Saariselkä Nyt! Ruskan aika ja lokakuu 2022

Page 1

ä k l e s t i r a y ! Sa N

Ilmainen, ota mukaasi!

Maailman suurin savusauna Sajos, Inarin monitoimitalo Ruskaretkelle Jäämerelle! Ruskan värileikki kutsuu luontoon.

Syys 2022

”Valmistaudumme juuri vuodenkierron parhaimpaan näytökseen!”


2

SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

Herkkupöydässä jälleen eksoottista ja perinteistä

Lapin Keittiömestarit ry:n kuuluisa Herkkupöytä katetaan jälleen Saariselälle Isänpäivän aattona 12.11. Seisovan pöydän kattaukseen sisältyy mätejä ja äyriäisiä, kylmiä kaloja, kylmiä lihoja, lintuja, kasvisruokia, lämpimiä ruokia, leipiä, juustoja, jälkiruokia ja erikoiskahveja. Ensimmäinen kattaus avautuu kello 17.30 Santa´s Hotel Tunturissa, joka myös ottaa vastaan pöytävarauksia. Illalliskortin hinta on 72 euroa, mikä kattaa ruokailun seisovasta pöydästä. Herkkupöytä on katettu Saariselälle jo 30 kertaa ja siitä nautti viime vuonna noin 550 vierasta. Lähes kaikki yhdistyksen jäsenet, joita on noin 60, osallistuvat Herkkupöydän valmistamiseen – osa jo ennen iltaa ja osa häärimällä keittiössä illan aikana. Lisäksi mukana on alan opiskelijoita. Tämän vuoden Herkkupöydästä löytyy mm. kolmen mädin moussea, grillattua partaveitsisimpuk-

kaa, savustettua piikkikampelaa ja tattikaviaaria, hiillostettua siikaa ja tilliemulsiota, paahdettua luuydintä ja härkätartaria, poroa, kaniinia ja viikunachutneytä, helmikana galantiinia ja hanhenmaksa-kantarelli täytteellä, strutsialadoobia ja puolukka gremolataa, kesäkurpitsa-feta täytteisiä viininlehtikääryleitä, paahdettua kuningasosterivinokasta ja suolattua mustikkaa, paistettua kultaotsaahventa ja ylikypsää Meri-Lapin karitsan entrecôtea. Leipälaatuja voi maistella yli kymmenen leivän ja viiden levitteen valikoimasta. Jälkiruokien valikoima on jälleen houkutteleva – mainittakoon niistä hillatuulihattuja ja valkosuklaata ja litsi-juustokakkua ja karpaloa. Herkkupöydän täydellinen ruokalista löytyy Lapin Keittiömestarit ry:n internet- ja Facebook-sivuilta sekä Santa´s Hotel Tunturin nettisivuilta. HS

Lappi-kirjallisuuden mestariteoksia:

Kelokämppä

Lapin mittaamaton avaruus on kiehtonut monia kirjailijoita jo yli sadan vuoden ajan. Silloin kun kirjoittaja on elänyt aiheensa syvällisesti, on syntynyt mestariteoksia, jotka kilpailevat kaunokirjallisina tuotteina maamme parhaiden osaajien merkkiteosten kanssa, joidenkin mielestä jopa ylivertaisina. Eräs näistä on Jorma Ollikaisen vuonna 1962 julkaisema Kelokämppä Ollikainen eksyi sattuman kaupalla Albin Tirkkosen (1897-1958) vaatimattomaan kalakenttään paikassa missä Kirakkajoki laskee Rahajärveen. Hän ystävystyi nopeasti tuohon omintakeiseen erakkoon, joka oli jo muutamia vuosia viettänyt paikassa Lappi-koiransa kanssa.

Kelokämppä (1962) WSOY

SaariseNlyktä!

Albin Tirkkonen kutsui itseään Rahajärven keisariksi, ja hänen mielensä oli täynnä kummallista temppuilunhalua ja hämmentäviä juttuja. Alpiini-äijä oli kuitenkin syvällinen luonnontutkija, ja näin kaksi aivan erilaista miestä löysivät yhteisen sä-

Taas pöydät notkuvat, kun Lapin keittiömestarit laittavat tarjolle parasta osaamistaan.

velen. Yhdessä ystäviensä kanssa Ollikainen auttoi rakentamaan kenttään keisarille uuden kämpän, joka toimi sittemmin myös Ollikaisen retkien tukikohtana. Kertomus Alpiini-äijästä on merkkikappale kotimaisen erämaaluonnon mentaalista historiaa. Se sisältää myös Lappi-kirjallisuuden oivallisinta luonnon kuvausta. Kirja on omistettu ”hiljaisille kulkijoille, jotka tulivat ilman mainoksen kohua” ja jotka ”aikovat sinne näkemään asumatonta maata ja kokemaan minänsä mitättömyyden.” Keisarin ja hänen oppipoikansa tuokiokuvat ovat täynnä sekä mustaa että valoisaa huumoria ja erikoislaatuisuuden hyväksymisen sanomaa. Väliin mahtuu lempeitä tunnelmapaloja erämaaluonnon hiljaisesta kulusta sekä syvähenkisiä mietteitä elämän ainutkertaisuudesta. Lopulta kuolema ottaa niskalenkin keisarista, ja Ollikainen perii kämpän. Syntyy ajatus panna kaikki paperille. Ollikainen hukkui itsekin kelokämpän läheiseen Ronkajokeen

Julkaisija ja kustantaja: InariNet, 25. vuosikerta. Vastaava päätoimittaja/tuottaja: Pasi Ruotsalainen, Ivalo 040 5745 310 inarinetti@gmail.com Toimittajat ja vakituiset avustajat: Helena Sahavirta, Minna Rannila, Pertti Turunen, Vesa Luhta. Painopaikka: Kaleva Oy, Oulu. Kansikuva: Charles Svanbäck Näköislehti osoitteessa: saariselkanyt.com ja inarinyt.com Taajamajakelu: Pentti Väisänen Kuljetukset: UKK-Express ja JBUS

olleessaan ylittämässä sitä moottorikelkalla. Ironista, sillä häntä turhautti kairojen katoaminen ”sivistyksen” tieltä. Kirja loppuu sanoihin: ”On vain ajan kysymys, milloin se nielaisee Alpiinin kairan kokonaan. Vie sieltä kelot, särkee pahtaat, perkaa kosket ja raiskaa järvet. Tuhoaa tuhatvuotisen rauhan ja ikiaikoja säilyneen entisen elämän. Vaan onhan Alpiinilla nyt uusi kiveliö.” Lähellä tuon kairan katoaminen olikin, mutta erämaakeskustelun myötä synnytetyt erämaa-alueet, ja Metsähallituksen myöhempi hakkaamattomuuspäätös jätti Kirakan kairan keskeiset osat sellaiseen tilaan kuin ne olivat Alpiinin päivinä. Ollikaisen teoksella oli tässäkin oma roolinsa. Teosta, eikä edes sen myöhempää kirjailijan pojan toimittamaa toista painosta ole ollut saatavilla kuin sattumanvaraisissa divareissa. Kirjastoista teos kuitenkin vielä löytyy helposti. Vesa Luhta

”Aika on merkillinen mahtaja. Se ei näy, eikä se tunnu; sitä ei kuule eikä tajua; se ei synny koskaan eikä kuole milloinkaan, mutta kuitenkin se taluttaa meitä kuin orjiaan, määrää tulemisemme ja lähtemisemme. Kohdallani se oli taas olevinaan lopussa – aamulla oli lähdettävä, mutta sitä ennen vielä yksi nuotio, vielä yksi järvi vaarojen välissä, vielä yksi äänetön yö”. (Lainaus Kelokämpästä).


3

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

TERVETULOA SAARISELÄN NESTEELLE

LOUNAS-BUFFET ma-pe klo 11-15.

Pizzat, burgerit myös mukaan, TAKE AWAY

ä k l e s i r a a S NESTE SAARISELKÄ

jari.tiainen@kangastintti.inet.fi +358 (0) 16 668 691

MA-LA 8-20, SU 9-20

Maan maukkaat hampurilaiset ja ateriat sekä mehevät pizzat, myös take away-pakkauksissa. Oman leipurin aamutuoreet makeat herkut ja pikkusuolaiset.

Seuraa meitä:

1290 AVOINNA: MA-PE 8-20 LA-SU 9-20

nestesaariselka.fi Meillä on nopeat max 50 kW:n ja 150 kW:n latauspisteet.


4

SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

”Jääkuutiot” valmistuvat Kaunispään Etelärinteelle Kaksi ensimmäistä ”Ice cubes” -mallitaloa valmistuvat ennen uutta matkailukautta vuokrattaviksi Saariselällä. Kaunispään Etelärinteellä sijaitsevien Valo Luxury Retreats -huviloiden ulkotyöt, muun muassa kuntan levitys, olivat vielä elokuun puolivälissä kesken, mutta kaiken pitäisi valmistua ennen uutta talvikautta. - Huvilat tulevat vuokrattaviksi ympäri vuoden. Talvikaudella niitä vuokrataan nimellä Valo Ice Cubes ja kesällä Valo Villas, toimitusjohtaja Taru Lehtonen Valo Luxury Retreats Oy:stä kertoo. Huviloiden lyhin vuokra-aika tulee olemaan kolme yötä. - Huviloiden laatutaso on korkea. Niissä on tupakeittiö

ja jokaisessa makuuhuoneessa on oma erillinen kylpyhuone. Lisäksi niissä on poreallas, takka ja sauna, Lehtonen kuvailee. Huviloissa on reilut 100 neliötä. Kussakin täysin varustellussa hirsihuvilassa on kymmenen vuodepaikkaa: kuuden vuodepaikan lisäksi taloissa on lisävuoteet neljälle. Makuuhuoneita taloissa on kolme, niistä kahdessa vuoteet ovat parven tyyppisellä ylätasolla, jonne johtavat tavalliset portaat. Ensi kevääksi Etelärinteelle aiotaan rakentaa neljä uutta huvilaa, niistä kolmen perustuksetkin ovat jo valmiina. - Jouduimme uusimaan suunnitelmia, kun korona tuli väliin, Lehtonen kertoo. Nyt yrityksessä mietitään vielä,

Kaksikerroksisissa hirsimökeissä on luonnon kivilattiat, keittiö, oleskelu-tiloja, makuuhuoneet omilla kylpyhuoneilla, sauna ja poreallas. Osassa on parvi revontuli-ikkunoin. Mökkien maisemaikkunoista avautuu näkymä UKK-puistoon. onko huviloiden koko oikea ja minkälainen tulee olemaan niiden järkevä kokonaisuus. Huviloita varten on jo ostettu neljä muuta tonttia ja lisäksi useammasta on tehty varaukset. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan huviloita piti ensimmäisessä vaiheessa

rakentaa kymmenen ja sen jälkeen vielä lisää vuoteen 2024 mennessä. Valo Luxury Retreats Oy on täyden palvelun huvilalomiin keskittyvä suomalaisyritys, joka toimii yhteistyössä hollantilaisen, korkealuokkaisia loma-asuntoja välittävän Dutchen B.V -yritksen

kanssa. Valo Ice Cubes -huviloita tullaan vuokraamaan matkatoimistojen, Booking. comin ja omien nettisivujen kautta. Helena Sahavirta Havainnekuva rakennuttajalta

Keskusvaraamon Safaritalo on Saariselän keskustaan noussut uusi maamerkki. Talo palvelee matkailijaa loman alusta loman loppuun: talossa on mm. asiakkaiden avainpalvelu, ohjelmapalveluiden myynti, safarien lähtöpaikka sekä harrastusvälineiden vuokraus. Talon avajaiset ajoittuvat syys-talvikauden taitteeseen.


5

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

RUSKAN PÄIVÄRETKET: JÄÄMEREN Jäämeren KIERROS kierros

Raja-Joosepin syyskuussa tiistaisin ja torstaisin tiistaisin ja kenttäRUSKAN PÄIVÄRETKET: 1.9. 6.9. 8.9. 13.9. 15.9. 20.9. 22.9. torstaisin kunnostetaan Jäämeren kierros LÄHDE MUKAAN KOKENEEN OPPAAN MUKAANSA TEMPAAVAAN KERRONTAAN LAPISTA JA POHJOIS-NORJASTA.

