Saariselkä Nyt! Ruskan aika ja lokakuu 2022

Page 1

Ilmainen, ota mukaasi! luontoon.leikkiRuskanJäämerelle!RuskaretkellemonitoimitaloSajos,saunasuurinMaailmansavu-Inarinväri-kutsuuSaariselkä Nyt! ”Valmistaudumme juuri vuodenkierron parhaimpaan näytökseen!” Syys 2022

Taas pöydät notkuvat, kun Lapin keittiömestarit laittavat tarjolle parasta osaamistaan.

”Aika on merkillinen mahtaja. Se ei näy, eikä se tunnu; sitä ei kuule ei kä tajua; se ei synny koskaan eikä kuole milloinkaan, mutta kuitenkin se taluttaa meitä kuin orjiaan, mää rää tulemisemme ja lähtemisemme. Kohdallani se oli taas olevinaan lo pussa – aamulla oli lähdettävä, mut ta sitä ennen vielä yksi nuotio, vielä yksi järvi vaarojen välissä, vielä yksi äänetön(Lainausyö”.Kelokämpästä).

Albin Tirkkonen kutsui itseään Raha järven keisariksi, ja hänen mielensä oli täynnä kummallista temppuilun halua ja hämmentäviä juttuja. Al piini-äijä oli kuitenkin syvällinen luonnontutkija, ja näin kaksi aivan erilaista miestä löysivät yhteisen sä velen. Yhdessä ystäviensä kanssa Ol likainen auttoi rakentamaan kenttään keisarille uuden kämpän, joka toimi sittemmin myös Ollikaisen retkien tukikohtana.Kertomus Alpiini-äijästä on merk kikappale kotimaisen erämaaluon non mentaalista historiaa. Se sisältää myös Lappi-kirjallisuuden oivallisin ta luonnon kuvausta. Kirja on omis tettu ”hiljaisille kulkijoille, jotka tulivat ilman mainoksen kohua” ja jotka ”aikovat sinne näkemään asu matonta maata ja kokemaan minänsä mitättömyyden.”Keisarinjahänen oppipoikansa tuokiokuvat ovat täynnä sekä mustaa että valoisaa huumoria ja erikoislaa tuisuuden hyväksymisen sanomaa. Väliin mahtuu lempeitä tunnelma paloja erämaaluonnon hiljaisesta kulusta sekä syvähenkisiä mietteitä elämän ainutkertaisuudesta. Lopulta kuolema ottaa niskalenkin keisarista, ja Ollikainen perii kämpän. Syntyy ajatus panna kaikki paperille. Ollikainen hukkui itsekin kelo kämpän läheiseen Ronkajokeen olleessaan ylittämässä sitä moottori kelkalla. Ironista, sillä häntä turhaut ti kairojen katoaminen ”sivistyksen” tieltä. Kirja loppuu sanoihin: ”On vain ajan kysymys, milloin se nie laisee Alpiinin kairan kokonaan. Vie sieltä kelot, särkee pahtaat, perkaa kosket ja raiskaa järvet. Tuhoaa tu hatvuotisen rauhan ja ikiaikoja säi lyneen entisen elämän. Vaan onhan Alpiinilla nyt uusi kiveliö.” Lähellä tuon kairan katoaminen olikin, mutta erämaakeskustelun myötä synnytetyt erämaa-alueet, ja Metsähallituksen myöhempi hakkaa mattomuuspäätös jätti Kirakan kairan keskeiset osat sellaiseen tilaan kuin ne olivat Alpiinin päivinä. Ollikaisen teoksella oli tässäkin oma roolinsa. Teosta, eikä edes sen myöhempää kirjailijan pojan toimittamaa tois ta painosta ole ollut saatavilla kuin sattumanvaraisissa divareissa. Kir jastoista teos kuitenkin vielä löytyy helposti. Vesa LuhtaKelokämppä (1962) WSOY

Kelokämppämestariteoksia:Lappi-kirjallisuuden

2 SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022 Julkaisija ja kustantaja: InariNet, 25. vuosikerta. Vastaava päätoimittaja/tuottaja: Pasi Ruotsalainen, Ivalo 040 5745 Toimittajatinarinetti@gmail.com310javakituiset avustajat: Helena Sahavirta, Minna Rannila, Pertti Turunen, Vesa Luhta. Painopaikka: Kaleva Oy, Oulu. Kansikuva: Charles Svanbäck Näköislehti Kuljetukset:Taajamajakelu:saariselkanyt.comosoitteessa:jainarinyt.comPenttiVäisänenUKK-ExpressjaJBUS Saariselkä Nyt! Herkkupöydässä jälleen eksoottista ja perinteistä Lapin Keittiömestarit ry:n kuului sa Herkkupöytä katetaan jälleen Saariselälle Isänpäivän aattona 12.11. Seisovan pöydän kattauk seen sisältyy mätejä ja äyriäisiä, kylmiä kaloja, kylmiä lihoja, lin tuja, kasvisruokia, lämpimiä ruo kia, leipiä, juustoja, jälkiruokia ja erikoiskahveja.Ensimmäinen kattaus avautuu kello 17.30 Santa´s Hotel Tunturis sa, joka myös ottaa vastaan pöy tävarauksia. Illalliskortin hinta on 72 euroa, mikä kattaa ruokailun seisovastaHerkkupöytäpöydästä.onkatettu Saari selälle jo 30 kertaa ja siitä nautti viime vuonna noin 550 vierasta. Lähes kaikki yhdistyksen jäsenet, joita on noin 60, osallistuvat Herk kupöydän valmistamiseen – osa jo ennen iltaa ja osa häärimällä keit tiössä illan aikana. Lisäksi muka na on alan opiskelijoita. Tämän vuoden Herkkupöydästä löytyy mm. kolmen mädin mous sea, grillattua partaveitsisimpuk kaa, savustettua piikkikampelaa ja tattikaviaaria, hiillostettua sii kaa ja tilliemulsiota, paahdettua luuydintä ja härkätartaria, poroa, kaniinia ja viikunachutneytä, helmikana galantiinia ja hanhen maksa-kantarelli täytteellä, strut sialadoobia ja puolukka gremolataa, kesäkurpitsa-feta täytteisiä vii ninlehtikääryleitä, paahdettua ku ningasosterivinokasta ja suolattua mustikkaa, paistettua kultaotsaahventa ja ylikypsää Meri-Lapin karitsan entrecôtea. Leipälaatuja voi maistella yli kymmenen leivän ja viiden levitteen valikoimasta. Jälkiruokien valikoima on jäl leen houkutteleva – mainittakoon niistä hillatuulihattuja ja valko suklaata ja litsi-juustokakkua ja karpaloa.Herkkupöydän täydellinen ruokalista löytyy Lapin Keittiö mestarit ry:n internet- ja Face book-sivuilta sekä Santa´s Hotel Tunturin nettisivuilta. HS Lapin mittaamaton avaruus on kieh tonut monia kirjailijoita jo yli sadan vuoden ajan. Silloin kun kirjoittaja on elänyt aiheensa syvällisesti, on synty nyt mestariteoksia, jotka kilpailevat kaunokirjallisina tuotteina maam me parhaiden osaajien merkkiteos ten kanssa, joidenkin mielestä jopa ylivertaisina. Eräs näistä on Jorma Ollikaisen vuonna 1962 julkaisema OllikainenKelokämppäeksyi sattuman kaupalla Albin Tirkkosen (1897-1958) vaa timattomaan kalakenttään paikassa missä Kirakkajoki laskee Rahajär veen. Hän ystävystyi nopeasti tuohon omintakeiseen erakkoon, joka oli jo muutamia vuosia viettänyt paikassa Lappi-koiransa kanssa.

LA-SUMA-PEAVOINNA:8-209-20 TERVETULOA SAARISELÄN NESTEELLE NESTE SAARISELKÄ jari.tiainen@kangastintti.inet.fi +358 (0) 16 668 691 Saariselkä Maan maukkaat hampurilaiset ja ateriat sekä mehevät pizzat, myös take away-pakkauksissa. Oman leipurin aamutuoreet makeat herkut ja pikkusuolaiset. ma-peLOUNAS-BUFFETklo11-15. nestesaariselka.fi Meillä on nopeat max 50 kW:n ja 150 kW:n latauspisteet. Pizzat, burgerit myös mukaan, TAKE AWAY 12 90 MA-LA 8-20, SU 9-20 meitä:Seuraa

4 SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022 Kaksi ensimmäistä ”Ice cu bes” -mallitaloa valmistuvat ennen uutta

korkea.yötä.ra-aikatoo.Luxuryjohtajasällänimellävikaudellataviksikautta.valmistuakesken,vielämuassaatsjaitsevienKaunispäänvuokrattaviksimatkailukauttaSaariselällä.EtelärinteelläsiValoLuxuryRetre-huviloidenulkotyöt,muunkuntanlevitys,olivatelokuunpuolivälissämuttakaikenpitäisiennenuuttatalvi-Huvilattulevatvuokratympärivuoden.TalniitävuokrataanValoIceCubesjakeValoVillas,toimitusTaruLehtonenValoRetreatsOy:stäkerHuviloidenlyhinvuoktuleeolemaankolme-HuviloidenlaatutasoonNiissäontupakeittiö

ja jokaisessa makuuhuonees sa on oma erillinen kylpyhuo ne. Lisäksi niissä on poreallas, takka ja sauna, Lehtonen ku vailee. Huviloissa on reilut 100Kussakinneliötä. täysin varustel lussa hirsihuvilassa on kym menen vuodepaikkaa: kuuden vuodepaikan lisäksi taloissa on lisävuoteet neljälle. Ma kuuhuoneita taloissa on kol me, niistä kahdessa vuoteet ovat parven tyyppisellä yläta solla, jonne johtavat tavalliset portaat.Ensikevääksi Etelärinteel le aiotaan rakentaa neljä uutta huvilaa, niistä kolmen perus tuksetkin ovat jo valmiina. - Jouduimme uusimaan suunnitelmia, kun korona tu li väliin, Lehtonen kertoo. Nyt yrityksessä mietitään vielä, EtelärinteelleKaunispäänvalmistuvat”Jääkuutiot” Kaksikerroksisissa hirsimökeissä on luonnon kivilattiat, keittiö, oleskelu-tiloja, makuuhuoneet omilla kylpyhuoneilla, sauna ja poreallas. Osassa on parvi re vontuli-ikkunoin. Mökkien maisemaikkunoista avautuu näkymä UKK-puistoon. onko huviloiden koko oikea ja minkälainen tulee ole maan niiden järkevä koko naisuus. Huviloita varten on jo ostettu neljä muuta tont tia ja lisäksi useammasta on tehtyAlkuperäistenvaraukset. suunnitel mien mukaan huviloita pi ti ensimmäisessä vaiheessa rakentaa kymmenen ja sen jälkeen vielä lisää vuoteen 2024Valomennessä.LuxuryRetreats Oy on täyden palvelun huvilalo miin keskittyvä suomalaisy ritys, joka toimii yhteistyössä hollantilaisen, korkealuok kaisia loma-asuntoja välit tävän Dutchen B.V -yritksen kanssa. Valo Ice Cubes -hu viloita tullaan kautta.cominmatkatoimistojen,vuokraamaanBooking.jaomiennettisivujen Helena rakennuttajaltaHavainnekuvaSahavirta Keskusvaraamon Safaritalo on Saariselän keskustaan noussut uusi maamerkki. Talo palvelee matkailijaa loman alusta loman loppuun: talossa on mm. asiakkaiden avainpalvelu, ohjelmapalveluiden myynti, safarien lähtöpaikka sekä harrastusvälineiden vuokraus. Talon avajaiset ajoittuvat syys-talvikauden taitteeseen.

5Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com Reitti ja aikataulu: 7:45 Kiilopää 8.00 Saariselkä hotellien pysäkit, 8:30 Hotelli Ivalo/Linja-autoasema/ Hotelli Kultahippu, 9:00 Wilderness Hotelli Inari -Hotelli Inari-Hotelli Kultaho Saariselkä-KiilopääVarangerbotn-vi-Sevettijärvi-Neiden-Pykeija-Nuorgam-Utsjoki-Kaamanen-Inari-Ivalo-n.klo20-21 1.9. 6.9. 8.9. 13.9. 15.9. 20.9. 22.9. JÄÄMEREN KIERROS syyskuussa tiistaisin ja torstaisin LÄHDE MUKAAN KOKENEEN OPPAAN MUKAANSA TEMPAAVAAN KERRONTAAN LAPISTA JA POHJOIS-NORJASTA. RUSKAN maanantaisinretkijaLemmenjoenPÄIVÄRETKET:retkiInarinJäämerenkierrostiistaisinjatorstaisin 016Varaukset:-661930 RUSKAN PÄIVÄRETKET: www.kukkolanbussit.com Lemmenjoen retki ja maanantaisinretkiInarinJäämeren kierros tiistaisin torstaisinja RUSKAN PÄIVÄRETKET: www.kukkolanbussit.com Lemmenjoen retki ja maanantaisinretkiInarinJäämeren kierros tiistaisin torstaisinja 016Varaukset:-661930 Retkellä kuulet mm. Inarinjärvestä, alueen erämaista, saamelaisuudesta, kolttasaa melaisuudesta, poronhoidosta, Pykeijän kylästä, kuningasravuista, lohesta, peto eläimistä, kullankaivajista ja -huuhdonnasta Matkallaym. kuulet myös saamelaisten myytte jä ja Pykeijäntarinoita.kylässä tutustumme kylään ja sen elämään. Retki sisältää: Opastetun bussikuljetuksen, kahvin / teen, savuporoleivän Sanilan Porotilalla, lohikeittolounaan, salaatti, kahvi ja leivonnai nen Nuorgamissa, lättykahvit Neljän Tuulen Tuvalla TilauksestaKaamasessa.myösmuina päivinä, mikäli lähtijöitä yli 20 henkilöä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut viimeistään edellisenä päivänä klo 16 mennessä 0400 981 243 tai 0400 696 678. info@kukkolanbussit. com. Hinta: 120,- e/hlö (ei lapsialen nusta). Min. lähtijämäärä 15 henk. Maksu bussissa kortilla tai käteisellä. Tervetuloaupealleruska-matkalle! kustanteisesti.kahvi,rapuleipäkuningas-suusmahdolliKylässämaistaa+oma Kunnostustyöt UK-kansallispuistoon kuu luvalla Raja-Joosepin kentällä ovat alkaneet elokuun alussa. Kenttä sijaitsee Luttojoen varrella, aivan Venäjän rajan tuntumassa. Kentän pihapiiri on pysynyt lähes muuttu mattomana 1900-luvun alusta saakka ja se on hyvin säilynyt esimerkki erämaa-asutuk sestaTilanLapissa.asukkaat Joosef Sallila eli RajaJooseppi ja hänen elämänkumppaninsa Ma tilda Lehikoinen saapuivat vuoden 1910 tienoilla Luton törmälle, minne he rakensi vat käsin kymmenen vuoden aikana useita rakennuksia. Elinkeinoina olivat kullan kaivuu, helmenpyynti, kalastus ja metsäs tys sekä poronhoito. Tilalle hankittiin myös muutamia lehmiä ja lampaita. Raja-Joosepin kenttä on suojeltu valtio neuvoston päätöksellä Se on valtakunnal lisesti merkittävä rakennusperintökohde ja kunnostuksesta vastaa Metsähallituksen La pin Luontopalvelut. Korjaus mahdollistaa kohteen säilymisen ja myös sen sisätiloihin tutustumisen tulevaisuudessa.

Korjauksia tehdään Raja-Joosepin käm pän ja saunan katto-, seinä- ja alapohja rakenteisiin. Laajassa kunnostustyössä puretaan 1980-luvulta peräisin olevia kreo soottikyllästettyjä puurakenteita. Lisäk si korjataan vesikattorakenteet ja tehdään maatöitä rakennusten ympärillä. Työ val mistuu syksyn Korjaustöidenaikana.ajaksi ympäristö suoja taan, sillä pihapiirissä on arvokasta, uhan alaista niittylajistoa. Raja-Joosepin kenttä on avoin vierailukohde myös korjaustöiden ajan. Työmaa-alue rajataan kuitenkin aidoin eikä siellä liikkuminen ole sallittua.

Raja-Joosepin kenttä on suosittu, mielenkiintoinen nähtävyys. (Kuva: Pertti Turunen)

Raja-Joosepin restaurointityöt toteut taa Entisöinti Rinne Oy. Rahoitus kohteen kunnostukselle on saatu erillisrahoituksena valtion lisätalousarviosta ja valtion budjet tirahoituksesta. Reittien valmistumassakestävöinti Urho Kekkosen kansallispuiston reittien kestävöinti on loppusuoralla. Merkittyjä reittejä on kestävöitetty heinäkuun aikana sekä kansallispuistossa että Sompion luon nonpuistossa.Sompionluonnonpuistossa sorastus on tehty Pyhä-Nattaselle vievällä lyhyemmällä reitillä sekä UK-puistossa Luulammen tau kopaikan sivuuttavalla reitillä. Kiilopääl tä lähtevän Vasapolun kestävöinnin lisäksi myös taukopaikan esteettömyyttä on paran neltu. Rautulampi-Luulampi reitin sorastus valmistui elokuun Sompiojärventielläaikana.onaloitettu tien pe rusparannustyöt syksyllä 2021, ne koske vat tieosuutta välillä Nalijoki-Rovaselkä. Kesällä 2022 tieosuudelle on ajettu soras tuskerros parantamaan tien käytettävyyttä ja tien hoitotöitä. Kunnostustöitä on kuitenkin viivästyttänyt murskeen heikko saatavuus. HS kunnostetaankenttäRaja-Joosepin

6 SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022 Saariselältä ja muualta Inaris ta pääsee helposti Jäämerelle, kun hyppää vain bussiin. Ina rilainen KukkolanBussit Oy tekee Jäämerelle sekä kierto matkoja että safarireissuja. Jäämeren kierroksia ajetaan syyskuussa, parhaaseen rus ka-aikaan 1. - 22.9, tiistaisin ja torstaisin. Matkalla kokenut opas kertoo elämästä niin La pissa kuin Pohjois-Norjassa kin: erämaista ja janKolttakönkääntilalla.savuporoleivätvettijärvellä,simmäinentarinoista.käpedoista.lohesta,saamelaisuudesta,saamelaisuudestaInarijärvestä,jakolttaporoista,kuningasravustajaKullankaivajistasesaamelaistenmyyteistäjaJäämerenkierroksenenpysähdysonSejossanautitaanSanilanPoroMatkajatkuuNeideninkauttaPykeikylään,jossaonmahdolli suus ostaa Varangerbotteninkuningasrapu-leipä.kaut ta päästään takaisin Suomen puolelle Nuorgamiin, jonka Lomakylässä nautitaan lohi keitosta. Utsjoen Kirkkotupi en jälkeen ylitetään Petsikon tunturiylänkö ja saavutaan Kaamaseen Neljän Tuulen Tu valle. Siellä kahvitellaan lätty jen kera. - Jäämeren kierroksel le mahtuu monenlaista mai semaa ja näkemistä. Ja mitä enemmän kerrot, sitä enem män ihmiset kyselevät, mat koilla oppaana toimiva Liisa Fabritius kertoo. Sevettijärvel lä kiinnostavat kolttasaamelai set, Neidenissä kylän historia ja käpäläkalastus, jota opas esittelee kuvinkin. - Syyskuussa Pykeijassa on jo ruskan värit ja kalliokasvil lisuus erittäin kaunista. Kylä on vanhaa suomalaista asu Pykeijän kylä eli pikku-Suomi tulee tutuksi Kukkolan bussin kyydissä ruskamatkalla Jäämerelle. Kylässä on mahdollisuus nauttia kuningasrapua, josta tuli yhdessä yössä taantuneen kylän pelastaja. Kuinka se tapahtui, siitä kuulet myös retkellä.

KirkkoniemeenRapusafarille Joulukuusta maaliskuuhun Kukkolan Bussit vie turis teja Pohjois-Norjaan Kunin gasrapusafareille. Retkille on takuulähtö eli matka to teutetaan, vaikka lähtijöitä olisi vain yksi. Varausohjeet löytyvät Kukkolan Bussien nettisivuilta Matkat-kohdas ta.Retki alkaa varhain aamul la ja aamupala nautitaankin vasta Sevettijärvellä. Siel tä ajetaan Kirkkoniemeen, jossa safari alkaa Snowhotel -hotellilta. Safarilla istutaan matkojen ajan moottorikel kan reessä, tarvittavat läm pimät varusteet saadaan hotellista. Itse safari kestää 2 – 3 tuntia, minkä jälkeen hotellilla nautitaan kevyt ateria pyydetyistä kuningas ravuista.Snowhotel -hotelliin tutus tumisen jälkeen ajetaan Se vettijärvelle käristyskeitolle, ennen paluuta Saariselälle. - Kuningasrapuretket ovat varsinkin ulkomaalaisten ja erityisesti aasialaisten suosi mia, toimitusjohtaja Tapani Kukkola Kukkolan Tilaus liikenne Oy:stä kertoo. Kukkolan Bussit ajaa myös ympäri vuoden ja miltei joka päivä Saariselältä ja Inarista Kirkkoniemeen ja takaisin. Kirkkoniemen kuljetusten aikataulut sekä lähtö- ja pa luupaikat löytyvät Kukkolan Bussien nettisivuilta, mu kaan pääsee mm. Kiilopääl tä, Kakslauttasesta, Ivalosta ja PaikkavarauksetInarista. voi teh dä sekä Kukkolan Bussien että Visit Inarin nettisivujen kautta (visitinari.fi). Kulje tusta käyttävät myös Norjan rannikkolaiva Hurtigrutenin mukana Kirkkoniemeen tu levat tai sieltä lähtevät mat kailijat.Lisätietoja: kukkolanbus sit.com. HS

Jäämeren retkille pääsee helposti Kukkolan busseilla tusta ja sen historia kiin nostaa. Sevettijärven tie on kaunis ja Norjassa maisema on taas aivan erilainen, eten kin Pykeijaan vievä kapea ja mutkainen tie. Tenon laak so on jälleen erilaista seutua Kirkkotupineen, Suomen puolellakin on matkalla mo nenlaista maisemaa. Retki tehdään, mikäli läh tijöitä on vähintään 15. Il moittautumiset tulee tehdä edellisenä päivänä kello 16 mennessä.

7Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com suomenkivivalmiste.fi Kun tilaat 12.9. mennessä saat muistokiven vielä ennenIVALONtalvea.TAIMITUPARuskatie1,99800Ivalop.0400125877HAUTAUSTOIMISTO Teeren pesä Restaurant Pub Saariselän sydämessä Ruskatansseissa huippuesiintyjiä Avoinna 14-02,keittiö 14-23 Live musiikkia myös 9-11.9 Janne Hietala trio 16-18.9 Maria KiiskiTervetuloa!

8 SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

Sajos – Saamelaiskulttuurikes kus – hallitsee Inarin kirkonkylän kyläkuvaa Juutuanjoen rannalla, Saamelaismuseo Siidan lähellä. Sajos on saamea ja suomeksi se merkitsee asentopaikkaa. Raken nus onkin Suomen saamelaisten hallinto- ja kulttuurikeskus, jos sa on Saamelaiskäräjien tilojen li säksi paljon muutakin: se on myös kokous- ja kongressikeskus sekä tapahtumatalo.Rakennuksella on neljä siipeä, jotka kurottuvat eri ilmansuuntiin. Sajoksen markkinointipäällikkö Katariina Guttormin mukaan ta lon pohjan voi ajatella kuvaavan porontaljaa tai sitä, että saame laisia asuu neljän maan alueella: Suomen, Ruotsin, Norjan ja Ve näjän. Talon muoto on kuitekin saatu poron selkänikaman poik kileikkauksesta. Rakennuksen on suunnitellut Halo-Arkkitehdit Oy Oulusta.Sajoksen suurin tila on raken nuksen keskellä ja se voidaan muuntaa yli neljänsadan henkilön saliksi yhdistämällä auditorio ja viereinen monitoimisali. Audito rioon mahtuu enimmillään reilusti yli kaksisataa ihmistä, mutta sen kin tilat ovat muunneltavissa huo mattavasti pienemmiksi. - Sajoksen av-tekniikka mahdol listaa vaikka valtakunnallisten etäkokouksien pitämisen Inaris sa, se on parempaa ja varmem paa kuin esimerkiksi Helsingin parhaimmissa paikoissa, Guttorm kertoo. Sajoksessa on kaksi AVteknikkoa ja kokoukset voidaan taltioida, miksata ja lähettää suo -ratoistona.Tekniikka on valmiina ja sitä myös käytetään paljon, Guttorm kertoo. Sajoksessa on myös AVtuotantotilat musiikki- ja videostu dioineen, kiinteät tulkkauskopit jopa viidelle kielelle. Sajoksessa on järjestetty myös dubbauskou lutusta. Ekologinen Ravintola Čaiju Yhdessä siivistä on Ravintola Čaiju, joka painottaa valinnoissaan ympäristöarvoja. Kahvi on pien paahtimon tuottamaa papukahvia, joka jauhetaan itse jokaiseen pan nulliseen. Tarjolla on myös useita erikoiskahveja – esimerkiksi kuu senkerkkä- ja pakurikääpälattea –sekä erilaisia teejuomia. Ravintolan lounasruoka on kas vispainotteista, leivonnaisissa on mm. raakakakkuja ja mehut luo mua. Pöytäliinat ja henkilökunnan työvaatteet on tehty kierrätetyistä muovipulloista saadusta kuidusta. Čaiju järjestää mm. kokouskah vituksia. Ravintolassa on kaksi kokkia ja lounaat onnistuvat jopa parille sadalle henkilölle, sillä sen 60 paikkaa on mahdollista laajen taa yli sadaksi. Ravintola Čaiju on avoinna arki sin kello 9 – 15. Inarin kunnan ylläpitämä Saa Sajos on saamea ja tarkoittaa asentopaikkaa, Katariina Guttorm kertoo. melaiskirjasto täyttää yhden Sajoksen siivistä, toisessa on Sami Duodji ry:n y aito jen saamelaisten käsitöiden myymälä.Alimmassa, avoimessa kerroksessa on myös Saa melaiskäräjien parlamentti sali Solju, johon mahtuu 30 – 100 ihmistä. Sen seinää koristaa taiteilija Outi Pies kin työ Eatnu, eadni, eana (Virta, emo, maa). Käräjien hallituksen ko koukset järjestetään ny kyisin yleensä etänä ja ne tulkataan aina ainakin kol melle saamen kielelle. Saa melaiskäräjien yleiskokous kokoontuu Sajoksessa 4 – 5 kertaa vuodessa, se on avoin ja nähtävissä yleensäroksilla,sullisillatiloihinkelloSajosOpastettujasuoratoistona.kierroksiaonavoinnaarkisin9–17.Senavoimiinvoitutustuamakopastetuillakierjoitajärjestetäänarkisinkello12. - Vierailijoita kiinnos taa usein missä saamelaisia asuu, samoin saamen puvut ja kielet Guttorm kertoo. Sajoksen toinen ja kolmas kerros ovat suljettuja. Nii hin on sijoitettu mm. Saa melaisarkisto ja Sámi soster ry:n toimisto Myös Saame laiskäräjien toimistot ja mm. sen alaiset Musiikki-, Elokuva-, Lastenkulttuurija sallii.lamukaanvuottanenjuhlia,ristiäisiätyistilaisuuksiaerilaisiasille.lojasijaitsevatOppimateriaalikeskuksetyläkerroksissa.-Sajosvuokraakokoustija-palvelujaulkopuoliTalossaonollutmyöstapahtumiajayksikutenhäitä,sekämuitaperheGuttormkertoo.SiulavalmistuikymmevuottasittenjajuhlapäästäänGuttorminjuhlimaanavoimilovillahetikunkoronasen

