Pohjois-Lappi Nyt! kesä 2023

i p p a L s i o j h o P

Ilmainen, ota mukaasi!

12.6.2023 15.48

nyt!

roundcube (1920×1080)

Kesä 2023

Suviajan ihmisiä, ilmiöitä ja elämää.

Parhaita palveluja, tuotteita ja tarjouksia.

2

KESÄ 2023

nyt!

Erämaajärvi on uusiutumaton luonnonvara ”Voimakas luonnostaan” lukee Inarin kunnan logossa. Mutta onko Inari ylpeä luonnostaan?

Inarijärvi on suuri osa Inaria: se yksin on noin puolet kaikista alueen vesistöistä ja se toistuu kirkonkylän ja koko kunnan nimessä.

Inarijärvi on ikuistettu Sakari Topeliuksen sanoittamaan lauluun jo 1800-luvulla. ”... ei toista maailmassa, oo laistas poloinen…”.

Inarijärvi on koko Lapin suurimpana ja Suomen kolmanneksi suurimpana järvenä todella ainutlaatuinen koko Pohjolassa - ellei koko Euroopassa, pian maailmassakin. Ainutlaatuisen siitä tekee erämaisuus, puhtaus ja hiljaisuus.

Mutta onko Inari ylpeä luonnostaan ja erämaajärvestään, vai onko se valmis uhraamaan yhden suurimman aarteensa rahan ja matkailun alttarille. Onko se valmis antamaan erämaajärvensä turistien ja miljonäärien temmellyskentäksi?

Inarijärvi on - vielä - viimeinen erämainen, hakkaamaton ja pääosin rakentamaton suurjärvi koko Suomessa.

Metsähallitus on suojellut sen rantametsät hakkuilta, mutta Inarin kunta on ryhtynyt kaavoittamaan rannoille ”erämaahotelleja”, jotka pala palalta häivyttävät

erämaisuuden lumon. Sillä erämaa on uusiutumaton luonnonvara, rakentamatonta maisemaa ja rakentamatonta rantaa ei saa enää takaisin.

Hiljaisuus on osa Inarin matkailun vetovoimaa. Jokainen vesillä liikkunut tietää, kuinka hyvin vesi kantaa ääntä. Jokainen järvellä liikkunut tietää, kuinka kauas pienikin valo pimeässä loistaa. Eikä turisti tule edes erämaahotelliin vain istumaan huoneessaan, vaan hän haluaa tutustua ympäristöön – ja varakkuuden mukaan yleensä moottorivehkeillä: moottorikelkoilla ja -veneillä, helikoptereilla, pienkoneilla, vesijeteillä – näitähän riittää.

Me emme elä vain itseämme varten vaan lapsiamme, tulevia sukupolvia varten. Jotain meidän on jätettävä heille, ei tuhottuina vaan säilytettyinä. Inarissa on tilaa rakentaa jo oleviin kyliin ja keskuksiin, kunnallistekniikan ulottuville, eikä turmella uusia ympäristöjä.

Rakentamalla erämaajärvi menettää kalleimman statuksensa – ja sen jälkeen Inarijärvi on vain säännöstelyallas Venäjän ja Norjan Paatsjoen voimalaitosten tarpeisiin.

0400-291 582

AIKATAULU

NUORGAM – IVALO M – S ++ 09.30 Nuorgam rajaylityspaikka 09.35 Nuorgam Samimootor 10.30 Utsjoki Matkahuolto 10.58 Mieraslompolo 11.40 Kaamanen Kievari 11.55 Kaamanen Kievari 12.15 Inari Hotelli Inari 12.25 Inari Hotelli Inari 13.00 Ivalo Matkahuolto

IVALO – NUORGAM M – S ++ 16.10 Ivalo Matkahuolto 16.40 Inari Hotelli Inari 16.45 Inari Hotelli Inari 17.05 Kaamanen Kievari 17.20 Kaamanen Kievari 18.00 Mieraslompolo 18.30 Utsjoki Matkahuolto 18.35 Utsjoki Matkahuolto 19.10 Nuorgam Samimootor 19.15 Nuorgam rajanylityspaikka

AIKATAULU

NÄÄTÄMÖ – IVALO Ma – Pe Näätämö kauppa Sevettijärvi koulu Partakko, Siuttajoensuu Kaamanen Kievari Kaamasen Kievari Inari Kuukkeli Inari Kuukkeli Ivalo Matkahuolto

08.00 08.30 09.12 09.40 09.55 10.20 10.30 11.00

IVALO – NÄÄTÄMÖ Ma– Pe Ivalo Matkahuolto Inari Mathaluolto Inari Kuukkeli Kaamanen Kievari Kaamasen Kievari Partakko Siuttajoensuu Sevettijärvi koulu Näätämö kauppa

15.15 15.45 15.55 16.20 16.35 17.05 17.50 18.15

Selitteet: ++ Koulujen kesäloma aikana.

Voimassa 1.6.2020 – 11.8.2020

Helena Sahavirta

Tapahtuu ruskaviikoilla 36-38 4.9. ma 45v-JUHLATANSSIT, Lasse Hoikka &Souvarit, Santa Hotels Tunturi 5.9. ti 45v-JUHLAKONSERTTI, Lasse Hoikka & Souvarit, Santa Hotels Tunturi 9.9. la RUSKATANSSIT, Jarkko Honkanen & Taiga, Santa Hotels Tunturi 16.9. la RUSKATANSSIT, Jarkko Honkanen & Taiga, Santa Hotels Tunturi 18.9. ma 45v-JUHLATANSSIT, Lasse Hoikka & Souvarit, Santas Hotels Tunturi 19.9. ti 45v-JUHLAKONSERTTI, Lasse Hoikka & Souvarit, Santas Hotels Tunturi Järjestäjä: Saariselän Kuukkeli, Inari-Saariselkä Keskusvuokraamo ja Santa Hotels Tunturi Pääsyliput: Saariselän Kuukkeli ja Inari-Saariselkä Keskusvuokraamo

Pohjois-Lappi Nyt! Julkaisija ja kustantaja: InariNet, 26. vuosikerta.

Vastaava päätoimittaja/tuottaja: Pasi Ruotsalainen, Ivalo 040 5745 310 inarinetti@gmail.com Toimittajat ja vakituiset avustajat: Helena Sahavirta, Pertti Turunen, Vesa Luhta.

Painopaikka: Kaleva Oy, Oulu.

Kansikuva: Kuvamanipulaatio; Scan Stock photo + Pertti Turunen Näköislehti osoitteessa: saariselkanyt.com ja inarinyt.com ja laplandnorth.com Kuljetukset: UKK-Express ja JBUS

i p p a L s i o j Poh nyt!

Päivitetyt tapahtumatiedot löytyvät osoitteista inari.fi ja utsjoki.fi

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

nyt!

3

Ivalo Tilaa helposti verkkokaupasta k-ruoka.fi

Tavallista parempi ruokakauppa

Kuljetukset myös Saariselän alueelle

Paistamme päivittäin tuoreet leivät ja leivokset.

Tuoretta sushia joka päivä

Tuoreet hedelmät ja kaupan ruokaisat herkkusalaatit

Talon omat raikkaat, tuoreet smoothiet.

Maista!

Ihanat suomalaiset täytetyt patongit Mukana arjessa ja juhlassa, kauppiaat Tuuli ja Marko ja koko henkilönkunta.

Tervetuloa Ivalon sydämeen, palvelemme teitä ilolla!

Avoinna: ma-pe 7-22, la 8-22, su 8-22 Ivalontie 17 99800 Ivalo puh. 0207 570 570 tuuli.kurkinen@k-supermarket.fi

Seuraa meitä somessa

K-Supermarket Ivalo ksm.ivalo

4

nyt!

KESÄ 2023

Otsamo ja Juutua – Inarin hienoimpia luontohelmiä

Esteetön Juutuan polku Inarin kirkonkylän keskeisimpiä luontoelementtejä on kylän pohjoisreunaa halkova mahtava Juutuanjoki, joka purkaa Menesjoen, Lemmenjoen, Vaskojoen ja Kaamasjoen vedet Inarijärveen. Joen varteen on Metsähallitus rakentanut noin 5 kilometrin mittaisen helppokulkuisen, leveän ja esteettömän luontopolun, jonka varressa on kaksi laavua tulistelupaikkoineen sekä jokea ylittävä turvallinen riippusilta, sekin esteetön.

Polun pään löytää joen eteläpuolelta Saarikoskentieltä, noin 600 metrin päästä Utsjoen ja Kittilän teitten risteyksestä. Se polveilee kauniissa metsämaastossa ja nousee jokiterassille josta on hieno näkymä monisävyiselle, koskien ja suvantojen kirjavoimalle joelle. Parin kilometrin päässä alkupisteestä

polku osuu Akselin laavulle, jossa voi tulistella ja keittää kahvit tarpeen mukaan. Tästä noin puoli kilometriä eteenpäin polku osuu joen mahtavimman kosken, Jäniskosken ylittävälle riippusillalle.

Juutuan taikaa Jäniskosken niskasta alkaa Juutuanjoen kalastusalue, joka on maankuulu suurista, jopa 10-kiloisista Inarijärven taimenistaan. Taimen nousee kudulle elokuun öiden hämärtyessä, ja tuolloin joelle kokoontuu rajoitetun lupamäärän sallima joukko maamme taitavimpia perhokalastajia. Ja joka vuosi joku onnistuu saamaan yli viiden kilon painoisen mahtitaimenen, joka laittaa kalamiehen siimat koetukselle.

Taimenten lisäksi Juutuan pinnan alla lymyää hopeisia harjuksia, joista suurimmat ovat

pitkälti toista kiloisia. Sekin on himoittu saaliskohde. Ylänivat, Ritakoski, Saukkoniva ja Haapakoski ovat maagisia nimiä perhokalastukseen vihkiytyneitten kesken.

Ennen riippusiltaa voi kääntyä myös jokivartta ylöspäin kulkevalle rantapolulle, joka on vanhanaikainen metsäpolku. Se vie ohi Jäniskosken ja päätyy kilometriä myöhemmin Haapaniemeen, joka on merkillisen rehevä lehtomainen metsikkö valtavine haapoineen. Täällä voi tavata poikkeuksellisen rikasta linnustoa – pyitä, pikkutikan, harmaasieppoja ja vaikkapa käenpoikasta kasvattavan leppälinnunkin.

Kohti maamme upeinta maisemaa Riippusillan pohjoispäässä on toinen laavupaikka, josta Juutuan esteetön polku kääntyy poro-

Muutama vuosi sitten valmistunut riippusilta yli Juutuan.

Juutuan taimen on himottu saalis.

Vain taitavimmat pystyvät niitä saamaan.

aidan jälkeen joen pohjoispuolta myötäillen takaisin Inaria kohti, ja parin kilometrin jälkeen osuu päätiehen Siidaa vastapäätä.

Polun toinen haara, hoitamaton mutta näkyvästi merkitty polku jatkaa tästä noin viiden kilometrin matkan päässä komeana kajottavalle tunturille, Otsamolle. Saukkonivan kohdalla sijaitsee reitistön kolmas tulipaikka, Laurin laavu, jossa on myös kohtalaisia telttapaikkoja. Tästä on enää nelisen kilometriä Otsamon laelle, jossa sijaitsee lisäksi vanhaan palovartijan majaan tehty päivätupa.

Otsamo on mahtava näköalapaikka kaikkiin ilmansuuntiin.

Idässä siintävät etualalla Juutuan suvannot ja takana Inarijärven Juutuanvuono, etelässä Hammastunturien lukuisat laet, lännessä Paadarjärvi ja Lemmenjoen tunturit, koillisessa Muotkatunturien mahtavat kyömyt ja pohjoisessa Muddusjär-

ven sinertävä laakio.

Otsamo kuuluu vanhoihin pyhiin lakimaihin yhdessä Tuulispään ja Luosman kanssa. Näiden välinen alue onkin nimetty pari vuotta sitten Inarijärven ja Juutuan valtakunnalliseksi maisema-alueeksi.

Laella käyminen maksaa vaivansa. Sieltä voi löytää myös mielenkiintoisia tunturikasveja, joiden erikoisuutena on idänkeulankärki. Hyvän tunturikasviopaskirjan avulla voi löytää itselleen paljon uusia lajeja.

