aina vuodenvaihteen aikoihin.
Alussa toimimme kaupungin tyhjissä liikehuoneistoissa, mutta sittemmin jalkautimme muotoilutyöpajat kouluihin, jotta yhä useampi lapsi ja nuori pääsi osallistumaan taidetoimintaan. Jokaiselle vuodelle olemme onnistuneet hankkimaan rahoittajan.
Meribottles-juomapulloista tuli aikanaan hitti, ympäristöystävällinen vaihtoehto muovipul-
loille. Niiden tuotosta menee aina yksi euro vesistöjen suojeluun. Kestopullojen kuosit olivat kuitenkin mielestämme vähän tylsiä, vaikka itse tuote on erinomainen. Niinpä suunnittelimme Meribottlesille ilmaiseksi Happy-kuosin, joka on edelleen valikoimassa.
Pecha Kucha -illat levisivät maailmalla vuonna 2003, ja huhu niistä kantautui myös meidän korviimme. Ei muuta kuin postia Tokioon ja kättä päälle sopimus! Tuolloin vasta alle 200 kaupunkia eri puolilla maailmaa oli mukana, Loviisa yhtenä ensimmäisistä. Nyt määrä on noussut jo yli 1300:een.
Viimeisin järjestämämme Pecha Kucha -tilaisuus pidettiin vuonna 2020, ja se veti Marilynin elokuvateatterin salin täyteen.
Olimme järjestäneet sitä ennen lukuisia Pecha Kucha -iltoja, ja kaikki olivat onnistuneet erinomaisesti. Tilaisuudet olivat ilmaisia. Kiitos myös yhteistyökumppanillemme Kino Marilynille.
Eräänä vuonna huomasimme, että Kuningattarenkadulla oli luvattoman paljon tyhjiä liikehuoneistoja. Niinpä kuratoimme Galleria Katu -näyttelyn. Maamme yksitoista eturivin nykytaiteilijaa – ja kas, he asuvat kaikki Loviisassa – ripustivat työnsä esille näyteikkunoihin.
Katu oli täynnä taidetta kuukauden ajan, ja ohikulkijat altistuivat melkein huomaamatta taiteelle.
Piparkakkupaja oli lapsille suunnattu iloinen taidetapahtuma, jossa taiteilijat koristelivat lasten kanssa mitä mielikuvituksellisimpia piparkakkuja. Muotteja oli kaikenlaisia perinteisestä joulutähdestä tiikeriin ja palmuun – ja lopputulos oli aina huikea. Piparkakkupajoja järjestimme kolmena peräkkäisenä vuotena, kunnes kapula siirtyi kansalaisopistolle.
Yhteistyössä kaupungin kanssa olemme toteuttaneet Loviisa Baby -projektia kohta 15 vuotta. Siinä kaikki uudet loviisalaisvauvat saavat uniikin, kierrätetyistä pussilakanoista valmistetun nutun, jonka paikallinen artesaani Virpi Lehtinen suunnittelee ja ompelee.
Kankaat ovat asukkaiden lahjoittamia ja nutut jaetaan vauvoille neuvoloiden kautta.
Tanssivat possut ilahduttivat Loviisan Joulun vierailijoita torilla ja kodeissa tanssien. Heidänkin puvuistaan vastasi Virpi Lehtinen. Sympaattiset possut esiintyivät myös messuilla, ja levisivät somessa hyvän mielen possuina.
Meribottles
Piparkakkupaja
Avoinna öppet
Pecha Kucha -illat
Loviisa Baby
Galleria Katu -näyttely
Tanssivat possut
Meillä on vakituisia avustajia, joiden osaamista tarvitsemme täydentämään omaamme. He ovat meille tärkeitä. Pitkän yhteistyön tuloksena haluamme ensisijaisesti työllistää ”omia” avustajiamme aina kunkin toimeksiannon mukaan.
LOTTA ELO är korrekturläsare och översättare och alltid redo när ett ord eller en text behöver översättas. Till vardags översätter hon huvudsakligen filmer, men däremellan korrekturläser och översätter hon kortare och längre texter för oss och andra uppdragsgivare.
EEVA KANGAS on graafinen suunnittelija ja valokuvaaja, jonka erikoisalaa ovat puutarhakuvaukset – onhan hän itse myös puutarhuri. Eeva on mukana projekteissa aina tarpeen mukaan.
KIRSI RIIPINEN on Tampereen yliopiston toimittajalinjan kasvatteja ja työskennellyt monissa isoissa lehtitaloissa (Sanoma Magazines, Alma Media, OtavaMedia) ja Ylellä. Nykyisin hän työskentelee yrittäjänä ja on mukana useissa Creative Peakin projekteissa.
