Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2023

Kaikki loppuu aikanaan, on kiitosten vuoro

Hyvät lukijat ja yhteistyökumppanit, aikani Saariselkä Nyt! -lehden peräsimessä on täyttymässä, jään vähitellen sivuun työelämästä kokoaikaiselle eläkkeelle ja luovutan julkaisuvastuun uudelle kustantajalle, joka lähiaikoina tulee ilmoittamaan Saariselkä Nyt! -lehtien uusista kuvioista.

Haluan kiittää lukijoita, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita kuluneista vuosista. Parasta on ollut hieno yhteistyö mukavien asiakkaitteni kanssa.

Vähempää en voisi kiittää ammattitaitoisia toimittajiani, edesmennyttä Ritva Savelaa ja Helena Sahavirtaa. Ammattilaisia ovat olleet myös monet avustajani, joista haluan kiittää luontoasiantuntija Vesa Luhtaa ja hienoista valokuvistaan tunnettuja Pertti Turusta ja Juha Kauppista. Kiitän myös lukijoita mukavasta palautteesta ja asiallisista arvosteluista, ne kaikki ovat auttanut kehittäessämme lehteä nimen omaan lukijoille heidän toiveittensa mukaan.

Hymyillään, kun tavataan!

Pasi Ruotsalainen

Levollisia lauluja syysiltaan

Konsertin läsnäolevat ja herkät tulkinnat elämänmakuisista lauluista kertovat matkanteon iloista ja voiman lähteistä sekä siitä, mistä elämään löytyy turvaa, toivoa ja lohtua.

Jo yli 30 vuotta valtakunnallisesti konsertoinut Hanna Ekola on valinnut illan ohjelmistoon tuttujen levytystensä lisäksi myös lauluja, joiden hän on huomannut vuosien varrella puhutelleen ihmisiä syvällisesti erilaisten elämäntilanteiden keskellä. Mukana ohjelmistossa on myös Lapin luonnosta kielikuvia ammentavia lauluja.

Laulujensa lisäksi Hanna Ekola on julkaissut 28 ajatelma- ja runoteosta. Hanna on teksteillään ja lauluillaan osannut sanoa jotain suurta yleisöä vahvasti koskettavaa, mistä kertoo se, että hänen kirjojaan on myyty yli satatuhatta ja levyjään lähes kaksisataatuhatta kappaletta. Hanna on myös palkittu Emma-patsaalla ja Vuoden kiinnostavin kirja -palkinnoilla. Viime vuonna hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke ansioistaan esittävänä ja luovana taiteilijana.

Hanna Ekolan kanssa musisoi pianisti-laulaja Virpi Salo. Heleäääninen Hanna ja tummaääninen Virpi ovat esiintyneet yhdessä jo vuodesta 1995 lähtien. Saumattomasta yhteistyöstä syntyy kaunis, puhutteleva kokonaisuus ja konsertissa kuullaan myös heidän duettoaan.

Lauluja levoksi ja lohduksi –konserttiin ovat kaikki lämpimästi tervetulleita. Liput: 25 euroa (käteismaksu). Alle 16-vuotiaat ilmaiseksi.

Tapahtuu ruskaviikoilla 36-38

4.9. ma 45-vuotisJUHLATANSSIT, Lasse Hoikka & Souvarit, Santa’s Hotel Tunturi

torstaina 7.9.2023 klo 19

Ruskakaraoke

Santa’s Hotel Tunturissa

Tänä vuonna Santa’s Hotel Tunturissa pääsee ruskan aikana heittäytymään musiikin ja hienojen esitysten vietäväksi, kun karaokessa kisaillaan niin Tunturikaraoken viikkokisojen kuin Johannan Saariselän Karaoketähti 2023 -kilpailujen merkeissä.

Tunturin Ruskakaraoke ja Johannan Saariselän Karaoketähti 2023 -kilpailut

Tunturikaraoken viikkokisoihin voit osallistua viikoilla 36 ja 38. Voit osallistua kumpaan esikarsintaan haluat – esikarsinnoista parhaat valitaan finaaliin!

Viikolla 37 voit osallistua Johannan Saariselän Karaoketähti-kilpailuun, jossa on peräti neljä esikarsintaa. Myös näissä voit osallistua mihin esikarsintaan vain, ja edetä finaaliin 15.9.2023!

5.9. ti 45-vuotisJUHLAKONSERTTI, Lasse Hoikka & Souvarit, Santa’s Hotel Tunturi klo 15

9.9. la RUSKATANSSIT, Jarkko Honkanen & Taiga, Santa’s Hotel Tunturi

16.9 la RUSKATANSSIT, Jarkko Honkanen & Taiga, Santa’s Hotel Tunturi

18.9 ma 45-vuotisJUHLATANSSIT, Lasse Hoikka & Souvarit, Santa’s Hotel Tunturi

19.9. ti 45-vuotisJUHLAKONSERTTI, Lasse Hoikka & Souvarit, Santa’s Hotel Tunturi klo 15

Järjestäjä: Saariselän Kuukkeli, Inari-Saariselkä keskusvuokraamo ja Santa’s Hotel Tunturi

Pääsyliput: Saariselän Kuukkeli ja Inari-Saariselkä Keskusvuokraamo

Liput ennakkoon myös Netistä: www.majoituskuukkeli.fi

Saariselkä Nyt!

Julkaisija ja kustantaja: InariNet, 26. vuosikerta.

Vastaava päätoimittaja/tuottaja: Pasi Ruotsalainen, Ivalo 040 5745 310 inarinetti@gmail.com

Toimittajat ja vakituiset avustajat: Helena Sahavirta, Pertti Turunen, Vesa Luhta.

Painopaikka: Kaleva Oy, Oulu.

Kansikuva: PasiR

Näköislehti osoitteessa: saariselkanyt.com ja inarinyt.com

Kuljetukset: UKK-Express ja JBUS

Tilaa helposti verkkokaupasta k-ruoka.fi

Kuljetukset myös Saariselän alueelle.

Tavallista parempi ruokakauppa

Paistamme päivittäin tuoreet leivät ja leivokset.

Tuoreet hedelmät ja kaupan ruokaisat herkkusalaatit

Talon

Ihanat suomalaiset täytetyt patongit

Saariselältä löytyy sopiva reitti kaikille maastopyöräilijöille

Saariselällä on paljon maastopyöräilyreittejä, joista voi oman pyöräilykokemuksensa mukaan valita helppoja, keskivaikeita, vaativia tai erittäin vaativia reittejä.

- Meillä myytävässä reittikartassa reitit on merkitty vaikeusasteen mukaan vihreällä, sinisellä, punaisella tai mustalla värillä, kertoo Kauppakeskus Kuukkelissa maastopyöriä vuokraava Kimmo Fofonoff.

Reittikartassa on myös reittikuvaukset ja reittien pituudet. Valittavana on sekä ympyräreittejä että erilaisia vaihtoehtoja, joiden mukaan reittinsä voi suunnitella itse.

Fofonoff tuntee reitit hyvin, sekä maastopyöräilyn että talvisten hiihtoretkien perusteella. Aloittelijalle hän suosittelee vihreää reittiä, joka vie Saariselältä Laanilan kautta Rumakurun päivätuvalle, josta voi vielä jatkaa Luulammen erämaakahvilalle. Pääosa reitista on leveää ja sorastettua pintaa. Palata voi joko samaa reittiä tai vähän kapeampia polkuja esimerkiksi Piispanojan tai Hirvaskurun kautta Saariselälle.

Luulammelta voi myös jatkaa Taajostuvalle, Lutolle ja Kiilopäälle, mutta jatkoreitti on silloin jo vaativampi.

Kokeneemmat pyöräilijät voivat ajaa Kiilopäältä avotuntureille, Luulammelle tai Rautulammelle, jossa on tehty reitin sorastus elokuun loppupuolella. Toinen vaativa reitti kulkee Saariselältä Vahtamapäälle, Rumakurulle, Taajostuvalle ja Lutolle.

Erittäin vaativaa reittiä etsivät voivat ajaa esimerkiksi Saariselältä Kulmakurulle.

Ruskan maisemia ihailemaan

Avotunturissa on syksyllä komea maaruska. Ruskaisia maisemareittejä etsivä voi myös polkea Saariselän hiihtohissien ohi Lutolle, Moitakurulle ja Palopään yli Kaunispäälle.

Kuukkelin pyörä- ja välinevuokraamosta saa sekä tavallisia että sähköavusteisia maastopyöriä. Pyörän voi varata ja maksaa etukäteen Kuukkelin pyörävuokraamon nettisivuilla tai paikan päällä pyörän hakemisen yhteydessä.