Otsamolla ehtii käydä päivän aikana, kunhan muistaa levätä välillä riittävästi. Polku on pääosin helppokulkuinen, eikä siltä voi eksyä..

Vesa Luhta Kuvat: Vesa Luhtaja Ivalo Trek

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

UK-puiston lähtöportti valmistuu hiihtokauteen

nyt!

www.siida.fi

- Kyllä se tarpeeseen tulee. UK -kansallispuisto kyllä tarvitsee näyttävän pää-lähtöpisteen, Metsähallituksen Luontopalveluiden rakentamisen erityisasiantuntija Lauri Mäenpää kertoo.

Lähtöportin rakentaminen alkaa kesäkuun alkupuolella ja valmista pitäisi olla ennen hiihtokauden alkua. Urakoitsijaksi on valikoitunut kilpailutuksen jälkeen paikallinen Rakennusliike Rekonen.

Lähtöportti rakennetaan Saariselän keskustan tuntumaan, reittien ja latujen lähtöpisteeseen.

Puurakenteisen lähtöportin malli muistuttaa kotaa. Sen on suunnitellut arkkitehti Petteri Neva arkkitehtitoimisto Nevasta.

Lähtöportista tulee ns. kylmä opastuspiste. Sen sisälle tulevat tärkeimmät reittikuvaukset ja ajankohtaista tietoa reiteille lähteville. Tilaan tulevat myös kartat ja kaksi sähköistä infotaulua. (HS)

Saariselälle rakennettavasta UKpuiston lähtöportista tulee näyttävä rakennelma.

Paikalliset herkut, pizzat ja burgerit Monipuoliset majoituspalvelut

www.hotelutsjoki.fi | puh. +358 40 5801 770 hotel@hotelutsjoki.fi | Luossatie 4, 99980 UTSJOKI

Oppaasi saamelaisten historiaan ja nykyisyyteen sekä Ylä-Lapin luontoon ja ilmastoon!

S Á M I M U S E U M | N AT U R E C E N T R E

www.siida.fi T E R V E T U LO A T U T U S T U M A A N U U T E E N P Ä ÄN Ä Y T T E LY Y N J A P E R U S KO R J AT T U U N S I I D A A N

E75

SIIDA

Auki 1.6.–30.9. joka päivä klo 9–18.

1.10.–31.5. ma–la 10–17

INARI

Ivalo 40 km Saariselkä 71 km

E75

SAAMELAISMUSEO puh. 0400 898 212 • LUONTOKESKUS puh. 020 639 7740 • MATKAILUINFO puh. 040 168 9668 • RAVINTOLA SARRIT puh. 040 700 6485 • SIIDA SHOP www.siidashop.fi • SIIDA Inarintie 46, 99870 Inari

5

6

nyt!

KESÄ 2023

Juutuan kuohut houkuttelevat koskenlaskuun Inarissa pääsee maistamaan kosken kuohuja vaikka joka päivä, sillä Lapin Luontolomat järjestää kumilauttaretkiä Juutuanjoelle pitkin kesää. Suosituimmat retket alkavat Solojärveltä, ja retken aikana lasketaan Jurmukoski, Ritakoski ja Haapakoski. Välillä rantaudutaan ja pidetään kahvitauko Ritakosken laavulla.

Retki päättyy Haapakosken rantaan parin kilometrin päähän Inarin kirkonkylästä. Retki kestää noin viisi tuntia.

Pärskeitä on retkellä luvassa aina, mutta kosket lasketaan turvallisilla kumilautoilla ja osallistujat varustetaan sekä koskenlaskuun suunnitelluilla pelastusliiveillä että kypärillä. Uimataito on silti hyvä olemassa. Järjestäjältä saa tarvittaessa retkelle myös sadevarusteita ja kumisaappaita.

Juutuan koskenlaskuret-

ket alkavat kesäkuussa ja jatkuvat syyskuun ruska-aikaan saakka. Retkelle pääsee mukaan Saariselältä tai matkan varrelta vaikka Inarin kirkonkylältä. Mahdollista on myös kulkea omalla kyydillä Solojärvelle.

Osallistujia tulee olla vähintään neljä ja heidän tulee olla iältään yli 14-vuotiaita.

Alle 18-vuotiaat tarvitsevat vanhemman luvan. Vesitilanteesta ja osallistujista riippuen retkellä voidaan laskea myös vaativampi Jäniskoski, joka päättyy Inarin kirkonkylän sillan tuntumaan.

Lapin Luontolomat järjestää kumilauttaretkiä myös kultahistoriastaan kuuluisalle Ivalojoelle, matkaan lähdetään Kutturasta ja lasketaan kaikki kosket Toloseen saakka. Päivän kestävällä retkellä nähdään mm. Kultalan Kruunun Stationi sekä kultahistoriasta tuttuja koskia ja muita

Kosken kuohut voi kokea Juutuanjoella, vaikka keskellä Inarin kirkonkylää.

(Kuva: Luontolomat) nätävyyksiä. Vakioretki järjestetään 1. heinäkuuta, mutta retkiä tehdään myös tilauksesta.

Kolme päivää kestäviä retkiä erämaisella Näätämöjoella Iijärveltä Norjan puolen

Neideniin tehdään vain tilauksesta.

Melomalla pääsee myös Luttojoelle sekä oppaan kanssa että omatoimisesti.

Varaukset Juutuan ja muiden Inarin jokien melonta- ja

koskenlaskuretkille on tehtävä etukäteen. Juutuan retket ovat myynnissä sivustoilla lapinluontolomat.fi ja visitinari. fi. (HS)

Makumuistoja maailmalta Cafe Ivalossa Eri puolilta maailmaa hankittuja makumuistoja voi verestää Ravintola - Cafe Ivalon teemailloissa pitkin kesää. Perjantaisin ravintolassa nautitaan

sekä eurooppalaisten että mertentakaisten maiden tunnetuimpien kansallisruokien mukaan valmistetuista makupaloista ja aterioista. Tarjolla on vuorovii-

koin tunnetuimpia kreikkalaisia, meksikolaisia, espanjalaisia, puolalaisia ja ukrainalaisia ruokia sekä tietysti omilla vuoroillaan sekä pizza- että sushibuffet.

Kris ja henkilökunta loihtivat maailman makuja Cafe Ivalossa.

- Teemailtoina voi muistella omia ulkomaanmatkojaan ja tutustua eri maiden herkkuihin, ravintoloitsija Krzysztof Pelc kertoo.

Teemailtoja vietetään perjantai-iltaisin.

Kesälauantaisin, lähes joka ilta, vuorossa on musiikkia: karaokea, räppiä tai rokkibändin esityksiä. Heinä- ja elokuussa ravintolan aukioloaikaa pidennetäänkin lauantaisin kello kolmeen.

Inariviikoilla, heinäkuun loppupuolella, Cafe Ivalossa lauletaan karaokea.

- Halusimme ravintolaan enemmän viihtyisyyttä, Krzysztof alias ”Kris” selittää ruokailusalissa ennen kesää tehtyä remonttia.

Jo aikaisemmin uusittiin salin katto ja lattia, nyt on tapetoitu sisäseinää ja uusittu markkinointiteipit sekä poistettu ylimääräinen sisäänkäynti viereiseen K-Supermarket Ivaloon. Lisäksi on uusittu keittiön lattia.

- Modernia ilmettä ja fiilistä on saatu lisää, Kris kertoo.

Kesäkuukausina myös ravintolan terassi on avoinna ja sen sivustalle rakennetaan tuulisuoja. Terassilla, samoin kuin ravintolassakin, on 140 asiakaspaikkaa.

Juhannuksen jälkeen Ravintola-Cafe Ivalon ruokalistakin uusitaan. Ravintolassa on hyvin kansainvälinen työporukka, joten teemailloiltakin voi odottaa aitoja makuja ja tunnelmia.

Työntekijöitä on mm. Puolasta, Thaimaasta, Taiwanista, Argentiinasta ja Espanjasta.

- Kaikilla heillä on tietoutta oman kotimaansa kansallisista ruoista, Kris lupaa.

Krzysztof Pelc on alunperin Puolasta mutta asunut Suomessa yli 10 vuotta, puhuu suomea ja on myös Suomen kansalainen. Hän on alan ammattilainen ja työskennellyt Suomessakin ravintoloissa Etelä-Pohjanmaalla, Tampereella ja eri puolilla Lappia.

Kris on ihastunut Suomen ja Lapin luontoon ja työskennellyt jo aikaisemmin ivalolaisessa ravintolassa. (HS)

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

nyt!

33 OMASTA LEIPOMOSTA PÄIVITTÄIN

KESÄTERASSI

HUIPPU-RAVINTOLA TARJOAA • 14 lajin salaattipöydän • keitot • pihvit • kalaruoat •poronkäristystä • maankuulut munkit • kaarnikkakakut • hillapiirakat ja muut makeat herkut.

JÄÄTELÖANNOKSET

AVOTULIJA ILLALLISTILAISUUDET ENNAKKOTILAUKSESTA

HUIPUN VIRKISTÄVÄ SANGRIA

TULIAISTUVASTA Lapin matkamuistot, € tuliaiset ja lahjatavarat • Revontulipelikortit • Ainutlaatuiset Lemmenjoen kultahippukorut • Suomalaiset koru- ja SAARIjalokivet • Runsas valikoima Lapissa SELKÄ valmistettuja hopeakoruja.

T-PAITA 90 Avoinna9.6-29.6. : 10.6.-30.6. 10-17 AVOINNA: ............10-17 (Poikkeus 22.6. 10-13.30) € OPEN: 30.6.-5.8 ............10-19 1.7.-3.8. 10-19 4.8.-28.9.

10-17 6.8.-30.9 ............10-17 (Poikkeus 15.8. ja 16.8.

10-18)

9

1418

Ivalon

Taimitupa Aidosti paikallinen yritys

Meiltä kaikki kukkakauppaja hautaustoimistopalvelut www.taimitupa.fi

7

8

KESÄ 2023

nyt!

Kauppakeskus Kuukkelin rakentaminen alkaa Uuden Saariselän Kauppakeskus Kuukkelin rakentaminen alkaa pian samalla paikalla, missä entinen kauppakeskus paloi keväällä 2022. Rakennushanke sai hiljattain rakennusluvan.

Uudesta Kuukkelista tulee kauppakeskusmallinen. Kaikki palvelut ovat lasikäytävän varrella. Rakennuksesta tulee tulee hieman entistä suurempi ja kaikki entiset palvelut säilyvät.

Uusista palveluista kysytyimpiä on mm. Otto -pikapankki.

Market-myymälän ja monipuolisen kahvilaja ravintolamaailman sekä Kuukkelin kotileipomon ja kotikeittiön lisäksi tarjontaan kuuluvat aurinkoterassi, tekstiilit, retkeily, matkamuistot, lahja- ja tuliaistavarat, pyörä- ja välinevuokraamo, aktiviteettien ja ohjelma-

palveluiden myynti, majoituksen vuokrauspalvelu ja respa/avainpalvelu sekä Kuukkelin taksit ja Kuukkeli Info.

Asuntoautojen palveluun myös panostetaan rakentamalla huoltorakennus, matkaparkki ja isot paikoitusalueet myös myymälän taakse, josta on helppo nousta liikekerrokseen asiakashissillä. Sähköautoja varten rakennetaan latauspisteitä.

Kauppakeskus lämpiää lähes kokonaan maalämmöllä. Arkkitehti Hannu Voutilainen on suunnitellut näyttävän ja toimivan rakennuksen Saariselän ykköspaikalle. Uuden liiketalon suunnittelu on ollut perusteellista ja se alkoi yli vuosi sitten.

Suunnittelussa on huomioitu myös matkailun kansainvälistyminen ja asiakkaitten tarpeiden

Paikoitustilaa löytyy riittävästi Kuvassa ylhäällä oikealla eteläinen kiertoliittymä. muuttuminen.

Julkisivun punaiseksi maalatut puuosat muistuttavat vanhasta Kuukkelista. Uuteen Kuukkelin rakenne-

Meskaset Oy rakentaa liiketiloja ja asuntoja

Uusi liikerakennus valmistuu juuri joulusesonkiin.

taan pysyvä valokuvanäyttely Kuukkelin yli 40-vuotisesta historiasta. Odotamme saavamme Saariselän kävijöiltä Kuukkelista sisällä ja

ulkona otettuja kuvia, myös vanhat valokuvat Saariselältä kiinnostavat meitä. Ohjeet kuvien lähettämiseen löytyvät www.kuukke-

li.info sivulta.