RUSKAN PÄIVÄRETKE Lemmenjoen retki kierros Jäämeren

tiistaisin ja torstaisin

Kunnostustyöt UK-kansallispuistoon kuuluvalla Raja-Joosepin kentällä ovat alkaneet elokuun alussa. Kenttä sijaitsee Luttojoen varrella, aivan Venäjän rajan tuntumassa. Kentän pihapiiri on pysynyt lähes muuttumattomana 1900-luvun alusta saakka ja se on hyvin säilynyt esimerkki erämaa-asutuksesta Lapissa. Tilan asukkaat Joosef Sallila eli RajaJooseppi ja hänen elämänkumppaninsa Matilda Lehikoinen saapuivat vuoden 1910 tienoilla Luton törmälle, minne he rakensivat käsin kymmenen vuoden aikana useita rakennuksia. Elinkeinoina olivat kullankaivuu, helmenpyynti, kalastus ja metsästys sekä poronhoito. Tilalle hankittiin myös muutamia lehmiä ja lampaita. Raja-Joosepin kenttä on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä Se on valtakunnallisesti merkittävä rakennusperintökohde ja kunnostuksesta vastaa Metsähallituksen Lapin Luontopalvelut. Korjaus mahdollistaa kohteen säilymisen ja myös sen sisätiloihin tutustumisen tulevaisuudessa. Korjauksia tehdään Raja-Joosepin kämpän ja saunan katto-, seinä- ja alapohjarakenteisiin. Laajassa kunnostustyössä puretaan 1980-luvulta peräisin olevia kreosoottikyllästettyjä puurakenteita. Lisäksi korjataan vesikattorakenteet ja tehdään maatöitä rakennusten ympärillä. Työ valmistuu syksyn aikana. Korjaustöiden ajaksi ympäristö suojataan, sillä pihapiirissä on arvokasta, uhanalaista niittylajistoa. Raja-Joosepin kenttä on avoin vierailukohde myös korjaustöiden ajan. Työmaa-alue rajataan kuitenkin aidoin eikä siellä liikkuminen ole sallittua. Raja-Joosepin restaurointityöt toteuttaa Entisöinti Rinne Oy. Rahoitus kohteen kunnostukselle on saatu erillisrahoituksena valtion lisätalousarviosta ja valtion budjettirahoituksesta.

Retkellä kuulet mm. Inarinjärvestä, alueen erämaista, saamelaisuudesta, kolttasaamelaisuudesta, poronhoidosta, Pykeijän kylästä, kuningasravuista, lohesta, petoeläimistä, kullankaivajista ja -huuhdonnasta ym. Matkalla kuulet myös saamelaisten myyttejä ja tarinoita. Pykeijän kylässä tutustumme kylään ja sen elämään.

Retki sisältää:

ja Inarintiistaisin ja torstaisin retki maanantaisin

Opastetun bussikuljetuksen, kahvin / teen, savuporoleivän Sanilan Porotilalla, lohikeittolounaan, salaatti, kahvi ja leivonnainen Nuorgamissa, lättykahvit Neljän Tuulen Tuvalla Kaamasessa.

Lemmenjoen retki ja Inarin retki maanantaisin

Reitti ja aikataulu:

Lemmenjoen retki ja Inarin Varaukset: retki 016 - 661 930

7:45 Kiilopää 8.00 Saariselkä hotellien pysäkit, 8:30 Hotelli Ivalo/Linja-autoasema/ Hotelli Kultahippu, 9:00 Wilderness Hotelli Inari -Hotelli Inari-Hotelli Kultahovi-Sevettijärvi-Neiden-PykeijaVarangerbotn- Nuorgam-Utsjoki-Kaamanen-Inari-IvaloSaariselkä-Kiilopää n. klo 20-21 Tilauksesta myös muina päivinä, mikäli lähtijöitä yli 20 henkilöä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut viimeistään edellisenä päivänä klo 16 mennessä 0400 981 243 tai 0400 696 678. info@kukkolanbussit. com. Hinta: 120,- e/hlö (ei lapsialennusta). Min. lähtijämäärä 15 henk. Maksu bussissa kortilla tai käteisellä.

Varaukset: 016 - 661 930

loa Tervetu e upeall ruska! matkalle

maanantaisin

www.kukkolanbussit.com

Varaukset: 016 - 661 930

Reittien kestävöinti valmistumassa Urho Kekkosen kansallispuiston reittien kestävöinti on loppusuoralla. Merkittyjä reittejä on kestävöitetty heinäkuun aikana sekä kansallispuistossa että Sompion luonnonpuistossa. Sompion luonnonpuistossa sorastus on tehty Pyhä-Nattaselle vievällä lyhyemmällä reitillä sekä UK-puistossa Luulammen taukopaikan sivuuttavalla reitillä. Kiilopäältä lähtevän Vasapolun kestävöinnin lisäksi myös taukopaikan esteettömyyttä on paranneltu. Rautulampi-Luulampi reitin sorastus valmistui elokuun aikana. Sompiojärventiellä on aloitettu tien perusparannustyöt syksyllä 2021, ne koskevat tieosuutta välillä Nalijoki-Rovaselkä. Kesällä 2022 tieosuudelle on ajettu sorastuskerros parantamaan tien käytettävyyttä ja tien hoitotöitä. Kunnostustöitä on kuitenkin viivästyttänyt murskeen heikko saatavuus. HS

Kylässä mahdollisuus maistaa kuningasrapuleipä + kahvi, omakustanteisesti.

www.kukkolanbussit.com

www.kukkolanbussit.com

Raja-Joosepin kenttä on suosittu, mielenkiintoinen nähtävyys. (Kuva: Pertti Turunen)


6

SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

Jäämeren retkille pääsee helposti Kukkolan busseilla Saariselältä ja muualta Inarista pääsee helposti Jäämerelle, kun hyppää vain bussiin. Inarilainen KukkolanBussit Oy tekee Jäämerelle sekä kiertomatkoja että safarireissuja. Jäämeren kierroksia ajetaan syyskuussa, parhaaseen ruska-aikaan 1. - 22.9, tiistaisin ja torstaisin. Matkalla kokenut opas kertoo elämästä niin Lapissa kuin Pohjois-Norjassakin: erämaista ja Inarijärvestä, saamelaisuudesta ja kolttasaamelaisuudesta, poroista, lohesta, kuningasravusta ja pedoista. Kullankaivajista sekä saamelaisten myyteistä ja tarinoista. Jäämeren kierroksen ensimmäinen pysähdys on Sevettijärvellä, jossa nautitaan savuporoleivät Sanilan Porotilalla. Matka jatkuu Neidenin Kolttakönkään kautta Pykeijan kylään, jossa on mahdolli-

suus ostaa kuningasrapu-leipä. Varangerbottenin kautta päästään takaisin Suomen puolelle Nuorgamiin, jonka Lomakylässä nautitaan lohikeitosta. Utsjoen Kirkkotupien jälkeen ylitetään Petsikon tunturiylänkö ja saavutaan Kaamaseen Neljän Tuulen Tuvalle. Siellä kahvitellaan lättyjen kera. - Jäämeren kierrokselle mahtuu monenlaista maisemaa ja näkemistä. Ja mitä enemmän kerrot, sitä enemmän ihmiset kyselevät, matkoilla oppaana toimiva Liisa Fabritius kertoo. Sevettijärvellä kiinnostavat kolttasaamelaiset, Neidenissä kylän historia ja käpäläkalastus, jota opas esittelee kuvinkin. - Syyskuussa Pykeijassa on jo ruskan värit ja kalliokasvillisuus erittäin kaunista. Kylä on vanhaa suomalaista asu-

Pykeijän kylä eli pikku-Suomi tulee tutuksi Kukkolan bussin kyydissä ruskamatkalla Jäämerelle. Kylässä on mahdollisuus nauttia kuningasrapua, josta tuli yhdessä yössä taantuneen kylän pelastaja. Kuinka se tapahtui, siitä kuulet myös retkellä.

tusta ja sen historia kiinnostaa. Sevettijärven tie on kaunis ja Norjassa maisema on taas aivan erilainen, etenkin Pykeijaan vievä kapea ja mutkainen tie. Tenon laakso on jälleen erilaista seutua Kirkkotupineen, Suomen puolellakin on matkalla monenlaista maisemaa. Retki tehdään, mikäli lähtijöitä on vähintään 15. Ilmoittautumiset tulee tehdä edellisenä päivänä kello 16 mennessä.

Rapusafarille Kirkkoniemeen Joulukuusta maaliskuuhun Kukkolan Bussit vie turisteja Pohjois-Norjaan Kuningasrapusafareille. Retkille on takuulähtö eli matka toteutetaan, vaikka lähtijöitä

olisi vain yksi. Varausohjeet löytyvät Kukkolan Bussien nettisivuilta Matkat-kohdasta. Retki alkaa varhain aamulla ja aamupala nautitaankin vasta Sevettijärvellä. Sieltä ajetaan Kirkkoniemeen, jossa safari alkaa Snowhotel -hotellilta. Safarilla istutaan matkojen ajan moottorikelkan reessä, tarvittavat lämpimät varusteet saadaan hotellista. Itse safari kestää 2 – 3 tuntia, minkä jälkeen hotellilla nautitaan kevyt ateria pyydetyistä kuningasravuista. Snowhotel -hotelliin tutustumisen jälkeen ajetaan Sevettijärvelle käristyskeitolle, ennen paluuta Saariselälle. - Kuningasrapuretket ovat varsinkin ulkomaalaisten ja erityisesti aasialaisten suosimia, toimitusjohtaja Tapani

Kukkola Kukkolan Tilausliikenne Oy:stä kertoo. Kukkolan Bussit ajaa myös ympäri vuoden ja miltei joka päivä Saariselältä ja Inarista Kirkkoniemeen ja takaisin. Kirkkoniemen kuljetusten aikataulut sekä lähtö- ja paluupaikat löytyvät Kukkolan Bussien nettisivuilta, mukaan pääsee mm. Kiilopäältä, Kakslauttasesta, Ivalosta ja Inarista. Paikkavaraukset voi tehdä sekä Kukkolan Bussien että Visit Inarin nettisivujen kautta (visitinari.fi). Kuljetusta käyttävät myös Norjan rannikkolaiva Hurtigrutenin mukana Kirkkoniemeen tulevat tai sieltä lähtevät matkailijat. Lisätietoja: kukkolanbussit.com. HS


7

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

Restaurant

Teeren

Saariselän

Pub

pesä

sydämessä

Ruskatansseissa huippuesiintyjiä

Live musiikkia myös

! a o l vetu

Ter

suomenkivivalmiste.fi

9-11.9 Janne Hietala trio 16-18.9 Maria Kiiski

Avoinna 14-02, keittiö 14-23

MAJOITUS & AKTIVITEETIT Huoneistot Mökit Retket

Kun tilaat 12.9. mennessä saat muistokiven vielä ennen talvea. Edustajamme:

IVALON TAIMITUPA H AU TAU S TO I M I S TO

Ruskatie 1, 99800 Ivalo p. 0400 125 877

Välinevuokraus Safarit

Saariselän Keskusvaraamo saariselka.com


8

SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

Inarin Sajos on saamelaiskulttuurin monitoimitalo Sajos on saamea ja tarkoittaa asentopaikkaa, Katariina Guttorm kertoo.

Sajos hallitsee Inarin kirkonkylän kyläkuvaa pystypuisilla seinillä ja lasipinnoilla. Sajos – Saamelaiskulttuurikeskus – hallitsee Inarin kirkonkylän kyläkuvaa Juutuanjoen rannalla, Saamelaismuseo Siidan lähellä. Sajos on saamea ja suomeksi se merkitsee asentopaikkaa. Rakennus onkin Suomen saamelaisten hallinto- ja kulttuurikeskus, jossa on Saamelaiskäräjien tilojen lisäksi paljon muutakin: se on myös kokous- ja kongressikeskus sekä tapahtumatalo. Rakennuksella on neljä siipeä, jotka kurottuvat eri ilmansuuntiin. Sajoksen markkinointipäällikkö Katariina Guttormin mukaan talon pohjan voi ajatella kuvaavan porontaljaa tai sitä, että saamelaisia asuu neljän maan alueella: Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän. Talon muoto on kuitekin saatu poron selkänikaman poikkileikkauksesta. Rakennuksen on suunnitellut Halo-Arkkitehdit Oy Oulusta. Sajoksen suurin tila on rakennuksen keskellä ja se voidaan

muuntaa yli neljänsadan henkilön saliksi yhdistämällä auditorio ja viereinen monitoimisali. Auditorioon mahtuu enimmillään reilusti yli kaksisataa ihmistä, mutta senkin tilat ovat muunneltavissa huomattavasti pienemmiksi. - Sajoksen av-tekniikka mahdollistaa vaikka valtakunnallisten etäkokouksien pitämisen Inarissa, se on parempaa ja varmempaa kuin esimerkiksi Helsingin parhaimmissa paikoissa, Guttorm kertoo. Sajoksessa on kaksi AVteknikkoa ja kokoukset voidaan taltioida, miksata ja lähettää suoratoistona. - Tekniikka on valmiina ja sitä myös käytetään paljon, Guttorm kertoo. Sajoksessa on myös AVtuotantotilat musiikki- ja videostudioineen, kiinteät tulkkauskopit jopa viidelle kielelle. Sajoksessa on järjestetty myös dubbauskoulutusta.

Ekologinen Ravintola Čaiju Yhdessä siivistä on Ravintola Čaiju, joka painottaa valinnoissaan ympäristöarvoja. Kahvi on pienpaahtimon tuottamaa papukahvia, joka jauhetaan itse jokaiseen pannulliseen. Tarjolla on myös useita erikoiskahveja – esimerkiksi kuusenkerkkä- ja pakurikääpälattea – sekä erilaisia teejuomia. Ravintolan lounasruoka on kasvispainotteista, leivonnaisissa on mm. raakakakkuja ja mehut luomua. Pöytäliinat ja henkilökunnan työvaatteet on tehty kierrätetyistä muovipulloista saadusta kuidusta. Čaiju järjestää mm. kokouskahvituksia. Ravintolassa on kaksi kokkia ja lounaat onnistuvat jopa parille sadalle henkilölle, sillä sen 60 paikkaa on mahdollista laajentaa yli sadaksi. Ravintola Čaiju on avoinna arkisin kello 9 – 15. Inarin kunnan ylläpitämä Saa-

Sajoksen aulassa on tilaa.