Vuokraamossa neuvotaan reittien valinnassa ja kerrotaan reittien varrella olevista kahvi- ja makkaranpaistopaikoista.

- Esimerkiksi Moitakurun päivätuvan kahvila on ruskan aikaan avoinna, Fofonoff kertoo.

Vuokraamo löytyy Kauppakeskus Kuukkelista, Siula-talon viereisestä ulkoteltasta tai Siulan alimmasta kerroksesta.

Pyöriä vuokrataan kolmeksi tai neljäksi tunniksi tai koko päivän ajaksi. Vuokraamo on auki kello 9 – 21.

Vuokralle saa myös pyöräilyvarusteita: mm. kypäriä, ruokolaukkuja, reppuja, lukkoja ja lamppuja sekä geeli-istuimia. Vuokrattavana on myös pyörän peräkärryjä, joihin mahtuu kaksi tenavaa. Pyörän vuokranneet saavat lisäksi kahvilipun Kuukkelin kahvilaaan.

Siula-talon pihalla on myös pyörien pesupaikka, joka on kaikille pyöräilijöille ilmainen. (HS)

Monipuolisissa maastoissa kiertävä Moitakurun reitti sopii hyvin aloittelijallekin. Nämä kuvat on otettu heinäkuun lopulla, jolloin maastossa ei vielä ollut ruskan luomaa bonusta, mutta syyskuussa maisemat ovat parhaimmillaan.

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

Löydä omat polkusi!

Retkellä kuulet mm. Inarinjärvestä, alueen erämaista, saamelaisuudesta, kolttasaamelaisuudesta, poronhoidosta, Pykeijän kylästä, kuningasravuista, lohesta, petoeläimistä, kullankaivajista ja -huuhdonnasta ym. Matkalla kuulet myös saamelaisten myyttejä ja tarinoita. Pykeijän kylässä tutustumme kylään ja sen elämään. Kylässä mahdollisuus maistaa kuningasrapuleipä + kahvi, omakustanteisesti.

Retki sisältää:

Opastetun bussikuljetuksen, kahvin /teen savuporoleivän Sanilan porotilalla, lohikeittolounaan Nuorgamin Lomakeskuksessa, lättykahvit Neljän Tuulen Tuvalla Kaamasessa.

Reitti ja aikataulu: klo 7:45 Kiilopää, klo 08:00 Saariselkä hotellien pysäkit, klo 08:30 Hotelli Ivalo/ Linja-autoasema/Hotelli Kultahippu, klo 9:00 Wilderness Hotelli Inari/Hotelli Inari/ Wilderness Hotelli Juutua.

Sevettijärvi-Neiden-Pykeija VarangerbotnNuorgam-Utsjoki-Kaamanen-Inari-IvaloSaariselkä-Kiilopää n. klo 20-21.

Hinta: 130,00 eur/hlö, ei lapsialennusta, minimihenkilömäärä 20. Maksu bussissa kortilla tai käteisellä.

Ilmoittautumiset: edellisenä päivänä klo 16 mennessä tekstiviestillä: 0400 981 243, 0400 696 678 tai info@kukkolanbussit.com

Tervetuloa upealle ruskamatkalle!

www.kukkolanbussit.com

Varaa maksuton suunnitteluaikasi!

ROVANIEMEN

Saamelaismuseo sai uuden johtajan

Saamelaismuseo on järjestänyt myös eri puolilla saamelaisalueen kyliä tilaisuuksia, joissa on esitelty kustakin kylästä tai seudulta peräisin olevaa esineistöä.

- Ne ovat antoisia molemmin puolin ja tilaisuuksissa saadaan esineistöstä aina myös uutta tietoa erityisesti ikäihmisiltä.

Pieski korostaakin sitä, että Saamelaismuseo on avoin museo ja myös sen kokoelmat ovat avoimia.

Nykyiset saamenkäsitöiden, duodjin, tekijät saavat museon esineistöstä ideoita ja esimerkiksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opiskelijat hakevat tietoa vanhoista valmistustavoista ja koristelusta museon kokoelmista.

- Museokaupassa onkin aina loppuvuodesta myynnissä hopeakurssin opiskelijoiden upeita koruja, Pieski kertoo.

Euroopassa paljon saamelaisesineistöä

Repatriaatio eli alkuperäiskansojen esineistön palauttaminen alkuperäisille omistajilleen on juuri nyt ajankohtainen asia. Saamelaismuseo käykin parhaillaan keskusteluja usean eri eurooppalaisen museon kanssa esineistön palauttamisesta.

- Esimerkiksi Euroopan museoissa on yli 70 saamelaista rumpua. Ne on viety eri puolilta Saamenmaata Ruotsista, Norjasta ja Suomesta.

Saksassa sijaitsevan Euroopan kulttuurien museon MEK:in

(Museum Europäischer Kulturen, Berliini) tutkimusprojektissa tutkitaan museon laajan saamelaiskokoelman taustoja ja alkuperää ja Saamelaismuseo on tässä työssä mukana.

Saamelaismuseo sai hiljattain Suomen Kansallismuseolta yli 2 200 saamelaista esinettä, jotka palautettiin Saamenmaalle.

- Osa esineistä on esillä uudessa näyttelyssämme, mutta esineiden konservointityö jatkuu edelleen, Pieski kertoo.

Siidassa, Saamelaismuseossa ja Luontokeskuksessa, kävi kesä-heinäkuussa yli 20 000 näyttelyvierailijaa, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Pieski onkin erittäin tyytyväinen kävijämäärään. Saamelaiskulttuuri kiinnostaa laajasti ja hyvin monet tahot haluavat tehdä yhteistyötä Saamelaismuseon kanssa.

- Se on hyvin ilahduttavaa, mutta samaan aikaan myös haasteellista, sillä resurssimme valitettavasti mahdollistavat meille lähteä mukaan vain murto-osaan yhteistyötarjouksista, Pieski toteaa. Siida on valtakunnallinen vastuumuseo ja toimii kulttuuriympäristötehtävien osalta alueellisena vastuumuseona saamelaisten kotiseutualueella. Museossa työskentelee 16 vakituista työntekijää ja sesonkiaikana yhteensä noin 30 työntekijää.

Helena Sahavirta

Taina Pieski on filosofian maisteri. Hän on aikaisemmin työskennellyt erilaisissa johtotehtävissä kolmessa ministeriössä.

- Saamelaismuseo Siida haluaa olla aktiivinen toimija saamelaisyhteisössä, kertoo museon uutena johtajana elokuun alussa aloittanut

Taina Pieski.

Hyvä esimerkki tästä ovat tilaisuudet, joita museo järjestää saamelaisyhteisön jäsenille. Tätä varten museolla on erityinen tila, johon

tuodaan esimerkiksi tietyn kylän tai suvun jäsenten valmistamaa tai ennen omistamaa esineistöä.

- Isot tunteet ovat pinnassa, kun pääsee tutustumaan esivanhempien valmistamiin ja käyttämiin esineisiin ja käsitöihin, Pieski kertoo.

Jäämeren retkille

Kukkolan busseilla

Saariselältä ja muualta Inarista pääsee helposti Jäämerelle, kun hyppää vain bussiin. Inarilainen KukkolanBussit Oy tekee Jäämerelle sekä kiertomatkoja että safarireissuja.

Jäämeren kierroksia ajetaan syyskuussa, parhaaseen ruska-aikaan 1. - 22.9, maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Matkalla kokenut opas kertoo elämästä niin Lapissa kuin Pohjois-Nor-

jassakin: erämaista ja Inarijärvestä, saamelaisuudesta ja kolttasaamelaisuudesta, poroista, lohesta, kuningasravusta, pedoista ja kullankaivajista sekä saamelaisten myyteistä ja tarinoista. Jäämeren kierroksen ensimmäinen pysähdys on Sevettijärvellä, jossa nautitaan savuporoleivät Sanilan Porotilalla. Matka jatkuu Neidenin Kolttakönkään kautta Pykeijan kylään, jossa

on mahdollisuus ostaa kuningasrapu-leipä.

Varangerbottenin kautta päästään takaisin Suomen puolelle Nuorgamiin, jonka Lomakylässä nautitaan lohikeitosta. Utsjoen Kirkkotupien jälkeen ylitetään Petsikon tunturiylänkö ja saavutaan Kaamaseen Neljän Tuulen Tuvalle. Siellä kahvitellaan lättyjen kera.