Kuukkelin rakentamista voi seurata livekamerasta www. kuukkeli.info -sivulla.

Meskaset Oy rakentaa Saariselälle liiketilan sekä kaksi rivitaloa omille työntekijöilleen.

Lisäksi vireillä on Kaunispäälle jo rakennetun Star Arctic -hotellin laajennus.

- Rakennushankkeiden pohjatyöt alkoivat kesäkuussa. Rakentaminen alkaa heti juhannuksen jälkeen ja vesikatto saavutettaneen heinäkuussa, Meskaset Oy:n toimitusjohtaja Matti Meskanen kertoo. Sekä liiketilan että rivitalo-

jen on määrä valmistua marraskuun loppuun mennessä.

Liikerakennus nousee Nesteen huoltoaseman ja Kauppakeskus Siulan väliin, nelostien varteen. Rakennukseen tulee noin 500 neliötä, joihin sisältyvät 300:n ja 150:n neliön liiketilat ja pieni asunto. Liiketiloihin on tulossa matkamuistomyymälä ja ehkä pieni pubi.

Samaan aikaan Meskaset Oy rakennuttaa Urkintielle kaksi rivitaloa, joihin molempiin

tulee 16 asuntoa. Asunnot on tarkoitettu yhtiön työntekijöille.

Kaunispään laella sijaitsevan Star Arctic -hotellin hankkeissa on vireillä kaavamuutos. Hotellin logistiikka edellyttää tiestön uusimista, lisäksi tarvittaisiin l500 neliötä uutta rakennusoikeutta kiinteistöllä vielä rakentamatta olevien 500 neliön lisäksi. Tiloihin tulisi 30 uutta huonetta sekä lisää ravintolatilaa.

(HS)

Postin palvelut siirtyivät Ivalon K-Supermarketiin Postin palvelut ovat siirtyneet kesäkuun puolivälissä K-Supermarket Ivaloon.

Samalla aikaisemmin Ivalon R-kioskin edustalla sijainnut Postin kirjelaatikko siirtyi K-Supermarketin pääsisäänkäynnin yhteyteen.

K-Supermarket Ivalossa voi nyt hoitaa kaikki postiasiat: sieltä voi hakea saapuneet paketit ja muut kuitattavat lähetykset sekä lähettää postia ja postipaketteja.

Uusista tiloista voi ostaa myös postimerkkejä.

Postipalvelut toimivat Supermarketin entisissä noutopostin tiloissa. Kaupan eteistiloissa sijaitsevat noutopostin lokerot on myös uusittu. Lokeroiden kautta voi edelleen lähettää paketteja. K-Super-

market Ivaloon siirtyvät myös aikaisemmin Ivalon S-Marketissa sijainneet Postin noutolokerot.

- Toivomme tietysti uusien toimintojen tuovan myös uusia asiakkaita, K-Supermarketin kauppias Tuuli Kurkinen kertoo. Liike on avoinna joka päivä kello 7 – 22, mutta asiakkaita pyydetään keskittämään postin asiakaspalvelun käyttäminen arkisin kello 8 – 20 ja viikonloppuisin kello 10 – 20 väliselle ajalle. (HS) Miia Koistinen Kuopion postikeskuksesta perehdyttää K-Supermarketin Seija Karppista ja Marko Kurkista Postin käytäntöihin.

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

nyt!

9

Saman katon alta lähes kaikki mitä lomallasi tarvitset!

Iso ja monipuolinen ruokakauppa - tule ja tutustu!

KAHVILA • RAVINTOLA KUUKKELI

Saariselän pyörävuokraamo Kuukkeli Rental Office

postnord

Gifts-Souvenirs

Siula-house, Saariselkä, Kelotie 1

Pure kuksa and other wooden Aidot kuksatcups ja puutuotteet, articles, name engraving kaiverrus kaupan päälle. free of charge

Nyt valikoimassa korkealaatuisia puukkoja kovaan käyttöön eränkävijöille tai lahjaksi.

Nylkypuukkoja, tulipuukkoja tuluksella, tuplapuukkoja iso/pieni moneen työhön.

Aitoja laatukuksia isoja/pieniä Large of Lappish Laajat assortment valikoimat Lappikaiverruksella. knitwear, 100%villaa. wool. neuleita, 100%

Gabriel’s Shop Tarvekaluja keittiöön, poronluiset kädensijat

Slippers and Tohvelit, sandals, lampaanlambswool, Meiltä myös villaa, rubber sole. käsinkudotut kumipohjat.

Tohvelit, lampaanvillaa, kumipohjat.

lämpimät villaneuleet Beautiful

Kauniita fleece fleece-asuja overalls and hats ja päähineitä for children. lapsille.

Poronluisia korvakoruja, ja riipuksia eri väreissä

High quality camping Korkealaatuisia retki- axes by Kareasuando Knives, kirveitä lahjapakkauksissa. now in gift packaging.

Lippikset LaplandFinland -printillä Tuubihuiveja eri väreissä Aidot, käsintehdyt, laadukkaat Aitoja poron-, siniketunja hylkeennahkalakkeja.

Pipotpink pienemmille.

Fur caps made of reindeer leather, bluehylkeennahkalakit fox, seal and wool. The exellent one for ladies.

Lapin omat ponchot Kivoja Cute soft pehmotoys: leluja, Lappish Lapin Korkealaatuianimals eläinsia T-paitoja and much hahmoja ja huppareita more! ja paljon Saariselkä muuta. printillä eri Kullankaivajan hattuja, eri kokoja Korkealaatuisia Shaman Good-quality t-shirts by väreissä eri väreissä, tule sovittamaan! Shaman Designs, Designin Lappi-aiheisia several Lappish T-paitoja. prints and colours

Gloves and mittens Aidot poronnahkafor the whole family. kintaat koko perheelle.

Made of reindeer leather.

Colourful ponchos Värikkäät luhkat with Lappish lappilaisin aihein. themes.

Hienoja kääntöveitsiä itselle perfect tai lahjaksi.

Finepuukkoja knivesjaand jackknives, for Pinkit mallit naisille! yourself or as a gift

Tervetuloa valitsemaan pehmoHyvä valikoima kauniita Welcome, find Hauskoja out more leluja lasten porontaljoja Gabriel’s Shopiin, Shop Siula-taloon. in Gabriel’s ! iloksi

10

nyt!

KESÄ 2023

Taloustoimittaja Konttisen matka Inariin

Seppo ja Marita viihtyvät Huuhkajan vehreässä keitaassa.

Mies astuu 1974 kuumana kesäpäivänä Yleisradion Kesäkadun toimitukseen, ja aivan ilman minkään puolueen jäsenkirjan suositusta. Se oli tuolloin poikkeuksellista.

36 vuotta myöhemmin miehelle ojennetaan niin sadottu kultainen kädenpudistus 60-vuotissyntymäpäivän lahjaksi ja ehdotetaan, että eiköhän tämä ole nyt tässä.

Kriittinen toimittaja on ehtinyt ärsyttää monia pankkimaailman vaikuttajia, ja monia muitakin, mutta kukaan ei uskalla sanoa, etteikö hän olisi töitään tehnyt.

Lokakuussa 2022 tämä sama mies, Seppo Konttinen, pitää tärkeimpänä asiana kohta alkavaa muikun syyskalastusta Nanguniemen kärjen tunnustetuilla muikkuvesillä. Ja tärkein ihminen hänelle on nainen, jonka hänelle esitti puhemiehenä toiminut Lintta, ivalolaisten hyvin tuntema ammattikalastaja Inarijärveltä.

Hiukan hampaissa aina Seppo Konttisen mediaura taloustoimittajana on maassamme vertaansa vailla. Hän ehti tehdä radioon yli 7000 juttua, joissa oli toki paljon muutakin kuin talousjuttuja. Kuitenkin hänen

Kuka?

Seppo Konttinen s. 23.1.1950 Helsingissä Kävi Herttoniemen yhteiskoulun ja luki Helsingin yliopistossa kansantaloustiedettä, valmistui 1976 Peri isältään polttavan kiinnostuksen kaikenlaiseen kalastukseen Yleisradion taloustoimittajana 1974-2010 Tehnyt noin 7000 radiojuttua ja parikymmentä TVdokumenttia Kuusi tiedekirjaa 2008-2022, aiheena mm. 1990luvun pankkikriisi Tekeillä liikemies Peter Fryckmanin elämäkerta, ilmestyy 2023

kärkevän kriittiset kannanotot pankkimaailman pyörteisiin erityisesti 90-luvulla olivat monelle liikaa.

-Rupesin kritisoimaan pankkitoimintaa, ne pelastettiin veronmaksajien rahoilla, jotkut rikastuivat, toiset menivät konkkaan, osa hautuumaalle. Siihen sotkeutuivat kaikki Koivistosta Holkeriin ja Esko Ahoon.

Konttinen pääsi myös television puolelle tekemään Tosiasiasarjaa. Sen kautta tuli erilaisia kahnauksia, sillä Konttinen suhtautui kriittisesti mm. EU:hun liittymiseen. Hän avasi liikaa pankkien pelastusoperaatiota. Eräs ohjelma pantiin jopa hyllylle, kun Jaakko Lassila, joka toimi Kansallis-Osake-Pankin

pääjohtajana vuoteen 1991, oli ohjelman sisällöstä närkästynyt.

Myöhemmin tein kirjan Yleisradion sen aikaisista touhuista, muistelee Konttinen uransa karikoita.

-Täytettyäni 60 vuotta otin vastaan lähtölahjan Yleltä ja siirryin tekemään freelancerina kaikenlaisia juttuja kalastuksesta luontoon. Samalla saatoin harjoittaa intohimoani kalastukseen, verkottamisesta virvelöintiin.

-Ja onhan sitä joutunut muuttamaan kantaansa moneenkin asiaan, mutta en EU:hun ja euroon. Mä en ole varsinaisesti minkään asian puolella, suhtaudun lähtökohtaisesti kriittisesti kaikkeen, jota tutkin.

Lisäiloa Konttiselle tuotti mahdollisuus asettua pysyvästi Inariin. Naisystävänsä vuoksi hän oli sitä jo osittain harjoittanut.

Lappi on täynnä jutunaiheita!

-Olin jo oppinut tekemään Lapista kaikenkarvaisia juttuja.

Kaikki huipentui kuitenkin ajatukseen tehdä jouluohjelma jostakin erakosta. Konttinen sai vinkkiä Pekka Tervaniemestä, joka asui tuolloin yksin Inarijärven takana Tsurnuvuonon perukoilla. Elettiin vuotta 2006.

Konttisen tiimi joutui ratkaisemaan monta ongelmaa ennen varsinaista lähetystä, esimerkiksi miten saada kaikki tekniikka raahattua sinne, ja varsinkin löytyykö siellä kenttää, jotta lähetys onnistuisi. -Mentiin sitten etukäteen kokeilemaan yhteyttä.

Pekka itse oli silloin poroerotuksessa ja käski meidän mennä sinne hänen taloonsa ja kokeilemaan. Yhteys onnistui, koska tuvan pihasta oli suora näköyhteys 70 kilometrin päässä olevaan Tuulispään mastoon. Siitä tulikin itselleni yksi ikimuistoisimmista lähettyksistä, meitä kaikkia jännitti miten suora lähetys onnistuu. Pekalle piti antaa vähän viinaa, ettei se jännittäisi, ja lopulta me tehtiin useampi lähetys sieltä joulupäivien aikana.

Ohjelmien johtolankana oli käydä läpi sitä, miten mies pärjää hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä. Pekka kertoi radion kuuntelijoille miten hän asui ja eli, ja mitä teki ja koki.

-Me annettiin lopuksi Pekalle lahjaksi radio, sillä kun ei ollut edes sellaista laitetta. Samalla me annettiin sille vähän vitsinä Yleisradion merkki. Oli liikuttavaa nähdä kun hänestä myöhemmin tehdyssä TV-dokumentissä merkki näkyi Pekan takinkauluksessa.

Seppo Konttisen tuorein saavutus on pitkän linjan konekullankaivaja Risto Mäläskän viime vuonna ilmestynyt elämäkerta.

Eikä tietokirjailijan ura vielä tähän pääty.

Vesa Luhta

Päivitetyt tapahtumakalenterit löytyvät osoitteista inari.fi ja utsjoki.fi.

