Taloustoimittaja Konttisen matka Inariin

Lisäiloa Konttiselle tuotti mahdollisuus asettua pysyvästi Inariin. Naisystävänsä vuoksi hän oli sitä jo osittain harjoittanut.

Lappi on täynnä jutunaiheita!

Mies astuu 1974 kuumana kesäpäivänä Yleisradion Kesäkadun toimitukseen, ja aivan ilman minkään puolueen jäsenkirjan suositusta. Se oli tuolloin poikkeuksellista.

36 vuotta myöhemmin miehelle ojennetaan niin sadottu kultainen kädenpudistus 60-vuotissyntymäpäivän lahjaksi ja ehdotetaan, että eiköhän tämä ole nyt tässä. Kriittinen toimittaja on ehtinyt ärsyttää monia pankkimaailman vaikuttajia, ja monia muitakin, mutta kukaan ei uskalla sanoa, etteikö hän olisi töitään tehnyt.

Kuka?

Seppo Konttinen s. 23.1.1950 Helsingissä

Lokakuussa 2022 tämä sama mies, Seppo Konttinen, pitää tärkeimpänä asiana kohta alkavaa muikun syyskalastusta Nanguniemen kärjen tunnustetuilla muikkuvesillä. Ja tärkein ihminen hänelle on nainen, jonka hänelle esitti puhemiehenä toiminut Lintta, ivalolaisten hyvin tuntema ammattikalastaja Inarijärveltä.

Hiukan hampaissa

Seppo Konttisen mediaura taloustoimittajana on maassamme vertaansa vailla. Hän ehti tehdä radioon yli 7000 juttua, joissa oli toki paljon muutakin kuin talousjuttuja. Kuitenkin hänen kärkevän kriittiset kannanotot pankkimaailman pyörteisiin erityisesti 90-luvulla olivat monelle liikaa.

-Rupesin kritisoimaan pankkitoimintaa, ne pelastettiin veronmaksajien rahoilla, jotkut rikastuivat, toiset menivät konkkaan, osa hautuumaalle. Siihen sotkeutuivat kaikki Koivistosta Holkeriin ja Esko Ahoon.

Konttinen pääsi myös television puolelle tekemään Tosiasiasarjaa. Sen kautta tuli erilaisia kahnauksia, sillä Konttinen suhtautui kriittisesti mm. EU:hun liittymiseen. Hän avasi liikaa pankkien pelastusoperaatiota.Eräs ohjelma pantiin jopa hyllylle, kun Jaakko Lassila, joka toimi Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana vuoteen 1991, oli ohjelman sisällöstä närkästynyt. Myöhemmin tein kirjan Yleisradion sen aikaisista touhuista, muistelee Konttinen uransa karikoita.

-Täytettyäni 60 vuotta otin vastaan lähtölahjan Yleltä ja siirryin tekemään freelancerina kaikenlaisia juttuja kalastuksesta luontoon. Samalla saatoin harjoittaa intohimoani kalastukseen, verkottamisesta virvelöintiin.

-Ja onhan sitä joutunut muuttamaan kantaansa moneenkin asiaan, mutta en EU:hun ja euroon. Mä en ole varsinaisesti minkään asian puolella, suhtaudun lähtökohtaisesti kriittisesti kaikkeen, jota tutkin.

-Olin jo oppinut tekemään Lapista kaikenkarvaisia juttuja. Kaikki huipentui kuitenkin ajatukseen tehdä jouluohjelma jostakin erakosta. Konttinen sai vinkkiä Pekka Tervaniemestä, joka asui tuolloin yksin Inarijärven takana Tsurnuvuonon perukoilla. Elettiin vuotta 2006. Konttisen tiimi joutui ratkaisemaan monta ongelmaa ennen varsinaista lähetystä, esimerkiksi miten saada kaikki tekniikka raahattua sinne, ja varsinkin löytyykö siellä kenttää, jotta lähetys onnistuisi. -Mentiin sitten etukäteen kokeilemaan yhteyttä. Pekka itse oli silloin poroerotuksessa ja käski meidän mennä sinne hänen taloonsa ja kokeilemaan. Yhteys onnistui, koska tuvan pihasta oli suora näköyhteys 70 kilometrin päässä olevaan Tuulispään mastoon. Siitä tulikin itselleni yksi ikimuistoisimmista lähettyksistä, meitä kaikkia jännitti miten suora lähetys onnistuu. Pekalle piti antaa vähän viinaa, ettei se jännittäisi, ja lopulta me tehtiin useampi lähetys sieltä joulupäivien aikana. Ohjelmien johtolankana oli käydä läpi sitä, miten mies pärjää hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä. Pekka kertoi radion kuuntelijoille miten hän asui ja eli, ja mitä teki ja koki.

-Me annettiin lopuksi Pekalle lahjaksi radio, sillä kun ei ollut edes sellaista laitetta. Samalla me annettiin sille vähän vitsinä Yleisradion merkki. Oli liikuttavaa nähdä kun hänestä myöhemmin tehdyssä TV-dokumentissä merkki näkyi Pekan takinkauluksessa.

Seppo Konttisen tuorein saavutus on pitkän linjan konekullankaivaja Risto Mäläskän viime vuonna ilmestynyt elämäkerta. Eikä tietokirjailijan ura vielä tähän pääty.

Kävi Herttoniemen yhteiskoulun ja luki Helsingin yliopistossa kansantaloustiedettä, valmistui 1976

Peri isältään polttavan kiinnostuksen kaikenlaiseen kalastukseen

Yleisradion taloustoimittajana 1974-2010

Tehnyt noin 7000 radiojuttua ja parikymmentä TVdokumenttia

Kuusi tiedekirjaa 2008-2022, aiheena mm. 1990luvun pankkikriisi

Tekeillä liikemies Peter Fryckmanin elämäkerta, ilmestyy 2023