Matkalaiset kyselevät ahkerasti: Sevettijärvellä kiinnostavat koltta-

Ennen siirtymistään Siidan johtajaksi hän työskenteli Utsjoen kunnanjohtajana maaliskuusta 2022 lähtien.

Pieski on syntynyt Helsingissä, mutta hänen toinen kotinsa on isän kotikylä Dalvadas Tenon varrella Utsjoella.

saamelaiset, Neidenissä kylän historia ja käpäläkalastus, jota opas esittelee kuvinkin.

Syyskuussa Pykeijassa on jo ruskan värit ja kalliokasvillisuus erittäin kaunista. Kylä on vanhaa suomalaista

asutusta ja sen historia kiinnostaa. Sevettijärven tie on kaunis ja Norjassa maisema on taas aivan erilainen, etenkin Pykeijaan vievä kapea ja mutkainen tie.

Tenon laakso on jälleen erilaista seutua Kirk-

kotupineen, Suomen puolellakin on matkalla monenlaista maisemaa. Retki tehdään, mikäli lähtijöitä on vähintään 15. Ilmoittautumiset tulee tehdä edellisenä päivänä kello 16 mennessä.

Taina Pieski, Siidan uusi johtaja (Kuva: Tiina-Maria Aalto)

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

Saman katon alta lähes kaikki mitä lomallasi tarvitset!

Iso ja monipuolinen ruokakauppa - tule ja tutustu!

Saariselän pyörävuokraamo Kuukkeli Rental O ce

Lasse Hoikka & Souvarit 45v Juhlatanssit Santa’s Hotel Tunturin suurella parketilla ma 4.9. klo 21-00.30 ja ma 18.9. 21-00.30.

Lasse Hoikka & Souvarit 45v Juhlakonsertti Santas Hotel Tunturin Siula ravintolassa ti 5.9. klo 15 ja ti 19.9. klo 15. Ennakkolippuja Kuukkelin kaikilta kassoilta ja netissä www. majoituskuukkeli.fi Lippuja ovelta tuntia ennen tilaisúutta.

Saariselälle valmistuu minikoteja

Saariselälle valmistuu vielä tänä vuonna minikoteja, joihin asukkaat pääsevät suunnitelmien mukaan asumaan jo ensi jouluna. - Syyskuun alussa

pääsemme varmaan

tekemään perustusten pohjia ja pihatöitä, Forentia Oy:n liiketoimintajohtaja Heikki Alakärppä arvelee.

Minikodit on tehty tehtaalla valmiiksi perustuksineen. Perillä taloon asennetaan sokkelilevyt ja koti kytketään vesi- ja viemäri- sekä sähköverkkoon. Sen jälkeen koti on valmis asuttavaksi.

Minikoti on neliön, kolmion tai kaksion kokoinen pieni omakotitalo, jossa neliöitä on vähimmillään 46 ja enimmillään 75,5 ja hintaa noin 190 000 – 280 000 euroa. Forentia Oy:n minikodeissa on kuitenkin lähes kaikki isomman omakotitalon mukavuudet, jopa sauna.

Minikotien suunnittelussa on ollut mukana Arkadi Arkkitehdit Oulusta.

As Oy Saariselän Helmi sijoittuu Pihakadulle, lähelle Saariselän taajamaa. Kadun varteen tulee kymmenen minikotia, joilla on yhteinen

piha-alue.

Tilaa ei ole tuhlattu

Minikotien neliöt on mietitty tarkkaan eikä käytäviä ole. Koska hukkatilaa ei ole, voivat asumisen kustannuksetkin jäädä alemmiksi kuin väljissä neliöissä. Minikodeissa yhdistyvät valmistajan mukaan parhaalla tavalla rivitalon neliöt, omakotitalon asumismukavuus ja taloyhtiön helppous, joka sopii varsinkin pienille kotitalouksille.

Kaksioissa on yhdistetty

olohuone ja keittiö sekä makuuhuone, pesuhuone ja sauna. Kolmioissa on edellisten lisäksi kaksi makuuhuonetta ja neliöissä edellisten lisäksi kolme makuuhuonetta sekä erillinen kodinhoitohuone. Minikodit ovat valoisia, sillä kaikissa on runsaasti ikkunoita ja kaksi ulko-ovea piha-alueelle.

- Pienet ja energiatehokkaat ratkaisut kiinnostavat tänään, Alakärppä kertoo. Minikodit valmistetaan Hawo Oy:n talotehtaalla Limingassa, pääurakoitsijana toimiva Forentia Oy vastaa tonttien

hankinnasta ja pihatöistä. - Olemme rakennuttaneet taloja noin 14 vuotta ja viime vuodet myös minikoteja, joita on mennyt noin 50 kappaletta Kempeleeseen, Hailuotoon ja Liminkaan. Etelä-Suomeen on myyty noin 30 minikotia, Alakärppä kertoo. Myös Saariselällä vastaanotto on ollut hyvä ja puolenkymmentä minikotia on jo varattu. Ivaloon markkinointia suunnitellaan ehkä ensi kevääksi.(HS)

Avarat ikkunat takaavat minikotien valoisuuden.

Jo ennen kello yhtätoista aamupäivällä tuoreen kalan ostajat odottelevat kalastajan autoa Ivalon tapahtumatorilla Sairaalatien varressa. Matti Ropponen ehtii tuskin koota myyntipöytäänsä, kun jo kysellään, mitä tällä kertaa on myynnissä. Onko taimenta, onko muikkua…mutta muikun pyynti alkaa vasta syksyllä.

On kuitenkin Inarijärven siikaa – ja niiden koossa riittää valikoimaa isoista jytkyistä vähän pienempiin. Joku haluaa mukaansa läjän ahvenia, toiselle kalastaja kaivaa pakkauksen valmiiksi pakastettuja siikafileitä. Tarjolla olisi myös

Ivalon torilla tavataan!

Tuoretta kalaa Ropposelta torstaisin

muistaa. Vanhemmat liikkuivat ahkerasti Inarijärvellä ja lapset siinä mukana. Niinpä Mattikin on kalastanut ja liikkunut järvellä koko ikänsä.

Ammatikseen hän on kalastanut siitä lähtien, kun kävi talvinuottauskurssin vuonna 1988, reippaasti yli 30 vuotta sitten. Nyt nuottaus on toistaiseksi jäänyt, sillä siihen tarvitaan mukaan useampi kaveri. On helpompi kulkea verkoilla.

- Vedessä on joskus jopa kilometri verkkoja, lähes aina yksin Inarilla kalastava Ropponen kertoo.

Jää pitää kalan kylmänä

Matti Ropponen kalastaa Keski-Inarilla, Kärppäja Suovasaarten tienoilla,

joskus Kasarilla ja joskus Sammakkoselällä. Sieltä on nytkin myynnissä oleva saalis peräisin.

Ammattikalastajalle ei kuitenkaan riitä, että saaliin nostaa ylös vedestä – se on myös käsiteltävä ja myytävä.

- Tiistaina ja keskiviikkona pyydetyt kalat on eilen laitettu myyntikuntoon, hän kertoo torstaina, toripäivänä. Saalis on perattu, pakattu jäiden sekaan ja kalalaatikot sijoitettu Veskoniemen kalasataman kalahallin kylmiöön.

Moni torille tullut ostaja on paikkakuntalainen, joukossa on kuitenkin myös matkailijoita ja mökilleen menijöitä.

Ilma on helteinen, mutta jäähiletta täynnä olevat styroxlaatikot pitävät kalat kylminä. Kalastaja kauhoo

vielä myytyihin kalapusseihin varmuuden vuoksi läjän lisäjäitä.

Ostajat jutustelevat mielellään kalastajan kanssa, sillä Inarijärvi on monelle heistä tuttu vesi, jossa he ovat aikanaan kulkeneet ja verkostelleet.

- Kalasteltu on ennen, mutta vuodet tulee vastaan, tuoretta siikaa hakemaan tulleet Heikki Kuuva ja Salme Kiviniemi kertovat.

Ropponen myy tuoretta kalaa torstaisin Ivalon tapahtumatorilla. Jos myytävää riittää, hän tekee kauppaa yleensä kello kahteen, joskus jopa neljään asti. Mikäli torstai on pyhäpäivä, siirtyy myynti seuraavaan viikkoon. HS

tuoretta haukea – jopa pakastettuja haukifileitä.

Matti Ropponen aloitti kalamiehen uransa jo kolmivuotiaana nassikkana.