Helena Sahavirta Kuvat: Samediggi Inarin Sajos on saamelaiskulttuurin monitoimitalo Sajos hallitsee Inarin kirkonkylän kyläkuvaa pystypuisilla seinillä ja lasipinnoilla. Sajoksen aulassa on tilaa. Pyöreät muodot hallitsevat aulaa. Saamelaiskäräjien kokoussali on pyöreä.

eteneelähtöporttipuistonUKK-

Kesän aukioloajat kotisivuiltamme UK-kansallispuistoon on tulossa uusi ja näyt tävä lähtöportti, joka sijoittuisi Saariselän keskustaan latujen ja reittien lähtöpaikalle. Metsähallituksen käynnistämä lähtöportin ra kennustöiden kilpailutus päättyi elokuussa. - Lähtöportin rakentaminen edellyttää vielä Inarin kunnan antamaa rakennuslupaa ja kaa vamuutosta, Metsähallituksen Lapin luontopal veluiden aluejohtaja Pirjo Seurujärvi kertoo. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on jo myöntänyt lähtöportin suunnitteluun 150 000 euroa. Sen lopullinen kustannusarvio tulisi ole maan 2 – 3 miljoonaa euroa, joka rahoitettaisiin vuoden 2022 Metsähallituksenbudjetista.ylläpitämä UK-kansallis puiston palvelupiste Kiehinen siirtyisi uuden lähtöportin yhteyteen. Se sijaitsee tällä hetkel lä Santa´s Hotel Tunturin Gielas-rakennuksen alakerrassa. Lähtöportin rakennuksesta ei kui tenkaan tulisi varsinainen opastuskeskus vaan sisätiloissa toimiva opastuspiste. Näyttävä lähtöportti lisäisi puiston turvallisuut ta, sillä sen kautta kansallispuistoon kulkisi pal jon kansainvälisiä matkailijoita, joille voitaisiin kertoa puistosta ja sen olosuhteista. Lähtöportin opastuspiste tavoittaisi myös paljon kotimaisia matkailijoita.-UK-kansallispuistossa koettiin 2021 kaik kien aikojen ennätys eli 446 000 kävijää, Seu rujärvi kertoo. - Tämän vuoden kesäkuulle kävijämäärät oli vat vastaavia kuin edellisenä vuonna, heinäkuu oli kuitenkin hiljaisempi. Edessä on vielä rus kasesonki, Seurujärvi aprikoi ja ennakoi, että kävijämäärä nousisi tänä vuonna suuremmaksi kuin vuonna 2019 mutta jäisi noin 20 000 kävi jää pienemmäksi kuin vuonna 2021. Helena Sahavirta tiedottapahtuma-Päivitetytlöytyvätosoitteista inari.fiinari-saariselka.fijautsjoki.fi

9Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

osilla.SAKK on antanut pitkään myös media-alan koulutusta, jo ka alkoi taas elokuussa. Erä- ja luonto-oppaiden koulutus alkaa seuraavan kerran vasta keväällä 2023, syynä on opetussuunni telman tarpeisiin,tuksiakortti-Erilaisiauudistaminen.lupa-,pätevyys-,jamuitalyhytkouluSAKKjärjestääalueenaiheitaovatmm.alko holilainsäädäntö, hygieniaosaa minen, tulityö, työturvallisuus ja matkailun turvallisuuspassi. - SAKK:lla on käynnissä useita opetukseen liittyviä ke hityshankkeita ja uusia on myös vireillä, Rasmus-Moilanen ker too. Helena Sahavirta Kuva: PasiR Oppilaitosta johtaa rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen

voi hakea ra vintola- ja cateringalan sekä matkailualan koulutuksiin ja niitä voi suorittaa myös oppiso pimuskoulutuksena, RasmusMoilanenKokkilinjallakertoo.käytetään pal jon lähialueen raaka-aineita poroa, kalaa, marjoja ja sieniä, joiden hankintaan opiskelijat osallistuvat. Ravintola- ja ca tering-alan perustutkinnos sa tarjoilijan opinnot sisältävät asiakaspalvelua ja myyntiä sekä ruokien ja juomien tarjoilua. Molemmilla linjoilla opiskeli jat hiovat taitojaan tilaustöissä, oppilaitoksen juhlissa ja tapah tumissa sekä työelämässä eri puolilla Pohjois-Kalottia. Artesaanejalähihoitajiaja Matkailualan perustutkinto tuottaa matka-asiantuntijoi ta, vastaanottovirkailijoita ja matkailupalvelujen tuottajia. Luonto-ohjaaja taas on mo nialaosaaja, jonka luonnon- ja kulttuurin tuntemus yhdistyy sujuviin erätaitoihin. Ensim mäinen opintovuosi kuluu pe rustaitojen ja tietojen opiskeluun ja toinen asiakaspalvelu ja opas tustaitojen kehittämiseen alan työtehtävissä.Ammattitaitoisille ohjaajille ja oppaille on jatkuvasti kysyn tää pohjoisessa, lisäksi on mah dollista työllistyä useiden eri ammattien rajapinnoilla, kuten sosiaali-, terveys- ja ravitsemus alanLiiketoiminnantuntumassa. perustutkinto sopii myynti- ja asiakaspalvelun työntekijöille ja se on mahdol lista myös oppisopimuskoulu Luonto-ohjaajantuksena. perustutkin to onkin viime vuosina ollut

Poronliha on terveellistä

Porojen ravinto koostuu usein kaupallisesti tuotetusta lisärehusta ja luonnonravinnosta, jota ne hyödyntävät lai duntaessaanPoronlihaavapaasti.arvostetaan nykyään sen maun, mureuden ja alhaisen rasvapitoisuuden vuoksi. Poronliha on myös hienosyistä ja siinä on runsaasti valkuaisaineita, minkä lisäksi se sisältää monia välttämättömiä aminohappoja. Poronliha on terveellistä, sillä siinä on enemmän vita miineja ja hivenaineita ja vähemmän rasvaa kuin sian- tai naudanlihassa.Poronvasanfileen rasvapitoisuus on vain 2,3 prosenttia. Poronliha on myös eettinen valinta, sillä porot saavat lai duntaa vapaasti ja niiden elinympäristö on puhdas. Poronlihaa myydään paikallisissa elintarvikemyymä löissä ja sitä on tarjolla ravintoloissa.

Saamelaisalueen koulutuskes kus (SAKK) on pohjoisen op pilaitos, josta voi valmistua erityisesti pohjoisessa tarvitta viin ammatteihin. Oppilaitoksen pääpaikka on Inarin kirkonky lässä, mutta opetusta annetaan myös eri puolilla Saamelaisalu etta. Nuorten lisäksi oppilaitos antaa opetusta myös aikuisille ja lähes kaikkiin koulutuksiin voi hakea ympäri vuoden. - Meillä on osaamista luonnon hyödyntämisessä. Maailman muuttuessa omavaraisuus ja luonto-osaaminen nousevat ar voonsa, SAKK:n rehtori EevaLiisa Rasmus-Moilanen toteaa. Porotalouden ammattitutkinto sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinto ovatkin koulussa suunnattu erityisesti porotalou denKoulussatarpeisiin.on useita koulutus linjoja myös matkailualalle ja sieltä valmistuu mm. kokkeja ja tarjoilijoita, joiden työmah dollisuudet ovat erittäin hyvät erityisesti pohjoisen hotelli- ja ravintola-alalla.-Syksylläkin

Inarin SAKK antaa ammattikoulutusta pohjoisen tarpeisiin yksi suosituimmista aloista, mutta myös artesaanikoulutus korukivi- ja jalometallialallen on suosittua. Artesaani eli tai deteollisuusalan perustutkinto opettaa korujen valmistamis ta jalometalleista ja korukivis tä. Opiskeluun sisältyy myös perinteinen saamelainen käsi työ kovista materiaaleista sekä luonnonmateriaalien käyttämi nen.Myös kielikoulutuksiin on ai na enemmän hakijoita kuin on koulutuspaikkoja, vaikka tar jontaa on pyritty lisäämään. Inarin-, pohjois- ja koltansaa men opetusta annetaan myös etänä virtuaalikoulussa. Saamen taitoisia tarvitaan sotealalle - Saamenkieltä taitaville sosiaa li ja terveysalan ammattilaisille on suuri tarve, Rasmus-Moila nen kertoo. SAKK on antanut hoitoalan koulutusta jo pidem män aikaa ja elokuussa alkoikin sosiaali- ja terveysalan perus tutkinto eli lähihoitajaopinnot. Lähihoitajat työskentelevät mo niammatillisen tiimin jäseninä ja työpaikkoina ovat mm. päi väkodit, kotihoito, hoivayksiköt, terveyskeskus, sekä mielenter veys- ja päihdetyön yksiköt.

10 SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

Perustutkintoja on mahdol lisuus suorittaa oppisopimus koulutuksena, mutta osaamista voi täydentää myös tutkinnon Maailmassa on vajaat kolme miljoonaa poroa ja poronli haa tuotetaan vuosittain noin 20 miljoonaa kiloa. Suomessa porot teurastetaan syksyllä tai alkutalvesta, kun porojen kunto on parhaimmillaan. Teurastettava mää rä on noin 120 000 poroa, mikä tuottaa vuosittain 2 - 2,5 miljoonaa kiloa poronlihaa. Teuraista yli 75 prosenttia on vasoja, 18 prosenttia ai kuisia naarasporoja eli vaatimia ja 6 prosenttia aikuisia urosporoja eli hirvaita. Urosporosta saadaan noin 50-60 kiloa lihaa, aikuisesta naarasporosta noin 35-40 kiloa ja vasasta noin 25 kiloa lihaa. Lihan määrä koskee poroja, jotka eivät ole saaneet li säruokintaa kesällä ja syksyllä ennen teurastusta. Yleensä teurasporoja ei ruokita talvella lisärehulla.

Parastalihan-syöjille!

Ole hyvä ja nauti!

11Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com IVALON APTEEKKI INARIPALVELUPISTEET: K-Market Inari puh. 016 671 500 KARIGASNIEMI K-Market Härkönen puh. 016 676 241 NUORGAM Samimootor Oy puh. 016 321 88 00 SAARISELKÄ K-Market Kuukkeli puh. 016 668 741 UTSJOKI Uulan Säästö puh. 016-677 105 NÄÄTÄMÖ K-Market Näätämö puh. 020 735 4466 INARIN KUNNAN KIRJASTOAUTO puh. 0400 327 475 Ivalontie 10 99800 Ivalo puh. 010-281 7215 www.ivalonapteekki.fi ivalon.apteekki@apteekit.net Palvelemme Ivalossa: ma 9-18, ti-to 9-17, pe 9-18, la 10-14 Palvelemme Ivalossa: ma 9-18, ti-to 9-17, pe 9-18, la 10-14 IVALON APTEEKKI INARIPALVELUPISTEET: K-Market Inari puh. 016 671 500 KARIGASNIEMI K-Market Härkönen puh. 016 676 241 NUORGAM Samimootor Oy puh. 016 321 88 00 SAARISELKÄ K-Market Kuukkeli puh. 016 668 741 UTSJOKI Uulan Säästö puh. 016-677 105 NÄÄTÄMÖ K-Market Näätämö puh. 020 735 4466 INARIN KUNNAN KIRJASTOAUTO puh. 0400 327 475 Ivalontie 10 99800 Ivalo puh. 010-281 7215 www.ivalonapteekki.fi ivalon.apteekki@apteekit.net Palvelemme Ivalossa: ma 9-18, ti-to 9-17, pe 9-18, la 10-14 INARIPALVELUPISTEET: K-Market Inari 016 671 500 KARGASNIEMI K-Market Härkönen 016 676 241 NUORGAM Samimootor Oy 016 321 8800 SAARISELKÄ Inarin kunnan kirjastoauto Teerenpesän keskiviikkoisinpiha-alue12-17 0400 327 475 Siula-talon K-marketissa joka päivä 9-21 puh. 0600 302 700 UTSJOKI Uulan Säästö 016 6777 105 NÄÄTÄMÖ K-Market Näätämö 020 735 4466 INARIN KIRJASTOAUTOKUNNAN 0400 327 475

12 SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

Uusi koulu- ja kulttuurikeskus valmistui Ivaloon

Ivalon koulut esiopetuksesta lukioon siirtyivät elokuussa uu siin tiloihin entisen ala-asteen tontille, Ivalojoen pohjoisran nalle. Koulun lisäksi uusia tiloja tulevat käyttämään mm. kansalaisopiston ttKaksikerroksisessaryhmät.rakennuksessa on luokkatilojen lisäk si mm. liikuntahalli ja kuntosali. Auditorio-elokuvateatteri toimii päivällä oppimistilana ja iltaisin kulttuuritoimen yl läpitämänä elokuvateatterina. Se sopii myös musiikki- ja te atteriesityksiin sekä konferenssikäyttöön. Näyttelytilaa on mm. aulan Rakennuksessayhteydessä.onvalmistuskeittiö sekä koulun että sosiaalija terveyspalveluiden tarpeisiin. Se korvaa jo vanhentuneen Ivalon terveyskeskuksen keittiön. Auditorio, aula, ruokala ja liikuntasali ovat kokonaisuus, joka sopii sekä kotimaisten että kansainvälisten seminaarien ja konferenssien järjestämiseen. Se tarjoaa sekä kuntalaisille että matkailijoille korkeatasoiset puitteet kult tuurielämyksiin, koulutus- ja kulttuurikeskuk sen suunnitelmassa todetaan. Rakennus ja sen ympäristö ovat yhtenäistä kohtaamis-, harraste- ja kulttuuritilaa. Pihalla on tulistelupaikkoja, mm.laavu ja kota. Lämmi tettävää kotaa voidaan käyttää noin 30 ihmisen oppimistilana sekä yhdistys- ja konferenssikäy tössä. Hanke sisältää myös ylläpidon Koulukeskusta tulee käyttämään jopa 500 oppi lasta esiopetuksessa, koulun 1-9 luokilla, luki ossa ja Inariniltapäivätoiminnassa.kunnanjaRakennusliike Lehto Oy:n tekemä sopimus sisältää koulu- ja kulttuuri keskuksen toteuttamisen elinkaarihankkeena: uudisrakentamisen lisäksi siihen sisältyvät yl läpito- ja käyttäjäpalvelut 20 vuoden ajan sekä vanhan ala-asteen koulun purkaminen. Rakennuksen on suunnitellut Alt Arkkitehdit Oy. Sen laajuus on reilut 9 000 kerrosneliötä ja pinta-ala 9 122 Rakentamisenbruttoneliömetriä.kustannusarvioon 26,3 miljoo naa euroa, minkä lisäksi valmiin keskuksen yl läpitopalvelu maksaa noin 20 miljoonaa euroa 20 vuoden aikana. Helena Sahavirta Kuvat: PasiR Koulukeskus sijaitsee Ivalojoen pohjoisrannalla paikalla, jolla on perinteisesti ollut kansansivistystoimintaa, sillä ensimmäiset kou lurakennukset alueelle nousivat jo ennen sotia 1930-luvulla. Koulun alkaessa rakennustyöt olivat vielä kesken, mistä kertovat kuvassa näkyvät työkoneetkin, mutta hyvällä järjestelyllä koulutyö uudessa talossa saatiin alkamaan turvallisesti. Koulukeskus on saanut nimekseen ”Kaarre”, joka tarkoittaa poroerotuspaikalla olevaa erotusaidan osaa. Aidan osia ovat siula, syöttöaita, kaarre, kirnu ja konttorit. Siulat ovat pitkiä johdinaitoja, joiden avulla porot ohjataan syöttöaitaan ja sen kautta edelleen kaarteeseen ja kaarteesta kirnuun. Kaarteen semantiikka sopiikin hyvin koulumaailmaan, josta oppilaat aikanaan lähtevät omille teilleen.

Shaman Designin Lappi-aiheiset, korkealatuiset T-paidat, useita värejä ja kuva-aiheita.

pehmolelujaHauskoja ja ym...Lapintonttuja,pukkeja,laukkuja:reppujapehmoeläin-jaeläimiä Vastusgoahti, kesämyymälä Nelostien varrella matkalla pohjoiseen. Meiltä löydät kivat ja

matkamuistot, lahjat

InaristaKaamanen22 km pohjoiseen Lahja- ja matkamuistokaupat maukkaat lätyt hillolla ja kylmiäGraavi-lohileipiä,lohtatua,Päivittäinkera.vaahdollakerma-kahvinsavustet-herkullistajasiikaa.juomiaym... Lappish knitwear, 100% wool. Shaman Designs, several Lappish prints and colours High quality camping axes by Kareasuando Knives, now in gift packaging. Colourful ponchos withthemes.Lappish rubberlambswool,sandals,sole.Beautifulfleeceoverallsandhatsforchildren.

• Gift-Souvenir Shops Kirsin Lahja KelotieSaariselkäSiula-talo1 Piipahda Vastus goahtiin ja nauti maukkaat lätyt hillolla ja kylmiäGraavi-lohileipiä,lohtatua,Päivittäinkera.vaahdollakerma-kahvinsavustet-herkullistajasiikaa.juomiaym... pehmolelujaHauskoja ja ym...Lapintonttuja,pukkeja,laukkuja:reppujapehmoeläin-jaeläimiä Vastusgoahti, kesämyymälä Nelostien varrella matkalla pohjoiseen. Meiltä löydät kivat matkamuistot, lahjat ja tuliaiset. Shaman Designin Lappi-aiheiset, korkealatuiset T-paidat, useita värejä ja kuva-aiheita. Korkealaatuiset Karesuando Knivesin retki kirveet upeassa lahjapakkauksessa. Hienoja puukkoja ja kääntöveitsiä itselle ja lahjaksi. Parhaita kuksia joka lähtöön. Värikkäitä Lappi-aiheisia ponchoja isoille ja pienille. Tohvelit, myssyjähaalareitaKauniitakumipohja.lampaanpistokkaatvillaa,fleece-jalapsille. 318 Vastusgoahti InaristaKaamanen22 km pohjoiseen Lahja- ja matkamuistokaupat • KirsinGift-SouvenirLahja

Slippers and

Pure kuksa cups and other wooden articles, name engraving free of charge Gloves and mittens for the whole family. Made of reindeer leather. Fine knives and jackknives, perfect for yourself or as a gift Welcome, find out more in Gabriel’s Shop !

Vastusgoahti

tuliaiset.

Fur caps made of reindeer leather, blue fox, seal and wool. The exellent pink one for ladies.

Aitoja poron-, siniketun- ja hylkeennahkalakkeja. Pipot pienemmille. Korkealaatuisia Shaman Designin Lappi-aiheisia T-paitoja. Korkealaatuisia retkikirveitä lahjapakkauksissa. Hienoja puukkoja ja kääntöveitsiä itselle tai lahjaksi. Pinkit mallitTervetuloanaisille! valitsemaan Gabriel’s Shopiin, Siula-taloon. semaan!Tuletekijöiltä.pilaisiltavalit Vastusgoahti InaristaKaamanen22 km pohjoiseen Lahja- ja matkamuistokaupat • Gift-Souvenir Shops Kirsin Lahja KelotieSaariselkäSiula-talo1 Piipahda Vastus goahtiin ja nauti maukkaat lätyt hillolla ja kylmiäGraavi-lohileipiä,lohtatua,Päivittäinkera.vaahdollakerma-kahvinsavustet-herkullistajasiikaa.juomiaym... pehmolelujaHauskoja ja ym...Lapintonttuja,pukkeja,laukkuja:reppujapehmoeläin-jaeläimiä Vastusgoahti, kesämyymälä Nelostien varrella matkalla pohjoiseen. Meiltä löydät kivat matkamuistot, lahjat ja tuliaiset. Shaman Designin Lappi-aiheiset, korkealatuiset T-paidat, useita värejä ja kuva-aiheita. Korkealaatuiset Karesuando Knivesin retkikirveet upeassa lahjapakkauksessa. Hienoja puukkoja ja kääntöveitsiä itselle ja lahjaksi. Parhaita kuksia joka lähtöön. Värikkäitä Lappi-aiheisia ponchoja isoille ja pienille. Tohvelit, myssyjähaalareitaKauniitakumipohja.lampaanpistokkaatvillaa,fleece-jalapsille. 318 Aitoja Kuksiinkultahippuja!Lapinkaiverruskaupanpäälle! Gabriel’sTervetuloavalitsemaanShoppiin,Siula-taloon!ja kullankaivajanTohvelithattuja lampaanvillaa, kumipohja. Lappi-aiheiset pontsot. HYVÄ VALIKOIMA TALVIRENKAITA! Myös renkaankorjaukset. Inarijärventie 281, Ivalo ma-pe 8-17 016 662 495 040 664 6747 tai

pehmolelujaHauskoja ja ym...Lapintonttuja,pukkeja,laukkuja:reppujapehmoeläin-jaeläimiä Vastusgoahti, kesämyymälä Nelostien varrella matkalla pohjoiseen. Meiltä löydät kivat matkamuistot, lahjat ja tuliaiset.

Värikkäitä Lappi-aiheisia ponchoja isoille ja pienille.

13Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com Large assortment of Lappish Gifts-Souvenirs Gabriel’s ShopSiula-house, Saariselkä, Kelotie 1 High quality camping axes rubberlambswool,sandals,sole. Pure kuksa cups and other wooden articles, name engraving free of charge for the whole family. Fur caps made of reindeer leather, blue fox, seal and wool. The exellent pink one for ladies. Aidot kuksat ja puutuotteet, kaiverrus kaupan päälle. neuleita, 100% villaa. lapsille.villaa,lampaankintaat koko perheelle. Aitoja poron-, siniketun- ja hylkeennahkalakkeja. Pipot pienemmille. Korkealaatuisia retkiAidot, käsintehdyt, laadukkaat hylkeennahkalakitNahkatuotteita, henkseleitä isoille ja pienille. Nyt valikoimassa korkealaatuisia puukkoja kovaan käyttöön eränkävijöille tai lahjaksi. Nylkypuukkoja, tulipuukkoja tuluksella, tuplapuukkoja iso/pieni moneen työhön, nylkyrit hienossa koivu lahjapakkauksessa, aitoja laatukuksia isoja/pieniä kaiverruksella. Saariselkä -lippiksiä eri väreissä, Tervetuloa valitsemaan Gabriel’s Shopiin, Siula-taloon. Piipahda Vastus goahtiin ja nauti maukkaat lätyt hillolla ja kylmiäGraavi-lohileipiä,lohtatua,Päivittäinkera.vaahdollakerma-kahvinsavustetherkullistajasiikaa.juomiaym...

Aidot kuksat ja puutuotteet, kaiverrus kaupan päälle. Laajat valikoimat Lappineuleita, 100% villaa. Kauniitakumipohjat.villaa,lampaan-Tohvelit, fleece-asuja ja lapsille.päähineitä Aidot kintaatporonnahka-kokoperheelle.Värikkäätluhkatlappilaisinaihein.

Shaman Designin Lappi-aiheiset, korkealatuiset T-paidat, useita värejä ja kuva-aiheita.

Tohvelit, myssyjähaalareitaKauniitakumipohja.lampaanpistokkaatvillaa,fleece-jalapsille.

Korkealaatuiset Karesuando Knivesin retki kirveet upeassa lahjapakkauksessa. Hienoja puukkoja ja kääntöveitsiä itselle ja lahjaksi. Parhaita kuksia joka lähtöön.

Piipahda Vastus goahtiin ja nauti maukkaat lätyt hillolla ja kylmiäGraavi-lohileipiä,lohtatua,Päivittäinkera.vaahdollakermakahvinsavustetherkullistajasiikaa.juomiaym...

Korkealaatuiset Karesuando Knivesin retki kirveet upeassa lahjapakkauksessa. Hienoja puukkoja ja kääntöveitsiä itselle ja lahjaksi. Parhaita kuksia joka lähtöön. Värikkäitä Lappi-aiheisia ponchoja isoille ja pienille.