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

nyt!

NUORGAM

11

Täyden palvelun ruokakauppa Kauppakeskus Nuorgamissa.

Meiltä löydät monipuolisen valikoiman elintarvikkeita ja käyttötavaroita.

Ravintola

eaivváš B -pizzat, burgerit,

-pihvit, keitot, lounas -A-oikeudet

Laadukasta lihaa Tuoretta kalaa

Retkeily- ja kalastustarvikkeita

Meiltä myös asusteita, käsineitä, päähineitä sukkia, villalankoja yms

Monipuolinen Bakery valikoima hedelmiä, Myymälävihanneksia ja kukkia GrilliTervetuloa!

ASIAMIES

K-Market Nuorgam, Nuorgamintie 4298, Nuorgam 99990 puh. 020 7861 PALVELEMME: 130, email: arto.aurala@k-market.com MA-PE ..... 7-22 LA ........... 7-22 SU ........... 9-21

Inari

INARINTIE Inarin keskustassa, valtatien varrella Inarintie 57, 99870 Inari, puh. 050 364 9654

POHJOISIN POHJOISIN

NESTE- Bakery Bakery MyymäläKAASU Grilli Myymälä-

ASIAMIES

ASIAMIES LÄÄKE-KAAPPI

PALVELEMME:

Grilli

Palvelemme

MA-PE ..... 7-22 joka PALVELEMME: LA ...........

7-22 TAKE AWAYpäivä SU ...........

9-21 MA-PE .....

7-22

KAHVI

7-22

LA ........... 7-22 SU ........... 9-21 pirkko.rajaluoto@k-market.com 050 364 9654

verkkokauppa: www.k-ruoka.fi/kauppa/k-market-inari

INARINTIE

12

nyt!

KESÄ 2023

Kosken kuohuja ja harmonikan sointuja Ivalojoki virtaa halki YläLapin, lähtien Norjan rajalta ja laskien Inarijärveen.

Lähes parinsadan kilometrin matkalle mahtuu sekä vuolaita koskia että verkkaisesti virtaavaa uomaa.

Lähes koko pituudeltaan Ivalojoki on erämaata, johon vuonna 1869 alkanut kultaryntäys on kuitenkin jättänyt jälkensä.

Ivalojoen maisemiin ja nähtävyyksiin pääsee tutustumaan helposti jokiveneen kyydissä: Ivalojoen alimman Toloskosken valloitus sopii kiireisimmällekin ja retki Lapin kullan löytöpaikalle Nulkkamukkaan vie vain pari tuntia.

Päivän jokiveneretkellä voi tutustua kultahistorian tärkeimpiin kohteisiin.

Ohjelmapalvelu Jukka Huhtamella tarjoaa sekä hetkiä kultajoella että harmonikan sointuja, sillä hän on muun muassa Kultaisen harmonikan Suomen mestari.

- Minusta jo joella ajaminen on mukavaa. Kesän helteillä tuuli viilentää ja kuulaina syyspäivinä ruskan värit ovat hienoja, Huhtamella kertoo omista tunnelmistaan Ivalojoella.

- Ajamisen Ivalojoella oppii vain ajamalla, hän korostaa.

- On oltava nöyrä ja kiinnostunut oppimaan väylät.

Ja on ajettava itse paljon, hän kertoo. Hän on järjestänyt jokiveneretkiä Ivalojoelle muutaman vuoden ajan, mutta liikkunut itse joella vuosikaudet.

- Lisäksi olen kuljettanut jokivarteen kalastajia, hakenut kaatuneita kanootteja ja myös retkeilijöitä, Huhtamella luettelee.

Huhtamella tekee jokiveneretkiä 8-metrisellä veneellä, johon ottaa mielellään korkeintään neljä asiakasta. Retkiin vaikuttaa Ivalojoen kulloinenkin vedenkorkeus.

- Usein kyytiin tulee esimerkiksi pariskunta, joka haluaa Kultalan Kruunun Stationille tai Ritakoskelle.

Siellä nautitaan keittolounas ja katsellaan nähtävyyksiä.

Aina lämmintä ja vettäpitävää ylle Huhtamella hakee aina asiakkaat Tolosen Lappispolasta, jossa on hyvä paikoitusalue ja venesatama.

- Asiakkaalla pitää olla kumisaappaat rantautumisia varten ja päällä tuulta ja vettäpitävä, lämmin vaatetus, hän ohjeistaa.

Kypärätä. ja pelastusliivit Huhtamella varaa jokaiselle veneeseen tulijalle.

- Turvallisuus ja harkinta pitää joella olla hanskassa, hän muistuttaa.

Metsähallituksen sopimusyrittäjänä hän voi käyttää sekä Ritakosken että Kultalan kämppiä ja tulipaikkoja.

- Oma kotapaikka minulla on Hentan suvannossa, Toloskosken yläpuolella.

Sinne voin viedä ruokailemaan jopa 8 - 10 ihmisen porukoita, kun ajetaan Lappispolasta useampi reissu, Huhtamella kertoo.

Erikseen sovittavien keittolounaiden lisäksi jokiveneretkien ohjelmaan kuuluvat usein nokipannukahvit ja kampanisut.

Lyhin retkistä, noin puolen tunnin pyrähdys, on ajo Toloskosken niskalle ja takaisin Lappispolaan.

Pari tuntia kestävä retki vie Nulkkamukkaan, josta tehtiin Ivalojoen ensimmäinen kultalöytö. Paikalla on myös kullan löytäjän Johan Conrad Lihrin muistomerkki.

Syyskuinen ruskaretki nokipannukahveineen kestää noin kolme tuntia. Päivän kestävällä retkellä voi matkata jokiveneellä Ritakoskelle ja Kultalaan asti.

Ivalojoki on Huhtamellan Jukalle tuttu väylä.

Kahdeksanmetrinen jokivene sopii hyvin paikoin koskiselle joelle.

Matkalla tutustutaan nähtävyyksiin ja sen aikana on myös mahdollisuus ruokailuun.

Jokiveneretken voi yhdistää myös harmonikkakonserttiin tai muihinkin toiveisiin. (HS)

Ivalo Trek vie Inarijärvelle ja tuntureille Haluatko veneretkelle Inarijärvelle, marjaan ja sieneen Ivalon metsiin tai soille, kuningasrapuretkelle Norjaan, vaeltamaan UK-kansallispuistoon tai linnunmetsästykseen?

Ivalo Trek on pieni ohjelmapalveluyritys, joka voi toteuttaa myös asiakkaan omia ideoita.

- Aina kannattaa kysyä.

Olemme ketterä yritys, yrittäjä Kari Halonen lupaa.

Kesällä yrityksen kärkituote on veneretki Inarijärvelle. Järvi on Suomen kolmanneksi suurin ja sen kiviset ja jyrkät rannat sekä tuhannet saaret ovat suurimmaksi osaksi rakentamatta, kuten myös järveen laskevat vesistöt. Järven vesi on puhdasta ja jopa juotavaa. Sen syvimmät kohdat ulottuvat melkein 100 m syvyyteen saakka, vaikka pääasiassa järvi onkin melko matala.

Inarijärvellä retki suuntautuu Jääsaareen. Moottoriveneeseen mahtuu

kuusi aikuista ja sen kyydissä suunnataan Veskoniemen satamasta Jääsaareen.

Jääsaaressa on laituri ja taukopaikka. Nuotiolla syödään retkieväitä, kävellään saaressa ja voidaan pulahtaa uimaankin.

- Pienimuotoisia uistelureissujakin voimme tehdä järvelle. Uistelun ohell ollaan rennosti järvellä ja nuotiolla, Halonen kuvailee.

Marjaan, metsästystä ja ravustusta Ivalo Trek on vienyt matkailijoita myös Ivalon ympäristön marjamaille ja sienestämään. Marjastus on kiinnostanut lähinnä ulkomaalaisia, jotka kyllä ovat pitäneet luonnonmarjojen poimimisesta.

Vaellusretket UK-kansallispuistossa kiinnostavat myöskin lähinnä ulkomaalaisia. Syyskuussa alkavilla revontuliretkillä Halonen voi opastaa asiakkaita yöja revontulikuvaukseen.

Ivalo Trek voi viedä myös syyskuussa alkavaan kanalintujen metsästykseen Inarin ja Utsjoen alueelle. Silloin mukana oppaan lisäksi koulutettuja koiria. Seisovilla lintukoirilla voi metsästää syyskuun 10. päivästä alkaen.

Jos metsästyslupien saannissa on ongelmia, voi linnustukseen osallistua myös mukana kävelemällä.

Kuningasrapuretkiä Norjaan järjestetään ympäri vuoden pienryhmille, lähinnä perheille ja kaveriporukoille. Aamulla lähtö on Ivalosta ja Kirkkoniemessä kumppanina paikallinen Snowhotel. Kesällä vuonolle mennään veneellä, tarvella moottorikelkan reessä. Hotelli valmistaa pyydetyt ravut ateriaksi.

Ivalo Trek on perustettu vuonna 2013 ja erikoistui aluksi lähinnä revontuliretkiin. Vuonna 2018 vetäjäksi tuli Kari Halonen, joka on kehittänyt yritystä enemmän ympäri vuoden toimivaksi. (HS)

Tällä kalustolla Inarilla seilaaminen on yhtä juhlaa.

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

s-market ivalo palvelee ma–su 7–22 Saat S-market Ivalosta yhden katon alta sekä kesäiset herkut että retkeilyn ja kalastuksen varusteet.

IVALO Palvelemme MA–SU 7–22 Petsamontie 2, 99800 Ivalo

On pizzoja ja sitten on Hannan pizzoja!

MA-PE 11-20 LA-SU 12-20 Ivalontie 12 016 661 909 hannanpizza

nyt!

13

Saletisti pohjoisimmat ostokset hoituvat Sale Inarissa.

Sale on lomalaisen lähikauppa myös pohjoisessa.

Kurvaa mökkimatkasi varrelta tarvitsemasi kesään.

SALE INARI

Lehtolantie 2, 99870 Inari Avoinna ma-pe 7-22, la–su 9-21

14

nyt!

KESÄ 2023

”Utsjoki on huippupaikka” Hotelli on avoinna ympäri vuoden - Utsjoki on edelleen monelle valkoinen täplä Suomen kartalla. Ylä-Lappi on kuitenkin ihan omanlaisensa ympäristö, erilainen kuin esimerkiksi Käsivarsi, Hotelli Utsjoen johtaja Eeva Kaulanen sanoo. Hän kehottaakin kotimaisia matkailijoita tulemaan itse Utsjoelle ja tutustumaan maan pohjoisimpaan kolkkaan.

- Hotelli Utsjoki on auki joka päivä ympäri vuoden. Ravintolasta saa lounasta ja a´la carte -annoksia. Luvassa on myös Suomen pohjoisimmat juhannustanssit.

Eeva Kaulanen aloitti Hotelli Utsjoen johtajana syyskuussa 2020 ja on viihtynyt kylässä todelle hyvin.

- Utsjoki on huippupaikka, erilainen kuin mikään muu tienoo Suomessa, hän sanoo ja puhuu kokemuksesta: hän aloitti oman ravintolauransa vuonna 1982 juuri silloisesta Utsjoen Matkailuhotellista ja ehti asua ja työskennellä silloin Utsjoella seisemän vuotta.

Päivitetyt tapahtumakalenterit löytyvät osoitteista inari.fi ja utsjoki.fi.

Hotellia on viime vuosina remontoitu. Se ehti olla kiinni lähes kaksi vuotta ennen kuin rakennusalan yrittäjä Antti Peltoniemi osti koko hotellikiinteistön vuonna 2018. Tilojen kunnostaminen aloitettiin saman tien mm. uudistamalla hotellin keittiö. Pintaremonttia on tehty muissakin tiloissa ja tonttia raivattu ennen hotellin uutta avaamista vuonna 2019.

- Hotelli on ollut sen jälkeen koko ajan auki, ympäri vuoden jopa korona-aikana, Kaulanen kiittää omistajaa.