- Olimme juksaamassa Keski-Inarilla. Minä istuin veneessä kapulakela sylissä. Isä kysyi, että painaako kela? ”No joo”, taisin vastata. Isä sitten nosti siitä muutaman kilon raudun, hän muistelee ja miettii, että jotain siitä saattoi jäädä alitajuntaan.

Ropposen perhe asui Ivalon lähellä Koppelossa, pienessä kylässä Ivalojoen suistossa. Perheessä oli syöty kalaa niin kauan kuin poika

Uuden Saariselän Kauppakeskus

Kuukkeli rakennustyöt entiselle paikalle alkavat syyskuussa. Uusi urakkatarjouskierros on käynnissä ja rakentajavalinnat tehdään syyskuun puolivälissä kertoo kauppias Antero Ylävaara.

Uuteen kauppakeskukseen tulee päivittäistavarakaupan lisäksi mm. monipuolinen ravintolamaailma, tekstiili-, retkeily- ja matkamuistomyymälä, pyörä- ja välinevuokraamo, aktiviteettien myynti, majoituksen myyntitoimisto ja respa. Lisäksi palveluja asuntoautomatkailijoille ja iso ja tehokas sähkölatauspiste.

Inarilaiset Heikki Kuuva ja Salme Kiviniemi hakivat Matti Ropposen autolta useammankin siian.

Tuore Inarijärven siika on kalastajan hittituote.

• burgerit

• pizzat

• poronkäristys

• lohikeitto

• tuoreita salaatteja

• kansainvälisiä ja paikallisia ruokia

• leivomme itse leivät, kakut ja leivokset.

• meiltä myös erikoiskahvit ja haudutettu tee, kaakao, jäätelötötteröitä ja -annoksia.

Seuraa meitä Facebookissa. Sieltä löydät lounaslistan ja aukioloajat.

A-oikeudet, yli 200 asiakaspaikkaa lisäksi aurinkoterassi. Facebookissa ajankohtaista ruokateemailloista ja ohjelmista. Tervetuloa viihtymään!

Silmäiltäessä Nattastuntureita Kaunispään laelta on moni saanut käsityksen, että Nattaset ovat vain ne kaksi tuttua selvästi erottuvaa kartiomaista lakea etelän suunnan horisontissa. Tosiasiassa Nattasiin kuuluu peräti kuusi erillistä tunturilakea, jotka muodostavat hevosenkengän muotoisen vuorijonon. Nuo selväpiirteiset kartiot ovat Terävä-Nattanen ja Suku-Nattanen, mutta kaikkein hallitsevin Nattasista on PyhäNattanen, joka nimensäkin perusteella on ollut aikojen kulussa tunturilaista se tärkein.

Nattaset sijaitsevat Sompion luonnonpuistossa

Sompion luonnonpuisto pe -

Näe, koe Nattaset!

Mitä ovat nämä säänönmukaiset kivirakennelmat. Miten ne muodostuivat? Miehen koosta voidaan päätellä, että seinämä on yli kolmen metrin korkuinen. Ei ole ihme, että vanha kansa puhui jumalten asumuksista (kuva: PasiR)

rustettiin vuonna 1956 ja sen pinta-ala on 179 km2. Se rajoittuu valtaosin UK-kansallispuistoon. Luonnonpuistojen järjestyssäännöt ovat tiukemmat kuin kansallispuistojen.

Kulku alueella on rajoitettu muutamalle polulle, eikä näiltä saa poiketa maastoon nykyisin edes talvella. Poromiehillä on poronhoitotöissä tosin laajat erivapaudet.

Nattastunturit muodostavat Sompion luonnonpuiston ytimen. Lounaisimpana on massiivinen Pyhä-Nattanen (508 m), muinaisten Sompion metsäsaamelaisten palvontapaikka. Sen pohjoispuolella jatkuu jyrkkärinteinen Seinätunturi. Jylhä kuru katkaisee tunturien ketjun pohjoisessa ja sen länsi-

Pyhä-Nattanen Lokan kylästä päin kuvattuna. Kuvaaja Charles Svanbäck.

puolella könöttävät mahtavan pyramidimaiset Terävä-Nattanen (544 m) ja Suku-Nattanen, joiden laet piirtyvät kauas ympäristöön. Hyvällä säällä ne voi erottaa taivaansinen rajalta jopa Lemmenjoen suurtuntureilta asti. Näiden eteläpuolella kaartuu Lupukainen, sekin terävälakinen kartio. Matalimpana lakena jää muiden piirittämäksi Serrikäinen, jonka molempia kylkiä koristaa kauniin kirkasvetiset pikkujärvet.

Huippujen valloitus maksaa vaivan

Pääsy Nattasille on kesäaikaan helppoa. Niiden juurelle vie Vuotson kanavan pohjoispuolelta itään kääntyvä Sompiojärventie. Puiston reunalta ja Pyhä-Nattasen tyveltä lähtee merkitty polkureitti kohti pyhimmän huippua. Jälkim-

mäistä ei tarvitse talloa kuin puolitoista kilometriä laelle, ensimmäinen ja pitempi reitti on vaativampi kulkien väliin vaikeakulkuisessa lohkareikossa. Tältä polulta on merkitty yhteys myös Tankavaaraan.

Sompiojärven tulistelupaikka toimii muinaista Ruijanreittiä myötäilevän ja Terävä-Nattaselle vievän polun alkupäänä. Kuusikilometrisen matkan viimeinen nousu on täälläkin vaativa, mutta maksaa ruhtinaallisesti vaivan. Koillisessa kohoilee huimana Saariselän tunturirykelmä, uljaimpana itse Sokosti. Matkaa sinne on parisenkymmentä kilometriä. Mahtavina aallokkona piirtyvät muutkin laet siniautereeseen pukeutuen. Tunturien kutsu alkaa polttaa suonissa – tuonne on vielä joskus päästävä!

Idässä keikkuvat kaukana Vin-

tilän vaaranlaet, ja etelässä mahtavan Sompiojärven sini, taempana Lokan tekojärveen yhtyen. Sinistä salomaata, kellertävien jänkien tilkkutäkkiä, tummaa korpea ja kumpuilevia vaaranlakia riittää kierroksen täydeltä aina pohjoisessa seisoviin Raututuntureihin asti. Kullervo Kemppinen väittää laelta kirkkaalla ilmalla siintyvän jopa Pallastunturien kerot. Upeimmillaan Nattaset ovat alkukesän yönä lumien sulattua. Kiirunoiden narina, metsäviklon killitys, loputon rastaiden, järrien ja pajulintujen konsertti säestävät Sompiojärven päällä lekuttavan merikotkan kalamatkaa.

Pyhä-Nattasen laella on myös vanha palovartijan mökki, jossa voi tuulisella säällä lämmitellä. Mökki on rakennettu jo 1946 saksalaisten pari vuotta aiemmin polttaman majan tilalle. Majalla on polttopuita, mutta vesi on kannettava mukana. Pyhä-Nattasen laki on koristeltu geologisesti mielenkiintoisilla jättiläisen asuintaloja muistuttavilla tooreilla. Nämä muodot, sekä teräväpiirteiset lohkareiset tunturit selittyvät Nattasten graniitilla, joka poikkeaa alueen muusta kallioperästä.

Vesa Luhta (Kuvatekstit toimituksen)

Charles Svanbäck kuvasi nämä kivet Torcalin luonnonpuistossa Andalusian vuorilla. Ovat kuulema vanhaa merenpohjaa. Yhdennäköisyys Nattasen tooreihin verrattuna on hämmästyttävä.

Gifts-Souvenirs Gabriel’s Shop

Siula-house, Saariselkä, Kelotie 1

Nyt valikoimassa korkealaatuisia puukkoja kovaan käyttöön eränkävijöille tai lahjaksi. Nylkypuukkoja, tulipuukkoja tuluksella, tuplapuukkoja iso/pieni moneen työhön. Aitoja laatukuksia isoja/pieniä kaiverruksella.

Tohvelit, lampaanvillaa, kumipohjat.

Kullankaivajan hattuja, eri kokoja eri väreissä.

Öljykangastakkeja Tule sovittamaan!

and much

Slippers

Tohvelit,

Meiltä myös käsinkudotut lämpimät villaneuleet

Korkealaatuisia T-paitoja ja huppareita Saariselkä printillä eri väreissä

Fine knives and jackknives, perfect for yourself or as a gift

Welcome, find out more in Gabriel’s Shop !

Tervetuloa valitsemaan Gabriel’s Shopiin,

TERVETULOA PYSÄHTYMÄÄN MEILLÄ!

