Kosken kuohuja ja harmonikan sointuja

Ivalojoki virtaa halki YläLapin, lähtien Norjan rajalta ja laskien Inarijärveen. Lähes parinsadan kilometrin matkalle mahtuu sekä vuolaita koskia että verkkaisesti virtaavaa uomaa.

Lähes koko pituudeltaan Ivalojoki on erämaata, johon vuonna 1869 alkanut kultaryntäys on kuitenkin jättänyt jälkensä.

Ivalojoen maisemiin ja nähtävyyksiin pääsee tutustumaan helposti jokiveneen kyydissä: Ivalojoen alimman Toloskosken valloitus sopii kiireisimmällekin ja retki Lapin kullan löytöpaikalle Nulkkamukkaan vie vain pari tuntia. Päivän jokiveneretkellä voi tutustua kultahistorian tärkeimpiin kohteisiin.

Ohjelmapalvelu Jukka Huhtamella tarjoaa sekä hetkiä kultajoella että harmonikan sointuja, sillä hän on muun muassa Kultaisen harmonikan Suomen mestari.

- Minusta jo joella ajaminen on mukavaa. Kesän helteillä tuuli viilentää ja kuulaina syyspäivinä ruskan värit ovat hienoja, Huhtamella kertoo omista tunnelmistaan Ivalojoella.

- Ajamisen Ivalojoella oppii vain ajamalla, hän korostaa.

- On oltava nöyrä ja kiinnostunut oppimaan väylät. Ja on ajettava itse paljon, hän kertoo. Hän on järjestänyt jokiveneretkiä Ivalojoelle muutaman vuoden ajan, mutta liikkunut itse joella vuosikaudet.

- Lisäksi olen kuljettanut jokivarteen kalastajia, hakenut kaatuneita kanootteja ja myös retkeilijöitä, Huhtamella luettelee.

Huhtamella tekee jokiveneretkiä 8-metrisellä veneellä, johon ottaa mielellään korkeintään neljä asiakasta. Retkiin vaikuttaa Ivalojoen kulloinenkin vedenkorkeus.

- Usein kyytiin tulee esimerkiksi pariskunta, joka haluaa Kultalan Kruunun Stationille tai Ritakoskelle. Siellä nautitaan keittolounas ja katsellaan nähtävyyksiä.

Aina lämmintä ja vettäpitävää ylle

Huhtamella hakee aina asiakkaat Tolosen Lappispolasta, jossa on hyvä paikoitusalue ja venesatama.

- Asiakkaalla pitää olla kumisaappaat rantautumisia varten ja päällä tuulta ja vettäpitävä, lämmin vaatetus, hän ohjeistaa.

Kypärätä. ja pelastusliivit Huhtamella varaa jokaiselle veneeseen tulijalle.

- Turvallisuus ja harkinta pitää joella olla hanskassa, hän muistuttaa.

Metsähallituksen sopimusyrittäjänä hän voi käyttää sekä Ritakosken että Kultalan kämppiä ja tulipaikkoja.

- Oma kotapaikka minulla on Hentan suvannossa, Toloskosken yläpuolella. Sinne voin viedä ruokailemaan jopa 8 - 10 ihmisen porukoita, kun ajetaan Lappispolasta useampi reissu, Huhtamella kertoo.

Erikseen sovittavien keittolounaiden lisäksi jokiveneretkien ohjelmaan kuuluvat usein nokipannukahvit ja kampanisut. Lyhin retkistä, noin puolen tunnin pyrähdys, on ajo Toloskosken niskalle ja takaisin Lappispolaan. Pari tuntia kestävä retki vie Nulkkamukkaan, josta tehtiin Ivalojoen ensimmäinen kultalöytö. Paikalla on myös kullan löytäjän Johan Conrad Lihrin muistomerkki.

Syyskuinen ruskaretki nokipannukahveineen kestää noin kolme tuntia. Päivän kestävällä retkellä voi matkata jokiveneellä Ritakoskelle ja Kultalaan asti.

Ivalojoki on Huhtamellan Jukalle tuttu väylä.

Kahdeksanmetrinen jokivene sopii hyvin paikoin koskiselle joelle.

Matkalla tutustutaan nähtävyyksiin ja sen aikana on myös mahdollisuus ruokailuun.

Jokiveneretken voi yhdistää myös harmonikkakonserttiin tai muihinkin toiveisiin. (HS)