Pyöreät muodot hallitsevat aulaa. melaiskirjasto täyttää yhden Sajoksen siivistä, toisessa on Sami Duodji ry:n y aitojen saamelaisten käsitöiden myymälä. Alimmassa, avoimessa kerroksessa on myös Saamelaiskäräjien parlamenttisali Solju, johon mahtuu 30 – 100 ihmistä. Sen seinää koristaa taiteilija Outi Pieskin työ Eatnu, eadni, eana (Virta, emo, maa). Käräjien hallituksen kokoukset järjestetään nykyisin yleensä etänä ja ne tulkataan aina ainakin kolmelle saamen kielelle. Saamelaiskäräjien yleiskokous kokoontuu Sajoksessa 4 – 5 kertaa vuodessa, se on avoin ja nähtävissä suoratoistona. Opastettuja kierroksia

Saamelaiskäräjien kokoussali on pyöreä.

Sajos on avoinna arkisin kello 9 – 17. Sen avoimiin tiloihin voi tutustua maksullisilla opastetuilla kierroksilla, joita järjestetään yleensä arkisin kello 12.

- Vierailijoita kiinnostaa usein missä saamelaisia asuu, samoin saamen puvut ja kielet Guttorm kertoo. Sajoksen toinen ja kolmas kerros ovat suljettuja. Niihin on sijoitettu mm. Saamelaisarkisto ja Sámi soster ry:n toimisto Myös Saamelaiskäräjien toimistot ja mm. sen alaiset Musiikki-, Elokuva-, Lastenkulttuurija Oppimateriaalikeskukset sijaitsevat yläkerroksissa. - Sajos vuokraa kokoustiloja ja -palveluja ulkopuolisille. Talossa on ollut myös erilaisia tapahtumia ja yksityistilaisuuksia kuten häitä, ristiäisiä sekä muita perhejuhlia, Guttorm kertoo. Siula valmistui kymmenen vuotta sitten ja juhlavuotta päästään Guttormin mukaan juhlimaan avoimilla ovilla heti kun korona sen sallii. Helena Sahavirta Kuvat: Samediggi


9

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

UKKpuiston lähtöportti etenee UK-kansallispuistoon on tulossa uusi ja näyttävä lähtöportti, joka sijoittuisi Saariselän keskustaan latujen ja reittien lähtöpaikalle. Metsähallituksen käynnistämä lähtöportin rakennustöiden kilpailutus päättyi elokuussa. - Lähtöportin rakentaminen edellyttää vielä Inarin kunnan antamaa rakennuslupaa ja kaavamuutosta, Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden aluejohtaja Pirjo Seurujärvi kertoo. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on jo myöntänyt lähtöportin suunnitteluun 150 000 euroa. Sen lopullinen kustannusarvio tulisi olemaan 2 – 3 miljoonaa euroa, joka rahoitettaisiin vuoden 2022 budjetista. Metsähallituksen ylläpitämä UK-kansallispuiston palvelupiste Kiehinen siirtyisi uuden lähtöportin yhteyteen. Se sijaitsee tällä hetkellä Santa´s Hotel Tunturin Gielas-rakennuksen alakerrassa. Lähtöportin rakennuksesta ei kuitenkaan tulisi varsinainen opastuskeskus vaan sisätiloissa toimiva opastuspiste. Näyttävä lähtöportti lisäisi puiston turvallisuutta, sillä sen kautta kansallispuistoon kulkisi paljon kansainvälisiä matkailijoita, joille voitaisiin kertoa puistosta ja sen olosuhteista. Lähtöportin opastuspiste tavoittaisi myös paljon kotimaisiamatkailijoita. - UK-kansallispuistossa koettiin 2021 kaikkien aikojen ennätys eli 446 000 kävijää, Seurujärvi kertoo. - Tämän vuoden kesäkuulle kävijämäärät olivat vastaavia kuin edellisenä vuonna, heinäkuu oli kuitenkin hiljaisempi. Edessä on vielä ruskasesonki, Seurujärvi aprikoi ja ennakoi, että kävijämäärä nousisi tänä vuonna suuremmaksi kuin vuonna 2019 mutta jäisi noin 20 000 kävijää pienemmäksi kuin vuonna 2021. Helena Sahavirta

Päivitetyt tapahtumatiedot löytyvät osoitteista inari-saariselka.fi inari.fi ja utsjoki.fi

Kesän aukioloajat kotisivuiltamme


10

SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

Inarin SAKK antaa ammattikoulutusta pohjoisen tarpeisiin Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) on pohjoisen oppilaitos, josta voi valmistua erityisesti pohjoisessa tarvittaviin ammatteihin. Oppilaitoksen pääpaikka on Inarin kirkonkylässä, mutta opetusta annetaan myös eri puolilla Saamelaisaluetta. Nuorten lisäksi oppilaitos antaa opetusta myös aikuisille ja lähes kaikkiin koulutuksiin voi hakea ympäri vuoden. - Meillä on osaamista luonnon hyödyntämisessä. Maailman muuttuessa omavaraisuus ja luonto-osaaminen nousevat arvoonsa, SAKK:n rehtori EevaLiisa Rasmus-Moilanen toteaa. Porotalouden ammattitutkinto sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinto ovatkin koulussa suunnattu erityisesti porotalouden tarpeisiin. Koulussa on useita koulutuslinjoja myös matkailualalle ja sieltä valmistuu mm. kokkeja ja tarjoilijoita, joiden työmahdollisuudet ovat erittäin hyvät erityisesti pohjoisen hotelli- ja ravintola-alalla. - Syksylläkin voi hakea ravintola- ja cateringalan sekä matkailualan koulutuksiin ja niitä voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena, RasmusMoilanen kertoo. Kokkilinjalla käytetään paljon lähialueen raaka-aineita poroa, kalaa, marjoja ja sieniä, joiden hankintaan opiskelijat osallistuvat. Ravintola- ja ca-

tering-alan perustutkinnossa tarjoilijan opinnot sisältävät asiakaspalvelua ja myyntiä sekä ruokien ja juomien tarjoilua. Molemmilla linjoilla opiskelijat hiovat taitojaan tilaustöissä, oppilaitoksen juhlissa ja tapahtumissa sekä työelämässä eri puolilla Pohjois-Kalottia.

Artesaaneja ja lähihoitajia Matkailualan perustutkinto tuottaa matka-asiantuntijoita, vastaanottovirkailijoita ja matkailupalvelujen tuottajia. Luonto-ohjaaja taas on monialaosaaja, jonka luonnon- ja kulttuurin tuntemus yhdistyy sujuviin erätaitoihin. Ensimmäinen opintovuosi kuluu perustaitojen ja tietojen opiskeluun ja toinen asiakaspalvelu ja opastustaitojen kehittämiseen alan työtehtävissä. Ammattitaitoisille ohjaajille ja oppaille on jatkuvasti kysyntää pohjoisessa, lisäksi on mahdollista työllistyä useiden eri ammattien rajapinnoilla, kuten sosiaali-, terveys- ja ravitsemusalan tuntumassa. Liiketoiminnan perustutkinto sopii myynti- ja asiakaspalvelun työntekijöille ja se on mahdollista myös oppisopimuskoulutuksena. Luonto-ohjaajan perustutkinto onkin viime vuosina ollut

Parasta lihan! e l l i j ö y s

yksi suosituimmista aloista, mutta myös artesaanikoulutus korukivi- ja jalometallialallen on suosittua. Artesaani eli taideteollisuusalan perustutkinto opettaa korujen valmistamista jalometalleista ja korukivistä. Opiskeluun sisältyy myös perinteinen saamelainen käsityö kovista materiaaleista sekä luonnonmateriaalien käyttäminen. Myös kielikoulutuksiin on aina enemmän hakijoita kuin on koulutuspaikkoja, vaikka tarjontaa on pyritty lisäämään. Inarin-, pohjois- ja koltansaamen opetusta annetaan myös etänä virtuaalikoulussa.

Saamen taitoisia tarvitaan sotealalle - Saamenkieltä taitaville sosiaali ja terveysalan ammattilaisille on suuri tarve, Rasmus-Moilanen kertoo. SAKK on antanut hoitoalan koulutusta jo pidemmän aikaa ja elokuussa alkoikin sosiaali- ja terveysalan perustutkinto eli lähihoitajaopinnot. Lähihoitajat työskentelevät moniammatillisen tiimin jäseninä ja työpaikkoina ovat mm. päiväkodit, kotihoito, hoivayksiköt, terveyskeskus, sekä mielenterveys- ja päihdetyön yksiköt. Perustutkintoja on mahdollisuus suorittaa oppisopimuskoulutuksena, mutta osaamista voi täydentää myös tutkinnon

Oppilaitosta johtaa rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen osilla. SAKK on antanut pitkään myös media-alan koulutusta, joka alkoi taas elokuussa. Erä- ja luonto-oppaiden koulutus alkaa seuraavan kerran vasta keväällä 2023, syynä on opetussuunnitelman uudistaminen. Erilaisia lupa-, pätevyys-, kortti- ja muita lyhytkoulutuksia SAKK järjestää alueen tarpeisiin, aiheita ovat mm. alko-

holilainsäädäntö, hygieniaosaaminen, tulityö, työturvallisuus ja matkailun turvallisuuspassi. - SAKK:lla on käynnissä useita opetukseen liittyviä kehityshankkeita ja uusia on myös vireillä, Rasmus-Moilanen kertoo. Helena Sahavirta Kuva: PasiR

Poronliha on terveellistä Maailmassa on vajaat kolme miljoonaa poroa ja poronlihaa tuotetaan vuosittain noin 20 miljoonaa kiloa. Suomessa porot teurastetaan syksyllä tai alkutalvesta, kun porojen kunto on parhaimmillaan. Teurastettava määrä on noin 120 000 poroa, mikä tuottaa vuosittain 2 - 2,5 miljoonaa kiloa poronlihaa. Teuraista yli 75 prosenttia on vasoja, 18 prosenttia aikuisia naarasporoja eli vaatimia ja 6 prosenttia aikuisia urosporoja eli hirvaita. Urosporosta saadaan noin 50-60 kiloa lihaa, aikuisesta naarasporosta noin 35-40 kiloa ja vasasta noin 25 kiloa lihaa. Lihan määrä koskee poroja, jotka eivät ole saaneet lisäruokintaa kesällä ja syksyllä ennen teurastusta. Yleensä teurasporoja ei ruokita talvella lisärehulla. Porojen ravinto koostuu usein kaupallisesti tuotetusta lisärehusta ja luonnonravinnosta, jota ne hyödyntävät laiduntaessaan vapaasti. Poronlihaa arvostetaan nykyään sen maun, mureuden ja alhaisen rasvapitoisuuden vuoksi. Poronliha on myös hienosyistä ja siinä on runsaasti valkuaisaineita, minkä lisäksi se sisältää monia välttämättömiä aminohappoja. Poronliha on terveellistä, sillä siinä on enemmän vitamiineja ja hivenaineita ja vähemmän rasvaa kuin sian- tai naudanlihassa. Poronvasan fileen rasvapitoisuus on vain 2,3 prosenttia. Poronliha on myös eettinen valinta, sillä porot saavat laiduntaa vapaasti ja niiden elinympäristö on puhdas. Poronlihaa myydään paikallisissa elintarvikemyymälöissä ja sitä on tarjolla ravintoloissa. Ole hyvä ja nauti!


11

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

IVALON

APTEEKKI

Ivalontie 10 99800 Ivalo puh. 010-281 7215 www.ivalonapteekki.fi ivalon.apteekki@apteekit.net

I

VALON Palvelemme Ivalossa: Palvelemme Ivalossa: ma ti-to 9-17, APTEEKKI ma 9-18, 9-18, ti-to 9-17, Ivalontie 10 99800 Ivalo puh. 010-281 7215 pe 9-18, 10-14 ivalon.apteekki@apteekit.net pewww.ivalonapteekki.fi 9-18,la la 10-14

PALVELUPISTEET:

Palvelemme Ivalossa:

INARI PALVELUPISTEET: K-Market Inari ...................... 016 671 500 INARI KARGASNIEMI K-Market puh. ............. 016 671016 500676 241 K-MarketInari Härkönen KARIGASNIEMI NUORGAM K-Market Härkönen puh. 016016 676321 2418800 Samimootor Oy.................. NUORGAM SAARISELKÄ PALVELUPISTEET: Samimootor Oy puh. 016 321 88 00 Inarin kunnan SAARISELKÄ INARIkirjastoauto Teerenpesän piha-alue K-Market Inari 500 K-Market Kuukkeli puh.puh. 016 016 668671 741 KARIGASNIEMI keskiviikkoisin 12-17 .......... 0400 327 475 UTSJOKI K-Market Härkönen puh. 016 676 241 Uulan Säästö puh. 016-677 105 Siula-talon K-marketissa NUORGAM NÄÄTÄMÖ puh. 016 321302 88 00 joka päiväSamimootor 9-21 puh.Oy .......... 0600 700 SAARISELKÄ K-Market puh. 020 735 4466 UTSJOKINäätämö K-Market KIRJASTOAUTO Kuukkeli puh. 016 668 741 INARIN KUNNAN Uulan Säästö ..................... 016 6777 105 UTSJOKI puh. 0400 Uulan 327 475 Säästö puh. 016-677 105 NÄÄTÄMÖ NÄÄTÄMÖ K-Market Näätämö ............ 020 735 4466 K-Market Näätämö puh. 020 735 4466 INARIN KUNNAN INARIN KUNNAN KIRJASTOAUTO puh. 0400 .............. 327 475 0400 327 475 KIRJASTOAUTO

ma 9-18, ti-to 9-17, pe 9-18, la 10-14


12

SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

Uusi koulu- ja kulttuurikeskus valmistui Ivaloon

Koulukeskus sijaitsee Ivalojoen pohjoisrannalla paikalla, jolla on perinteisesti ollut kansansivistystoimintaa, sillä ensimmäiset koulurakennukset alueelle nousivat jo ennen sotia 1930-luvulla. Koulun alkaessa rakennustyöt olivat vielä kesken, mistä kertovat kuvassa näkyvät työkoneetkin, mutta hyvällä järjestelyllä koulutyö uudessa talossa saatiin alkamaan turvallisesti. että matkailijoille korkeatasoiset puitteet kulttuurielämyksiin, koulutus- ja kulttuurikeskuksen suunnitelmassa todetaan. Rakennus ja sen ympäristö ovat yhtenäistä kohtaamis-, harraste- ja kulttuuritilaa. Pihalla on tulistelupaikkoja, mm.laavu ja kota. Lämmitettävää kotaa voidaan käyttää noin 30 ihmisen oppimistilana sekä yhdistys- ja konferenssikäytössä.