Neste K Lapintuuli ja Reissumies palvelevat sinua matkasi varrella kellon ympäri, 24/7!

Löydät molemmilta asemiltamme kattavan valikoiman palveluita lähes jokaiseen tarpeeseen!

Ateriointiin löydät kätevästi asemiltamme À la carte-valikoiman, Kotipizzan sekä Koon keittiön.

Buffetlounas joka päivä katettuna klo 10.30-15.00.

Neste K Reissumies 24/7

Alakorkalontie 22 96300 Rovaniemi P. 016-318901

AUTOPESU 24h

Neste K Lapintuuli 24/7

Veitsiluodontie 19

94830 Kemi P. 016-251145

Tervetuloa!

Yhden pysähdyksen taktiikalla!

Large assortment of Lappish knitwear, 100% wool.

Good-quality t-shirts by Shaman Designs, several Lappish prints and colours

High quality camping axes by Kareasuando Knives, now in gift packaging. with Lappish themes.

and

Pure kuksa cups and other wooden articles, name engraving free of charge

Made of reindeer

Fur caps made of reindeer leather, blue fox, seal and wool. The exellent pink one for ladies.

Aidot kuksat ja puutuotteet, kaiverrus kaupan päälle.

Laajat valikoimat Lappineuleita, 100% villaa.

kintaat koko perheelle. lappilaisin aihein.

Aitoja poron-, siniketun- ja hylkeennahkalakkeja. Pipot pienemmille. Kivoja Korkealaatuisia Shaman Designin Lappi-aiheisia T-paitoja.

Korkealaatuisia retkikirveitä lahjapakkauksissa.

Hienoja puukkoja ja kääntöveitsiä itselle tai lahjaksi. Pinkit mallit naisille!

Siula-taloon.

Aidot, käsintehdyt, laadukkaat hylkeennahkalakit

Lippikset LaplandFinland -printillä

Hyvä valikoima kauniita porontaljoja

Tarvekaluja keittiöön, poronluiset kädensijat

Poronluisia korvakoruja, ja riipuksia eri väreissä

Tuubihuiveja eri väreissä

Lapin omat ponchot

Hauskoja pehmoleluja lasten iloksi

Inarijärvestä keskustellaan netissä

Alustalla voi kertoa huolensa ja toiveensa

Inarijärvellä luonto, kulttuuriympäristö, matkailu, retkeily ja arkielämä nivoutuvat tiiviisti yhteen. Siksi järveen kohdistuu monenlaisia odotuksia luonnonsuojelusta matkailun kehittämiseen. Myös mahdollinen Inarijärven kansallispuisto jakaa mielipiteitä.

Inarijärven tulevasta käytöstä käydään parhaillaan keskustelua netissä Luonnonvarakeskuksen (Luke) suunnittelemalla keskustelualustalla, johon jokainen voi osallistua. Sivusto löytyy ainakin Inarin kunnan nettisivuilta (inari.fi) osion Tiedotteet alta.

Keskustelun pohjana on Inarijärven kartta. Siihen on mer-

kitty mm. suunnitteilla olevat matkailuhankkeet ja jo olemassa olevat kohteet sekä tuvat ja kodat, venelaiturit ja veneenlaskupaikat sekä nähtävyydet.

Kartasta klikataan haluttua kohdetta, jonka jälkeen keskustelu kohteesta avautuu ja alustalle voi kirjoittaa oman mielipiteensä tai toiveensa sen kehittämisestä.

Keskusteluun osallistutaan nimimerkillä ja se edellyttää rekisteröitymistä.

Inarijärven kartan lisäksi sivustolla on tekstiä kolmesta eri aihepiiristä, jotka järveä koskevat: Inarijärven ympäristö ja luonto, Matkailu ja retkeily Inarilla ja Elämä Inarilla.

Alustalle halutaan mielipiteitä

Keskustelua halutaan herättää muun muassa järven uusista hotellihankkeista, matkailun kehittämisestä, suojelutarpeista, veneilytukikohdista, virkistyskalastuksen kehittämisestä ja kalastuksesta yleensä. Alustalla voi kertoa esimerkiksi siitä, miten matkailijoiden ja paikallisten yhteiselo järvellä sujuu ja onko matkailu jo jossain häiriöksi. Keskusteluun voi tuoda myös huolia jonkun paikan tilanteesta tai havaintoja järven ympäristössä tapahtuneista muutoksista. Lisäksi voi kommentoida myös paikkaa, jota ei

ole merkitty alustan kartalle. Sivusto on kehitetty Luken ArcticHubs-hankkeessa ja yhteistyössä Inarin kunnan kanssa. Sivusto ei ole osa kunnan virallista kaavoitusprosessia, mutta keskusteluita sivustolla voidaan hyödyntää kunnan suunnittelussa.

Keskustelu on avattu jo kesäkuussa, mutta sitä ei ole kovin paljon ollut, Luken erikoistutkija Ari Nikula kertoo. Alustan käytön helppoutta on hänen mukaansa selvästi kehitettävä. Kyseessä on ensimmäinen tämän tyyppinen alusta. Myös tietoutta keskustelualustasta pitäisi lisätä.

- Luke on tehnyt kyselyitä

matkailusta ja sen vaikutuksista, ja niissä Inarijärvi on usein noussut esiin sellaisena alueena, jonne ei haluta lisää matkailua, Nikula kertoo. Inarijärvestä on käyty eri medioissa paljonkin keskustelua, mutta sitä ei sen hajanaisuuden vuoksi ole jälkikäteen helppo analysoida. Keskustelualustalla pyritään lisäämään paikkaan liittyvää keskustelua niin, että se olisi kootusti hyödynnettävissä. Lukessa ei ole tehty päätöstä siitä, kuinka kauan keskustelualusta pidetään avoimena. Ainakin toistaiseksi keskusteluun voi osallistua. (HS)

Yläkuvassa kunnan ylläpitämä Veskoniemen huvivene- ja kalasatama. Taustalla avautuu näkymä isosta Inarista tuhansine saarineen.

Alakuvassa arkkitehdin havainnekuva Miesniemeen kaavaillun lomakylän päärakennuksesta.

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

s-market ivalo palvelee ma–su 7–22

Saletisti pohjoisimmat ostokset hoituvat Sale Inarissa.

Saat S-market Ivalosta yhden katon alta sekä kesäiset herkut että retkeilyn ja kalastuksen varusteet.

Saat S-market Ivalosta yhden katon alta herkut syksyyn ja retkeilyn sekä kalastuksen varusteet.

IVALON APTEEKKI

Ivalontie 10 99800 Ivalo puh. 010-281 7215 www.ivalonapteekki.fi ivalon.apteekki@apteekit.net

IVALON APTEEKKI

Palvelemme Ivalossa: ma 9-18, ti-to 9-17, pe 9-18, la 10-14

Palvelemme Ivalossa: ma 9-18, ti-to 9-17, pe 9-18, la 10-14

PALVELUPISTEET:

INARI

K-Market Inari puh. 016 671 500

KARIGASNIEMI

Palvelemme Ivalossa: ma 9-18, ti-to 9-17, pe 9-18, la 10-14

K-Market Härkönen puh. 016 676 241

NUORGAM

Samimootor Oy puh. 016 321 88 00

SAARISELKÄ

K-Market Kuukkeli puh. 016 668 741

UTSJOKI

Uulan Säästö puh. 016-677 105

NÄÄTÄMÖ

K-Market Näätämö puh. 020 735 4466

INARIN KUNNAN KIRJASTOAUTO puh. 0400 327 475

Sale on lomalaisen lähikauppa myös pohjoisessa. Kurvaa mökkimatkasi varrelta tarvitsemasi kesään.

Sale on lomalaisen lähikauppa myös pohjoisessa.

Kurvaa mökkimatkasi varrelta tarvitsemasi syksyyn.

IVALO Palvelemme MA–SU 7–22 Petsamontie 2, 99800 Ivalo

SALE INARI Lehtolantie 2, 99870 Inari Avoinna ma-pe 7-22, la–su 9-21

Revontulikausi alkaa ja elokuussa

Lue ammattilaisen neuvot aloittelijoille

Revontulia voi nähdä keskimäärin kolmena yönä neljästä aina, mutta ne ovat nähtävissä vasta kun on pilvetöntä ja pimeää. Kausi alkaa Inarin korkeudella elokuun lopulla. Nykyään netistä löytyy revontuliennusteita vaikka hakusanalla revontuliennuste tai aurora borealis.