Tohvelit, myssyjähaalareitaKauniitakumipohja.lampaanpistokkaatvillaa,fleece-jalapsille.

reppuja ym...Lapintonttuja,pukkeja,laukkuja:jaeläimiä Vastusgoahti, kesämyymälä Nelostien varrella matkalla pohjoiseen. Meiltä löydät kivat matkamuistot, lahjat ja tuliaiset. Shaman Designin Lappi-aiheiset, korkealatuiset T-paidat, useita värejä ja kuva-aiheita. Korkealaatuiset Karesuando kirveet upeassa lahjapakkauksessa. Hienoja puukkoja ja kääntöveitsiä itselle ja lahjaksi. Parhaita kuksia joka Värikkäitä Lappi-aiheisia ponchoja 318 Erilaisia, hauskoja pehmoleluja Large assortment of

Uuden Kuukkelin

14 SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

jen nouseminen merkitseekin monelle yrittäjälle katastrofia kymmenkertaisten sähkölasku jen muodossa. - Moni toiminta muuttuu Saa riselällä kannattamattomaksi, Ylävaara epäilee. Tuhoisa tulipalo Kauppakeskus Kuukkeli tuhou tui perustuksiaan myöten tuli palossa 21.2.2022.

Uuden Kauppakeskus Kuuk kelin rakentaminen alkaa ensi vuoden huhtikuussa. - Talvea vasten ei kannata aloittaa rakentamista ja myös epävarma maailmantilanne vaikuttaa, kauppias Antero Ylävaara kertoo. Jos raken nustyöt pääsevät huhtikuussa alkamaan, on rakennus valmis vuoden 2023 marraskuussa. Ylävaara uskoo kuitenkin, että vanhan, palaneen kauppakes kuksen perustukset päästään todennäköisesti purkamaan jo ennen ensi Kauppakeskustalvea. Kuukkelin uudisrakennuksen hintalappu on vielä auki. Vakuutusyhtiön kanssa käytävät neuvottelut pa laneen rakennuksen korvaus summasta ovat vielä kesken. - Sen mukaan uutta sitten ra kennetaan, Ylävaara toteaa. Uuden Kauppakeskus Kuuk kelin rakennustöiden kilpailutus on edessä vuoden vaihteessa. K-Marketin tilat on jo suunni teltu valmiiksi, samoin samaan rakennukseen tulevan Alkon myymälän tilat. Muiden liiketi lojen suunnittelu on vielä kes ken.-Kauppakeskukseen suun niteltujen muiden liiketilojen rakentaminen riippuu siitäkin, saadaanko ensi talvena mat kailijoita. Energian hintojen nouseminen vaikuttaa sekä matkailijoiden kulkemiseen et tä matkailupalveluiden kannat tavuuteen, Ylävaara painottaa. Saariselän kiinteistöistä suuri osa on rakennettu 1980-luvulla ja ne ovat hyvin usein sähkö lämmitteisiä. Energiahinto Tulipalon syttymissyy jäi kolme kuukaut ta jatkuneista tutkimuksis ta huolimatta epäselväksi. Se kuitenkin selvisi, että palo oli saanut alkunsa vuonna 2006 laajennetuista tiloista. Kuukkeli ehti toimia Saari selällä ennen paloa 41 vuotta. Onnettomuus ei kuitenkaan lopettanut toimintaa, vaan KMarket Kuukkeli avautui uu delleen jo 31.3. väliaikaisissa tiloissa Saariselän Siulassa. Väliaikaiseen K-Market Kuuk keliin on saatu mahtumaan kaikki entiset palvelut ja elin tarvikkeiden valikoimakin on lähes yhtä suuri kuin ennen. Päivittäistavaroille on varat tu lähes koko kerros ja Siulan tiloissa toimivat niin Kuukke lin kotileipomo, kahvila ja ”ta ke away” -palvelukin. Siulasta löytyvät nyt mm. Alko, Pos ti, Matkahuolto, Lääkekaap pi, Veikkaus, pullonpalautus, Kuukkelin tilataksit ja Saari selän Keskusvuokraamo Oy:n välinevuokraus ja majoitusva raukset. HS Saariselän uusi Kauppakeskus Kuukkeli rakennetaan entiselle paikalle. (Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Voutilainen) rakentaminen aloitetaan ensi keväänä Lohduton on näkymä palaneen keväänminenjajopäästäänkuitenkin,asraunioilla.KuukkelinKauppiYlävaarauskooettäraniotpurkamaanennenensitalveauudenrakenta-aloittamaankoittaessa.

15Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com 790€ Sateenkaarenpääntie 9, 99830 Saariselkä www.laanilankievari.fi Varaukset myös puh. 0400 239 868 info@laanilankievari.fi Riistaravintola nilaLaaKievariLaanilan2 kmRovaniemiSaariselkäkeskusta Laanilan Kievari keittoPäivänALACARTEma-la12-16 tunturipurossa!pulahduspaikkaVIINI-, OLUT- ja tilauksestaVISKIPRUUVIAvoinnama-la12-16.MuinaaikoinavoittehdäpöytävarauksenskannaamallaoheisenOR-koodin790€ nilaLaaKievariLaanilan2 km Sateenkaarenpääntie 9, 99830 Saariselkä www.laanilankievari.fi Varaukset puh. 0400 239 868 info@laanilankievari.fi Riistaravintola IvaloRovaniemiSaariselkäkeskusta Laanilan Kievari AkeittoPäivänLACARTESUNNUNTAI-sunnuntaisin12-16 2 saunaa ja palju 8/30 henkilölle, VISKIPRUUVIOLUTPRUUVITorstaisinVIINIPRUUVItunturipurossa!yksityiskäyttöön,varattavissapulahduspaikkaklo18.00alkaenjatilauksesta. Runsas, VainÄitienpäivä-monipuolinenbrunssipöytävarauksella 790€ nilaLaaKievariLaanilan2 km Sateenkaarenpääntie 9, 99830 Saariselkä www.laanilankievari.fi Varaukset puh. 0400 239 868 info@laanilankievari.fi Riistaravintola Rovaniemikeskusta Laanilan Kievari ma-laAkeittoPäivänLACARTE12-22 2 saunaa ja palju 8/30 henkilölle, VISKIPRUUVIOLUTPRUUVITorstaisinVIINIPRUUVItunturipurossa!yksityiskäyttöön,varattavissapulahduspaikkaklo18.00alkaenjatilauksesta. Runsas, VainÄitienpäivä-monipuolinenbrunssi13.5.klo12-1536€pöytävarauksella Sauna- ja yksityisvuorot varauksella 90€ 9, 99830 Saariselkä www.laanilankievari.fi 0400 239 868 info@laanilankievari.fi Riistaravintola LaaKievariLaanilan2IvalokmSaariselkä Laanilan Kievari 2 saunaa ja palju 8/30 tunturipurossa!pulahduspaikkayksityiskäyttöön,varattavissahenkilölle,VIINI-, OLUT- ja tilauksestaVISKIPRUUVI 2 0 14 • 2015 • HALL of FAME 2016 • 20 1 7 CERTIFICATE of EXCELLENCE Avoinna ma-la 12-16. Muina aikoina voit tehdä OR-koodinskannaamallapöytävarauksenoheisen À la Carte pöytävarauksetruokaa laanilankievari.fi 790€ Sateenkaarenpääntie 9, 99830 Saariselkä www.laanilankievari.fi Varaukset myös puh. 0400 239 868 info@laanilankievari.fi Riistaravintola nila Ivalo Saariselkäkeskusta Laanilan Kievari keittoPäivänALACARTEma-la12-16 2 saunaa ja palju 8/30 tunturipurossa!pulahduspaikkayksityiskäyttöön,varattavissahenkilölle,VIINI-, OLUT- ja tilauksestaVISKIPRUUVI ME • 2016 • 20 1 7 E of CELLENCE Avoinna ma-la 12-16. Muina aikoina voit tehdä OR-koodinskannaamallapöytävarauksenoheisenTuulijärvi on legendaarinen rautuve si, jossa myös maisemat ovat upeat. Järven rannalla on laavu tulistelua ja eväiden syöntiä varten, joten kohde on mitä mainioin niin kesällä kuin pilkkikautenakin.LähtöpisteonTuulispää -tunturin pysäköintialueella, Inarista noin kuusi kilometriä Ivaloon päin (E4) Inarijär ventietä, josta käännytään Tuulispään laelle johtavalle soratielle. Soratietä ajetaan noin 2,5 kilometriä pysäköin tialueelle.Tuulijärvellä on uusi maisemako ta, jonka yhteydessä kuivakäymälä ja puuliiteri.PolkuTuulijärvelle on merkattu korpiristein. Polku kulkee tasaisessa tunturikoivua ja mäntyä kasvavassa tunturimaastossa. Takaisin tullaan sa maa reittiä, jolloin koko matkan pi tuudeksi tulee noin kolme kilometriä. (Lähde: Luontoon.fi) Uusi maisemakota katsoo yli järvenselän. Kalastuslupa kannattaa hankkia Metsähallituksen info-pisteistä Inarista, Ivalosta tai Saariselältä. Lupa hoituu myös Netistä. Tuulijärven reitti, 1,5 km/suunta Mainio ruskaretkikohde perheille ma-peLounasklo11-15 12,90€ À la Carte joka päivä • burgerit • pizzat • poronkäristys • lohikeitto • tuoreita salaatteja • kansainvälisiä ja paikallisia ruokia • leivomme itse leivät, kakut ja leivokset. • meiltä myös erikoiskahvit ja haudutettu tee, kaakao, jäätelötötteröitä ja -annoksia. Seuraa aukioloajat.lounaslistanSieltäFacebookissa.meitälöydätja Ivalontie 17 Ivalo (K-Supermarketin kiinteistössä) 046 6238 154 A-oikeudet, yli 200 asiakaspaikkaa lisäksi aurinkoterassi vielä ruskan ajan, tervetuloa viihtymään! MA-TO ..... 9-21 PE-LA 9-22 SU.......... 11-20

16 SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022 Inarin kirkonkylän hautausmaal la tervehtii kävijää honkapuinen risti, johon kiinnitettyyn vaskoo liin on kultaiselle pohjalle kaiver rettu kymmenien kultamiesten nimet.Ollaan Pyrkyreiden palstalla. Lemmenjoen kulta löydettiin ke sällä 1945, ja jo parin vuoden pääs tä sana oli levinnyt ympäri maata. Lemmenjoelle tuli väkeä idästä ja lännestä, tuli herraa ja narria, vei jareita ja huijareita. Tuli niitä, jotka uskoivat kuokkivansa kilokaupal la kultaa pienellä vaivalla ja pää Pyrkyreiden palsta - kultamiesten viimeinen leposija sevänsä pärille.astaanuusikotoaanseutunsamiehiä,kautisia.menjoestaelantotä,vatmistävatvaativaksi,masivathulppeaanäkkirikastuneidenjoukkoon,huotyönraskaaksijajalähtivätkorluimussatakaisinsinneolivattulleetkin.Tulimyösniitä,jotkaolivalmiitatekemääntyöjoillekullankaivustatulijaelämäntapa,Lemuusikoti.ElinMonetolivatjuurettomiasodanjälkeenkotimenettäneitä,tailähteneitä,joidenelämärakentuiainojavainkullanym Kullankaivajat järjestäy tyivät vuonna 1949, jolloin perustettiin Lapin Kullan kaivajien Liitto, ensim mäiseksi puheenjohtajaksi valittii Kullervo Korho nen Kultamaiden suurten le gendojen joukkoon kuu lunut Heikki Kokko, joka toimi liiton puheenjohtaja nakin, halusi turvata elin kautisille hautapaikan uudessa kotipitäjässä, ja hänen aloitteestaan saa tiin Inarin hautausmaal le liitolle oma tontti, johon ensimmäiset kultamiehet haudattiin vuonna 1951. Honkaristi vaskooleineen

Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n tiedote

Ympäristöministeriö, Lapin ELY-keskus, Metsähallitus ja Saamelaiskäräjät lilaistenNellimissäjossatönelintarvike-nonsuojelukäräjätsäännöstelyyn.kehittymiseenrijärvenrinsaamelaiseenperehtyivätmansyvennyttiinkohtaiskatsaukset,pilaiskulttuuri.InarijärviTämänsittainräjienviranomaistenluonnonsuojelustakotiseutualueensuojelukäräjätmissäLuonnonsuojelukäräjillekokoontuivatNelli10.-11.8.2022.LuonnononsaamelaistenvaltionmaidenvastaavienjaSaamelaiskäyhteistyötäedistävävuojärjestettävätapaaminen.vuodenpääteemanaolijasenalueensaameTapaamisenaluksikäytiinläosallistuvientahojenajanjonkajälkeentämänvuodenteekäsittelyyn.Osallistujatmuunmuassainakulttuuriin,InavesistöntilaanjasensekäInarijärvenLisäksiLuontutustuiYK:njamaatalousjärjes(FAO)ruokaturvaraporttiin,yhtenäosanakäsiteltiinasuvieninarinsaameruokajärjestelmää.LuonnonsuojelukäräjätvieraimyösInarinKirakkajoellaja Leo vanaminenvuodennalisesti.vuodestasuojelukäräjätJohannaLovisaLjetoff,elinkeinosihteeriessihteerielinkeino-varapuheenjohtajasuojelukäräjilleSaamelaiskäräjiltäAikio.LuonnonosallistuivatIILeoAikio,jaympäristölakimiSaritaKämäräinen,LauraOlsén-ympäristösihteeriTiinaSolbärjaviestintäsihteeriAlatorvinen.Luonnononkokoontunut2002alkaensäännölKoronapandemianaikatapaamisiinontullutkahdentauko.Seuraavatapaajärjestetäänjälleentulevuonna.Saamelaiskäräjientiedote

marras-maaliskuun aikana läm mitykseen käytetty sähkönkulu tus voidaan puolittaa. Uusien tulisijojen energiate hokkuus on myös parantunut kolmanneksella 1980-luvun tulisijoihin verrattuna. Tuli sijojen pöpumppujenjärjestelmissävaihtoehtokWhdaanla.000ta,viisi(8)pientalo,SähköämälläkäyttöohjeendollisellatoimivuudestaottaatäkunvoidaanPuunpoltonläpaaylihiukkaspäästöjenparaneminenenergiatehokkuudenonjohtanutpienvähenemiseenkolmanneksella.Aikaisempienemmälläklapimäärälvoidaansäästääsähkölaskua.terveyshaittojaoleellisestipienentää,vainmuistaahuolehtia,etpuupolttoaineonkuivaajaselvääomantulisijansaparhaallamahtavallaesimerkiksiavullataikysynuohoojalta.30000kWhkuluttavajokaostaakahdeksanirtokuutiotapolttopuuta,eli(5)pinokuutiota,polttopuimaksaanäistänoin700–1euroavuodessapk-seudulViidelläpinokuutiollavoisäästääsähkönoin15000vuodessa.Tulisijaonerinomainenerilaisissahybridiesimerkiksilämyhteydessä.

Pidetään tulisijat energiakeskusteluissamukana

Nimen synnystä hauska tarina Nykyään kultamiesten hautapaikka tunnetaan Pyrkyreiden palstana. Seppo J.Partanen kertoo nimen synnystä kirjassaan San kareita, veijareita ja huijareita: Kultamiesliitto vietti 30-vuotisjuhliaan Laanilassa syk syllä 1979. Edellisenä kesänä oli haudattu vanhat ystävät Jaakko Isola ja Veikko Nevalainen. Vähän ennen juhlia oli Väinö Hoppu löydetty kuolleena teltastaan. Kun juhlat oli juhlittu, tulvahtivat mieleen nuo surulliset muistot. Joukko oli lähtötunnelmissa Laanihovin pöydäs sä. Heikki Kokko muisteli Hopun poismenoa. Pitkän hil jaisuuden jälkeen Kullervo Korhonen otti kynän käteensä sanoen:”Kukahan meistä seuraavana lähtee. Pitää panna oi keinKukaanylös.” ei tohtinut tuohon kysymykseen vastata, mutta hiljaisuuden jälkeen pöydästä kuului tokaisu: ”Turhaan nii tä nimiä paperille panet. Niitä on pyrkyreitä tälläkin alalla. Menevät toisten vuorolla.”

Kotitaloudet pystyvät saa vuttamaan merkittäviä sääs töjä käytöllämuotona.aikanapäivittäintalossapuolessamityskustannuksissa.osaavattietojentutkimukseltanuksiaovatmänsuEnergiansavupiippuyhdistysjaöitä,energiajärjestelmissäruokaakotinsapumatontulisijapuhutaanerittäinkäyttötulisijanvatajamisessa.lutuksensaavuttamisessakenatölläpienentämisellä.lämmityskustannustenTulisijankäylämmityksessätaisentuonmerkitystäsäästöjensekäsähkönkukulutuspiikkientasaaEnergiaomavaraisuuttahuoltovarmuuttavoidaanturjärkevälläjaoikeaoppisellakäytöllä.Oikeaoppinenpienentäämyöspäästöjä.-Kyllähuoltovarmuusonmerkittäväseikka,kuntulisijoista.Toimivaonainoasähköstäriiplaite,jollavoipitäälämpimänäjavalmistaasilloinkin,josmuissaolisihäirimuistuttaatoiminnanjohtaHannuMurtokareTulisija-jaTSYry:stä.voimakashinnannousyksystä2020alkaenjatäpäivänmaailmantilannelisänneetasumiskustanmerkittävästi.Talous2022saatujenmukaanSuomalaisetkuitenkinsäästäälämNoinmiljoonassaomakotitulisijaakäytetäänlähesmarras–maaliskuuntäydentävänälämmitysTulisijanaktiivisellakotitaloudetpystyvät sähkölaskustaan 1 500–5 500 euroa vuodessa. Mitä isompi omakotitalo on ja mitä useammin tulisijalla läm mitetään, sitä suuremmat voivat säästötRemontoidessaanolla. kotejaan ih miset tekevät usein korjauksia, jotka parantavat asunnon ener giatehokkuutta. Hankitaan läm pöpumppuja, uusitaan ikkunoita ja ovia sekä tiivistetään raken teita. Tulisijat jäävät usein huo mioimatta. Ne ovat useimmissa omakotitaloissaOmakotitaloasukkailtaalkuperäisiä. on jäänyt laajasti huomaamatta tu lisijojen kehittyminen vuosien saatossa. Nykyisillä tulisijoil la voidaan parantaa tulisijojen energiatehokkuutta 20–50 pro senttia.

tutustui meneillään olevaan jo kialueen ennallistamiseen sekä taimenen kutualueiden kunnos tukseen.-Osallistuin ensimmäistä ker taa Luonnonsuojelukäräjille ja olen iloinen tästä arvokkaas ta yhteistyötapaamisesta. Pidän tärkeänä, että pääsemme keskus telemaan ajankohtaisista asiois ta, vaihtamaan tietoja ja samalla tutustumaan saamelaisten ko tiseutualueen erityispiirteisiin, sanoo Saamelaiskäräjien II va rapuheenjohtaja

juhlistaa kullankaivajien viimeistä leposijaa Inarin hautausmaalla.

säästämään

nölliselläelitavuotuisestakölämmitteisensa.kilowattituntiakeskimäärinvuotuinenlämmitteisenrakennetuntuvat?sienMihineuroasähkölaskussaparantamisellaEnergiatehokkuudenvoidaansäästäälisää500–2500vuodessa.tulisijojenkäytöntuhaneurojenvuosisäästötperusEsimerkiksi1980-luvulla140neliönsähköomakotitalonsähkönkulutuson25000–30000(kWh)vuodesLämmityksenosuussähomakotitalonsähkönkulutuksesonnoinkaksikolmasosaa,16000–20000kWh.Sääntulisijojenkäytöllä

Inarinsaamelaisten NellimissäasioistaLuonnonsuojelu-kotiseutualueenkeskusteltiin

17Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com Polaris Point Horses Mariainfo@polarispointhorses.comPaso+358451112569Auskottivaarantie 60, 99830 Saariselkä RUSKARETKET SUOMENHEVOSILLA Löydä sinulle sopiva www.polarispointhorses.comratsupolku: Ravintola Pirkon Pirtin kotoisassa ja lämpimässä tunnelmassa pääset kokemaan mieleenpainuvia Ravintolaruokahetkiä.on tunnettu maistuvasta ruuasta ja lämminhenkisestä asiakaspalvelustaan. Pirtti on Saariselän suosituimpia ruokapaikkoja kautta aikojen. Rento meininki ja makoisaa ruokaa, mitä sitä Saariselän kulkija muuta kaipaakaan...Tervetuloa Pirkon Pirttiin! Saariselkä Ravintola Pirkon Pirtti Honkapolku 2, 99830 Saariselkä +358 16 668 050 mail@pirkonpirtti.fi Avoinna joka päivä 15-23 27.4. asti Pirkon Pirtin verkkokauppa on avattu. Tilaa aterioita ja nouda seuraavana päivänä ravintolastamme.

Äärimmäisen uhanalainen naali pesi onnistuneesti Suomessa Hyvää lomaa kaikille vieraillemme!

Pesintää on odotettu yli 25 vuotta. Pitkäjänteisen työn tulokset alkavat näkyä. Naalin pesätarkastuksissa ta pahtui tänä kesänä kauan odotettu käänne, kun naalin ha vaittiin pesineen onnistunees ti Enontekiön tunturialueella. Paikalla tehdyn tarkastuksen perusteella naalipariskunnalle oli syntynyt kolme poikasta. Kyseessä on ensimmäinen kerta yli 25 vuoteen, kun naali pesi onnistuneesti Suomessa. Edel linen varmistettu pesintä oli vuonna 1996 Utsjoella. Metsä hallituksen ja WWF:n ylläpitä millä naalin ruokinta-asemilla on tehty viime vuosina aiempaa enemmän naalihavaintoja, joten pesintää on osattu odottaa.

äärimmäi sen uhanalainen. 2000-luvun alussa koko pohjoismainen naalikanta kävi aallonpohjas sa ja oli kooltaan vain noin 100 aikuista yksilöä. Tällä hetkellä Norjassa, Ruotsissa ja Suomes sa arvioidaan olevan noin 450 aikuista naalia. Suomessa liik kuu vuosittain arviolta 10–20 naalia, ja havaintojen määrä on ollut viime vuosina kasvussa. ”On ainutlaatuista, että Suo men pesimälajistosta vuosi kymmeniksi hävinnyt laji palaa takaisin. Toisaalta on myös yl lättävää, että se palaa tällaisina aikoina, kun ilmastonmuutos etenee pohjoisilla alueilla jopa nopeammin kuin on luultu. Il maston lämpeneminen ja sen seuraukset ovat pitkällä aikavä lillä naalin suurin uhka”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen. jatkuvuusNaalinsuojelunturvattava Tolvanen arvioi, että pesinnän onnistumiseen ja ylipäätään Pohjolan naalikannan kasvuun on vaikuttanut merkittävästi kaksi seikkaa. Luontainen syy on pikkujyrsijöiden syklisten kannanvaihteluiden paluu tun ”Aiemminturialueille. melko säännölliset myyräsyklit katosivat tunturi alueiltamme tuntemattomasta syystä 1980-luvun puolivälin jälkeen lähes täysin, mutta pa lasivat ainakin toistaiseksi vuodesta 2007 alkaen. Sopulit ja myyrät ovat tunturialueen avainlajeja ja myös naalin pää asiallista ravintoa”, Tolvanen Toinenkertoo. syy on vuosikymmeniä kestänyt yhteispohjoismainen naalin seuranta- ja suojelutyö. Suomessa naalin suojelusta ja seurannasta vastaa Metsähalli tus. Vuonna 2020 WWF Suomi perusti uudelleen naalityöryh män tämän työn tueksi. Tärkeimmät naalin suojelu toimet ovat lisäruokinta ja ke tunmetsästys tunturialueilla. Metsähallitus ja WWF ovat vieneet lähes 30 koiranruualla täytettävää ruokinta-automaat tia naalin esiintymisalueille ja vanhojen pesäpaikkojen lähei syyteen. Automaatit on raken nettu siten, että kettu ei pysty niitä Lisäruokinnallahyödyntämään.tuetaan ennen kaikkea syntyneiden poikas ten selviämistä ensimmäises tä talvesta ja autetaan aikuisia naaleja pysymään parhailla re viireillä heikkojen myyrävuo sien yli. Lisäksi Metsähallitus poistaa yhä ylemmäs tunturi alueelle levittäytyneitä kettuja, koska ne ovat suurikokoisempia kuin naalit. Lisäksi ne taistele vat arktisen serkkunsa kanssa samasta ravinnosta ja käyttävät samoja ”Näidenpesäpaikkoja.suojelutoimien jatku vuus on turvattava. Se on ehto naalikannan elpymiselle Suo messa”, Ollila sanoo. Koska naali liikkuu yli maa rajojen, suojelutyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä Ruot sin ja Norjan kanssa. Norjassa naalinsuojeluhanke on va pauttanut tarhaoloissa synty neitä luonnonnaalien pentuja luontoon, parina viime vuote na myös Suomen rajan tuntu maan. Toistaiseksi ei tiedetä, onko Suomessa nyt pesineestä naaliparista uros tai naaras pe räisin tästä joukosta. Vihiä nii den alkuperästä voidaan saada kerätyistä dna-näytteistä, jotka analysoidaan kaasyyskuunaanhemmataikaaliperhePesinnässäänmyöhemmin.onnistunutnaapysyneevieläjonkunpesänsätuntumassa.Vanauttavatvieläpoikasiravinnonsaannissa,muttaaikanajälkikasvualjolähteäomilleteilleen. tiedote

”Pitkäjänteisen, parikymmentä vuotta tehdyn suojelutyön tu lokset alkavat nyt näkyä. Tämä ei ole maali, mutta pääsimme eteenpäin”, iloitsee ylitarkastaja Tuomo Ollila Luontopalveluista.MetsähallituksenMetsähal

Naalisuojelusta.onSuomessa

litus vastaa Suomessa naalin

18 SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

Metsähallituksen

Kuvassa kolmen poikasen pesue pesän edustalla. Kuva on otettu hyvin kaukaa, jotta naalien pesimärauha ei häiriinny. Kuva: Metsähallitus ja WWF.

19Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com MAALI-KONEKOTA Ivalo,Ivalontie8,puh.016661122 Saman katon alla: Maastoon ja lenkille Ivalon Sportian kautta 49 1391691990 129 6490 Halti Hiker w anorakkihybrid KariTraa fleece naisille Asics pulseGelmidMoabMerrel3gtx Sisäpelikenkä Asics gelcourt hunter 9995 käsineetKunnarHalti Halti naisillehousutWarm-HaltinaisilletakkiWarmFortdx-Fort 99

avannos

20 SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

Kuvat: PasiR Kakslauttasen savusaunoissa kylpee isompikin joukko Suuri savusauna on rakennettu Kitisen vanhoista uittopuomeista. Uitosta kertovat reiät puomien päissä sekä vielä rei´ístä riippuvat kettingit, Jussi Eiramo näyttää. Kakslauttasen Länsikylän maisemaa hal litsee galleria-rakennuksen torni, jonka huipulla on lasikattoinen ravintola. Erin omainen paikka revontulien tarkkailuun. Ravintolassa yllättää olutpanimon tankit, joissa tuotetaan talon omia olutlaatuja. Pontikkatehtaan kalusto ravintolan nurkas sa odottaa vain asentamista. Valtava seinänkorkuinen reliefi on Sulo Norbergin kirveellä ja taltalla veistämä taideteos.

Kakslauttasessa Itäkylässä on kaikkiaan kolme savusaunaa. Ne ovat puhdasvetisen Kakslauttasenlammen rannalla – ui misen lisäksi sen vettä voi vaikka juoda. - Sauna kuuluu voimakkaasti suomalaiseen kulttuuriin.

kylässä.lauttasenkiiltomatokiemurteleeravintolarakennusPlanetaarionkuinKaks-Länsi- Sadan hengen savusaunassa on ollut parhaimmil laan yhtenä iltana 654 saunojaa, mikä sekin lienee maailmanennätys, Eiramo kertoo. Huima saunailta alkoi, kun Sodankylän Jääkärip rikaatin varusmiehet marssivat kohti Saariselän Kau nispäätä valatilaisuuteen. He leiriytyivät Kutturan tienhaaraan, ja komentaja halusi miesten pääsevän ennen valaa saunaan puhdistautumaan. Niinpä bussi toi aina 50 varusmiestä kerrallaan 20 minuutin välein Kakslauttasen suursaunaan – ja tytöille oli varattu vierestä pienempi sauna. Aidon savusaunan salaisuus Suurin savusaunoista on rakennettu uittopuomeista, harmaista ja jykevistä hirsistä. - Se on melkoinen muistomerkki uitolle, sillä ne ovat Kitisen vanhoja uittopuomeja, jotka löytyivät aikoinaan Peurasuvannon lanssista, Eiramo kertoo. Pitkistä kuusten rungoista tehtiin ennen jopa kilo metrin mittaisia puomeja, jotka pitivät uitettavat tukit kasassa. Käytöstä kertovat vielä suuret reiät puomi puiden päissä, osa ne yhteen sitoneista kettingeistäkin on vielä paikoillaan. - Sadan hengen savusaunan lämmittäminen kylpy kuntoon kestää noin 8 tuntia, sen seestyminenkin vie pari tuntia. Mutta sen jälkeen saunassa riittää löylyjä viisikinSaunassatuntia.on kaksi isoa uunia, jotka kuumentavat kiuaskiviä. Ne ovat luonnonkiviä – ja niitäkin on yh teensä kymmenen tonnia. Aidon savusaunan salaisuus on sen tulipesän pa lamiskorkeus: Eiramon mukaan sen pitää olla vähin tään 70 senttiä. Pesässä pitää olla myös arina, jotta tuli saa alapuolelta ilmaa. Lämmittämiseen käytetään pääasiassa vähätuohista koivua. - Jo parikymppisenä poikana sain nämä ohjeet oikean savusaunan rakentamiseen. Niiden mukaan kun tehdään, ei saunan löylyihin tule kitkua. Kakslauttasen suuressa savusaunassa onkin erinomai set löylyt. Lisäksi saunoja voi valita kolmen eri laudekor keudenSavusaunanvälillä. yhteydessä on 90-paikkainen ravintola, jonne saa tilauksesta toiveiden mukaisen tarjoilun - vaik ka täysimittaisen illallisen. - Avanto on kaikissa kolmessa saunassa kova sana, varsinkin ulkolaiset kilpailevat siitä, kuka käy sa useamman kerran, Eiramo kertoo. Helena Sahavirta

Planetaarion ravintola on täynnä hienoja sisustusi deoita. Päätyseinässä on teos Interstellar Wall, jonka ovat suunnitelleet taiteilijat Teija ja Pekka Isorättyä, lasiosat on puhaltanut Kari Alakoski. Kaikki tämä on nähtävä omin silmin, valokuva an taa vain viitteen siitä, mitä Länsikylä tarjoaa.

Perinteisesti sauna on tehty aina ensimmäisenä, Kakslaut tasen matkailuyrittäjä Jussi Eiramo selittää peräti kolmen saunan rakentamista – lisäksi niitä on vielä kaksi Kakslaut tasenKakslauttasenLänsikylässä.Itäkylän keloista rakennettu pikkusauna valmistui ensimmäisenä lammen rannalle vuonna 1984. Se vetää 8 saunojaa. Saunoista suurin on rakennettu vuonna 1994 ja se on tiettävästi maailman suurin savusauna – sen lauteille mahtuu kerralla jopa 120 ihmistä. Uusin saunoista, 10 saunojaa vetävä rantasauna, on rakennettu keloista vuon na 2002. Kaikki savusaunat ovat tilaussaunoja.

21Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com Euronics – Euroopan suurin kodintekniikan ostoketju tarjoaa vahvoja hintaetuja. Nyt Sinua lähellä. Tule, tutustu ja tee hyviä hankintoja. Paikalliselta kauppiaalta Euroopan suurimman ostoeduin Meiltä –asennuspalveluntoimitukset,Tarjoammepuhelimetviihdelaitteet,pienkoneet,kodinkoneet,televisiot,tietokoneet,jaliittymät(Telia).myösnopeatammattitaitoisenjahuollon.Kysylisäämyymälästä! e u ro n i c s .f i Sodankylä Ivalo SODANKYLÄ: Jäämerentie 7, puh. 0207 302 010 | IVALO: Petsamontie 5, puh. 0207 302 011 Tarkemmat yhteystiedot ja aukioloajat verkosta. 0201 -alkuiseen numeroon: Kiinteästä verkosta soitettuna 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Ulkomailta tavallinen ulkomaanpuheluhinta. Hinnat sis. alv. 24 %. PALVELEMME: ..... 7-22 ........... 7-22 ........... 9-21 INARINTIE Inarin keskustassa, valtatien varrella Bakery ASIAMIES MyymäläGrilli pirkko.rajaluoto@k-market.com 050 364 9654 verkkokauppa: www.k-ruoka.fi/kauppa/k-market-inari päiväjokaPalvelemme 7-22 TAKE AWAY-KAHVI PALVELEMME: MA-PE ..... 7-22 LA ........... 7-22 SU 9-21 Bakery ASIAMIES MyymäläGrilli Inari PALVELEMME: MA-PE ..... 7-22 LA ........... 7-22 SU ........... 9-21 INARINTIE Inarin keskustassa, valtatien varrella Inarintie 57, 99870 Inari, puh. 050 364 9654 Bakery ASIAMIES MyymäläGrilli NESTE KAAPPILÄÄKE-KAASUJuuri ennen ruskan väri-ilottelun alkamista Saariselällä avautuu uusi ravintola Fieno. Moderni ja uudentyylinen ruokapaikka on illallistyyppinen ravintola, joka tarjoaa hyviä alku- ja jäl kiruokia sekä pääruokina eri laisia avotuliuunissa paistettuja pizzoja. Lisäksi tarjolla on hyviä viinejä.-Ravintolan nimi Fieno tar koittaa luhtiheinää, jota lienee tarkoittanut myös Saariselän alueen alkuperäinen, saamen kielinen nimi, keittiömestari ja yrittäjä Esa Mehtäjärvi kertoo. Mehtäjärven kumppanina uudessa ravintolassa on hänen ystävänsä, turkulainen ravinto loitsija Franco Sturiale, jolla on ollut yli 20 vuotta Turussa maineikas italialainen ravintola Sergio´s.Ravintolan pizzojen valikoi ma tulee olemaan laaja: jou kossa on sekä klassikoita että pizzoja, joissa käytetään paikal lisia raaka-aineita. Pizzataikinat tehdään juureen ja paikalle tulee myös italialainen pizzakokki. Fieno on nimenä myös iltalia laiselle väkevälle viinalle, jonka etiketissä on heinän kuva. Myös kyseinen juoma tulee luonnolli sesti myyntiin uuteen ravinto laan.Uuden ravintolan rakennus työt olivat elokuussa loppu suoralla ja Mehtäjärvi arveli ravintolan avautuvan hyvissä ajoin ennen ruskaa eli syyskuun alkupuolella. Ravintolaan tulee 330 neliötä ja yli 70 asiakaspaik kaa. Todennäköisesti ravintola tulee olemaan avoinna kello 14 – 22.Mehtäjärvi on mukana myös läheisessä Ravintola Petronel lassa. Uusi ravintola Fieno on järjestyksessä 14., jota hän on ollut mukana perustamassa tai vetämässä. Ravintola Fieno si jaitsee Tavaratalo Kuukkelin tontin vieressä olevan liiken neympyrän ja valtatie neljän vä lissä. HS ruskaanFienoRavintolaavautuu

Vesa Kuvat:LuhtaCharles Svanbäck

Saariselän alueen luonto pukeutuu parhaimpiinsa

Ruska valmistelee luontoa kohtaamaan talven

Syyskuun puolivälissä Lapin ruska on kauneimmillaan. Tuon ajan lämpötilat suosivat kaiken laista luontoliikuntaa. Tutkimus ten mukaan jo puolen tunnin kävely metsän siimeksessä alen taa tuntuvasti verenpainetta ja auttaa ihmistä rauhoittumaan stressin pyörteiltä. Matalasyk keinen kävely tarjoaa mielelle aikaa pohtia olemisen tarkoitus ta.Ruskan väriloisto syntyy siten, että lehtipuille tärkeä lehtivihreä varastoituu puun runko-osiin. Samalla lehtiin jää enää voimak kaan värisiä ainesosia, kuten keltavärisiä karoteeneja ja ksan tofyllejä. Lopulta ensimmäiset yöpakkaset ruskistavat nekin ja syksyn tuulet riipivät lehdet alas. Ruskan saapumisen ajankoh taa säätelee lisääntyvä pimeys. Hienosäätöä antavat toki myös säätilat, ennen kaikkea kuivuus ja kesän lämpötilat. Kuivien ke sien jälkeen punertavat ainesosat loistavat näkyvämmin. Parhaim millaan ruska on Inarissa syys kuun toisella ja kolmannella viikolla. Kulunut keskikesä oli ennätyksellisen lämmin, elokuu puolestaan sateinen, joten aika näyttää miten näyttävksiruska muodostuu.Lokakuun lopulla lehtipuut seisovat jo paljastuneina ja pak kasen kourissa. Ruskan kirjo lepää maassa ruskahtavina lehti kasoina, kunnes lumi peittää ne. Seuraavana kesänä ne hajoavat lopullisesti maanpinnan karik keeksi, josta puut imevät uutta voimaa uusiin lehtiinsä. Pohjoisen ruska on verratto masti etelän ruskaa komeampaa. Pohjoisen kasvillisuuden anto syaanit leimaavat kasvillisuutta selvemmin punertavaksi. Mus tikan, juolukan ja vaivaskoivun lehdet saattavat loistaa jopa sy vän lilan väreissä. Inarin Lappi on patikoitsijan paratiisi Inarin ja Utsjoen alueella on ny kyään valtava määrä erinomaisia polkuverkostoja, osa päiväretkiä varten, ja osa jopa viikon mittai siinEräänävaelluksiin.esimerkkinä Saarise län liepeiltä lähtee monipuolinen polku Iisakkipäälle. Sen varrel la olevat opastetaulut kertovat alueen geologiasta ja jääkauden muovaamasta maisemasta. Pie niä polkuja vilisee myös Kau nispään rinteellä ja Luttojoen varrella seuraillen talvisia latu pohjia aina Kuukkelilammille asti.Laanilan suunnan polut johta vat Kiilopäälle tai kultareitille. Vanhaa Ruijan polkua voi halu

Luonnossaliikkuja, harrastajaku vaaja Charles Svanbäck Nattasilla, mikä myös on erinomainen patikointikohde. syksyn juhlaan.