Hanke sisältää myös ylläpidon

Koulukeskus on saanut nimekseen ”Kaarre”, joka tarkoittaa poroerotuspaikalla olevaa erotusaidan osaa. Aidan osia ovat siula, syöttöaita, kaarre, kirnu ja konttorit. Siulat ovat pitkiä johdinaitoja, joiden avulla porot ohjataan syöttöaitaan ja sen kautta edelleen kaarteeseen ja kaarteesta kirnuun. Kaarteen semantiikka sopiikin hyvin koulumaailmaan, josta oppilaat aikanaan lähtevät omille teilleen. Ivalon koulut esiopetuksesta lukioon siirtyivät elokuussa uusiin tiloihin entisen ala-asteen tontille, Ivalojoen pohjoisrannalle. Koulun lisäksi uusia tiloja tulevat käyttämään mm. kansalaisopiston ryhmät. ttKaksikerroksisessa rakennuksessa on luokkatilojen lisäksi mm. liikuntahalli ja kuntosali. Auditorio-elokuvateatteri toimii päivällä oppimistilana ja iltaisin kulttuuritoimen ylläpitämänä elokuvateatterina. Se sopii myös musiikki- ja te-

atteriesityksiin sekä konferenssikäyttöön. Näyttelytilaa on mm. aulan yhteydessä. Rakennuksessa on valmistuskeittiö sekä koulun että sosiaalija terveyspalveluiden tarpeisiin. Se korvaa jo vanhentuneen Ivalon terveyskeskuksen keittiön. Auditorio, aula, ruokala ja liikuntasali ovat kokonaisuus, joka sopii sekä kotimaisten että kansainvälisten seminaarien ja konferenssien järjestämiseen. Se tarjoaa sekä kuntalaisille

Koulukeskusta tulee käyttämään jopa 500 oppilasta esiopetuksessa, koulun 1-9 luokilla, lukiossa ja iltapäivätoiminnassa. Inarin kunnan ja Rakennusliike Lehto Oy:n tekemä sopimus sisältää koulu- ja kulttuurikeskuksen toteuttamisen elinkaarihankkeena: uudisrakentamisen lisäksi siihen sisältyvät ylläpito- ja käyttäjäpalvelut 20 vuoden ajan sekä vanhan ala-asteen koulun purkaminen. Rakennuksen on suunnitellut Alt Arkkitehdit Oy. Sen laajuus on reilut 9 000 kerrosneliötä ja pinta-ala 9 122 bruttoneliömetriä. Rakentamisen kustannusarvio on 26,3 miljoonaa euroa, minkä lisäksi valmiin keskuksen ylläpitopalvelu maksaa noin 20 miljoonaa euroa 20 vuoden aikana.

Helena Sahavirta Kuvat: PasiR


pilaisilta tekijöiltä. Tule valitsemaan!

Slippers and Tohvelit, sandals, lampaanlambswool, villaa, rubber sole. kumipohjat.

Lahja- ja matkamuistokaupat • Gift-Souven

Vastusgoahti

18 Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com Tohvelit, pistokkaat

Large of Lappish Pure lampaan kuksa and other wooden villaa, Laajat assortment valikoimat LappiAidot kuksatcups jakaiverrus puutuotteet, Kuksiin kaupanpäälle! knitwear, 100%villaa. wool. articles, name engraving freepistokkaat of charge kumipohja. neuleita, 100% Tohvelit, kaiverrus kaupan päälle. lampaan villaa, Kauniita fleecekumipohja. haalareita ja Kauniita fleecemyssyjä lapsille.

Kaamanen

Beautiful Inarista 22 Kauniita fleece fleece-asuja overalls pohjoiseen and hats ja päähineitä for children. lapsille.

3

km

13 Lah Kirsin

LahjaGift-SouvenirShops Shops Lahja-ja jamatkamuistokaupat matkamuistokaupat • Gift-Souvenir Aitoja Lapin

Gifts-Souvenirs Vastusgoahti Vastusgoahti

Kirsin Lahja Lahja Kirsin Gabriel’s Shop

Vastusgoahti, kesämyymälä Nelostien varrella matkalla pohjoiseen. Meiltä löydät kivat Vastusgoahti, kesämyymälä Nelostien Kaamanen varrella ja Kaamanenhaalareita matkamuistot, lahjat ja tuliaiset. matkalla pohjoiseen. Meiltä löydät kivat myssyjä lapsille.

High quality camping axes

Korkealaatuisia retkiSiula-talo by Kareasuando Knives, Siula-talo kirveitä lahjapakkauksissa. Saariselkä now in gift packaging. Saariselkä Korkealaatuiset Karesuando Knivesin retki-1 1 Kelotie Kelotie

Inarista 22 Inarista 22 km km matkamuistot, lahjat ja tuliaiset. kultahippuja! Hauskoja 3 pohjoiseen pohjoiseen pehmoleluja jaHauskoja Piipahda VastusKorkealaatuiset Karesuando Knivesin retkikirveet upeassa lahjapakkauksessa. Siula-house, Saariselkä, Kelotie 1 ja pehmoeläin- pehmoleluja Piipahda Vastuskirveet upeassaja lahjapakkauksessa. Hienoja puukkoja kääntöpehmoeläinreppuja ja goahtiin jagoahtiin nauti ja nauti Hienoja ja kääntöreppuja ja veitsiä itsellepuukkoja ja lahjaksi. laukkuja: Gloves and mittens Aidot poronnahkaveitsiä itselle ja lahjaksi. laukkuja: Parhaita kuksia joka lähtöön. pukkeja, maukkaat maukkaat lätyt for the whole family. Parhaita kuksia joka lähtöön. kintaat koko perheelle. pukkeja, lätyt Tohvelit, pistokkaat Made of reindeer tonttuja, Aitoja poron-, siniketunja hylkeennahkalakkeja. Pipot pienemmille. Fur caps made of reindeer leather, blue fox, seal and wool. The exellent pink one for ladies. tonttuja, lampaan villaa, leather. hillolla ja kermaLapin eläimiä Lapin eläimiä hillolla ja kermakumipohja. Kivoja ym... ym... Cute soft vaahdolla vaahdolla kahvin kahvin pehmoKauniita fleecetoys: Vastusgoahti, kesämyymälä Nelostien varrella leluja, haalareita ja Lappish kera. kera. matkalla pohjoiseen. Meiltä löydät kivat myssyjä lapsille. Lapin animals matkamuistot, lahjat ja tuliaiset. eläinPäivittäin savustetHienoja kääntöveitsiä itselle perfect tai lahjaksi. Finepuukkoja knivesjaand jackknives, for and much Päivittäin savustethahmoja Hauskoja Pinkit mallit naisille! more! yourself or as a gift tua, herkullista Korkealaatuiset Kares pehmoleluja ja ja paljon Piipahda Vastustua, herkullista Colourful ponchos kirveet upeassa lahja Värikkäät luhkat pehmoeläinTervetuloa valitsemaan muuta. lohta ja siikaa. Korkealaatuisia with Lappish Good-quality t-shirts by Shaman Slippers and Hienoja puukkoja Welcome, find out more ja k Tohvelit, reppuja ja lappilaisin aihein. goahtiin ja nauti lohta ja siikaa. themes. Designin Lappi-aiheisia T-paitoja. Shaman Designs, several Lappishlaukkuja: prints and colours Gabriel’s Shopiin, Siula-taloon veitsiä itselle in Gabriel’s Shop !ja lahjak Graavi-lohileipiä, sandals, lampaanParhaita kuksia joka l pukkeja, maukkaat lätyt Graavi-lohileipiä, lambswool, Shaman Designin Lappi-aiheiset, Tohvelit lampaanvillaa, kumipohja. kylmiä juomia ym... tonttuja, Tohvelit, pistokkaat Tohvelit, pistokkaat villaa, hillolla ja kermaVärikkäitä Lappi-aiheisia ponchoja isoille ja pienille. korkealatuiset T-paidat, useita värejä ja kuva-aiheita. Lapin eläimiä lampaan villaa, villaa, rubber sole. Shaman Designinlampaan Lappi-aiheiset, kylmiä juomia ym... ym... kumipohja.

1818

vaahdolla kahvin Värikkäitä Lappi-aiheisia ponchoja isoille ja pienille. kumipohja. korkealatuiset T-paidat, useita värejä ja kuva-aiheita. kumipohjat. Kauniitafleecefleecekera. Kauniita Vastusgoahti, kesämyymälä Nelostienvarrella varrella haalareitaja ja Vastusgoahti, kesämyymälä Nelostien haalareita Päivittäin savustetBeautiful matkalla pohjoiseen. Meiltä löydätkivat kivat myssyjä lapsille. matkalla pohjoiseen. Meiltä löydät myssyjä lapsille. matkamuistot, lahjat tuliaiset. matkamuistot, lahjat jaja tuliaiset.

Hauskoja Hauskoja pehmoleluja pehmoleluja jaja Large of Lappish Laajat assortment valikoimat Lappipehmoeläinpehmoeläinknitwear, 100% wool. reppuja neuleita, 100% villaa. reppuja jaja laukkuja: laukkuja: Lappi-aiheiset pontsot. pukkeja, pukkeja, tonttuja, tonttuja, Lapineläimiä eläimiä Lapin ym... ym...

VastusPure kuksa and other wooden Aidot kuksatcups ja Piipahda puutuotteet, Piipahda Vastusarticles, name engraving free of goahtiin ja nauti kaiverrus kaupan päälle. ja charge goahtiin nauti

Kauniita fleecetua, herkullista lohta ja siikaa. fleece-asuja overalls Graavi-lohileipiä, and hats ja päähineitä kylmiä juomia ym... for children. lapsille. Saariselkä -lippiksiä eri väreissä,

Korkealaatuiset retkiKorkealaatuisetKaresuando KaresuandoKnivesin Knivesin retkikirveet kirveetupeassa upeassalahjapakkauksessa. lahjapakkauksessa. Hienoja puukkoja ja kääntöShaman Designin Lappi-aiheiset, Hienoja puukkoja ja kääntöVärikkäitä Nyt valikoimassa puukkoja kovaan käyttöön erän- Lappi-aiheisia po korkealatuiset T-paidat, useita värejä ja kuva-aiheita. veitsiä itselle jakorkealaatuisia veitsiä itselle jalahjaksi. lahjaksi. kävijöille tai lahjaksi. Nylkypuukkoja, tulipuukkoja tuluksella, Parhaita kuksia joka lähtöön. Parhaita kuksia joka lähtöön. tuplapuukkoja iso/pieni moneen työhön, nylkyrit hienossa koivuuksessa, aitoja valitsemaan laatukuksia isoja/pieniä kaiverruksella. lahjapakkaTervetuloa Gabriel’s Shopiin, Siula-taloon.

maukkaatlätyt lätyt maukkaat hillollajajakermakermahillolla vaahdolla kahvin Erilaisia, hauskoja pehmoleluja High quality camping vaahdolla kahvin Korkealaatuisia retki- axes kera. by Kareasuando Knives, kirveitä lahjapakkauksissa. kera. now in gift packaging. Päivittäin savustetPäivittäin savustettua, herkullista tua, herkullista lohta siikaa. lohta jajasiikaa. Graavi-lohileipiä, Graavi-lohileipiä, Shaman Designin Lappi-aiheiset, Gloves and mittens kylmiäjuomia juomiaym... ym... Shaman Aidot poronnahkaDesignin Lappi-aiheiset, kylmiä Värikkäitä Lappi-aiheisia ponchoja isoille ja pienille. korkealatuiset T-paidat, useita värejä ja kuva-aiheita. for the whole family. Värikkäitä Lappi-aiheisia ponchoja isoille ja pienille. korkealatuiset T-paidat, useita värejä ja kuva-aiheita. kintaat koko perheelle. ja kullankaivajan hattuja Nahkatuotteita, henkseleitä isoille ja pienille. Aidot, käsintehdyt, laadukkaat hylkeennahkalakit Made of reindeer Aitoja siniketunhylkeennahkalakkeja. Pipotpink pienemmille. Fur capsporon-, made of reindeerjaleather, blue fox, seal and wool. The exellent one for ladies. Tervetuloa Kivoja Cute soft pehmotoys: leluja, Lappish Lapin animals eläinand much hahmoja more! ja paljon muuta. Korkealaatuisia Good-quality t-shirts by Shaman Hauskoja pehmoleluja, eläinaiheisia Designin Lappi-aiheisia Shaman Designs, several Lappish T-paitoja. prints and colours pusseja ja kännykkätaskuja Saariselkä T-paitoja eri väreissä

leather.

valitsemaan piin, Gabriel’s Shop

Siula-taloon!

