Pykeijä on Pikku-Suomi Pohjois-Norjassa

menoa tahdittaa elävä orkesterikin.

Ravintola Bistroen on erikoistunut paikalliseen herkkuun eli kuningasrapuihin. Paikan isäntä Trond Höiberget’in itse pyytämät kuningasravut ovat taatusti tuoreita ja taidolla valmistettuja.

Ravintolan listalta löytyy paljon muutakin aina fish&chips- annoksista usean ruokalajin menuihin.

Pykeijässä on vain 180 asukasta, mutta kesällä väkimäärä hieman kasvaa. Alueella on 90 mökkiä ja osa taloista on vain kesäkäytössä. Kylän pienet matkailuyritykset työllistävät myös ulkopaikkakuntalaisia.

Viehättävä Pykeijän kylä levittäytyy kapealle Jäämeren ympäröimälle kannakselle Varanginvuonossa. Kylän asukkaista suurin osa on suomalaisten jälkeläisiä.

Pykeijä on perustettu 1800-luvun alkupuolella. Tuolloin Jäämeren rannikolle muutti paljon suomalaisia, jotka lähtivät pakoon kotimaan nälkävuosia paremman ja leveämmän leivän toivossa. Monet kylän vanhimmista asukkaista puhuvat vieläkin ymmärrettävää suomea, mikä kuulostaa meänkielen ja Pohjanmaan rannikkoseutujen murteiden hauskalta sekoitukselta.

Pelkästään matka kylään mykistää. Noin 20 kilometrin pituinen kapea, mutkainen tie johtaa päätieltä perille, maailman laidalle. Tuuliset arktiset maisemat hallitsevat eikä kasvillisuutta käytännössä ole, mutta silti kaikki on ylivoimaisen kaunista. Luonnon läsnäolo, suomalainen historia ja vahva yhteisöllisyys ovat piirteitä, jotka tekevät Pykeijasta aivan erityisen paikan.

Matkailijoille Pykeijässa on hyvät palvelut niin kesällä kuin talvellakin.

Majoitusta taloissa, pienissä mökeissä ja hyvin varustetulla caravan-alueella. Kaksi vuokrattavaa saunaa, joista Elsan Jäämeren sauna kylässä ja Visit Bugoynesin Barents Sauna Camp, joka sijaitsee parin kilometrin päässä kylältä. Molemmat tarjoavat saunomisen välissä mahdollisuuden ikimuistoiseen pulahtamiseen Jäämeren raikkaisiin aaltoihin.

Pykeijässä on myös kyläkauppa. On myös vanhaan satamarakennukseen saneerattu Egnebuloftet Pubi, jossa järjestetään illanviettoja ja yksityistilaisuuksia. Pubissa on kaikki oikeudet ja reipasta menoa viikonloppuisin. Usein

Venevuokrausta ja kalastusopastusta tarjoaa myös Paul Haldorsenin Varanger Brygge -yritys, jolle valmistuu satamaan liike-rakennus, johon tulee mm. majoituksen reception.

Matkailijoilla on mahdollisuus lähteä mukaan kuningasrapusafareille, joita voi kysellä Bistroen ravintolasta.

Pykeijässä noin 20 perhettä saa toimentulonsa merestä. Pykeijässä toimii kuningasravun prosessointitehdas, jonka omistaa Norway King Crab. Varanginvuonossa suurin pyydystetty rapu on ollut lähes 12 kg. Suurin osa ravuista on noin 2-3 -kiloisia. Rapu on levittäytynyt pitkin vuonoa. Kiitos kuningasravun Pykeijän kylä on vielä hengissä.

Kylässä on myös koulu, jossa oppia saa 14 opilasta. Ikäihmisille on oma uudehko palvelukoti ja pienille lapsille päiväkoti. Lääkärin vastaanotto on kerran kuukaudessa, mutta sairaanhoitajan juttusille pääsee päivittäin. Kylän keskellä kohoaa kappeli, jossa pidetää jumalanpalveluksia kerran kuukaudessa.

Ihme pelasti

Pykeijän tuhopolttajilta

Pykeijä on erityinen myös siksi, että sitä ei poltettu sodan aikana saksalaisten paetessa pohjoisesta poltetun maan taktiikkaa noudattaen, kun Neuvostoliiton joukot vyöryivät idästä vapauttaen Finmarkenin. Tästä ihmeestä silloin noin viisivuotias suomensukuinen Elisbeth InkiläHastad muistelee:

Kylässä oli saksalaisten tukikohta ja kyläläiset tekivät töitä saksalaisille. Alueen silloinen saksalaisten komentaja Paul Peter Flach oli saanut käskyn ylemmältä taholta, että Pykeija pitää polttaa niin kuin muutkin Itä-Varangin kylät. Flack oli komentajana miehitetyn Pykeijan alueella sodan aikana vuosina 1943-44. Tukikohdassa vaihtui komentaja vuosittain.

Komentaja Flach ei ollut natsi eikä hän halunnut polttaa kylää, jossa hänellä oli niin monta tutuksi tullutta ystävää. Hän teki kyläläisten kanssa sopimuksen, että kylää ei poltettaisi, mikäli kyläläiset kuljettaisivat sotilaat veneillään Varanginvuonon pohjukkaan. Kylään kun ei ollut tietä, jota pitkin saksalaiset olisivat voineet poistua.

Tästä omavaltaisesta päätöksestä johtuen komentaja joutui sotaoikeuteen, mutta vapautettiin, koska katsottiin, että hän oli pelastanut sotilaat. Kerrottaan, että ranskalaiset, joiden piti tuomita komentaja Flach, kääntyivät pykeijalaisten puoleen sodan jälkeen ja tiedustelivat oliko hän pelastanut Pykeijän. Tämä vahvistettiin Pykeijästä. Vahvistus auttoi niin, että herra Flach pääsi vankilasta aikaisemmin kuin hän muuten olisi päässyt. Hän on myöhemmin vieraillut Pykeijassa 60-luvulla ja kylässä hänet otettiin riemuiten vastaan. Vaikka he olivat olleet vihollisia sodan aikana, oli Flach pelastanut Pykeijan joutumasta liekkien ruoaksi ja pelastanut asukkaiden veneet ja talot ja muun arvokkaan asettamalla oman elämänsä vaaralle alttiiksi. Tämä oli aivan ihmeellistä!

Tämä tapaus elettiin uudelleen muistoissa vuonna

2023 keväällä, kun Flach’in poika Peter (72) vieraili kylässä. Elisabeth InkiläHastad luki kirjastaan muisteluksen

Peterille Pykeijän pelastamisesta ja Peter vahvisti, että näin juuri isänsäkin oli sen hänelle muistellut.

Caravan-alueella sijaitsee Elsa Haldorsenin ylläpitämä ja vanhasta venekorjaamosta omalla kustannuksellaan kunnostama Galleria, jossa aika ajoin järjestetään taidenäyttelyitä.