REIJA KOKKOLA on pitkän linjan toimittaja ja tiedottaja. Reija kirjoittaa useihin meillä tuotannossa oleviin julkaisuihin, sekä verkkoon että printtiin. Reijalla on erinomaiset kontaktit mediakentälle.
JANNE ORA on Tampereen yliopiston toimittajatutkinnosta valmistunut konkari ja työskennellyt monissa lehtitaloissa mm. Suomen Kuvalehti, HS, IS, Demokraatti, Suomen Lääkärilehti, Helsingin yliopisto, Sanoma Oy, Otavamedia, Talentum, ulkoministeriö). Hänen kaunokirjallinen tuotantonsa käsittää viisi romaania ja audiodraamaa Yleisradiolle.
BOSSE HELLSTEN on runoilija, kirjailija, toimittaja ja kääntäjä, joka on muokannut myös useita kirjoja selkokielelle. Bosse on meille tärkeä apu monessa projektissa, niin toimittajana kuin kääntäjänä ja selkokielen asiantuntijana.
Valokuvaaja ja valokuvataiteilija JANNE LEHTINEN on kuvannut meille erilaisia projekteja vuosien saatossa.
PEKKA SUOMINEN auttaa digitaalisen markkinoinnin analytiikassa, sen tulkitsemisessa ja hyödyntämisessä.
Artesaani, puvustaja ja valokuvaaja VIRPI LEHTINEN on lukuisissa projekteissamme monessa eri roolissa. Niin valokuvaajana, rakentajana/ lavastajana kuin puvustajana. Hän teki Kymenlaakson museon häänäyttelyyn 200 origamiperhosta.
Lavastaja-puvustaja HANNA NEUVONEN on tärkeä osa kuvaustiimiä, sillä hän hoitaa kuvausjärjestelijän työn ohella rekvisitöörin ja stailaajan töitä. Hanna on työskennellyt freelancerina lukuisissa lehtitaloissa, elokuvatuotannoissa ja opetusalalla.
MAGDALENA ”MAGI” PERNTHALER on ihmisoikeuksiin erikoistunut inkluusio-, demokratisaatio- ja saavutettavuusasiantuntija. Hän on avustanut mitä erilaisimmissa projekteissa, myös kameran takana tehden Pikkukaupunki-lehden retkijuttuja. Magi konsultoi meitä tilanteen niin vaatiessa.
TUA LINDHOLM-BLOMFELT työskenteli toimistossamme avustajana, ja liittyi sen jälkeen free-tiimiin kirjoittajaksi. Häntä kiinnostaa luova työ, laulaminen ja erityisesti kulttuuripainotteisten juttujen kirjoittaminen. Tua kirjoittaa ruotsiksi.
AVUSTAJAT
TYÖHARJOITTELIJA
HAUKUT TULI JOKA PÄIVÄ
Aloitin työharjoittelun Creative Peakissä elokuussa 2024. Alkuun jännitti, mutta nopeasti huomasin, kuinka helppoa oli sopeutua porukkaan ja miten loistavat työtoverit täällä on.
Parasta tässä harjoittelussa oli, kun sain tehdä oikeita töitä ja projekteja. Tuntui hyvältä saada vastuuta ja pystyin tekemään asioita omaan tyyliin, tietysti toimeksiannon raamien puitteissa.
Alussa minusta tuntui, että minun pitäisi olla nopeampi ja tehokkaampi, mutta työkaverit kannustivat tekemään omaan tahtiin ja keskittymään laatuun. Täällä kukaan ei hengittänyt niskaan tai tuijottanut olkapään yli, mutta kaikki olivat silti aina valmiita auttamaan tarvittaessa.
Yksi parhaista puolista työharjoittelusta Creative Peakissä oli
työn monipuolisuus. Pääsin tekemään erilaisia töitä ja opettelemaan uusia taitoja. Tehtäviini kuului muun muassa lehden taittoa, kuvitusta, ilmoitusten ja mainosmateriaalin tekemistä sekä kirjan kannen suunnittelua. Ja ideointia, taustatyötä ja miettimistä.
Minusta on tärkeää, että opiskelijana pääsee kokeilemaan eri asioita. Vain sillä tavalla voi oppia tietämään mihin haluaa keskittyä tulevaisuudessa. Se, että pitää tekemästään työstä on tärkeää, vaikka kaikki työt eivät aina voi olla yhtä mieluisia.
Tämä oli turvallinen ja hieno harjoittelupaikkakokemus. Sain keskittyä omaan oppimiseeni rennossa ja kannustavassa työilmapiirissä.
Axel Kalavainen
Axel Kalavainen, tulevaisuuden lupaus, graafisen suunnittelun opiskelija
SUKAT JALKAAN JA
SUUNNITTELEMAAN!