- Revontulet näkyvät pääsääntöisesti pohjoisen taivaalla. Parhaita paikkoja ovat iso, pohjoiseen päin avautuvan järven ranta tai tunturi, jossa ei ole valosaastetta. Inarissa hyviä paikkoja löytyy Saariselältä, Ukonjärven ja Rahajärven rannoilta ja Paatsjoen sillalta.

Revontulikuvaukseen tarvitaan kolmijalkainen jalusta ja kamera sekä otsalamppu. Jalusta on ehdottoman tärkeä. Se voi olla millainen tahansa kolmijalka, kunhan kamera pysyy paikoillaan.

Mikä tahansa kamerakin käy, kunhan siinä on mahdollisuus manuaalisiin asetuksiin, sillä automaattitarkennus ei löydä kohdetta, mihin se voisi tarkentua.

Valovoimainen laajakulmaobjek-

Akkuihin virtaa ja päälle lämmintä

Mitä pienempää objektiivin aukkolukua käyttää, sitä isompi on objektiivin aukko ja sitä nopeampi valotusaika.

- Suljinajan pitäisi olla 2 – 25 sekuntia. Jos valotusaika on sitä pidempi, alkavat tähdet näkymään viiruina.

Sopiva suljinaika riippuu objektiivista ja revontulten voimakkuudesta. Mitä pidempi suljinaika, sitä kirkkaampi ja tarkempi kuva. Nopeasti liikkuvat revontulet alkavat kuitenkin pitkällä suljinajalla näyttää hiukan sotkuisilta. Eli mitä nopeammat revontulet, sitä lyhempi suljinaika.

tiivi on paras valinta, esimerkiksi 16mm f/2.8 tai 24mm. Muukin laajakulma käy, joissakin tapauksissa jopa 50 mm optiikka antaa hyvän lopputuloksen.

Objektiivi tulee tarkentaa äärettömyyteen, sen symboli on usein kahdeksikko kyljellään.

- Objektiivin voi tarkentaa kuuhun tai tähtiin jo ennen kuvaamista ja lukita siihen, niin tarkennus pysyy äärettömässä. Turunen vinkkaa.

Turunen kuvaa ylistä

Lappia kaikkina vuodenaikoina. Osansa saavat myös ruskamättäillä levähtävät kiimahirvaatkin.

ISO-luvun pitäisi olla välillä 100 – 2000. Jos luku on liian suuri, näkyy kuvissa kohinaa eli epäterävyyttä. Mitä pienempi ISO-luku, sitä vähemmän rakeita kuvaan tulee. Ilman erittäin valovoimaista linssiä sopivin ISO-luku on luultavasti 800-3000 välillä, sillä muuten kuva jää liian pimeäksi.

- Jos kuvaat vanhemmalla kameralla, joka ei ole yhtä hyvä pimeällä kuvaamiseen, kannattaa pienentää ISO-lukua ja nostaa suljinaikaa. Näin saa napattua revontulet, vaikka niiden muoto vähän leviäisikin. Se on kuitenkin parempi kuin pilalle menneet rakeiset kuvat, Turunen neuvoo.

- Lähdettäessä kuvaamaan revontulia pitää myös varata tarpeeksi akkuja ja niihin virtaa, sillä pakasessa kameran virrankulutus on moninkertainen. Pitää myös pukeutua lämpimästi, Turunen tähdentää. (HS)

(Kuvat: Turusen albumista.)

Huikeita luontokuvia lisää perttiturunen.fi -sivustolla.

Mies, koira ja kamera siellä jossain.

Arctic Agency välittää matkailijoille ja yrityksille mökkejä, illallisia, retkiä ja paljon muuta...

Matkailu kasvaa ja alalla tarvitaan yhä enemmän yksilöllisiä palveluita. Arctic Agency on vastannut tähän tarpeeseen jo kuusi vuotta: se tuo yhteen alueella vierailevat ihmiset ja pal-

veluita tarjoavat paikalliset yritykset. Se ei ole enempää ohjelmapalveluyritys kuin matkatoimistokaan, vaan erilaisten palveluiden välittäjä. Vastaavaa ei Inarissa ole tässä laajuudessa aikai-

semmin ollut.

- Tavoite on tuoda paikalliset palvelut ja tuotteet helposti saataville, puhelinsoiton tai sähköpostin päähän, yrittäjä Marika Portti täsmentää.

RUSKARETKET

SUOMENHEVOSILLA

Löydä sinulle sopiva ratsupolku:

www.polarispointhorses.com

Polaris Point Horses

Alussa yrityksen suurin työmaa oli mökkien välittäminen asiakkaille Inarijärven rannoilta sekä Saariselältä. Kysyntää on sillä saralla riittänyt ja edelleenkin Inarijärvi on todella suosittu.

- Alkuun pääsimme odotettua paremmin, yhteydenottoja tuli päivittäin, Portti kertoo. Avopuoliso Antti Heikkuri korostaa konseptin olevan jatkuvasti rakenteilla: uusia visioita kehitellään ja niiden toteuttajia etsitään koko ajan. Juuri nyt mietitään, mitä uutta ruska- ja revontulituristit voisivat tarvita.

Arctic Agency ei tarjoa valmiita paketteja vaan rakentaa yksilöllisten tarpeiden mukaan asiakkaan haluaman kokonaisuuden.

- Joku tarvitsee pelkän mökin, toinen haluaa myös moottorikelkat varusteineen pihalle odottamaan sekä kokin loihtimaan kaikki ateriat, Heikkuri kuvailee. Hän on Lähitapiolan vakuutusedustaja ja ammatiltaan kirvesmies, joten hän tuntee paikalliset alan yrittäjät. Arctic Agency tarjoaakin myös rakennus- ja remonttipalveluita esimerkiksi ulkopaikkakuntalaisille, jotka omistavat mökkejä Saariselän ja Inarijärven alueella.

- Kysyntää on ollut mm. laitureille, varastorakennuksille ja onpa yksi grillikotakin pystytetty yhdessä. Muualla asuvan on hankala alkaa remontoimaan. Pitkä kokemus rakennusalalta auttaa löytämään luotettavan tekijän, minkä lisäksi meillä on yhteistyökumppanina paikallisia rakentajia ja itsekin teemme jonkin verran, Heikkuri kertoo. Tätä palvelua emme mainosta missään, vaan tämä on nk. sivutuote, jota mökkien omistajatkysyvät meiltä suoraan.

Arctic Agency välittää myös opastettuja metsästysreissuja erämaihin sekä yksittäisille metsästäjille että porukoille, koirasafareita, kalastus- ja veneretkiä, ratsastusretkiä ja poroajeluita, icekartingia sekä veneiden vuokrausta. Marika Portti on työskennellyt pitkään paikallisissa ravintoloissa, joten palveluissa ovat mukana myös catering-toiminnot. Suomalaiset yritysasiakkaat ovatkin kivasti löytäneet tämän palvelun.

- Finedining privaatisti Inarijärven rannalla upeassa miljöössä on yksi palveluista. Illalliselle sekä brunssille tai lounaalle voi tulla autolla, veneellä, koiravaljakolla tai moottorikelkalla, Portti luettelee. Tähän voi myös liittää esimerkiksi saunakokemuksen avantouinnin kera. Yrityksen palveluista lisää nettisivulta www. arcticagency.fi

Talvisesonki on kiireistä aikaa Marika Portille ja Antti Heikkurille.

Neuvosto-partisaanien yöllisestä iskusta Laanilaan 80 vuotta

”Kun palasin tukikohtaani, minulle sanottiin, että olet tappanut papin. Olin yllättynyt. Tuhosimme linja-autoissa matkustaneita saksalaisia ja suomalaisia sotilaita. Ja tuhosimme sotilaiden lepokodin.”

Näin kertoi Aleksandr Smirnov Venäjällä kesällä 1994 kirjailija Veikko Erkkilälle. Smirnov oli jatkosodan aikana partisaaniosasto Bolshevik Zapoljarjan (Napapiirin partisaanit) komentajana ja teki tavanomaisen partisaani-iskun Saariselän Laanilassa noin 80 vuotta sitten eli 4.7.1943. Kohteena oli yöllinen postiauto, jonka kyydissä olevista ihmisistä neljä kuoli. Kuolleiden joukossa oli Oulun hiippakunnan piispa Yrjö Wallinmaa, joka oli matkalla piispantarkastukseen Inariin. Hänen seuranaan olivat Sodankylän kirkkoherra Yrjö Aittokallio ja Kemin kaupunkiseurakunnan kirkkoherra, asessori Jaakko Hyötyniemi.