Colourful ponchos Värikkäät luhkat with Lappish lappilaisin aihein. Alpakka/lampaanvillathemes. sukat, 2 paria 15€

Hienoja kääntöveitsiä itselle perfect tai lahjaksi. Finepuukkoja knivesjaand jackknives, for Pinkit mallit naisille! yourself or as a gift

Tervetuloa valitsemaan

find out more Aitoja LapinNytWelcome, myös porontaljoja Gabriel’s Shopiin, Shop Siula-taloon. invalikoima! Gabriel’s !kultahippuja hyvä

HYVÄ VALIKOIMA TALVIRENKAITA! Myös renkaankorjaukset.

Inarijärventie 281, Ivalo ma-pe 8-17

016 662 495 tai 040 664 6747


14

SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

Uuden Kuukkelin rakentaminen aloitetaan ensi keväänä Uuden Kauppakeskus Kuukkelin rakentaminen alkaa ensi vuoden huhtikuussa. - Talvea vasten ei kannata aloittaa rakentamista ja myös epävarma maailmantilanne vaikuttaa, kauppias Antero Ylävaara kertoo. Jos rakennustyöt pääsevät huhtikuussa alkamaan, on rakennus valmis vuoden 2023 marraskuussa. Ylävaara uskoo kuitenkin, että vanhan, palaneen kauppakeskuksen perustukset päästään todennäköisesti purkamaan jo ennen ensi talvea. Kauppakeskus Kuukkelin uudisrakennuksen hintalappu

on vielä auki. Vakuutusyhtiön kanssa käytävät neuvottelut palaneen rakennuksen korvaussummasta ovat vielä kesken. - Sen mukaan uutta sitten rakennetaan, Ylävaara toteaa. Uuden Kauppakeskus Kuukkelin rakennustöiden kilpailutus on edessä vuoden vaihteessa. K-Marketin tilat on jo suunniteltu valmiiksi, samoin samaan rakennukseen tulevan Alkon myymälän tilat. Muiden liiketilojen suunnittelu on vielä kesken. - Kauppakeskukseen suunniteltujen muiden liiketilojen rakentaminen riippuu siitäkin,

saadaanko ensi talvena matkailijoita. Energian hintojen nouseminen vaikuttaa sekä matkailijoiden kulkemiseen että matkailupalveluiden kannattavuuteen, Ylävaara painottaa. Saariselän kiinteistöistä suuri osa on rakennettu 1980-luvulla ja ne ovat hyvin usein sähkölämmitteisiä. Energiahintojen nouseminen merkitseekin monelle yrittäjälle katastrofia kymmenkertaisten sähkölaskujen muodossa. - Moni toiminta muuttuu Saariselällä kannattamattomaksi, Ylävaara epäilee.

Tuhoisa tulipalo Kauppakeskus Kuukkeli tuhoutui perustuksiaan myöten tulipalossa 21.2.2022. Tulipalon syttymissyy jäi kolme kuukautta jatkuneista tutkimuksista huolimatta epäselväksi. Se kuitenkin selvisi, että palo oli saanut alkunsa vuonna 2006 laajennetuista tiloista. Kuukkeli ehti toimia Saariselällä ennen paloa 41 vuotta. Onnettomuus ei kuitenkaan lopettanut toimintaa, vaan KMarket Kuukkeli avautui uudelleen jo 31.3. väliaikaisissa tiloissa Saariselän Siulassa.

Lohduton on näkymä palaneen Kuukkelin raunioilla. Kauppias Ylävaara uskoo kuitenkin, että raniot päästään purkamaan jo ennen ensi talvea ja uuden rakentaminen aloittamaan kevään koittaessa. Väliaikaiseen K-Market Kuukkeliin on saatu mahtumaan kaikki entiset palvelut ja elintarvikkeiden valikoimakin on lähes yhtä suuri kuin ennen. Päivittäistavaroille on varattu lähes koko kerros ja Siulan tiloissa toimivat niin Kuukkelin kotileipomo, kahvila ja ”take away” -palvelukin. Siulasta löytyvät nyt mm. Alko, Posti, Matkahuolto, Lääkekaappi, Veikkaus, pullonpalautus, Kuukkelin tilataksit ja Saariselän Keskusvuokraamo Oy:n välinevuokraus ja majoitusvaraukset. HS

Saariselän uusi Kauppakeskus Kuukkeli rakennetaan entiselle paikalle. (Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Voutilainen)


15

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

Kievari Laanilan Kievari Riistaravintola Riistaravintola

Laanilan Kievari 2014 • 20 1

CERTIFICATE of

2

EXCELLENCE

Saariselkä Saariselkä keskusta keskusta

Ivalo

Saariselkä keskusta

ma-la 12-22

OLUTPRUUVI ma-la 12-16. ja SUNNUNTAI- Avoinna Muina aikoina 2 saunaa javoit palju VISKIPRUUVI tilauksesta. 8/30 henkilölle, varattavissa tehdä pöytävarauksen BRUNSSI 36€ SUNNUNTAIPäivän yksityiskäyttöön, pulahduspaikka 2 saunaa ja palju skannaamalla oheisen

LL of FAME HA •

Ivalo Ivalo

OLUTPRUUVI ja VIINIPRUUVI tilauksesta CARTEVISKIPRUUVI tilauksesta. Torstaisin klo 18.00 alkaen

790€

A LA

017 • 2

7Kievari aanilan istaravintola

5

6 01

7 90€ 7 90€ Laanilan Kievari

À la Carte ruokaa Riistaravintola Päivän Päivän pöytävaraukset 2 saunaa ja palju keitto henkilölle, keitto laanilankievari.fi 8/30 varattavissa Päivän yksityiskäyttöön, VIINI-, OLUTja VIINIPRUUVI Saunaja yksityisvuorot varauksella A LA CARTE pulahduspaikka A LA CARTE 90€ keitto Torstaisin klo 18.00 alkaen VISKIPRUUVI ma-la 12-16 tunturipurossa! Riistaravintola ma-la 12-22

2 km 2 km

Runsas, monipuolinen

LL of FAME HA •

2

EXCELLENCE

EXCELLENCE

017 • 2

CERTIFICATE of

2014 • 20 1

LL of FAME HA •

017 • 2

2

6 01

5

CERTIFICATE of

6 01

keitto 90€

2014 • 20 1

2 km ÄitienpäiväRunsas, monipuolinen Laanilan tunturipurossa! 8/30 henkilölle, varattavissa sunnuntaisin 12-16 36€ OR-koodin brunssi Laanilan BRUNSSI 2 saunaa ja palju Kievari yksityiskäyttöön, pulahduspaikka ÄitienpäiväKievari 13.5. klo 12-15 LaaLaanilan tunturipurossa! sunnuntaisin 12-16 brunssi 8/30 henkilölle, LaaKievari nila 2 saunaa ja palju 36€klo 12-15 nila Varaukset puh. 0400 puh. 239 868 info@laanilankievari.fi 13.5. Varaukset myös 0400 239 868 info@laanilankievari.fi Laavarattavissa Vain pöytävarauksella nila Rovaniemi 36€ 8/30 henkilölle, Sateenkaarenpääntie 9, 99830 www.laanilankievari.fi Varaukset puh. 0400 Saariselkä 239 868 info@laanilankievari.fi Ivalo Rovaniemi Vain pöytävarauksella Sateenkaarenpääntie 99830 Saariselkä yksityiskäyttöön, Rovaniemi VIINI-, OLUTja www.laanilankievari.fi Sateenkaarenpääntie 9, 9, 99830 Saariselkä www.laanilankievari.fi varattavissa Ivalo Saariselkä pulahduspaikka yksityiskäyttöön, VIINI-, OLUTja keskusta VISKIPRUUVI ma-la 12-16 tunturipurossa! Saariselkä Tuulijärven reitti, 1,5pulahduspaikka km/suunta 5

A LA CARTE

VISKIPRUUVI tilauksesta tunturipurossa! tilauksesta

Mainio ruskaretkiAvoinna ma-la 12-16. Muina aikoina voit Avoinna ma-la 12-16. kohde perheille tehdä pöytävarauksen Muina aikoina voit

oheisen tehdä pöytävarauksen Tuulijärvi on legendaarinen rautuve- skannaamalla tialueelle. si, jossa myös maisemat ovat upeat. OR-koodin on uusi maisemakoskannaamalla oheisen ta,Tuulijärvellä Järven rannalla on laavu tulistelua ja jonka yhteydessä kuivakäymälä ja eväiden syöntiä varten, joten kohde puuliiteri. OR-koodin on mitä mainioin niin kesällä kuin pilkkikautenakin. Lähtöpiste on Tuulispää -tunturin pysäköintialueella, Inarista noin kuusi kilometriä Ivaloon päin (E4) Inarijärventietä, josta käännytään Tuulispään laelle johtavalle soratielle. Soratietä ajetaan noin 2,5 kilometriä pysäköin-

Polku Tuulijärvelle on merkattu korpiristein. Polku kulkee tasaisessa tunturikoivua ja mäntyä kasvavassa tunturimaastossa. Takaisin tullaan samaa reittiä, jolloin koko matkan pituudeksi tulee noin kolme kilometriä. (Lähde: Luontoon.fi)

keskusta

2 km 2 km

Lounas ma-pe klo 11-15 12,90€ À la Carte

Laanilan Kievari joka päivä

Varaukset myös puh. 0400 239 868 info@laanilankievari.fi Laanila 0Sateenkaarenpääntie 239 868 info@laanilankievari.fi 9, 99830 Saariselkä www.laanilankievari.fi

9, 99830 Saariselkä www.laanilankievari.fi

Rovaniemi

Laanilan Kievari

Laanila

Rovaniemi

• • • •

burgerit pizzat poronkäristys lohikeitto

• tuoreita salaatteja • kansainvälisiä ja paikallisia ruokia • leivomme itse leivät, kakut ja leivokset. • meiltä myös erikoiskahvit ja haudutettu tee, kaakao, jäätelötötteröitä ja -annoksia. MA-TO .....9-21 PE-LA ......9-22 SU.......... 11-20

Uusi maisemakota katsoo yli järvenselän. Kalastuslupa kannattaa hankkia Metsähallituksen info-pisteistä Inarista, Ivalosta tai Saariselältä. Lupa hoituu myös Netistä.

A-oikeudet, yli 200 asiakaspaikkaa lisäksi aurinkoterassi vielä ruskan ajan, tervetuloa viihtymään!

Seuraa meitä Facebookissa. Sieltä löydät lounaslistan ja aukioloajat.

Ivalontie 17 Ivalo (K-Supermarketin kiinteistössä) 046 6238 154


16

SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

Inarinsaamelaisten kotiseutualueen

Luonnonsuojeluasioista keskusteltiin Nellimissä Ympäristöministeriö, Lapin ELY-keskus, Metsähallitus ja Saamelaiskäräjät kokoontuivat Luonnonsuojelukäräjille Nellimissä 10.-11.8.2022. Luonnonsuojelukäräjät on saamelaisten kotiseutualueen valtion maiden luonnonsuojelusta vastaavien viranomaisten ja Saamelaiskäräjien yhteistyötä edistävä vuosittain järjestettävä tapaaminen. Tämän vuoden pääteemana oli Inarijärvi ja sen alueen saamelaiskulttuuri. Tapaamisen aluksi käytiin läpi osallistuvien tahojen ajankohtaiskatsaukset, jonka jälkeen syvennyttiin tämän vuoden teeman käsittelyyn. Osallistujat perehtyivät muun muassa inarinsaamelaiseen kulttuuriin, Inarijärven vesistön tilaan ja sen kehittymiseen sekä Inarijärven säännöstelyyn. Lisäksi Luonnonsuojelukäräjät tutustui YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ruokaturvaraporttiin, jossa yhtenä osana käsiteltiin Nellimissä asuvien inarinsaamelaisten ruokajärjestelmää. Luonnonsuojelukäräjät vieraili myös Inarin Kirakkajoella ja

tutustui meneillään olevaan jokialueen ennallistamiseen sekä taimenen kutualueiden kunnostukseen. - Osallistuin ensimmäistä kertaa Luonnonsuojelukäräjille ja olen iloinen tästä arvokkaasta yhteistyötapaamisesta. Pidän tärkeänä, että pääsemme keskustelemaan ajankohtaisista asioista, vaihtamaan tietoja ja samalla tutustumaan saamelaisten kotiseutualueen erityispiirteisiin, sanoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio. Saamelaiskäräjiltä Luonnonsuojelukäräjille osallistuivat II varapuheenjohtaja Leo Aikio, elinkeino- ja ympäristölakimiessihteeri Sarita Kämäräinen, elinkeinosihteeri Laura OlsénLjetoff, ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär ja viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen. Luonnonsuojelukäräjät on kokoontunut vuodesta 2002 alkaen säännöllisesti. Koronapandemian aikana tapaamisiin on tullut kahden vuoden tauko. Seuraava tapaaminen järjestetään jälleen tulevana vuonna. Saamelaiskäräjien tiedote