Yhdessä suunnittelu on hedelmällistä hommaa. Ideat jalostuvat ja jatkojalostuvat, ja jossain
vaiheessa ne sitten kirkastuvat.
Vielä hauskempaa ideointi ja suunnittelu on, kun on Virpi Lehtisen meille neulomat tiimisukat jalassa. Tosin siinä käy joskus niin, että suunnittelupalaveri luisuu ostoslistan tekemiseen: mitähän
keksisimme tänään lounaaksi!
Pari kertaa viikossa syömme itse tehtyä lounasta toimistolla. Ruoan äärellä on sitten kiva jatkaa kesken jäänyttä suunnittelua.
KOKOUKSEN TULOS
Onnistuneen suunnittelukokouksen jälkeen Päivi teki suosituksi tulleen oranssin kastikkeen, joka sopii erityisesti spagetin kanssa nautittavaksi. Se on niin hyvää, että tarjoamme reseptin muillekin.
NÄITÄ TARVITSET
Pari paprikaa
Muutama sipuli
Porkkana tai kaksi
Chili tai chilihiutaleita
Valkosipulia
Tomaattipyrettä
Tomaattimurskaa
Punaisia linssejä
Muumimuruja
Pilko vihannekset suurpiirteisesti ja freesaa ne oliiviöljyssä kattilassa. Hämmentele. Lisää tomaattipyrettä ja freesaa lisää.
Lisää tomaattimurska ja hämmennä. Jätä porisemaan keskilämmöllä.
Purista sekaan valkosipuli. Freesaa punaiset linssit, mausta sopivasti makusi mukaan ja laita sivuun odot tamaan.
Kun kastike on porissut parikymmentä minuuttia, survo se sauvasekoittimella hienommaksi. Sekoita linssit mukaan.
Tarjoile pastan ja muumimurujen kanssa. Muumimurut teet murentamalla fetaa erilliseen kippoon. Näin ruoka sopii myös vegaaneille.
Yhdet sukat olivat vailla täytettä. Kuka lintsasi?
NÄIN SE TEHDÄÄN
VIESTITÄÄN YHDESSÄ.
OTA YHTEYTTÄ!
Creative Peak peak press & productions oy Kuningatterenkatu 13 07900 Loviisa info@creativepeak.fi etunimi.sukunimi@creativepeak.fi
ME
Päivi Ahvonen 040 5278 340 suunnittelija, toimitusjohtaja
Seppo Iisalo 040 7244 627 toimittaja, toimituspäällikkö, hallituksen puheenjohtaja
Sini Meinola 044 373 7865 taloushallinto
Milla Kaukiainen 050 3689824 graafinen suunnittelija ja AD
Sanna Nylén 0400 889 626 graafinen suunnittelija ja AD
Lida Haddas 040 164 3580 viestintä ja markkinointisuunnittelija
Arto Wiikari 0400 604 052 Valokuvaaja
Creative Peak 25 v. 2025
Työ istämme
+10
veronmaksajaa Loviisassa
kivaa kanssa-ihmistä vakituisessa työsuhteessa 6
16
vakituista avustajaa: freelancertoimi ajia, valokuvaajia, kuvi ajia, jne.
827
toteute ua verkkopalvelua 52
Loviisa
Helsinki ja muu Suomi Asiakkaat
Porvoo ja ItäUusimaa Kymenlaakso
suunniteltua ilme ä 120
106
Tyytyväisiä asiakkaita
paine ua julkaisua
Vuosien aikana
Nauti uja kahvikupi isia vuodessa 1 230 30 2,1
harjoi elijaa maistelemassa työelämää
suunniteltua sisustusta 33 19
muotoiltua palvelua
m 3 kuplave ä
toteute ua mainosta
• Asiakkaiden omat mediat
• Asiakaslehdet ja jäsenlehdet
• Tiedo eet ja median palvelu
• Vuosikertomukset ja ympäristöraportit
• Historiikit
• Konseptisuunni elu ja toteutus
• Graafinen suunni elu ja toteutus
• Mainokset ja esi eet
• Palvelumuotoilun työt
• Valokuvaukset
• Pikkukaupunki-lehti (omakustanne)
1848 1 620
somepostausta
3
työilmapiiriä parantavaa koiraa
189
suunniteltua juliste a toteute ua konseptia
Viestintää jo vuodesta 2000. Kuninga arenkatu 13, 07900 Loviisa | .creativepeak.fi
165
Liikevaihto vuodessa
milj.€
viikoi aista naurua 18 203
Tyytymä ömiä asiakkaita 1
sponsoroitua harrastusseuraa 2
ensiluokkaista valokuvaa arkistossa 19 278 0,5
loistavaa ideaa, joista osa kehi ämiskelpoisia
496 &
Tervetuloa kaku e, jos kaipaat luovia ratkaisuja. Pannaan ideat lentämään!