Erkkilä on saanut Venäjältä Smirnovin partisaaniosaston taisteluraportit. Laanilan ”operaation” raportissa kerrotaan:

”Bolshevik Zapoljarja -osasto sai 27.5.1943 käskyn toteuttaa tiedustelu- ja tuhoamismatka vihollisalueelle 19.6.-17.7.1943 välisenä aikana. Karttamerkinnän mukaan kohteena oli Saariselän alue. Tehtävänä oli 52 henkilön voimin tuhota ajoneuvokuljetuksia, elävää voimaa, tekniikkaa sekä yhteyksiä ja korkeajännitelinjoja, siepata aseistusta, taisteluvälineitä, elintarvikkeita, asiakirjoja ja vankeja sekä tuoda kaikki tukikohtaan, tuhota upseereiden lomakoti, miinoittaa tietä ja polkuja sekä tiedustella varikoita ja kemiallisen sodankäynnin ja siltä suojautumisen välineitä sekä tuoda otteita tai esimerkkejä niistä tukikohtaan.

Erkkilän mukaan raportti on taistelukertomus, jonka sotilaallinen todellisuus on arvoton. Vastassa oli vain siviilejä. Neuvostopartisaanien raportit, jotka koskevat iskuja Suomen itärajan siviilikyliin, kirjoitettiin todenvastaisesti ja niissä kerrottiin hyökkäyksistä varuskuntiin.

Aleksandr Smirnov kirjoitti vuonna 1977 Murmanskissa ilmestyneessä kirjassaan Partizany Zapoljarja - Hronika otrjada Bolshevik Zapoljarja, että kaksi partisaania otettiin puolueen jäseniksi Laanilan tihutyön jälkeen jo paluumatkalla. ”Toinen puolueeseen otetuista (Krotov) tuhosi kymmenen fasistia. Hän

toimi kylmäverisesti.”

Tapahtuman jälkeen syntyi käsitys, että isku oli tehty suunnitellusti Oulun piispan Yrjö Wallinmaan surmaamiseksi.

Tämä vahva uskomus on pysynyt ajankohtaisena nykyiseen aikakauteen saakka, mutta nykyisin teoriasta on luovuttu.

Veikko Erkkilän kirjassa Kello 04 Moskovan aikaan sissikouluttaja ja laskuvarjojääkäri Kari Vainio analysoi kysymystä, saattoiko partisaaniosasto tehdä tarkan iskun. Etukäteen oli julkisesti tiedossa että piispa matkustaa Inariin, mutta harva tiesi matkustusajan.

”Tutkimusaineisto tukee vahvasti näkemystä, että piispan surmaaminen oli sattuma. Sen puolesta, että Wallinmaan surma olisi etukäteen suunniteltu, ei löydy yhtään kriittisen tarkastelun kestävää lähdettä. Partisaaniosastoilla ei ollut riittävää osaamista niin vaikean iskun toteuttamiseen. Avainhenkilön

eliminointiin partisaaniosasto ei ole lähellekään yhtä käyttökelpoinen kuin siviilien sekaan soluttautuneet desantit olisivat olleet.”

Miten Smirnov olisi saanut tietää syrjäisessä tukikohdassaan Neuvostoliiton puoleisella rajaalueella, että hänen osastonsa on ampunut papin. Tiedonsaanti on ollut erikoinen sattuma. Sodankyläläinen Albert Riipi oli joutunut Neuvostoliiton tiedustelupartion vangiksi Petsamon alueella vähän myöhemmin Laanilassa tapahtunutta iskua. Riipi oli saanut kuulla iskusta postinkantajalta muutamia hajanaisia tietoja, muun muassa sen, että kuolleiden joukossa oli ollut pappismies. Riipi oli tuotu Smirnovin osaston tukikohtaan samaan aikaan kun Smirnov oli palannut Laanilan retkeltään. Veikko Erkkilä on saanut haltuunsa myös kopion Riipin kuulustelupöytäkirjasta.

Tielaitoksen Lapin tiepiiri rakensi vuonna 1993 Laanilaan

kopion sota-ajan sillasta, partisaani-iskusta kertovan infotaulut ja pienen osuuden vanhasta maantiestä ja pysäköintialueen vuonna 1993. Työt valmistuivat vähän ennen kuin iskusta oli kulunut 50 vuotta. Tiejohtajana oli silloin Tapani Pöyry, joka oli hankkeessa aktiivinen. Aloitteen oli tehnyt Inarin kirkkoherra Jouko Lepistö Hänelle Laanilan sota-ajan tapahtuma on henkilökohtainen, sillä hänen vanhempansa olivat kihlajaismatkallaan ylittäneet kuorma-autolla sillan minuutin aikaisemmin sen räjäyttämistä.

”Laanilan kokemusten muistaminen oli valtion hallinnolta poikkeuksellisen hyvä teko, joka tehtiin aikana, jolloin partisaanitapahtumista ei vielä käyty julkista keskustelua. Rakentaminen oli ensimmäinen valtion virallinen teko Neuvostoliiton sotarikosten esiintuomisessa ja vaikenemisen kahleiden murtamisessa, sanoo Veikko Erkkilä, joka on selvittänyt partisaanita-

Neljä siviiliä kuoli partisaanien iskussa postiautoa vastaan. Tuhon jäljet ovat karmivaa katseltavaa.

pahtumia 1980-luvulta lähtien.

Suomessa Neuvostoliiton lähettämien partisaanien tekojen määrätietoinen salaaminen oli suomettumisen yksi kielteisimmistä esimerkeistä.

”Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on jouduttu tunnustamaan, että peittelimme Suomessa julmia rikoksia omien etujemme vuoksi. Aiheen pitäminen yllä on edelleen terapiaa sananvapautta ja oikeudenmukaisuutta puolustaville suomalaisille. 1990-luvun lopulta lähtien on pidetty runsaasti muistotilaisuuksia ja muita tapahtumia, joissa partisaanien teot ovat olleet avoimesti käsiteltävinä, vaikka niissä on harvoin pystytty tunnustamaan vaikenemisen tuomaa taakkaa. Tämä toiminta on ollut joka tapauksessa uhrien omaisten henkistä auttamista ja se on ollut myös kaikille suomalaisille tärkeää historian pimeiden sivujen avaamista”, Veikko Erkkilä sanoo.

Partisaanien tihutöitä ja niiden taustoja käsitellään Erkkilän kirjoissa Vaiettu sota, Viimeinen aamu ja Kello 04 Moskovan aikaa.

Kirjailija Erkkilän (oik.) ja partisaanijohtaja Smirnovin kohtaaminen Tuuloman tiellä syksyllä 2000 oli päätyä käsirysyyn, kun Smirnov tulistui ja syytti Erkkilää partisaanien kunniakkaan maineen likaamisesta. -Minä kerron vain totuuden, sen mitä asiakirjat todistavat, kirjailija vastasi. Tulkkina toimi Sven Lokka (vas.).

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

Ravintola Pirkon Pirtin kotoisassa ja lämpimässä tunnelmassa pääset kokemaan mieleenpainuvia ruokahetkiä.

Saariselkä

Ravintola on tunnettu maistuvasta ruuasta ja lämminhenkisestä asiakaspalvelustaan. Pirtti on Saariselän suosituimpia ruokapaikkoja kautta aikojen. Rento meininki ja makoisaa ruokaa, mitä sitä Saariselän kulkija muuta kaipaakaan...

Tervetuloa Pirkon Pirttiin!

Pirkon Pirtin verkkokauppa on avattu. Tilaa aterioita ja nouda seuraavana päivänä ravintolastamme.

Tankavaaran Kultamuseo sai uuden johtajan

Kultamuseosäätiö on valinnut Kultamuseon johtajaksi FM Teresa Töntsin.

- Saimme pitkän linjan museoammattilaisen, jonka johdolla on hyvä jatkaa Kultamuseon kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä, toteaa Kultamuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Viljo Pesonen.

Töntsillä on monipuolinen kokemus museoalalta ja esimiestehtävistä. Hän on työskennellyt Suomen ortodoksisessa kirkkomuseossa, maailmanperintökohde Verlassa, Vantaan kaupunginmuseossa ja opiskeluaikoina mm. Postimuseossa ja Museoviraston eri osastoilla.

Museonjohtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää Kultamuseota.

- Tehtävä on vastuullinen, mielen-

kiintoinen ja innostava. Tulevaisuuden haasteena on muun muassa rakennusinvestointi ja siihen liittyvä rahoitus, Töntsi kertoo.