Pidetään tulisijat mukana energiakeskusteluissa Kotitaloudet pystyvät saavuttamaan merkittäviä säästöjä lämmityskustannusten pienentämisellä. Tulisijan käytöllä lämmityksessä tai sen tukena on merkitystä säästöjen saavuttamisessa sekä sähkönkulutuksen kulutuspiikkien tasaamisessa. Energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta voidaan turvata järkevällä ja oikeaoppisella tulisijan käytöllä. Oikeaoppinen käyttö pienentää myös päästöjä. - Kyllä huoltovarmuus on erittäin merkittävä seikka, kun puhutaan tulisijoista. Toimiva tulisija on ainoa sähköstä riippumaton laite, jolla voi pitää kotinsa lämpimänä ja valmistaa ruokaa silloinkin, jos muissa energiajärjestelmissä olisi häiriöitä, muistuttaa toiminnanjohtaja Hannu Murtokare Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:stä. Energian voimakas hinnannousu syksystä 2020 alkaen ja tämän päivän maailmantilanne ovat lisänneet asumiskustannuksia merkittävästi. Taloustutkimukselta 2022 saatujen tietojen mukaan Suomalaiset osaavat kuitenkin säästää lämmityskustannuksissa. Noin puolessa miljoonassa omakotitalossa tulisijaa käytetään lähes päivittäin marras – maaliskuun aikana täydentävänä lämmitysmuotona. Tulisijan aktiivisella käytöllä kotitaloudet pystyvät

säästämään sähkölaskustaan 1 500–5 500 euroa vuodessa. Mitä isompi omakotitalo on ja mitä useammin tulisijalla lämmitetään, sitä suuremmat voivat säästöt olla. Remontoidessaan kotejaan ihmiset tekevät usein korjauksia, jotka parantavat asunnon energiatehokkuutta. Hankitaan lämpöpumppuja, uusitaan ikkunoita ja ovia sekä tiivistetään rakenteita. Tulisijat jäävät usein huomioimatta. Ne ovat useimmissa omakotitaloissa alkuperäisiä. Omakotitaloasukkailta on jäänyt laajasti huomaamatta tulisijojen kehittyminen vuosien saatossa. Nykyisillä tulisijoilla voidaan parantaa tulisijojen energiatehokkuutta 20–50 prosenttia. Energiatehokkuuden parantamisella voidaan säästää sähkölaskussa lisää 500–2 500 euroa vuodessa. Mihin tulisijojen käytön tuhansien eurojen vuosisäästöt perustuvat? Esimerkiksi 1980-luvulla rakennetun 140 neliön sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuinen sähkönkulutus on keskimäärin 25 000–30 000 kilowattituntia (kWh) vuodessa. Lämmityksen osuus sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisesta sähkönkulutuksesta on noin kaksi kolmasosaa, eli 16 000–20 000 kWh. Säännöllisellä tulisijojen käytöllä

Pyrkyreiden palsta - kultamiesten viimeinen leposija Inarin kirkonkylän hautausmaalla tervehtii kävijää honkapuinen risti, johon kiinnitettyyn vaskooliin on kultaiselle pohjalle kaiverrettu kymmenien kultamiesten

nimet. Ollaan Pyrkyreiden palstalla. Lemmenjoen kulta löydettiin kesällä 1945, ja jo parin vuoden päästä sana oli levinnyt ympäri maata.

Lemmenjoelle tuli väkeä idästä ja lännestä, tuli herraa ja narria, veijareita ja huijareita. Tuli niitä, jotka uskoivat kuokkivansa kilokaupalla kultaa pienellä vaivalla ja pää-

marras-maaliskuun aikana lämmitykseen käytetty sähkönkulutus voidaan puolittaa. Uusien tulisijojen energiatehokkuus on myös parantunut kolmanneksella 1980-luvun tulisijoihin verrattuna. Tulisijojen energiatehokkuuden paraneminen on johtanut pienhiukkaspäästöjen vähenemiseen yli kolmanneksella. Aikaisempaa pienemmällä klapimäärällä voidaan säästää sähkölaskua. Puunpolton terveyshaittoja voidaan oleellisesti pienentää, kun vain muistaa huolehtia, että puupolttoaine on kuivaa ja ottaa selvää oman tulisijansa toimivuudesta parhaalla mahdollisella tavalla esimerkiksi käyttöohjeen avulla tai kysymällä nuohoojalta. Sähköä 30 000 kWh kuluttava pientalo, joka ostaa kahdeksan (8) irtokuutiota polttopuuta, eli viisi (5) pinokuutiota, polttopuita, maksaa näistä noin 700–1 000 euroa vuodessa pk-seudulla. Viidellä pinokuutiolla voidaan säästää sähkö noin 15 000 kWh vuodessa. Tulisija on erinomainen vaihtoehto erilaisissa hybridijärjestelmissä esimerkiksi lämpöpumppujen yhteydessä.

sevänsä äkkirikastuneiden hulppeaan joukkoon, huomasivat työn raskaaksi ja vaativaksi, ja lähtivät korvat luimussa takaisin sinne mistä olivat tulleetkin. Tuli myös niitä, jotka olivat valmiita tekemään työtä, joille kullankaivusta tuli elanto ja elämäntapa, Lemmenjoesta uusi koti. Elinkautisia. Monet olivat juurettomia miehiä, sodan jälkeen kotiseutunsa menettäneitä, tai kotoaan lähteneitä, joiden uusi elämä rakentui ainoastaan ja vain kullan ympärille.

Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n tiedote

Kullankaivajat järjestäytyivät vuonna 1949, jolloin perustettiin Lapin Kullankaivajien Liitto, ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittii Kullervo Korhonen. Kultamaiden suurten legendojen joukkoon kuulunut Heikki Kokko, joka toimi liiton puheenjohtajanakin, halusi turvata elinkautisille hautapaikan uudessa kotipitäjässä, ja hänen aloitteestaan saatiin Inarin hautausmaalle liitolle oma tontti, johon ensimmäiset kultamiehet haudattiin vuonna 1951.

Nimen synnystä hauska tarina

Honkaristi vaskooleineen juhlistaa kullankaivajien viimeistä leposijaa Inarin hautausmaalla.

Nykyään kultamiesten hautapaikka tunnetaan Pyrkyreiden palstana. Seppo J.Partanen kertoo nimen synnystä kirjassaan Sankareita, veijareita ja huijareita: Kultamiesliitto vietti 30-vuotisjuhliaan Laanilassa syksyllä 1979. Edellisenä kesänä oli haudattu vanhat ystävät Jaakko Isola ja Veikko Nevalainen. Vähän ennen juhlia oli Väinö Hoppu löydetty kuolleena teltastaan. Kun juhlat oli juhlittu, tulvahtivat mieleen nuo surulliset muistot. Joukko oli lähtötunnelmissa Laanihovin pöydässä. Heikki Kokko muisteli Hopun poismenoa. Pitkän hiljaisuuden jälkeen Kullervo Korhonen otti kynän käteensä sanoen:”Kukahan meistä seuraavana lähtee. Pitää panna oikein ylös.” Kukaan ei tohtinut tuohon kysymykseen vastata, mutta hiljaisuuden jälkeen pöydästä kuului tokaisu: ”Turhaan niitä nimiä paperille panet. Niitä on pyrkyreitä tälläkin alalla. Menevät toisten vuorolla.”


17

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

RUSKARETKET SUOMENHEVOSILLA Löydä sinulle sopiva ratsupolku: www.polarispointhorses.com

Polaris Point Horses info@polarispointhorses.com

Maria Paso +358 45 111 25 69 Auskottivaarantie 60, 99830 Saariselkä

Saariselkä

Ravintola Pirkon Pirtin kotoisassa ja lämpimässä tunnelmassa pääset kokemaan mieleenpainuvia ruokahetkiä. Ravintola on tunnettu maistuvasta ruuasta ja lämminhenkisestä asiakaspalvelustaan. Pirtti on Saariselän suosituimpia ruokapaikkoja kautta aikojen. Rento meininki ja makoisaa ruokaa, mitä sitä Saariselän kulkija muuta kaipaakaan... Tervetuloa Pirkon Pirttiin!

Pirkon Pirtin verkkokauppa on avattu. Tilaa aterioita ja nouda seuraavana päivänä ravintolastamme.

Ravintola Pirkon Pirtti Honkapolku 2, 99830 Saariselkä +358 16 668 050 mail@pirkonpirtti.fi Avoinna joka päivä 15-23 27.4. asti


18

SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

Kuvassa kolmen poikasen pesue pesän edustalla. Kuva on otettu hyvin kaukaa, jotta naalien pesimärauha ei häiriinny. Kuva: Metsähallitus ja WWF.

Äärimmäisen uhanalainen naali pesi onnistuneesti Suomessa Pesintää on odotettu yli 25 vuotta. Pitkäjänteisen työn tulokset alkavat näkyä. Naalin pesätarkastuksissa tapahtui tänä kesänä kauan odotettu käänne, kun naalin havaittiin pesineen onnistuneesti Enontekiön tunturialueella. Paikalla tehdyn tarkastuksen perusteella naalipariskunnalle oli syntynyt kolme poikasta. Kyseessä on ensimmäinen kerta yli 25 vuoteen, kun naali pesi onnistuneesti Suomessa. Edellinen varmistettu pesintä oli vuonna 1996 Utsjoella. Metsähallituksen ja WWF:n ylläpitämillä naalin ruokinta-asemilla on tehty viime vuosina aiempaa enemmän naalihavaintoja, joten pesintää on osattu odottaa. ”Pitkäjänteisen, parikymmentä vuotta tehdyn suojelutyön tulokset alkavat nyt näkyä. Tämä ei ole maali, mutta pääsimme eteenpäin”, iloitsee ylitarkastaja Tuomo Ollila Metsähallituksen Luontopalveluista. Metsähal-

litus vastaa Suomessa naalin suojelusta.

Naalinsuojelun jatkuvuus turvattava

Naali on Suomessa äärimmäisen uhanalainen. 2000-luvun alussa koko pohjoismainen naalikanta kävi aallonpohjassa ja oli kooltaan vain noin 100 aikuista yksilöä. Tällä hetkellä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa arvioidaan olevan noin 450 aikuista naalia. Suomessa liikkuu vuosittain arviolta 10–20 naalia, ja havaintojen määrä on ollut viime vuosina kasvussa.

Tolvanen arvioi, että pesinnän onnistumiseen ja ylipäätään Pohjolan naalikannan kasvuun on vaikuttanut merkittävästi kaksi seikkaa. Luontainen syy on pikkujyrsijöiden syklisten kannanvaihteluiden paluu tunturialueille.

”On ainutlaatuista, että Suomen pesimälajistosta vuosikymmeniksi hävinnyt laji palaa takaisin. Toisaalta on myös yllättävää, että se palaa tällaisina aikoina, kun ilmastonmuutos etenee pohjoisilla alueilla jopa nopeammin kuin on luultu. Ilmaston lämpeneminen ja sen seuraukset ovat pitkällä aikavälillä naalin suurin uhka”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.

”Aiemmin melko säännölliset myyräsyklit katosivat tunturialueiltamme tuntemattomasta syystä 1980-luvun puolivälin jälkeen lähes täysin, mutta palasivat ainakin toistaiseksi vuodesta 2007 alkaen. Sopulit ja myyrät ovat tunturialueen avainlajeja ja myös naalin pääasiallista ravintoa”, Tolvanen kertoo. Toinen syy on vuosikymmeniä kestänyt yhteispohjoismainen naalin seuranta- ja suojelutyö. Suomessa naalin suojelusta ja seurannasta vastaa Metsähallitus. Vuonna 2020 WWF Suomi perusti uudelleen naalityöryh-

män tämän työn tueksi. Tärkeimmät naalin suojelutoimet ovat lisäruokinta ja ketunmetsästys tunturialueilla. Metsähallitus ja WWF ovat vieneet lähes 30 koiranruualla täytettävää ruokinta-automaattia naalin esiintymisalueille ja vanhojen pesäpaikkojen läheisyyteen. Automaatit on rakennettu siten, että kettu ei pysty niitä hyödyntämään. Lisäruokinnalla tuetaan ennen kaikkea syntyneiden poikasten selviämistä ensimmäisestä talvesta ja autetaan aikuisia naaleja pysymään parhailla reviireillä heikkojen myyrävuosien yli. Lisäksi Metsähallitus poistaa yhä ylemmäs tunturialueelle levittäytyneitä kettuja, koska ne ovat suurikokoisempia kuin naalit. Lisäksi ne taistelevat arktisen serkkunsa kanssa samasta ravinnosta ja käyttävät samoja pesäpaikkoja. ”Näiden suojelutoimien jatkuvuus on turvattava. Se on ehto

naalikannan elpymiselle Suomessa”, Ollila sanoo. Koska naali liikkuu yli maarajojen, suojelutyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä Ruotsin ja Norjan kanssa. Norjassa naalinsuojeluhanke on vapauttanut tarhaoloissa syntyneitä luonnonnaalien pentuja luontoon, parina viime vuotena myös Suomen rajan tuntumaan. Toistaiseksi ei tiedetä, onko Suomessa nyt pesineestä naaliparista uros tai naaras peräisin tästä joukosta. Vihiä niiden alkuperästä voidaan saada kerätyistä dna-näytteistä, jotka analysoidaan myöhemmin. Pesinnässään onnistunut naaliperhe pysynee vielä jonkun aikaa pesänsä tuntumassa. Vanhemmat auttavat vielä poikasiaan ravinnonsaannissa, mutta syyskuun aikana jälkikasvu alkaa jo lähteä omille teilleen. Metsähallituksen tiedote

Hyvää lomaa kaikille vieraillemme!


