Petsamopatsas valaistaan

Ivalon keskustassa sijaitseva Petsamo-patsas, ”Jäämeren kansan evakkotie”, saa valaistuksen. Patsas on pystytetty Ivaloon petsamolaisten evakkotien muistoksi, sillä tie Petsamon alueelle alkoi aikoinaan Ivalosta.

Jäämerentieksi nimetty maantie kulki Ivalosta Virtaniemeen ja pitkin Paatsjoen rantaa Nikkeliin, entiselle Kolosjoelle, ja päättyi Liinahamarin satamaan Jäämeren rannalle.

Kuvanveistäjä Ensio Seppäsen veistos sijaitsee keskellä kylää, Ivalojoen sillan eteläpään tuntumassa. Petsamo-seuran avustuksin ja keräysvaroin hankkima patsas paljastettiin vuonna 1985 ja se on luovutettu Inarin kunnalle.

Petsamo-patsas kuvaa petsamolaisten entisiä elinkeinoja: siinä on kaivosmies, kalastaja ja maanviljelijä sekä kolttavaimo lapsineen.

Kuolan niemimaalla asui ennen kolttasaamelaisten lisäksi suomalaisia, venäläisiä, ruotsalaisia ja norjalaisia. Kuolasta käytiin jo varhain ns. pomorikauppaa norjalaisten kanssa.

Suomelle Petsamo kuului vuosina 1920 – 1944. Suomen aikana asutus lisääntyi nopeasti, kun Kolosjoelta löytyi nikkelimalmio. Sen hyödyntämiseksi avattiin kaivos ja Nikkelin sulatto aloitti toimintansa.

Petsamossa oli useita kyliä ja varsinkin Paatsjoen varressa oli asutusta. Tunnetuimpia olivat Trifona, Parkkina, Kalastajasaarento, Ylä- ja Alaluostari, Näsykkä ja Nautsi. Kun Suomi menettu Petsamon, evakuoitiin noin 5 500 petsamolaista Suomeen. Entisen Petsamon asukkaiden ja heidän jälkeläistensä yhdyssiteenä toimii Petsamo-seura, joka myös kerää ja tallentaa Petsamon ja petsamolaisten historiaa. Seura käyttää tunnuksenaan entisen Petsamon läänin vaakunaa.

Aiemmin Petsamo-seura on järjestänyt matkoja petsamolaisten entisille asuinsijoille. Seuran puheenjohtaja Toivo Kunnari kertoo, että matkat vanhaan Petsamoon on Venäjän nykyisen tilanteen takia keskeytetty. (HS)