Utsjoen rannassa ja Tenon tuntumassa Hotelli sijaitsee Tenoon laskevan Utsjoen törmällä. Sen Ailigas- ja Paulaharju -siivissä on 43 vuodepaikkaa sekä sviitti ja esteetön huone. Keloiglu Alissande sijaitsee kuuden kilometrin päässä ho-

Keloiglu Alissande sijaitsee kuuden kilometrin päässä hotellista Nuorgamiin päin. Siinä on kaksi vuodepaikkaa ja sekä Tenolle että pohjoisen taivaalle antava etuseinä. Korkealta Tenon rinteeltä on näkymät Tenolle sekä Suomen ja Norjan tuntureille.

tellista Nuorgamiin päin. Siinä on kaksi vuodepaikkaa ja sekä Tenolle että pohjoisen taivaalle antava etuseinä. Korkealta Tenon rinteeltä on näkymät Tenolle sekä Suomen ja Norjan tuntureille.

Lähistöllä on myös vuokrattava huvila, jossa on 8 – 9 vuodepaikkaa.

- Utsjoen rannassa oleva hotellin rantasauna on jo klassikko. Olemme myös avanneet hotellin alakerran legendaarisen baarin, jossa on iso terassi aivan Utsjoen rannassa, Eeva Kaulanen kertoo.

Utsjokea vaivannut työvoimapula on sekin ratkaistu: työntekijöitä on saatu hotelliin riittävästi ja asuntopulakin on ratkaistu tarjoamalla henkilökunnalle asuntoja hotellin omistamasta Kalastajatalosta.

Nykyisin Utsjoelle pääsee sekä lentokoneelta että junalta: J-Bus tuo matkustajia sekä Rovaniemen rautatieasemalta että Ivalosta Finnairin aamulennolta.

Tekemistäkin Utsjoelta löytyy, vaikka lohenkalastuskielto onkin voimassa jo kolmatta kesää.

- Lohenpyynti on ollut harvojen herkkua, paikallisille kielto on tietysti ikävä asia. Mutta Utsjoella on paljon muutakin kalaa, sekä Tenossa että muissa joissa ja tunturijärvissä. Paikallisia oppaitakin kylästä löytyy.

- Utsjoelta lähtee monia kauniita reittejä. Autolla voi ajella vaikka Nuorgamin ja Kautokeinon kautta Hettaan. Tai Nuorgamista Varanginvuonon rantaa Näätämöön ja Sevettijärvelle. Norjaan on tunnin ajomatka lintuja ja vuonomaisemia ihailemaan, lisäksi Norjan kruunu on nyt halpa. Eikä kannata unohtaa, että Tenon rantaa myötäilevä Utsjoki – Karigasniemi tie on koko Suomen kaunein. (HS)

Ivalon Auto Oy Maailman pohjoisin Fixus-liike.

Ivalontie 20 99800 Ivalo

47 vuotta varaosakauppaa

• Autoilijan ja veneilijän tavaratalo • Autonrenkaiden ja varaosien myynti ja huollot • Auto-, peräkärry- ja venevuokraamo • Veneiden ja perämoottoreiden myynti ja huolto • Mönkijöiden myynti ja huolto Avoinna ma-pe 8-17, päivystys 0400 125 560 ja 0400 150 100

Puhelimet Myymälä: 0400-690180 Korjaamo: 0500-690180 Mauri: 0400-125560 Seppo: 0400-150100 info@ivalonauto.fi

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

Petsamopatsas valaistaan

Ivalon keskustassa sijaitseva Petsamo-patsas, ”Jäämeren kansan evakkotie”, saa valaistuksen. Patsas on pystytetty Ivaloon petsamolaisten evakkotien muistoksi, sillä tie Petsamon alueelle alkoi aikoinaan Ivalosta.

Jäämerentieksi nimetty maantie kulki Ivalosta Virtaniemeen ja pitkin Paatsjoen rantaa Nikkeliin, entiselle Kolosjoelle, ja päättyi Liinahamarin satamaan Jäämeren rannalle.

Kuvanveistäjä Ensio Seppäsen veistos sijaitsee keskellä kylää, Ivalojoen sillan eteläpään tuntumassa.

Petsamo-seuran avustuksin ja keräysvaroin hankkima patsas paljastettiin vuonna 1985 ja se on luovutettu Inarin kunnalle.

Petsamo-patsas kuvaa petsamolaisten entisiä elinkeinoja: siinä on kaivosmies, kalastaja ja maanviljelijä sekä kolttavaimo lapsineen.

Kuolan niemimaalla asui ennen kolttasaamelaisten lisäksi suomalaisia, venäläisiä, ruotsalaisia ja norjalaisia. Kuolasta käytiin jo varhain ns. pomorikauppaa norjalaisten kanssa.

Suomelle Petsamo kuului vuosina 1920 – 1944.

Suomen aikana asutus lisääntyi nopeasti, kun Kolosjoelta löytyi nikkelimalmio. Sen hyödyntämiseksi avattiin kaivos ja Nikkelin sulatto aloitti toimintansa.

Petsamossa oli useita kyliä ja varsinkin Paatsjoen varressa oli asutusta. Tunnetuimpia olivat Trifona, Parkkina, Kalastajasaarento, Ylä- ja Alaluostari, Näsykkä ja Nautsi. Kun Suomi menettu Petsamon, evakuoitiin noin 5 500 petsamolaista Suomeen. Entisen Petsamon asukkaiden ja heidän jälkeläistensä yhdyssiteenä toimii Petsamo-seura, joka myös kerää ja tallentaa Petsamon ja petsamolaisten historiaa. Seura käyttää tunnuksenaan entisen Petsamon läänin vaakunaa.

Aiemmin Petsamo-seura on järjestänyt matkoja petsamolaisten entisille asuinsijoille. Seuran puheenjohtaja Toivo Kunnari kertoo, että matkat vanhaan Petsamoon on Venäjän nykyisen tilanteen takia keskeytetty. (HS)

15

nyt!

Maastoon ja lenkille Ivalon Sportian kautta Takit tuulta ja sadetta vastaan!

New Balance lenkkitossut miehille ja naisille

Helly Hansen Belfasttakki

129

Helly Hansen Banfftakki

149

7995 Asics juoksutossut GT2000

129 Asics Gel Pulse miehille ja naisille

9995

Työsuhdepyörät meiltä! yhteistyössä

Jack Wolfskin Weitailtakki

9995

Jack Wolfskin takki miehille

9995

Saman katon alla:

MAALI-KONEKOTA

Ivalo, Ivalontie 8, puh. 016 661 122

Kuukkeli laajentaa marjanjalostukseen Inarilaisen Riuku-Jotos tuoteperheen tuotanto ja myynti on siirtynyt Saariselän Kuukkeli Oy:lle yhtiön hankittua suosittujen marjajalosteiden tekijänoikeudet.

Liisa Puustisen 20 vuotta sitten perustama marjanjalostusyritys siirtyi hänen tytärelleen Kirsi Parkkalille, joka jatkoi äitinsä perustamaa yritystä vuonna 2011. Parkkalin elämänmuutosten seurauksena hän halusi luopua yrityksestä ja kauppa tehtiin entisen, vuosikausia Riuku-Jotos -tuotteita välittäneen Saariselän Kuukkeli yhtiön kanssa.

- Riuku-Jotos -marjajalosteet ovat

olleet aina hyvin korkeatasoisia ja suosittuja matkailijoiden keskuudessa ja siitä syystä tuoteperheen tuotantoa on mielekästä jatkaa, sanoo Kuukkelin kauppias Antero Ylävaara.

- Kirsi Parkkalin siirtää kaiken tieto-taitonsa meille ja kouluttaa henkilökunnan marjajalostuksen saloihin, joten kaikki tuotteet tullaan valmistamaan entisillä hyväksi havaituilla resepteillä.

Nyt jo saatavana on hillatuotteita ja kuuluisaa Riuku-Jotoksen variksenmarjamehua.

Uuden marjasadon valmistuttua tuoteperhe kasvaa lähes entiseen

määräänsä.

Kuukkeli etsii nyt kaikkien paikallisten marjojen sopimuspoimijoita.

Hillaa, variksenmarjaa, puolukkaa, mustikkaa, karpaloa ja tyrniä tarvitaan suuria määriä.

Väinönputkea ja kuusenkerkkää tarvitaan heti, kun niiden sato valmistuu kesäkuun lopussa.

Poimijoiden kannattaa ottaa yhteyttä kauppias Ylävaaraan yhteistyön sopimiseksi.

Hillasta saadaan hillamehua, -hyytelöä ja -hilloa.

16

nyt!

KESÄ 2023

Tunturi-Ilmailijat lentää maan pohjoisinta palovalvontareittiä

Lentäjät Juha Portti, Henry Kesti, Rauno Ollila, Mika Koskinen, Mauri Eteläaho ja Tapani Lappalainen - Lentäminen on mielenkiintoinen ja antoisa harrastus, siinä työasiatkin unohtuu, TunturiIlmailijat ry:n puheenjohtaja Henry Kesti kertoo. TunturiIlmailijat on Suomen pohjoisin ilmailuseura, viime vuonna toimintavuosia kertyi jo 60.

Seuran alkuvaiheissa toiminta keskittyi purjelentoon ja lennokkien rakentamiseen, nykyään pääosassa on moottorilento. Sitä varten seuralla on

kolme omaa moottorikonetta: Cessna 172N Skyhawk II, Cessna 180 Skywagon ja Piper PA-18-95 Super Cub. Tunturi-Ilmailijat avustaa viranomaisia tekemällä palo- ja etsintälentoja. Palolennot alkoivat tänä kesänä kesäkuun puolivälissä, kun Ilmatieteen laitoksen seuraama metsäpaloindeksi ylittyi.

Hälytyksen palolennolle tekee aina aluehälytyskeskus.

Tunturi-Ilmailijat lentää Suomen pohjoisinta palovalvontareittiä, jonka pituus on noin 420 km. Palolennoille lähdetään seuran kotikentältä eli Ivalon lentokentältä, josta suunnataan ensin Kakslauttaseen ja sieltä Saariselän yli Nellimiin, Inarijärven yli Supruun ja sieltä järven pohjoispuolta ja Sevettijärven tietä seuraillen Kaamaseen ja Menesjärvelle ja Porttipahdan

Ympäristötaidetta Nelostiellä Ivalon keskustaa halkovan Nelostien liikenne järjestettiin uudelleen vuosituhannen vaihteessa, kun silloinen Lapin tiepiiri rakensi kylän kolmeen vilkkaimpaan risteyksiin kiertoliittymät.

Aluksi suunnitelmaa arvosteltiin kovasanaisesti niin lehdissä kuin baariparlamenteissakin.

Opittuaan kiertoliittymiä koskevat liikennesäännöt asukkaat pian huomasivatkin, että järjestely toimii ja liikenne helpottuu. Nykyisin Tiepiirin tekosia jopa kiitellään.

Jokainen ympyrä kruunattiin vielä ympäristötaiteeseen erikoistuneiden arkkitehtien, Gunnar Suikin ja Jorma Lokion, yhteistyössä suunnittelemilla teoksilla.

Keskimmäistä koristaa Inarin kunnan kultahistoriasta muistuttava Vaskooli ja hakku.

Eteläisin kiertoliittymä sai koristeekseen saamen mytologiasta tutut seidat.

Pohjoisimmassa liittymässä sillan kupeessa kohoaa teos, joka symboloi räiskyviä revontulia.

Kuvassa näkyy myös katuvalopylväiden kaarevat muodot, jotka kuvastavat Lapin rauhallisten tuntureiden ääriviivoja.

tekojärven kautta takaisin lentokentälle. Lento kestää noin kolme tuntia ja niitä tehdään yksi tai kaksi päivässä, metsäpaloindeksistä riippuen.

- Seuran palolentoringissä on reilut kymmenen lentäjää, joten niitä ei ole hankala järjestää, Kesti kertoo. Selkeällä säällä ilmassa näkee sata kilometriä joka suuntaan, joten alkavien metsäpalojen savut erottuvat hyvin.

Palolennot ovat tehokkaita - Viime kesänä yhdellä lennolla havaittiin seitsemän paloa, Kesti muistaa. Säännöllisten palolentojen lisäksi Tunturi-Ilmailijat käyvät tarkistamassa viranomaisten pyynnöstä niille tehtyjä savuhavaintoja.

Ilmailun harrastajat tulevat viranomaisten avuksi myös kadonneiden etsinnässä, esimerkiksi kun marjastajia tai metsästäjiä ilmoitetaan kadonneiksi tai vene tai ajoneuvo on kadoksissa.