19

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

e l l i k n e l a j n o o t s Maa Ivalon Sportian kautta KariTraa fleece naisille

49

169 Halti Hiker w hybrid anorakki

169 Halti Kunnar käsineet

1990

Merrel Moab 3 mid gtx

139

Halti Fort Warm dxtakki naisille

129

Halti Fort Warmhousut naisille

99

Sisäpelikenkä

Asics gelcourt hunter

Saman katon alla:

6490

Asics Gel pulse

9995

MAALI-KONEKOTA

Ivalo, Ivalontie 8, puh. 016 661 122


20

SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

Kakslauttasen savusaunoissa kylpee isompikin joukko

Kakslauttasen Länsikylän maisemaa hallitsee galleria-rakennuksen torni, jonka huipulla on lasikattoinen ravintola. Erinomainen paikka revontulien tarkkailuun. Suuri savusauna on rakennettu Kitisen vanhoista uittopuomeista. Uitosta kertovat reiät puomien päissä sekä vielä rei´ístä riippuvat kettingit, Jussi Eiramo näyttää. Kakslauttasessa Itäkylässä on kaikkiaan kolme savusaunaa. Ne ovat puhdasvetisen Kakslauttasenlammen rannalla – uimisen lisäksi sen vettä voi vaikka juoda. - Sauna kuuluu voimakkaasti suomalaiseen kulttuuriin. Perinteisesti sauna on tehty aina ensimmäisenä, Kakslauttasen matkailuyrittäjä Jussi Eiramo selittää peräti kolmen saunan rakentamista – lisäksi niitä on vielä kaksi Kakslauttasen Länsikylässä. Kakslauttasen Itäkylän keloista rakennettu pikkusauna valmistui ensimmäisenä lammen rannalle vuonna 1984. Se vetää 8 saunojaa. Saunoista suurin on rakennettu vuonna 1994 ja se on tiettävästi maailman suurin savusauna – sen lauteille mahtuu kerralla jopa 120 ihmistä. Uusin saunoista, 10 saunojaa vetävä rantasauna, on rakennettu keloista vuonna 2002. Kaikki savusaunat ovat tilaussaunoja.

Valtava seinänkorkuinen reliefi on Sulo Norbergin kirveellä ja taltalla veistämä taideteos.

Planetaarion ravintola on täynnä hienoja sisustusideoita. Päätyseinässä on teos Interstellar Wall, jonka ovat suunnitelleet taiteilijat Teija ja Pekka Isorättyä, lasiosat on puhaltanut Kari Alakoski. Kaikki tämä on nähtävä omin silmin, valokuva antaa vain viitteen siitä, mitä Länsikylä tarjoaa.

- Sadan hengen savusaunassa on ollut parhaimmillaan yhtenä iltana 654 saunojaa, mikä sekin lienee maailmanennätys, Eiramo kertoo. Huima saunailta alkoi, kun Sodankylän Jääkäriprikaatin varusmiehet marssivat kohti Saariselän Kaunispäätä valatilaisuuteen. He leiriytyivät Kutturan tienhaaraan, ja komentaja halusi miesten pääsevän ennen valaa saunaan puhdistautumaan. Niinpä bussi toi aina 50 varusmiestä kerrallaan 20 minuutin välein Kakslauttasen suursaunaan – ja tytöille oli varattu vierestä pienempi sauna.

Aidon savusaunan salaisuus Suurin savusaunoista on rakennettu uittopuomeista, harmaista ja jykevistä hirsistä. - Se on melkoinen muistomerkki uitolle, sillä ne ovat Kitisen vanhoja uittopuomeja, jotka löytyivät aikoinaan Peurasuvannon lanssista, Eiramo kertoo. Pitkistä kuusten rungoista tehtiin ennen jopa kilometrin mittaisia puomeja, jotka pitivät uitettavat tukit kasassa. Käytöstä kertovat vielä suuret reiät puomipuiden päissä, osa ne yhteen sitoneista kettingeistäkin on vielä paikoillaan. - Sadan hengen savusaunan lämmittäminen kylpykuntoon kestää noin 8 tuntia, sen seestyminenkin vie pari tuntia. Mutta sen jälkeen saunassa riittää löylyjä viisikin tuntia. Saunassa on kaksi isoa uunia, jotka kuumentavat kiuaskiviä. Ne ovat luonnonkiviä – ja niitäkin on yhteensä kymmenen tonnia. Aidon savusaunan salaisuus on sen tulipesän palamiskorkeus: Eiramon mukaan sen pitää olla vähintään 70 senttiä. Pesässä pitää olla myös arina, jotta

Ravintolassa yllättää olutpanimon tankit, joissa tuotetaan talon omia olutlaatuja. Pontikkatehtaan kalusto ravintolan nurkassa odottaa vain asentamista. tuli saa alapuolelta ilmaa. Lämmittämiseen käytetään pääasiassa vähätuohista koivua. - Jo parikymppisenä poikana sain nämä ohjeet oikean savusaunan rakentamiseen. Niiden mukaan kun tehdään, ei saunan löylyihin tule kitkua. Kakslauttasen suuressa savusaunassa onkin erinomaiset löylyt. Lisäksi saunoja voi valita kolmen eri laudekorkeuden välillä. Savusaunan yhteydessä on 90-paikkainen ravintola, jonne saa tilauksesta toiveiden mukaisen tarjoilun - vaikka täysimittaisen illallisen. - Avanto on kaikissa kolmessa saunassa kova sana, varsinkin ulkolaiset kilpailevat siitä, kuka käy avannossa useamman kerran, Eiramo kertoo. Helena Sahavirta Kuvat: PasiR

Planetaarion ravintolarakennus kiemurtelee kuin kiiltomato Kakslauttasen Länsikylässä.


21

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

Euronics – Euroopan suurin kodintekniikan ostoketju tarjoaa vahvoja hintaetuja. Nyt Sinua lähellä. Tule, tutustu ja tee hyviä hankintoja.

Paikalliselta kauppiaalta Euroopan suurimman ostoeduin Meiltä kodinkoneet, pienkoneet, televisiot, viihdelaitteet, tietokoneet, puhelimet ja liittymät (Telia). Tarjoamme myös nopeat toimitukset, ammattitaitoisen asennuspalvelun ja huollon. – Kysy lisää myymälästä!

Sodankylä Ivalo

euronics.fi

Bakery

SODANKYLÄ: Jäämerentie 7, puh. 0207 302 010 | IVALO: Petsamontie 5, puh. 0207 302 011 Myymälä-

Tarkemmat yhteystiedot ja aukioloajat verkosta. 0201 -alkuiseen numeroon: Kiinteästä verkosta soitettuna 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. Grilli ASIAMIES Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Ulkomailta tavallinen ulkomaanpuheluhinta. Hinnat sis. alv. 24 %. PALVELEMME:

MA-PE ..... 7-22 LA ........... 7-22 SU ........... 9-21

Ravintola Fieno avautuu ruskaan Juuri ennen ruskan väri-ilottelun alkamista Saariselällä avautuu uusi ravintola Fieno. Moderni ja uudentyylinen ruokapaikka on illallistyyppinen ravintola, joka tarjoaa hyviä alku- ja jälkiruokia sekä pääruokina erilaisia avotuliuunissa paistettuja pizzoja. Lisäksi tarjolla on hyviä viinejä. - Ravintolan nimi Fieno tarkoittaa luhtiheinää, jota lienee tarkoittanut myös Saariselän alueen alkuperäinen, saamenkielinen nimi, keittiömestari ja yrittäjä Esa Mehtäjärvi kertoo. Mehtäjärven kumppanina uudessa ravintolassa on hänen ystävänsä, turkulainen ravintoloitsija Franco Sturiale, jolla on ollut yli 20 vuotta Turussa maineikas italialainen ravintola Sergio´s. Ravintolan pizzojen valikoima tulee olemaan laaja: joukossa on sekä klassikoita että pizzoja, joissa käytetään paikallisia raaka-aineita. Pizzataikinat

tehdään juureen ja paikalle tulee myös italialainen pizzakokki. Fieno on nimenä myös iltalialaiselle väkevälle viinalle, jonka etiketissä on heinän kuva. Myös kyseinen juoma tulee luonnollisesti myyntiin uuteen ravintolaan. Uuden ravintolan rakennustyöt olivat elokuussa loppusuoralla ja Mehtäjärvi arveli ravintolan avautuvan hyvissä ajoin ennen ruskaa eli syyskuun alkupuolella. Ravintolaan tulee 330 neliötä ja yli 70 asiakaspaikkaa. Todennäköisesti ravintola tulee olemaan avoinna kello 14 – 22. Mehtäjärvi on mukana myös läheisessä Ravintola Petronellassa. Uusi ravintola Fieno on järjestyksessä 14., jota hän on ollut mukana perustamassa tai vetämässä. Ravintola Fieno sijaitsee Tavaratalo Kuukkelin tontin vieressä olevan liikenneympyrän ja valtatie neljän välissä. HS

Inari

INARINTIE Inarin keskustassa, valtatien varrella Inarintie 57, 99870 Inari, puh. 050 364 9654

POHJOISIN

NESTEKAASU

ASIAMIES ASIAMIES

Bakery Bakery MyymäläMyymäläLÄÄKEGrilli Grilli KAAPPI

TAKE7-22 AWAY-KAHVI

PALVELEMME: PALVELEMME: MA-PE .....

MA-PE ..... 7-22 LA ........... 7-22 Palvelemme LA ........... 7-22 SU ........... 9-21 joka SU ........... 9-21

päivä

7-22

pirkko.rajaluoto@k-market.com 050 364 9654

verkkokauppa: www.k-ruoka.fi/kauppa/k-market-inari

INARINTIE INARINTIE

Inarin keskustassa, valtatien varrella


22

SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

Nyt ulos tuuliin iin! s i a k k i a r

Syyskuun puolivälissä Lapin ruska on kauneimmillaan. Tuon ajan lämpötilat suosivat kaikenlaista luontoliikuntaa. Tutkimusten mukaan jo puolen tunnin kävely metsän siimeksessä alentaa tuntuvasti verenpainetta ja auttaa ihmistä rauhoittumaan stressin pyörteiltä. Matalasykkeinen kävely tarjoaa mielelle aikaa pohtia olemisen tarkoitusta. Ruskan väriloisto syntyy siten, että lehtipuille tärkeä lehtivihreä varastoituu puun runko-osiin. Samalla lehtiin jää enää voimakkaan värisiä ainesosia, kuten keltavärisiä karoteeneja ja ksantofyllejä. Lopulta ensimmäiset yöpakkaset ruskistavat nekin ja syksyn tuulet riipivät lehdet alas. Ruskan saapumisen ajankohtaa säätelee lisääntyvä pimeys. Hienosäätöä antavat toki myös säätilat, ennen kaikkea kuivuus ja kesän lämpötilat. Kuivien kesien jälkeen punertavat ainesosat loistavat näkyvämmin. Parhaimmillaan ruska on Inarissa syyskuun toisella ja kolmannella viikolla. Kulunut keskikesä oli ennätyksellisen lämmin, elokuu puolestaan sateinen, joten aika näyttää miten näyttävksiruska muodostuu. Lokakuun lopulla lehtipuut seisovat jo paljastuneina ja pakkasen kourissa. Ruskan kirjo lepää maassa ruskahtavina lehtikasoina, kunnes lumi peittää ne. Seuraavana kesänä ne hajoavat lopullisesti maanpinnan karikkeeksi, josta puut imevät uutta voimaa uusiin lehtiinsä. Pohjoisen ruska on verrattomasti etelän ruskaa komeampaa. Pohjoisen kasvillisuuden antosyaanit leimaavat kasvillisuutta selvemmin punertavaksi. Mustikan, juolukan ja vaivaskoivun lehdet saattavat loistaa jopa syvän lilan väreissä.

Saariselän alueen luonto pukeutuu parhaimpiinsa syksyn juhlaan.

Ruskan värileikki kutsuu patikoimaan Ruska valmistelee luontoa kohtaamaan talven

tessaan marssia aina kaukaisten Nattasten välistä Sompiojärvelle saakka. Tällöin tulee varautua kuitenkin myös yöpymiseen. Erinomainen ruskareitti kulkee Saariselältä länteen Kulmakurulle, ja sieltä kohti etelää ja Kutturan maantietä. Vaativammilla reiteillä jalkineisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Monin paikoin joutuu myös kahlaamaan, jolloin kumisaapas on järkevin vaihtoehto. Saariselän poluista saa lisätietoa infoista. Varusteitakin tärkeämpää on omata seikkailijan mieli, kyky olla ahdistumatta pienistä kolhuista, säätilojen ohimenevästä surkeudesta ja yksinäisyyden tunteesta.