Uusi museonjohtaja on koulutukseltaan historioitsija. Suomen ja Skandinavian historian pääaineopintojen lisäksi Töntsillä on sivuaineopintoja arkeologiasta, museologiasta, taidehistoriasta ja uskontotieteestä. Hänellä on myös opintoja käsityötaiteesta.

Hauska yksityiskohta on, että Teresa on jo lapsena uitettu Tankavaaran kullanhuuhdontapaikalla.

- Putosin veteen, kun seurasin isäni kullanhuuhdontaa. Nostaessaan minut hän totesi ”pelkkää kultaa”.

Uusi museonjohtaja aloittaa työssään syyskuun alkupuolella 2023.

Ravintola Pirkon Pirtti Honkapolku 2, 99830 Saariselkä +358 16 668 050 mail@pirkonpirtti.fi

Avoinna joka päivä 15-23 27.4. asti

Kultamuseon uusi johtaja

FM Teresa Töntsi.

(Kuva Henna Hietainen)

Inari-Kittilä tie halutaan valtatieksi

Tieyhteys palvelisi matkailua ja huoltovarmuutta

- Tätä on mukava viedä eteenpäin, koska sen kannatus on niin laajaa, Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen kuvailee Inarista Kittilään vievän tien peruskorjaushanketta. Inarin ja Kittilän kunnat toivovat nykyisen seututie 955:n korjaamista ja tieluokituksen nostamista valtatieksi. Keväällä perustettu työryhmä laatii parhaillaan korjaussuunnitelmaa ja kustannusarviota.

- Hanke on kallis, arviolta yli 50 miljoonaa euroa, jos tie korjataan kantamaan raskasta liikennettä, Kasurinen kertoo. Tien alkupäässä Köngäs-Hanhimaa on kunnostettu syksyllä 2022, muu osuus tiestä on pääosin hiekkaja sorapinnalla. Työryhmän tehtävänä onkin myös pohtia sitä, voidaanko tie korjata vaiheittain.

Kasurisen mukaan hanketta kannatetaan laajasti eri tahoilla. Se edistäisi nykyisin suosittua kiertomatkailua ja erilaisiin kulttuureihin tutustumista niin Inarissa kuin Kittilässäkin. Kummankin alueen kuntalaisilla on myös paljon perhe- ja ystävyyssuhteita keskenään, eivätkä poronhoitajat ja Saamelaiskäräjät tunnu hanketta vastustavan.

- Inari-Kittilä -tien varrella on myös luontoturismia, muun muassa Ivalon Matista lähteviä melojia, ja autotestauskin saisi uusia mahdollisuuksia, Kasurinen lisää.

Myönteistä suhtautumista varsinkin valtionhallinnossa on lisännyt huoltovarmuuden parantaminen nykyisessä turvallisuusympäristössä. Hyvä tie parantaisi yhteyksiä Pohjois-Atlantille, sillä Suomen arktisten alueiden merkitys on kasvamassa. Se lisäisi myös kykyä kestää kriisitilanteita. Sotilasliikenne voisikin olla yksi tien käyttäjistä.

Parantaisi myös Norjan yhteyksiä

Inarista Kittilään vievä 165 km pitkä tie on pohjoisin yhteys, joka yhdistää Lapin itä- ja länsiosat. Se on myös lyhyin ja nopein reitti Norjan Kirkkoniemestä ja Vesisaaresta Osloon, Luulajaan ja Tukholmaan.

- Norjalla on Kirkkoniemen satamassa isoja laajennushankkeita ja yhteistyö Norjan kanssa on lisääntymässä. Yhdessä suunnitellaan myös parempaa yhteyttä valtatie neljän kautta Kemiin tai Ouluun, Kasurinen kertoo.

Inarin ja Kittilän kunnat päättävät rahoituksesta toimenpideselvityksen tekemiseksi. Se määrittelisi toimet tien parantamiseksi ja koko tieosuuden korjauskustannukset. Tien saaminen Ely-keskuksen ohjelmaan edistäisi sen saamista Väyläviraston suunnitelmaohjelmaan ja osaksi Lapin Liiton edunvalvontaohjelmaa.

- Tie Nellimistä Kirkkoniemeen ei ole lähivuosien asia, Kasurinen kertoo. Nellimistä Norjan Paatsjokilaakson kautta Kirkkoniemeen kulkevaa tieyhteyttä on viritelty jo 1990-luvulta.

Norjassa tiehankkeeseen on nyt herännyt uutta innostusta, mutta Paatsjoen vartta kulkevan tien suhteen itärajan läheisyys tulee pohdittavaksi, Kasurinen kertoo. Lisäksi se vaatisi Norjan puolella isoja muutoksia kansallispuiston läheisyyden vuoksi.

Suomessa tie kulkisi Vätsärin erämaan eteläpuolella, mutta Norjassa tielinjalla olisi Øvre Pasvikin kansallispuisto, jonka alueelle tietä jouduttaisiin vetämään muutaman sadan metrin verran.

Suomen, Norjan ja Venäjän rajat kohtaavat Muotkavaarassa Kolmen valtakunnan rajapyykillä. Suomen puolelle on rakennettu metsäautotie 8 kilometrin päähän Muotkavaarasta. Rajapyykiltä on enää neljä kilometriä tietöntä kairaa Norjan puolella sijaitsevaan Vaggatemin kylään. Se on Paatsjoen vartta kulkevan ja Kirkkoniemeen johtavan tien päätepiste. (HS)

Lapin tiepiiri esitti aikanaan, että tien alkuosaa Kittilän päässä kehitettäisiin ekotieksi, joka kiertelisi soratienä asutuksen ja peltosarkojen välissä, mutta nykyisin suunnitelmasta on luovuttu osittain liikenteen kovan kasvun vuoksi, mikä puoltaa päällystämistä.

Kittilä-Pokka soratie on ollut jatkuvasti kunnostuksen alla. Uudet suunnitelmat helpottavat tienhoitoa jatkossa.

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

Laanilan Kievari

Laanilan Kievari

Riistaravintola

Riistaravintola

Laanilan Kievari

Päivän keitto

Päivän keitto

790€

À la Carte ruokaa pöytävaraukset laanilankievari.fi

Riistaravintola

Laanilan Kievari

Laanilan Kievari

A LA CARTE

Päivän keitto

790€

VIINIPRUUVI

Sauna- ja yksityisvuorot varauksella

ma-la 12-22

Riistaravintola

Riistaravintola

90€

VIINI-, OLUT- ja VISKIPRUUVI tilauksesta

Torstaisin klo 18.00 alkaen

A LA CARTE ma-la 12-16 pulahduspaikka tunturipurossa!

A LA CARTE SUNNUNTAI-

Päivän keitto A LA CARTE ma-la 12-16

790€

sunnuntaisin 12-16

VIINIPRUUVI

OLUTPRUUVI ja VISKIPRUUVI tilauksesta.

2 saunaa ja palju

Torstaisin klo 18.00 alkaen OLUTPRUUVI ja VISKIPRUUVI tilauksesta.

Avoinna ma-la 12-16. Muina aikoina voit tehdä pöytävarauksen skannaamalla oheisen OR-koodin

2 saunaa ja palju

8/30 henkilölle, varattavissa yksityiskäyttöön, pulahduspaikka tunturipurossa!

8/30 henkilölle, varattavissa yksityiskäyttöön, pulahduspaikka tunturipurossa!

2 saunaa ja

Runsas, monipuolinen Äitienpäiväbrunssi

13.5. klo 12-15

Runsas, monipuolinen Äitienpäiväbrunssi

2 saunaa ja palju 8/30 henkilölle, varattavissa yksityiskäyttöön, VIINI-, OLUT- ja VISKIPRUUVI tilauksesta

Varaukset myös puh. 0400 239 868 info@laanilankievari.fi

Varaukset puh. 0400 239 868 info@laanilankievari.fi

36€

Vain pöytävarauksella

Sateenkaarenpääntie 9, 99830 Saariselkä www.laanilankievari.fi

Varaukset puh. 0400 239 868 info@laanilankievari.fi

Sateenkaarenpääntie 9, 99830 Saariselkä www.laanilankievari.fi

Sateenkaarenpääntie 9, 99830 Saariselkä www.laanilankievari.fi

Varaukset myös puh. 0400 239 868 info@laanilankievari.fi

0400 239 868 info@laanilankievari.fi

Sateenkaarenpääntie 9, 99830 Saariselkä www.laanilankievari.fi

9, 99830 Saariselkä www.laanilankievari.fi

Ajantasaiset tapahtumakalenterit osoitteissa

ja utsjoki.fi