Aloite etsintälennosta tulee aina poliisilta, joka tekee virka-apupyynnön lentopelastuskeskukselle. Se hälyttää lentopelastusseuran kautta lentokoneen lähimmästä päivystävästä tukikohdasta.

- Etsintä- ja pelastuslennoilla on aina mukana vähintään kolme ihmistä.

Lentäjän lisäksi hänen vieressään istuu tehtävän johtaja ja koneen takapenkillä yksi tai kaksi lentoetsijää, Kesti kertoo. Tunturi-Ilmailijoiden parissa on parhaillaan menossa lentoetsijöiden koulutus, joka järjestetään Suomen Lentopelastusseuran avulla.

- Tähystys ilmasta on usein nopein tapa etsinnässä. Etsinnät lennetään aina tietyn kuvion mukaan, Kesti kertoo.

Tunturi-Ilmailijat ry:ssä on noin 80 jäsentä, joista aktiivisia lentäjiä on noin 30. Jäseniä on eri puolilla Suomea. Seuran järjestämässä koulutuksessa voi hankkia yksityislentäjän lupakirjan, tänä kesänä seuralla on neljä lento-oppilasta.

- Harkinnassa on myös lennokkitoiminnan tai drone-koulutuksen järjestäminen, Kesti kertoo. Kesällä Tunturi-Ilmailijat järjestävät joitakin esittelylentoja, Inariviikolla ainakin kahtena päivänä.

- Lentoharrastuksen voi aloittaa jo 16-vuotiaana, nuoria halutaan harrastukseen mukaan, Kesti innostaa. Palolennoille voi osallistua tähystäjänä helpohkon testin jälkeen, mitään erityiskoulutusta siihen ei tarvita. (HS)

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

nyt!

17

18

nyt!

KESÄ 2023

Kafea Gufihtar -

Mitä kaikkea on syytä autenttinen kullankaivajakioski ja tietää Lapin kullasta: huoltoasema ilman bensaa

Suomen Lapista löytyvä irtokulta on maailman puhtainta. Korkeimmat mitatut pitoisuudet ovat 972 promillea.

Loppu on pääosin hopeaa ja kuparia.

Lapin kulta löydettiin virallisesti 1868 J.C.Lihrin retkikunnan toimesta Ivalojoen Nulkkamukasta. Paikalle on pystytetty muistomerkki.

Kultahippujen seassa löytyy harvinaisena myös erilaisia platinahippuja; mm. ferroplatinaa, sperryliittiä, sekä rutetium-, osmium- ja iridium-pitoisia hippuja.

Irtokultahiput ovat mattapintaisia, taottu kultaa kiiltää. Siten irtokultahippuja ei voi väärentää taotusta kullasta.

Tiina Koivisto - onko hänkin elinkautinen?

Kutturantien varressa sijaitsi jo 1990-luvulla pieni kultakioski, joka muutaman omistajavaihdoksen jälkeen päätyi laajennettuna Tiina Koiviston käsiin 2016, ja avattiin Kafea Gufihtarin nimellä seuraavana kesänä.

Paikan asiakaskunta on koostunut pääosin alueen kullanhuuhtojista ja uteliaista matkailijoista. Kun joku kultamies kuuli, että uusi omistaja tulee Helsingistä, niin lyötiin heti vetoa, ettei ”se akka pärjää täällä kesääkään”. Mutta niin vain Gufihtarin Tiina avasi kesäkuun alussa jo seitsemännen kesänsä kovasti pidettynä kioskin pitäjänä ja monisatapäisen kullankaivajajoukon yleishuoltajana.

Gufihtarista saa kaikkea mitä erämaissa möyrivä kultamiesoletettu kaipaa – paitsi sopparuokaa, johon pienen keittiön luvitukset eivät riitä. Sekin asia korjaantuu maankuululla poroburgerilla, jota voi valmistaa, ja joka on paikan ehdoton hitti. -Liha tulee paikallisilta poromiehiltä. Poroburger on jo niin kuuluisa, että meillä on käynyt jopa Turusta tänne lähtenyt porukka syömässä burgerit ainoana syynä tänne tulemiseen, nauraa Tiina.

Kioskilta sa kahvia, pullaa, virvokkeita, elintarvikkeita + olutta sekä mukaan että paikan päällä nautittavaksi. Lisäksi on kaikkea mahdollisia kullankaivajien kaipaamia varusteita: vaskooleja, kumihanskoja, lapioita, pikkurännejä ja rihlamattoja yms. aina pieniin muttereihin asti, ja jopa metallinetsin löytyy vuokrattavaksi. Myös polttopuita voi ostaa val-

miina klapeina, ja ne ovatkin tarpeen kun MH ei enää myy maapuulupia.

Ilman kullanhuuhtojia ei kahvilaa olisi, se on suurin kävijäryhmä omine vieraineen ja ystävineen. Seassa on muutama alueen ammattilainenkin, ja se on toinen paikan valttikortti. Lisäksi vitriinistä löytyy paikallista kultaa sekä hippuina että koruiksi jalostettuina, ja paikallisia korukiviä kauniisti hiottuina. Sekaan mahtuu myös paikallisia käsitöitä.

Luton latvoilla, Vuotson ympäristön Tankavaarassa, Tankajoella ja Lismaojalla. Yksittäisiä huuhdontalupia on ollut satunnaisesti myös Sallan Tuntsalla ja Kittilässä.

OHOH! Lapin Kullankaivajain liitossa on yli 4000 jäsentä, joista noin 400 on varsinaisia jäseniä, ja joita voi kutsua perehtyneiksi harrastajiksi ja osaa jopa ammattimaisiksi kaivajiksi.

Kaivinkoneen käyttö ei ole vielä merkki ammattilaisuudesta, sillä kullankaivajan tulot täytyvät olla suurempia kuin menot. Ammattilainen tekee veroilmoituksen myydystä kullasta vähentäen touhuun liittyvät kulut.

Kullan maailman markkinahinta on kevään 2023 aikana vaihdellut pääosin 58-61 euron grammahinnan välillä. Isommat koruiksi kelpaavat hiput voivat maksaa kaksi- ja jopa viisinkertaisen hinnan. Todella isot hiput voivat maksaa jopa 500 euroa grammalta, mutta pääosin hinta on tuolloin ostajan, myyjän ja verottajan välinen salaisuus. Hintaan vaikuttaa myös hippujen muoto ja kauneus.

Kultaa on myös imuroitu lappopaineella jokien pohjasorasta. Tämän taidon toivat Prolle ja Lasse Jansson Ivalojoelle 1960. Lasse tunnettiin paremmin veljesten siskon Tove Janssonin muumihahmojen piirtäjänä.

Suurin Lapista löydetty hippu on ollut 392 grammaa (1935). Sen löytöpaikaksi on väitetty Luton latvaa, jonne on asian kunniaksi lyöty kalliolohkareeseen muistokyltti.

1974 Tankavaarassa aloitetut kultakisat ovat levinneet noin 25 maahan, ja ne käydään pääosin samoin säännöin kuin ihan alussa – jokaisella kisaajalla on noin ämpärillinen hiekkaa, joihin on piilotettu sama määrä hippuja, nyky sääntöjen mukaan 5-12 kpl. Vaintuomari tietää määrän. Hukatusta hipusta tulee aikasakkoja, voittaja on yleensä se joka löytää kaikki hiput ja siirtäneet ne pieneen tuubiin nopeimmalla ajalla.

Uskokaa kai älkää, mutta taitavimmat ovat löytäneet hiput jopa alle minuutissa!

Kultahippuja on nimetty alusta pitäen koon määräämillä nimillä: pöly, hengetön, saivare, täi, lutikka, russakka ja isomus. Lutikka on yleensä 0,1-1,0 grammainen pieni koruhippu.

Lapissa on noin 300 kultavaltausta, joiden nykyaikainen nimi on kullanhuuhdontalupa-alue. Ivalojoella ja sen sivujoilla sijaitsee noin 60 % prosenttia lupa-alueista, loput Lemmenjoella,

Tänä kesänä 18.-22.7. pidetään Tankavaarassa 50. kerran kultakilpailut.

Niissä kisataan tänä vuonna EM-titteleistä.

Vesa Luhta

Gufihtarista voi vuokrata myös entistä Metsähallituksen Sotajoen kämppää, joka aiemmin tunnettiin KKK:n kämppänä.

Heinäkuun 8. päivä kioskin pihassa pidetään myös perinteiset kullanhuuhdontakilpailut Kultaperinteen toimesta, joita kisaajat arvostavat lämminhenkisinä tapaamisena.

Kultakansalle on Gufihtarista ollut hyötyä myös yleisenä tiedottajana facebookin kautta. Kioskin kupeelta kairaan kääntyvän Pahaojan vanhan metsätien lumitilannetta seurataan tarkasti keväisin – pääsisköhän jo valtaukselle?

Gufihtar on auki syyskuun puoliväliin klo 10-18. Tiistait paikka on suljettuna.

Teksti ja kuva: Vesa Luhta

Kuva Kaisa Nikkilä / Kultamuseo

Kultamuseo viettää toimintansa 50-vuotisjuhlaa. Museo juhlistaa pyöreitä vuosia Hiput-kiertonäyttelyllä, joka on esillä Ivalon kirjastossa 26.6. - 13.8.2023.

Siellä näytteillä mm. nämä hienot hiput.

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

nyt!

19

Pykeijä on Pikku-Suomi Pohjois-Norjassa menoa tahdittaa elävä orkesterikin.

Ravintola Bistroen on erikoistunut paikalliseen herkkuun eli kuningasrapuihin. Paikan isäntä Trond Höiberget’in itse pyytämät kuningasravut ovat taatusti tuoreita ja taidolla valmistettuja.

Ravintolan listalta löytyy paljon muutakin aina fish&chips- annoksista usean ruokalajin menuihin.

Viehättävä Pykeijän kylä levittäytyy kapealle Jäämeren ympäröimälle kannakselle Varanginvuonossa.

Kylän asukkaista suurin osa on suomalaisten jälkeläisiä.

Pykeijä on perustettu 1800-luvun alkupuolella. Tuolloin Jäämeren rannikolle muutti paljon suomalaisia, jotka lähtivät pakoon kotimaan nälkävuosia paremman ja leveämmän leivän toivossa. Monet kylän vanhimmista asukkaista puhuvat vieläkin ymmärrettävää suomea, mikä kuulostaa meänkielen ja Pohjanmaan rannikkoseutujen murteiden hauskalta sekoitukselta.

Pykeijässä on vain 180 asukasta, mutta kesällä väkimäärä hieman kasvaa. Alueella on 90 mökkiä ja osa taloista on vain kesäkäytössä. Kylän pienet matkailuyritykset työllistävät myös ulkopaikkakuntalaisia.

Pykeijässä noin 20 perhettä saa toimentulonsa merestä.

Pykeijässä toimii kuningasravun prosessointitehdas, jonka omistaa Norway King Crab. Varanginvuonossa suurin pyydystetty rapu on ollut lähes 12 kg. Suurin osa ravuista on noin 2-3 -kiloisia. Rapu on levittäytynyt pitkin vuonoa. Kiitos kuningasravun Pykeijän kylä on vielä hengissä.

Kylässä on myös koulu, jossa oppia saa 14 opilasta.

Ikäihmisille on oma uudehko palvelukoti ja pienille lapsille päiväkoti. Lääkärin vastaanotto on kerran kuukaudessa, mutta sairaanhoitajan juttusille pääsee päivittäin.

Kylän keskellä kohoaa kappeli, jossa pidetää jumalanpalveluksia kerran kuukaudessa.

Egnebuloftet pubissa on tunnelmaa.

Pelkästään matka kylään mykistää. Noin 20 kilometrin pituinen kapea, mutkainen tie johtaa päätieltä perille, maailman laidalle. Tuuliset arktiset maisemat hallitsevat eikä kasvillisuutta käytännössä ole, mutta silti kaikki on ylivoimaisen kaunista. Luonnon läsnäolo, suomalainen historia ja vahva yhteisöllisyys ovat piirteitä, jotka tekevät Pykeijasta aivan erityisen paikan.

Matkailijoilla on mahdollisuus lähteä mukaan kuningasrapusafareille, joita voi kysellä Bistroen ravintolasta.

Matkailijoille Pykeijässa on hyvät palvelut niin kesällä kuin talvellakin.