Inarin Lappi on patikoitsijan paratiisi Inarin ja Utsjoen alueella on nykyään valtava määrä erinomaisia polkuverkostoja, osa päiväretkiä varten, ja osa jopa viikon mittaisiin vaelluksiin. Eräänä esimerkkinä Saariselän liepeiltä lähtee monipuolinen polku Iisakkipäälle. Sen varrella olevat opastetaulut kertovat alueen geologiasta ja jääkauden muovaamasta maisemasta. Pieniä polkuja vilisee myös Kaunispään rinteellä ja Luttojoen varrella seuraillen talvisia latupohjia aina Kuukkelilammille asti. Laanilan suunnan polut johtavat Kiilopäälle tai kultareitille. Vanhaa Ruijan polkua voi halu-

Luonnossaliikkuja, harrastajakuvaaja Charles Svanbäck Nattasilla, mikä myös on erinomainen patikointikohde.

Lapin ruskaluonnossa saattaa tulla tilanteita, joissa kannattaa ottaa vaari Paliskuntain yhdistyksen yksinkertaisista neuvoista: Porot väistävät yleensä ihmistä. Rykimäaikaan on silti syytä pysyä poissa hirvaiden tieltä ja erityisesti hirvaan ja naarasporojen välistä. Poroja havaitessa on viisainta kiertää ne rauhallisesti mahdollisimman kaukaa. Porojen yllättämisen voi välttää taputtamalla käsiään ja pitämällä muuten ääntä. Näin myös porot huomaavat ajoissa väistää kulkijaa. Poroja kohti käveleminen on syysaikaan ehdottomasti syytä unohtaa. Hirvas voi ahdistettuna kokea ihmisen uhkaavan asemaansa ja tulla päälle. Valokuvaaminen ja muu porojen syksyinen ihastelu kannattaa siis hoitaa turvallisen etäisyyden päästä.

Polkuja ja reittejä kaikkialla Inarin Lapissa Utsjoen kirkon vierestä lähtee mainio polkuverkko kohti Goahppelasjärveä, ja Kenestuvalta voi lähteä talsimaan yli 60 kilometrin maittaista Kevon reittiä halki Kevon jyhkeän luonnonpuiston. Polun varrelta löytyy merkittyjä tulistelu- ja leiriytymispaikkoja sopivin välein. Polku suljetaan syyskuun lopussa. Inarin kirkonkyläkin on satsannut polkuihin. Uusin ja suosituin reitti on toista vuottaan juhliva Jäniskosken polku, jo-

ka tekee ympyrän molemmin puolin Juutuanjokea ylittäen sen riippusiltaa myöten mahtavan Jäniskosken pauhuissa. Polkua on moitittukin sen maantiemäisen olemuksen vuoksi, mutta vastaavasti sitä pitkin voi kulkea vaikka lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla avustajan kera. Juutuan retkeilyalueen polkuverkko vie halutessa Otsamolle, Tuulijärvelle ja kauemmaskin. Pielpajärven kirkko on kaikkina vuodenaikoina yhtä häkellyttävä näky, mutta ruskan kirjomassa koivikossa sen ikiaikainen olemus saa uusia sävyjä. Polku itsessään on ajan käytössä kulunut paikoin hankalaksi kulkea. Ivalon kylän itäreunaa kiertävä Mukkavuopajan-Tavihaaran polku on myös yllättävän moniilmeinen. Opastetaulut kertovat mielenkiintoisia asioita mm. kylän historiasta ja alueen muinaisesta käytöstä. Nellimin kylän kupeesta lähtevät todella antoisat polut Haapakuruun tai vanhalle uittorännille. Luontopolkuja löytyy toki Kaamasta myöten, ja vaellusreittejä aina Sevettijärveltä Näätämöön. Eikä kukaan estä kulkemasta aivan omia polkuja, oman uteliaisuutensa mittakaavassa. Vesa Luhta Kuvat: Charles Svanbäck


23

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

Kultakuumeen puremia Kullankaivaja voi olla pikantti mikstuura sulkeutuneisuutta, levottomuutta, epävakaisuutta, kömpelyyttä, ja kaunaisuutta yhdistettynä pitkäjänteisiin hyväntahtoisiin, jalomielisiin, uutteriin ja taivaita maalaaviin pyrkimyksiin. Ennen kaikkea kullankaivaja on ihminen, kaikessa raadollisuudessaan, usein jo hajunsakin puolesta.

Stereotypioiden vankina

Yleinen käsitys kullankaivajasta on, että hän on pitkäpartainen erakonroikale, jolla on pahaenteisen salaperäinen tausta. Hän voi olla myös jalo, hyvä ja oikeamielinen metsien sankari. Stereotypioiden ongelmana on, että kultamies ei ole uskottava, mikäli hän ei odotusarvoiltaan vastaa tiettyjä kliseitä. Vaikka kulissit ovat osapuilleen samat ainakin kultamaiden erämaisimmissa osissa, ovat tekniikka ja saavutettavuus tuoneet muassaan uuden kaivajatyypin. Entisaikojen kultamies oli lähes poikkeuksetta nuorehko, parhaassa työiässään, ja kykeneväinen kestämään kaikkia erämaaelämän pirullisimpiakin vaivoja ja vastuksia. Nyt kultamaille on hakeutunut jopa yli 70-vuotiaita selkä- ja sydänvaivaisia ukkoja.

Iän lisäksi ei sosiaalisella statuksella, siviiliammatilla tai oppiarvoilla ole enää merkitystä kullankaivajaksi valikoitumiselle, eikä siinä toimessa menestymisellekään. Usein kuitenkin jo ensimmäinen kesä näyttää minkälaisilla luonteilla on menestymisen mahdollisuudet, ja ketkä ovat syntyneet laulukuoron puolelle. Vaikka kulta vie suhteellisuudentajun lähes kaikilta kaivajilta, pystyvät muutamat kultakiimassaankin laskemaan reaaliset menestymisen mahdollisuudet. He pystyvät miettimään, mitä asiaan kannattaa sijoittaa, ja mitä saa aineelliseksi tai aineettomaksi palkaksi.

Noin kymmenen velikultaa Seuraava värikäs litania ei ole tarkoitettu vakavasti otettavaksi. Ja mikäli joku on tunnistavinaan itsensä, se riski on kestettävä.

1. Työnarkomaani

Tämän ryhmän huuhtojat ovat oivaltaneet, että mikäli tekee enemmän työtä, niin kultaa saa enemmän, laihastakin maasta. Työnarkomaanit rakastavat omaa hikeään ja työkykyään. He ovat kiduttavan säännöllisiä, tunnollisia ja tylsiä. He ovat sukua työhevoselle. Heistä on hyötyä renkeinä, mutta työnjoh-

tajiksi heitä ei saa päästää.

2. Tutkimusmatkailija

Montulla tutkijat pitävät säntillisen tarkkaa muistikirjaa kaikista havainnoista luullen niitä tiedemaailmalle korvaamattomiksi. He väsäävät kaikesta tilastoja. He iloitsevat suunnattomasti tajutessaan olevansa ensimmäisiä ihmisiä, jotka ovat käyneet avaamansa montun pohjalla. Ikävä kyllä 90 % heidän jutuistaan käsittelee ainoastaan heidän monttunsa ominaispiirteitä. Heitä jaksaa kuunnella vain toinen samanlainen.

3. Historian taltioija

Tämän ryhmän edustajat viettävät talviaikansa alan kirjallisuuden parissa ja haastattelemassa vanhoja kaivajia saadakseen heiltä kenties salaisen vinkin tai edes yhden ennen julkaisemattoman tiedonjyväsen.. He kantavat niskat limassa kultamaiden roinaa sisustaakseen niillä huoneensa. Kirjahyllyyn tungetaan kaikki mahdollinen ja mahdotonkin alan julkaisu.

4. Luonnonvaalija

Luonnonvaalijoille tärkeintä on saada olla alkuperäisluonnon helmassa. He tuijottelevat pikku viinoissaan auringonlaskun värejä ja polvistuvat vanamoiden kukkakentän edessä. Luonnon-

Nipa Raumala Lemmenjoella 1980. Peruskäsitys kullanhuuhtojasta: vanha, parrakas, yksinäinen mies. Kuva: Tauno Vesala, kirjoittajan kokoelmat.

vaalijoilla on eettisiä ongelmia oman kaivutyönsä kanssa, koko kesä voi mennä piloille montun reunaan pesineen sinirinnan vuoksi. Jotkut heistä kirjoittelevat runoja, jotka ovat enimmäkseen täyttä soopaa.

5. Veijari

Veijarit ovat velmuja vääräleukoja, täynnään sarkastista tai itseironista huumoria. He nauttivat enemmän haeskelusta kuin lopputuloksesta. He oivaltavat kullanhuuhtomisen olevan maailman absurdein ammatti. Veijari on valmis mihin tahansa päättömyyteen, kunhan vain yksikin katsoja on paikalla. Silti veijari on koomisuudessaan perin traaginen hahmo.

6. Pyöränkeksijä

Tähän ryhmään kuuluvat ovat yleensä vasta-alkajia. Heille on tärkeintä kehittää uusia menetelmiä keksimällä saman, tuhanteen kertaan toimimattomaksi todetun pyörän uudelleen. He keksivät uusia rihla-, lapio- ja koneyhdistelmiä vain päätyäkseen vähin äänin samoihin perinteisiin ratkaisuihin, joita muutkin käyttävät. Kaikki heidän kokeilunsa osoittautuvat lopulta susiksi. Auta armias tätä krääsää päätymästä vakavasti otettaviin museoihin!

Pekka Talvio Elsaojalla 1982. Puhdasverinen veijari. Kuva: Kirjoittaja Oikealla: Matti Jauhiainen Moberginojalla 1989. Tällaisena kullankaivaja halutaan nähdä. Kuva: Kirjoittaja

7. Telaketjuterroristi

LKL:n kokous 1983. Aatos Salminen, kirjoittaja, Pekka Talvio, Topi Heino. Omanlaisiaan sieluja kaikki. Kuva: Tauno Vesala, kirjoittajan kokoelmat.

Näiden veijarien jokainen työsuoritus on pyrittävä tekemään koneella, oli ajanhukka miten mahdoton hyvänsä. He ovat valmiita kulkemaan sadan metrin matkan vuorokaudessa, kunhan vain päästään moottorilla perille – ja vaikka monivammainen juomarikin konttaisi matkan parissa tunnissa. Mitä neitseellisempään maahan pääsee jälkensä jättämään, sen kiihottavampaa jäljen jättäminen on. He todellakin tietävät jättävänsä jälkensä kultahistoriaan. Viherpiiperrys, kasvisruoka ja toimiinsa kohdistuva kritiikki ovat säälittävintä mitä he tietävät.

8. Kahdenviikonmies

Tähän ryhmään kuuluvat ovat kesälomakaivajia puhtaimmillaan. Usein heille riittää pikkuisen itse kaivetun hippusen ihailu oman sormen päästä koko loppuvuodeksi. Useimmiten he kuitenkin jakavat kaivuaikansa kahteen jaksoon: ensimmäinen viikko ryypätään, ja toinen sitten kaivetaan, jos kyetään. Aika harvoin kyetään.

9. Imagokaivaja

Tämä tyyppiryhmä on tuttu erilaisten kultakarnevaalien liepeiltä. Heillä on oma kansallisasunsakin: lerppahattu killuttimineen ja pinsseineen, ruutupaita, liivit, pussihousut ja kumiteräsaappaat. He ovat omasta mielestään hauskoja miehiä päissään. He ovat aina juuri sen verran asioista perillä, että onnistuvat jymäyttämään ulkopuolisia. Heille on tärkeätä, että joku hölmö luulee heidän olevan merkittävä kultamies..

10. Kuuhullu

Kuuhullua kiinnostaa kaikki mikä kiiltää ja pyörii ja kuulostaa maagiselta. Siksi nämä vanhan mielisairaalahoidon aikaiset vapaakävelijät ovat täyttäneet kultakentät höpinöillään. Kullasta he puhuvat lähes kuiskaten. Heitä kiehtovat kummalliset kullansyntyteoriat ja kultahistorian oudot löytötarinat. Ennusunia he näkevät joka yö - magnetismi, täysikuu ja maasäteily valvottavat heitä. Heille on tyypillistä, että kultasaaliit tuntuvat paranevan pimeässä, lumen alla ja lääkityksen unohtuessa.

11. Juoppo

Näille kultamaiden turhakkeille kullanhuuhdonta on vain tapa juoda viinaa. Kultamailta löytyy kohtalotovereita. Piankos yksi kesä kännissä kuluu. Jos he esittelevät kultaa, niin on tasavarmaa, että se on ostettua. Juoppo on juoppo, kultamaillakin. Vesa Luhta


24

SAARISELKÄ NYT! SYYS-LOKAKUU 2022

Rajakauppaa Näätämössä jo yli 50 vuotta!

ös Nyt my ppa! kau verkko arket.com rd1m

www.no

NÄÄTÄMÖ

971

Inari Ivalo

LAPPI Sodankylä