22 SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

Ruskan värileikki kutsuu patikoimaan

Lapin ruskaluonnossa saattaa tulla tilanteita, joissa kannattaa ottaa vaari Paliskuntain yhdistyksen yksinkertaisista neuvoista: Porot väistävät yleensä ihmistä. Rykimäaikaan on silti syytä pysyä poissa hirvaiden tieltä ja erityisesti hirvaan ja naarasporojen välistä. Poroja havaitessa on viisainta kiertää ne rauhallisesti mahdollisimman kaukaa. Porojen yllättämisen voi välttää taputtamal la käsiään ja pitämällä muuten ääntä. Näin myös porot huomaavat ajoissa väistää kulkijaa. Poroja kohti käveleminen on syysaikaan ehdotto masti syytä unohtaa. Hirvas voi ahdistettuna kokea ihmisen uhkaavan asemaansa ja tulla päälle. Valokuvaaminen ja muu porojen syksyinen ihastelu kannattaa siis hoitaa turvallisen etäisyyden päästä. tessaan marssia aina kaukaisten Nattasten välistä Sompiojärvel le saakka. Tällöin tulee varautua kuitenkin myös yöpymiseen. Erinomainen ruskareitti kul kee Saariselältä länteen Kulma kurulle, ja sieltä kohti etelää ja KutturanVaativammillamaantietä.reiteillä jalki neisiin kannattaa kiinnittää huo miota. Monin paikoin joutuu myös kahlaamaan, jolloin kumi saapas on järkevin vaihtoehto. Saariselän poluista saa lisätietoa infoista. Varusteitakin tärkeäm pää on omata seikkailijan mieli, kyky olla ahdistumatta pienistä kolhuista, säätilojen ohimene västä surkeudesta ja yksinäisyy den tunteesta. Polkuja ja reittejä kaikkialla Inarin Lapissa Utsjoen kirkon vierestä lähtee mainio polkuverkko kohti Go ahppelasjärveä, ja Kenestuvalta voi lähteä talsimaan yli 60 kilo metrin maittaista Kevon reittiä halki Kevon jyhkeän luonnon puiston. Polun varrelta löytyy merkittyjä tulistelu- ja leiriyty mispaikkoja sopivin välein. Pol ku suljetaan syyskuun lopussa. Inarin kirkonkyläkin on sat sannut polkuihin. Uusin ja suo situin reitti on toista vuottaan juhliva Jäniskosken polku, jo ka tekee ympyrän molemmin puolin Juutuanjokea ylittäen sen riippusiltaa myöten mahtavan Jäniskosken pauhuissa. Polkua on moitittukin sen maantiemäi sen olemuksen vuoksi, mutta vastaavasti sitä pitkin voi kulkea vaikka lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla avustajan kera. Juutuan retkeilyalueen polku verkko vie halutessa Otsamolle, Tuulijärvelle ja kauemmaskin. Pielpajärven kirkko on kaikkina vuodenaikoina yhtä häkellyttävä näky, mutta ruskan kirjomassa koivikossa sen ikiaikainen ole mus saa uusia sävyjä. Polku it sessään on ajan käytössä kulunut paikoin hankalaksi kulkea. Ivalon kylän itäreunaa kiertä vä suutensavanEikäainamastaLuontopolkujakuruunvätsestalänmielenkiintoisiailmeinen.polkuMukkavuopajan-Tavihaaranonmyösyllättävänmoni-Opastetaulutkertovatasioitamm.kyhistoriastajaalueenmuinaikäytöstä.NelliminkylänkupeestalähtetodellaantoisatpolutHaapataivanhalleuittorännille.löytyytokiKaamyöten,javaellusreittejäSevettijärveltäNäätämöön.kukaanestäkulkemastaaiomiapolkuja,omanuteliaimittakaavassa.

Nyt raikkaisiin!tuuliinulos

Pekka Talvio Elsaojalla

5. Veijari Veijarit ovat velmuja väärä leukoja, täynnään sarkastista tai itseironista huumoria. He nauttivat enemmän haeskelusta kuin lopputuloksesta. He oival tavat kullanhuuhtomisen olevan maailman absurdein ammatti. Veijari on valmis mihin tahan sa päättömyyteen, kunhan vain yksikin katsoja on paikalla. Silti veijari on koomisuudessaan pe rin traaginen hahmo.

6. Pyöränkeksijä Tähän ryhmään kuuluvat ovat yleensä vasta-alkajia. Heille on tärkeintä kehittää uusia mene telmiä keksimällä saman, tuhan teen kertaan toimimattomaksi todetun pyörän uudelleen. He keksivät uusia rihla-, lapio- ja koneyhdistelmiä vain pääty äkseen vähin äänin samoihin perinteisiin ratkaisuihin, joita muutkin käyttävät. Kaikki hei dän kokeilunsa osoittautuvat lo pulta susiksi. Auta armias tätä krääsää päätymästä vakavasti otettaviin museoihin!

LKL:n kokous 1983. Aatos Sal minen, kirjoittaja, Pekka Talvio, Topi Heino. Omanlaisi aan sieluja kaikki. Kuva: kokoelmat.Vesala,Taunokirjoittajan

2. Tutkimusmatkailija Montulla tutkijat pitävät sän tillisen tarkkaa muistikirjaa kai kista havainnoista luullen niitä tiedemaailmalle korvaamat tomiksi. He väsäävät kaikesta tilastoja. He iloitsevat suunnat tomasti tajutessaan olevansa en simmäisiä ihmisiä, jotka ovat käyneet avaamansa montun poh jalla. Ikävä kyllä 90 % heidän jutuistaan käsittelee ainoastaan heidän monttunsa ominaispiir teitä. Heitä jaksaa kuunnella vain toinen samanlainen.

4. Luonnonvaalija Luonnonvaalijoille tärkeintä on saada olla alkuperäisluonnon helmassa. He tuijottelevat pikku viinoissaan auringonlaskun vä rejä ja polvistuvat vanamoiden kukkakentän edessä. Luonnon vaalijoilla on eettisiä ongelmia oman kaivutyönsä kanssa, ko ko kesä voi mennä piloille mon tun reunaan pesineen sinirinnan vuoksi. Jotkut heistä kirjoittele vat runoja, jotka ovat enimmäk seen täyttä soopaa.

10. Kuuhullu Kuuhullua kiinnostaa kaik ki mikä kiiltää ja pyörii ja kuu lostaa maagiselta. Siksi nämä vanhan mielisairaalahoidon ai kaiset vapaakävelijät ovat täyt täneet kultakentät höpinöillään. Kullasta he puhuvat lähes kuis katen. Heitä kiehtovat kum malliset kullansyntyteoriat ja kultahistorian oudot löytötari nat. Ennusunia he näkevät jo ka yö - magnetismi, täysikuu ja maasäteily valvottavat heitä. Heille on tyypillistä, että kulta saaliit tuntuvat paranevan pime ässä, lumen alla ja lääkityksen unohtuessa.

Iän lisäksi ei sosiaalisella sta tuksella, siviiliammatilla tai op piarvoilla ole enää merkitystä kullankaivajaksi valikoitumisel le, eikä siinä toimessa menesty misellekään. Usein kuitenkin jo ensimmäinen kesä näyttää min kälaisilla luonteilla on menesty misen mahdollisuudet, ja ketkä ovat syntyneet laulukuoron puo lelle.Vaikka kulta vie suhteellisuu dentajun lähes kaikilta kaivajilta, pystyvät muutamat kultakii massaankin laskemaan reaaliset menestymisen mahdollisuudet. He pystyvät miettimään, mi tä asiaan kannattaa sijoittaa, ja mitä saa aineelliseksi tai aineet tomaksi palkaksi. Noin velikultaakymmenen Seuraava värikäs litania ei ole tarkoitettu vakavasti otettavaksi. Ja mikäli joku on tunnistavinaan itsensä, se riski on kestettävä.

Nipa parrakas,kullanhuuhtoPeruskäsitysLemmenjoRaumalaella1980.jasta:vanha,yksinäinenmies.Kuva:TaunoVesala,kirjoittajankokoelmat.

Kullankaivaja voi olla pi kantti mikstuura sulkeu tuneisuutta, josakaivajaEnnenmaalaaviinlisiin,hyväntahtoisiin,distettynälyyttä,epävakaisuutta,levottomuutta,kömpejakaunaisuuttayhpitkäjänteisiinjalomieuutteriinjataivaitapyrkimyksiin.kaikkeakullanonihminen,kaikesraadollisuudessaan,useinhajunsakinpuolesta.

vankinaStereotypioiden

23Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

1. Työnarkomaani Tämän ryhmän huuhtojat ovat oivaltaneet, että mikäli tekee enemmän työtä, niin kultaa saa enemmän, laihastakin maas ta. Työnarkomaanit rakastavat omaa hikeään ja työkykyään. He ovat kiduttavan säännölli siä, tunnollisia ja tylsiä. He ovat sukua työhevoselle. Heistä on hyötyä renkeinä, mutta työnjoh

8. Kahdenviikonmies Tähän ryhmään kuuluvat ovat kesälomakaivajia puhtaimmil laan. Usein heille riittää pik kuisen itse kaivetun hippusen ihailu oman sormen päästä koko loppuvuodeksi. Useimmiten he kuitenkin jakavat kaivuaikansa kahteen jaksoon: ensimmäinen viikko ryypätään, ja toinen sit ten kaivetaan, jos kyetään. Aika harvoin kyetään.

11. Juoppo Näille kultamaiden turhak keille kullanhuuhdonta on vain tapa juoda viinaa. Kultamailta löytyy kohtalotovereita. Pian kos yksi kesä kännissä kuluu.

3. Historian taltioija Tämän ryhmän edustajat viettävät talviaikansa alan kir jallisuuden parissa ja haas tattelemassa vanhoja kaivajia saadakseen heiltä kenties sa laisen vinkin tai edes yhden ennen julkaisemattoman tie donjyväsen.. He kantavat nis kat limassa kultamaiden roinaa sisustaakseen niillä huoneensa. Kirjahyllyyn tungetaan kaik ki mahdollinen ja mahdotonkin alan julkaisu.

9. Imagokaivaja Tämä tyyppiryhmä on tut tu erilaisten kultakarnevaalien liepeiltä. Heillä on oma kan sallisasunsakin: lerppahattu killuttimineen ja pinsseineen, ruutupaita, liivit, pussihousut ja kumiteräsaappaat. He ovat omasta mielestään hauskoja miehiä päissään. He ovat aina juuri sen verran asioista perillä, että onnistuvat jymäyttämään ulkopuolisia. Heille on tärkeätä, että joku hölmö luulee heidän olevan merkittävä kultamies..

Jos he esittelevät kultaa, niin on tasavarmaa, että se on ostettua. Juoppo on juoppo, kultamailla kin. Vesa Luhta

Yleinen käsitys kullankaiva jasta on, että hän on pitkäpar tainen erakonroikale, jolla on pahaenteisen salaperäinen taus ta. Hän voi olla myös jalo, hyvä ja oikeamielinen metsien sanka ri. Stereotypioiden ongelmana on, että kultamies ei ole uskotta va, mikäli hän ei odotusarvoil taan vastaa tiettyjä kliseitä. Vaikka kulissit ovat osapuilleen samat ainakin kultamaiden erä maisimmissa osissa, ovat tek niikka ja saavutettavuus tuoneet muassaan uuden kaivajatyypin. Entisaikojen kultamies oli lä hes poikkeuksetta nuorehko, parhaassa työiässään, ja kyke neväinen kestämään kaikkia erämaaelämän pirullisimpiakin vaivoja ja vastuksia. Nyt kul tamaille on hakeutunut jopa yli 70-vuotiaita selkä- ja sydänvai vaisia ukkoja.

Kuva:veijari.Puhdasverinen1982.KirjoittajaOikealla:MattiJauhiainenMoberginojalla1989.Tällaisenakullankaivajahalutaannähdä.Kuva:Kirjoittaja

Kultakuumeen puremia tajiksi heitä ei saa päästää.

7. Telaketjuterroristi Näiden veijarien jokainen työ suoritus on pyrittävä tekemään koneella, oli ajanhukka miten mahdoton hyvänsä. He ovat valmiita kulkemaan sadan met rin matkan vuorokaudessa, kun han vain päästään moottorilla perille – ja vaikka monivam mainen juomarikin konttaisi matkan parissa tunnissa. Mitä neitseellisempään maahan pää see jälkensä jättämään, sen kii hottavampaa jäljen jättäminen on. He todellakin tietävät jättä vänsä jälkensä vät.ovattoimiinsaViherpiiperrys,kultahistoriaan.kasvisruokajakohdistuvakritiikkisäälittävintämitähetietä

24 SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022 LAPPI Sodankylä 971 NÄÄTÄMÖ Nyt verkkokauppa!myös www.nord1market.com NäätämössäRajakauppaajoyli50vuotta!

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.