Majoitusta taloissa, pienissä mökeissä ja hyvin varustetulla caravan-alueella. Kaksi vuokrattavaa saunaa, joista Elsan Jäämeren sauna kylässä ja Visit Bugoynesin Barents Sauna Camp, joka sijaitsee parin kilometrin päässä kylältä. Molemmat tarjoavat saunomisen välissä mahdollisuuden ikimuistoiseen pulahtamiseen Jäämeren raikkaisiin aaltoihin.

Pykeijässä on myös kyläkauppa. On myös vanhaan satamarakennukseen saneerattu Egnebuloftet Pubi, jossa järjestetään illanviettoja ja yksityistilaisuuksia. Pubissa on kaikki oikeudet ja reipasta menoa viikonloppuisin. Usein

Trond Høibjerget’in Bistroen-ravintola on kuulu herkullisista ruoistaan.

Ihme pelasti Pykeijän tuhopolttajilta

Venevuokrausta ja kalastusopastusta tarjoaa myös Paul Haldorsenin Varanger Brygge -yritys, jolle valmistuu satamaan liike-rakennus, johon tulee mm. majoituksen reception.

Caravan-alueella sijaitsee Elsa Haldorsenin ylläpitämä ja vanhasta venekorjaamosta omalla kustannuksellaan kunnostama Galleria, jossa aika ajoin järjestetään taidenäyttelyitä.

Pykeijä on erityinen myös siksi, että sitä ei poltettu sodan aikana saksalaisten paetessa pohjoisesta poltetun maan taktiikkaa noudattaen, kun Neuvostoliiton joukot vyöryivät idästä vapauttaen Finmarkenin. Tästä ihmeestä silloin noin viisivuotias suomensukuinen Elisbeth InkiläHastad muistelee: Kylässä oli saksalaisten tukikohta ja kyläläiset tekivät töitä saksalaisille. Alueen silloinen saksalaisten komentaja Paul Peter Flach oli saanut käskyn ylemmältä taholta, että Pykeija pitää polttaa niin kuin muutkin Itä-Varangin kylät. Flack oli komentajana miehitetyn Pykeijan alueella sodan aikana vuosina 1943-44. Tukikohdassa vaihtui komentaja vuosittain.

Komentaja Flach ei ollut natsi eikä hän halunnut polttaa kylää, jossa hänellä oli niin monta tutuksi tullutta ystävää. Hän teki kyläläisten kanssa sopimuksen, että kylää ei poltettaisi, mikäli kyläläiset kuljettaisivat sotilaat veneillään Varanginvuonon pohjukkaan. Kylään kun ei ollut tietä, jota pitkin saksalaiset olisivat voineet poistua.

Tästä omavaltaisesta päätöksestä johtuen komentaja joutui sotaoikeuteen, mutta vapautettiin, koska katsottiin, että hän oli pelastanut sotilaat. Kerrottaan, että ranskalaiset, joiden piti tuomita komentaja Flach, kääntyivät pykeijalaisten puoleen sodan jälkeen ja tiedustelivat oliko hän pelastanut Pykeijän. Tämä vahvistettiin Pykeijästä. Vahvistus auttoi niin, että herra Flach pääsi vankilasta aikaisemmin kuin hän muuten olisi päässyt.

Hän on myöhemmin vieraillut Pykeijassa 60-luvulla ja kylässä hänet otettiin riemuiten vastaan. Vaikka he olivat olleet vihollisia sodan aikana, oli Flach pelastanut Pykeijan joutumasta liekkien ruoaksi ja pelastanut asukkaiden veneet ja talot ja muun arvokkaan asettamalla oman elämänsä vaaralle alttiiksi. Tämä oli aivan ihmeellistä!

Tämä tapaus elettiin uudelleen muistoissa vuonna 2023 keväällä, kun Flach’in poika Peter (72) vieraili kylässä.

Elisabeth InkiläHastad luki kirjastaan muisteluksen Peterille Pykeijän pelastamisesta ja Peter vahvisti, että näin juuri isänsäkin oli sen hänelle muistellut.

20

nyt!

KESÄ 2023

Petri Kulha kuuntelee virkistysalueiden käyttäjiä

- Säännöllisesti meille tulee palautetta ja kehitysehdotuksia.

Virkistysalueiden käyttäjiä kuunnellaan kyllä herkällä korvalla ja mietitään, voidaanko ehdotuksia viedä eteenpäin, Metsähallituksen Luontopalveluiden virkistyskäytön asiantuntija Petri Kulha kertoo.

Hänen toimistonsa on Saariselällä Urho Kekkosen kansallispuiston palvelupiste Kiehisen yhteydessä.

Kokkolasta kotoisin oleva Kulha on jo toista kertaa pohjoisessa.

Vuosina 2016 – 2018 hän toimi Kiilopäällä eräoppaana. Hän palasi Inariin vuonna 2021, kun sai vakituisen paikan virkistyskäytön asiantuntijana.

Kulhan pääasiallinen työkenttä on UK-kansallispuisto, joka tänä vuonna on täyttänyt 40 vuotta. Työtehtävät ulottuvat myös Sompion luonnonpuistoon ja Hammastunturin erämaassa sijaitsevan Ivalojoen alueelle.

Luontopalveluiden virkistyskäytön asiantuntija Petri Kulha Kemihaaran Vieriharjulla (Kuva Tero Turpeinen)

- Työllistävimmät tehtävät liittyvät retkeilypalveluiden huoltoon, kuten polttopuu- ja jätehuoltoon, Kulha kertoo.

Niistä pyritään sopimaan yrittäjien kanssa.

Tällä hetkellä tavoite on roskaton retkeily, joten kaksi kolmasosaa retkeilyalueiden sekajäteastioista on jo poistettu.

- Kaikki sekajäteastiat pyritään poistamaan ja tilanne näyttää nyt hyvältä, sillä ”roskajemmoja” ei ole syntynyt.

Kulha muistuttaa, että roskattomaan retkeilyyn pyrittiin jo parikymmentä vuotta sitten, mutta silloin valveutuneisuus ei ollut nykyisellä tasolla.

- Isoin kiitos kuuluu retkeilijöille, jotka omalla toiminnallaan näyttävät muille esimerkkiä ja vievät pois omat roskansa, hän sanoo.

Kulhan työhön kuuluu myös yhteistyö eri sidosryhmien kanssa, esimerkiksi paliskuntien kuuleminen.

Parannuksia eri puolilla puistoa UK-kansallispuiston näkyvimpiin urakoihin kuuluu tänä kesänä Kiilopään paikoitualueen laajennus. Nykyään autoja pysäköidään parkkialueen täytyttyä kahden puolen Kiilopään tietä, joka vaikeuttaa tarvittaessa esimerkiksi pelastustehtävien hoitoa.

Saariselän keskustassa aloitetaan kesällä UK-kansallispuiston lähtöportin rakennustyöt, jotka valmistuvat syksyllä.

UK-kansallispuiston Savukosken alueella alkaa kesäkuussa Korvatunturin reitin pitkostyömaa, jossa on

mukana myös Savukosken kunta. Pitkostyömaa liittyy myös alueen paliskuntien ja Rajavartiolaitoksen tarpeisiin.

Myös Saariselän Ruijanpolulla uusitaan pitkospuita ja polkusiltoja.

- Ruijanpolun vanhoja kivilatomuksia ei ole nyt kaadeltu, ne ovat saaneet olla rauhassa, Kulha kertoo.

Kivilatomukset ovat ikivanhoja reittimerkkejä. Ruijanpolkua on käytetty ainakin 1400ja 1500 -luvulta lähtien.

Se oli Lapin merkittävimpiä väyliä kohti Pohjois-Norjaa eli Ruijaa. Sitä käyttivät myös pohjoisen asukkaat matkoillaan etelään päin.

- Virkistyskäyttö lisääntyi varsinkin koronavuosina huippuunsa, mutta myös sen jälkeen on ollut kasvua, Kulha kertoo. Virkistyskäytön kehittämisessä pyritään hänen mukaansa vastuullisuuteen, esimerkiksi huoltoliikennettä minimoidaan kesällä ja kovan kävijäpaineen alla olevia reittejä kestävöitetään.

- Esteettömiä retkeilypalveluita halutaan lisätä Pohjois-Lapin puistoihin. Niitä tarvitsevat erityisryhmät sekä ikääntyvä väestö eli ne palvelevat laajoja käyttäjäryhmiä. (HS)

– Osaamista toden teolla!

Ajoneuvoala | Elintarvikeala | Eläintenhoitoala | Hierojakoulutukset Hius- ja kauneudenhoitoala | Johtamiskoulutukset | Kaivosala | Kalatalousala Kone- ja tuotantotekniikka | Laboratorioala | Liiketoiminta-ala | Logistiikka-ala Luontoala | Maatalousala | Matkailuala | Media- ja kuvataideala | Metsäala Musiikkiala | Pintakäsittelyala | Prosessiteollisuus | Puhtaus- ja kiinteistöpalveluala Puutarha-ala | Puuteollisuusala | Rakennusala | Ravintola- ja catering-ala Sosiaali- ja terveysala | Suunnitteluala | Sähkö- ja automaatioala | Talotekniikka Tekstiili- ja muotiala | Tieto- ja viestintätekniikka | Turvallisuusala

www.lappia.fi/koulutushaku

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

nyt!

21

Lounas ma-pe klo 11-15

1390€

À la Carte joka päivä

• burgerit • pizzat • poronkäristys • lohikeitto • tuoreita salaatteja • kansainvälisiä ja paikallisia ruokia • leivomme itse leivät, kakut ja leivokset.

• meiltä myös erikoiskahvit ja haudutettu tee, kaakao, jäätelötötteröitä ja -annoksia.

Seuraa meitä Facebookissa.

Sieltä löydät lounaslistan ja aukioloajat.

A-oikeudet, yli 200 asiakaspaikkaa lisäksi aurinkoterassi.

Facebookissa näet listan perjantaisin järjestettävistä buffet-teemailloistamme. Tervetuloa viihtymään!

Ivalontie 17 Ivalo (K-Supermarketin kiinteistössä) 046 6238 154

Nuorgam saa uuden TERVETULOA bensa-aseman PYSÄHTYMÄÄN MEILLÄ!

Neste K Lapintuuli ja Reissumies palvelevat sinua matkasi varrella kellon ympäri, 24/7!

Löydät molemmilta asemiltamme kattavan valikoiman palveluita lähes jokaiseen tarpeeseen!

Ateriointiin löydät kätevästi asemiltamme À la carte-valikoiman, Kotipizzan sekä Koon keittiön.

Buffetlounas joka päivä katettuna klo 10.30-15.00.

Kauppias Arto Aurala ratkaisee Nuorgamin polttoaineongelman Nuorgamin ainoan polttoainejakelupisteen omistajan ilmoitus jakelun loppumisesta Nuorgamissa sai kauppias Arto Auralan miettimään mahdollisuutta jatkaa jakelutoimintaa K-Market Nuorgamin yhteydessä.

Kauppakeskuksen pihalla on paikka jo valmiina, missä sijaitsee vanha, käytöstä poistettu mittarikenttä. Jakeluaseman paikka tankkeineen ja putkistoineen on tarkistettu vuonna 2020

ja todettu, että se vastaa nykyisiä ympäristövaatimuksia ja määräyksiä.

Kauppias Aurala kertoo, että mittarit ja muu laitteisto on jo tilattu. Asentaminen käynnistyy heti, kun tavarat ovat Nuorgamissa.

- Näillä näkymin toiveissa on, että saisimme palvelun uusilla nykyaikaisilla automaateilla pelaamaan jo elokuun aikana, muutama viikko Naapangin aseman sulkemisesta.

Neste K Reissumies 24/7

Neste K Lapintuuli 24/7

Alakorkalontie 22 96300 Rovaniemi P. 016-318901

Veitsiluodontie 19 94830 Kemi P. 016-251145

POSTIN PAKETTIAUTOMAATTI

AUTOPESU 24h

Tervetuloa!

Yhden pysähdyksen taktiikalla!

22

nyt!

KESÄ 2023

Inarijärvi tuottaa sähköä Norjalle ja Venäjälle Inarijärven vedet juoksevat Suomesta 145 kilometriä pitkää Paatsjokea Jäämereen ja pyörittävät samalla seitsemää vesivoimalaa - viittä Venäjälle ja kahta Norjalle.

Niistä ylin on Kaitakoski heti Suomen rajan takana ja jokea alaspäin mentäessä on vielä kolme Venäjän voimalaitosta: Jäniskoski, Rajakoski ja Hevoskoski. Joen keskivaiheille on rakennettu kaksi Norjan vesivoimalaa, Maitokoski (Melkefoss) ja Hakokoski (Skogfoss).

Paatsjoen suulla on vielä yksi Venäjän voimalaitos, Boris Gleb.

Paatsjoen energian kahlitsemisen aloittivat kuitenkin suomalaiset, jotka rakensivat vuosina 1938-42 Jäniskosken vesivoimalan. Se tuotti sähköä Petsamon Nikkeli Oy:n sulatolle Kolosjoella eli nykyisessä Venäjän Nikkelin kaupungissa.

Samalla rakennettiin Niskakosken säännöstelypato, joka aloitti Inarijärven säännöstelyn.

Saksalaiset räjäyttivät kuitenkin Jäniskosken voimalan ja padon perääntyessään Petsamosta Lapin sodan loppuvaiheessa 1944.

Suomi menetti Neuvostoliiton kanssa solmitussa Moskovan välirauhassa 1944 Petsamon.

Paatsjoen yläjuoksu, Jäniskosken voimalaitos ja Niskakosken pato jäivät kuitenkin Petsamon luovutuksessa Suomen puolelle.

Neuvostoliitto esitti jo vuonna 1945 Jäniskosken alueen vuokraamista, sillä Neuvostoliitolle siirtynyt Nikkelin sulatto tarvitsi sen tuottamaa sähköä.

Voimalan vuokrasopimus toteutuikin jo seutaavana vuonna, Niskakosken pato ei kuitenkaan siaältynyt siihen.

Samoihin aikoihin Neuvostoliitto vaati sotakorvausten lisäksi Suomelta ns. saksalaissaatavia.

Lopulta Suomi ”myi” vuonna 1947 Jäniskosken-Niskakosken alueen voimaloineen ja patoineen Neuvostoliitolle osana ns. saksalaissaatavia. Suomen johto piti alueesta luopumista parempana vaihtoehtona kuin Suomen valtionyhtiöiden osakkeiden luovuttamista Neuvostoliitolle, jota vastapuoli myös esitti.

Paatsjoki valjastettiin 1951-1978 Imatran Voima Oy kunnosti Jäniskosken tuhoutuneen voimalan Neuvostoliiton tilauksesta vuonna 1951. Yhtiö rakensi Paatsjokeen Neuvostoliiton tilaustöinä myös Rajakosken (1956) ja Kaitakosken (1959) vesivoimalat.

Rajakosken voimalaitoksen lähellä on Rajakosken kylä ja siitä vain kuuden kilometrin päässä on Muotkavaaran kolmen valtakunnan rajapyykki, jossa Suomen, Norjan ja Venäjän rajat tänä päivänä kohtaavat.

Norjalaiset ovat rakentaneet Neuvostoliitolle kaksi vesivoimalaa: jokisuulle Boris Glebin (1964) ja keskivaiheille Hevoskosken (1970).

Norjan kahdesta Paatsjoen vesivoimalaitoksesta Skogfoss valmistui vuonna 1964 ja Melkefoss 1978.

Venäjän vesivoimaloiden yhteenlaskettu pudotuskorkeus on 89 metriä ja Norjan voimaloiden 30 metriä. Paatsjoen kaikki voimalat tuottavat sähköä yhteensä noin 1,4 terawattituntia (TWh), mikä riittänee noin 55 000 kotitalouden tarpeisiin.

Jäniskosken voimalapato on massiivinen betonirakennelma.

Säännöstelyhaittoja korvattu sähkölläkin Inarijärven säännöstely hyödyttää vain Norjaa ja Venäjää, haitat jäävät Suomeen.

Norja maksoi haitoista vuonna 1994 kertakorvauksena yli 2 miljoonaa euroa, jotka sijoitettiin Inarin kalatalouden kehittämisrahastoon. Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän kanssa haittojen korvaaminen on ollut nihkeää.

Inarin kunnan sähkölaitos rakennutti Kirakkakönkään vesivoimalan 1953.

Kun sen tuotanto ei enää riittänyt, ryhdyttiin Inariin tuomaan itäsähköä Neuvostoliiton Kaitakosken voimalasta vuonna 1964.

Inarin sähköostot olivat osa Suomen ja Neuvostoliiton vaihto- ja rajakauppaa. Ivalossa 1980-luvulla toimineen Reima Oy:n vaatetehtaan tuotanto vietiin sen puitteissa itänaapuriin.

Inariin on tuotu sähköä vain Paatsjoen voimaloista, jotka omistaa venäläinen TGK-1. Suomalaisella Fortumilla on ainakin ollut niissä osaomistuksia.

- Suomen sähkön kan-

Vanha, vuonna 1950 paikalleen asennettu koneisto pyörittää sähköä vielä 2000-luvulla.

Paatsjoen vesi virtaa Jäniskosken voimalan alapuolella kahdessa uomassa.

taverkkoon Inari liitettiin vuonna 2001, Inergia Oy:n toimitusjohtaja Tommi Koskinen kertoo. Hän myös vahvistaa, että sähkön tuonti Venäjältä Inariin lopetettiin toukokuussa 2022.

Korvauksilla kehitetty kalastusta Suomi ja Neuvostoliitto sopivat Inarijärven säännöstelystä 1947 ja uudelleen 1959, jolloin Norja tuli mukaan. Sopimus on edelleen voimassa.

Venäjä on korvannut säännöstelyhaittoja toimittamalla mm. ilmaista sähköä. Sopimuksia on neuvoteltu aina kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, välillä ne ovat olleet katkolla.

- Korvausten maksaminen on katkennut vuonna 2005, Koskinen kertoo.

Vesioikeuden säännöstelyluvan mukaan Inarijärven vedenkorkeutta voidaan säännöstellä 2,36 metriä.

Juoksutuksista sovitaan ve-

näläisten ja norjalaisten vesivoimayhtiöiden kanssa.

Säännöstelyn haittoja vähennetään kunnossapito-, rantavyörymä- ja kalatalousvelvoitteilla. Lapin ELYkeskus puhdistaa ja raivaa rantoja lähes vuosittain.

Inarin kalatalouden kehittämisrahasto ylläpitää ja kehittää kalankäsittelytiloja ja jäähileasemia, istuttaa kalanpoikastia ja panostaa tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Inarijärveen ja sen sivuvesistöihin on istutettu mm. siikaa, taimenta ja nieriää vuodesta 1976 alkaen.

(HS)

Petsamon Nikkeli Oy korvasi haittoja Inarijärven säännöstely alkoi jo vuonna 1941, Suomen Petsamon aikana. Sitä ennen ei raivattu rantoja, joten apajapaikoille ajautui puita ja juurakkoja ja pyydysvahingot olivat suuria.

Petsamon Nikkeli Oy korvasi säännöstelyhaittoja vuosina 1942-44.

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

nyt!

23

TERVETULOA PYKEIJÄÄN JÄÄMEREN RANNALLE, Pikku-Suomeen!

Meillä on mahtavat maisemat, kalaisat vedet, ihmeellinen Jäämeri, retkeilyreittejä, ainutlaatuinen luonto, kylässä monenlaista majoitusta ja hyvät palvelut.

Met saatamma vain puhua suomiaki!

EGNEBULOFTET PUB Koe ihastuttava Pykeijä!

• Majoitusta • Barents Sauna Camp • Kuningasrapusafarit • Venevuokraus • Lomapaketit Ota meihin yhteyttä:

www.visitbugoynes.no email: booking@visitbugoynes.no Tel: +47 7899 0200 / +47 458 33 222

Pubi ja kahvila kylän parhaalla merinäköalalla.

Aina mukava tunnelma.

Tanssi-iltoja, live-musiikkia.

Katso ajat Facebookista.

Puh +47 90 84 20 80

Ravintola Bugoynes •Tule maistamaan paikallista erikoisuuttamme, kuningasrapua!

•Myös muita Jäämeren herkkuja jokaiseen makuun!

•Kahviosta vohvelia ja pientä purtavaa.

Tutustu menuun & Varaa pöytä: +47 78 99 02 00, booking@visitbugoynes.no www.visitbugoynes.no/restaurant-bistroen

Jäämeren Sauna

Varaukset, tiedustelut: +47 950 90 319 jaamaren23@gmail.com

Majoitusta mökeissä, Galleria Caravan-alue meren rannalla Varaukset, tiedustelut: Elsa +47 900 32249

24

KESÄ 2023

nyt!

#1 AVOINNA: AVOINNA:

8-20

16.6.-11.8. klo 8-21 12.8.-30.9.

12.8. alkaen klo 8.30-19

TERVETULOA! 8.30-19

Kahvi+

Kotimaista käsityötä Hyvä valikoima KUKSIA•PUUKKOJA •HYLJElaadukkaita LAKKEJA •ERILAISIA matkamuistoja: KIRJONEULEITA

(Keittiö avoinna 11-19)

munkki

Aito poromiehen Kahvi+lettu+ PORONKÄRISTYS hillo+kermavaahto............. 50 SAVULOHTA

• KUKSIA PUUKKOJA •LAPIN-• RUMPUJA •SAAREN TAIKA • PORONTALJOJA KOSMETIIKKAA • HATTUJA • HYLJELAKKEJA • ERILAISIA KIRJONEULEITA • TAIGAKORUN KORUJA • MERIPIHKAKORUJA • LAPIN RUMPUJA

10€/yö

6

50 12 Lasten annokset ... 10€ (annoksiin sis. leipä, levite, kahvi)

Lohikeitto...

Aitoa poromiehen

Kahvi+oman talon PORON€ MUNKKI ............. 2,50 KÄRISTYSTÄ..

90 SAVULOHTA LETTU+HILLO+KERMA(Kaikkien ruoka-annosten hintaan 4,50€ VAAHTO sisältyy leipä,............. levite ja kahvi) A-OIKEUDET SAVUKALAA LAKKAHILLOA SÄHKÖTOLPPIA

18

Karhunpesäkiven JOJO 2,50€

SÄHKÖTOLPPIA KARAVAANAREILLE

450

KESÄKEITTIÖSTÄ hillo-

AVOINNA:

puh.0400 965 341 KARAVAANAREILLE salopi@outolintu.inet.fi

16.6.-11.8. klo 8-21 12.8.-30.9. klo 8.30-19

15€/YÖ

TERVETULOA!

LAADUKKAITA TUOTTEITA MUISTOKSI MATKALTA, LAHJAKSI TAI TULIAISIKSI KESÄKEITTIÖSTÄ

Hyvä valikoima laadukkaita matkamuistoja:

(Keittiö avoinna 11-19)

Aito poromiehen

• KUKSIA • PUUKKOJA PORONKÄRISTYS • PORONTALJOJA Aidot SAVULOHTA • HATTUJA norja(annoksiin sis. leipä, levite, kahvi) • HYLJELAKKEJA laiset • ERILAISIA Lasten annokset ... € villaKIRJONEULEITA Karhutupa Kahvi+oman talon paidat • TAIGAKORUN KORUJA 0400 965 341 € MUNKKI .............

• MERIPIHKAsammeli@ Käsintehdyt LapinKORUJA makeiset.

Jos Lapin kesä yllättää, meiltä lämmintä ylle.

Aitoja turkislakkeja. karhunpesakivi.com LETTU+HILLO+KERMA• LAPIN € VAAHTO .............

RUMPUJA

10

2,50

Karhunpesäkiven JOJO 2,50€

SÄHKÖTOLPPIA KARAVAANAREILLE

4,50

Hienoa, lappilaista keramiikkaa.

PaPaNa Pub

10€/yö

SAVUKALAA LAKKAHILLOA

puh.0400 965 341 salopi@outolintu.inet.fi

LAADUKKAITA TUOTTEITA MUISTOKSI MATKALTA, LAHJAKSI TAI TULIAISIKSI

PIZZAT BURGERIT A-OIKEUDET TERASSI LIVE-MUSAA

Inari

Aidot norjalaiset villapaidat

Käsintehdyt Lapin makeiset.

Jos Lapin kesä yllättää, meiltä lämmintä ylle.

Aitoja turkislakkeja. Hienoa, lappilaista keramiikkaa.

Kesän tulevat keikat näet PaPaNan Facebook-sivulta.

Avoinna: su-to 11-24 pe-la 11-02

keittiö joka päivä 11-22